BElinkeino-, liikenne- ja päätös 1/6 ympäristökeskus 30.11.2018 KESELY/1655/2018 Teliä Finland Oy Viite ^^ ^ vaatimus (11.9.2018) YVA-menettelyn soveltamisesta asiassa, joka koskee Laukaan Kylmäniemeen rakennettavaa matkaviestintukiasemaa (Neuvos). PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA HANKKEESTA VASTAAVA Teliä Finland Oyj HANKE Teliä Finland Oyj suunnittelee matkaviestintukiaseman rakentamista Laukaan kunnan Kylmäniemeen. Hanke toteutetaan harustamattomalla antenniputkella, jonka korkeus tulee olemaan 42 metriä. Antenniputken viereen tulee telerakennus. Hanketta perusteollaan matkaviestinverkkojen palveluiden saatavuudella. Matkaviestintukiaseman rakentamista varten Teliä Finland Oyj joutuu hakemaan kaavasta poikkeamista kyseillä alueella, koska alue on kaavassa merkitty maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta eikä näin ollen salli matkaviestintukiaseman rakentamista. Laukaan kunnassa on samanaikaisesti vireillä sekä kaavasta poikkeamishakemus, että hankkeen toteuttamiselle haettava toimenpidelupahakemus. Kaavasta poikkeamisesta ja poikkeamisen myöntämisen edellytyksistä säädetään maankäyttö-ja rakennuslaissa (132/1999, 171 ) ja siinä toimivaltainen viranomainen on kunta. Kummassakin hakemuksessa hankkeena esitetään matkaviestintukiaseman rakentaminen. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Keski-Suomen ELY-keskus) on tullut pyyntö (11.9.2018), että ELY-keskus selvittäisi, onko Teliä Finland Oyj:n matkaviestintukiaseman rakentamishanke luonteeltaan niin merkittävä, että sille tulisi tehdä YVA-lakiin perustuva ympäristövaikutusten arviointi. YVA-pyynnön aloitteen tekijä on esittänyt lukuisia perusteita, miksi hanketta ei tulisi toteuttaa ja yhtenä keskeisenä asia on tuotu esille mm. mastoihin laitettavien vastaanottimien ja lähettimien terveydelliset seikat. Hankkeesta vastaavan kuuleminen Keski-Suomen ELY-keskus on kuullut hankkeesta vastaavaa kirjeitse (KE- SELY/1655/2018, 8.10.2018) YVA-asetuksen (277/2017) 1 :n mukaisesti ja pyytänyt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus Puh.0295 024 500 Cygnaeuksenkatu 1 PL 250 Sähköposti www.ely-keskus.fi/keski-suomi 40100 Jyväskylä 40101 Jyväskylä kiriaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
2/6 selvitystä hankkeesta sekä antanut mahdollisuuden lausua mielipiteensä YVA-pyynnon johdosta. Asianosaisten viranomaisten kuuleminen Keski-Suomen ELY-keskus on keskustellut puhelimitse Laukaan kunnan edustajan kanssa (Koistinen - Lappalainen, 29.10.2018) hankkeesta ja sen käsittelystä kunnassa. ELY-keskus on myös pyytänyt Säteilyturvakeskukselta asiantuntijalausunnon matkaviestintukiasemien säteilyturvallisuudesta ja matkaviestintukiasemien valvonnasta. Kyseinen lausunto on tämän päätöksen liitteenä. Lisäksi Keski-Suomen ELYkeskus on myöhemmin tässä päätöksessä ilmenevin perustein tulkinnut hankkeeksi matkaviestintukiaseman rakentamisen. Näin ollen hankkeen ei katsota olevan niin merkittävä, että siitä tulisi kuulla muita asianosaisia viranomaisia ennen päätöksentekoa(yval13 ). Säteilyturvakeskuksen lausunto (osin tiivistetty, lausunto on kokonaisuudessaan tämän päätöksen liitteenä) Säteilyturvakeskuksen lausunnossa todetaan, että matkaviestintukiasemien radiotaajuista säteilyä koskevat altistumisen enimmäisarvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksessa 294/2002, joka on säädetty säteilylain 592/1991 nojalla. Säteilylainsäädäntö on parhaillaan uudistumassa ja uusi säteilylaki astuu voimaan 15.12.2018. Samalla uudistuu myös STM:n asetus. Raja-arvoihin ei tule merkittäviä muutoksia tukiasemien radiotaajuisen säteilyn osalta. Säteilyturvakeskuksen lausunnossa todetaan, että Säteilyturvakeskus valvoo väestön altistumista tukiasemien radiotaajuiselle säteilylle. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan. Lausunnossa todetaan edelleen, että matkaviestintukiaseman radiotaajuinen säteily voi ylittää väestön altistumisen enimmäisarvot pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä antennin pääkeilan suunnassa. Tukiaseman säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suurin osa tukiasema-antennin säteilystä etenee pääkeilan suuntaan. Pääkeila on pystysuunnassa kapean ja vaakasuunnassa leveän viuhkan mallinen. Säteily on merkittävästi heikompää muihin suuntiin, kuten suoraan alaspäin. Näistä syistä mastoon sijoitettujen tukiasema-antennien aiheuttama altistuminen on hyvin pientä maan tasalla maston lähellä. Neuvos-mastohankkeen osalta Säteilyturvakeskuksen lausunnossa todetaan, että asemapiirustuksen mukaan lähin asuinrakennus on noin 100 metrin päässä suunnitellusta paikasta. Näin ollen väestön altistuminen Neuvos-nimisen tukiaseman radiotaajuiselle säteilylle tulee olemaan selvästi enimmäisarvoja pienempää. Nykytiedon mukaan näin heikosta altistumisesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. Tämänhetkisen tiedon mukaan radiotaajuiselle säteilylle altistuminen ei tule nousemaan merkittävälle tasolle 50-verkon käyttöönoton myötä. SG-verkko tulee näillä näkymin toimimaan kolmella eri taajuusalueella. Ensimmäisenä laajemmassa käytössä on noin 3,5 GHz taajuusalue. Alle 1 GHz taajuusalueella pyritään palvelemaan haja-
3/6 asutusalueiden asukkaita ja esineiden internetin (lot) käyttäjiä. Näiden taajuusalueiden tukiasemat eivät poikkea säteilyturvallisuuden kannalta merkittävästi aiempien tekniikoiden (2G, 3G, 4G) tukiasemista. Korkeimmalla taajuusalueella (n. 30 GHz) voidaan saavuttaa suurimmat tiedonsiirtonopeudet. Korkean taajuuden takia tukiasemien solukoko tulee olemaan hyvin pieni, jolloin lähetysteho on matala ja altistuminen on pientä. 5G-matkaviestinverkon säteilyturvallisuus varmistetaan säteilylainsäädännön keinoin. HANKKEEN MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hankkeesta vastaava on antanut oman selvityksensä hankkeesta. Selvityksessä on todettu, että antennipylvään korkeus on 42 metriä ja laitesuojan pinta-ala on 8,5 m2, johon sijoitetaan myös tukiaseman tarvitsema telelaitteisto. Antennipylväs on harustamaton ja tulee erottumaan jonkin verran ympäristöstään, koska antennin minimikorkeus edellyttää sijoittumista puuston yläpuolelle. Rakennettava pylvästyyppi on ohutrakenteinen eikä hankkeesta vastaavan mukaan juurikaan erotu maisemassa. Maisemavaikutuksia pidetään vähäisinä (rakennelmatyyppi ja puuston maisemoiva vaikutus). Rakennelma sijoittuu Laukaan Kylmäniemeen. Alue on kaavassa merkitty maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Hankkeesta vastaavan mukaan tukiasema ei heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuutta eikä myöskään vaikuta hankkeen läheisyydessä olevan luonnon monimuotoisuuden kannaita erityisen tärkeän alueen säilymiseen. Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikkoja. Hankkeeseen ei liity purkutöitä. Hankkeesta vastaava arvioi, ettei hanke ole niin merkittävä, että se aiheuttaisi YVAlain 3 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittävia ympäristövaikutuksia. Hankkeesta vastaava ei ole esittänyt erillisiä selvityksiä hankkeen johdosta. KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää, että Teliä Finland Oyj:n matkaviestintukiaseman rakentamiseen Laukaan Kylmäniemeen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 252/2017 mukaista arviointimenettelyä. Hankkeesta vastaavan on YVA-lain 31 :n mukaisesti kuitenkin oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista hanketta toteutettaessa. Päätöksen perustelut Sovellettavat lainkohdat Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVAL 252/2017) sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan sovellettavan lain liitteessä 1.
4/6 Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 3 :n 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 3 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 3 :n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään lain liitteessä 2. Hankkeen ominaisuuksista, sijainnista ja sen vaikutusten luonteesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 11 :n mukaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta 3 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) liitteen 2 mukaan päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa tulee ottaa huomioon 1) hankkeen ominaisuudet, kuten a) koko hankkeen koko ja suunnitelma; b) yhteisvaikutus muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen, erityisesti maan, maaperän, veden ja luonnon monimuotoisuuden, käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja haitat; f) suuronnettomuus-ja/tai katastrofiriskit, jotka ovat varteenotettavia hankkeen kannalta, mukaan lukien ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, tieteelliseen tietoon perustuen; g) ihmisten terveydelle koituvat riskit (esimerkiksi veden tai ilman pilaantumisen johdosta) 2) hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen ja hyväksyttyjen kaavojen mukainen maankäyttö; b) alueen ja sen maanpinnan alaisten luonnonvarojen (myös maaperä, maa, vesi ja luonnon monimuotoisuus) suhteellinen runsaus, saatavuus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnonympäristön sietokyky sekä 3) vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusten suuruus ja alueellinen laajuus, kuten vaikutusten todennäköinen maantieteellinen alue ja väestömäärä, johon vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat; b) vaikutusten yleinen luonne; c) rajat ylittävä vaikutus; d) vaikutuksen voimakkuus ja monitahoisuus; e) vaikutuksen todennäköisyys; f) vaikutusten odotettu alkamisaika, kesto, toistumistiheysja palautuvuus; g) yhteisvaikutus muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden vaikutusten kanssa; h) mahdollisuus vähentää vaikutuksia tehokkaasti. Perustelut Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-laki ei määrittele hanke-käsitettä, mistä johtuen tässä päätöksessä on käytetty YVA-direktiivin mukaista määritelmää. YVA-direktiivin (2011/92/EU) 1 artiklan 2a-kohdan mukaan hankkeella tarkoitetaan rakennustyön tai muun laitoksen tai suunnitelman toteuttamista sekä muuta luonnonympäristöön ja maisemaan kajoamista mukaan lukien maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen. Näin olleen tätä päätöstä tehtäessä hankkeena käsitellään matkaviestintukiaseman rakentamista. YVA-lain liitteessä 1 luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan suoraan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätettäessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan
5/6 YVA-lain liitteen 2 mukaisilla kriteereillä. Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, YVA-lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-direktiivin liitteessä II on puolestaan lueteltu hankkeet, jotka pääsääntöisesti tulevat harkittavaksi yksittäistapauspäätösmenettelyn kautta. Teliä Finland Oyj:n hankkeeseen ei suoraan tule sovellettavaksi laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Lisäksi ELY-keskus katsoo, ettei hanketta voida pitää ympäristövaikutuksiltaan niin merkittävänä, että lakia tulisi soveltaa, jolloin hanke ei myöskään tule lain soveltamisen piiriin yksittäistapausharkinnan kautta. Hankkeen tunnistetut selvimmät ympäristövaikutukset näkyvät maisemassa. Suunniteltu matkaviestintukiasema ja rakennelma sijoittuvat kaavamerkinnällä osoitetulle maa- ja metsätalousalueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta ja erityisiä ympäristöarvoja. Asemakaavaselostuksessa (2011) alueen maisemakuvaa kuvataan yleisesti metsäiseksi. Asemakaavan taustaselvityksenä laaditussa luonto-ja maisemaselvityksessä (paikallisesti) arvokkaana maisemana on osoitettu harjumainen Kylmäniemi ja siihen liittyvät rantametsät. Suunniteltu telerakennus ja antenniputki (asemapiirros) sijoittuvat em. rajauksen ulkopuolelle. Hankkeen läheisyydessä sijaitsee myös maa-ja metsätalousvaltainen alue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikkoja. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta kyseisen alueen säilymiseen. Säteilyturvakeskus valvoo väestön altistumista tukiasemien radiotaajuiselle säteilylle. Saadun tiedon mukaan lähin asuinrakennus on noin 100 metrin päässä suunnitellusta tukiaseman paikasta. Ottaen huomioon matkaviestintukiasemista tulevan radiotaajuisen säteilyn kulku ja suuntautuminen maston läheisyydessä, on väestön altistuminen Neuvos-tukiaseman radiotaajuiselle säteilylle arvioitu olevan selvästi enimmäisarvoja pienempää. Nykytiedon mukaan näin heikosta altistumisesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. Tämän hetkisen tiedon mukaan radiotaajuiselle säteilylle altistuminen ei myöskään tule nousemaan merkittävälle tasolle 5G-verkon käyttöönoton myötä. Johtopäätös Kun otetaan huomioon edellä mainitut perusteet sekä hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, ELY-keskus arvioi, että matkaviestintukiaseman rakentaminen ei ole YVA-lain (252/2017) soveltamisalaan kuuluva hanke. ELY-keskus katsoo, ettei matkaviestintukiaseman rakentaminen ole myöskään hankkeena niin merkittävä, että päätöstä valmisteltaessa olisi tullut kuulla muita asianomaisia viranomaisia. Lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus arvioi, riippumatta siitä, mitä tekniikkaa (esimerkiksi 4G tai 5G) matkaviestintukiasemassa tullaan käyttämään, ettei puheena olevan hankkeen ympäristövaikutukset nykyisen tietämyksen osalta ole niin merkittäviä, että hankkeeseen tulisi soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä (YVA-laki, 3 ). Matkaviestintukiasemien turvallisuudesta ja niiden valvonnasta vastaa Säteilyturvakeskus.
6/6 Sovelletut oikeusohjeet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017) Hallintolaki (434/2003) 60 YVA-direktiivi (2011/92/EU) Muutoksenhaku Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (YVAL 37 ). Valitusosoitus on tämän päätöksen liitteenä. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 37 :n 1 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta ja hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVAL 37 2 mom.). Päätöksestä kuuluttaminen Päätös on nähtävillä Laukaan kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisenä Keski-Suomen ELY -keskuksen Internet-sivuilla osoitteessa www.vmparisto.fi/yvapaatokset/keski-suomi. Ympäristö-ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Kari Lehtinen Limnologi Arja Koistinen LIITE JAKELU MAKSU TIEDOKSI Säteilyturvakeskuksen lausunto Teliä Finland Oyj / päätös, saantitodistuksella Laukaan kunta / tiedoksi ja kuulutettavaksi virallisella ilmoitustaululla (kirjaus@laukaa.fi) Päätöksestä ei peritä suoritemaksua Säteilyturvakeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus tai tiedoksiantotodistus. Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisesta, jollei muuta näytetä. Virkakirjeen katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Sijalstiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta; - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa; - päätös, johon haetaan muutosta; - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtävaksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensätai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköisesti lähetettyä valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Jos sähköisessä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivana klo 16.15 mennessä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisesti (faksina tai sähköpostina) taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Käyntiosoite Hämeenlinnan oikeustalo, Arvi Kariston katu 5, Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu 1. kerroksessa, Hämeenlinna Postiosoite Raatihuoneenkatu 1,13100 HÄMEENLINNA Kirjaamon puhelinnumero 029 56 42210 Vaihde 029 56 42200 Tietoliikennekatkon sattuessa 050 407 3429 Telefaksi 029 56 42269 Sähköposti hameenlinna.haoq.oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2,oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 250 euron oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallintooikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.
Lausunto 1 (2) Säteilytoiminnan valvonta 61/0202/2018 26.11.2018 Julkinen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus Cygnaeuksenkatu 1 40100 Jyväskylä Lausuntopyyntönne 14.11.2018 matkaviestintukiasemien turvallisuudesta YVA-lain (252/2017) mukaista yksittäistapauspäätöksen tekemistä varten (KESELY/1655/2018) Matkaviestintukiasemien säteilyturvallisuus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (KESELY) pyytää Säteilyturvakeskukselta (STUK) asiantuntijalausuntoa matkaviestintukiasemien valvonnasta ja niiden säteilyturvallisuudesta. KESELY pyytää ottamaan erityisesti kantaa SG-matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuteen. Lausuntonaan STUK toteaa seuraavan: Matkaviestintukiasemien radiotaajuista säteilyä koskevat altistumisen enimmäisarvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksessa 294/2002, joka on säädetty säteilylain 592/1991 nojalla. Säteilylainsäädäntö on parhaillaan uudistumassa. Uusi säteilylaki astuu voimaan 15.12.2018. Samalla uudistuu myös STM:n asetus. Raja-arvoihin ei tule merkittäviä muutoksia tukiasemien radiotaajuisen säteilyn osalta. STUK valvoo väestön altistumista tukiasemien radiotaajuiselle säteilylle. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan. Matkaviestintukiaseman radiotaajuinen säteily voi ylittää väestön altislumisen enimmäisarvot pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydel- Ia antennin pääkeilan suunnassa. Tukiaseman säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suurin osa tukiasemaantennin säteilystä etenee pääkeilan suuntaan. Pääkeila on pystysuunnassa kapean ja vaakasuunnassa leveän viuhkan mallinen. Säteily on merkittävästi heikompaa muihin suuntiin, kuten suoraan alaspäin. Näista syistä mastoon sijoitettujen tukiasema-antennien aiheuttama altistuminen on hyvin pientä maan tasalla maston lähellä. Lausuntopyynnössä mainitaan, että KESELYyn on toimitettu YVApyyntö, joka koskee matkaviestintukiaseman rakentamista Laukaaseen. Kyseinen Telian Neuvos-niminen tukiasema on suunniteltu sijoitettavaksi ulkoilualueelle. Asemapiirustuksen mukaan lähin asuinrakennus on noin 100 metrin päässä suunnitellusta paikasta. Näin ollen väestön altistuminen Neuvos-nimisen tukiaseman radiotaajuiselle säteilylle tulee olemaan selvästi enimmäisarvoja pienempää. Nykytiedon mukaan näin heikosta altistumisesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. STUK SÄTEILYTURVAKESKUS Osoite / Address Laippatie 4, 00880 Helsinki STRALSÄKERHETSCENTRALEN Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, Fl-00811 Helsinki, FINLAND RADIATION AND NUCLEAR SAFETT AUTHORITY Puh. / Tel. (09) 759 881,+358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500,+358 9 759 88 500 www.stuk.fi
^j( Lausunto 2 (2) Säteilytoiminnan valvonta 61/0202/2018 26.11.2018 Julkinen STUKia pyydetään ottamaan kantaa erityisesti tulevien 50-verkkojen säteilyturvallisuuteen. Tämänhetkisen tiedon mukaan radiotaajuiselle säteilylle altistuminen ei tule nousemaan merkittävälle tasolle SG-verkon käyttöönoton myötä. 5G-verkko tulee näillä näkymin toimimaan kolmella eri taajuusalueella. Ensimmäisenä laajemmassa käytössä on noin 3,5 GHz taajuusalue. Alle 1 GHz taajuusalueella pyritään palvelemaan haja-asutusalueiden asukkaita ja esineiden internetin (lot) käyttäjiä. Näiden taajuusalueiden tukiasemat eivät poikkea säteilyturvallisuuden kannaita merkittävästi aiempien tekniikoiden (2G, 3G, 4G) tukiasemista. Korkeimmalla taajuusalueella (n. 30 GHz) voidaan saavuttaa suurimmat tiedonsiirtonopeudet. Korkean taajuuden takia tukiasemien solukoko tulee olemaan hyvin pieni, jolloin lähetysteho on matala ja altistuminen on pientä. SG-matkaviestinverkon säteilyturvallisuus varmistetaan säteilylainsäädännön keinoin. Pasi Orreveteläinen Laboratorionjohtaja Sami Kännälä Erikoistutkija STUK SÄTEILYTURVAKESKUS Osoite / Address Laippatie 4, 00880 Helsinki STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN Postiosoite/Postal address PL/P.O.Box 14, Fl-00811 Helsinki, FINLAND RADIATION AND NUCLEAR SAFEPi' AUTHORITY Puh. / Tel. (09) 759 881,+358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi
>STUK Asiakirja on laadittuja allekirjoitettu sähköisesti. Dokumentet har gjorts upp och undertecknats elektroniskt. This document has been digitally prepared and signed. Laboratorionjohtaja Pasi Orreveteläinen Ratkaistu 26:11.2018 Erikoistutkija Sami Kännälä Esitelty 26:11.2018 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS Osoite / Address- Laippatle 4,00880 Helsinki STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, Fl-00811 Helsinki, FINLAND RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Puh. / Tel. (09) 759 881, +358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi