MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 13.2.2018-31.1.2020 METSÄTEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY

SISÄLLYSLUETTELO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUS... 1 1 SOVELTAMISALA... 1 2 LIITESOPIMUKSET... 2 3 TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET... 2 4 TYÖRAUHAVELVOLLISUUS... 3 TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET... 3 5 TYÖSUHDE... 3 6 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN... 3 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET... 4 7 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA SEN SIJOITTUMINEN... 4 Työtuntijärjestelmä... 4 Vapaapäivät... 4 Seisokkiajat... 5 Säännöllisen työajan pituus päivä- ja 2-vuorotyössä... 5 8 TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN ERI TYÖAIKAMUODOISSA... 7 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 1- JA 2-VUOROTYÖSSÄ... 7 Perusedellytykset... 7 Työajan lyhennyksen toteuttaminen... 7 Vapaan antaminen... 8 PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:... 8 Ansiotaso... 8 Joustovapaa... 8 KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN... 9 Työaikaa koskevat yleiset periaatteet keskeytyvässä kolmivuorotyössä... 9 Työvuorojärjestelmät ja miehitys... 9 Työajan lyhennys ja viikkoylityö... 9 Tilapäinen työskentely keskeytyvässä kolmivuorotyössä... 9 Työajan lyhennys ja ansiotaso... 9 KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN... 9 Työaikaa koskevat yleiset periaatteet keskeytymättömässä kolmivuorotyössä... 9 Työvuorojärjestelmät ja miehitys... 10 Työajan lyhennys ja ansiotaso... 10 Työajan lyhennys ja viikkoylityö... 11 Työaikamuodon muutokset... 11 9 KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA... 11 9 a TYÖAIKAPANKKI... 12 10 LISÄTYÖ... 12 Lisätyön käsite... 12 11 LEPOAJAT JA VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA... 13 Viikoittainen vapaa-aika... 13 Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen... 14 Päivittäinen lepoaika... 14 PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 15 12 PALKKAUS... 15 13 VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ... 17

14 OSA-AJAN PALKKA... 18 15 YLITYÖ- YM. KORVAUKSET... 20 Vuorokautinen ylityö... 20 Viikoittainen ylityö... 21 Yöylityö... 22 Aloittamis- ja lopettamistyöt... 22 Työ arkipyhäviikoilla... 23 Ruokailutauko ylityöhön jäätäessä... 23 Ylityön enimmäismäärät... 23 Ylityöpalkan laskenta... 24 Ylityöpalkan vaihtaminen vapaaseen, kiinteä kuukausikorvaus... 24 Seisokkiajan palkka... 24 Lauantailisä... 24 PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:... 24 16 SUNNUNTAITYÖ... 25 17 SIJAISUUSKORVAUS... 25 18 VARALLAOLO... 26 19 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET... 26 Puhelinohjeet... 27 20 KOULUTUSTILAISUUDET... 27 21 MATKAKORVAUKSET... 28 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET... 31 22 PALKKA SAIRAUDEN TAI ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN AIKANA SEKÄ TAPATURMAN JÄLKEEN... 31 23 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET... 33 1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset... 33 2 Muut lääkärintarkastukset... 34 2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2.2.1 2.2.5)... 34 2.2 Erityisedellytykset... 34 3 Laskenta... 36 24 VUOSILOMA... 36 Lomaraha... 37 25 LYHYT TILAPÄINEN LOMA... 38 ERINÄISET MÄÄRÄYKSET... 39 26 VASTUUVAKUUTUS JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS... 39 27 JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN... 40 28 KOKOONTUMISOIKEUS... 40 NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO... 40 29 PAIKALLINEN SOPIMINEN... 40 30 NEUVOTTELUJÄRJESTYS... 41 31 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 42 HELSINGISSÄ 13. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2018... 42 METSÄTEOLLISUUS RY... 42 AMMATTILIITTO PRO RY... 42

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUKSEN 2018-2020 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 43 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS STK - TVK - STL... 49 I YLEISET MÄÄRÄYKSET... 49 1 YLEINEN SOVELTAMISALA... 49 2 IRTISANOMISEN PERUSTEET... 49 3 IRTISANOMISAJAT... 50 4 IRTISANOMIS- JA LOMAUTUSAJAN NOUDATTAMATTA JÄTTÄMINEN... 51 5 IRTISANOMISESTA ILMOITTAMINEN... 51 6 IRTISANOMISEN PERUSTEEN ILMOITTAMINEN... 51 7 TOIMIHENKILÖN IRTISANOMISSUOJA RASKAUDEN JA SYNNYTYSLOMAN AIKANA... 52 II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ... 52 8 SOVELTAMISALA... 52 9 IRTISANOMISEN TOIMITTAMINEN... 52 10 TOIMIHENKILÖN KUULEMINEN... 52 11 TUOMIOISTUINKÄSITTELY... 52 12 ASIAN SAATTAMINEN VÄLIMIESMENETTELYSSÄ KÄSITELTÄVÄKSI... 53 13 KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA... 53 14 KORVAUKSEN MÄÄRÄ... 53 15 TYÖSUHTEEN JATKAMISEN EDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN... 54 16 KORVAUS TYÖSUHTEEN JATKUESSA... 54 III LOMAUTUS... 54 17 LOMAUTTAMINEN... 54 18 LOMAUTUKSEN ENNAKKOILMOITUS... 55 19 LOMAUTUSILMOITUS... 55 IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 56 20 TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS... 56 21 IRTISANOMISTA JA LOMAUTUSTA KOSKEVAT ILMOITUKSET... 56 22 TAKAISINOTTAMINEN... 57 23 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 57 TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI... 59 LYHENTÄMISTAPAA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 17.12.1993... 61 TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ... 63 VUOSITTAISEN TYÖAJAN PIDENTÄMINEN KESKIMÄÄRIN 24 TUNNILLA... 65 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS... 68 TYÖNANTAJAN TULEE YLEENSÄ HUOLEHTIA SIITÄ, ETTÄ LUOTTAMUSMIEHELLE ILMOITETAAN MAHDOLLISIMMAN AIKAISESSA VAIHEESSA ASIANOMAISEN TYÖPAIKAN TOIMIHENKILÖITÄ VÄLITTÖMÄSTI JA VÄLILLISESTI KOSKEVISTA ASIOISTA.... 73 2. ERIMIELISYYSTAPAUKSET... 73 MILLOIN SYNTYY EPÄSELVYYTTÄ TAI ERIMIELISYYTTÄ TOIMIHENKILÖN TYÖSUHTEESEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA, ANNETAAN LUOTTAMUSMIEHELLE TAI OSASTOLUOTTAMUSMIEHELLE KAIKKI VALITUKSEN ALAISEN TAPAUKSEN SELVITTÄMISEKSI TARPEELLISET TIEDOT.... 73 3. HENKILÖ- JA TILASTOTIEDOT... 73

LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON OIKEUS SAADA KIRJALLISESTI SEURAAVAT TIEDOT TYÖPAIKAN KAIKISTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄN PIIRIIN KUULUVISTA MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUKSEN TARKOITTAMISTA TOIMIHENKILÖISTÄ:... 73 1. TOIMIHENKILÖN ETUNIMET JA SUKUNIMI... 73 2. PALVELUKSEEN TULOAIKA UUSISTA TOIMIHENKILÖISTÄ... 73 3. ORGANISATORINEN OSASTO... 73 4. NIMIKE... 73 5. VAATIVUUSTASO... 73 EDELLÄ MAINITUT TIEDOT ANNETAAN KERRAN VUODESSA SOPIMUKSEN TULTUA HYVÄKSYTYKSI KAIKISTA TOIMIHENKILÖSOPIMUKSEN TARKOITTAMISTA TOIMIHENKILÖISTÄ.... 73 UUSISTA TOIMIHENKILÖISTÄ ANNETAAN KOHDISSA 1-3 MAINITUT TIEDOT VÄLITTÖMÄSTI TYÖSUHTEEN ALETTUA. KOEAJAKSI OTETUN TOIMIHENKILÖN NIMIKETTÄ JA VAATIVUUSTASOA KOSKEVAT TIEDOT ANNETAAN KOEAJAN PÄÄTYTTYÄ.... 73 PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:... 74 JOS TYÖPAIKALLA ON PAIKALLISESTI SOVITTU MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUKSEN 12 :N MUKAISESTI PALKKAUKSEN PERUSTEISTA, VAATIVUUSTASOA KOSKEVAT PALKKATIEDOT ANNETAAN PAIKALLISEN SOPIMUKSEN MUKAISESTI.... 74 LUOTTAMUSMIES EI OLE OIKEUTETTU SAAMAAN KESKIMÄÄRÄISIÄ KUUKAUSIANSIOTIETOJA KOLMEA HENKILÖÄ PIENEMMISTÄ RYHMISTÄ.... 74 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN KESKIMÄÄRÄISELLÄ KUUKAUSIANSIOLLA TARKOITETAAN SAMAA KUUKAUSIANSIOKÄSITETTÄ KUIN TILASTOYHTEISTYÖSOPIMUKSEN MUKAISESSA PALKKATILASTOSSA.... 74 YHTEISTOIMINTASOPIMUS... 76 "TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA" -KESÄHARJOITTELUOHJELMA VUOSILLE 2017 2019... 83 Aakkosellinen hakemisto Ay-koulutus... 80 Iltatyö... 18 Iltatyölisä... 18 Irtisanominen... 51, 58 Irtisanomissuojasopimus... 49 - ilmoitus irtisanomisesta... 51 - irtisanomisajan noudattamatta jättäminen... 51 - irtisanomisen perusteen ilmoittaminen... 51 - irtisanomisen perusteet... 49 - irtisanomissuoja raskauden ja synnytysloman aikana... 52 - irtisanomista koskevat ilmoitukset... 56 - lomautus... 54 - työvoiman vähentämisjärjestys... 56

koulutus... 80 Kuukausityöaika 2018... 19 Kuukausityöaika 2019... 19, 20 Lisätyöstä maksettava palkka... 13 Lomautus... 54 Lopettamistyöt... 22 Osa-ajan palkka... 18 Paikallinen sopiminen - työaika... 4 Paikalliset olosuhteet... 26 Seisokkiaika... 24 Sijaisuuskorvaus... 25 Sunnuntaityö... 25 Tutustu työelämään ja tienaa... 83 Työaika... 4 - keskimääräinen työaika... 5 - pituus... 5 - säännöllinen työaika... 4, 5 - työaikaero ja palkka... 6 Työaikapankki... 63 Työajan pidennys... 65 Työajan pidentäminen... 65 Työllistymisvapaa... 60 Työnjohto-oikeus... 3 Työtuntijärjestelmä... 4 - ilmoitusvelvollisuus... 4 - laatimisvelvollisuus... 4 - neuvotteluvelvollisuus... 4 - pysyvä muutos... 4 - tilapäinen muutos... 4 Työviikko... 4 Työvoiman vähentämisjärjestys... 56 Vapaapäivät... 4 Varallaolo... 26 Viikoittainen ylityö... 20 Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen... 14 Vuorokautinen ylityö... 20 Vuorotyö... 17 - vuorotyölisä iltavuorossa... 18 - vuorotyölisä yli- ja sunnuntaityöstä... 18 - vuorotyölisä yövuorossa... 18 Yhteis- ja tiedotustoiminta... 5 Yhteistoimintasopimus... 76 Ylityö... 20 - mitä ylityöksi luetaan... 20 - peruspalkan laskeminen... 24 - säännöllisen työajan ylityöjakaja... 24 - viikoittainen... 22 - vuorokautinen... 22 Yötyö... 17

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUS 1 SOVELTAMISALA 1 Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Metsäteollisuus ry:n jäsenten mekaanista metsäteollisuutta harjoittavien yksiköiden sekä niiden puunhankinta- ja vesitiekuljetusorganisaatioiden palveluksessa teknisissä ja toimistotehtävissä olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt. Pääkonttoreissa, konsernihallinnossa ja integroiduissa yksiköissä työskentelevät toimihenkilöt kuuluvat sopimuksen piiriin, mikäli heidän tehtävänsä kuuluvat pääasiallisesti edellä mainittuihin toimialoihin. 2 Sopimus ei koske toimihenkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä, eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema sekä hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavia henkilöitä. Lisäksi tällaisia ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla on edellä mainittu asema. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla (ns. spesialistit) ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatiotasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut tässä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa. Sopimuksen soveltamisalan tulkitsemisessa ei ole koulutuksellista alarajaa. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt, jotka vakinaisesti toimivat työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat tai tarkkailevat työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti, mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin toimihenkilölle varsinaisesti kuuluvien töiden suorittamiseen. Pöytäkirjamerkintä 1: Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- ja muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi sisältönsä perusteella kuuluu tämän sopimuksen piiriin. 1

Pöytäkirjamerkintä 2: Laboratorioissa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä työskentelevistä luetaan toimihenkilöiksi ne, joiden tehtävät edellyttävät laboratorioalan ammattikoulutusta tai vastaavaa, kokemuksen kautta saavutettua pätevyyttä. Pöytäkirjamerkintä 3: Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvasta toimihenkilötehtävämuutoksesta, josta mahdollisesti seuraa henkilöstöryhmämuutos, on ilmoitettava luottamusmiehelle viimeistään muutostilanteen yhteydessä. Työnantajan edustaja ja luottamusmies käyvät tarvittaessa yhdessä läpi muutetun toimenkuvan. 3 Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. 2 LIITESOPIMUKSET Pöytäkirjamerkintä: Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän työehtosopimuksen soveltamisala on sama kuin runkosopimuksen 1998-99 ja yleissopimuksen 1998-1999 soveltamisala. 1 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan osapuolten välillä 15.2.2000 allekirjoitettua irtisanomissuojasopimusta, 31.1.2005 allekirjoitettua työllistymisen ja muutosturvan toimintamallia, 22.10.2003 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta, 1.12.2016 allekirjoitettua yhteistoimintasopimusta, päivä- ja kaksivuorotyön lyhentämistapaa koskevaa pöytäkirjaa 17.12.1993 sekä 3.6.2016 allekirjoitettua vuosittaisen työajan pidentämistä keskimäärin 24 tunnilla vuodessa koskevaa liitepöytäkirjaa. 3 TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET 1 Toimihenkilön on asemansa edellyttämällä tavalla edistettävä ja valvottava työnantajan etuja. 2 Työnantajan on suhtauduttava toimihenkilöön luottamuksella ja tuettava toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana sekä mahdollisuuksien mukaan tuettava toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. 2

3 Työnantajan on tiedotettava toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja hänen alaisiaan koskevista ratkaisuista viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille. 4 Toimihenkilö perehdytetään työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö perehdytetään yritykseen, sen toimintaperiaatteisiin ja henkilöstöpolitiikkaan sekä mahdollisiin järjestyssääntöihin. Lisäksi hänelle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat. 4 TYÖRAUHAVELVOLLISUUS 1 Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka sopimuksen voimassaoloaikana kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä. TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 5 TYÖSUHDE 1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö. 2 Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa työsopimuksen irtisanomiseen oikeuttavalla perusteella noudattaen irtisanomisaikaa. Toimihenkilö voidaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, noudatetaan edellä mainittua menettelyä. Jos toimihenkilö siirretään tehtävästä toiseen, tai toimen hoitamisen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset muuttuvat käsitellään tätä koskeva asia ensisijaisesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. Milloin toimihenkilö tai työnantaja sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja luottamusmiehen kesken. 6 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 1 Irtisanomisajoista, irtisanomisen perusteista ja menettelytavoista on sovittu liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa. 3

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA SEN SIJOITTUMINEN Työtuntijärjestelmä 1 Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. 2 Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilöstöstä, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista. 3 Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi alkaa asianomaisessa yrityksessä yleisesti noudatettavina ajankohtina, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaapäivät Pöytäkirjamerkintä: Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. 4 Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla: - kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka - vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. 5 Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen. 4

Seisokkiajat 6 Ellei paikallisesti toisin sovita, keskeytetään työt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, paitsi höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja niihin verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti teknillisistä syistä on ehdottoman välttämätöntä, seuraavasti: jouluaattona klo 6.00 yhdeksän työvuoron ajaksi 7 Ellei työnantaja toisin päätä, keskeytetään työt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, paitsi höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksissa ja niihin verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymätön käynti teknillisistä syistä on ehdottoman välttämätöntä, seuraavasti: - juhannusaattona klo 6.00 yhdeksän työvuoron ajaksi - pääsiäisenä alkaen pitkänperjantain aamuna klo 6.00 kahdentoista työvuoron ajaksi. 8 Ellei työnantaja toisin päätä, keskeytetään työt edellisessä kappaleessa mainittujen ajankohtien lisäksi keskeytyvissä työaikamuodoissa seuraavasti: - uutena vuotena (viisi työvuoroa uudenvuoden aattona vuorotyössä ensimmäisen vuoron ja päivätyössä säännöllisen työajan jälkeen) - vappuna (viisi työvuoroa alkaen vapun aattona vuorotyössä ensimmäisen vuoron ja päivätyössä säännöllisen työajan jälkeen) - helluntaina (kolme työvuoroa alkaen helluntaiaamuna klo 6.00). 9 Toimihenkilön tiedossa on oltava vähintään kaksi viikkoa ennen, onko yllä mainitut ajankohdat seisokkiaikaa vai ei. 10 Seisokkiaikoina suoritettavaksi aiotusta korjaustyöstä on, mikäli mahdollista, annettava hyvissä ajoin ennakkoilmoitus ko. toimihenkilöille. Säännöllisen työajan pituus päivä- ja 2-vuorotyössä 11 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa. 12 Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 13 Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-mallin mukaisesti: 5

A-VAIHTOEHTO: a. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia. b. 40-tuntiseen työviikkoon siirtymisen jälkeen noudatetaan liittojen 28.3.1984, 13.12.1985 ja 25.3.1986 tekemiä työajan lyhentämistä koskevia sopimuksia sekä 17.12.1993 tehtyä pöytäkirjaa. B-VAIHTOEHTO: a. Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia. b. Vapaan antamisessa noudatetaan sopimusalan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaatteita. a.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä. c. Edellä a.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. d. 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita. e. Työtuntijärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita. f. Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuhteen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työtuntijärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen edellä olevan kohdan a. mukainen suhteellinen vähennys. 14 Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika on sama kuin muina arkipäivinä. 15 Elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi, ovat vapaapäiviä päivätyössä (1/5) ja keskeytyvissä työaikamuodoissa (2/5,3/5): a. uudenvuodenpäivän viikon lauantai, b. loppiaisviikon lauantai, 6

c. pääsiäislauantai, d. pääsiäisen jälkeinen lauantai, e. vapunpäivän viikon lauantai, f. helatorstaiviikon lauantai, g. juhannusaatto, h. itsenäisyyspäiväviikon lauantai, i. jouluaatto, j. joulun jälkeinen lauantai. Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö, ellei samalta ajalta jo suoriteta seisokkiajan palkkaa. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen. 8 TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN ERI TYÖAIKAMUODOISSA TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 1- JA 2-VUOROTYÖSSÄ Perusedellytykset Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. Työajan lyhennyksen toteuttaminen Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden työaikaa lyhennetään enintään 100 tuntia kalenterivuodessa. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Muist. Työsuhteen alkamisvuonna toimihenkilölle annetaan neljäsosa vuotuisesta työajan lyhennyksestä vuosineljännestä kohti edellyttäen, että toimihenkilö työskentelee ao. vuosineljänneksen mahdollisista työpäivistä yli puolet. Jos toimihenkilö riippumatta työsuhteen pituudesta on palkatta poissa työstä tai työskentelee muussa kuin tässä tarkoitetuissa työaikamuodoissa ao. vuosineljänneksen mahdollisista työpäivistä puolet taikka enemmän, hänelle ei tällaiselta vuosineljännekseltä anneta vapaata. 7

Vapaan antaminen Ansiotaso Joustovapaa Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä työvuoron pituutta. Työvuoron pituuden on oltava kuitenkin vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin, ellei paikallisesti toisin sovita. Pöytäkirjamerkintä: Edellä mainittua työajan lyhennysvapaata ei tule sijoittaa jo etukäteen työnantajan tiedossa oleviin muihin lakiin tai työehtosopimukseen perustuviin vapaapäiviin. Jos sen sijaan vapaan antamisajankohta on määrätty ennen kuin edellä tarkoitetut vapaat ovat työnantajan tiedossa, katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Mikäli vapaata ei ole pidetty ko. kalenterivuoden aikana, on ne annettava viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön ja työnantajan välillä ole toisin sovittu. Työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaolevalle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko tehdas tai työosasto, johon toimihenkilö kuuluu on tässä tarkoitettua vapaata pitänyt edellyttäen, että hän muutoin on ollut siihen oikeutettu. Sairasta toimihenkilöä ei saa muussa kuin em. tapauksissa määrätä pitämään vapaata ellei ilmoitusta vapaan antamisesta ole annettu ennen sairastumista tai toimihenkilö ole tervehtynyt ennen vapaan alkamista. Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Toimihenkilölle maksetaan siten vapaan ajalta hänen normaali kuukausipalkkansa mahdollisine lisineen. Milloin toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan toimihenkilölle kertyneitä vapaapäiviä vastaava palkka. Jos taas toimihenkilön työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin niitä on kertynyt, on työnantaja oikeutettu pidättämään liikaa annettuja vapaapäiviä vastaavan palkan määrän lopputilistä. Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 :n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. 8

KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN Työaikaa koskevat yleiset periaatteet keskeytyvässä kolmivuorotyössä Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36,6 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on niiden toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, 1760 tuntia vuodessa. Niiden toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan, on säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika 1724 tuntia. Muist. Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina vähennetään vuotuisesta työajasta 8 tuntia. Työvuorojärjestelmät ja miehitys Työajan lyhennys keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa keskeytyvässä kolmivuorotyössä toteutetaan siten, että ennakolta laaditaan työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen kohdassa mainitut työaikaa koskevat periaatteet. Mikäli työvuorokaavio laaditaan vuotta lyhyemmäksi ajaksi, saadaan kyseisen ajanjakson säännöllinen työaika kertomalla ajanjaksoon sisältyvien työviikkojen lukumäärä 36,6:lla. Työajan lyhennys ja viikkoylityö Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Tilapäinen työskentely keskeytyvässä kolmivuorotyössä Tämän kohdan mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti 3-vuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kahtakymmentä ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän. Työajan lyhennys ja ansiotaso Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta. KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN Työaikaa koskevat yleiset periaatteet keskeytymättömässä kolmivuorotyössä Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. 9

Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on niiden toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, 1675 tuntia vuodessa. Niiden toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan, on säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika 1640 tuntia. Muist. Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina vähennetään vuotuisesta työajasta 8 tuntia. Työvuorojärjestelmät ja miehitys Työajan lyhennys keskimäärin 35 tuntiin viikossa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toteutetaan mekaanisessa metsäteollisuudessa siirtymällä esimerkiksi ns. 4,5-vuorojärjestelmään. 4,5 vuoroa varten voidaan työvuorokaavio laatia esimerkiksi seuraavasti: Esimerkki: Tehtävä 1: I I I I - - A A A A - - Y Y Y Y - - Y Y - - I I I I - - A A A A - - Y Y - - Y Y Y Y - - I I I I - - A A A A A A A A - - Y Y Y Y - - I I I I - - Tehtävä 2: I I - - A A A A - - Y Y Y Y - - I I - - I I I I - - A A A A - - Y Y Y Y Y Y Y Y - - I I I I - - A A A A - - A A - - Y Y Y Y - - I I I I - - A A Vuorottaja: - - A2 A2 A1 A1 - - Y2 Y2 Y1 Y1 - - I2 I2 I1 I1 jolloin vuorottaja tekee tehtävää 2, kun on A2, Y2 ja I2 ja tehtävää 1, kun on A1, Y1 ja I1. Työvuorojärjestelmä laaditaan vähintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen tässä kohdassa mainitut työaikaa koskevat periaatteet. Yrityskohtaisesti voidaan käyttää myös muita 4,5-vuorojärjestelmiä tai myös muunlaisia työvuorojärjestelmiä. Mikäli yritys- tai tehdaskohtaiset syyt vaativat käyttöön otettavaksi muunlaisia työvuorojärjestelmiä, tulee niiden täyttää tässä kohdassa mainitut työaikaa koskevat yleiset periaatteet. Työajan lyhennys ja ansiotaso Keskeytymättömässä vuorotyössä oleville toimihenkilöille työajan lyhennys toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Mikäli vuorolisät ja sunnuntaityökorotukset on maksettu tehtyjen työtuntien mukaan, korvataan vuorolisien ja 10

sunnuntaityökorotusten vähenemisestä aiheutuva ansionmenetys erillisellä lisällä, jonka suuruus on 4,8 % kuukausipalkasta. Työajan lyhennys ja viikkoylityö Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Työaikamuodon muutokset Siirryttäessä tässä :ssä tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pitämättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahakorvaus siten kuin jäljempänä 4. kappaleessa on määritelty. Jos taas ao. toimihenkilö on saanut liikaa vapaapäiviä, on työnantaja oikeutettu teettämään ne takaisin toimihenkilön työvuorojärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, ei kuitenkaan sunnuntaina. Takaisin teetettäviltä päiviltä ei työnantaja ole velvollinen maksamaan erillistä palkkaa tai ylityökorvausta. Tämän :n mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kutakin seitsemää ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän. Osa-ajan palkan suuruus lasketaan, kuten 14 :ssä on sovittu osa-ajan palkan laskemisesta käyttäen laskentaperusteena ko. taulukossa olevien työpäivien lukumäärää. 9 KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 1 Keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan yksi- ja kaksivuorotyössä työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen sopia käytettäväksi siten, että työaika enintään vuoden aikana tasoittuu työehtosopimuksen mukaisiin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääriin. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan tasoittumisjaksoksi työtuntijärjestelmä. 2 Ellei paikallisesti ole edellisen kappaleen mukaisesti sovittu työajan järjestämisestä, voi työnantaja yksi- ja kaksivuorotyössä tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä pidentää tilapäisesti vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Tällöin työnantajan tulee laatia työaikalain 34 :n mukaisesti työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka aikana työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua on tarkoitus palata takaisin entiseen työtuntijärjestelmään. 11

3 Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä. 4 Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 :n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti. Soveltamisohje: 9 a TYÖAIKAPANKKI 10 LISÄTYÖ Lisätyön käsite Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään em. työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata sekä keskimääräisen työajan tasoittamatonta työaikaa ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. Osapuolet korostavat esimiestyön merkityksen korostumista 9 :n toisen kohdan tuotannollisen tilanteen hoitamisessa. Tämän vuoksi pykälän tarkoittaman tuotannollisen syyn vallitessa toimihenkilöihin noudatetaan samanlaista työaikakäytäntöä kuin työntekijöihin ellei esimiehen osalta ole perusteltua syytä poiketa alaistensa noudattamasta järjestelmästä. Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä liitteenä olevien periaatteiden mukaisesti. Lisätyötä on toimihenkilön suostumuksella tehty, työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä 7 :n 9. kohdan ja 9 :n mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä. Poissaolotapauksia lukuun ottamatta lisätyötä voi tehdä toimihenkilö, jonka sovittu työaika on alle 40 tuntia viikossa. 12

Esimerkkejä: a) Vuorokautista lisätyötä enintään 0,5 tuntia päivässä, kun säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä. b) Vapaapäivänä tehty lisätyö - enintään 2,5 tuntia viikossa, jos lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana ja säännöllinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia - 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, jos toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä. 2 Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti. Jos työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso ei mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työtuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa. Lisätyöstä maksettava palkka 3 Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä. 11 LEPOAJAT JA VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA Viikoittainen vapaa-aika 1 Pääasiallisesti toimistoissa sekä tutkimus- ja keskuslaboratorioissa työskenteleville toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen vapaa-aika antaa muunakin viikon aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi. 2 Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen vapaa- aika järjestää niin, että sitä kolmen viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin kerralla. 13

3 Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa: a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia; b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä; c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista; d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi. Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen 4 Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaa-aikansa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai jos siitä etukäteen sovitaan, korvaamalla se jäljempänä olevan 7. kohdan mukaan kokonaisuudessaan rahana. 5 Viikoittaisena vapaa-aikana aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi. 6 Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä. 7 Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikoittainen vapaa-aika suorittaa kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö. Päivittäinen lepoaika Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehtävästä työstä. 8 Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 :ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. 9 Kun työaika on päivätyössä seitsemää tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä 14

lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä. 10 Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta. Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle. 11 Työaikalain 29 :ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen työvuoron aikana kerrallaan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa. PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 12 PALKKAUS 1 Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Toimihenkilön palkkaan voi kuulua myös muita yrityksen palkkapolitiikan perusteella maksettavia palkanosia. 2 Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toimihenkilön rahapalkkaa luontoisetuineen ilman erillisenä maksettavia lisiä. 3 Luontoisedun raha-arvona pidetään tätä sopimusta sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa. 4 Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuna kiinteänä palkanmaksupäivänä, jolloin palkan tulee olla nostettavissa työpaikalla tai toimihenkilön määräämässä rahalaitoksessa. 5 Mikäli palkanmaksupäivä ei ole pankin aukiolopäivä, tulee palkan olla toimihenkilön nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä aukiolopäivänä. 6 Palkanmaksupäivän ja -tavan muutoksesta sovitaan paikallisesti viimeistään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava viimeistään korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä. 15

7 Osapuolet suosittelevat, että palkkausjärjestelmästä sovitaan ensisijaisesti yritys- tai toimipaikkakohtaisesti siten, että palkkausjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisten palkkojen vaativuusjärjestyksen mukaisesta porrastuksesta ja henkilökohtaisen palkanosan mukaisesta porrastuksesta. Mikäli palkkausjärjestelmästä sovitaan paikallisesti, tässä pykälässä mainittuja vähimmäispalkkoja ei sovelleta. 8 Toimihenkilöiden kokonaispalkat ovat vähintään seuraavat: 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien Taso A Taso B Taso C Taso D 1729 /kk 2047 /kk 2334 /kk 2985 /kk 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien Taso A Taso B Taso C Taso D 1757 /kk 2080 /kk 2371 /kk 3033 /kk 9 Toimihenkilötöiden vaativuustason määritys Taso A Avustavat toimihenkilötehtävät Avustavat toimihenkilötehtävät kuten: monistus, postitus, lähetti jne. Taso B Tavanomaiset toimihenkilötehtävät Toimen hoitaminen edellyttää riittävää perehtyneisyyttä ja alan peruskoulutusta tehtävän hoitamiseen. Taso C Vaativat toimihenkilötehtävät Toimen hoitaminen edellyttää perehtyneisyyden lisäksi kokemusta, erikoiskoulutusta sekä esimiesasemaa tai erikoisosaamista tehtävän hoitamiseksi. Taso D Erittäin vaativat toimihenkilötehtävät Tehtävät edellyttävät laajaa ja monipuolista kokemusta sekä erikoiskoulutusta tehtävän hoitamiseksi. Esimiesaseman ja/tai asiantuntijatason osaamisen lisäksi tehtävässä edellytetään neuvottelu- ja kommunikointitaitoja. Toimihenkilölle ilmoitetaan mille tasolle A, B, C tai D hänen tekemänsä tehtävä kuuluu. 10 Tämän työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Osapuolet sopivat erillisen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toimen vaativuuden arviointiin liittyvät erimielisyydet. 16

Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilöjärjestön ja työnantajan nimeämää edustajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan. 11 Edellä mainittuja vähimmäispalkkoja tulee soveltaa viimeistään koeajan päätyttyä. Vähimmäispalkkaa ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin eikä harjoittelijoihin. 12 Työnantaja vastaa palkkausjärjestelmän toteuttamisesta ja käyttöönotosta. Vaativuuden arviointi suoritetaan toimipaikalla. Toimihenkilöiden valitsemille edustajille varataan mahdollisuus osallistua työn vaativuuden arviointiin. Palkkausjärjestelmän toimivuuden perusedellytys on, että toimenkuvaukset pidetään ajan tasalla ja toimen vaativuuden sekä henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnit suoritetaan paikallisesti sovitun ylläpitomenettelyn mukaisesti. 13 VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ 1 Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla. 2 Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta (kuukausipalkka luontoisetuineen) on 1.4.2018 alkaen: Kuukausipalkan Iltavuoro yövuoro (Kuukausipalkka luontaisetuineen euroina) ollessa Senttiä senttiä alle 1673 162 303 1673-1757 165 312 1758-1847 170 319 1848-1931 176 328 1932-2021 181 340 2022-2107 185 348 2108-2195 190 356 2196-2282 195 366 2283-2368 200 376 2369-2455 205 382 2456-211 391 Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta (kuukausipalkka luontoisetuineen) on 1.4.2019 alkaen: 17

Kuukausipalkan Iltavuoro yövuoro (Kuukausipalkka luontaisetuineen euroina) ollessa Senttiä senttiä alle 1700 164 308 1700-1785 167 317 1786-1877 172 324 1878-1962 179 333 1963-2053 184 346 2054-2141 188 354 2142-2230 193 362 2231-2319 198 372 2320-2406 203 382 2407-2494 209 388 2495-215 397 Paikallisesti voidaan sopia vuorotyölisien maksamisesta kuukausikorvauksena. 3 Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. 4 Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18 22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22 06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä. 5 Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka. 6 Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään 2. kohdassa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen. 7 Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka. 14 OSA-AJAN PALKKA 1 Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien 18

lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 15 :ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Soveltamisohje Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti: poissaolopäivä/-tunti _ lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka 2 Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan: KUUKAUSITYÖAIKA 2018 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 22 165 176 Helmikuu 20 150 160 Maaliskuu 21 157,5 168 Huhtikuu 20 150 160 Toukokuu 21 157,5 168 Kesäkuu 20 150 160 Heinäkuu 22 165 176 Elokuu 23 172,5 184 Syyskuu 20 150 160 Lokakuu 23 172,5 184 Marraskuu 22 165 176 Joulukuu 18 135 144 KUUKAUSITYÖAIKA 2019 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 22 165 176 Helmikuu 20 150 160 Maaliskuu 21 157,5 168 Huhtikuu 20 150 160 Toukokuu 21 157,5 168 19

työpäiviä 37,5 t 40,0 t Kesäkuu 19 142,5 152 Heinäkuu 23 172,5 184 Elokuu 22 165 176 Syyskuu 21 157,5 168 Lokakuu 23 172,5 184 Marraskuu 21 157,5 168 Joulukuu 19 142,5 152 KUUKAUSITYÖAIKA 2020 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 21 157,5 168 Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai. Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 9 :n 2. kohdan 2. kappaleen tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita. 15 YLITYÖ- YM. KORVAUKSET 1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Vuorokautinen ylityö Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu. 2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 3 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. 20

Viikoittainen ylityö 4 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 5 Milloin toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai keskusjärjestöjen välisen koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. 6 Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa. 7 Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, ellei 17 kohdasta muuta johdu. Esimerkki: Ma Ti Ke To Pe La Su 8 8 8 10 8 1,5 10 - lasketaan viikon kaikki suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia - edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia - jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen työaika 40,0 tuntia viikkoylityötä 9,5 tuntia Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna. Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia 50 prosentilla ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia 100 prosentilla korotettuna. Edellä sanottu koskee työaikalain alaisia töitä. 21