TÄRKEÄT LUVUT 2018 VEROTUS, TYÖNANTAJAMAKSUT JA VAKUUTUKSET

TÄRKEÄT LUVUT 2018 VEROTUS, TYÖNANTAJAMAKSUT JA VAKUUTUKSET

2 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 SISÄLLYSLUETTELO LUONTOISEDUT 4 PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS 8 PÄIVÄRAHAT 10 KILOMETRIKORVAUKSET 11 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 12 TILINPÄÄTÖSTEN REKISTERÖINTI 14 OSAKEYHTIÖN VEROTETTAVAN TULON LASKENTA 16 VARAUKSET TILINPÄÄTÖKSESSÄ JA VEROTUKSESSA 18 ARVONLISÄVEROKANNAT 20 ARVONLISÄVEROKANNAT EU:N JÄSENMAISSA 21 VEROTUKSEN POISTOT 22 VALTION VEROTUS 24 NEUVONTAPALVELUMME 26 Julkaisussa olevat tiedot on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan yleisluonteisena tietolähteenä. Kirjoitusten ei ole tarkoitus korvata asioiden oikeudellista tulkintaa tai antaa yksityiskohtaista neuvontaa. Emme vastaa vahingoista, jotka ovat mahdollisesti aiheutuneet, jos jokin taho on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun perusteella.

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 3

4 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 LUONTOISEDUT 2018 KOTIMAASSA JA ULKOMAILLA TYÖNANTAJALTA SAADUT LUONTOISEDUT ARVIOIDAAN SEURAAVIEN PERUSTEIDEN MUKAAN: ASUNTOETU Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: ALUE EDUN ARVO EURO/KK Helsinki 1 282 + 12,40 /m 2 Helsinki 2 278 + 11,30 /m 2 Helsinki 3, Espoo, 247 + 10,40 /m 2 Kauniainen Helsinki 4, Vantaa 197 + 10,40 /m 2 Jyväskylä, Kuopio, Lahti, 185 + 8,60 /m 2 Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki Muu Suomi 160 + 7,70 /m 2

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 5 Edellä 1 momentissa tarkoitettuun alueeseen Helsinki 1 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00100, 00120, 00130, 00140, 00150, 00160, 00170 tai 00180. Alueeseen Helsinki 2 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00200, 00210, 00220, 00240, 00250, 00260, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340, 00350, 00380, 00400, 00440, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540, 00550, 00570, 00590, 00610, 00660, 00670, 00680, 00830 tai 00850. Alueeseen Helsinki 3 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00360, 00370, 00390, 00410, 00420, 00430, 00560, 00600, 00620, 00630, 00640, 00650, 00700, 00720, 00780, 00790, 00800, 00810, 00840 tai 00870. Alueeseen Helsinki 4 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00190, 00580, 00690, 00710, 00730, 00740, 00750, 00760, 00770, 00820, 00860, 00880, 00900, 00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, 00980 tai 00990. Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä. Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (504/2010) 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta alueella Helsinki 2 sijaitsevan asunnon luontoisetuarvosta. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, edun arvoa vähennetään 1,21 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,51 neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 3,10 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,78 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 138 kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 47 kuukaudessa. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Verovelvollisella jo edellisen vuoden aikana käytössä olleen luontoisetuasunnon raha-arvo voi olla enintään 20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuolloin määrätty arvo. Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Vastaavasti voidaan asuntoedun arvoja tai niiden edellä olevan mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

6 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 AUTOTALLIETU Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1-4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 82 ja muun Suomen alueella 53 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1-4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 53 ja muun Suomen alueella 42 kuukaudessa. RAVINTOETU Ravintoedun arvo on 6,50 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,50 ja enintään 10,40. Jos tämä määrä alittaa 6,50 tai ylittää 10,40, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. AUTOETU Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. VAPAA AUTOETU Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. AUTON KÄYTTÖETU Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. AUTOEDUN ARVO Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina 2016-2018 käyttöönotetut autot) VAPAA AUTOETU: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 255 eurolla tai 17 sentillä kilometriltä. AUTON KÄYTTÖETU: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina 2013-2015 käyttöönotetut autot) VAPAA AUTOETU: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. AUTON KÄYTTÖETU: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2013 käyttöönotetut autot) VAPAA AUTOETU: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. AUTON KÄYTTÖETU: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. ULKOMAILLA SAATU AUTOETU (ENNEN VUOTTA 2008 KÄYTTÖÖNOTETUT AUTOT): Vapaassa autoedussa perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,08 euroa kilometriltä tai 120 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ULKOMAILLA SAATU AUTOETU (ENNEN VUOTTA 2008 KÄYTTÖÖNOTETUT AUTOT) KUUKAUSIKOHTAINEN ARVO AJOPÄIVÄKIRJAN TAI MUUN VEROVELVOLLISEN TAI VEROVIRANOMAISEN ESITTÄMÄN LUOTETTAVAN SELVITYKSEN PERUSTEELLA MÄÄRÄYTYVÄ ARVO euro/kk perusarvo euro/kk + kilometrikohtainen arvo euro/km - vapaa autoetu 744 264 0,32 - auton käyttöetu 444 264 0,12

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 7 ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa uutena hankitun auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Kuitenkin, jos aikaisintaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa käyttöön otetun auton edellä tarkoitettua ostopäivän yleistä suositushintaa ei ole tiedossa tai auto on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön ennen vuotta 2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan edellä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. LISÄVARUSTEET Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteistms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. KULJETTAJA Autoedun raha-arvoa on korotettava 450 eurolla kuukaudessa tai 30 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja. PALKANSAAJAN SUORITTAMA KORVAUS Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta AJOPÄIVÄKIRJA Ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä matkan pituus ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. PUHELINETU Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. KÄYVÄN ARVON SOVELTAMINEN Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus. ERIKSEEN SÄÄNTELEMÄTTÖMÄT EDUT Verotusarvo sellaiselle edulle, jolle ei ole laissa tai Verohallinnon luontoisetupäätöksessä nimenomaisesti vahvistettu verotusarvoa, on edun käypä hinta. Yleensä tällä tarkoitetaan edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneita kustannuksia. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi kodinhoitoetu, vene-etu ja palkkiomatka. Poikkeuksena on kodinhoitoetu silloin, jos työnantaja maksaa hoitajan huolehtimaan sairaan lapsen hoidosta enintään neljäksi päiväksi. Tällainen työnantajan tilapäinen hoidon järjestely on verotonta työntekijälle. Työnantajan ostaman palvelun hintana voidaan yleensä pitää palvelun hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Jos luontoisetuna annetaan työnantajan omistama kulutushyödyke, työnantaja joutuu laskemaan edun arvon. Käypää arvoa laskettaessa otetaan yleensä huomioon hyödykkeen hankintameno, mahdolliset edun antamisesta johtuvat juoksevat kustannukset, poistot ja sitoutuneen pääoman korko. Pääomakustannusten laskennassa koron määränä käytetään valtiovarainministeriön puolivuosittain vahvistamaa peruskorkoa. Arvo tarkistetaan peruskoron muuttuessa. Pääoma-arvo pienenee vuosittain hyödykkeestä tehtyjen poistojen mukaisesti Vuokratun hyödykkeen käypä arvo puolestaan on tyypillisesti maksetun vuokran määrä. Edellytyksenä tälle on, että hyödyke on vuokrattu työnantajasta riippumattomalta kolmannelta osapuolelta.

8 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS PERINTÖVEROA MAKSETAAN 2018 SEURAAVAN ASTEIKON MUKAAN: 1. VEROLUOKKA VEROTETTAVAN OSUUDEN ARVO EUROINA VERON VAKIOERÄ OSUUDEN ALARAJAN KOHDALLA EUROINA 20 000 40 000 100 7 40 000 60 000 1 500 10 60 000 200 000 3 500 13 200 000 1 000 000 21 700 16 1 000 000 149 700 19 VEROPROSENTTI YLIMENEVÄSTÄ OSASTA 2. VEROLUOKKA VEROTETTAVAN OSUUDEN ARVO EUROINA VERON VAKIOERÄ OSUUDEN ALARAJAN KOHDALLA EUROINA 20 000 40 000 100 19 40 000 60 000 3 900 25 60 000 200 000 8 900 29 200 000-1 000 000 49 500 31 1 000 000-297 500 33 VEROPROSENTTI YLIMENEVÄSTÄ OSASTA

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 9 LAHJAVEROA MAKSETAAN 2018 SEURAAVAN ASTEIKON MUKAAN: 1. VEROLUOKKA VEROTETTAVAN OSUUDEN ARVO EUROINA VERON VAKIOERÄ OSUUDEN ALARAJAN KOHDALLA EUROINA 5 000-25 000 100 8 25 000 55 000 1 700 10 55 000 200 000 4 700 12 200 000 1 000 000 22 100 15 1 000 000 142 100 17 VEROPROSENTTI YLIMENEVÄSTÄ OSASTA 2. VEROLUOKKA VEROTETTAVAN OSUUDEN ARVO EUROINA VERON VAKIOERÄ OSUUDEN ALARAJAN KOHDALLA EUROINA 5 000 25 000 100 19 25 000 55 000 3 900 25 55 000 200 000 11 400 29 200 000-1 000 000 53 450 31 1 000 000-301 450 33 VEROPROSENTTI YLIMENEVÄSTÄ OSASTA Lahjan-/perinnönsaajat jaetaan kahteen veroluokkaan: I veroluokka: Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän/lahjanantajan kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa. II veroluokka: Kaikki muut - esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso.

10 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 PÄIVÄRAHAT 2018 Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailuja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä. Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 h (osapäiväraha) 19,00 yli 10 h (kokopäiväraha) 42,00 Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden: vähintään 2 h, 19,00 yli 6 h, 42,00 tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,50 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 21,00 euroa. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00-07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet em. määristä. Ilmaisella ruoalla

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 11 KILOMETRIKORVAUKSET 2018 KULKUNEUVO KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ Auto Moottorivene, enintään 50 hv Moottorivene, yli 50 hv Moottorikelkka Mönkijä Moottoripyörä Mopo Muu kulkuneuvo 42 senttiä kilometriltä, jota korotetaan 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta 74 senttiä kilometriltä 107 senttiä kilometriltä 102 senttiä kilometriltä 96 senttiä kilometriltä 32 senttiä kilometriltä 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan yllä tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.

12 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2018 TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSU (TYEL) Vakuutusmaksuvelvollisuus työntekijästä muodostuu, jos ansio on vähintään 58,27 /kk. Työnantajan maksuun vaikuttavat mm. tilapäiset maksun alennukset sekä asiakashyvitys. Työeläkemaksut koskevat 17-67 -vuotiaita työntekijöitä. Työnantajan maksu on vuonna 2018 keskimäärin 17,75% palkoista. Vuonna 2018 TyEL-maksun määrittämisessä käytetään vuoden 2016 palkkasummaa Alle 2 059 500 Maksua alentavat mahdollinen asiakashyvitys ja hoitokustannusalennus. Lisäksi, jos työnantajan palkkasumma vuonna 2016 on ollut vähintään 2 059 500 euroa, vakuutusmaksuun vaikuttavat maksuluokan mukainen työkyvyttömyysmaksu ja maksutappio-osan alennus. % PALKOISTA 25,3 % Tilapäinen työnantaja (ei vakinaista työntekijää, palkkasumma alle 8 346 /6 kk) 25,3 % Työntekijän osuus (sisältyy kokonaismaksuun): Alle 53-vuotiaat ja yli 62 -vuotiaat 6,35 % 53 62 -vuotiaat 7,85 % YEL-MAKSU % PALKOISTA Alle 53-vuotiaat ja yli 62 -vuotiaat 24,1 % 53 62 vuotiaat (siirtymäsäännös vuonna 2017-2025) 25,6 % Uusi yrittäjä Alle 53-vuotiaat ja yli 62 -vuotiaat 18,8 % 53 62 -vuotiaat 19,97 % YEL-työtulon alaraja 7 656,26 /v, YEL-työtulon yläraja 173 875 /v

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 13 TYÖNANTAJAN SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU Työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentiksi vuodelle 2018 on vahvistettu 0,86 %. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2018 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta. Työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksua, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa. Sairausvakuutusmaksua ei makseta palkoista, jotka on maksettu alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle. YRITTÄJIEN SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU Yrittäjien päivärahamaksu on 1,70 %, jos palkka- ja työtulo vähintään 14 020 /vuosi (muuten 0,00 %). Yrittäjän sairaanhoitomaksu on 0,00 %. PALKANSAAJIEN SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU Palkansaajien päivärahamaksu on 1,53 %, jos palkka- ja työtulo vähintään 14 020 /vuosi (muuten 0,00 %). Palkansaajien sairaanhoitomaksu on 0,00 %. ELÄKKEENSAAJAN SAIRAANHOITOMAKSU Eläkeläisen päivärahamaksu on 1,53 %. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT Työttömyysvakuutusmaksu koskee 17-64 -vuotiaita työntekijöitä. Työnantajalla on velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksu, jos hän maksaa kalenterivuoden aikana työntekijöilleen palkkaa yhteensä yli 1 200 euroa. Maksuvelvollisuus ei koske esim. koske yrittäjän eläkelain 3 :ssä tarkoitettua yrittäjää. Palkansaajista maksettava työttömyysvakuutus maksu määräytyy seuraavasti: YHTEENSÄ TYÖNANTAJAN OSUUS Palkkasummaan 2 083 500 saakka 2,55 % 0,65 % 1,9 % TYÖNTEKIJÄN / OSAOMISTAJAN OSUUS Palkkasumman 2 083 500 ylittävästä osasta TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta 4,5 % 2,6 % 1,9 % 1,57 % 0,65 % 0,92 % Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 083 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 1,54 prosenttia palkasta. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 083 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,81 prosenttia palkasta. TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Työtapaturmavakuutusmaksu on keskimäärin 0,8 %. RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksu peritään työntekijöistä sekä niistä yhtiömiehistä ja osakkaista, jotka on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Ryhmähenkivakuutusmaksu on keskimäärin 0,07%.

14 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 TILINPÄÄTÖSTEN REKISTERÖINTI Velvollisuus ilmoittaa tilinpäätös julkistettavaksi kaupparekisterissä vaihtelee yritysmuodoittain. Yritykset, jotka käyttävät veroilmoi-tuslomaketta 6 B, ilmoittavat tilinpäätöksen kaupparekisteriin veroilmoituksen yhteydessä. Lisäksi Verohallinto välittää tilinpäätös-tiedot myös amm attikorkeakouluosakeyhtiöltä, joka antaa veroilmoituksen 6C. Tietoja ei välitetä asiakasryhmiltä, joilla ei ole tilinpäätöstietojen rekisteröintivelvoitetta tai sitä on rajattu. Verohallinnon kautta tulevat asiakirjat rekisteröidään automaattisesti kaupparekisterissä. Suoraan kaupparekisteriin saapuneet tilinpäätösasiakirjat tarkastetaan muodollisesti ennen rekisteröintiä. Tilinpäätöksen sisältöä ei tutkita vaan asiakirjat rekisteröidään siinä muodossa kuin ne on toimitettu. Rekisteröinti on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. AINA REKISTERÖINTIVELVOLLISUUS, JOS YRITYSMUOTO ON osakeyhtiö, julkinen osakeyhtiö osuuskunta, osuuspankki vakuutusosakeyhtiö, keskinäinen vakuutusyhtiö tai vastaava julkinen yhtiö vakuutusyhdistys säästöpankki hypoteekkiyhdistys eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä ja eurooppayhtiö REKISTERÖINTIVELVOLLISUUS, JOS LAISSA MAINITUT EDELLYTYKSET TÄYTTYVÄT yksityinen elinkeinonharjoittaja avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö aatteellinen yhdistys ja taloudellinen yhdistys säätiö sivuliike (pääsääntöisesti ilmoitusvelvollisuus) NÄIDEN YHTIÖIDEN EI TARVITSE ILMOITTAA TILINPÄÄTÖSTÄ (JÄLJENNÖKSENANTOVELVOLLISET) asunto-osakeyhtiö keskinäinen kiinteistöyhtiö (AOYL 28.2 ) asumisoikeusyhdistys asunto-osuuskunta OSAKEYHTIÖ Verohallinto toimittaa veroilmoitusta 6B käyttävien yhteisöjen tilinpäätöksen liitteineen kaupparekisteriin. Yhteisön on 1.11.2017 alkaen annettava veroilmoitus sähköisesti. Tilinpäätöstiedot suositellaan liitettäväksi sähköiseen veroilmoitukseen yhtenä liitetie-dostona, mutta tiedot on mahdollista liittää myös erillisinä liitteinä. Yhteisön veroilmoituksen voi antaa paperilomakkeella vain erityisestä syystä, jos sähköinen ilmoittaminen on esimerkiksi teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Kaikki tilinpäätöstietojen ilmoittamiseen varatuilla liitetyypeillä nimetyt tiedostot välitetään Verohallinnosta kaupparekisteriin au-tomaattisesti. Välitettäviä tiedostoja ei

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 15 tarkisteta Verohallinnossa. Yhtiökokouksen päätösten sisältöä koskevat tiedot voi antaa yhtiökokouksen pöytäkirjanotteella. Pöytäkirjan tiedot voi antaa myös täyttämällä ensin tiedot lomakkeelle 63 ja skannaamalla sen 63 osaksi tilinpäätöstietoja. Lomake 63 ei ole täytettävissä verkkolo-makkeena sähköisissä palveluissa. Tilintarkastuskertomus ja tieto tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä voitonjaosta ei välttämättä ole käytettävissä silloin, kun veroil-moitus on annettava. Tällöin veroilmoitusta tulee täydentää jälkikäteen. Tilintarkastuskertomus on toimitettava Verohallinnolle viimeistään kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. Voiton tai tappion käsittelyä ja voitonjakoa koskevat tiedot on toimitettava kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Jos veroilmoitus on annettu sähköisesti, annetaan tiedot liitetiedostona samassa sähköisessä palvelussa kuin veroilmoitus on annettu. Jos yhteisö joutuu korvaamaan minkä tahansa ilmoitetuista liitetiedoista, on koko tietosisältö lähetettävä uudestaan Verohallinnol-le. Jos veroilmoitus on annettu sähköisesti ja kaikki tilinpäätöstiedot lähetetty yhtenä tiedostona, lähetetään tilinpäätöskokonaisuus uutena liitetiedostona. Kaupparekisteriin välitetyt uudet tilinpäätöstiedot eivät korvaa aikaisemmin lähetettyjä tietoja vaan myös aikaisemmin annetut tiedot jäävät näkyviin. Jos lähetyksessä on ollut vääriä tai ei-julkisia tietoja, Patentti- ja rekisterihallitus voi asiakkaan pyynnöstä poistaa ne. Veroilmoitus on tehtävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoituksen lisäksi mahdollisesti toimitettavien tietojen ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä kahdessa kuukaudessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. ILMOITETTAVAT TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Veroilmoitukseen on liitettävä seuraavat rekisteröitävät tilinpäätöstiedot: 1. Tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman ja taseen (josta on poistettu tase-erittelyt) liitetiedot (joista on poistettu erittelyt). 2. Tilintarkastuskertomus (jos yhtiöllä on velvollisuus toimittaa tilintarkastus). Katso tarkemmin prh.fi. 3. Selvitys seuraavista yhtiökokouksen päätöksistä tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärä tilikauden voiton tai tappion käsittely voitonjako (osingonjakopäätöksen päivämäärä, osingon määrä ja päivämäärä, milloin osinko on nostettavissa). Osa yhtiöistä liittää edellisten lisäksi 4. Toimintakertomuksen ja rahoituslaskelman (jos yhtiöllä on näiden laatimisvelvollisuus). Katso tarkemmin prh.fi. 5. Konsernitilinpäätöksen, jos se sisältyy yhtiön tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätökseen on liitettävä konsernituloslaskelma ja -tase sekä konsernin liitetiedot, tilintarkastuskertomus sekä tarvittaessa konsernin rahoituslaskelma. Katso tarkemmin prh.fi. YHDISTYS JA SÄÄTIÖ Kaupparekisteriin merkityn aatteellisen tai taloudellisen yhdistyksen sekä säätiön on ilmoitettava tilinpäätöksensä kaupparekisteriin julkistettavaksi, jos päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista: liikevaihto 12 000 000 taseen loppusumma 6 000 000 palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Säätiöiden on kuitenkin aina ilmoitettava tilinpäätöksenä säätiörekisteriin vuosi-ilmoituksen yhteydessä. Liitteet Tuloslaskelma ja tase Tilinpäätöksen liitetiedot Toimintakertomus Tilintarkastuskertomus. SIVULIIKE Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeet ovat kaupparekisterilain 17 a :n perusteella velvollisia ilmoittamaan tilinpäätöksensä rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Vakuutusyhtiöiden, luotto- ja rahoituslaitoksen sivuliikkeiden osalta on olemassa erityissäännök-set tilinpäätösten julkistamisesta niitä koskevassa lainsäädännössä. Ilmoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos ulkomaista elinkeinonharjoittajaa koskevan, ETA-alueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukainen määräaika tilinpäätösasiakirjojen julkistamiselle on kuutta kuukautta pitempi, tilinpäätösasiakirjat on ilmoitettava rekisteröitäviksi sen valtion lainsäädännön mukaisessa määräajassa. Liitteet 1. Euroopan yhteisön säädösten mukaan tai vastaavalla tavalla laaditut ja julkistetut tilinpäätösasiakirjat Ulkomainen elinkeinonharjoittaja ilmoittaa tilinpäätösasiakirjat sellaisina, kuin ne on laadittu, tarkastettu ja julkistettu elinkeinonharjoittajan maan

16 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 lainsäädännön mukaisesti. Mukaan on liitettävä selvitys tilinpäätöksen vahvistamisesta, hyväksymisestä tai vastaavasta valmistumisesta. Sivuliikkeen perustaneen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tai sen sivuliikkeen tilinpäätösasiakirjat on ilmoitettava suomen- tai ruotsinkielisinä tai muulla EU:n virallisella kielellä laadittuna. 2. EU:n säädösten ulkopuoliset Ilmoitetaan Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen tilinpäätös. AVOIN JA KOMMANDIITTIYHTIÖ Tilinpäätöksen ilmoittamiseen ovat aina velvollisia avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, joiden 1. Yhtiömiehenä/ vastuunalaisena yhtiömiehenä osakeyhtiö yhtiömiehenä (avoin yhtiö)/ vastuunalaisena yhtiömiehenä (ky) on osakeyhtiö yhtiömiehenä/vastuunalaisena yhtiömiehenä on yllä mainittu yhtiö (=avoin yhtiö tai ky, jonka yhtiömies osakeyhtiö) 2. Toiminta laajaa Tilinpäätös on ilmoitettava myös niiden avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden, joiden päättyneellä ja sitä välittömästi edeltä-neellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista (kirjanpitolaki 3:9 ): liikevaihto 12 000 000 taseen loppusumma 6 000 000 palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Liitteet Tuloslaskelma ja tase Tilinpäätöksen liitetiedot Toimintakertomus Tilintarkastuskertomus, jos tilit on tarkastettu Konsernitilinpäätös. jos yhtiö on kirjanpitolain mukaan velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konserni-tilinpäätöksen. OSAKEYHTIÖN VEROTETTAVAN TULON LASKENTA Osakeyhtiöllä voi olla kolme eri tulolähdettä: elinkeinotulolähde, maatalouden tulolähde sekä henkilökohtainen tulolähde. Henkilökohtainen tulolähde voi muodostua esimerkiksi ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä, joka ei liity elinkeinotoimintaan. Osakeyhtiön kunkin tulolähteen verotettava tulo lasketaan erikseen siten, että verovuoden tulosta vähennetään aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut saman tulolähteen tappiot. Eri tulolähteiden verotettavat tulot lasketaan yhteen ja yhteismäärästä lasketaan yhteisön tulovero. EVL TVL + + Elinkeinotoiminnan tuotot Henkilökohtaisen tulolähteen tuotot Elinkeinotoiminnan kulut + + Vuokratuotot kiinteistöistä ja huoneistoista + + Osinkotuotot ja ylijäämät, Veronalainen osuus + + Osakaslainan korot Tuotot yhteensä

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 17 Lisäykset Tuottoihin sisältymättömät veronalaiset erät + + kirjanpidosta puuttuvat veronalaiset tuloerät + + pääomasijoituksena kirjanpitoon kirjatut veronalaiset tulot + + tulo-osuus henkilöyhtiöstä tai muusta yhtymästä + + huomioon otettavat laskennalliset oikaisuerät (veronkierto VML 28 :n nojalla, peitelty osinko VML 29 :n nojalla ja siirtohinnoitteluoikaisu VML 31 :n nojalla) + + osuus väliyhteisön tuloon Kuluihin sisältyvät vähennyskelvottomat erät Henkilökohtaisen tulolähteen kulut Poistot, vähennyskelpoinen osuus Muut vuokraukseen kohdistuvat kulut Muihin tuottoihin kohdistuvat kulut Kulut yhteensä Luovutusvoitot ja tappiot + + välittömät verot maksettava yhteisökorko ja viivästyskorot omaan pääomaan rinnastettavasta lainasta maksetut korot + + voitonjaon luonteiset palautukset ja alennukset + + verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot + + vähennyskelvottomat menetykset + + vähennyskelvottomat osakkeiden arvonalentumiset + + vähennyskelvoton konsernituki + + vähennyskelvottomat lahjoitukset ja jäsenmaksut + + edustusmenot (50 %) + + sakot ja muut rangaistusluonteiset maksuseuraamukset sekä lahjukset + + vero arvonimestä + + liikkeen tulosta rasittavat yksityistalouden menot + + peiteltynä osingonjakona, siirtohinnoitteluoikaisun ja veron kiertämisen perusteella vähennyskelvottomat erät + + fuusiotappio + + pakolliset varaukset + + viivästyskorot + + muut vähennyskelvottomat erät + + Luovutusvoitot yhteensä Luovutustappiot yhteensä Edellisiltä vuosilta vahvistettu luovutustappio Veronalaiset luovutusvoitot tai Vahvistettava luovutustappio (vähennetään luovutusvoitoista viiden seuraavan vuoden aikana - TVL 50 ) Vähennykset Tuottoihin sisältyvät verovapaat erät HENKILÖKOHTAISEN TULOLÄHTEEN TULOS / TAPPIO / VAHVISTETTAVA LUOVUTUSTAPPIO osakeyhtiön saamat verovapaat osingot osakeyhtiön saamat verovapaat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot henkilöyhtiöstä saatu voitto-osuus verovapaat ulkomailta saadut suorasijoitusosingot kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetty tuotantotuki fuusiovoitto palautuskorko muut verovapaat erät Kuluihin sisältymättömät vähennyskelpoiset erät jäämaksuluokkavähennys koulutusvähennystyöpanokseen perustuva osinko muut vähennyskelpoiset erät = ELINKEINOTOIMINNAN VEROVUODEN TULOS / TAPPIO - AIKAISEMMILTA VEROVUOSILTA VAHVISTETTU TAPPIO = ELINKEINOTOIMINNAN VEROTETTAVA TULOS / TAPPIO

18 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 VARAUKSET TILINPÄÄTÖKSESSÄ JA VEROTUKSESSA 2018 TILINPÄÄTÖS KIRJANPITOLAIN MUKAINEN VEROTUSPERUSTEINEN VARAUS (KPL 5:15 ) Kirjanpitolain (5:15 ) mukaan tilinpäätöksessä saadaan tehdä investointi-, toiminta- tai muu sellainen verotusperusteinen varaus. Varauksen tekeminen edellyttää, että varaus on myös verotuksessa vähennettävissä ja sillä on verotuksellista vaikutusta. EVL 54 :n mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää varaukset kuluina vain, mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa KIRJANPITOLAIN MUKAINEN PAKOLLINEN VARAUS (KPL 5:14 ) Tuloslaskelmassa on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos: 1) ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen; 2) niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä; 3) niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen; sekä 4) ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan. Jos menon tai menetyksen täsmällinen määrä ja toteutumisajankohta tiedetään, merkitään se taseessa luonteensa mukaiseen vieraan pääoman erään tai siirtovelkoihin. Muussa tapauksessa se merkitään pakolliseksi varaukseksi. Menot ja menetykset sekä pakolliset varaukset merkitään tuloslaskelmaan ja taseeseen niiden todennäköiseen määrään. Pakollista varausta ei saa käyttää omaisuuserän arvon alentamiseksi siitä määrästä, johon se on merkitty taseen vastaaviin. Jos edellä mainitut, kohtaa eivät kaikki toteudu, ei pakollisen varauksen edellytykset toteudu vaan kyseessä on lähinnä liitetietoasia. Pakolliset varaukset eivät ole yleensä verotuksessa vähennyskelpoisia varauksen muodostamisvuonna. Ns. harkinnanvaraista pakollista varausta (ei perustu lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan) ei voida kirjanpidossa muodostaa. VEROTUS KULUVAN KÄYTTÖOMAISUUDEN JA TOIMITILAN JÄLLEENHANKINTAVARAUS (EVL 43 ) Jos käyttöomaisuus tuhoutuu tai vahingoittuu tulipalon tai muun vahinkotapahtuman johdosta, vähennetään 30 :ssä tarkoitettua menojäännöstä laskettaessa vähentämättä jäänyt osa sekä 33 :n 3 momentissa ja 34, 36 ja 39 :ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttöomaisuudesta saatu vakuutuskorvaus tai muu vastike, poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun ottamatta, verovuonna tai kahtena seuraavana verovuonna verovelvollisen käyttöön ottaman kuluvan käyttöomaisuuden tai toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta tai omaisuuden kuntoon saattamisesta johtuvista menoista (kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhankintavaraus). Jos verovelvollinen luovuttaa toimitiloinaan käyttämänsä rakennuksen tai toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet, vähennetään saatu luovutushinta, poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun ottamatta, verovuonna tai kahtena seuraavana verovuonna käyttöön otetun verovelvollisen toimitilarakennuksen tai toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta tai tällaisten tilojen kuntoon saattamisesta johtuvista menoista (toimitilan jälleenhankintavaraus). Jälleenhankintavaraus muodostetaan verovelvollisen

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 19 vaatimuksesta. Edellytyksenä jälleenhankintavarauksen muodostamiselle on, että verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimintaansa ja on tehnyt vastaavan varauksen kirjanpidossaan. Jos luovutushintaa tai muuta vastiketta taikka sen osaa ei ole vähennetty, luetaan vähentämättä jäänyt määrä 20 prosentilla korotettuna sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jonka aikana vähentämisen olisi viimeistään tullut tapahtua. Verohallinto voi verovelvollisen hakemuksesta erityisistä syistä pidentää määräaikaa enintään kolmella vuodella. Jos luovutushintaa tai muuta vastiketta tai sen osaa ei ole vähennetty pidennetyn määräajan kuluessakaan, luetaan vähentämättä jäänyt määrä 40 prosentilla korotettuna sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jonka aikana vähentämisen olisi viimeistään tullut tapahtua. TOIMINTAVARAUS (EVL 46 A ) Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja sekä yhtymä (esim. ky tai ay) ja kuolinpesä, jonka osakkaina on ainoastaan luonnollisia henkilöitä tai kuolinpesiä, saa vähentää verovuonna tekemänsä toimintavarauksen. Verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien toimintavarausten yhteismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 30 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä. Se osa toimintavarausten määrästä, joka ylittää toimintavarausten enimmäismäärän, luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona enimmäismäärä on ylitetty. Jos verovelvollinen lopettaa elinkeinotoimintansa, jos yhtymä tai kuolinpesä ei täytä enää edellä mainittua edellytystä, jos yhtymä muutetaan yhteisöksi, taikka liikkeen tai ammatin harjoittamista taikka yhtymän tai kuolinpesän harjoittamaa elinkeinotoimintaa jatketaan TVL 24 :ssä tarkoitetulla tavalla osakeyhtiön muodossa, toimintavaraukset luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona toiminta on päättynyt tai muu tässä mainittu muutos on tapahtunut. TAKUUVARAUS (EVL 47 ) Rakennus-, laivanrakennus- tai metalliteollisuusliikettä harjoittava verovelvollinen, joka on takuusitoumuksen tai muun vastaavan velvoitteen perusteella vastuussa valmistamassaan rakennuksessa, sillassa, laiturissa, tiessä, padossa tai niihin verrattavassa rakennelmassa, ilmaaluksessa, sellaisessa vesialuksessa, jonka rungon suurin pituus on vähintään 10 metriä, tai suurehkossa koneyksikössä ilmenevistä virheellisyyksistä, saa vähentää verovuonna luovuttamansa hyödykkeen takuukorjauksista odotettavissa olevia menoja vastaavan takuuvarauksen. Meno, jota vastaava takuuvaraus on vähennetty edellä mainitulla tavalla, ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Se osa takuuvarauksesta, joka ylittää takuukorjauksista syntyneiden menojen määrän, luetaan veronalaiseksi tuloksi sinä verovuonna, jona takuuaika on päättynyt. HINNANLASKUVARAUS (EVL 49 ) Jos verovelvollinen näyttää toteen, että sitovin kirjallisin sopimuksin kiinteään koti- tai ulkomaanrahan määräiseen hintaan tilattujen, vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen toimittamattomien tavaroiden hinta on tilinpäätöspäivänä vähintään 10 % sopimuksen mukaista hintaa alhaisempi, on hänellä oikeus vähentää verovuoden kuluna tilaushinnasta tapahtunutta hinnanlaskua vastaava osuus. LUOTTOTAPPIOVARAUS (EVL 46 ) Talletuspankki sekä luottolaitos saa vähentää verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen, jonka määrä on enintään 0,6 prosenttia laitoksella verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä; verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien luottotappiovarausten yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää 5 prosenttia laitoksella verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. VAKUUTUS- JA ELÄKELAITOSVARAUS (EVL 48 JA 48A ) Vakuutuslaitokset ja eläkelaitokset saavat vähentää lainmukaiset siirrot vakuutusmaksuvastuun, korvausvastuun ja eläkevastuun peittämiseen. Eläkelaitoksen osalta siirto edellyttää eläkevastuun kattamista. ASUINTALOVARAUS (LAKI ASUINTALOVARAUKSESTA VEROTUKSESSA) Tuloverolain 3 :ssä tarkoitettu yhteisö voi vähentää veronalaisesta tulostaan asuinrakennuksensa rakentamisesta, käytöstä, huollosta ja korjausrakentamisesta sekä asuinrakennukseensa liittyvän tontin huollosta ja käytöstä johtuvia verotuksessa vähennyskelpoisia menoja varten muodostetun varauksen (asuintalovaraus). Yhteisö voi vähentää asuintalovarauksen ainoastaan muusta tulosta kuin elinkeinotulosta tai maatalouden tulosta. Sellainen yhteisö, jonka pääasiallinen toiminta perustuu kiinteistön omistamiseen ja hallitsemiseen tai kiinteistön omistukseen perustuvaan vuokraustoimintaan, voi vähentää asuintalovarauksen myös veronalaisesta elinkeinotulostaan, jos yhteisöllä on asuntojen uudisrakentamista, perusparantamista tai hankintaa varten myönnettyä lainaa tai korkotukea jonkin esim. aravalain perusteella.

20 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 ARVONLISÄVEROKANNAT 2018 Yleinen verokanta 24% VEROKANTA Elintarvikkeet ja rehut (ei elävät eläimet, vesijohtovesi, alkoholijuomat ja tupakkavalmisteet) Ravintola- ja ateriapalvelut Henkilökuljetus, majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen Palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen Teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut Lääke, kirja, Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saama televisiomaksuihin perustuva korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiomaksutuloista Vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet Lain 79 c :ssä tarkoitettu taide-esine, muun kuin maahantuonnin osalta silloin, kun myyjänä on tekijä tai hänen oikeudenomistajansa taikka satunnaisesti muu elinkeinonharjoittaja kuin 79 a :n 3 momentissa tarkoitettu verovelvollinen jälleenmyyjä Tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama tekijänoikeuteen liittyvä korvaus 14% 10% Vienti ja yhteisömyynti Suomen ulkopuolelle suuntautuvat tavarakuljetukset Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painosten myynnit Kullan myynti keskuspankille Vesialusten (yli 10 m, ei huvi- tai urheilukäyttö) myynti, vuokraus tai rahtaus Terveyden-, sairaanhoito- sekä hammashoitopalvelun myynti sekä myyntiin liittyvien tavaroiden myynti Sairaankuljetukset Sosiaalihuolto Postilaissa ja postipalveluista annetussa Ahvenanmaan maakuntalaissa tarkoitetun yleispalvelun tarjoajan harjoittama yleispalvelun myynti Koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Sijoituskullan myynti ja välitys Arpajaiset ja rahapelit Esiintyvien taiteilijoiden ja julkisten esiintyjien palkkiot. Osa tekijänoikeuskorvauksista Kiinteistöjen luovutus Julkiset hautauspalvelut Poiketen mitä edellä on esitetty, korvaukseen palautukseen oikeuttavista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista sovelletaan 24 %:n verokantaa. 0% Veroton

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 21 ARVONLISÄVEROKANNAT EU:N JÄSENMAISSA 2018 MAA YLEINEN VEROKANTA Alankomaat 21 % 6 % ALENNETUT VEROKANNAT Belgia 21 % 6 %, 12 % Bulgaria 20 % 9 % Espanja 21 % 4 %, 10 % Irlanti 23 % 4,8 %, 9 %, 13,5 % Iso-Britannia 20 % 5 % Italia 22 % 4 %, 5 %, 10 % Itävalta 20 % 10 %, 13 % Kreikka 24 % 6 %, 13 % Kroatia 25 % 5 %, 13 % Kypros 19 % 5 %, 9 % Latvia 21 % 12 % Liettua 21 % 5 %, 9 % Luxemburg 17 % 3 %, 8 %, 14 % Malta 18 % 5 %, 7 % Portugali 23 % 6 %, 13 % Puola 23 % 5 %, 8 % Ranska 20 % 2,1 %, 5,5 %, 10 % Romania 20 % 5 %, 9 % EU:N ARVONLISÄVEROALUE EU:n arvonlisäveroalue muodostuu seuraavista jäsenvaltioista sekä niihin kuuluvista alueista: Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja, mukaan lukien Baleaarit Irlanti Iso-Britannia, mukaan lukien Man-saari Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia EU:N ARVONLISÄVEROALUEESEEN EIVÄT KUULU: Ahvenanmaan maakunta Andorra Athos-vuori eli Agio O ros Büsingenin alue Campione d Italia Ceuta ja Melilla, Espanjalle kuuluvia alueita Pohjois- Afrikassa Färsaaret Gibraltar Grönlanti Helgolandin saari, Saksan Pohjanmeren puoleisella rannikolla lähellä Tanskan rajaa Liettua Luxemburg Malta Portugali, mukaan lukien Azorit ja Madeira Puola Ranska, mukaan lukien Monaco Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekki Unkari Viro Kanaalisaaret Kanarian saaret Livigno Lugano-järven Italialle kuuluvat vesialueet Ranskan merentakaiset departementit, kuten mm. Martinique ja Guadeloupe San Marino Vatikaanivaltio

22 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 VEROTUKSEN POISTOT 2018 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT (EVL 24) Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan (max 10 v.). TUTKIMUSTOIMINTA (EVL 25 ) Liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot, lukuun ottamatta pysyvään käyttöön tarkoitetun rakennuksen tai rakennelman taikka rakennuksen tai rakennelman osan hankintamenoja, ovat sen verovuoden kulua, jonka aikana niiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt, kuitenkin niin, että verovelvollisen vaatiessa nämä menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina. IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS (EVL 30 ) Koneiden ja kaluston yms. hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Lyhytvaikutteiset hyödykkeet (taloudellinen käyttöaika max 3 vuotta) ja pienhankinnat (hankintameno max 850 euroa ja verovuonna yhteensä enintään 2.500 ) voidaan poistaa kokonaan käyttöönottovuonna (EVL 33 ). Valtakunnalliseen ja paikalliseen voimajohtoverkkoon kuuluvien voimansiirtojohtojen hankintamenot poistetaan sekä niistä saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet tuloutetaan 30 :ssä säädetyllä tavalla. Muun kuin elinkeinotoiminnan välittömässä käytössä olevan vesialuksen hankintameno vähennetään enintään 10 % vuotuisin poistoin (EVL 33a ). RAKENNUKSEN AINESOSAT (EVL 31 ) Hissien, lämpökeskuksen koneiden ja laitteiden, liesien, jääja pakastekaappien, ilmastointilaitteiden yms. verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. AMMATTIAUTOT (EVL 33 ) Ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton hankintamenosta poistetaan verovelvollisen vaatiessa sinä verovuonna, jona auto on otettu käyttöön, enintään 25%, kahtena seuraavana verovuotena enintään 20 % ja sen jälkeisinä verovuosina enintään 15 %. RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (EVL 34 ) Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään: 7 %, myymälä, varasto, tehdas, työpaja, talous, voimaasema tai muu niihin verrattava rakennus, 4 %, asuin, toimisto tai muu niihin verrattava rakennus, 20 %, polttoaine, happosäiliö ja tms. metallista tai muusta siihen verrattavasta aineesta rakennettu varastoja muu rakennelma 20 %, puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennettu kevyt rakennelma 20 %, jos rakennusta käytetään yksinomaan liiketoiminnan edistämiseen tähtäävässä tutkimustoiminnassa. VÄESTÖNSUOJA YMS. (EVL 36 ) Väestönsuojan hankintameno, väestönsuojaa vastaava osa rakennuksen hankintamenosta sekä vesistön pilaantumisen ja ulkoilman saastumisen estämiseksi hankittujen rakennelmien, laitteiden, koneiden ja muiden hyödykkeiden hankintameno sekä maakaasun jakeluverkostoon liittyvälle aiheutuva maakaasuputkiston hankintameno vähennetään enintään 25 % vuotuisin poistoin.

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 23 AINEETON OIKEUS (EVL 37 ) Patentin ja muun voimassaoloajaltaan rajoitetun erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, sekä sellaisen erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin 10 vuodessa tai verovelvollisen todennäköiseksi osoittamana sitä lyhyempänä oikeuden taloudellisena käyttöaikana. LUONNONVARAT (EVL 38 ) Soran ja hiekanottopaikan yms. hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa. SILLAT, LAITURIT YMS. (EVL 39 ) Siltojen, laitureiden, patojen, altaiden yms. hankintameno vähennetään yhtä suurin vuotuisin poistoin omaisuuden todennäköisenä taloudellisena käyttöaikana tai jos tämä käyttöaika on 40 vuotta pitempi, 40 vuodessa. LISÄPOISTO (EVL 32, 40 JA 42 ) Jos kaiken irtaimen käyttöomaisuuden ja rakennusten ainesosien käypä arvo on omaisuuden arvonalenemisen, tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi pienempi kuin menojäännös, josta on jo tehty verovuoden poisto, saadaan menojäännöksestä tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa menojäännöksen käypään arvoon. Jos muun kuin 30 ja 31 :ssä tarkoitetun kuluvan käyttöomaisuuden käypä arvo on verovuoden päättyessä omaisuuden arvonalenemisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saadaan hankintamenosta tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi, kuitenkin niin, että 36 :ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenosta saadaan lisäpoisto tehdä vain omaisuuden vahingoittumisen tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Jos muiden arvopapereiden kuin osakkeiden tai muun kulumattoman käyttöomaisuuden kuin maa alueen käypä arvo on verovuoden päättyessä sen hankintamenoa tai tämän säännöksen perusteella aikaisemmin tehdyillä poistoilla vähennettyä hankintamenoa olennaisesti alempi, hankintamenosta saa tehdä sellaisen poiston, joka alentaa hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi. TOISELLE KUULUVA KÄYTTÖOMAISUUS (EVL 45 ) Menoon, jonka verovelvollinen on elinkeinotoiminnassaan suorittanut osallistuakseen toiselle kuuluvan käyttöomaisuuden hankintaan ja käyttöön, sovelletaan edellä esitettyjä vastaavanlaisen käyttöomaisuuden hankintamenoa koskevia säännöksiä, kuitenkin niin, että mikäli käyttöaika on rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin käyttöaikana. YDINJÄTEHUOLLOSTA AIHEUTUNEET MENOT (EVL 45 a ) Ydinenergialaissa tarkoitetusta ydinjätehuollosta verovelvolliselle aiheutuneet menot vähennetään silloinkin, kun kysymys on käyttöomaisuuden hankintamenosta, sinä verovuonna, jona niiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa veroviranomaisen tai verovelvollisen pyynnöstä lausunnon siitä, kuuluuko käyttöomaisuuden hankinta ydinjätehuoltoon.

24 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 VALTION VEROTUS 2018 VALTION TULOVEROASTEIKKO 2018 Vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: VEROTETTAVA ANSIOTULO, VERO ALARAJAN KOHDALLA, VERO ALARAJAN YLITTÄVÄSTÄ TULON OSASTA, % 17 200 25 700 8,00 6,00 25 700 42 400 518,00 17,25 42 400 74 200 3 398,75 21,25 74 200 10 156,25 31,25 KUNNALLIS- JA KIRKOLLISVEROT Vuonna 2018 kunnallisverot vaihtelevat 16,50 22,50 %:n välillä. Vastaavasti kirkollisveroprosentti vaihtelee 1,00 2,20 %:n välillä. Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisien kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista varainhoitovuodeksi 2018 löytyy osoitteesta www.vero.fi. KIINTEISTÖVEROT Kunnat saavat päättää kiinteistöveroprosenteistaan tietyn vaihteluvälin sisällä. Vero lasketaan kiinteistön edellisen vuoden verotusarvosta käyttäen prosenttia, jonka kunnanvaltuusto on vahvistanut. Kunta päättää veroprosentit vuosittain seuraavissa rajoissa: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 2,00 % Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 0,90 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93 2,00 % Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,00 6,00 % Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien on määrättävä rakentamattoman rakennuspaikan prosentti vähintään 3,00 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeammaksi, kuitenkin enintään 6,00 prosenttia. Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen veroprosentin rakennuksille ja rakennelmille, jotka kuuluvat voimalaitokseen ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen. Veroprosentti voi olla enintään 3,10. Kunnalla on mahdollisuus määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti edellä mainittua alemmaksi, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 25 käytössä. Veroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Jollei erillistä veroprosenttia ole määrätty, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöveroprosentit kunnittain vuonna 2018 löytyy osoitteesta www.vero.fi. PÄÄOMATULOVEROKANTA Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 34 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). YHTEISÖJEN TULOVEROKANTA Yhteisön tuloveroprosentti on 20. Yhteisöjen veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa. PERUSKORKO Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,25 prosenttia 1.1.2018 alkaen vuoden 2018 kesäkuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia. VIITEKORKO Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2017 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2018 31.12.2018. Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7. 31.12.2017 on 0,0 prosenttia. PALAUTUSKORKO Palautuskorko on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Palautuskorko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2018 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia. Veronpalautukselle maksettu korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. HUOJENNETTU VIIVÄSTYSKORKO Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä ennakolle eräpäivään asti, jäännösverolle eräpäivään asti ja verotuksen muutoksen yhteydessä verolle määrättyyn eräpäivään asti. Jos yhteisö on saanut veronpalautusta ja verotuksen muutoksen yhteydessä tulee veroa maksettavaksi, veronpalautusta vastaavalle verolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. Korko lasketaan veronpalautuspäivää seuraavasta päivästä veron eräpäivään saakka. Huojennettu viivästyskorko lasketaan verovuosittain. Huojennetulla viivästyskorolla on vähimmäismääräinen korkoprosentti. Korkoprosentti on korkolaissa tarkoitettu viitekorko, joka on voimassa kalenterivuotta edeltävän puolen vuoden aikana ja johon lisätään 2 prosenttiyksikköä. Korko on kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Huojennettu viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. VIIVÄSTYSKORKO Viivästyskorkoa lasketaan verolle, jonka verovelvollinen maksaa eräpäivän jälkeen. Kun vero maksetaan eräpäivän jälkeen, viivästyskorko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään. Viivästyskorkoa lasketaan myös niissä verotuksen oikaisua koskevissa tilanteissa, joissa verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta on antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen on muuten laiminlyönyt ilmoittamisen. Viivästyskoron korkoprosentti on korkolaissa tarkoitettu viitekorko, joka on voimassa kalenterivuotta edeltävän puolen vuoden aikana ja johon lisätään 7 prosenttiyksikköä. Koron määrä on 7 prosenttia vuonna 2018. Viivästyskorolla ei ole vähimmäismäärää. Viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. YLE-VERO Yle-vero määrätään vuosittain henkilöille (henkilön yleisradiovero) ja yhteisöille (yhteisön yleisradiovero) muun tuloverotuksen yhteydessä. Yleisradiovero on 2,5 prosenttia ansio- ja pääomatulojen yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta, enintään 163 euroa. Yle-vero koskee kaikkia, jotka kyseisen vuoden loppuun mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta. Verohallinto kerää Yle-veron muun ennakonperinnän yhteydessä. Vuosina 2017 ja 2016 Yle-vero oli 0,68 prosenttia henkilön ansio- ja pääomatulojen määrästä, enintään 143 euroa. Yhteisön Yle-veron määrä perustuu yhteisön verotettavaan tuloon. Veron määrä on 140 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 50 000 euroa. Rajan ylittävältä osalta veroa peritään 0,35 prosenttia, mutta veron enimmäismäärä on kuitenkin 3 000 euroa vuodessa. Yhteisö saa vähentää Yleveron verotuksessa. Yhteisön verovelvollisuuden edellytyksenä on aina, että yhteisö on harjoittanut verovuonna elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Elinkeinotoiminnan tai maatalouden laajuudella, voitollisuudella tai tappiollisuudella ei ole sinänsä merkitystä. Jos yhteisöllä on yksinomaan muun toiminnan tulolähteeseen (henkilökohtainen tulolähde) luettavaa toimintaa, se ei ole velvollinen suorittamaan yleisradioveroa.

26 Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 NEUVONTAPALVELUMME Asiantuntijamme ovat tukenasi verotukseen ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Autamme organisaatiotasi hoitamaan lakisääteiset velvoitteet, ennakoimaan ja välttämään mahdollisia veroriskejä ja ylimääräisiä verorasituksia sekä tunnistamaan mahdollisuudet kestävään verosuunnitteluun. Tarjoamme yrityksille sekä julkishallinnon organisaatioille kokonaisvaltaisen ja käytännönläheisen lähestymistavan verokysymyksiin. Asiantuntemuksemme perustuu syvälliseen vero- ja kirjanpitolainsäädännön, muun juridiikan sekä talouden osaamiseen. Huomioimme aina asiakkaidemme yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Kansainvälisen asiantuntijaverkostomme tuella tarjoamme veropalveluita kattavasti myös kansainvälisesti toimiville organisaatioille. Monipuolinen osaamisemme mahdollistaa myös muissa juridisissa kysymyksissä avustamisen. Muun muassa yritysjärjestelyt ja sopimusoikeudellinen neuvonta ovat osa laajaa palvelutarjontaamme. Lisätietoa palveluistamme sekä asiantuntijoiden ja toimistojemme tarkemmat yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme www.bdo.fi tai puhelimitse 020 743 2920. TARJOAMME MUUN MUASSA SEURAAVIA VERO-, LAKI- JA NEUVONANTOPALVELUITA: Arvonlisä- ja muu välillinen verotus Yritysverotus Yritysjärjestelyjen verotus Veropalvelut Lakipalvelut Yritys- ja rakennejärjestelyt Riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Väärinkäytökset Tietohallinnon konsultointi Johdon neuvonantopalvelut IFRS-neuvonantopalvelut Koulutus ja valmennus Kansainväliset taloushallinnon palvelut Taloushallinnon ulkoistaminen Taloushallinnon kehittäminen ja tehostaminen Laskelmat ja raportointipalvelut

Verotuksen ajankohtaiset luvut 2018 27