Lapin Suhdannekatsaus 2018 LAPLAND. Above Ordinary

Samankaltaiset tiedostot
L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

Lapin Suhdannekatsaus 2019

Lapin Suhdannekatsaus 2017 LAPLAND. Above Ordinary

Lapin Suhdannekatsaus 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2017

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

Työpaikat ja työlliset 2014

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

Kaivokset Kainuun kasvun kärjessä metsäklusterissa selkeää piristymistä

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2017

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Työpaikat ja työlliset 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

KUOPION TYÖPAIKAT

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Toimialojen liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuussa

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Suurten toimijoiden kehitys näkyy Kainuun talousluvuissa - Kainuun maakunnan suhdannekehitys vuoden 2014 loppuun

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Toimintaympäristön muutoksia

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Työpaikat Vaasassa

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Keski-Suomen Aikajana 1/2018

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

Toimintaympäristön muutokset

TILASTOKATSAUS 19:2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Keski-Suomen Aikajana 4/2018 Tilanne #keskisuomi #kasvunmaakunta Kasvun vauhti tasaantui hieman, mutta jatkui hyvänä alkuvuonna 2018.

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Yritystoiminta Helsingissä 2003

Rovaniemen seutukunnan suhdanteet

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Transkriptio:

LAPLAND Above Ordinary Lapin Suhdannekatsaus 2018 2 SUHDANNEKUVA 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 TOIMIALOJEN KEHITYS 7 KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA 8 TEOLLISUUS 10 RAKENTAMINEN 11 KAUPPA 12 KULJETUS JA VARASTOINTI 13 LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT 14 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 15 MATKAILUPALVELUT 16 LAPIN MATKAILUKESKUKSET 18 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 20 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 22 LAPIN MAAKUNNAN KAIKKI SEUTUKUNNAT 23 TIETOLÄHTEET JA KÄSITTEET 1

Suhdannekuva Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus, kevät 2018 Suomen talouden kasvu jatkuu yli kahden prosentin vuosivauhdilla lähivuosina, mutta hidastuu alle 1,5 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Talouden kasvua tukevat sekä kotimainen kysyntä että ulkomaankauppa. Yksityiset investoinnit kasvavat keskimäärin 3,5 4 % vuodessa. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,6 %. Yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy työllisyyden nousun seurauksena. Viennin kasvu hidastuu, mutta kasvu on kuitenkin maailmankaupan kasvua nopeampaa. Merkit talouskasvun jatkumisesta ovat suotuisat, mm. teollisuuden uusien tilausten ja elinkeinoelämän tuotanto-odotusten sekä asuntorakentamisen kasvu. Kasvua rajoittavana viitteitä ovat pula ammattitaitoisesta työvoimasta ja monella yksityisen liike-elämän toimialalla yleistyvä kysynnän puute. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 2,2 prosenttiin. Inflaation kiihtyminen hidastaa kotitalouksien reaalisten käytettävissä olevien tulojen sekä kulutuksen kasvua. Maailmankaupan vahva kasvu luo paremmat näkymät Suomen viennille. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,8 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, vaikka palkkasumma kasvaa ansiotason kasvun kiihtyessä. Viennin kasvu on jatkossakin tavaravetoista. Talouden nopea toipuminen ja vahvana jatkuva talouskasvu nostavat työvoiman kysyntää ja työllisyyden kasvu tulee olemaan nopeinta vuosiin. Työllisyysaste nousee 72,5 prosenttiin vuonna 2020. Työttömyyden paraneminen jää kuitenkin hitaaksi avoimena olevien työpaikkojen kasvusta huolimatta. Julkisen talouden alijäämät pienenevät ja julkinen talous kääntyy vuosikymmenen vaihteessa ylijäämäiseksi. Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu hyvästä talouskasvusta huolimatta edelleen. (Taloudellinen katsaus, kevät 2018 13.4.2018, Julkaisu, PDF VM/54/00.04.02/2018 Julkaisut 2018) Lapin suhdannekuva 2017 oli läpi vuoden vahvan positiivinen. Liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla. Vuoden 2017 liikevaihdon pitkän aikavälin trendi säilyi nousevana ja koko maata myönteisempänä. Kaikkien toimialojen (ml. julkinen sektori) henkilöstömäärän muutokset ovat olleet viime vuosina pieniä ja kehitystrendi ei ole yhtä positiivinen kuin liikevaihdon. Liikevaihto kasvoi yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä läpi vuoden. Myös alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä liikevaihdon kehitys oli lievästi positiivinen. Vuonna 2017 liikevaihto kasvoi reippaasti verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto kasvoi jokaisella vuosineljänneksellä. Kasvu oli vahvempaa alkuvuodesta, ensimmäisellä neljänneksellä 14,2 prosenttia ja toisella 10,2 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 6,6 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 7,5 prosenttia. Koko vuonna liikevaihto kasvoi 9,5 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi Lapissa 0,4 prosenttia. Koko maan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 6,1 prosenttia vuonna 2017. Teollisuuden vienti kasvoi Lapissa 15,2 prosenttia vuonna 2017, kun edellisenä vuonna vienti väheni 6,7 %. Vuoden 2017 puolelle tultaessa Lapin teollisuuden viennin kehitys kääntyi positiiviseksi ja vienti kasvoi joulukuuta lukuun ottamatta koko vuoden. Kasvua kertyi erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ensimmäisellä neljänneksellä 24,6 prosenttia ja toisella 21,2 prosenttia. Toisen vuosipuoliskon neljänneksillä kasvu jäi alle 10 prosenttiin. Koko maan tasolla vienti kasvoi 9,1 prosenttia. Lapin maakunnan kaikkien toimialojen (ml. julkinen sektori) henkilöstömäärä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2017 edellisvuodesta. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden jokaisella neljänneksellä. Neljänneksittäin tarkasteltuna kasvu vaihteli 2,3 3,8 prosenttiin. Vuonna 2016 henkilöstömäärä supistui 0,5 prosenttia edellisvuodesta. 2

Kasvukatsaus Vuonna 2017 Lapin kaikkien toimialojen suurten (yli 20 henkilöä työllistävät) yritysten liikevaihto kehittyi positiivisesti kaikilla vuosineljänneksellä. Kasvu oli nopeinta vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Keskisuurten (5 20 henkilöä työllistävät) yritysten liikevaihto vaihteli neljänneksittäin yhden ja vajaan prosentin välillä. Pienten (alle 5 henkilöä työllistävät) yritysten liikevaihto kehittyi varovaisemmin ollen koko vuoden ajan alle prosentin luokkaa. 3

Lapin talouden rakenne Lappi avainlukuina Lapin väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 179 220. Uusimpien tilastojen mukaan Lapissa oli työvoimaa 82 090 henkilöä, työpaikkoja 68 100 ja alueen bruttokansantuote 6,35 miljardia euroa. Taloudellinen huoltosuhde, 161 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohti, parani edellisestä vuodesta, mutta on heikompi kuin koko maassa. Ennakkoarvion mukaan Lapin yritysten liikevaihto oli vuonna 2017 noin 13,2 miljardia euroa ja teollisuuden vientiliikevaihto 4 miljardia euroa. Yritysten ja yhteisöjen (ml. julkinen sektori) henkilöstömäärä oli viime vuonna ennakkoarvion mukaan noin 62 940 henkilötyövuotta. Vuonna 2016 Lapissa toimi 12 235 yritysten toimipaikkaa, joiden henkilöstö oli yhteensä 38 580 henkilötyövuotta. Työpaikkarakenne Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla (yksityinen sektori, valtioenemmistöinen Oy, yrittäjät) ja 38 prosenttia julkisella sektorilla (valtio, kunta). Huomattavimmat erot koko maan työnantajasektorirakenteeseen ovat yksityisen sektorin alempi osuus (-9 % -yksikköä) ja kuntasektorin koko maata korkeampi osuus (+6,5 % -yksikköä). Muiden osalta ero on vain ±1 2 % -yksikköä. Viime vuosien aikana julkisella sektorilla, niin valtiolla kuin kunnissa ja kuntayhtymissä, toteutettujen henkilöstövähennysten vaikutukset näkyivät jo hienoisesti käytettävissä olevissa uusimmissa työpaikkarakenneluvuissa. Toimialoittain tarkasteltuna suurimpia työllistäjiä ovat Lapissa terveys- ja sosiaalipalvelut, jalostus (ml. kaivostoiminta), liike-elämän palvelut, kauppa ja muut palvelut. Samat toimialaryhmät ovat suurimpia myös koko maassa eikä Lapin työpaikkojen toimialarakenne eroa kuin 1 3 % -yksiköllä/toimiala koko maan rakenteesta. 4

Erikoistumisalat Yritystoiminnan erikoistumista voidaan tarkastella suhteuttamalla Lapin kunkin toimialan henkilöstömääräosuus koko maan osuuteen. Indeksitarkastelun (koko maa=100) mukaan Lappi on erikoistunut vahvimmin kaivostoimintaa palvelevaan toimintaan, metallimalmien louhintaan, metallien jalostukseen, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toimintaan, majoitukseen sekä metsätalouteen ja puunkorjuuseen. Matkailuelinkeinon vahva asema ja vaikutukset useille toimialoille näkyy myös matkailua palvelevilla henkilöstömäärältään pienillä toimialoilla koko maata korkeampana indeksinä, esimerkkitoimialana kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta. Toimialojen liikevaihto ja henkilöstömäärä Vuoden 2017 ennakkoarvion mukaan teollisuuden osuus Lapin yritysten liikevaihdosta oli yli puolet. Kaivostoiminta mukaan luettuna osuus nousee 56 prosenttiin. Kaupan osuus liikevaihdosta oli 16 prosenttia ja rakentamisen lähes 7 prosenttia. Yritysten henkilöstömäärä jakaantuu liikevaihtoa tasaisemmin eri toimialoille. Teollisuus oli henkilöstömäärältään suurin, vuoden 2017 ennakkoarvion mukaan 7 150 henkilötyövuotta. Seuraavaksi eniten työllistivät liike-elämän palvelut 6 230, kauppa 6 110 ja rakentaminen 5 080 henkilötyövuotta. Matkailulle tyypillisten toimialojen (kuviossa majoitus- ja ravitsemistoiminta ja useista toimialoista koostuva matkailupalvelut) työllisyysvaikutus oli vuonna 2017 yhteensä 6 160 henkilötyövuotta. Lapin Materiaalipankki Simo Vilhunen 5

Toimialojen kehitys Toimialojen kehitys Kaivostoiminta erottuu pitkän aikavälin trendikehityksessä muita toimialoja positiivisemmalla liikevaihto- ja henkilöstömääräkehityksellään. Kaikkien muidenkin tarkasteltujen toimialojen trendi on liikevaihdon osalta vertailuvuoden 2010 yläpuolella, mutta teollisuudessa ja kuljetuksessa ja varastoinnissa henkilöstömäärätrendi on heikentynyt vuodesta 2010. Kaivostoiminnan jälkeen liikevaihto on kehittynyt parhaiten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, matkailupalveluissa, liike-elämän palveluissa ja rakentamisessa. Teollisuuden liikevaihdon kehitystrendi on ollut heikoin, mutta kuitenkin pysytellyt vertailuvuoden 2010 yläpuolella. Vuonna 2017 liikevaihto kasvoi edellisvuodesta kaikilla tarkastelluilla toimialoilla. Selkeästi paras kehitys oli kaivostoiminnassa. Kaivostoiminnan jälkeen liikevaihto kasvoi eniten matkailupalveluissa, teollisuudessa, rakentamisessa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Pienimmäksi liikevaihdon kasvu jäi kaupassa. Vuoden 2017 henkilöstömääräkehitys vaihteli toimialoittain jääden kaikilla toimialoilla liikevaihtoa heikommaksi. Henkilöstömäärä kasvoi eniten rakentamisessa, matkailupalveluissa ja liike-elämän palveluissa. Henkilöstömäärä laski ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupassa. Henkilöstöpalveluyritysten kautta tapahtuva henkilöstön vuokraus on yleistynyt ja tyypillistä useilla toimialoilla erityisesti sesonkiluontoisissa ja sijaistyövoimatarpeissa. Vuokratyövoima kirjautuu henkilöstömäärissä liike-elämän palveluihin. Sitä ei pystytä kohdentamaan työvoiman käyttäjäyrityksen toimialan mukaan. Esim. matkailussa vuokratyövoiman käyttö on yleistä, joten matkailutoimialojen henkilöstömääräkehitystrendien tarkastelussa tämä ilmiö on otettava taustalla huomioon. Merkittävä vuokratyövoiman käytön lisäys henkilöstön rekrytoinnissa voi näkyä huomattavanakin liikevaihtokehityksestä poikkeavana vuosimuutoksena henkilöstömäärässä. Lisäksi joissain tapauksissa liikevaihto ja henkilöstömäärä eivät kohdennu alueellisesti sinne, missä toiminta tapahtuu. M+N Liike-elämää palveleva toiminta Matkailupalvelut M+N Liike-elämää palveleva toiminta Matkailupalvelut Matkailupalvelut M+N Liike-elämää palveleva toiminta Lapin Materiaalipankki Simo Vilhunen 6

Kaivostoiminta ja louhinta Metallimalmien louhinta; Muu kaivostoiminta ja louhinta; Kaivostoimintaa palveleva toiminta Kaivostoiminnan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys on ollut koko vuosikymmenen ajan voimakkaasti kasvava kaivosten toimintojen laajentuessa. Liikevaihdon kasvukehitys on ollut huomattavasti koko maata vahvempaa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi lähes 60 prosenttia suurten yritysten positiivisen kehityksen myötä. Kaivostoiminnan investoinnit ja myönteinen kehitys heijastuu useille muille toimialoille. Lapin kaivostoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui vahvana vuonna 2017 ja liikevaihto kasvoi 23,3 % edellisvuodesta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua oli huomattava 57,6 prosenttia. Myös muilla neljänneksillä vahva kasvu jatkui ja oli 12,8 25,5 prosenttia. Vuonna 2016 kaivostoiminnan liikevaihto kasvoi 29 prosenttia jälkimmäisen vuosipuoliskon kasvun ansiosta. Koko maassa toimialan liikevaihto kasvoi 16,3 prosenttia vuonna 2017. Kaivostoiminnan henkilöstömäärän kehitys kääntyi myönteiseksi vuoden 2017 puolella. Henkilöstömäärä kasvoi kaikilla neljänneksillä. Kasvu oli maltillista koko vuoden ja henkilöstömäärä kasvoi 3,7 prosenttia vuodesta 2016. Vuonna 2016 henkilöstömäärä väheni 1,8 prosenttia, jota edelsi vuosia jatkunut vahva henkilöstömäärän kasvu. Kasvukatsaus Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla liikevaihdon kasvusta vastasivat lähinnä suuret (yli 20 henkilöä työllistävät), ulkomaankauppa harjoittavat ja vähintään viisi vuotta toimineet yritykset, joita kaikista toimialan yrityksistä olikin valtaosa. Kasvu oli erityisen voimakasta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myös toisella, kolmannella ja viimeisellä neljänneksellä kehitys pysyi erittäin myönteisenä, mutta tasaantui kuitenkin ensimmäisen neljänneksen lukemista. Lapin Materiaalipankki Agnico Eagle Finland Oy 7

Teollisuus Tuotteiden valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Teollisuuden liikevaihdon trendi noudattelee viennin kehitystä. Edellisen vuoden alavireinen kehitys kääntyi myönteiseksi kasvuksi. Koko teollisuustoimialan liikevaihtokehitys oli selvästi plussalla johtuen suuryritysten liikevaihdon kehityksestä. Globaalien yritysten järjestelyt ja organisaatiomuutokset heijastuvat liikevaihtokehitykseen. Henkilöstömäärän väheneminen taittui. Lapin teollisuuden liikevaihdon kehitys kääntyi myönteiseksi vuonna 2017. Vuonna 2017 teollisuuden liikevaihto kasvoi 12,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 19,6 prosenttia, toisella neljänneksellä 14,8 prosenttia ja jälkimmäisellä puolivuosijaksolla 7,5 prosenttia vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoihin verrattuna. Edellisenä vuonna Lapin teollisuuden liikevaihto väheni 4,7 prosenttia vuodesta 2015. Koko maan tasolla teollisuuden liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia vuonna 2017. Teollisuuden henkilöstömäärässä oli kasvun aikaa Lapissa vuonna 2017. Edellisten vuosien henkilöstömäärän väheneminen taittui. Vuonna 2017 henkilöstömäärä lisääntyi kaikilla vuosineljänneksillä. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella henkilöstömäärä kasvoi 5 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä pysyi lähes vuoden takaisella tasolla, mutta viimeisellä neljänneksellä kertyi taas kasvua 3,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Koko vuonna 2017 teollisuuden henkilöstömäärä kasvoi 3,3 prosenttia. Edellisenä vuonna teollisuuden henkilöstömäärä väheni 4,9 prosenttia. Edellisen vuoden laskun jälkeen myös teollisuuden viennissä tapahtui vuoden 2017 alussa käänne positiiviseen suuntaan ja vienti kasvoi koko vuoden joulukuuta lukuun ottamatta. Vientiliikevaihdossa kertyi kasvua ensimmäisellä neljänneksellä 24,6 prosenttia, toisella neljänneksellä 21,2 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 8,4 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 6,9 prosenttia. Vuonna 2017 vienti kasvoi Lapissa 15,2 prosenttia ja koko maassa 9,1 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Edellisenä vuonna Lapin teollisuuden vienti väheni 6,7 prosenttia. Teollisuus pois lukien suuryritykset Lapin teollisuustoimialan pois lukien suuryritykset liikevaihto jatkoi kasvuaan ja kasvua kertyi 5,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihto kehittyi kuitenkin vaihtelevasti vuoden 2017 aikana. Ensimmäinen neljännes oli paras ja liikevaihto kasvoi 23,8 prosenttia. Toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi vain 0,3 % ja kolmannella neljänneksellä liikevaihto väheni 2,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvua kertyi 4,4 prosenttia. Edellisenä vuonna liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon hyvän kehityksen ansiosta. Vuonna 2017 myös teollisuuden pois lukien suuryritykset henkilöstömäärän kehitys kääntyi kasvuun. Vuositasolla henkilöstömäärä kasvoi 3,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Lisäystä kertyi kaikilla neljänneksillä, ensimmäisellä 3,2 prosenttia, toisella 4,9 prosenttia, kolmannella 2,2 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 4,2 prosenttia. Edellisenä vuonna henkilöstömäärä väheni 3,3 prosenttia. Kasvukatsaus Teollisuuden liikevaihtoa kasvatti erityisesti suurteollisuus, kun järeimmät kasvuvaikutukset olivat yli 20 henkilöä työllistävillä yrityksillä kautta koko vuoden 2017. Suurin merkitys teollisuusyritysten liikevaihdon kasvuun oli ulkomaankauppaa harjoittavilla yrityksillä. Voimakkainta kasvuvaikutus oli ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä, jolloin liikuttiin kahdenkymmen prosentin molemmin puolin. Kolmannella ja viimeisellä neljänneksellä kasvuvaikutus ylsi kymmenestä vajaaseen kahteentoista prosenttiin. Lapin materiaalipankki Outokumpu 8

Teollisuus pl. suuryritykset Teollisuus pl. suuryritykset Teollisuus pl. suuryritykset 9

Rakentaminen Talonrakentaminen; Maa- ja vesirakentaminen; Erikoistunut rakennustoiminta Rakentamisen liikevaihdon trendikehitys on ollut Lapissa kasvava. Rakentamisen liikevaihdon ja myös henkilöstömäärän kehitys jatkui positiivisena vuonna 2017. Noin puolet toimialan yrityksistä kasvatti liikevaihtoa. Asuin- ja maanrakentamisen lisäksi matkailurakentaminen on laajenemassa. Rakentamisen liikevaihto kehittyi Lapissa myönteisesti koko vuoden 2017. Kasvua kertyi ensimmäisellä neljänneksellä 14 prosenttia, toisella neljänneksellä 3,3 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 11,9 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 14,7 prosenttia. Koko vuonna 2017 rakentamisen liikevaihto lisääntyi 11,1 prosenttia. Edellisenä vuonna rakentamisen liikevaihto kasvoi 9,8 prosenttia. Koko maassa rakentamisen liikevaihto kasvoi 8,4 prosenttia vuonna 2017. Lapin rakentamisen henkilöstömäärä kasvoi 7,2 prosenttia vuonna 2017. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi vauhdikkaasti ja lisäystä tuli 10,4 prosenttia vuodentakaiseen. Toisella neljänneksellä kasvua oli 3,8 prosenttia ja toisella vuosipuoliskolla 7,4 prosenttia vuoden 2016 vastaavaan aikaan verrattuna. Edellisenä vuonna rakentamisen henkilöstömäärä kasvoi Lapissa 2,2 prosenttia toisen vuosipuoliskon hyvän kehityksen ansiosta. Kasvukatsaus Rakentamisen toimialan yrityksistä liikevaihtoaan kasvatti vuonna 2017 noin puolet. Kasvaneista suurimmalla osalla liikevaihto lisääntyi yli 15 prosenttia edellisvuodesta. Suurin kasvuvaikutus oli yli viisi vuotta toimineilla yrityksillä. Pienten, keskisuurten ja suurten yritysten vaikutus kasvuun vaihteli neljänneksittäin. Lapin Materiaalipankki Photokrafix 10

Kauppa Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kaupan alalla liikevaihdon trendikehitys on kasvava ja pitkällä aikavälillä koko maata positiivisempi matkailun heijastusvaikutuksesta. Henkilöstömäärän kehitys hiipui uudelleen. Kaupan toimialoilla kasvun vetureina olivat keskisuuret yritykset. Vuoden 2017 aikana tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kehittyi Lapissa myönteisesti. Liikevaihto kasvoi Lapissa 3,4 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla vuosineljänneksillä vaihdellen 2,6 4,3 prosenttiin. Vuoden 2017 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia. Toisella puolivuotisjaksolla liikevaihto lisääntyi 4 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Kaupan liikevaihdon kehitys oli positiivista kymmenenä kuukautena ja ainoastaan helmi- ja huhtikuussa liikevaihto kävi hieman miinuksella. Edellisenä vuonna kaupan liikevaihto kasvoi Lapissa varovaiset 0,3 prosenttia. Koko maan kaupan liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia vuonna 2017. Kaupan henkilöstömäärän kasvu hiipui Lapissa vuonna 2017 ja vuositasolla vähennystä tuli 0,3 prosenttia vuodesta 2016. Henkilöstömäärä lisääntyi ainoastaan kolmannella neljänneksellä. Yksittäisistä kuukausista huhtikuussa oli eniten vähennystä (-3,8 prosenttia) ja toukokuussa eniten lisäystä (+2,4 prosenttia). Henkilöstömäärä väheni ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia ja toisella neljänneksellä 1,2 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 0,3 prosenttia, mutta oli taas viimeisellä neljänneksellä miinuksella vuoden 2016 vastaavaan neljännekseen verraten. Vuonna 2016 kaupan henkilöstömäärä kasvoi Lapissa 0,4 prosenttia. Kasvukatsaus Kaupan toimialoilla kasvun veturina olivat vuonna 2017 keskisuuret (5 20 henkilöä työllistävät) yritykset, joiden muutosvaikutus oli jokaisella neljänneksellä muutaman prosentin plussan puolella. Vuoden alkupuoliskolla kasvoivat voimakkaimmin alle viisi vuotta toimineet yritykset, jälkimmäisellä puoliskolla iäkkäämmät, viisi vuotta tai kauemmin toimineet yritykset. Janne Ulvinen I Ympäristöhallinnon kuvapankki 11

Kuljetus ja varastointi Maaliikenne ja putkijohtokuljetus; Vesiliikenne; Ilmaliikenne; Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; Posti- ja kuriiritoiminta Kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihdon kehitys on ollut positiivista. Henkilöstömäärän kehitys kääntyi lievästi kasvuun. Taustalla heijastuu mm. yritysjärjestelyjä ja digitalisaatio- ja logistiikkaketjukehitys. Suurten ja keskisuurten yritysten liikevaihto kasvoi koko vuoden ajan 2017. Kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihdon kehitys oli Lapissa vuonna 2017 myönteistä. Koko vuosi sujui kasvun merkeissä. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 8,1 prosenttia, toisella neljänneksellä 2,7 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 3,5 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 2,2 prosenttia. Koko vuonna liikevaihto kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Edellisenä vuonna kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto kasvoi jälkimmäisen vuosipuoliskon positiivisen kehityksen ansiosta 1,7 prosenttia. Koko maassa kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia vuonna 2017. Liikevaihdon kasvu näkyi kuljetuksen ja varastoinnin henkilöstömäärän lievänä lisääntymisenä 0,2 prosentilla vuonna 2017. Henkilöstömäärän kehitys vaihteli vuoden aikana. Ensimmäisellä neljänneksellä oli kasvua 1,5 prosenttia ja toisella neljänneksellä henkilöstömäärä pysyi samalla tasolla kuin vuoden 2016 vastaavalla neljänneksellä. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä supistui 1,4 prosenttia, mutta kasvoi viimeisellä neljänneksellä prosentin vuoden 2016 tasosta. Edellisenä vuonna henkilöstömäärä kasvoi 0,9 prosenttia. Kasvukatsaus Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla liikevaihdon kasvu ylsi vuonna 2017 neljään prosenttiin, vaikka myös liikevaihdoltaan supistuneiden yritysten määrä oli suuri. Suurten ja keskisuurten yritysten muutosvaikutus oli positiivinen koko vuoden ajan. Pienten (alle 5 henkilöä työllistävät) yritysten liikevaihto meni pakkasen puolelle toisella ja kolmannella neljänneksellä. Lapin Materiaalipankki Terhi Tuovinen 12

Liike-elämän palvelut Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (sis. työvoiman vuokraus) Liike-elämän palveluiden toimialoilla liikevaihdon vahva kasvutrendi jatkui. Myös henkilöstömäärä on selvässä kasvussa. Myös vuosi 2017 oli molempien osalta positiivinen. Liike-elämän palveluihin heijastuu muiden keskeisten toimialojen kehitys, erityisesti matkailun vahva kasvu. Liikevaihto nousi vuoden kaikilla neljänneksillä. Suurimman osan kasvusta toivat suuret ja keskisuuret yritykset. Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kehitys jatkui myönteisenä ja kasvu kiihtyi vuonna 2017. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 8,9 prosenttia. Kasvua kertyi ensimmäisellä neljänneksellä 11,3 prosenttia ja toisella neljänneksellä 10,6 prosenttia. Positiivinen kehitys jatkui vuoden loppuun saakka, kasvua kertyi kolmannella neljänneksellä 6,9 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 7,4 prosenttia. Edellisenä vuonna liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia. Myös henkilöstömäärän kehitys jatkui suotuisana ja kasvu kiihtyi. Vuonna 2017 henkilöstömäärä kasvoi 5 prosenttia. Henkilöstömäärä kehittyi positiivisesti kaikilla vuosineljänneksillä. Henkilöstömäärä kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 7,1 prosenttia, toisella 5,4 prosenttia, kolmannella 3,2 prosenttia ja viimeisellä 4,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuonna 2016 liike-elämää palvelevan toiminnan henkilöstömäärä nousi 1,7 prosenttia. Kasvukatsaus Liike-elämää palvelevan toiminnan liikevaihtoon vaikuttivat yli 15 % liikevaihtoaan kasvattaneet yritykset, joita oli kaikista kasvaneista valtaosa. Leijonanosan kasvusta toivat yli 20 henkilöä ja 5 20 henkilöä työllistävät yritykset. Kasvaneet yritykset olivat tyypillisesti yli viiden vuoden ikäisiä ja kotimaan markkinoilla toimineita. Lapin Materiaalipankki Inka Hyvönen 13

Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkailussa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja matkailupalvelut, liikevaihdon kasvu vahvistui entisestään vuonna 2017. Samoin kuin edellisenä vuonna majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla reilusti yli puolet yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan. Henkilöstömäärän kasvutrendi vahvistui. Matkailutoimialoilla henkilöstömäärän kehitys näkyy liikevaihtoa vaisumpana, koska henkilöstövuokrauksen käyttö on yleistä ja kasvavaa näkyen liike-elämän palveluissa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui Lapissa vahvana ja koko maata voimakkaampana vuonna 2017. Liikevaihto kasvoi koko vuonna 10,1 prosenttia. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 8,6 prosenttia, toisella 13,1 prosenttia, kolmannella 4,5 prosenttia ja viimeisellä 14,3 prosenttia vuoden 2016 vastaaviin ajanjaksoihin verraten. Vuonna 2016 liikevaihtoa kertyi 9,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koko maassa majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia vuonna 2017. Lapin majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstömäärän kehitys oli positiivista vuoden 2017 aikana. Henkilöstömäärä kasvoi 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 4,0 prosenttia, toisella neljänneksellä vain 0,8 prosenttia, kolmannella 2,5 prosenttia, mutta neljänneksellä peräti 7,4 prosenttia vuodentakaisesta. Vuonna 2016 henkilöstömäärä kasvoi vain 0,6 prosenttia. Kasvukatsaus Edellisvuoden tapaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialan yrityksistä yli puolet kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2017. Keskisuurten (5 20 henkilöä työllistävien) yritysten kasvuvaikutus oli viimeistä neljännestä lukuun ottamatta suurin. Viimeisellä neljänneksellä voimakkaimmin kasvuun vaikuttivat suuret yritykset. Vakiintuneinta kasvusuuntaus näytti olevan vanhemmilla, yli viisi vuotta toimineilla yrityksillä. Lapin Materiaalipankki Photokrafix 14

Matkailupalvelut Henkilöliikenne (rautatiet, linja-autojen kauko- ja tilaus-, taksi-, vesi- ja ilmaliikenne), matkustajaliikennettä palveleva toiminta, kulkuneuvojen vuokraus, muu vuokraus, matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut Matkailupalveluissa kasvu vahvistui entisestään ja kiihtyi vuonna 2017. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 16,6 prosenttia, toisella neljänneksellä 10,8 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 8,4 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 14,5 prosenttia. Vuositasolla kasvua kertyi 13,8 prosenttia vuoteen 2016 verraten. Vuonna 2016 matkailupalveluissa kertyi liikevaihtoa 10,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Henkilöstömäärän kehitys kääntyi matkailupalveluissa positiiviseksi vuonna 2016 ja vuonna 2017 samansuuntainen kehitys jatkui. Henkilöstömäärä kasvoi 5,3 prosenttia edellisvuodesta. Lisäystä kertyi ensimmäisellä neljänneksellä 9,1 prosenttia, toisella neljänneksellä 4,4 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 1,1 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 5,6 prosenttia. Vuonna 2016 henkilöstömäärä kasvoi 5,6 prosenttia edellisvuodesta. Kehitystä positiiviseen on tapahtunut, sillä vuonna 2015 matkailupalvelujen henkilöstömäärän kehitys oli negatiivinen läpi vuoden ja henkilöstömäärä väheni 2,2 prosenttia. Lapin materiaalipankki Lapin Safarit 15

Lapin matkailukeskukset Levi, Meri-Lappi, Pyhä-Luosto, Rovaniemi, Saariselkä, Ylläs: kunkin osalta määritellyn yritysryhmän mukaisesti Lapin kaikissa matkailukeskuksissa liikevaihdon kehitys on ollut nouseva. Liikevaihto kasvoi myös vuonna 2017 kaikissa matkailukeskuksissa, vahvimmin Saariselällä ja Rovaniemen alueella heijastaen matkailuinvestointeja. Henkilöstömäärän kehitystrendi vaihtelee matkailukeskuksittain. Saavutettavuuden paraneminen tukee matkailun kasvua. Lapin suhdannekatsauksessa seurataan kuuden alueen Levin, Meri-Lapin, Pyhä-Luoston, Rovaniemen, Saariselän ja Ylläksen yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitystä. Tilastokeskus tuottaa tiedot kunkin alueen osalta määritellyn yritysryhmän mukaisesti. Määrittelyn lähtökohtana ovat TEMin määrittelemät matkailulle tyypilliset toimialat, mutta mukana on matkailuliitännäisiä yrityksiä myös muilta toimialoilta. Levi Vuonna 2017 Levin matkailuyritysten liikevaihto kasvoi edellistä vuotta paremmin yltäen 8,7 prosenttiin. Ripeintä kasvu oli toisella neljänneksellä 21,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvua, joskin maltillisempaa, oli muillakin neljänneksillä vaihdellen 4,3 7,5 prosenttiin. Liikevaihto lähti kasvu-uralle vuonna 2016, jolloin kasvua kertyi 2,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen erityisesti ensimmäisen vuosineljänneksen kasvun myötä. Levin matkailun henkilöstömäärä laski vuonna 2017 lievästi, 1,1 prosenttia, edellisvuodesta. Nousua oli vuoden aikana vain ensimmäisellä vuosineljänneksellä hyvän tammikuun kehityksen myötä. Heikoin kehitys oli viimeisellä vuosineljänneksellä. Edellisenä vuonna henkilöstömäärä lisääntyi 3,8 prosenttia. Vuonna 2016 kehitys oli positiivinen kaikkina kuukausina, mutta vuonna 2017 positiivisia kuukausia olivat vain tammi-, maalis- ja heinäkuu. Meri-Lappi Vuonna 2017 Meri-Lapin matkailun liikevaihdon kasvu hieman vaimeni, mutta jatkoi hyvällä kasvu-uralla yltäen 12,9 prosenttiin edellisvuodesta. Vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvu oli 28,9 prosenttia, mutta toisella neljänneksellä liikevaihto laski 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihto kasvoi taas loppuvuotta kohti kolmannella sekä neljännellä neljänneksellä ja toisen puolivuotisjakson kasvu oli 9,8 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2016 Meri- Lapin matkailun liikevaihto kasvoi 15,9 prosenttia erityisesti ensimmäisen puolivuotiskauden vahvan kasvun (22,2 prosenttia) ansiosta. 16

Vuonna 2017 Meri-Lapin matkailun henkilöstömäärä nousi maltillisesti 2,4 prosenttia vuodentakaisesta. Nousu asettui vuoden ensimmäisellä, toisella ja kolmannella neljänneksellä 3,5 5,5 prosenttiin. Neljännellä neljänneksellä laskua tuli 3,5 prosenttia. Vuonna 2016 henkilöstömäärä nousi vahvasti 14,7 prosenttia edellisvuodesta. Pyhä-Luosto Vuonna 2017 Pyhä-Luoston matkailuyritysten liikevaihto ylsi hyvään 9,5 prosentin kasvuun edellisvuodesta. Kasvua oli ensimmäisellä puolivuotiskaudella 9,2 prosenttia ja jälkimmäisellä 9,9 prosenttia. Parhaat neljännekset olivat toinen ja viimeinen. Liikevaihdon kasvua oli 11 kuukautena ja vain syyskuussa liikevaihto oli 0,1 prosenttia laskussa. Vuonna 2017 voimakkain kasvu oli huhti- ja toukokuussa (noin 26 %). Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi 9,1 prosenttia. Vuonna 2017 Pyhä-Luoston henkilöstömäärän edellisen vuoden lasku pysähtyi ja henkilöstömäärä nousi vuositasolla 4,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2017 kasvu oli tasaista. Ensimmäisellä puolivuosikaudella kasvua tuli 5,6 prosenttia ja jälkimmäisellä puolivuosikaudella 3,8 prosenttia. Henkilöstömäärä kasvoi kaikkina muina kuukausina paitsi elokuussa, jolloin laskua tuli 3 prosenttia. Merkittävin kasvukuukausi oli marraskuu 14,1 prosenttia edelliseen vuoteen. Vuonna 2016 henkilöstömäärä väheni 0,3 prosenttia: laskua toi vuoden ensimmäinen puolivuotiskausi 6,3 prosenttia, kun taas jälkimmäisellä puolivuotiskaudella kasvua oli 9,2 prosenttia edelliseen vuoteen. Rovaniemi Rovaniemen alueen matkailun liikevaihto jatkoi erittäin vahvaa kasvamista vuonna 2017 yltäen 20,8 prosenttiin vuodentakaisesta. Kasvu oli voimakasta läpi vuoden. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella kasvua oli 22 prosenttia ja jälkimmäisellä 19,4 prosenttia. Heikoin neljännes oli kolmas, jolloin kasvua tuli 14,6 prosenttia edelliseen vuoteen. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi 14,8 prosenttia edellisvuodesta, kasvua oli eniten ensimmäisellä neljänneksellä 21,8 prosenttia. Vuonna 2017 Rovaniemen alueen matkailun henkilöstömäärän nousu jatkui (+5,1 %). Puolivuotistarkastelussa nousu oli tasainen, ensimmäisellä puolivuotiskaudella 4,5 prosenttia ja jälkimmäisellä 5,8 prosenttia. Heikoinkin kolmas neljännes oli samalla tasolla kuin edellinen vuosi. Paras kehitys oli viimeisellä vuosineljänneksellä. Henkilöstömäärä lisääntyi 9 kuukauden aikana edellisen vuoden vastaaviin ajankohtiin ja voimakkain kasvu oli marraskuussa 16,5 prosenttia. Vuonna 2016 henkilöstömäärä lisääntyi 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Nousun toi erityisesti ensimmäisen puolivuotiskauden 6,8 prosentin kasvu. Saariselkä Saariselän matkailuyritysten liikevaihdon kasvu jatkui voimakkaana vuonna 2017 ja kasvua kertyi 23,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu vaihteli neljänneksittäin. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli yli 25 prosenttia, toinen neljännes jäi hieman alle kymmeneen prosenttiin ja kolmannella neljänneksellä kasvua oli yli kymmenen prosenttia. Neljännen neljänneksen kasvu oli vahvin yltäen 35,1 prosenttiin. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi 18,6 prosenttia, kun ensimmäinen ja viimeinen neljännes ylsi 23 24 prosentin kasvun. Vuonna 2017 Saariselän matkailun henkilöstömäärä nousi kaikkiaan 7 prosenttia vuodentakaisesta. Neljännesvuositarkastelussa henkilöstömäärän kasvu vaihteli. Kovinta kasvu oli ensimmäisellä (+13,0 %) ja neljännellä neljänneksellä (+11,4 %). Toisella ja kolmannella neljänneksellä kasvu jäi 1 2 prosenttiin edellisen vuoden ajanjaksoihin verrattuina. Vuonna 2016 henkilöstömäärä nousi 12 prosenttia edellisvuodesta ja nousua oli kaikilla vuosineljänneksillä ja kuukausina. Ylläs Ylläksen matkailuyritysten liikevaihto kehittyi vuonna 2017 positiivisesti, hieman edellisvuotta maltillisemmin. Kasvua kertyi 8,5 prosenttia vuodentakaisesta. Puolivuositarkastelussa liikevaihto kasvoi vuonna 2017 tasaisesti. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella liikevaihto kasvoi 8,3 prosenttia ja jälkimmäisellä 8,8 prosenttia. Kasvua toivat vuoden kaikki neljännekset, mutta vaihtelu oli suurta. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 4,9 prosenttia, toisella 14,9 prosenttia, kolmannella maltillisemmin 5,4 prosenttia ja neljännellä 11,1 prosenttia. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi 9,5 prosenttia ja vahvinta kasvu oli kolmannella neljänneksellä 20,5 prosenttia edellisen vuoden ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2017 Ylläksen matkailun henkilöstömäärä nousi 1,4 prosenttia. Ensimmäinen puolivuotiskausi toi henkilöstömäärään vielä kasvua reilun kolme prosenttia, mutta jälkimmäinen puolivuotiskausi toi 0,7 prosentin laskun verrattuna edellisvuoteen. Paras kehitys oli kuitenkin neljännellä vuosineljänneksellä 4,7 prosenttia kasvua. Heikoin kehitys oli kolmannella neljänneksellä, jolloin laskua kertyi 5,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 henkilöstömäärä nousi 7,2 prosenttia edellisvuodesta. Lapin Materiaalipankki Visit Rovaniemi 17

Kemi-Tornion seutukunta Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Vuonna 2017 Kemi-Tornion seutukunnan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys kääntyi uudelleen positiiviseksi. Liikevaihdossa kasvua oli läpi vuoden jokaisella neljänneksellä. Kaikilla seurattavilla toimialoilla liikevaihto kasvoi, eniten teollisuudessa. Henkilöstömäärä lisääntyi eniten rakentamisessa. Kaupassa henkilöstömäärän kehitys kääntyi laskuun. Kaikki toimialat yhteensä Vuonna 2017 Kemi-Tornion seutukunnan liikevaihto lähti jälleen kasvu-uralle ja kasvua kertyi 9,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi koko vuoden lukuun ottamatta joulukuun 3,7 prosentin sukellusta. Kovin kasvu oli ensimmäisellä puolivuotiskaudella 13,4 prosenttia. Jälkimmäisellä puolivuotiskaudella liikevaihto ylsi hyvään kuuden prosentin kasvuun edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuonna 2016 alueen kaikkien toimialojen liikevaihto laski 3,4 prosenttia. Puolivuotistarkastelussa liikevaihto laski ensimmäisellä puolivuotiskaudella 5,8 prosenttia ja jälkimmäisellä puolivuotiskaudella lasku vaimeni ja oli 0,9 prosenttia. Vuonna 2017 Kemi-Tornion seutukunnan kaikkien toimialojen henkilöstömäärä (ml. julkinen sektori) kasvoi 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella oli nousua 2,5 prosenttia ja jälkimmäisellä 1,4 prosenttia. Henkilöstömäärä nousi joka neljänneksellä vaihdellen kolmannen neljänneksen 0,7 prosentista ensimmäisen neljänneksen 3,6 prosenttiin. Vuonna 2016 henkilöstömäärä laski hieman, 0,2 prosenttia verrattuna vuotta aikaisempaan. Henkilöstömääräkehitys oli parempi toisella vuosipuoliskolla, jolloin kasvua kertyi 0,6 prosenttia. Teollisuus Vuonna 2017 Kemi-Tornion seutukunnan teollisuuden liikevaihto kääntyi kasvuun päätyen 12,1 prosenttiin. Liikevaihto kasvoi vuoden kaikilla neljänneksillä: ensimmäisellä 18 prosenttia, toisella 16,7 prosenttia, kolmannella 7,6 prosenttia ja viimeisellä 6,4 prosenttia. Vuonna 2016 teollisuuden liikevaihto laski 6,2 prosenttia vuodesta 2015. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella laskua oli 9,1 prosenttia ja jälkimmäisellä lasku vaimeni kolmeen prosenttiin. Vuonna 2017 teollisuuden henkilöstömäärä lähti nousuun ja kasvoi 2,5 prosenttia. Nousun henkilöstömäärään toi vuoden ensimmäinen puolivuotiskausi 4,8 prosentin kasvulla. Jälkimmäisellä puolivuotiskaudella henkilöstömäärä pysytteli lähes edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasolla 0,3 prosentin kasvulla. Henkilöstömäärä laski vuoden kolmannella neljänneksellä -1,7 prosenttia. Muina neljänneksinä henkilöstömäärä kasvoi 2,4 5,8 prosenttia. Edellisenä vuonna teollisuuden henkilöstömäärä väheni 5,6 prosenttia vuodentakaisesta kaikkien vuosineljänneksien laskun vaikutuksesta. Rakentaminen Kemi-Tornion seutukunnan rakentamisen liikevaihto kasvoi vuonna 2017 yltäen 4,7 prosentin kasvuun edellisvuodesta. Vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella liikevaihto kasvoi maltillisesti 0,6 prosenttia ja jälkimmäisellä reippaasti 7,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Neljännesvuositarkastelussa toisella neljänneksellä oli laskua 8,1 prosenttia ja muilla 18

neljänneksillä kasvua vaihdellen 3,3 prosentista 12,9 prosenttiin. Vuonna 2016 seutukunnan rakentamisen liikevaihto kasvoi reippaasti 19,9 prosenttia edellisvuodesta. Vahvan kasvun rakentamisen liikevaihtoon toi koko vuosi. Ensimmäisen puolivuotiskauden kasvu oli 16,1 prosenttia ja jälkimmäisen 22,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 rakentamisen henkilöstömäärän nousu jatkui edellisvuodesta yltäen 4,9 prosenttiin. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä nousi voimakkaasti 10,5 prosenttia. Toisella neljänneksellä oli laskua prosentin verran. Viimeisillä neljänneksillä henkilöstömäärä nousi yltäen 4,1 6,5 prosentin kasvuun vuodentakaisiin ajanjaksoihin verrattuna. Vuonna 2016 henkilöstömäärä nousi 7,6 prosenttia vuodentakaisesta henkilöstömäärän kehityksen parantuessa loppuvuota kohti. Kauppa Kemi-Tornion seutukunnan tukku- ja vähittäiskaupan kasvu kääntyi positiiviseksi vuonna 2017 yltäen 2,3 prosenttiin edellisvuodesta. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Liikevaihdon kasvu jatkui maltillisesti vuoden toisella neljänneksellä yltäen 1,2 prosenttiin. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 2,4 prosenttia. Vuonna 2016 Kemi-Tornion seutukunnan kaupan liikevaihto laski 1,5 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Liikevaihto lähti laskuun vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä, toisen neljänneksen liikevaihdon kehitys pysytteli edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla kasvaen, mutta kolmas ja neljäs neljännes toivat taas molemmat laskua alan liikevaihtoon. Vuonna 2017 Kemi-Tornion seutukunnan kaupan henkilöstömäärän kehitys kääntyi 2,6 prosentin laskuun vuodentakaisesta. Henkilöstömäärän väheneminen oli puolivuotistarkastelussa tasaista: molemmilla puolivuotiskausilla henkilöstömäärä väheni 2,6 prosenttia. Vuonna 2016 kaupan henkilöstömäärä kasvoi 1,7 prosenttia edellisvuodesta kaikilla vuosineljänneksillä loppuvuotta kohti hidastuen. Kuljetus ja varastointi Kemi-Tornion seutukunnassa kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto pysyi kasvu-uralla myös vuonna 2017 kasvaen 4,7 prosenttia. Vuoden jälkimmäinen puolivuotiskausi (+4,9 %) kehittyi ensimmäistä puolivuotiskautta (+4,4 %) paremmin. Vaimein kasvu oli vuoden toisella neljänneksellä kasvua 1,9 prosenttia ja nopein ensimmäisellä 7,2 prosenttia. Edellisenä vuonna toimialan liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihto kasvoi vuoden 2016 jälkimmäisellä puolivuotiskaudella hiukan ensimmäistä puolivuotiskautta rivakammin. Vuonna 2017 kuljetuksen ja varastoinnin henkilöstömäärä positiivinen kehitys jatkui ja kasvua kertyi 2,1 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella nousu ylsi 2,9 prosenttiin. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä nousi 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuonna 2016 henkilöstömäärän kehitys kääntyi positiiviseksi ollen 1,6 prosenttia. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä vielä väheni hieman, mutta jälkimmäisellä puolivuotiskaudella se ylsi 3,8 prosentin nousuun. 19

Rovaniemen seutukunta Rovaniemi, Ranua Liikevaihdon kasvu vahvistui Rovaniemen seutukunnassa vuonna 2017. Liikevaihdon kasvu oli vahva läpi vuoden. Seurattavilla toimialoilla liikevaihdon kasvun veturina olivat teollisuus ja rakentaminen. Henkilöstömäärän kehitys oli kaikilla toimialoilla parempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstömäärän lisäys oli vahvinta rakentamisessa ja kaupassakin päästiin plussalle. Kaikki toimialat yhteensä Vuonna 2017 liikevaihdon kasvu jatkui Rovaniemen seutukunnassa ja kasvu oli edellisvuotta vahvempaa. Liikevaihto nousi 8,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvu oli voimakkainta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 13,3 prosenttia. Toinen (+5,3 %), kolmas (+7,3 %) ja neljäs (+9,1 %) neljännes toivat nekin liikevaihtoon hyvää kasvua. Vuonna 2016 kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun toi lähes yksinomaan vuoden ensimmäinen puolivuotiskausi 3,3 prosentin nousullaan. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi maltilliset 0,8 prosenttia. Rovaniemen seutukunnan kaikkien toimialojen henkilöstömäärä nousi 3,6 prosenttia vuodentakaisesta vuonna 2017. Nousua oli vuoden kaikilla neljänneksillä 3,1 4,4 prosenttia. Vuonna 2016 henkilöstömäärä väheni prosentin vuodentakaisesta vähentyen kaikilla neljänneksillä. Teollisuus Rovaniemen seutukunnan teollisuuden liikevaihto kehittyi vuonna 2017 seutukunnan tarkastelluista toimialoista voimakkaimmin yltäen 18,1 prosenttiin edellisvuodesta. Kasvua siivitti vuoden ensimmäinen puolivuotiskausi 25,0 prosentin nousullaan. Jälkimmäisellä puolivuotiskaudella kasvu oli 13,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihto kasvoi kaikilla vuosineljänneksellä. Paras neljännes oli ensimmäinen 50,4 prosentin kasvullaan ja heikoin kolmas neljännes 7,5 prosentin kasvullaan. Vuonna 2016 teollisuuden liikevaihto laski 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Ensimmäinen puolivuotiskausi toi liikevaihtoon 7,9 prosentin nousun toisen neljänneksen kasvulla, mutta jälkimmäisellä puolivuotiskaudella liikevaihto laski 7,7 prosenttia. Rovaniemen seutukunnan teollisuuden henkilöstömäärän kehitys kääntyi 4,8 prosentin nousuun vuonna 2017. Ensimmäisellä puolivuotiskaudella henkilöstömäärä kasvoi 6,8 prosenttia ja jälkimmäisellä 3,0 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta. Henkilöstömäärä väheni voimakkaasti vuonna 2016 laskien 6,7 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstömäärän väheneminen oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla (-11,5 %) jälkimmäistä vuosipuoliskoa (-2,0 %) voimakkaampaa. Rakentaminen Rovaniemen seutukunnan rakentamisen liikevaihdon kasvu jatkui vuonna 2017 ja liikevaihto nousi 17 prosenttia edellisvuodesta. Nousua oli 17 prosenttia kummallakin vuosipuoliskolla edellisvuoden vastaavista ajanjaksoista. Vuosineljänneksittäin liikevaihdon kasvu vaihteli 15,3 19,1 prosenttiin. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi 5,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvua oli 20

ensimmäisellä puolivuotiskaudella 0,8 prosenttia ja jälkimmäisellä puolivuotiskaudella rivakka 8,2 prosenttia viimeisen neljänneksen yltäessä 10,8 prosentin kasvuun. Rovaniemen seutukunnan rakentamisen henkilöstömäärässä koettiin vuonna 2017 vahva 11,4 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Nousua oli vuoden kaikilla neljänneksillä asettuen 9,4 14,3 prosenttiin. Vuonna 2016 henkilöstömäärä nousi vain 0,3 prosenttia vuodesta 2015. Henkilöstömäärä väheni ensimmäisellä puolivuotiskaudella 2,6 prosenttia ja nousi jälkimmäisellä puolivuotiskaudella 2,9 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppa Rovaniemen seutukunnan tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto jatkoi kasvuaan vuonna 2017. Vuositasolla kasvua oli 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ensimmäisen puolivuotiskaudella kasvu oli hidasta, mutta nopeutui toisella puolivuotiskaudella. Liikevaihto kasvoi kaikilla vuosineljänneksillä, eniten neljännellä neljänneksellä (5,1 %). Vuonna 2016 kaupan liikevaihto kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella kasvua oli 2,4 prosenttia ja jälkimmäisellä 0,2 prosenttia. Kaupan henkilöstömäärän väheneminen hidastui ja pysähtyi vuonna 2017 ja henkilöstömäärä nousi 0,1 prosenttia edellisvuodesta. Ensimmäisellä puolivuotisjaksolla henkilöstömäärä vielä laski 0,8 prosenttia. Toisella vuosipuoliskolla molemmat neljännekset ylsivät plussalle ja henkilöstömäärä kasvoi 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 kaupan henkilöstömäärä väheni 0,6 prosenttia ja vähennystä oli kaikilla vuosineljänneksillä. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rovaniemen seutukunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon vahva kasvu jatkui vuonna 2017. Liikevaihto kasvoi 12,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua kertyi 13,5 prosenttia ja toisella vuosineljänneksellä 10,3 prosenttia. Kasvu maltillistui kolmannella neljänneksellä 7,8 prosenttiin, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu nousi 18,2 prosenttiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kasvoi myös edellisenä vuonna, 9,4 prosenttia vuodentakaisesta kasvultaan parhaiden vuosineljännesten ollessa ensimmäinen ja viimeinen. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstömäärä nousi 3,7 prosenttia vuonna 2017. Henkilöstömäärän nousu painottui vuoden jälkimäiselle vuosipuoliskolle, jolloin lisäys oli 4,5 prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla nousua oli 2,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuosineljänneksittäin paras kehitys oli ensimmäisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä. Vuonna 2016 henkilöstömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Ensimmäinen puolivuosijakso oli lievästi miinuksella ja jälkimmäinen puolivuosijakso lievästi positiivinen. 21

Lapin maakunnan kaikki seutukunnat Itä-Lappi, Kemi-Tornio, Pohjois-Lappi, Rovaniemi, Torniolaakso, Tunturi-Lappi Vuonna 2016 Lapissa toimi 12 235 yritysten toimipaikkaa, joiden liikevaihto oli yhteensä noin 12 miljardia euroa ja henkilöstön määrä lähes 38 600 henkilötyövuotta. Lapissa toimivista yritysten toimipaikoista joka kolmas oli Rovaniemen ja 28 % Kemi-Tornion seutukunnassa. Liikevaihdosta 59 % kertyi Kemi- Tornion ja 23 % Rovaniemen seutukunnan alueella. Henkilöstömäärästä Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnan osuus oli yhtä suuri, 35 %. Sekä toimipaikkojen, liikevaihdon että henkilöstömäärän osalta Tunturi- ja Pohjois-Lapin osuudet olivat seuraavaksi suurimmat. Lapin kaikkien seutukuntien osalta tähän katsaukseen ei ollut käytettävissä Tilastokeskuksen suhdannepalvelun mukaisia liikevaihdon kehitystietoja vuodelta 2017. Lapin materiaalipankki Anna Muotka 22

Tietolähteet ja käsitteet Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelu Suhdannetietojen aineistona on verohallinnon kausiveroaineisto, joka kattaa kaikki Suomen arvonlisäverovelvolliset yritykset ja säännölliset työnantajat. Aineistoa täydennetään Tilastokeskuksen omalla myyntitiedustelulla. Yritysrekisteristä saadaan yritysten ja toimipaikkojen ajanmukaiset sijaintitiedot sekä näiden toimialatieto. Liikevaihto sisältää sekä kotimaan liikevaihdon että vientiliikevaihdon. Liikevaihtoon ei sisälly arvonlisäveroa. Luvuissa ei ole huomioitu rahan arvon muutoksia, vaan liikevaihto on aina kyseisen ajankohdan arvossaan. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Vientitiedot voidaan tuottaa vain teollisuuden (TOL C) toimialalta. Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten ja yhteisöjen (ml. julkinen sektori) kokopäivätyöllisten määrää henkilötyövuosina (htv). Esim. kaksi puolipäiväistä työntekijää=yksi henkilötyövuosi. Henkilöstömäärä tuotetaan yritysrekisterin henkilöstömäärätiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Uusimman suhdannekatsauksen tiedoissa voi olla poikkeamia aiempiin katsauksiin verrattuna, koska tiedot tarkentuvat eli revisoituvat jonkin verran tietopalvelun päivityskertojen välillä. Tämä johtuu muuttujien tarkentumisesta, kausiveroaineiston täydentymisestä ja toimipaikkarakenteen muuttumisesta yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittyessä. Tietojen päivittyminen aiheuttaa revisiota noin 12 kk kuvattavan vuoden päätyttyä. Lapin Suhdannekatsauksessa on käytetty suhdanneaineiston kuukausittaisia trendisarjoja sekä vuosineljänneksittäisiä ja koko vuoden vuosimuutosprosentteja. Lisäksi on käytetty Suhdanneaineiston rakenneselvityksen toimialoittaisia liikevaihdon eurosummia ja henkilöstömäärätietoja. Trendi kuvaa pitkän aikavälin kehitystä, tarkasteltavan muuttujan tasoa verrattuna perusvuoden keskimääräiseen tasoon. Perusvuoden 2010 keskiarvo on 100. Trendistä on poistettu kausivaihtelun lisäksi myös lyhyen aikavälin epäsystemaattiset vaikutukset. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava että erityisesti trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittyessä. Muutosprosenteilla voidaan tiivistää tuorein suhdannekehitys. Muutosprosentit on laskettu prosenttimuutoksina eri vuosien välillä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Muutosprosentti kertoo esimerkiksi liikevaihdon kasvun tai vähenemisen edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Suhdannekäänteisiin vuosimuutosprosentit reagoivat hitaasti. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän ennakkoarvio 2017: Ennakkoarviossa Suhdanneaineiston rakenneselvityksen vuoden 2016 liikevaihto- ja henkilöstömäärätiedot on muunnettu vuoden 2017 ennakkoarvioiksi vuoden 2017 vuosimuutosprosentteja käyttäen. Erikoistumisalat -laskelma: Tilastokeskuksen Toimialoittaisen yritystietopalvelun vuoden 2016 mukaiset toimialoittaiset prosenttiosuudet henkilöstömäärästä yhteensä jaettuna koko maan vastaavilla osuuksilla. Indeksi, koko maa=100, eli osuudet ovat samansuuruiset, kun indeksi on 100. Teollisuus pl. suuryritykset: Toimiala C Teollisuus, josta vähennetty määritellyt suuret teollisuusyksiköt Liike-elämän palvelut sisältää toimialat M+N: M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut; Pääkonttorien toiminta: liikkeenjohdon konsultointi; Arkkitehti- ja insinööripalvelut: tekninen testaus ja analysointi; Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen; Mainostoiminta ja markkinatutkimus; Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle; Eläinlääkintäpalvelut) N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (Vuokraus- ja leasingtoiminta; Työllistä- mistoiminta; Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta: varauspalvelut; Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut; Kiinteistön- ja maisemanhoito; Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle) Matkailupalvelut sisältää TEMin suosituksen (Suositus matkailun alueellisissa tulo- ja työllisyysselvityksissä käytettävistä määritelmistä ja luokituksista) mukaiset matkailulle tyypilliset toimialat (pl. majoitus- ja ravitsemistoiminta, jota suhdannekatsauksessa tarkastellaan erikseen) sisältäen toimialoja pääluokista: H Kuljetus ja varastointi, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta. Tarkemmin seuraavat toimialat: 491 Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne, 4932 Taksiliikenne, 4939 Muualla luokittelematon maaliikenteen henkilöliikenne, 501 Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus, 503 Sisävesiliikenteen henkilökuljetus, 511 Matkustajalentoliikenne, 52211 Linja-autoasemat, 52221 Satamat, 5223 Ilmaliikennettä palveleva toiminta, 7711 Autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing, 7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing, 7734 Vesiliikennevälineiden vuokraus ja leasing, 7735 Ilmailuvälineiden vuokraus ja leasing, 791 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta, 799 Varauspalvelut, 9001 Esittävät taiteet, 9002 Esittäviä taiteita palveleva toiminta, 9102 Museoiden toiminta, 9103 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta, 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta, 9311 Urheilulaitosten toiminta, 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta, 9329 Muu huvi- ja virkistystoiminta, 9604 Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut Täydentävinä Tilastokeskuksen tilastoina käytetty: - Toimialoittainen yritystietopalvelu: Toimipaikkojen lukumäärä, Yritysten henkilöstömäärä vuonna 2016, Erikoistumisalat -laskelma - Väestörakenne: Väestön määrä vuoden 2017 lopussa - Työssäkäynti: Työpaikat vuoden 2015 lopussa, Työvoima ja taloudellinen huoltosuhde vuoden 2016 lopussa - Aluetilinpito: Bruttokansantuote vuonna 2015 Toimialaluokitus 2008 http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon 23

Aarno Torvinen I Ympäristöhallinnon kuvapankki TOIMITUS Tuula Uusipaavalniemi Heino Vasara TAITTO Ritva-Liisa Hakala Mikä on Lapin Suhdannekatsaus? LISÄTIETOJA Mervi Nikander Lapin liitto 050 444 5606 Heino Vasara Lapin ELY-keskus 0295 039 689 Timo Rautajoki Lapin kauppakamari 040 551 1289 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät ry 0400 392 139 Kari Tuominen Finnvera 029 460 2001 Juha Seppälä Rovaniemen Kehitys Oy 0400 377 595 Markku Hukkanen Meri-Lapin kehittämiskeskus ry 044 978 7936 Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu (http://www.stat.fi/suhdannepalvelu/index.html) tuottaa Lapin maakunnalle vuosittain tiedot liikevaihdon, teollisuuden viennin ja henkilöstömäärän suhdannekehityksestä määriteltyjen toimialojen, matkailukeskusten yritysryhmien sekä Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukuntien osalta. Lapin suhdannekatsaus perustuu pääosin huhtikuun alussa käyttöön saadun vuoden 2017 loppuun ulottuviin suhdanneaineiston tietoihin. Joiltain osin täydentävinä tietoina on käytetty muita Tilastokeskuksen tuottamia tuoreimpia tilastotietoja. Suhdannekatsaus on toteutettu Lapin liiton, Lapin ELYkeskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin Yrittäjien, Finnveran, Rovaniemen kehityksen sekä Meri-Lapin kehittämiskeskuksen yhteistyönä. LAPLAND Above Ordinary Kansikuva: Inka Othonen I Ympäristöhallinnon kuvapnkki 24