PÄÄTÖS Nro 56/2013/1 Dnro ISAVI/6/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 6.6.2013 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Rääkkylä. Toivanen Anna ja Toivanen Teppo Kiteentie 319 c 82300 RÄÄKKYLÄ LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Tilalla on nyt 49 lypsylehmää, 20 hiehoa, 10 lihanautaa ja 28 nuorkarjaa <6 kk, yhteensä 400 eläinyksikköä. Laajennuksen jälkeen tilalla on 95 lypsylehmää, 37 hiehoa ja 28 nuorkarjaa <6 kk, yhteensä 737 eläinyksikköä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinmäärän lisääminen 400 eläinyksiköstä 737 eläinyksikköön katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti, kohta 11 a ) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 11.2.2013. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Maan vuokraamisesta ja lannan luovutuksesta on tehty neljä sopimusta, yhteensä n. 95 ha. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Sijaintipaikka ja sen ympäristö 2 (14) Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee Rääkkylän kunnan Oravilahden kylässä, tilalla Lehtorinta 22:1 (kiinteistötunnus 707-407-22-1) osoitteessa Kiteentie 319 C, 82300 Rääkkylä. Karjarakennusten lisäksi tilalla on hakijan asuinrakennus, kaksi konevarastoa, kolme lietesäiliötä ja rehusiiloja. Ympäristössä on peltoa ja metsää ja lähimpään naapuriin on matkaa noin 140 m. Hakemus koskee toimivaa lypsykarjatilaa, jossa navettaa laajennetaan. Laajennus on tarkoitus rakentaa ja ottaa käyttöön vuonna 2014. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan maitoa noin 950 000 kg vuodessa. 90 lypsylehmää, 37 hiehoa ja 8 alle 6 kk ikäistä vasikkaa on lietelannalla. Viisi lehmää ja 20 vasikkaa on kuivikepohjalla. Tilalla on nyt kolme lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 2 136 m 3 ja lietekuilut 160 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 1 459 m 3 :n betonirakenteinen lietesäiliö ja 112 m 3 kuilutilavuutta. Lietesäiliö täytetään altapäin. Kuivitettua aluetta on 97 m 2. Kuivikkeena käytetään olkea, turvetta ja kutteria. Alue tyhjennetään 2 3 kertaa vuodessa. Tilalla on betonirakenteinen 225 m 3 :n kuivalantala. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloon 2 000 t/a. Puristeneste johdetaan umpikaivoon, jonka tilavuus on 3 m 3. Tilan käyttövesi tulee Salokylä Pötsönlahti vesiosuuskunnan liittymästä. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 350 m 3 /a) johdetaan lietesäiliöön. Lanta levitetään lannoitteeksi peltoon 30 % viikoilla 16 20, 60 % viikoilla 31 32 ja 10 % viikoilla 39 40. Käytettävissä on peltoa yhteensä 125 ha, josta omaa 30 ha, vuokrapeltoa 45 ha ja sopimuspeltoa 50 ha. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 4 500 litran. Säiliöt on varustettu suoja-altaalla, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella sekä mittaripumpuilla ja lukittavilla letkukahvoilla. Muita öljytuotteita säilytetään sisävarastossa, enintään 400 l. Kasvinsuojeluaineet ostetaan vuosittain tarvittava määrä ja niille on erillinen varasto. Liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehuauto ja teurasauto kerran kuussa ja muuta liikennettä tarpeen mukaan. Eniten liikennettä on kylvö- ja rehuntekoaikaan.
Jätteet ja niiden käsittely 3 (14) Jätenimike Määrä Käsittely ja Toimituspaikka vuodessa hyödyntäminen Kuolleet eläimet 2 kpl keräily kerääjä noutaa Pilaantunut rehu kompostoidaan tilalla peltoon Yhdyskuntajäte järjestetty kuljetus Kaatopaikka Muovit 1,2 t jätehuolto noutaa Kaatopaikka Jäteöljyt 350 l Ekokem Oy noutaa Ekokem Oy Vaaralliset jätteet kunnan vastaanottoon Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ASIAN KÄSITTELY Lämpöeristetty katto eläintilassa, betonielementtiseinät, koneellinen ilmanvaihto, poisto harjalta katolle ja korvausilma tulee itkupeltien kautta kummaltakin puolelta navettaa. Lannan levitys tehdään pääosin keväällä ja jatkossa rehun teon jälkeen maahan sijoittamalla kasvukauden aikana. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa Rääkkylän kunnassa 7.3. 8.4.2013 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 8.2.2013 ilmestyneessä Kotiseutu uutiset lehdessä. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Rääkkylän kunnanhallitukselta, Rääkkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Hakijan tila sijaitsee Oravilahden kylässä noin 3,5 km Rääkkylän keskustasta kaakkoon. Oravilahden alueella on myös muita kotieläintiloja. Eläinsuoja sijaitsee Vuoksen vesistöalueella, Pyhäselän alueen (4.32) Keikonjoen- Pumppuamon valuma-alueella (4.329), josta vedet virtaavat Hämeenselkään. Sijaintipaikan ympäristö on metsää, peltoa ja ojitettua suota. Keikonjoen-Pumppuamon valuma-alueen alaosalla on peltokuivatusta varten rakennettu 1960-luvulla Oravilahden pengerrysalue, jonka pinta-ala on noin 14,5 km 2. Pengerrysalueen vedet pumpataan Vänskänsalmeen, josta ne virtaavat Hämeenselkään. Ennen kuivatushanketta Keikonjoki sivuhaaroineen laski Oravilahden luhta-alueen kautta Vänskänsalmeen. Osa hakijan pelloista sijaitsee pengerrysalueella. Vänskänsalmea ja sitä kautta Hämeenselkää kuormittavat maa- ja metsätaloudesta peräisin olevan hajakuormituksen lisäksi mm. Rääkkylän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon vedet, jotka purkautuvat Vänskänsalmeen pengerrysalueen koillispuolella kulkevaa eristysojaa pitkin. Vänskänsalmen edustalla oleva Hämeenselän eteläosa on siihen kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutuksesta rehevöitynyt vedenlaatutulosten perusteella.
4 (14) Hämeenselkä on osa laajaa Pyhäselkää, joka on tyypiltään suuri humusjärvi. Hämeenselkää ei ole erikseen luokiteltu Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa. Pyhäselkä on arvioitu vuosien 2000 2007 aineistojen perusteella ekologiselta tilaltaan hyväksi. Hämeenselän valuma-alueella on runsaasti rantapeltoja. Vesienhoitolaissa tavoitteena on vesien vähintään hyvän tilan saavuttaminen/turvaaminen, ja tämän vuoksi ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä ehkäiseviin toimiin on tarpeen kiinnittää huomiota kaikessa toiminnassa. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa, nitraattiasetuksen määräysten ja mitoitusperusteiden mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm ja kuivalantalassa 0,1 m 3 /m 2. Kun otetaan huomioon sadevedet, eläinsuojissa kasvatettavien eläinten tuottama lietelannan määrä 2747 m 3 (90 lypsylehmää, 24 m 3 /eläin, 37 hiehoa/lihanautaa 15 m 3 /eläin ja 8 vasikkaa alle 6 kk, 4 m 3 /eläin) sekä pesuvedet (hakemuksen mukaan 350 m 3 ), tulee lietelantavarastotilavuutta olla vähintään 3 477 m 3. Varastotilavuuslaskelmassa on otettu huomioon lietekuilujen tilavuus hakemuksen mukaisesti. Eläimiä ei laidunneta. Lietesäiliöön on suunniteltu johdettavaksi myös rehunvalmistuksessa syntyviä puristenesteitä laakasiilojen umpikaivosta. Näiden määräksi voidaan arvioida rehumäärän (0,05 m 3 puristenestettä/rehutonni) perusteella enimmillään noin 100 m 3. Edellä esitetyn perusteella ELY-keskus toteaa, että hakemussuunnitelman mukainen lietelantavarastotilavuus, 3867 m 3 on mitoitukseltaan riittävä hakemuksen mukaiselle eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Kuivikelantatilavuutta tarvitaan sadevedet (6 m 3 ) huomioiden noin 210 m 3. Hakemuksen mukainen kuivalantatilavuus on riittävä ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Rakennettavan lietesäiliön alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivo, josta voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Lantavaraston tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöön ottoa, ja sen valmistumisesta tulisi määrätä ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lisäksi ELY-keskus suosittelee, että lietesäiliöt määrätään hajuhaittojen vähentämiseksi katettaviksi vähintään kelluvalla katteella, jonka riittävyys ja pysyvyys tulisi myös varmistaa lupamääräyksellä. Luvan saajan tulee huolehtia, että mahdolliset päästöt ympäristöön ehkäistään. Riski esim. nesteiden valumisesta lähiympäristöön on mahdollinen vahinko- tai onnettomuustilanteessa. Tarvittaessa lietelantaloiden ympäristö sekä lannan kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Kuivalantalan ulkopuolelle tulee määrä tehtäväksi tiivispohjainen ja riittävän suuri kuormaus-
5 (14) laatta esim. asfaltista tai betonista. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Hakemuksesta ei käy ilmi, mihin eläinsuojan WC- vedet johdetaan. Mikäli WC-vedet johdetaan lietesäiliöön, luvan käsittelyn yhteydessä olisi syytä harkita näiden vesien ohjaamista erilliseen säiliöön ja stabilointia ennen peltoon levittämistä tai johtamista puhdistamolle. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää Rääkkylän kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaista menettelyä umpisäiliövesien käsittelyssä hajaasutusalueella. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitykseen tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille tai muuten lannan levitykseen soveltumattomille aloille. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 125 ha. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi vähintään 86 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Lannanlevitysalaa voidaan pitää pinta-alan perusteella riittävänä. Rääkkylän kunnan 1.4.2010 voimaan tulleilla ympäristönsuojelumääräyksillä (luku 6) ohjataan lannan käyttöä muussa kuin luvanvaraisessa toiminnassa, ja vähintään samantasoiset määräykset tulisi olla myös ympäristöluvassa. Lannan levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon myös viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Ympäristölupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista ja muista vaarallisista jätteistä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Myös rehujätteet tulee koota, varastoida ja käsitellä asianmukaisesti ennen peltoon levittämistä. Hakemuksen mukaan ne kompostoidaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on käsiteltävä ja toimitettava Rääkkylän kunnan jätehuoltomääräysten mukaiseen toimituspaikkaan. Muovijätteet, mikäli niitä ei voi toimittaa hyötykäyttöön, tulee myös toimittaa ao. paikkaan, niitä ei saa polttaa avotulella. Polttoaineet ja öljyt ym. vaaralliset kemikaalit on varastoitava ja säilytettävä niin, että niiden pääsy maaperään ja vesistöön on estetty. Polttoaineen tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä tulee olla saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Luvassa on tarpeen ottaa huomioon myös eläinjätteitä koskevat säädökset ja määräykset (ns. sivutuoteasetus ja MMM asetus 1192/2011). Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Ympäristölupahakemuksessa ei ole tarkasteltu toimintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintaa. Erilaisia riskejä voi aiheutua esimerkiksi ennalta arvaamattomista poikkeustai häiriötilanteista, polttoainevuotojen johdosta, lantavarastojen rikkoutumisesta tai vuotamisesta sekä epidemian kaltaisista eläintaudeista, joita hakemuksessa olisi ollut syytä tarkastella.
6 (14) Luvassa tulee antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. ELY-keskus esittää, että luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esimerkiksi helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, lanta-analyysien tuloksista (raportointivuodelta), lannanlevitysaloista ja lantamääristä sekä toiminnan tarkkailusta. Lupaan on tarpeen sisällyttää myös uuden jätelain mukaiset raportointi- ja kirjanpitovelvoitteet. Ympäristöluvan velvoitteiden lisäksi toiminnanharjoittajan tulee noudattaa Rääkkylän kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä niiltä osin kuin toiminta ei kuulu eläinsuojan ympäristöluvan laitos- ja toimintakokonaisuuteen. Hakijan vastine Rääkkylän kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Pohjois-Karjalan ympäristöterveys toteaa lausunnossaan, että toiminta ei vaaranna alueen julkista vedenottoa tai aiheuta muutakaan terveydensuojelulain mukaista vaaraa tai uhkaa, mikäli toimija noudattaa asiaan liittyviä ympäristönsuojelusäädöksiä ja -määräyksiä mm. karjanlannan ja keinolannoitteiden käytöstä ja käsittelystä. ELY-keskuksen lausuntoon hakija toteaa, että pohjapiirustuksessa eläinsuojassa on wc-tilat. Nämä tilat eivät kuitenkaan ole käytössä, vaan työntekijöitä varten on erilliset sosiaalitilat päärakennuksessa. Hajuhaittoja lietesäiliöistä ei juuri tule, joten säiliöiden kattamisella ei saavuteta merkittävää hajuhaitan vähenemistä. Lietesäiliöön syntyy varsin paksu kuorikerros, joka estää hyvin hajuja. Haittoja esiintyy lähinnä silloin, kun lantaa ajetaan ja lietettä sekoitetaan. Mahdollinen kattaminen kelluvalla katteella aiheuttaa vain kustannuksia ja työtä vailla minkäänlaista hyötyä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Anna Toivaselle ja Teppo Toivaselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Lehtorinta-tilalla (707-407-22-1) Rääkkylän kunnan Oravilahden kylässä. Lypsylehmätilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on 737. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Valvontaviranomaiselle on varattava mahdollisuus tarkastaa uudet rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. 2. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan varastointiin on oltava varastoti-
7 (14) lavuutta yhteensä 2 947 m 3. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava hajuhaittojen vähentämiseksi. 3. Lietelantasäiliö ja lantala on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 6. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinsuojissa olevalle eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 86 ha. Peltoon levitettävä liete ja lanta tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista pellonvuokra- ja lannanluovutussopimuksista on toimitettava viipymättä Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rääkkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Noutoa odottavat kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Vaaralliset jätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa luvalliseen vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. 9. Polttonestesäiliön suoja-altaan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 10. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon.
8 (14) 11. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rääkkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala sekä tiedot toiminnan tarkkailusta on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rääkkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 13. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rääkkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
9 (14) Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Luvansaajilla on hakemuksen mukaan käytettävissä noin 3 867 m 3 lietesäiliötilavuutta kuiluineen ja 225 m 3 kuivalannan varastotilavuutta. Eläin määrien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain yhteensä noin 2 947 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosfori-sisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitus-tarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa ja vuokrattua peltoa noin 125 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 86 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Luvansaajien eläinsuojasta kuolleet eläimet noutaa kerääjä. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvansaajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa.
10 (14) Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. Lietelantasäiliöiden kattaminen on tarpeen, mikäli lietteen pinnalle muodostuva kuorikerros ei riittävästi estä hajuhaittojen syntymistä. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 86 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja.
11 (14) Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus valvovalle viranomaiselle tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti.
Lupamääräysten tarkistaminen 12 (14) Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.6.2028 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannan varastointitilan muutoksista, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 29.12.2009, 1792/2009) 1, 4, 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 72, 118, 119, 122, 148 Jäteasetus (179/2012) 4 liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 13 (14) Päätös Toivanen Anna ja Toivanen Teppo Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Rääkkylän kunnanhallitus Rääkkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) - ympäristö- ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Rääkkylän kunnan virallisella ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU 14 (14) Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Ahti Itkonen Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.7.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.