Sähkötyössä on käytössä kolme erilaista työmenetelmää. Ne ovat: vuoksi. * työskentely jännitteettömänä, jota tämä kalvosarja koskee * työ jännitteisten osien läheisyydessä, jota käsitellään erillisessä kalvosarjassa. * lisäksi ovat jännitetyöt jota ei näissä kalvosarjoissa käsitellä töiden erikoisluonteen 1
Sähkötyöturvallisuutta koskevat viranomaismääräykset (säädökset) on annettu sähköturvallisuuslaissa (1135/2016) ja valtioneuvoston asetuksessa sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016). Nämä säädökset eivät anna yksityiskohtaisia ohjeita töiden tekemiselle, vaan niissä viitataan standardeihin. Sovellettavat standardit määritellään Tukes-ohjeessa S10. Ohjeessa mainitaan, että sähkötöiden turvallisuuden alueella sovellettava standardi on SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus. Noudattamalla siis sähkötyöturvallisuutta koskevaa standardia SFS 6002 täytetään säädösten vaatimukset. Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 perustuu eurooppalaisen sähköalan standardisoimisjärjestön CENELECin valmistelemaan EN 50110-1 Operation of electrical installations -standardiin. Suomalainen standardi SFS 6002 huomioi lisäksi suomalaisen työturvallisuutta ja sähköturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaatimukset. Nämä periaatteet ovat eri maiden osalta hyväksytty standardin EN 50110 osassa 2. Jännitteettömänä työskentelyä koskevat vaatimukset ovat samanlaiset eri puolilla Eurooppaa. Niinpä suomalaisen standardin mukaisten käytäntöjen osaaminen helpottaa työskentelyä myös muualla Euroopassa. 2
Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan (työnantajan sijainen) hoitamaan työturvallisuuslaissa säädettyjä tehtäviä. Työnantajan sijaisena toimii usein työnjohtaja, osastopäällikkö tai vastaava henkilkö Työnantaja on luonnollinen tai oikeushenkilö, jolla on palveluksessaan korvausta vastaan vierasta työvoimaa. Työnantaja on verohallinnon ylläpitämässä työnantajarekisterissä Luonnollinen henkilö harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä. Tähän ryhmään kuuluvat ammatinharjoittajat (mm. toiminimet), useimmat maatilatalouden harjoittajat sekä liikkeenharjoittajat. Oikeushenkilö eli juridinen henkilö on sellainen henkilöiden tai pääomien yhteenliittymä, jolla on oikeuksia ja johon voi kohdistua velvollisuuksia. Oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia eli ne voivat tehdä oikeustoimia ja esiintyä tuomioistuimessa. Oikeushenkilöitä ovat esimerkiksi valtio, kunnat, yhdistykset ja osakeyhtiöt. Sähkötöiden- ja käytön johtajille on sähköturvallisuuslaissa määritelty tiettyjä tehtäviä huolehdittavaksi. Toiminnanharjoittaja (sähköurakoitsija) nimeää sähkötöiden johtajan ja sähkölaitteiston haltija nimeää vaadituissa tapauksissa käytön johtajan. Sähköturvallisuusviranomainen (TUKES) valvoo nimeämistä ja sitä, että ammattitaito- ja pätevyysvaatimukset täyttyvät. Yrityksen työstä ja/tai käytöstä vastaavan henkilön nimeää sähkötöiden- tai käytön johtaja. Hän voi olla työnjohtaja, projekti-insinööri, tms. Isossa yrityksessä voi olla useita työstä tai käytöstä vastaavia henkilöitä. Jokaisen vastuualueet on tällöin tarkasti määriteltävä. Työkohteessa olevan työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvojan tulee olla sähköalan 3
ammattihenkilö. Hänet nimeää työnantaja, sähkötöiden- tai käytön johtaja tai työstä tai käytöstä vastaava henkilö. Työnaikaiselle sähköturvallisuuden valvojalle on määritelty tehtäviä SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardissa. Työn tekijän tulee olla itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattihenkilö. Opastettu henkilö voi tehdä vain hänelle erikseen määriteltyjä töitä. 3
Kun työkohde on jännitteetön, on sen jännite nolla tai lähellä nollaa, eli ei ole jännitettä ja/tai varausta Työalue ymmärretään laajaksi tilaksi, esimerkiksi jakokeskushuoneeksi tai sähkötilaksi. Työkohde on paikka, jossa itse työ tehdään, esimerkiksi jakokeskuksen kenno. Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 luettelee toimenpiteet, joilla varmistetaan, että työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana. Nämä toimenpiteet ovat: (2) työkohde määritellään tarkasti täydellinen erottaminen jännitteen kytkemisen estäminen laitteiston jännitteettömyyden toteaminen työmaadoittaminen suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta. Sähköalan säädöksessä on myös toimenpiteet, joiden avulla sähkölaitteisto saadaan jännitteettömäksi. Noudattamalla sähkötyöturvallisuusstandardia on säädösten vaatimukset helpoimmin toteutettavissa. Valtioneuvoston asetuksen sähkötyöstä ja käyttötyöstä liite määrittelee sähkölaitteiston jännitteettömäksi, jos seuraavat toimenpiteet tehdään ennen työn aloittamista 1) työkohde erotetaan luotettavasti käyttöjännitteestä jokaisesta jännitteen syöttösuunnasta; 2) jännitteen kytkeminen työkohteeseen työn aikana estetään luotettavasti; 3) työkohteen jännitteettömyys todetaan luotettavasti; 4
4) työkohde työmaadoitetaan asianmukaisilla välineillä, jos sähkölaitteiston nimellisjännite on yli 1000 volttia taikka kyseessä on avojohto tai suurivirtainen sähkökeskus; 5) työkohteen läheisyydessä olevat sähkölaitteiston jännitteiset osat eristetään luotettavasti alueesta, jolla työskennellään tai johon työtä tehtäessä voidaan ulottua ottaen huomioon työvälineet ja tarvikkeet. 4
Työalueella tarkoitetaan työkohdetta tai työaluetta, jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on työskennelty Työalueen määrittelijän on oltava sähköalan ammattihenkilö jolla on myös riittävä järjestelmän paikallistuntemus, tai ammattihenkilöllä on käytössään asennusta vastaavat dokumentit, joiden avulla sähkölaitteiston rakenne voidaan luotettavasti selvittää. Ennen työskentelyä on varmistuttava siitä, että: Työalue ja kohde on oikea, eli sähkötyön tekijä on varmasti oikeassa paikassa. Erityisesti laajoissa ja samankaltaisina toistuvissa järjestelmissä on aina erehtymisen mahdollisuus. Työskentelyn turvallisuudessa on otettava huomioon sähkölaitteistosta aiheutuvat ja ympäristöstä johtuvat riskit. Näitä ovat esimerkiksi: sähköjärjestelmään ja laitteistoon sisältyvät erilaiset jännitetasot ja suojaustavat työalueen läheisyydessä olevat mekaaniset riskit, kuten liikkuvat kone-elimet työalueen sijainnista aiheutuva henkilön putoamisvaara työalueella vaikuttavat kemialliset vaarat, kuten syövyttävät aineet ja kaasut muut vaaratekijät, kuten niukka valaistus, ympäristön lämpötila, herkästi syttyvät materiaalit, höyryt ja paineilmalaitteet. Sähkötyö ei saa aiheuttaa vaaraa työalueen lähellä liikkuville henkilöille. Eivätkä muut henkilöt saa aiheuttaa vaaraa sähkötyön tekijälle. Työalue rajataan tarvittaessa puomein, lippusiimoin ja varoituskyltein. 5
Työkohteen määrittelyssä tehdään samalla riskinarviointia tulevasta työstä ja sen luonteesta: mitkä ovat sähkölaitteistossa vaikuttavat jännitteet, niiden lajit ja jännitteiden syöttösuunnat jännitteet: pienoisjännitteen arvo ei ylitä 50 V AC (vaihtosähkö, tehollisarvo) tai 120 V DC (tasasähkö), tietyissä tiloissa näitä arvoja pienempiä pienjännitteen arvo on yli 50 V AC tai 120 V DC mutta ei ylitä 1000 V AC tai 1500 V DC suurjännitteen arvo ylittää 1000 V AC tai 1500 V DC Virtalajit: vaihtovirta (AC) tasavirta (DC) syöttösuunnat: yksi syöttösuunta useita syöttösuuntia työkohteen sijainti ja riittävä tila työn tekemiseen työkohteen valaistus ja sen riittävyys korkealla sijaitsevien kohteiden vaatimat telineet ja mahdolliset nostolaitteet, putoamisen tai kaatumisen estäminen (3) tavallisten ja erikoistyövälineiden tarve ja niiden sopivuus työhön työhön soveltuvien mittalaitteiden käyttö jännitetyökalujen käyttö työssä tarvittavat henkilökohtaiset suojavälineet sekä muut suojavälineet. palosuojatut työvaatteet kypärä ja kasvojen suojain jännitetyökäsineet eristävät työkengät 6
Riskillä tarkoitetaan yhdistelmää vahingon todennäköisyydestä ja mahdollisista henkilöön kohdistuvien vammojen vakavuudesta. (7) Eli sähkötyön tekijä esittää itselleen kysymyksen ennen töiden aloittamista: Kuinka suurella todennäköisyydellä saan työkohteesta sähköiskun tai sytytän valokaaren jos työskentelen aikomallani tavalla. Ja jos vahinko todella tapahtuu, kuinka huonosti minulle silloin käy. 6
Määrittelyssä käytetään apuna erilaisia dokumentteja, kuten sähköpiirustuksia, laiteohjeita sekä laite- eli positiomerkintöjä. On kuitenkin muistettava, että piirustukset ovat usein puutteellisia tai ne puuttuvat kokonaan. Myös laitteiden merkinnät ovat usein puutteellisia tai ne ovat vääriin kohtiin asetettuja. Tämän vuoksi piirustuksiin ja merkintöihin ei tulisi luottaa kritiikittömästi! Sähkölaitteistossa mahdollisesti olevat rinnakkais- tai takasyötöt ja niiden erotuslaitteet selvitetään. Varavoimalaitteet voivat käynnistyä viipeellä verkkojännitteiden erottamisen jälkeen. Katkottomat virransyöttölaitteet (UPS) voivat syöttää verkkojännitteen suuruista jännitettä vain osaan laitteistoa Muista järjestelmistä voi tulla jännitettä työn kohteena olevaan laitteistoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkökeskusten ohjausjännitteet ja automaatiojärjestelmistä tulevat jännitteet Rakenteilla olevaan laitteistoon on voitu kytkeä tilapäisiä sähkösyöttöjä jotka eivät katkea laitteiston pääkytkimistä Laitteistossa voi olla kondensaattoreita, joihin jää varaus jännitteen erottamisen jälkeen. 7
Esimerkki usean syöttösuunnan, jännitealueen ja jännitelajin järjestelmästä. Teollisuuden jakokeskuksissa esiintyy tyypillisesti useita syöttösuuntia, erilaisia jännitealueita sekä jännitelajeja. Kun työkohde erotetaan jännitteettömäksi, on nämä seikat tiedettävä tai ainakin niiden olemassaoloa tulee epäillä. Kuvassa esimerkkitapauksina: 1. jakokeskukseen tulee syöttöjännite jakelumuuntajalta (jännite esim. 230/400 V). Jännite voidaan erottaa pääkytkimellä 2. keskukseen tulee toinen syöttöjännite toiselta jakelumuuntajalta rinnakkaissyöttönä (230/400 V). Sen jännite erotetaan omalla pääkytkimellään. 3. keskukseen syötetään ohjausjännite ulkopuolisesta ohjausjännitemuuntajasta (230 V a.c.). 4. keskukseen syötetään lisäksi ohjausjännite joka tulee automaatiojärjestelmästä (24 V d.c.) 5. Varavoimalaite (aggregaatti) syöttää sähköä vain osaan keskusta (230/400 V). Se erotetaan omalla pääkytkimellä 6. katkoton virransyöttölaite (UPS) syöttää jännitettä vain osaan keskusta (230 V). Se erotetaan omalla pääkytkimellään tai johdonsuojakatkaisijalla 7. Keskukseen voi olla kytkettynä loistehon kompensointikondensaattori tai estokelaparisto, johon jää sähkövaraus pääkytkimien erottamisen jälkeen. Nykyaikaiset kompensointikondensaattorit purkautuvat tietyn suoja-ajan kuluessa. 8
Erottaminen tarkoittaa toimintaa, jonka tarkoituksena on katkaista syöttö koko asennuksesta tai sen erillisestä osasta erottaen asennuksen tai sen osan kaikista sähköenergialähteistä turvallisuusmielessä (1). Erotin on mekaaninen kytkinlaite, joka aukiasennossa täyttää erottamiselle asetettavat vaatimukset. Avausväli on aukiasennossa olevan mekaanisen kytkinlaitteen navan koskettimien tai minkä tahansa niihin kytketyn johtavan osan välinen kokonaisilmaväli. Näkyvä avausväli voidaan todeta ihmisaistein. Asennonosoitus on mekaanisen kytkinlaitteen osa, joka osoittaa onko kytkin auki-, kiinni- tai eräissä tapauksissa maadoitusasennossa. Muuna luotettavana tapana voidaan soveltaa sellaista katkaisijaa joka on testattu niin, että sitä voidaan käyttää erottamiseen. Tällaiset katkaisijat merkitään katkaisijan tunnusmerkillä 9
On huomattava, että mm. vanhat katkaisijat, aikaisempien standardien mukaiset johdonsuojakatkaisijat (SFS-EN 60898) ja vikavirtasuojat eivät välttämättä ole testattu erottamista varten 10
Erotin on mekaaninen kytkinlaite, joka auki-asennossa täyttää erottamiselle asetettavat vaatimukset. kuormanerotin on kytkin, joka auki-asennossa täyttää erottimelle esitetyt vaatimukset. Erilaisia erottimia ovat esimerkiksi varokekuormanerotin sekä pylväserotin. varokekytkinyhdistelmä on mekaanisen kytkinlaitteen ja yhden tai useamman varokkeen koottu yhdistelmä, joka on asennettu yhteen valmistajan toimesta tai valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varoke on laite, jossa yhden tai useamman tähän tarkoitukseen valmistetun ja mitoitetun osan sulaminen avaa piirin, johon se on kytketty, katkaisemalla virran tämän ylittäessä tietyn arvon tietyssä ajassa. Varoke koostuu niistä kaikista osista, jotka muodostavat kokonaisen laitteen. Varokkeella voidaan tehdä erottaminen poistamalla sulake tai sulakkeet. Sulake on sulakelangan sisältävä varokkeen osa, joka on tarkoitettu vaihdettavaksi uuteen sen jälkeen, kun varoke on toiminut. 11
Kuvaan merkityt pääjännitteet U 1-2 = U 2-3 = U 1-3 = 400 kv Perinteinen suurjänniterotin sisältää näkyvän avausvälin. Suljetuissa erityisesti kaasueristeisissä kojeistoissa ei ole näkyvää avausväliä, mutta niiden asennonosoitus on testattu. 12
Varokkeilla sulakkeen poistaminen saa aikaan näkyvän avausvälin. Kun erottaminen tehdään irrottamalla kuvan mukaisista piireistä sulakkeet, on huomattava: paras tapa on irrottaa sulakkeet piiristä jännitteettöminä! Jos tämä ei ole mahdollista, on joka tapauksessa varmistuttava siitä, että piiri on virraton. Tämä tarkoittaa tilannetta jossa kaikki piirin kuormitukset ovat varmuudella kytketty pois päältä. HUOMAA! jos virtapiirissä ovat kuormitukset kytkettyinä, aiheuttaa sulakkeen irrottaminen mahdollisen vaaratilanteen. varokekytkimessä eli uuninluukkukytkimessä kahvasulakkeet ovat asetettu uuninluukkua muistuttavaan pitimeen. Kun luukku avataan, virtapiiri katkeaa. Tietyn tyyppiset vanhat varokekytkimet (kuten kuvassa) ovat kokemuksen mukaan erityisen valokaaririskin omaavia laitteita joita saa operoida vain sähköalan ammattihenkilöt. Ne avataan noudattaen erillistä työohjetta ja työssä on käytettävä valokaarelta suojaavaa vaatetusta, kasvosuojainta sekä riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä. (1) 13
Kuormankytkimiä (EN 60947-3) käytetään käsikäyttöisinä keskusten pääkytkiminä, kiskostojen ja kaapeleiden erotuskytkiminä sekä turvakytkiminä. Kytkinvarokkeita (EN 60947-3) käytetään suuritehoisten moottoreiden, alakeskusten ja muiden kuormitusten erottamiseksi syöttävästä verkosta. Kytkinvaroke on kytkimen, varokealustan, kahvasulakkeiden ja mahdollisten apukoskettimien muodostama kokonaisuus. Kun kytkinvaroke on 0-asennossa ovat sulakkeet jännitteettömiä, mutta kytkinvarokkeen syötön puoleisissa liitimissä on jännite. Kuvan kytkinvarokkeessa on selventävä kilpi, jossa kerrotaan mikä napa on jännitteinen kun kytkin avataan. 14
Katkaisijat edustavat virtapiireissä sulakkeetonta suojausjärjestelmää. Niitä käytetään sähkönjakelussa ja teollisuudessa suurjännitemuuntajien ja -kojeistojen, pää- ja alakeskuksien ja yksittäisten laitteiden suojaamiseen sekä virtapiirien avaamiseen ja sulkemiseen. Kiinteistöjen sähköasennuksissa johdonsuojakatkaisijoita (joita nimitetään virheellisesti automaattisulakkeiksi) sovelletaan ryhmäjohtojen ylikuormitus- ja oikosulkusuojina. Katkaisijassa on tyypillisesti kaksi erillistä suojalaitetta: Magneettilaukaisin oikosulkusuojausta varten sekä bi-metallilaukaisin ylikuormitustilanteita vastaan. 15
Moottorinsuojakatkaisijoita (EN 60947-4-1) käytetään käsikäyttöisinä moottoripiirien suojalaitteina. Niissä on terminen laukaisija ylikuormitusta vastaan ja magneettinen pikalaukaisija oikosulkua vastaan. Johdonsuojakatkaisijoita (SFS-EN 60898-1) asennetaan moottorilähtöjen ohjauspiireihin (kuten kuvassa) sekä valaistus ja pistorasiaryhmiin oikosulku- ja ylikuormitussuojiksi. Johdonsuojakatkaisijoista käytetään arkikielessä virheellisiä nimityksiä stotsi, johdonsuojakytkin, johdonsuoja-automaati, sulakeautomaatti sekä automaattisulake joka se ei ole! Katkaisijalla tarkoitetaan laitetta, joka kykenee kytkemään ja katkaisemaan kuormitusvirran lisäksi oikosulkuvirran. Siinä ei ole mitään sulavaa osaa, kuten sulakkeissa. Kaikki suojalaitteet toimivat automaattisesti, käsikäyttöistä suojalaitetta ei voi olla olemassa. 16
Ilmakatkaisijoita (EN 60947-2) asennetaan pienjännitteisten pääkeskuksien pääkatkaisijoiksi tai suurten moottoreiden käynnistimiksi. Ne sisältävät aseteltavan suojareleen ylikuormitus- ja oikosulkutilanteita varten. Nimitys ilmakatkaisija tulee siitä, että laitteen katkaisukärjet ovat normaalipaineisessa ilmassa. Kompaktikatkaisijat (EN 60947-2) ovat ilmakatkaisijoita pienempiä muovirunkoisia katkaisijoita. Ne sopivat pienjännitteisten jakeluverkkojen ylivirtasuojaukseen, moottoreiden käynnistimien suojaukseen ja kuorman erottimiksi. Kompaktikatkaisijoita ohjataan useimmiten käsin ja niihin saa erillisen suojareleen halutuilla ominaisuuksilla. 17
Johdonsuojakatkaisija toimii virtapiirissä yleensä oikosulku- ja ylikuormitussuojana. Niitä valmistetaan ja käytetään: * 1-4 napaisina malleina yksi-, kaksi- ja kolmivaihevaiheisiin ryhmiin. Erillisistä yksinapaisista laitteista voi muodostaa myös kaksi- tai kolmivaiheisen ryhmän suojalaitteen. Tällöin on sähkötyöturvallisuusmielessä huomattava, että jokaisen katkaisijan vipu liittyy vain asianomaiseen yksittäiseen suojalaitteeseen. Vikavirtasuojaa käytetään sähköasennuksissa lisäsuojana (henkilösuojana), palosuojauksessa sekä syötön automaattisessa poiskytkennässä. Vikavirtasuojina käytetään yleensä: * 2-napaisena mallina yksivaiheryhmissä, jolloin laite kytkee vaiheen ja nollan. * 4-napaisena mallina, jolloin laite suojaa yhtä tai useampaa yksi-, tai kolmivaiheista ryhmää ja kytkee myös nollan. Johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojan toiminnot voidaan myös yhdistää samaan laitteeseen. Johdonsuojakatkaisijoiden ja vikavirtasuojien uusimmat rakenteet (standardit EN 60898-1 ja EN 61008-1 sekä EN 61009-1) ovat tarkoitettu erottamiseen. Käytössä on kuitenkin paljon laitteita, jotka eivät täytä tätä vaatimusta. 18
Sähkötila on huone (jakokeskushuone) tai luotettavasti aidattu alue, jossa on vain sähkölaitteita ja näiden apulaitteita ja johon normaalisti pääsevät vain sähköalan ammattihenkilöt tai sähköalan ammattilaisten opastamat henkilöt (1,2). Jakokeskuksen kennon ovi voi olla lukittavissa riippulukolla tai oven avaamiseen tarvitaan erikoisavain. Jos kennon ovi on kenen tahansa avattavissa ilman työkaluja, on tällöin myös sisällä oleva erotuslaite lukittava (2). Asentajan henkilökohtaisella riippulukolla lukitaan esimerkiksi kuormankytkimet, kytkinvarokkeet ja vastaavat. Johdonsuojakatkaisijat ja vikavirtasuojat lukitaan siten, että niiden avaaminen ei onnistu ilman avainta tai työkalua. Lukituksessa voidaan käyttää tehdasvalmisteisia lukituspaloja. Eräät johdonsuojakatkaisijat voidaan lukita myös perinteisesti metallilangalla jos lukituksen voi poistaa vain työkalulla. Normaalien tulppa- ja kahvavarokkeiden lukitseminen on hankalaa. Sen takia niitä ei tarvitse lukita. Erotuskohtaan asetetaan kieltokilpi, jolla varoitetaan käynnissä olevasta työstä. 19
Kun työkohteen erottamiseen käytetään johdonsuojakatkaisijaa tai vikavirtasuojaa, eikä sijaintitilaa ole lukittu, kytkentälaitteen ohjausvipu pitää lukita siten, ettei sitä voida avata ilman avainta tai työkalua. 20
Sähkötyöturvallisuuteen liittyvät kilvet perustuvat periaatteille, jotka on annettu valtioneuvoston päätöksessä työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994). (1) * Kilven asettaja kirjoittaa vähintään nimensä ja asettamispäivämäärän kilpeen * Kilvessä voi olla vapaaehtoisina merkintöinä myös yrityksen nimi ja asettajan puhelinnumero. 21
Kytkinvarokkeen kahva on lukittu 0-asentoon riippulukolla. Riippulukon avain on vain yhden sähköalan ammattihenkilön käytössä. Erotuskohdassa on lisäksi varoituskilpi. Johdonsuojakatkaisijan lukitsemisessa voidaan käyttää työkalulla paikalleen kiristettävää lukituspalaa. 22
Lukituksen ja kieltokilven asettaa paikalleen yleensä kyseisen sähkötyön tekijä tai tarvittaessa muu sähköalan ammattihenkilö kuten työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. * Lukituksen ja kieltokilven saa poistaa niitten paikoilleen asettaja. Erityistapauksissa (asentaja sairaana, siirtynyt toiseen työkohteeseen) poistamisesta voi vastata myös asettajan esimies tai vastaava henkilö, joka selvittää luotettavasti jännitteen kytkemisen edellytykset työkohteessa. * Koneeseen, työvälineeseen tai muuhun laitteeseen taikka rakennukseen asennettua turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Jos työntekijä työn johdosta joutuu tilapäisesti poistamaan turvallisuus- tai suojalaitteen käytöstä, hänen on palautettava se käyttöön tai kytkettävä laite päälle niin pian kuin mahdollista * Kilvet on mahdollisuuksien mukaan asennettava sopivalle korkeudelle ja katseen linjan mukaiseen paikkaan esteet huomioon ottaen joko yleisen vaara-alueen sisäänkäynnin kohdalle tai erityisen vaaran tai kohteen välittömään läheisyyteen, hyvin valaistuun ja helposti saavutettavaan ja näkyvään paikkaan. 23
Sähköalan ammattihenkilö kykenee tekemään itsenäisesti oman alansa sähkö- ja käyttötöitä ja valvomaan niitä Sähkölaitteiston rakenteesta ja erityispiirteistä on huomattava ainakin seuraavat seikat: * laitteistossa olevat jännitelajit (AC- ja DC-piirit) * laitteistossa olevat jännitealueet (suur-, pien- ja pienoisjännitteet) * maahan yhteydessä olevat ja maasta erotetut ( kelluvat ) virtapiirit * mahdollisten vikatilanteiden aiheuttamat erityispiirteet Mittalaitteen tulee soveltua mitattavaa kohteeseen ja asennusympäristöön. Mittalaite tulee testata ennen jännitteettömyyden toteamista (2). Henkilökohtaisina suojavälineinä tulevat tapauskohtaisesti käytettäviksi esimerkiksi (3): * tulenkestävät työvaatteet (haalarit tai takki ja housut) * kasvosuojus eli visiiri * jännitetyöhanskat 24
Jännitteellä tarkoitetaan pienois-, pien- ja suurjännitteitä Jännitelajilla tarkoitetaan tasa- (DC) ja vaihtosähköä (AC) Pienjännitteisen mittalaitteen ylijänniteluokan tulisi olla vähintään luokka III (CAT III) (1) Siirrettävien mittalaitteiden, kuten yleismittareiden varusteita ovat: * mittajohtimet ja erilaiset mittapäät, joiden tulee vastata mittalaitteen ominaisuuksia jännitekestoltaan, eristysominaisuuksiltaan ja ylijänniteluokaltaan. 25
Kaksinapaisen jännitteenkoettimen käyttöä jännitteettömyyden toteamisessa puolustaa mm. seuraavat seikat: 1. Jännitteenkoettimeen ei tarvitse liittää mitään erillisiä mittajohtoja (vrt. yleismittari virhekytkentöjen vaara on aina mahdollinen) 2. Jännitteenkoettimeen ei tarvitse valita mitään mitta-alueita tai jännitelajeja (vrt. yleismittari virheasettelun vaara on aina mahdollinen) Yksinapaista ns. poolikynää tai ilman kosketusta toimivaa jännitteenilmaisinta ei missään tapauksessa pidetä luotettavana jännitteettömyyden osoittajana! 26
Yksivaiheisen järjestelmän (230 VAC) mittaus tehdään kaikista navoista seuraavalla tavalla: * mittaus väliltä L - N ilmaisee vaihejännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus välillä L PE ilmaisee vaihejännitteen suuruisen jännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus välillä N PE ilmaisee jännitteettömyyden tai vikatilanteessa jännitteellisyyden (kytkentävirhe asennuksessa) Ilman nollaa olevan kolmivaihejärjestelmän (400 VAC) mittaus tehdään kaikista navoista seuraavalla tavalla: * mittaus L1 PE, L2 PE, L3 PE ilmaisee vaihejännitteen suuruisen jännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus L1-L2, L2-L3, L1-L3 ilmaisee pääjännitteen (tai jännitteettömyyden) HUOMAA! Vioittuneen kolmivaiheisen pääkytkimen, katkaisijan tai kontaktorin yhden koskettimen kiinniolo ei ilmene vaiheiden välisessä mittauksessa. Jännite näkyy tällöin vaiheiden ja nollan tai vaiheiden ja suojamaadoituksen välisessä mittauksessa! Kolmivaihejärjestelmän jossa on nolla (230/400 VAC) mittaus tehdään kaikista navoista: * mittaus L1-PE, L2-PE, L3-PE ilmaisee vaihejännitteen suuruisen jännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus L1-N, L2-N, L3-N ilmaisee vaihejännitteen (tai jännitteettömyyden) * mittaus L1-L2, L2-L3, L1-L3 ilmaisee pääjännitteen (tai jännitteettömyyden) 27
28
Vähintään 110 kv jännitteillä kosketuksella toimivissa jännitteenkoettimissa pitää käyttää pitkää eristyssauvaa, joka on hankala käyttää. Niissä voidaan käyttää ilmajohdoilla ja ulkokytkinlaitoksilla sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan hyväksymiä luotettavaksi todettuja ilman kosketusta toimivia jännitteenkoettimia, joiden käyttöön on annettu opastus. Sisäkytkinlaitoksilla näitä ei voi käyttää, koska jännitteisten osien etäisyydet ovat lyhempiä ja väärän osoituksen mahdollisuus on suuri. 29
On sattunut vakaviakin onnettomuuksia, joissa sähkölaitteiston tila on muutettu sinä aikana, kun työryhmä ei ole ollut paikalla. Kun ryhmä on aloittanut uudelleen työnsä esim. yön jälkeen, laitteisto on voitu taas ottaa jännitteiseksi. Tämän tilanteen estämiseksi vaaditaan jännitteettömyys todettavaksi myös sellaisen tauon jälkeen, jolloin laitteistoa ei ole valvottu 30
* Erotuslaitteen vikana voi olla esimerkiksi yhden vaihekoskettimen hitsautuminen kiinni. * Työkohteeseen voi syntyä jännitettä lähellä olevista kaapeleista tai johtimista (induktiivinen kytkentä) * Työkohteeseen voi syntyä jännite lähellä olevien sähköisten osien synnyttämästä kapasitiivisesta kytkennästä (influusio) * Risteävä johto voi pudota jännitteettömäksi tehdyn johdon päälle * Varavoimakone (moottorigeneraattori, katkoton virransyöttö UPS) käynnistyy viipeellä ja tekee kohteen jännitteiseksi * Työkohteeseen tulee ulkoisia ohjausjännitteitä. 31
Vaatimus pienjännitejakeluverkkojen työmaadoittamisesta on SFS 6000-8-801 kohdassa 801.551. Vaatimus työmaadoitusmahdollisuudesta on myös jakeluverkkokeskuksia koskevassa standardissa SFS-EN 61439-5. 32
Siirrettävää työmaadoitusta rakennettaessa on: 1. Työmaadoitettavan laitteiston osan jännitteettömyys varmistettava ensin jännitteenkoettimella tai muulla yhtä luotettavalla tavalla, kuten esimerkiksi suurjännitekojeistojen jännitteenilmaisimilla. 2. Työmaadoitusvälineen maaliitin kytketään ensin maan potentiaaliin. Tämä voi olla esimerkiksi jakokeskuksen runko tai maahan upotettava työmaadoituselektrodi 3. Työmaadoitusvälineen muut liittimet kytketään vuoron perään työmaadoitettaviin osiin. Ne voivat olla vaiheliittimiä tai avojohtojen johtimia (tai erikoistapauksessa maadoittaa myös jännitteettömiä osia kuten avojohtojen metalliorsia.) Työmaadoitusta purettaessa on: 1. Työmaadoitetut osat irrotettava vuoron perään 2. Työmaadoituksen maaliitin irrotetaan viimeisenä maan potentiaalista. Kun työmaadoitus on purettu, on kohdetta pidettävä jännitteisenä vaikka erotuslaitteet ovat vielä auki ja lukittuina! Lähde: * Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002; 6.2.4 33
Pienjännitelaitteistossa tehdään työmaadoitus seuraavalla tavalla * TN-C -järjestelmässä äärijohtimet yhdistetään PEN-johtimeen (L1+L2+L3+PEN) Äärijohtimella tarkoitetaan johdinta, joka on normaalitilanteessa jännitteinen ja kykenee osallistumaan sähköenergian siirtoon, mutta ei ole nolla- tai keskipistejohdin. IT-järjestelmässä ei yleensä ole nolla- tai keskipistejohdinta. 34
Pienjännitelaitteistossa tehdään työmaadoitus seuraavalla tavalla (1): * IT -järjestelmässä äärijohtimet yhdistetään suojajohtimeen (L1+L2+L3+PE) (tai esimerkiksi muuntamon päämaadoituskiskoon, kuten kuvan tapauksessa). Äärijohtimella tarkoitetaan johdinta, joka on normaalitilanteessa jännitteinen ja kykenee osallistumaan sähköenergian siirtoon, mutta ei ole nolla- tai keskipistejohdin (2) 35
Pienjännitelaitteistossa tehdään työmaadoitus seuraavalla tavalla (1): * TN-S -järjestelmässä äärijohtimet yhdistetään suojajohtimeen (L1+L2+L3+PE) (Kuvassa oleva tilanne kolmivaiheisella pääkytkimellä ja kolminapaisella maadoituskytkimellä) * TN-S -järjestelmässä jossa keskus erotetaan neljänapaisella pääkytkimellä (vaiheet + nolla), on myös nollapiiri yhdistettävä työmaadoitukseen. Jos nollajohdin on erotettu maasta kytkinlaitteen avulla, se pitää yhdistää maahan työmaadoittamalla. Muutoin nollajohtimen potentiaali jää kellumaan. Jos nollapiiriin tulee esimerkiksi ohjausjännite keskuksen ulkopuolelta, jännite voi johtua kuormitusten kautta sähkölaitteiden runkoihin. Äärijohtimella tarkoitetaan johdinta, joka on normaalitilanteessa jännitteinen ja kykenee osallistumaan sähköenergian siirtoon, mutta ei ole nolla- tai keskipistejohdin (2) 36
TN S järjestelmässä katsotaan nollajohtimen olevan maan potentiaalissa eikä sitä yleensä tarvitse erottaa. Jos kuitenkin nollajohdin erotetaan nelinapaisella kytkimellä, nollajohdin ei enää ole luotettavasti maan potentiaalissa, ja sen pitää myös työmaadoittaa. Nollajohtimeen voi tulla jännite ohjauspiirien kautta. Työmaadoittamiseen pitää käyttää nelinapaista maadoituskytkintä, koska nelinapaisia siirrettäviä välineitä ei ole markkinoilla. 37
Työmaadoitusvälineet ovat tehdasvalmisteisia laitteita, jotka mitoitetaan työmaadoitettavia kohteita vastaaviksi. 38
39
Ilmajohtoon kohdistuvassa työssä erotuskohdissa olevien päätyömaadoitusten on kestettävä esim. virhekytkennästä johtuva oikosulku. Lähellä oleva toinen ilmajohto voi indusoida jännitettä erotettuun johtoon ja työn kohteena oleva ilmajohto on työmaadoitettava lähellä työaluetta. Tämän maadoituksen ei tarvitse kestää oikosulkua. 40
Nimellisjännitteet ovat (1): pienoisjännitteen arvo ei ylitä 50 V a.c. tai 120 V d.c. pienjännitteen arvo on yli 50 V a.c. tai 120 V d.c. mutta ei ylitä 1000 V a.c. tai 1500 V d.c. suurjännitteen arvo ylittää 1000 V a.c. tai 1500 V d.c. Lähde: (1) Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002; 3.6 41
42
Kosketussuojaamaton rakenne tarkoittaa kotelointiluokkia IP00 ja IP10. Vaaralliset osat ovat tällöin kosketussuojaamattomia tai suojattu nyrkin kokoiselta kehon osalta. 43
Käyttöturvallisuutta on parannettu suojaamalla katkaisijan yläpuolella olevat jännitteiset liittimet läpinäkyvällä suojalevyllä. 44
Kosketussuojattu rakenne tarkoittaa vähintään kotelointiluokkia IPXXB tai IP2X. Kotelointiluokka IPXXB voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että vaaralliset jännitteiset osat on suojattu sormen kokoisella koettimella koskettamiselta. Tämä suojaus voidaan toteuttaa sijoittamalla jännitteiset osat syvennykseen komponentissa. 45
Sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö valtuuttaa sähkötyön kohteessa. Aloitusluvan työn tekijöille voi antaa: * vain koko työaluetta valvova käytöstä vastaava henkilö, jos jännitteettömäksi saatetulla työalueella on töissä useita työryhmiä. * työstä vastaava henkilö, kun kaikki jännitteettömäksi saattamisen toimenpiteet on tehty * työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, jos kyseessä on yksittäinen työkohde. 46
Luvan laitteiston kytkemiseksi uudelleen jännitteiseksi voi antaa : * työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, jos kyseessä on yksittäinen työkohde ja hän on varmistunut työn valmistumisesta ja siitä, että työkohteeseen voidaan kytkeä jännite * vain koko työaluetta valvova käytöstä vastaava henkilö, jos jännitteettömäksi saatetulla työalueella on töissä useita työryhmiä ja tarvitaan lupa työmaadoitusten purkamiseen * työstä vastaava henkilö, kun hän on varmistunut työn valmistumisesta ja siitä, että työkohteeseen voidaan kytkeä jännite. 47
48