14.7.2008 Matkaraportti Kokous: Eurocodes National Correspondents groupin (ENC) kokous 30.6.2008 Brysselissä Osanottajat: V. Loez pj. ja C. Andersson komissiosta, Geraldin ja Pinto JRC, jäsenmaiden edustajia NL, Saksa, Ruotsi, Belgia, Tshekki, Tanska, Norja, Itävalta, Romania, Slovakia, Kreikka, Latvia, Kypros, Portugal. Suomea edusti Matti J. Virtanen/YM. TC 250:n edustajia oli Galgaro (edusti samalla Ranskaa) Gulvanessian, Haseltine, Sedlacek. Paikkalla oli myös hakijamaan Kroatian edustaja. Lisäksi oli Sveitsi, TC 229:n edustajan M. Valles, CEN:n ja FIEC:n edustaja. Monet jäsenmaat olivat poissa ja lisäksi niitä osin edusti standardisointilaitoksen edustaja, joka käy myös TC 250 kokouksissa. Tämä selittyy osin sillä, että eurokoodien kansalliset liitteet (National Annexes) kuuluvat kansalliselle standardilaitokselle, joka julkaisee ne kansallisina standardeina. 1. Kokouksen avaus. Leoz avasi kokouksen. Hän sanoi, että tämä on ensimmäinen ENC kokous sen jälkeen kun hän on tullut uudestaan yksikön johtoon. 2. Kokouksen asialista Hyväksyttiin muutoksitta. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin parilla pienellä tarkistuksella. 4. Further Development of the Eurocodes Olin lähettänyt viime marraskuussa asiasta dokumentin. Sitä ei ehditty käsitellä edellisessä ENCkokouksessa. Klein oli luvannut, että se on seuraavan kokouksen esityslistalla ensimmäisenä. Hän oli pyytänyt myös jäsenmailta kommentteja dokumenttiin. Näitä oli tullut Saksalta, Kyprokselta, Slovakialta, Hollannilta, Tanskalta, Norjalta ja Puolalta. FIEC ja CEPMC olivat lähettäneet kommentit. Pidin powerpoint esityksen asiasta. Eurokoodien tulevaisuuden kehittämisestä jäsenmaiden tulisi ilmaista käsityksensä ja antaa ohjeistusta TC 250:lle. Kuuluuhan rakenteiden rakenteellinen turvallisuus sekä paloturvallisuus keskeisiin viranomaisvaatimuksiin. Asiasta on hyvä keskustella nyt, kun kaikki eurokoodien osat on nyt julkaistu. Esitin epäillykseni JRC:n databasen pohjalta tapahtuvaan kansallisesti määrättävien parametrien harmonisointiin. Tarvitaan jäsenmaiden viranomaisten päätöksiä, jotta harmonisoinnissa päästään eteenpäin. Kehittämistyö on syytä aloittaa nyt, eikä odottaa vuotta 2015. Kehittämistyö ja sen hyväksyminen vie monia vuosia. Komission Andersson esitti komission näkemyksiä asiasta. Komission esitys piti sisällään monia samoja asioita, joita olin esittänyt, mutta Komissio haluaa laajentaa eurokoodit käsittämään kaikki kuusi (jatkossa rakennustuotedirektiivin uusimisen jälkeen 7) olennaista vaatimusta. Sitä varten on perustettu työryhmä CEN BT/WG 206, jonka puheenjohtaja on John Moore. Itse olin esittänyt, että pelkkä eurokoodien parantaminen vaatii rahoitusta, eikä sitä kannattaisi yhdistää lead market initiativeen, jonka valmistuminen kestänee kauan. Andersson kertoi, että komissio harkitsee myös kommunikaation (communication) antamista koskien eurokoodeja tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Vuonna 2003 komissio antoi vastaavan kommunikaation.
Galgaro piti esityksen Eurokoodien kehityksestä. Galgaro oli osallistunut 23.4.2008 kokoukseen, jossa oli käsitelty harmonisoitujen tuotestandardien ja eurokoodien yhteensopivuusongelmia. Hän oli listannut 23.4.2008 kokouksessa pitämästäni esityksestä Suomesta lähetetyt monet kirjeet. Hän väitti minun olevan eurokoodiskeptinen. Valitettavasti Galgaro ei näytä ymmärtävän kirjeissä mainittuja ongelmia. Lähes kaikki kirjeissä mainitut ongelmat liittyvät tuotestandardeihin. TC 250:n pitäisi koordinoida tuotestandardikomiteoiden työtä, mutta se ei siihen kykene. TC 250 komiteakokous ei ollut käsitellyt Further development of the Eurocodes dokumenttia. Sitä oli käsitellyt TC 250:n Coordination Group. Galgaro kertoi, että TC 250 aikoo tehdä white bookin eurokoodien kehittämisestä. Se on tarkoitus käsitellä seuraavassa ENC-kokouksessa. Sitä ennen se käsitellään TC 250 kokouksessa marraskuussa. White bookin sisältö on seuraava: Present situation Maintenance and evolution New development Research needs Convergence of National Annexes Target and key dates Galgaro kertoi, että heillä on vaikeuksia CEN:n kanssa saada korjauksia läpi. Ongelma on siinä, ettei TC 250 ole noudattanut CEN:n sääntöjä. TC 250 oli tehnyt resoluutiot, joissa korjaukset (corrigenda and amendments) sallitaan ennen vuotta 2011. Nämä eivät saa aiheuttaa revisiotarvetta. CEN:n sääntöjen mukaan kolmen amendmentin jälkeen standardi tulee revisioida. Revisiokyselyt sallitaan vasta vuoden 2013 jälkeen paitsi niiden osien suhteen, joille tehdään amendment vuoden 2011 ja 2013 välillä. Tällöin revisiokysely voidaan tehdä ennen vuotta 2013. Jos olen käsittänyt resoluutiot oikein, ei enää tule revisiokyselyitä kuten nyt oli tullut koskien EN 1990 ja EN 1991-1-1. Resoluutiot jättää auki, mitä amendments voivat sisältää. Vai onko niin, että eurokoodien kehittäminen on jäädytetty ainakin vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen lähetetään normaalit revisiokyselyt. Keskustelussa aiheesta jäsenmaista vain muutama käytti puheenvuoron. Jäsenmaista kaikki olivat periaatteessa yhtä mieltä kommenttieni kanssa, mutta yksityiskohdissa oli eroavaisuuksia. NL ja Saksa olivat varovaisia ja painottivat, ettei suuria muutoksia eurokoodeihin saada tehdä nyt implementointivaiheessa. Saksa tekee työläitä ja kalliita vertailulaskelmia nykystandardien ja eurokoodien välillä. NL sanoi, että CEN on liian hidas. NL painotti durability ja sustainability asioita. NL:a kiinnosti se, onko paikannettu, missä on puutteita koskien suunnittelustandardeja liittyen olennaisiin vaatimuksiin. NL muistutti, että on olemassa jo monia verkostoja, joissa näitä asioita käsitellään. TC 250 kokouksessa voimakkaimmin muutoksia vastusti ne maat kuten Sveitsi, joilla on omat ns. concise eurokoodit. Sveitsi ei julkaise omia kansallisia liitteitään, vaan kertoimet ovat Sveitsin lyhennytyissä koodeissa sisällä. Kuinka valmistajat/muiden maiden käyttäjät saavat tietää NDP:t? Pelkäänpä, että Sveitsin käytäntö on vastoin EU-sääntöjä. Sveitsillä on oma sopimus rakennustuotteiden sisämarkkinoista EU:n kanssa. Jäsenmaista Slovakia puolusti esitystäni selkeimmin. Slovakian edustaja sanoi, että hän on sekä professori että käytännön suunnittelija. Hän sanoi, että Virtanen on ensimmäinen, joka on tajunnut ongelmat ja esittänyt niihin parannustoimenpiteitä. Hän oli täysin esitykseni takana. Kypros oli hyvin paljon esitysteni takana. Norja CEPMC:n tukemana ei pitänyt ongelmana monia NDP:ja. Norja esitti esimerkkinä Suomen betonirakenneosan kansallisen liitteen, jossa on monia poikkeuksia suositusarvoista. Jotkut maat katsoivat, että kansalliset viranomaiset ovat mukana yksittäisten standardien kansallisessa valmistelutyössä ja sitä kautta viranomaisten näkemykset kanavoituvat standardisointityöhön. Teollisuuden taholta tulisi tulla paine lisäharmonisointiin (Norja).
Kaikki maat kannattivat eurokoodien promotointia EU:n ulkopuolella komission taholta. Kansallisten liitteiden saamista englanniksi sai myös varauksetonta kannatusta, vaikka Saksa sanoi, että englanninkielisten käännösten copywright on kansallisilla standardisointilaitoksilla. Saksalla ei ole varoja kääntää kansallisia liitteitä englanniksi. Corrigendaja ja amendmentteja kaikki pitivät tärkeänä. Saksa oli huolissaan tämän työn rahoituksesta. Eniten näkemyseroja tulisi siitä, kuinka kehittää eurokoodeja. Asia oli ymmärretty monella eri tavalla. Monet maat painottivat eurokoodien pysymistä vakaana. Tanska näki revisiotarpeen varsin suurena mm. simplification ja yksi osa per materiaali. Siksi sitä ei tulisi aloittaa vielä. Monet maat eivät ymmärtäneet sitä, että valmistelutyö uusimiseksi kestää kauan ja on syytä aloittaa jo nyt. NL esitti, että monia erovaisuuksia esiintyy eri osien välillä kuten palokuorma, betoni ja teräs paloosien välillä sekä EN 1993-1-1, EN 1994-1-1 ja EN 1995-1-1 väillä. Kaikki tukivat myös background dokumenttien valmistelua. Monet maat kannattivat uusia eurokoodiosia kuten koskien lasirakenteita ja FRP-rakenteita, jos feasibility studyn tulos näin osoittaa. Saksa olisi selkeästi näitä vastaan ja sanoi, että European technical approval on näitä rakenteita varten. Sedlacek kertoi lyhyesti WG 206 työstä. He pyrkivät valmistelemaan master planin työstä. Leoz varmisti, että se tulee valmiiksi ennen seuraavaa ENC-kokousta. Master plan on seuraavan ENCkokouksen esityslistalla. Leoz sanoi, että hänen pitkän ajan unelmansa on, että suunnittelustandardit ovat olemassa kaikille olennaisille vaatimuksille. Leoz sanoi, että standardit ovat CEN:n asia. Rahoitusta varten tarvitaan master plan ja työohjelma. Kehittämisasioista ei päätetä tänään, vaan asiaa käsitellään seuraavassa kokouksessa, jossa on esillä white book ja master plan. Minua ihmetytti TC 250:n politiikka. Yritin todistaa, että paljon työtä vielä tarvitaan ja sitä varten TC 250 tarvitsee rahaa. TC 250 sanoi, että työ on tehty. Tarvitaan tiettyjä virheistä johtuvia corrigenda ja amendments. Standardien mahdollinen parantamistyö alkaa vuoden 2013 jälkeen. Miten he aikovat saada rahaa komissiolta. TC 250:n SCC:lle lähettämässä raportissa oleva maininta, että työ on tehty, on aiheuttanut Englannissa sen, että TC 250 ja ENC-kokouksiin osallistumiseen on vaikea saada rahoitusta. 5. Role of ENC Komissio haluaa vahvistaa ENC-ryhmän roolia ja laajentaa sitä käsittämään myös WG 206 työ. Komissio halusi ENC:n esityslistalla olevan eurokoodien kaikki puutteet, eurokoodien mahdolliset uudet osat, kuten myös kehitysasiat. Leoz kertoi, että komissio haluaa, että ENC on jäsenmaiden edustajien kokous. Muut ovat huomioitsijoita. ENC on policy domain. Pitää luoda policy framework. Tähän palataan seuraavassa kokouksessa. Leoz jatkoi, että ENC ei ole komission työryhmä (kuten eksperttiryhmät ovat). ENC ei ole virallisesti SCC:n alainen työryhmä, mutta sillä on kiinteä suhde SCC:hen. ENC:n rooli on itsenäinen, mutta täydentävä. Sen tehtävä on harmonise tools for Member States. ENC:n luonne on steering group/coordination group. Leoz halusi työohjelman CEN:ltä. Seuraavaan kokoukseen tulee ns. white book ja masterplan. Leoz jätti lopullisesti auki ENC:n roolin ja sanoi, että asiaan palataan seuraavassa kokouksessa.
Romania vaati komissiolta opastusta, koska heille oli epäselvyyksiä CPD-asioiden implementoinnissa. Leoz sanoi, että komissio ei tarjoa opastusta. Thekki valitti, että heillä on joitakin ongelmia sähköpylväitä/mastoja koskevien ISO-standardien kanssa. Sedlacek selitti, ettei yhteistyötä ISO/TC:n kanssa ole saatu aikaan. Ongelma on, ettei sähköpylväille ei ole monessakaan maassa viranomaisvaatimuksia. 6. Joint Research Centerin (JRC) esitykset Pinto kertoi, mitä JRC oli tehnyt ja mitä se aikoo tehdä uuden yhteistyösopimuksen mukaan komission kanssa. Palopuolelta on piakkoin tulossa JRC:n raportti, jossa on kartoitettu palopuolen tutkimustarpeet ja kansallinen implementointitilanne. JRC on kehittämässä websitea (osoite on http://eurocodes.jrc.europa.eu tai eurocodes@jrc.it), josta löytyvät background documentit. Näitä on vielä vähän, mutta lisää on tulossa. JRC.n kotisivulla löytyy ensimmäinen juuri ilmestynyt Eurocodes newsletter, jota on tarkoitus tehdä jatkossakin. Siihen voi lähettää juttuja. Newsletter ei ole ainoastaan TC 250 jäsenille, vaan myös muiden mielipidejuttuja otetaan vastaan. JRC on käynnistelemässä FAQ palstaa ja yleistä keskus help deskiä, joka on tarkoitettu kansallisille standardisointielimille ja TC 250 jäsenille. Suomessa Timo Tikanoja harkitsee, mikä kysymykset lähetään eteenpäin. Kerroin meidän vastaavista suunnitelmista ja lupasin lähettää esimerkkejä. Olisi hyvä olla yhteinen kaavake. Lähetin Jouko Kouhin tekemät esimerkit. JRC on tehnyt databasen 37 eurokoodiosalle. 9 maata on alkanut ladata NDP:itä tähän databaseen. Suomen myös tulisi aloittaa. JRC on valmistellut dokumentin: Assessment of Existing Steel Structures: Recommendation for estimation of Remaining Fatigue Life. JRC julkaisee pian raportin koskien eurokoodien palo-osien implementointia ja tulevia tutkimustarpeita "Needs to achieve improved fire protection as regards the implementation and development of the EN Eurocodes". JRC kyseli jäsenmaista näitä asioita alkuvuodesta. JRC julkaisee piakkoin myös raportit koskien lasirakenteita ja Fibre Reinforced Polymers. Näille materiaaleille pyritään saamaan mandaatti uusien eurokoodiosien tekemiseksi. JRC on tehnyt komission kanssa sopimuksen vuosille 2008-2011. Työn sisältö on: IT tuki eurokoodien implementoimiseksi Eurokooditietouden ja koulutuksen vahvistaminen Eurokoodien edistäminen kolmansissa maissa Harmonisoinnin lisääminen Eurokoodiosien kehittäminen muille aloille Kestävän kehityksen asioiden sisällyttäminen suunnittelustandardeihin JRC raportoi myös Brysselissä viime helmikuussa pidetystä kolmen päivän koulutustilaisuudesta, johon suomalaisia myös osallistui. Seminaarin aineisto on ladattavissa JRC:n websitelta. Seminaarit jatkossa jäävät jäsenmaiden ja teollisuuden aloitteellisuuden varaan. JRC osallistuu myös työhön, jossa pyritään kehittämään suunnittelustandardeja kaikille olennaisille vaatimuksille. Belgia korosti, että on jäsenmaiden asia antaa neuvoa tutkimustyön suuntaamisessa. Esim. lumitutkimuksen osalta ihmeteltiin, mihin tutkimustulokset hävisivät.
UK pahoitti sitä, ettei lopullisessa rakennustuotedirektiivin uudistuksessa (CPR) ole mainittu eurokoodeja liitteessä I, kuten tilanne oli välillä. Leoz sanoi, että komission legal services vaati sitä pois, mutta ei pitänyt mahdottomana, että uudistuksen käsittelyssä se voisi siihen uudestaan palata. Se voi olla myös ministerineuvoston ja parlamentin yhteisessä julistuksessa (declaration). Sedlacek kertoi, että DG Researchille esitetyistä tutkimusaiheista suuri osa liittyy eurokoodeihin tai niiden background dokumentteihin. Sedlacek on aikaisemmin kerännyt listan eurokoodien tutkimusaiheista. 7. Jäsenmaiden implementointi Paikalla olevat jäsenmaat kertoivat lyhyesti implementointitilanteestaan. Nämä maat olivat lähettäneet myös kirjallisen raporttinsa. Ne saa tarvittaessa allekirjoittaneelta. Seuraavassa muutamia kohtia. Tanska ja Itävalta kertoivat, että 1.1.2009 ovat eurokoodit ainoa virallinen järjestelmä. Kaikki muut maat ilmoittivat 2010 takarajaksi. Saksalla jotkut osat menevät vuoden 2011 puolelle. Suurimmalla osalla kansalliset liitteet ovat kansallisia standardeja. Ainoastaan Ruotsin, Tanskan ja Suomen kansalliset liitteet voi saada ilmaiseksi netistä. Belgia harkitsee. Muilla ne maksavat ja kansallisilla standardisointilaitoksilla on niiden copywright oikeudet. Parhaiten eri maiden kansallisia liitteitä saa standardisointilaitoksilta. Ainakin Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Romania, Kypros ja luonnollisesti UK, Irlanti ja (mahdollisesti) Malta julkaisevat kansalliset liitteet englanniksi. Belgia tekee niin siltaosien kansallisten liitteiden kanssa. 8. Promotion the Eurocodes in third countries Andersson esitteli power point esityksellä komission toimenpiteitä kolmansien maiden suhteen. Entiset siirtomaat käyttävät vielä emämaansa standardeja. Kun nämä poistuvat, joutuvat entiset siirtomaat valitsemaan uudet standardit. Esim. Thaimaa on halunnut palaveria asiasta. Andersson kertoi myös Kiinan tilaisuudesta, johon myös minä osallistuin. Kiinan kanssa pyritään memorandum of understanding saamaan aikaiseksi tämän vuoden lopulla. Myös Venäjän kanssa pyritään etenemään. EU käy USA:n kanssa taistelua standardien käytöstä kolmansissa maissa. Kokous aikoi olla lopuillaan, joten keskusteluun ei jäänyt juurikaan aikaa. Mahdolliset kommentit kirjallisesti. 9. Muuta Lounaalla keskustelin Saksan edustajan kanssa. Hän kertoi, että Saksa vaatii CE-merkinnän lisäksi pakollisen kansallisen merkinnän kaikille harmonisoitujen betonielementtistandardien tuotteille. Lisäksi oli tiedossa, että Saksa noudattaa samaa politiikkaa koskien niitä harmonisoituja puupuolen standardeja, joista Suomi on valittanut. Tekisi mieli kysyä CEN:n teknillisten komiteoiden edustajilta, kumpi on järkevämpää politiikkaa; a) kritisoida avoimesti ja vaatia parannuksia kuten Suomi on tehnyt vai b) vaatia kansallisissa säädöksissään pakollisia kansallisia merkkejä CE-merkinnän lisäksi vedoten standardein puutteisiin kuten Saksa tekee. Saksa kyllä notifioi asianmukaisesti säädöksensä komissiolle ja muille jäsenmaille. 10. Seuraava kokous Seuraava ENC-kokous on viikolla 15-20.1.2009.
11. Yhteenveto TC 250 näyttää jatkavan vanhaa politiikkansa. He pyrkivät dominoimaan ENC-ryhmän kokouksia, jotteivät jäsenmaat pääse keskustelemaan eurokoodeihin liittyvästä politiikasta. Tämä turhauttaa jäsenmaita ja ne passivoituvat. Komissio haluaa kehittää ENC:tä aktiivisempaa suuntaan. TC 250:n omat kokoukset näyttävät olevan lähinnä kumileimasinkokouksia. Asiat päätetään TC 250 Coordination Groupin kokouksissa. Tämä aiheuttaa suuria paineita Suomen edustajille TC 250 kokouksissa. Further development of the Eurocodes dokumenttini oli saanut aikaan sen, että TC 250 oli lähtenyt kehittämään ns. white bookia, jossa eurokoodien kehittämissuunnat tulee hahmotettua. Monet asiat dokumentissani näyttävät jääneen ihmisten mieleen ja tulevat painottumaan jatkossa. Lisäksi WG 206 työn masterplan pitäisi tulla myös seuraavaan ENC-kokoukseen. Matti J. Virtanen