MARKKINAT VERKOT Riina Heinimäki 20.6.2018 MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2018 Aika Keskiviikko 6.6.2018 klo 13.00-16.00 Paikka Clarion Hotel Jätkäsaari, Tyynenmerenkatu 2, 00220 Helsinki Läsnä Greetta Arha Elenia Oy Tia Kautto Vattenfall Oy Anne Kulla Kokkolan Energia Oy Tarja Leppänen Savon Voima Oyj Elina Säiläkivi Caruna Oy Ina Lehto Energiateollisuus ry Saara Naukkarinen Energiateollisuus ry (kohta 6.1) Riina Heinimäki, siht. Energiateollisuus ry Este Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Satu Vesaniemi Helen Oy Jari Rusanen Loiste Sähköverkko Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy 1. Kokouksen avaus Puheenjohtajan ollessa estynyt osallistumaan kokoukseen sihteeri avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleet. Sovittiin, että sihteeri toimii samalla kokouksen puheenjohtajana. 2. Esityslistan hyväksyminen Lisättiin muihin asioihin kuolinpesän sopimuksien käsittely. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. Datahub 4.1 Datahub lainsäädäntö Sihteeri esitteli kokouskutsun liitteenä olleen yhteenvedon datahub-lakiin saaduista lausunnoista. Lausuntoja annettiin yhteensä 20 lausuntopalvelun kautta. Lisäksi muutamia toimitettiin suoraan TEMin kirjaamoon. Yhteenvetona lausunnoista TEM on todennut, ettei lausuntokierroksella tullut esiin mitään perustavanlaatuista, vaan isojen linjojen osalta voidaan edetä niin kuin on suunniteltu. Jatkotyöstäminen on pääosin perusteluosion täydentämistä, jota selkeästi tarvitaan lisää runsaasti. Erityisesti perusteluja tarvitaan lisää tietosuojan ja henkilötunnuksien käsittelyn osalta. TEMin tavoitteena on edelleen antaa HE eduskunnan käsittelyyn 14.6.2018 mennessä. Tämä voi ison työmäärän vuoksi viivästyä hieman, mutta eduskunta alkaisi joka tapauksessa käsitellä HE:tä käytännössä lomansa jälkeen syyskuussa. Tämä tarkoittaisi, että lait voisivat tulla voimaan arviolta joulukuussa 2018. Tämä puolestaan tarkoittaisi, että yhtiöiden käyttöönottosuunnitelma pitää olla valmis helmi-maaliskuussa 2019. Energiateollisuus ry Eteläranta 10, 00130 Helsinki www.energia.fi
Yhtiöiden kannattaa jo heti syksyllä käynnistää oman käyttöottosuunnitelman laatiminen, jos työ ei ole jo alkanut. Sovittiin, että korostetaan tätä jo tiedonvaihtopäivillä osallistujille. Energiavirasto oli omassa lausunnossaan todennut, että se pitää varttitaseeseen liittyen tasajakoa perusteltuna, mutta esittää pohdittavaksi, tulisiko tarkemmat määritelmät tuntienergioiden jakamisen toteutustavasta taseselvityksessä tasejaksoille jättää asetustason sääntelyyn. ET on myös ollut TEMiin yhteydessä ja kannattanut EV:n ehdotusta, jotta varttitase-hankkeessa on paremmin aika selvittää, onko neljällä jakaminen hyvä menetelmä vai pitääkö sen tilalle kehittää joku muu menetelmä. Caruna ja Elenia ovat tehneet alustavia selvityksiä siitä, mitä kulutuksen varttimallinnus tarkoittaisi häviökäyrälle siinä tilanteessa, että rajapisteet mitataan vartissa. Näiden pohjalta on esitetty huolta, onko tasajako riittävä ratkaisu. Asiaa pitäisi selvittää lisää, joten asian säätäminen vasta asetuksessa antaisi lisää tätä selvitysaikaa. Asetus olisi muutenkin oikeampi säädöstaso tässä asiassa. Merkittiin tiedoksi saatu katsaus. 4.2 Käyttöönottotyöryhmä - kotitehtävä Datahubin käyttöönottotyöryhmälle oli lähetetty kotitehtävä riskienhallinnasta ja varautumissuunnitelmasta, joka oli pyydetty käymään läpi ET:n kehitysryhmässä. Käyttöönottotyöryhmä oli edellisessä kokouksessaan päivittänyt riskienhallintasuunnitelmaa ja riskimatriisia. Kehitysryhmä oli tehdyistä muutoksista samaa mieltä, eikä kokouksessa ehdotettu uusia kommentteja. Käytiin läpi valmiussuunnitelmaan liittyvät kysymykset. Kirjattiin kommentit erilliseen dokumenttiin, joka toimitettiin ryhmälle kokoukseen jälkeen vielä kommentoitavaksi. Sovittiin, että kehitysryhmän jäsenet lähettävät kommenttinsa ja täydennyksensä sihteerille 8.8. mennessä. 4.3 Prosessiryhmän katsaus Ei käsitelty Jarin ollessa estynyt osallistumaan kokoukseen. Sihteeri ainoastaan välitti ryhmälle Jarin pyynnöstä kysymyksen, mihin muuhun kuin mittaustietojen välittämiseen yhtiöt tänä päivänä käyttävät MSCONS-sanomia. Tätä asiaa oli käsitelty prosessiryhmän kokouksessa ja alalta oli pyydetty tähän taustatietoa nykykäytännöistä. Keskustelussa mainittiin MSCONSeilla välitettävinä tietoina lämpötilatiedot ja tukkumarkkinahinnat. Sovittiin, että kehitysryhmän jäsenet lähettävät vastauksensa kysymykseen Jarille viikon kuluessa. 4.4 Konversiotyöryhmän katsaus 2(5) Tia kertoi, että konversiotyöryhmä oli kokoontunut 31.5. Esillä oli ollut lakimuutokset sekä hankinnan tilanne. Työryhmälle oli kerrottu, että hankintapäätös tehdään Q2/2018 ja samalla kerrotaan, alustava go-live päivä. Ulkoisia rekisterejä vastaan tehtävän tarkistuksen kumppaniksi on valittu Posti, jonka kanssa on käynnistymässä pilotti. Tarkoituksena on tarkistaa olemassa olevista asiakastiedoista nimi, henkilötunnus ja osoite joko väestötieto- tai yritysrekisteriä vastaan, mutta tässä yhteydessä ei rikasteta puuttuvia tietoja. Massaluovutukset väestötietorekisteristä ovat mahdollisia vasta, kun laki on voimassa. Yhdistyksille on tulossa vuoden vaihteen jälkeen Y-tunnuksia vastaavat tunnukset. Nämä tiedot kannattaa päivittää siis vasta ensi vuoden aikana.
3(5) Osoiterakenteen tarkistamisesta oli keskusteltu kokouksessa. Alan toimijoiden puolelta on kommentoitu, että Titan pitäisi tarkistaa osoitteet datastandardin mukaisessa rakenteessa. Konversiosuunnitelma on tulossa kommenteille viikon 24 jälkeen. Ohjeeseen on tulossa iso päivitys. Käyttöpaikkatunnuksien osalta Fingrid oli ilmoittanut, että se on rakentamassa erillistä palvelua, josta myyjä voi vanhalla tunnuksella hakea uudet käyttöpaikkatunnukset. Käyttöönottotyöryhmän viime kokouksessa nousi esiin, että nykyisen sanomaliikenteen on huomattu myös välillä huonontavan jo korjatun datan laatua. Ryhmässä käytiin lyhyt keskustelu, voitaisiinko nykyisiä sanomia tai kuittaussanomien kuittaussääntöjä muokata ennen datahubin käyttöönottoa, jotta tämän tyyppisiltä ongelmilta vältyttäisiin. Esimerkiksi voitaisiinko osoitteita pilkkoa sanomiin datahubin mukaisiksi. Aikaisemmin ei ET:n eikä FG:n kehitysryhmissä olla nähty kustannustehokkaaksi toteuttaa muutoksia enää nykyiseen sanomaliikenteeseen. Käyttöönottotyö päätti kuitenkin kysyä kehitysryhmältä, nähdäänkö, että alalla olisi (helposti toteutettavissa olevia) keinoja hallita jo siivotun datan laadun uudelleenheikkenemistä. Pohdittiin, voisiko jo nykyiseen sanomaliikenteeseen tehdä datastandardin mukaisia tarkastuksia. Todettiin, että eniten murheita on osoitteissa. Tämän osalta ehdotettiin, että voisi miettiä, miten käyttöpaikkarekisteriä voitaisiin hyödyntää datan oikeellisuuden varmistamisessa. Todettiin sanoman hylkäämisen (ja siten vaikkapa muuton tai myyjänvaihdon viivästymisen) tämän vuoksi olevan liian voimakas toimenpide. Pohdittiin lyhyesti, onko muita keinoja, muttei löydetty helposti toteutettavia keinoja. Päätettiin ottaa asia esille ryhmätöissä. Palataan syksyn kokouksessa. 5. Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtopäivien käytännönjärjestelyt, mm. ryhmien jako ja vetäjien nimeäminen Sovittiin ryhmätöiden vetäjät ja nimettiin tilat sekä käytiin läpi muut käytännönjärjestelyt Adato Oy:n Anne Hutrin kanssa. 6. Muut asiat 6.1 Kuolinpesän sopimuksien käsittely Datahubin konversioon liittyvän datan siivouksen yhteydessä on noussut esiin kuolinpesien käsittely. Yhtiöillä on ollut vanhoja kuolinpesiä ilman vainajan henkilötunnusta ja sen hankkiminen jälkikäteen on osoittautunut hankalaksi. Eräs verkko on kontaktoinut näitä asiakkaita ja sopinut asiakkaan kanssa sopimuksen siirtämisestä vastuullisen osakkaan tai kaikkien osakkaiden nimiin. Samalla verkko on päättänyt, että jatkossakaan he eivät tee sopimuksia kuolinpesän nimiin. Tämä on herättänyt myyjien puolella pohdintaa, mitä myyjän pitäisi tehdä tässä tilanteessa. Käytiin keskustelua kuolinpesän oikeustoimikelpoisuudesta, perinnästä sekä vaikutuksista toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon. Todettiin seuraavaa: Kuolinpesän oikeustoimikelpoisuus Vaikka kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, tämä ei tarkoita, että se ei voisi tehdä erilaisia oikeustoimia. Kuolinpesä voi esimerkiksi tehdä sopimuksia tai myydä/ostaa omaisuutta. Kuolinpesän puuttuva oikeustoimikelpoisuus merkitsee sitä, että sen nimissä ei voi antaa tai vastaanottaa sitovia tahdonilmaisuja. Kuolinpesän osakkaat toimivat sen lukuun. Kaikkien oikeudellisten tahdonilmaisujen antamiseen ja vastaanottamiseen tarvitaan osakkaiden suostumus. Kyse on konsensushallinnosta, mikä tarkoittaa sitä, että päätöksenteko edellyttää kaikkien osakkaiden osallistumista. Jos henkilö ei vajaavaltaisuutensa johdosta itse kykene osallistumaan päätöksentekoon,
vaaditaan päätöksentekoon edunvalvojan läsnäoloa. [netistä löytyvä minilexin kuvaus kuolinpesän statuksesta] 4(5) Eli kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan sen puolesta toimivat pesän osakkaat yhdessä. Yhteishallinnon ja kaikkien suostumuksella se voi antaa sitovan tahdonilmaisun. Toisin sanottuna kuolinpesä ei itse sellaisenaan anna tahdonilmaisua, vaan kuolinpesän osakkaat (pääsääntöisesti yhdessä) toimivat sen lukuun ja antavat kuolinpesän puolesta suostumuksen, mutta päätös sitoo kuolinpesää. Kiireellisiä toimenpiteitä voi tehdä ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Esimerkiksi oikeustoimet jotka on tehty sähkötoimituksen katkaisun välttämiseksi, voitaisiin tulkita kiireellisiksi. Esimerkiksi jos yhtiö uhkaa sähköjen katkaisemisella, voisi kyseessä olla päätös, joka ei siedä viivytystä ja yksi osakas voisi päättää maksaa laskun. Myös sähkösopimuksen tekeminen, esimerkiksi määräaikaisen sopimuksen päättyessä, saattaisi olla tällainen tilanne. Perintökaaren 18 luku on otsikoitu Kuolinpesän hallinnosta. 1 kertoo, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. 2 1 momentti määrittää, mitä osakkaat pesän nimissä voivat tehdä: Osakasten tulee, milloin ei, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, ole järjestetty erityistä kuolinpesän hallintoa, pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi. Tuo edustaminen tarkoittaa muun ohella varallisuusoikeudellisten oikeustoimien tekemistä. Verkolla on siirtovelvollisuus eli sopimuksentekopakko eikä yleisesti voi sanoa, että kuolinpesän kanssa voisi kieltäytyä sopimuksia tekemästä. Yleensä on suositeltu, että sopimus siirretään pian kuolemantapauksen jälkeen vainajan nimeltä kuolinpesälle, mutta samalla henkilötunnuksella. Verkkoyhtiö saa toimia ennen datahubin käyttöönottoa sopimustensa suhteen, miten he itse haluavat, ellei asiakas ota yhteyttä Energiavirastoon ja virasto anna päätöstä asiasta. Kuitenkaan verkkoyhtiö ei voi velvoittaa myyjää selvittämään kuolinpesän osakkaita ja tekemään myyntisopimukset yhden osakkaan tai kaikkien osakkaiden nimiin. Tämän takia myyjällä on yhä oikeus tehdä sopimus kuolinpesän nimelle. Toiminta ennen datahubia Ote menettelyohjeista: Myyjän on viimeistään 2 arkipäivän kuluessa sanoman vastaanottamisesta tarkistettava vastaako verkkosopimuksen asiakkaan nimi sähkönmyyntisopimuksen asiakkaan nimeä. Myyjän on selvitettävä syy erinimisyyteen ja poissuljettava mahdollisuus virheelle, että sopimusta ollaan tekemässä väärälle käyttöpaikalle. Mahdollisten tulevien vaikeuksien välttämiseksi verkko- ja myyntisopimukset tulee pyrkiä tekemään samalle nimelle. Tämä ei velvoita tekemään sopimuksia samalle nimelle, vain tarkistamaan syy erinimisyyteen. Toimintamalli Datahubissa Sopimukset tehdään samalle nimelle ja myyjän sopimus on määräävä. Myös henkilötunnus välittyy myyjältä verkolle datahubissa sopimuksen teon yhteydessä. 3.2.2.1 Verkkosopimuksen syntyminen Datahub päättelee myyjän ilmoituksen tietojen sekä käyttöpaikan sen hetkisestä asiakas- ja sopimustilanteesta tarvitaanko uutta verkkosopimusta. Kun kyseessä on
7. Seuraavat kokoukset sisäänmuutto, tehdään uusi verkkosopimus aina. Kun kyseessä on myyjän tai sopimuksen vaihto, tarvitaan uusi verkkosopimus niissä tilanteissa, joissa käyttöpaikan voimassa oleva verkkosopimus on eri asiakkaalla kuin tuleva myyntisopimus. Tällä käytännöllä varmistutaan, että jatkossa käyttöpaikan myyntija verkkosopimukset tullaan solmimaan samoille asiakkaille. Kuolinpesän velkavastuut ja periminen 5(5) Yleensä on suositeltu, että sopimus siirretään pian kuolintapauksen jälkeen vainajan nimeltä kuolinpesälle, mutta samalla henkilötunnuksella. Joskus vainajan luottotiedoista ilmenee ennen kuolemaa esiintyneet maksuvaikeudet ja pesä voi olla ylivelkainen, mutta tällaisissakin tapauksissa verkon saatavat ovat paremmassa asemassa kuoleman jälkeen kuin se velka, joka on kertynyt sitä ennen. Kuolinpesän osakkaat tulevat velkavastuuseen vainajan veloista vain, jos ryhtyvät pesään (mm. ottavat varoja ulos) eivätkä laita sitä pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Kuolinpesään voidaan kohdistaa kaikkia perintätoimia, konkurssiin asettamiseen asti. Kuolinpesän osakkaat ovat myös velvollisia hakemaan ylivelkainen pesä konkurssiin tai pesänselvittäjän hallintoon, jos haluavat välttää henkilökohtaisen vastuun pesän veloista. Sen sijaan konkurssipesällä ei ole usein juoksevia tuloja, esim. palkka ja eläke lakkaavat kuolinpäivään. Tuollaisiin rahavirtoihinhan ulosotto käytännössä usein kohdistuu. Kuolinpesällä on tietty varallisuusmassa, jonka realisointi voi olla työlästä ja kallistakin. Oikeudellisessa perinnässä tulisi olla tiedossa kuolinpesän osakkaat. Tämä aiheuttaa sen, että perintää hoitava taho joutuu hakemaan tiedot verottajalta ym. viranomaisilta. Perintätoimien aloittaminen on työlästä ja siitä aiheutuu ylimääräisiä kuluja. Perintökaari 4 (20.8.2004/783) Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä. Tätä ei ole avattu hallituksen esityksessä. Jos kuolinpesä tekee uuden sähkösopimuksen, tulee tulkittavaksi, voiko kyseessä olla velka, joka tehty kuolinpesän lukuun. Kyseessä ei ole enää vainajan tekemä sopimus, vaan osakkaat ovat tehneet uuden sopimuksen. Tällöin osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta. Pykälän tarkoituksena on luultavasti varmistaa, että osakkaat eivät tee paljon erilaisia toimia kuolinpesän lukuun ja välttävät henkilökohtaiset vastuut kuolinpesän aseman perusteella. Edellä kuvatun perusteella kehitysryhmä totesi, ettei verkon valitsema toimintamalli olla tekemättä sopimuksia kuolinpesän nimiin ennen datahubia aiheuta myyjälle manuaalista työtä, jos myyjä näissä tapauksissa tietoisesti päättää jättää sopimukset eri nimille. Datahubin käyttöönoton jälkeen myyjän valinta ratkaisee sopimuskumppanin/- kumppanit, mutta tällöin myös verkko saa tällöin vainajan henkilötunnuksen datahubin kautta, eikä sopimuksen tekeminen kuolinpesän nimiin ole verkonhaltijalle ongelma. Lopuksi todettiin, että yhtiöille toimitettu perunkirja ja mahdolliset valtakirjat kannattaa säilyttää mahdollisten jatkoselvittelyjen varalle. Seuraavat kokoukset on sovittu pidettäväksi: tiistaina 18.9.2018 klo 9.00-14.00 tiistaina 27.11.2018 klo 9.00-14.00 8. Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 16.00.