TURUN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2014 2016 Poliittinen historia
POLITIIKAN TUTKIMUS: POLIITTINEN HISTORIA JA VALTIO-OPPI Poliittisen historian ja valtio-opin oppiaineet muodostavat vuodesta 2014 lähtien yhteisen hakukohteen. Oppiaineilla on 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot, joiden suorittamisen jälkeen valitaan jompikumpi aine pääaineeksi. Perusopinnoista on 15 op molempien oppiaineiden yhteisiä opintoja, minkä lisäksi opiskelija valitsee 10 op joko poliittista historiaa tai valtio-oppia. Tästä valinnasta riippuen opiskelijalle merkitään opintorekisteriin joko poliittisen historian tai valtio-opin perusopinnot. Halutessaan opiskelija voi lisäksi suorittaa perusopinnoista myös toisen oppiaineen 10 op ja saada siitä 10 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden. Perusopintojen rakenne ja sisältö esitetään tässä opinto-oppaassa sekä poliittisen historian että valtio-opin sivuilla, jotta opiskelija saa kokonaiskuvan VTK-tutkinnon rakenteesta. POLIITTINEN HISTORIA Poliittinen historia tekee oman ajan maailmaa ymmärrettäväksi historiatietoisesta näkökulmasta. Tutkimuksen pääkohteena on ollut moderneille eurooppalaisille yhteiskunnille ominainen politiikka, joka parin viime vuosisadan aikana on koskettanut koko maapalloa. Viime vuosikymmenien muutokset ja keskustelut ovat johtaneet poliittisen historian osin uusiin kysymyksenasetteluihin, kun vallan ja politiikan käsitteet sekä näkemykset ilmiöiden poliittisista ulottuvuuksista ovat monipuolistuneet. Aikoinaan korostettiin valtioiden roolia, sittemmin kiinnostuksen kohteeksi tuli myös kansalaisyhteiskunta, ja nykyään näkökulma kattaa esimerkiksi globalisaation, alueellisen integraation ja median. Poliittinen historia yhdistää korkeatasoisen historiantutkimuksen jatkuvuuden uusiin näkökulmiin tavoitteena kouluttaa opiskelijoista asioiden ja ilmiöiden yhteydet ja taustat ymmärtäviä yhteiskuntatieteellisen alan asiantuntijoita. Opiskelijat perehdytetään historiantutkimuksen kriittiseen käyttämiseen ja heille annetaan valmiuksia tuottaa uutta tietoa, liittää se asiayhteyksiinsä ja esittää se tieteellisesti perustellen. Opetuksen muodoilla kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja kehitetään suullisen ja kirjallisen argumentoinnin taitoja. Tiivistetysti koulutuksen tavoitteena on: 1. Perehdyttää uusimman ajan poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen kehitykseen sekä nykyajan poliittisten ilmiöiden taustaan. 2. Antaa perustiedot poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, esitellä näitä koskevat käsitteet, tulkinnat, menetelmät sekä tieteellisesti kokoavat näkemykset ja katsomustavat. 3. Antaa perusteelliset tiedot poliittisen historian alasta, tutkimustraditiosta, soveltamismahdollisuuksista ja merkityksestä. 4. Luoda eri tehtäviin soveltuvia, hyvään historialliseen yleissivistykseen nojaavia ammatillisia valmiuksia ja perusvälineitä analyysiin, esiintymiseen, neuvotteluun ja suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin. 5. Synnyttää teoreettiset, metodiset ja tiedolliset valmiudet politiikan, yhteiskuntien ja kansainvälisen järjestelmän tieteelliseen tarkasteluun. 6. Luoda valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen poliittisessa historiassa. Poliittisen historian laaja-alainen tieteellinen koulutus ei vie suoraan tiettyyn ammattitehtävään, vaan tarjoaa valmiudet monille aloille. Valmistuneet maisterit ovat sijoittuneet hallintoon ja järjestöihin (valtio, kunnat, puolueet, etu- ja muut järjestöt, alueelliset organisaatiot), tiedotusalalle (media, hallinnon, elinkeinoelämän ja järjestöjen tiedotus), kansainvälisiin tehtäviin (ulkoasiainhallinto, hallinnon ja järjestöjen ulkomaansuhteet, kauppa, kehitysyhteistyö, EU, YK) sekä koulutukseen (koulut, aikuiskasvatus, ammatillinen jatkokoulutus, korkeakoulut ja erikoiskoulutus). Pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus pätevöityä historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi (ks. lähemmin opintosuunnitelman lopusta). Osa valmistuneista on sijoittunut tutkijoiksi yliopistoihin tai muualle akateemiselle alueelle. Oppaan tietoihin tulevat muutokset ja päivitykset on syytä tarkistaa poliittisen historian verkkosivuilta, joita kannattaa käyttää aktiivisesti. Tietojen ajantasaisuus kannattaa aina tarkistaa!
PÄÄAINEOPISKELIJOIDEN OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITUSSUUNNITELMA Poliittisen historian pääaineopinnot ja tiedekunnan yhteiset pakolliset yleisopinnot (kursiivilla) kandidaatin tutkinnossa (VTK): Syyslukukausi Kevätlukukausi 1. vuosi P1 luentokurssi P4 monimuotokurssi P2.1 luentokurssi P5.1 kirjatentti P2.2 kirjatentti P5.2 essee P3.1 luentokurssi P3.2 luentokurssi (jos haluat tehdä myös valtio-opin perusopintojen 10 op, tee ne keväällä) Englannin kieli osa I (ryhmä myös 1. vuoden keväällä) Puheviestinnän perusteet Ihmis- ja yhteiskuntakäsitykset 2. vuosi A1.1 kirjatentti A2 Valinnat ja mahdollisuudet -monimuotokurssi (tai 3. vuoden kevät) A3 erikoistumisopintoja A3 erikoistumisopintoja Englannin kieli osa II (ryhmä myös 2. vuoden keväällä) Suomen kielen kirjallinen viestintä Toinen kotimainen kieli Tieteenfilosofia ja kriittinen ajattelu 3. vuosi A4 Työelämään orientoituminen A6 Kandidaatin seminaari ja tutkielma A5 Tutkimuskurssi Tieteenteon etiikka Kieliopintojen osalta tulee seurata lukuvuoden alussa kielikeskuksen internet-sivuja, sillä kurssien ajankohdat saattavat vaihtua keväästä syksyyn tai toisinpäin. Ilmoittautumiset ovat usein jo elokuussa. Englannin kielen sijasta voi tehdä myös muunkin vieraan kielen, mutta sen taso on oltava vähintään B1-B2, joten alkeiskurssit eivät kelpaa. Poliittisen historian pääaineopinnot maisterin tutkinnossa (VTM): Syyslukukausi 4. vuosi S2 Historiankirjoitukset traditiot, essee ja kirjatentti Kevätlukukausi S1 Ammatillinen orientoituminen S4 Maisteriopintojen johdantokurssi S3 Historiantutkimuksen teoria ja metodologia, essee ja kirjatentti S5.1 Seminaari I S5.2 Seminaari II 5. vuosi S5.3 Seminaari III S5.3 Seminaari III jatkuu S6 Pro gradu -tutkielma S6 Pro gradu-tutkielma Yllä mainittujen opintojen lisäksi kukin sijoittaa suunnitelmaansa itse valitsemansa sivuaineopinnot sekä kandidaatinettä maisterivaiheen opintoihin. Mahdolliset ulkomailla suoritettavat vaihto-opinnot sopivat parhaiten kolmanteen tai neljänteen lukuvuoteen.
POLIITTINEN HISTORIA, VTK Tavoitteet Tiivistetysti koulutuksen tavoitteena on: 1. Perehdyttää uusimman ajan poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen kehitykseen sekä nykyajan poliittisten ilmiöiden taustaan. 2. Antaa perustiedot poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä, esitellä näitä koskevat käsitteet, tulkinnat, menetelmät sekä tieteellisesti kokoavat näkemykset ja katsomustavat. 3. Antaa perustiedot poliittisen historian alasta, tutkimustraditiosta, soveltamismahdollisuuksista ja merkityksestä. 4. Luoda eri tehtäviin soveltuvia, hyvään historialliseen yleissivistykseen nojaavia ammatillisia valmiuksia ja perusvälineitä analyysiin, esiintymiseen, neuvotteluun ja suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin. KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) PÄÄAINEENA Poliittisen historian perusopinnot 25 op P1 Johdatus politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimukseen 5 op P2 Johdatus poliittisen historian tutkimukseen 5 op P2.1 Poliittisen historian suuntauksia 2 op P2.2 Historiantutkimuksen peruskysymyksiä 3 op P3 Ideologioiden muotoutuminen ja politiikan teorian klassikot 5 op P3.1 Ideologioiden muotoutuminen 3 op P3.2 Politiikan teorian klassikot 2 op P4 Suomalaisten maailmat 5 op P5 Maailmanhistoriat 5 op P5.1 Näkökulmia Eurooppa-keskeiseen maailmaan 3 op P5.2 Näkökulmia globaaliin maailmaan 2 op Poliittisen historian aineopinnot ja kandidaatintutkielma A1 Historiantutkimuksen metodologia I A2 Poliittisen historian valinnat ja mahdollisuudet A3 Erikoistumisopinnot Mahdollisuus valita viidestä eri temaattisesta linjasta A4 Työelämään orientoituminen A5 Tutkimuskurssi A6 Kandidaatin seminaari ja tutkielma sekä tutkielman kielenohjaus väh. 50 op 5 op 5 op 20 op 5 op 5 op 10 op Lisäksi on mahdollista suorittaa: A7 Kansainvälisiä ja muita korvaavia opintoja Kahden sivuaineen perusopinnot TAI vastaavat kokonaisuudet 50 op Pakollisia sivuaineita ei ole. Parhaiten poliittisen historian opintoja tukevia sivuaineita ovat esim. yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan muut oppiaineet, humanistisen tiedekunnan historia-aineet ja kehitysmaatutkimus, Baltic Sea Region Studies, History and Politics of European Integration, Itä-Aasia -opinnot, oikeustiede, kasvatustiede, sukupuolentutkimus, kielet ja mediatutkimus sekä eräät kauppakorkean aineet. Jokaisen opiskelijan on rakennettava omista intresseistään lähtien yksilöllinen kokonaisuus, jonka hän kirjaa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (Hops).
Kieli- ja viestintäopinnot Metodiopinnot Ihmis- ja yhteiskuntakäsitykset Tieteenfilosofia ja kriittinen ajattelu Tieteenteon etiikka 16 op 9 op 3 op 3 op 3 op Muut opinnot Määrä vaihtelee muiden suoritusten mukaan. Kandidaatintutkinnon kokonaispistemäärän tulee olla vähintään 180 op. Lisätiedot Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan pääaineopiskelija laatii laitoksen kaavakkeelle alustavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (Hops), joka käydään läpi tutoriksi määrätyn opettajan kanssa. Pääaineen suunnitelmien lisäksi siinä hahmotellaan sopivia sivuaineita. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä ja siihen palataan tarvittaessa, pakollisesti silloin kun/jos kandidaatin tutkinnon jälkeen ryhdytään suorittamaan maisterin tutkintoa. Hops-lomake löytyy poliittisen historian intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu/Opintojen ohjaus. POLIITTINEN HISTORIA SIVUAINEENA Perusopinnot 25 op pääosin kuten pääaineena (P5.2. tehdään kirjatenttinä) Mikäli opiskelija suorittaa/on suorittanut myös valtio-opin perusopinnot, poikkeaa perusopintojen laajuus. Katso tarkemmin http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/opiskelu/sivut/home.aspx Aineopinnot 35 op seuraavasti: A1 Historiantutkimuksen metodologia A2 Poliittisen historian valinnat ja mahdollisuudet, kirjatentti A3 Erikoistumisopinnot 10 op 5 op 20 op Syventävät opinnot 90 op kuten pääaineena OPETUSOHJELMA Lukukausittain laadittava opetusohjelma on luettavissa sähköisenä NettiOpsussa sekä saatavissa paperiversiona poliittisen historian opiskelijoiden huoneessa.
POLIITTISEN HISTORIAN PERUSOPINNOT 25 OP (POLH3000) Tavoitteena on antaa perustiedot yleisestä ja Suomen poliittisesta historiasta, aatehistoriasta, historiantutkimuksesta sekä politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksesta. Perusopinnot suorittanut opiskelija on saanut pohjan aineopinnoille poliittisessa historiassa tai kompaktin historiallisen rautaisannoksen vahvistamaan muun pääaineen opintojaan. Perusopintojen kokonaisuudesta vastaa Lintunen. POLT0000 P1 JOHDATUS POLITIIKAN JA KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN TUTKIMUKSEEN 5 OP Sisältö: Kurssi esittelee valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksen peruskäsitteet ja -teoriat, tutkimusotteet ja suuntaukset, oppihistoriaa sekä suhteet lähitieteisiin Tavoitteet: Kurssin suorittanut tuntee valtio-opin ja kansainvälisen politiikan peruskäsitteet ja- teoriat, hahmottaa alojen suhteen muihin yhteiskuntatieteisiin ja tuntee keskeisten tutkimussuuntausten perusteemat. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina. Luentokuulustelussa tentitään myös oppimateriaalina oleva kirjallisuus. Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kurssin myös kirjatenttinä, mutta luentokurssia suositellaan vahvasti. Kirjatentti tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Ohjeet sähköiseen tenttiin: https://tenttis.utu.fi/login/ Oppimateriaalit luentokurssiin osallistujille: Luentomuistiinpanot, luennolla jaettava materiaali ja Hakovirta, H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (toinen uudistettu laitos) ja Heywood, A.: Politics (3. laitos, luvut 1, 12-18, 20; tai vastaavat luvut muista laitoksista) Oppimateriaalit sivuaineopiskelijoiden kirjatenttiin: Hakovirta H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (toinen, uudistettu laitos) ja Heywood A.: Politics (3. laitos kokonaan) Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 1. vuoden syksy Kurssin vastuuhenkilö: Professorit, kv-linja ja pj-linja Kirjatentin vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja, pj-linja Arvostelu: Hylätty 1 5. P2 JOHDATUS POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUKSEEN 5 OP Tavoitteena on antaa perustiedot historiantutkimuksen ja poliittisen historian luonteesta. Kirjatentti P2.2 olisi hyvä suorittaa jo luentosarjan alkuvaiheessa. POLT0001 P2.1 POLIITTISEN HISTORIAN SUUNTAUKSIA 2 OP Tavoitteet: Perehtyminen historiantutkimuksen ja poliittisen historian lähtökohtiin ja historiaan sekä lähihistorian erityiskysymyksiin. Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen eri aihepiirejä ja lähestymistapoja. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Toteutustavat: Luento-opetus 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu. Luentokurssin oheismateriaali: Soikkanen, T.: Poliittisen historian historia. Päivitetty sähköinen artikkeli (2014) tulee moodleen kurssin yhteydessä. Vastuuhenkilö(t): Jokisipilä POLT0002 P2.2 HISTORIANTUTKIMUKSEN PERUSKYSYMYKSIÄ 3 OP Tavoitteet: Perehdyttää poliittisen historian tutkimuksen metodologiaan. Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen peruskysymyksiä. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti. Tentti suoritetaan sähköisesti tenttiakvaariossa opiskelijan valitsemana ajankohtana. Ohjeet sähköiseen tenttiin https://tenttis.utu.fi/login/.
1. Carr, E. H.: What is History? With a new introduction by Richard J. Evans. Huom! Evansin johdanto pitää ehdottomasti lukea. 2. Donnelly, M. & Norton, C.: Doing History SEKÄ artikkeli Hyytiäinen Nina & Tähtinen Juhani, Historian tutkimus ja lähteet (2008) http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/virmo/virmo-1/kashisnet/kasvatuksen-historian-tutkimus/kasvatuksenhistorian-tutkimus-ja-lahdekysymys Vastuuhenkilö(t): Vares P3 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN JA POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT 5 OP Tavoitteena on antaa peruskäsitys poliittisten ideologioiden ja politiikan teorian vaiheista ja merkityksestä. POLT0003 P3.1 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN 3 OP Tavoitteet: Opiskelijalla on kurssin suoritettuaan yleiskäsitys eurooppalaisperäisistä ideologioista ja niiden kehityksestä. Sisältö: Perehdytään kulttuurillisten ja universaalien ajattelutapojen muotoutumiseen ja oman aikamme keskeisiin eurooppalaisiin ideologioihin. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Toteutustavat: Luento-opetus 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu.. Vastuuhenkilö(t): Vares POLT0004 P3.2 POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT 2 OP Tavoitteet: Opiskelija omaa kurssin suoritettuaan perustiedot keskeisistä länsimaisen poliittisista ajattelijoista. Sisältö: Perehdytään länsimaisen politiikan tutkimuksen keskeisiin klassikoihin. Suoritustavat: Luento-opetus 14 h. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 1. vuoden syksy Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu. Arviointi: Hylätty 1 5. Vastuuhenkilö(t): Yliopisto-opettaja, valtio-oppi POLH2311 P4 SUOMALAISTEN MAAILMAT 5 OP Tavoitteena on syventää Suomen lähihistorian tuntemusta ja johdattaa sen tarkasteluun tutkimuksen keinoin. Tavoitteet: Monipuolisten perustietojen omaksuminen suomalaisen yhteiskunnan poliittisesta historiasta ja kansainvälisistä suhteista sekä johdattaminen erilaisten historiatulkintojen olemassaoloon ja niiden vertailuun. Opiskelija saa perustiedot Suomen kansainvälisen aseman kehityksestä uusimmalla ajalla, pystyy sijoittamaan Suomen kehityksen kansainväliseen kontekstiin ja oppii perusteet ulkomaisista näkökulmista Suomeen. Sisältö: Suomen sisäisen poliittisen kehityksen ja ulkosuhteiden keskeiset kehityspiirteet 1800-luvulta alkaen sekä tapahtumahistorian että kansainvälisen näkökulman kannalta katsottuna. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Toteutustavat: Opintojakso suoritetaan monimuoto-opiskeluna, joka koostuu kirjallisuustentistä, luentosarjasta (16 h) ja opintoryhmätyöskentelystä. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu + harjoitustyö(t). Luentosarja ja opintoryhmätyöskentely. Opintoryhmät alkavat vasta luento-osuuden jälkeen. Kirjallisuus tentitään kurssin luentokuulustelun yhteydessä. Jussila, O., Hentilä,S., Nevakivi, J.: Suomen poliittinen historia 1809-2009. Arvosanaan vaikuttaa myös aktiivisuus opintoryhmässä. Vastuuhenkilö(t): Clerc
P5 MAAILMANHISTORIAT 5 OP Tavoitteena on antaa peruskäsitys nykyajan maailmanhistorian luonteesta ja lähestymistavoista. POLH2312 P5.1 NÄKÖKULMIA EUROOPPA-KESKEISEEN MAAILMAAN 3 OP Tavoitteet: Perehtyminen Eurooppa-keskeiseen historian jäsentämiseen. Sisältö: Kriittinen katsaus Eurooppa-keskeiseen historiaan kahdesta tuoreesta perspektiivistä: naisen asemasta nähtynä ja demokratian/parlamentarismin mittapuusta tarkasteltuna. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti. Tentti suoritetaan sähköisesti tenttiakvaariossa opiskelijan valitsemana ajankohtana. Ohjeet sähköiseen tenttiin: https://tenttis.utu.fi/login/ 1. Mazower, M.: The Dark Continent: Europe s Twentieth Century, s. 1-252. 2. Stone, Dan: Goodbye to All That The Story of Europe since 1945. Vastuuhenkilö(t): Railo POLH2313 P5.2 NÄKÖKULMIA GLOBAALIIN MAAILMAAN 2 OP Tavoitteet: Perehtyminen globaaliin historian jäsentämiseen. Sisältö: Yksi läntisen maailman suosituimmista kansainvälisen politiikan perusopintojen yliopistollisista oppikirjoista tarjoaa historiaa, teoriaa, rakenteita ja prosesseja oman aikamme kansainvälisten kysymysten opastajana. Lisäksi opiskelijat perehtyvät kolmannen maailman aseman kehittymiseen osana globaalia kilpailua. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Vaadittavat opintosuoritukset: Pääaineopiskelijat: essee + esseeseminaari. Esseen aiheesta ja aineistosta tulee sopia vastuuopettajan kanssa. Sivuaineopiskelijat: Kirjatentti. Tentti suoritetaan sähköisesti tenttiakvaariossa opiskelijan valitsemana ajankohtana. Ohjeet sähköiseen tenttiin: https://tenttis.utu.fi/login/ 1. Best, A., Hanhimäki, J., Maiolo, J. & Schulze, K.: International History of the Twentieth Century, toinen painos s. 216-479. 2. Judt, Tony & Snyder, Timothy: Thinking the Twentieth Century. Vastuuhenkilö(t): Suonpää (esseet) ja Clerc (kirjatentti)
POLIITTISEN HISTORIAN AINEOPINNOT (POLH3001) PÄÄAINEOPISKELIJAT väh. 50 op ja SIVUAINEOPISKELIJAT 35 op Tavoitteet: Aineopinnot antavat opiskelijoille poliittisen historian analyyttiset perusvalmiudet. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee oman alansa keskeiset työkalut. Hän kykenee muotoilemaan tutkimuskysymyksen, rajaamaan ja hakemaan aineiston, valitsemaan sopivan metodin sekä tuottamaan tieteellisellä tekstillä uutta tietoa. Opiskelija taitaa myös julkisen esiintymisen ja omien argumenttiensa puolustamisen. Lisäksi opiskelija saa kokemusta työelämästä ja sen vaatimuksista. Edeltävät opinnot: Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä perusopintojen suorittamisesta. Vaadittavat opintosuoritukset: Pääaineopiskelijoiden aineopinnot koostuvat 20 opintopisteen erikoistumisopinnoista (A3) sekä opintojaksoista A1.1, A2, A4, A5 ja A6. Sivuaineopiskelijoiden aineopinnot koostuvat erikoistumisopinnoista (A3) sekä opintojaksoista A1.1., A1.2 ja A2. Erikoistumisopinnot sisältävät viisi linjaa, joiden tarkoituksena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus erikoistua tiettyyn poliittisen historian alueeseen. Vastuuhenkilö(t): Aineopintojen kokonaisuudesta vastaavat Clerc A1 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA 10 OP POLH2285 A1.1 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA I 5 OP Tavoitteet: Teoreettisten valmiuksien antaminen poliittisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden historiatietoiseen problematisointiin ja analysoimiseen. Sisältö: Omaehtoisen tutkimisen pohjaksi välttämättömän teoreettisen ymmärryksen hankkiminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti. Edeltävät opinnot: Perusopinnot 1. Kalela, J.: Historiantutkimus ja historia TAI Kalela J. Making History (2012). 2. Autio, S., Katajala-Peltomaa, S. ja Vuolanto, V. (toim.): Historioitsijan arki ja tutkimuksen prosessi. 3. J.L. Gaddis: Landscapes of History: How Historians Map the Past. Vastuuhenkilö(t): Jokisipilä POLH2286 A1.2 HISTORIANTUTKIMUKSEN METODOLOGIA II 5 OP Yleiskuvaus: Kurssi vain sivuaineopiskelijoille. Tavoitteet: Tutustuminen poliittisen historian alan tieteelliseen kirjoittamiseen. Opintojakso antaa perusvalmiudet poliittisen historian lähdemateriaalin keräämiseen, analysoimiseen sekä lyhyen tutkielman laadintaan. Sisältö: Opintojaksossa harjoitetaan poliittisen historian tutkimusmenetelmiä kirjoittamalla tutkimussuunnitelma ja tutkielma (15-20 s.) erikseen sovittavasta aiheesta sekä opponoimalla toisen opiskelijan tutkielma. Tutkielma ohjeistetaan aloitusseminaarissa. Tutkielmalta edellytetään samoja sisällöllisiä ja ulkoisia vaatimuksia kuin kandidaatin tutkielmalta (vain sivumäärä on pienempi), joten työn tekemiseen tulee varata riittävästi aikaa. Toteutustavat: Seminaari 24 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. (sl/kl 24h), jossa läsnäolopakko. Edeltävät opinnot: Perusopinnot. Opintokokonaisuudesta oltava loppumerkintä kurssille ilmoittauduttaessa. Osallistumisen rajoitukset: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain sivuaineopiskelijoilla Lisätiedot: Kurssille on ilmoittauduttava etukäteen NettiOpsussa. Vastuuhenkilö(t): Railo
POLH2287 A2 POLIITTISEN HISTORIAN VALINNAT JA MAHDOLLISUUDET 5 OP Yleiskuvaus: Kurssi vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson kirjatenttinä. Tavoitteet: Kurssi pyrkii antamaan opiskelijalle kuvan historia- ja yhteiskuntatieteissä käytetyistä erilaisista tutkimusmenetelmistä ja -näkökulmista. Moni- ja poikkitieteellisten pohdintojen kautta opiskelijoita rohkaistaan käymään työryhmissä ennakkoluulotonta keskustelua poliittisen historian aihealueista, tutkimuskohteista, sisällöistä ja metodeista. Ennen kaikkea kurssin tarkoituksena on tieteenalan esittelyn kautta palvella opiskelijan oman tutkimusaiheen ideointia, valintaa, rajaamista ja näkökulman määrittämistä. Kurssin tavoitteena on myös kehittää työelämässä tarvittavia taitoja, kuten kykyä suulliseen ja kirjalliseen argumentointiin ja ryhmätyöskentelyyn. Sisältö: Kurssilla perehdytään historiantutkimuksessa ja lähiyhteiskuntatieteissä käytettäviin lähestymistapoihin ja tutkimuskohteisiin asiantuntija-alustusten ja annettujen ryhmäkeskustelutehtävien pohjalta. Opiskelija saa historiankirjoituksen traditioiden ja uudempien virtausten esittelyn kautta perusnäkemyksen siitä, miten eri tieteissä menneisyyttä ja sen toimijoita lähestytään, jäsennetään ja analysoidaan. Suositeltu suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuoden kevät Toteutustavat: Ryhmätyöskentely 30 t. Sivuaineopiskelijat suorittavat osuuden kirjatentillä. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen. Työryhmäpohjainen kurssi 30h opetuksena, jossa läsnäolopakko, pienoisesseet kurssin aikana. Edeltävät opinnot: Perusopinnot. Osallistumisen rajoitukset: Osallistumisoikeus opintojaksolle vain pääaineopiskelijoilla Kirjallisuus/Oppimateriaali / sivuaineopiskelijat suorittavat tämän kohdan kirjatentillä, jossa suoritetaan: 1. Berger, S. & Donovan, M. & Passmore, K. (toim.): Writing National Histories: Western Europe since 1800. 2. Burke, P.: What is Cultural History? 2nd. ed. 3. Andersson, M., Anttila, A-H. & Rantanen, P. (toim.): Kahden muusan palveluksessa: Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat. 4. Kangas, S., Hietala M. ja Ylikangas, H. (toim.): Historia eilen ja tänään: Historiantutkimuksen ja arkeologian suunnat Suomessa 1908-2008. (s. 59-82 Rentolan ja Haapalan artikkelit). Lisätiedot: Kurssille on ilmoittauduttava etukäteen NettiOpsussa. Vastuuhenkilö(t): Lintunen (pääaineopiskelijat), Jokisipilä (sivuaineopiskelijat) A3 ERIKOISTUMISOPINNOT 20 OP Erikoistumisopintojen tavoitteena on syventää historiatietoista ymmärrystä politiikasta, yhteiskunnasta ja kansainvälisistä suhteista. Opiskelijat oppivat hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja heidän kirjallinen ilmaisutaitonsa kehittyy. Tässä vaiheessa opiskelijat joutuvat ensi kertaa miettimään oman kiinnostuksensa suuntia ja valitsemaan itselleen sopivat viisi opintojaksoa. Niistä on koottu temaattiset kokonaisuudet eli linjat, jollaisen suorittamisesta opiskelija voi pyytää erillisen todistuksen linjan vastuuopettajalta. Opiskelijan ei kuitenkaan ole pakko hankkia kaikkia suorituksiaan yhdeltä linjalta, vaan hän saa myös rakentaa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (Hops) oman perustellun erikoistumiskokonaisuutensa valitsemalla opintojaksoja eri kokonaisuuksista. Kuitenkin niin, että yksi viidestä opintojaksosta on suoritettava esseellä. Erikoistumislinjojen kirjallisuutta voi ja on suositeltavaa muutenkin korvata erikoisluentosarjoilla, esseillä ja ulkomaisilla opinnoilla kyseisen linjan vastuullisen opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Koska tässä vaiheessa valittu suuntautuminen vaikuttaa useimpien kohdalla vahvasti myöhempiin opintoihin, linjan valinnasta kannattaa keskustella ko. linjasta vastaavan opettajan ja/tai oman opettajatutorin kanssa. Linjojen A3.1, A3.2 ja A3.3 kirjatentit tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Ohjeet sähköiseen tenttiin: https://tenttis.utu.fi/login/ Erikoistumisopintojen linjat: A3.1 Kansainväliset suhteet (20 op) A3.2 Valta ja hallinto (20 op) A3.3 Yhteiskuntahistoria (20 op) A3.4 History and Politics of European Integration (20 op) A3.5 Nations and States in East Asia (20 op)
A3.1 KANSAINVÄLISET SUHTEET 20 OP (POLH3010) Linjan osaamistavoitteena on hankkia perustietämys nykyajan kansainvälisistä suhteista ja niiden historiallisista taustoista. Erityistä huomiota kiinnitetään syysuhteiden ja kehityskulkujen tarkasteluun. Toimijoina tarkastellaan paitsi suurvaltoja ja pienempiä valtioita, myös taloudellisia tekijöitä, kansainvälisiä yhteisöjä ja järjestöjä samoin kuin yhteiskunnan ja ulkopolitiikan vuorovaikutusta. Tämän linjan suorittanut opiskelija voi saada erillisen todistuksen perehtymisestä ulkopolitiikkaan sekä kansainvälisiin suhteisiin ja niiden hoitoon. Todistuksesta saattaa olla hyötyä haettaessa mm. työtehtäviin ulkoasiainhallinnon, ulkomaankaupan ja eri järjestöjen ulkosuhteiden aloille. Linjan vastuullinen opettaja: Clerc POLH1043 A3.1.1 KANSAINVÄLISET SUHTEET ENSIMMÄISEEN MAAILMANSOTAAN SAAKKA 4 OP Tavoitteet: Antaa näkökulmia siihen, millä tavoin on mahdollista tarkastella 1900-lukua edeltävän ajan kansainvälisten suhteiden historiaa, sekä länsimaiden yhteiskuntien muutosta. Sisältö: Perehdytään läntisen maailman kansainvälisiin suhteisiin ennen ensimmäistä maailmansotaa sekä keskeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kennedy, P.: The Rise and Fall of the Great Powers. Luvut 1-5 TAI Kissinger H.: Diplomacy, luvut 1-10. 2. Hobsbawm, E.J.: The Age of Empire 1875 1914. (s. 1-218 ja 262-340) 3. Engman, M.: Pitkät jäähyväiset TAI Wahlbäck, K.: Jättens andedräkt: Finlandsfrågan i svensk politik 1809-2009, (s. 1-118). Vastuuhenkilö(t): Clerc POLH1044 A3.1.2 MAAILMANSOTIEN VÄLISEN KAUDEN KANSAINVÄLISET SUHTEET 4 OP Tavoitteet: Antaa opiskelijalle käsitys maailmansotien välisen kauden yhteiskunnallisesta kehityksestä erityisesti Euroopassa. Sisältö: Perehdytään maailmansotien välisen kauden kansainväliseen diplomatiaan, kansallisvaltioiden kahden- ja monenvälisiin kansainvälisiin suhteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kitchen, M.: Europe Between the Wars (2nd edition) 2. Salmon, P.: Scandinavia and the great powers 1890-1940 Vastuuhenkilö(t): Clerc POLH1045 A3.1.3 KYLMÄN SODAN AIKAISET JA SEN JÄLKEISET KANSAINVÄLISET SUHTEET 4 OP Tavoitteet: Näkökulmia kylmän sodan ja sen jälkeisen ajan kansainvälisten suhteiden kehitykseen. Sisältö: Perehdytään kylmän sodan ja sen jälkeisen kauden kansainväliseen diplomatiaan sekä kansallisvaltioiden kahden- ja monenvälisiin suhteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. LaFeber, W.: America, Russia and Cold War, 1945-2002 TAI Melvyn P. Leffler: For the Soul of Mankind: The United States, the Soviet Union, and the Cold War (2007) 2. Soikkanen, T.: Presidentin ministeriö 1956-1969 (I-osa) TAI II-osa (1970-1981) TAI Rentola, K.: Suojelupoliisi kylmässä sodassa. Teoksessa Ratakatu 12. Vastuuhenkilö(t): Clerc
POLH1046 A3.1.4 KANSAINVÄLISTEN RAKENTEIDEN JA GLOBALISAATION KEHITYS 4 OP Tavoitteet: Tarjota opiskelijoille yleisesitys kansainvälisen talouden ja politiikan merkityksen kasvusta. Harjoittaa opiskelijoiden taitoa laatia esseemuotoinen kirjallinen esitys. Sisältö: Annetaan käsitys kansainvälisten suhteiden hallintaan tarkoitettujen rakenteiden kehityksestä sekä globalisaatiosta. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Esseen aiheesta ja toteuttamistavasta on sovittava linjan vastuullisen opettajan kanssa erikseen. Aiheesta voi sopia syyslukukauden alussa tai vastaanotolla tiistaisin klo 15-16 joko saapumalla henkilökohtaisesti paikalle, sähköpostitse tai puhelimitse. Muun tapaamis- tai soittoajan voi sopia sähköpostitse. Opintojakso suoritetaan neljän opintopisteen esseellä (pituus 15-16 sivua). Essee laaditaan linjan vastuullisen opettajan kanssa sovitun ohjeistuksen mukaisesti alla olevaa kirjallisuusluetteloa soveltaen. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. 1. Baylis, J. & Smith,S: The Globalization of World Politics (s. 297-450). 2. Gilpin, R. : Global political economy TAI Osterhammel, J: Colonialism. A Theoretical Overview ja Osterhammel, J.: Globalization: A Short History. Vastuuhenkilö(t): Clerc POLH2278 A3.1.5 KANSALAISYHTEISKUNTA JA YKSILÖT KANSAINVÄLISISSÄ SUHTEISSA 4 OP Tavoitteet: Antaa valmiudet tarkastella kansainvälisiä suhteita myös yksilötason näkökulmasta sekä antaa aineksia kansainvälisten kysymysten sukupuolittuneisuuden arviointiin. Sisältö: Avataan yksilötason ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmia kansainvälisiin konflikteihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kantola, J. & Valenius, J. (toim): Toinen maailmanpolitiikka: Kymmenen käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen TAI Clerc, L. & Lintunen, T. (toim.): Suomen asialla? Yksityiset ja julkiset toimijat kansainvälisessä yhteistyössä. 2. Krekola, Joni: Maailma kylässä 1962. Helsingin nuorisofestivaali SEKÄ M. Klimken ja J. Scharlothin artikkeli 1968 in Europe: an Introduction ja Rentolan artikkeli The Year 1968 and the Soviet Communist Party (artikkelit saa oppiaineesta). Vastuuhenkilö(t): Clerc
A3.2 VALTA JA HALLINTO 20 OP (POLH3011) Linjan osaamistavoitteena on hallita olennaiset tiedot ja perustuntemus eri poliittisista järjestelmistä, niiden periaatteista, toimintatavoista ja traditioista. Opiskelijat perehdytetään poliittisten tapahtumien, järjestelmien ja instituutioiden käytäntöihin, ja samalla luodaan kykyä kontekstoida poliittisten kulttuurien mallit niihin yhteyksiin ja traditioihin, joihin ne kuuluvat. Olennaisena pidetään Suomen tapauksen kytkemistä eurooppalaiseen ja laajempaankin kokonaisuuteen. Esimerkiksi tulevaisuuden työuran kannalta hallinto- tai järjestötoimintaan suuntautuva voi saada erillisen todistuksen vallan ja hallinnon suuntautumisvaihtoehto -linjan suorittamisesta. Opiskelijat valitsevat seuraavista kuudesta opintojaksosta viisi, kuitenkin niin, että kaikki suorittavat essee-kohdan. Linjan vastuullinen opettaja: Vares POLH2314 A3.2.1 VALLAN HAJOAMINEN JA VAKIINTUMINEN 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy maailmanhistoriassa tapahtuneisiin suuriin vallan hajoamisen ja uuden vallan vakiintumisen prosesseihin. Sisältö: Suuret vallankumoukselliset kriisit ja yhteiskunnan hajoamiset ja uudelleen organisoitumiset Suomessa ja muualla maailmassa. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Teema ja muoto sovitaan vastuuhenkilön kanssa. Esseen pituus 15-16 sivua. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. Sopimuksen mukaan pohjana voidaan käyttää muun muassa seuraavia teoksia: 1. Neely: A Concise History of the French Revolution 2. Payne: Civil War in Europe 3. Brown: Seven Years that Changed the World 4. Haapala: Kun yhteiskunta hajosi 5. Roselius: Isänmaallinen kevät 6. Siltala: Lapuan liike ja kyyditykset; Upton: Vallankumous Suomessa 1 2. Vastuuhenkilö(t): Vares POLH1048 A3.2.2 PARLAMENTTI, PRESIDENTTI, HALLITUS 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy poliittisen vallankäytön virallisiin valtiollisiin instituutioihin. Sisältö: Valtion viralliset kansanedustus- sekä hallitusmallit ja niiden historia Suomessa ja muualla maailmassa. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Diamond, L. & Plattner M.F.: Electoral systems and democracy. 2. Jyränki, A. & Nousiainen, J.: Eduskunnan muuttuva asema. Teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 2. TAI Ollila, A. Paloheimo, H.: Kansanedustajan työ ja arki. Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 5. Vastuuhenkilö(t): Vares
POLH1049 A3.2.3 HALLINNON TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy hallinnon historialliseen teoriaan ja käytäntöön sekä politiikan muutokseen kohti hallinnointia. Sisältö: Suomen valtion hallinnon ja sitä koskevan tutkimuksen historia sekä kansainvälinen näkökulma politiikan muuttumisesta hallinnolliseksi. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Crick, B.: In Defence of Politics 2. Selovuori, J.: Hallintohistoriallisia tutkimuksia Suomessa TAI Helander Pekonen Vainio Kunttu: Valiokunnat lähikuvassa. Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 7. Vastuuhenkilö(t): Vares POLH1050 A3.2.4 DEMOKRAATTINEN JÄRJESTELMÄ JA PUOLUEET 4 OP Tavoitteet: Opiskelija perehtyy demokraattisissa järjestelmissä toimiviin puolueisiin, niiden historian ideologioihin ja toimintatapoihin. Sisältö: Suomen ja muun Euroopan demokraattiset puoluejärjestelmät sekä maakohtaisia esimerkkejä näissä järjestelmissä toimineista puolueista. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Ware, A.: Political Parties and Party Systems TAI Larkin, H.: France since the popular front TAI Alapuro, R. & Stenius, H.: Nordic Associations in a European Perspective TAI Charmley, J.: A History of Conservative Politics since 1830. 2. Mickelsson, R.: Suomen puolueet TAI Soikkanen, T.: Kansallinen eheytyminen myytti vai todellisuus TAI Vares, V.: Varpuset ja pääskyset TAI Majander, M.: Demokratiaa dollareilla Vastuuhenkilö(t): Vares POLH1051 A3.2.5 DEMOKRATIAN HAASTEET, DIKTATUURI 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen ei-demokraattisten järjestelmien ja liikkeiden ideologioihin ja toimintatapoihin sekä demokratian reagointiin näitä vaihtoehtoja kohtaan. Sisältö: Ääriliikkeet Suomessa sekä totalitaristiset ja autoritaariset poliittiset liikkeet ja mallit Euroopassa. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Kershaw, I.-Lewin, M.: Stalinism and Nazism TAI Mann, M.: Fascists TAI Mommsen, W.: Imperial Germany 1867 1918: politics, culture and society in an authoritarian state. 2. Katainen, E.: Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus. Perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930) http://www.thpts.fi/julkaisut/muut-julkaisut/elina-katainen-vapaustasa-arvo-toverillinen-rakkaus/ TAI Uola, M.: Sinimusta veljeskunta TAI Uola, M: AKS:n tie - Akateeminen Karjala-Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla. Vastuuhenkilö(t): Vares POLH1082 A3.2.6 KAUPUNKIHISTORIA 4 OP Tavoitteet: Perehdyttää kaupunkien merkitykseen nykyajan historian, yhteiskunnan ja hallinnon keskeisenä näyttämönä. Sisältö: Kaupunkihistorian perusteita. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. Arviointi: Numeroilla 1-5 1. Jerram, L.: Streetlife 2. Kaupunkihistoriallinen erityisteos, valitaan oppiaineessa saatavissa olevalta listalta tai sovitaan kuulustelijan kanssa. Vastuuhenkilö(t): Suonpää
A3.3 YHTEISKUNTAHISTORIA 20 OP (POLH3012) Tavoitteet: Yhteiskuntahistorian linja antaa valmiudet keskeisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ja niiden historiallisen taustan ymmärtämiseen. Siinä paneudutaan esimerkiksi nationalismin historiaan, median yhteiskunnallisen roolin muutokseen, sukupuolten yhteiskunnallisen aseman kehittymiseen sekä Pohjoismaiden taloudellisen kehityksen tärkeimpiin piirteisiin. Linjan suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän keskeisistä ilmiöistä ja niiden historiallisesta taustasta. Hän ymmärtää nyky-suomen tapahtumia niiden historiallista ja kansainvälistä taustaa vasten sekä kykenee soveltamaan oppimaansa tutkielmien ja analyysien laatimisessa. Sisältö: Linja koostuu viidestä opintokokonaisuudesta, joista yksi suoritetaan esseellä. Kirjapaketteja korvaavaa luento- ja seminaariopetusta järjestetään joka lukukausi. Erikoistumisopinnot sopivat esimerkiksi kolmannen sektorin järjestöihin tai media-alalle tähtääville. Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelijat valitsevat seuraavista kuudesta opintojaksosta viisi, kuitenkin niin, että kaikki suorittavat essee-kohdan. Linjan vastuullinen opettaja: Railo POLH2315 A3.3.1 YHTEISKUNTA JA SOTA 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen sotaan yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan sotaa yhteiskunnallisena tilana. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys siitä, millaisia rasituksia 1900-luvun sodat ovat eri yhteiskunnille aiheuttaneet ja miten yhteiskunnat ovat niihin sopeutuneet. Vaadittavat opintosuoritukset: : Opintojakso suoritetaan esseenä, jonka tarkemmasta aiheesta ja kirjallisuudesta sovitaan vastuullisen opettajan kanssa. Aiheesta voi sopia vastaanotolla tiistaisin klo 15-16 joko saapumalla henkilökohtaisesti paikalle, sähköpostitse tai puhelimitse. Muun tapaamis- tai soittoajan voi sopia sähköpostitse. Esseen ohjeellinen pituus on 15-16 sivua. Essee laaditaan alla olevaa kirjallisuusluetteloa soveltaen. Muuta kirjallisuutta saa käyttää, mutta siitä on sovittava vastuullisen opettajan kanssa. Esseen palautuksen yhteydessä opiskelija sopii vastuullisen opettajan kanssa henkilökohtaisesta palautetilaisuudesta, jossa laadittu essee käydään vielä läpi. Merkinnän opintosuorituksesta saa vasta, kun opiskelija on osallistunut palautetilaisuuteen. Sopimuksen mukaan pohjana voidaan käyttää muun muassa seuraavia teoksia: 1. Kinnunen, T. & Kivimäki, V.: Finland in World War II. 2. Kinnunen, T. & Kivimäki, V.: Ihminen sodassa. 3. Ahlund, C: Scandinavia in the First World War. 4. Gerwarth, R. & Horne, J.: Sodasta rauhaan. 5. Lintunen, T. & Clerc, L.: Kenen sota? Vastuuhenkilö(t): Railo POLH1053 A3.3.2 NATIONALISMI JA KANSALAISTOIMINTA 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen nationalismin ja kansalaistoiminnan historiaan sekä suomalaisen yhteiskunnan muutokseen maahanmuuton seurauksena. Sisältö: Erilaisia näkemyksiä nationalismista ja kansalaistoiminnasta. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Pakkasvirta, J. & Saukkonen, P.: Nationalismit 2. Metsämäki, M. & Nisula, P.: Aktivistit. Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina TAI Tepora, T.: Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917-1945 TAI Martikainen, T., Saukkonen, P. & Säävälä, M.: Muuttajat. Vastuuhenkilö(t): Railo
POLH1054 A3.3.3 TIEDOTUSVÄLINEET JA YHTEISKUNTA 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen tiedotusvälineiden yhteiskunnalliseen ja poliittiseen rooliin. Sisältö: Tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen aseman ja merkityksen muuttuminen Suomessa ja maailmanlaajuisesti 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Gorman, L. ja McLean, D.: Media and Society into the 21st Century. (Huomaa painovuosi 2009!) 2. Kantola, A. Hetken hallitsijat TAI Pernaa V.: Uutisista hyvää iltaa. Ylen Tv-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 Vastuuhenkilö(t): Railo POLH1055 A3.3.4 SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tasa-arvokysymyksiin erityisesti sukupuolinäkökulmasta. Sisältö: Sukupuolinäkökulma yhteiskuntaan ja suomalainen tasa-arvopolitiikka. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Julkunen, R.: Sukupuolen järjestelyt ja tasa-arvon paradoksit. 2. Ahlbäck A.: Soldiering and the Making of Finnish Manhood : Conscription and Masculinity in Interwar Finland 1918-1939 (julkaistu vain sähköisenä Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistossa) TAI Markkola, P., Östman, A. & Lamberg, M.: Näkymätön sukupuoli. Vastuuhenkilö(t): Railo POLH1056 A3.3.5 YHTEISKUNTAPOLITIIKAN HISTORIA JA HAASTEET 4 OP Tavoitteet: Perehtyminen pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiaan, sen muutokseen ja tulevaisuuden globaaleihin haasteisiiin. Sisältö: Pohjoismaisen hyvinvointivaltion historia ja kehitys sekä globaalit haasteet. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. 1. Einhorn, E.-Logue, J.: Modern Welfare State TAI kaksi kolmesta seuraavasta kirjasta: Heiskala, R. & Luhtakallio, E.: Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta?; Kangas, O.: Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana (s. 190-366): Politiikka ja sosiaaliturva Suomessa. Teoksessa Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 8; Kantola, A. Matala Valta. 2. Stiglitz, J.E. & Kaldor, M. The Quest for Security: Protection Without Protectionism and the Challenge of Global Governance. Vastuuhenkilö(t): Railo POLH1082 A3.3.6 KAUPUNKIHISTORIA 4 OP Tavoitteet: Perehdyttää kaupunkien merkitykseen nykyajan historian, yhteiskunnan ja hallinnon keskeisenä näyttämönä. Sisältö: Kaupunkihistorian perusteita. Vaadittavat opintosuoritukset: Sähköinen kirjatentti. Arviointi: Numeroilla 1-5 1. Jerram, L.: Streetlife 2. Kaupunkihistoriallinen erityisteos, valitaan oppiaineessa saatavissa olevalta listalta tai sovitaan kuulustelijan kanssa. Vastuuhenkilö(t): Suonpää
A3.4 HISTORY AND POLITICS OF EUROPEAN INTEGRATION 20 OP (POLH3013) Tavoitteet: Englanninkielinen History and Politics of European Integration -opintokokonaisuus (eli ns. EU-linja tai "Eurooppa-linja") perehdyttää opiskelijat Euroopan integraation historiaan ja poliittiseen problematiikkaan. Opintokokonaisuuden perusrungon (A3.4.1 A3.4.5, Main Courses ) lisäksi opiskelijat voivat suorittaa lukukausittain vaihtuvia Euroopan historiaan ja politiikkaan liittyviä täydentäviä kursseja ( Additional Courses ). HUOM! Tiedot täydentävistä kursseista löytyvät opintokokonaisuuden kotisivuilta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/oppiaine/hpei/ Sisältö: History and Politics of European Integration -linjan kurssit tarjoavat opiskelijoille tiiviin, mutta monipuolisen tietopaketin Euroopan integraation ja sittemmin Euroopan unionin historiasta. EU:n toimintamekanismien, samoin kuin koko eurooppalaisen integraatiokehityksen historian sekä ilmiön taustalla vaikuttavien eri tekijöiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen on tänä päivänä keskeistä myös monenlaisissa työtehtävissä. History and Politics of European Integration opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa tutkintotodistuksessa erikseen näkyvänä sivuainekokonaisuutena, mikäli opintosuorituksia kertyy vähintään 25 op (perusrunko 20 op + täydentävät kurssit väh. 5 op). Mikäli linja suoritetaan sivuaineen laajuisena, sivuainekokonaisuuteen sisältyviä kursseja ei voi käyttää poliittisen historian aineopintojen erikoistumisopintoihin. Lisätiedot Ajantasaiset tiedot opintokokonaisuuden kursseista ja muista sen puitteissa järjestettävistä tilaisuuksista löytyvät opintokokonaisuuden omilta verkkosivuilta. Linjan vastuullinen opettaja: Suonpää POLH1019 A3.4.1 EUROOPAN INTEGRAATION HISTORIA 4 OP Yleiskuvaus: Kurssilla perehdytään Euroopan integraation historiaan vuodesta 1920 vuoteen 1995. Teemoina ovat Eurooppa käsitteenä, eurooppalaiset projektit ennen toista maailmansotaa ja toisen maailmansodan aikana, eurooppalainen yhteistyö vuosina 1945 1950, Robert Schumanin julistus 1950, ensimmäiset eurooppalaiset yhteisöt, Rooman sopimus, de Gaullen kausi, 1970-luvun "eurosclerosis", 1980-luvun Yhtenäisasiakirja ja EEA, Maastrichtin sopimus sekä vuoden 1995 laajentuminen. Painopiste on Euroopan integraation historiassa ja poliittisissa ulottuvuuksissa. Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan integraation historialliset juuret, keskeiset vaiheet ja erilaiset ulottuvuudet. Kurssin päätavoite on tarjota opiskelijalle perustiedot Euroopan integraation historiasta ja edellytykset ymmärtää integraatiokehityksen nykyistä tilannetta. Suositeltu suoritusajankohta: Erikoistumislinjan/sivuaineen suorittamisvaiheen alussa Toteutustavat: kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: kirjatentti. 1. Dinan, Desmond (ed.): Origins and Evolution of the European Union (The New European Union Series, Oxford University Press, 2006) 2. Urwin D. W.: The Community of Europe. A History of European Integration since 1945 (London, Longman, 2nd ed., 1994 or newer edition, 2009) 3. Dinan, Desmond: Europe Recast: A History of European Union (London, Palgrave, 2001, or newer version) Ilmoittautuminen kirjatenttiin tapahtuu NettiOpsun kautta. Vastuuhenkilö(t): Suonpää
POLH1024 A3.4.2 SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPAN INTEGRAATIO 1945-1995 4 OP Yleiskuvaus: Kurssilla perehdytään eurooppalaisen integraatiopolitiikan historiaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Teemoina ovat Pohjoismaiden yhteistyö ennen vuotta 1945, Pohjoismaiden reaktiot ensimmäisiin vuoden 1945 jälkeisiin eurooppalaisiin projekteihin, Pohjoismaiden yhteistyö ja integraatiohankkeet, Pohjoismaiden reaktiot eurooppalaisten yhteisöjen rakentamiseen 1950-luvulla, 1960-luvun EFTA- ja NORDEK-projektit, vuoden 1973 laajentuminen, 1980-luvun Yhtenäisasiakirja ja EEA, Maastrichtin sopimus ja vuoden 1995 laajentuminen. Painopiste on pohjoismaisen integraatiopolitiikan erityisluonteessa ja historiallisissa vaiheissa. Erityisesti tarkastellaan Pohjoismaiden yhteistyön ja yleiseurooppalaisen integraation suhdetta. Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää Pohjoismaissa toteutetun politiikan taustatekijät ja erityisluonteen suhteessa toisen maailmansodan jälkeiseen Euroopan integraatioon sekä hahmottaa Pohjoismaiden integraatiokehityksen keskeiset vaiheet ja erilaiset ulottuvuudet. Kurssin päätavoite on antaa opiskelijalle perustiedot Pohjoismaiden historiasta, maiden suhtautumisesta Euroopan integraatioon sekä tarjota edellytykset ymmärtää Pohjoismaiden Eurooppa-politiikan nykyvaiheita. Sisältö: Kurssiin kuuluu 12 luentokertaa. Suositeltu suoritusajankohta: Kurssin A3.4.1 suorittamista seuraavana lukukautena. Toteutustavat: Luento-opetus. Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: A) Aktiivinen osallistuminen ja essee TAI B) kirjatentti. Kurssin lisäksi opiskelijoita kehotetaan lukemaan Euroopan integraation englanninkielinen yleishistoriateos: Miles, Lee: The European Union and the Nordic Countries. Lisätiedot: Mikäli opiskelija päättää suorittaa kurssin luentosarjan sijaan kirjatenttinä, hänen tulee lukea seuraavat teokset (yht. 2 kpl): 1. Miles, Lee (toim.): The European Union and the Nordic Countries (Routledge, London, 1996) 2. Paavonen, Tapani: Vapaakauppaintegraation kausi. Suomen suhde Länsi-Euroopan integraatioon (SKS, Helsinki, 2008) 3. Sonne, Lasse: NORDEK, a plan for increased Nordic economic cooperation and integration 1968-1970 (Finnish Society of Sciences and Letters, Helsinki, 2007) 4. Ingebritsen, Christine: The Nordic States and European Unity (Cornell University Press, 1998) 5. Aucante, Yohann: Les démocraties scandinaves, des systèmes politiques exceptionnels? (Armand Colin, 2013). Ilmoittautuminen kirjatenttiin tapahtuu NettiOpsun kautta. Yllä mainitut teokset liittyvät keskeisesti kurssin teemaan. Vaikka ne eivät ole pakollisia ellei opiskelija suorita kurssia kirjatenttinä, on suositeltavaa lukea niistä vähintään yksi kurssin oheislukemistona. Vastuuhenkilö(t): Suonpää POLH1034 A3.4.3 EUROOPAN UNIONI POLIITTISENA ILMIÖNÄ 4 OP Yleiskuvaus: Kurssilla opiskelija perehtyy Euroopan unionin poliittiseen ulottuvuuteen, eurooppalaisten instituutioiden toimintaan ja luonteeseen sekä EU:hun kansainvälisenä toimijana. Tavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on peruskäsitys Euroopan unionin instituutioiden toiminnasta ja luonteesta sekä niihin kohdistuvista poliittisista ongelmista. Lisäksi hän ymmärtää Euroopan unionin roolia ja toimintaa kansainvälisissä asioissa sekä turvallisuusasioissa. Opiskelijalla on myös edellytykset ymmärtää Euroopan unionin instituutioiden nykyvaiheita. Sisältö: Luennot (8 h) ja pienryhmätyöskentely (8 h). Suositeltu suoritusajankohta: Erikoistumislinjan/sivuaineen suorittamisvaiheen alussa. Toteutustavat: Luento-opetus, workshop-työskentely ja täydentävä kirjallisuus. Mikäli kurssia käytetään korvaavana suorituksena valtio-opin aineopintoihin, se on mahdollista suorittaa myös 2 op:n laajuisena. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: A) Aktiivinen osallistuminen, seminaarityöt ja/tai essee TAI B) kirjatentti. Ilmoitetaan opintokokonaisuuden verkkosivuilla.
Lisätiedot: HUOM! Kurssille mahtuu noin 35 opiskelijaa ja siihen on ilmoittauduttava ennakkoon NettiOpsun kautta. Ennakkoilmoittautumisesta tiedotetaan tarkemmin opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Mikäli opiskelija päättää suorittaa kurssin luentosarjan sijaan kirjatenttinä, hänen tulee lukea seuraavat tekstit: 1. Lelieveldt, Herman & Princen, Sebastiaan: The Politics of the European Union (Cambridge University Press, 2011) TAI Clerc, Louis & Elo, Kimmo: Aatteesta instituutioksi. Euroopan unionin historia ja rakenteet (Avain, 2014). 2. Erikseen ilmoitettavat artikkelit, jotka käsittelevät Euroopan unionia kansainvälisenä toimijana. Artikkelit ilmoitetaan opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Ilmoittautuminen kirjatenttiin tapahtuu NettiOpsun kautta. Vastuuhenkilö(t): Suonpää (ilmoittautumiset ja kirjatentti), Elo (kontaktiopetus) A3.4.4. KIRJATENTTIMODUULI 4 OP History and Politics of European Integration -erikoistumislinjan (tai sivuainekokonaisuuden) suorittaminen edellyttää vähintään yhden kirjatentin suorittamista hyväksytysti. Opintojakson suoritustapa on kirjatentti, jossa opiskelija valitsee yhden seuraavista kolmesta 4 op:n kirjapaketista. Kirjatentti on ohjattu, eli opintokokonaisuuden vastuullinen opettaja järjestää lukukausittain erillisen tilaisuuden, jossa kirjat ja niiden konteksti esitellään opiskelijoille. Tilaisuus kestää 2 tuntia ja siinä käsitellään kaikki kolme moduulin kirjatenttiä. Lisätietoa kirjatentistä löydät tästä linkistä http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/poliittinenhistoria/oppiaine/hpei/sivut/home.aspx POLH1035 A3.4.4.1 EUROOPAN INTEGRAATION TALOUSHISTORIA 4 OP Yleiskuvaus: Kirjatentit antavat opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä syvällisesti Euroopan integraation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää paremmin Euroopan integraation taloudellisia ulottuvuuksia ja osaa sijoittaa ilmiön Euroopan yleiseen taloushistoriaan. Sisältö: Kirjatentti ja siihen liittyvä opetustilaisuus. Suositeltu suoritusajankohta: Opetustilaisuuteen (järjestetään syys- ja kevätlukukausien alkupuolella) osallistumisen ja kurssien A3.4.1 ja/tai A3.4.3 jälkeen. Toteutustavat: Yleinen kirjatentti (ilmoittautuminen NettiOpsussa); osallistuminen opetustilaisuuksiin (osallistuminen vapaaehtoista, mutta suositeltavaa). Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: kirjatentti. 1. Eichengreen, Barry: The European Economy since 1945: Co-ordinated Capitalism and Beyond (Princeton University Press, 2006/2008) TAI Milward, Alan: The European Rescue of the Nation-state (Routledge, London, revised edition 2000). 2. Patel, Kiran Klaus (ed.), Fertile Ground for Europe? The History of European Integration and the Common Agricultural Policy since 1945 (Nomos, 2009) 3. Mourlon-Druol, Emmanuel: A Europe Made of Money. The Emergence of the European Monetary System (Cornell Uni Press, 2012) Vastuuhenkilö(t): Suonpää POLH1036 A3.4.4.2 EUROOPPALAINEN IDEOLOGIA JA EUROOPPALAISET HANKKEET ENNEN VUOTTA 1945 4 OP Yleiskuvaus: Kirjatentit antavat opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä syvällisesti Euroopan integraation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää paremmin Euroopan integraation ideologisia ulottuvuuksia ja käsittää vuoden 1945 jälkeisen integraatiokehityksen yhteydet aikaisempiin yrityksiin yhdistää Eurooppaa. Sisältö: Kirjatentti ja siihen liittyvä opetustilaisuus. Suositeltu suoritusajankohta: Opetustilaisuuteen (järjestetään syys- ja kevätlukukausien alkupuolella) osallistumisen ja kurssien A3.4.1 ja/tai A3.4.3 jälkeen. Toteutustavat: Yleinen kirjatentti (ilmoittautuminen NettiOpsussa); osallistuminen opetustilaisuuksiin (osallistuminen vapaaehtoista, mutta suositeltavaa). Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: kirjatentti.
1. Pagden, A., The Idea of Europe, From Antiquity to the European Union (Cambridge University Press, 2002) 2. Hobsbawm, Eric: Nations and Nationalism since 1780 (Cambridge University Press, 1990) 3. Mikkeli, Heikki: Europe as An Idea and An Identity (London and New York: Macmillan and St. Martin's Press 1998) Vastuuhenkilö(t): Suonpää POLH1038 A3.4.4.3 EUROOPAN INTEGRAATION HISTORIOGRAFIA 4 OP Yleiskuvaus: Kirjatentit antavat opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä syvällisesti Euroopan integraation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteet: Kirjatentin suoritettuaan opiskelija ymmärtää paremmin Euroopan integraatioon liittyvän historiankirjoituksen historiaa sekä eri aikoina ja erilaisten koulukuntien piirissä vallinneita suuntauksia. Sisältö: Kirjatentti ja siihen liittyvä opetustilaisuus. Suositeltu suoritusajankohta: Opetustilaisuuteen (järjestetään syys- ja kevätlukukausien alkupuolella) osallistumisen ja kurssien A3.4.1 ja/tai A3.4.3 jälkeen. Toteutustavat: Yleinen kirjatentti (ilmoittautuminen NettiOpsussa); osallistuminen opetustilaisuuksiin (osallistuminen vapaaehtoista, mutta suositeltavaa). Vaadittavat opintosuoritukset: Englanniksi: kirjatentti. 1. Kaiser, Wolfram & Varsori, Antonio (eds.): European Union History. Themes and Debates (Palgrave Macmillan, 2010) 2. Dinan, Desmond (ed.): Origins and Evolution of the European Union (The New European Union Series, Oxford University Press, 2006), pp. 297-324. 3. Milward, Alan: The European Rescue of the Nation State (Routledge, London, 2nd revised edition, 2000), pp. 318-344. Vastuuhenkilö(t): Suonpää POLH1092 A3.4.5 EUROPEAN PUBLIC SPHERES AND DEMOCRACY IN THE EU 4 OP Yleiskuvaus: Opintojaksossa tarkastellaan Euroopan unionin, tiedotusvälineiden ja kansalaisten välistä viestintää. Siinä analysoidaan, millainen kuva kansalaisilla on Euroopan unionista ja minkä vuoksi, millä tavoin Euroopan unionin instituutiot pyrkivät viestimään kansalaisten kanssa ja miten media vaikuttaa kansalaisten ja poliitikkojen väliseen vuorovaikutukseen. Tavoitteet: Opintojakson suorittamisen myötä opiskelija ymmärtää, mihin Euroopan unionin ja kansalaisten sujuvaa viestintää tarvitaan, mikä tehtävä medialla tässä on ja mitkä ovat tämän viestinnän keskeiset ongelmat. Hän saa perustaidot poliittisen viestinnän analysoinnissa, oppii laatimaan asiaan koskevan lyhyen tutkielman ja kykenee esittämään tutkimustuloksensa julkisesti. Sisältö: Luennot sekä työryhmässä laadittu tutkielma ja sen keskeisten tulosten esittely (8h). Suositeltu suoritusajankohta: Kurssien A3.4.1 ja/tai A3.4.3 suorittamisen jälkeen. Toteutustavat: Luennot ja vastaukset niitä koskeviin kysymyksiin (4 s.) sekä työryhmässä laadittu tutkielma (n. 8 s.) ja sen keskeisten tulosten julkinen esittely. Tutkielmat käsittelevät neljää aihealuetta: median antamaa kuvaa Euroopan unionista eri Euroopan maissa, Euroopan unionin instituutioiden pyrkimyksiä luoda itsestään myönteistä kuvaa eurooppalaisten keskuudessa, eurooppalaisten puolueiden ideologisia painotuksia sekä Euroopan parlamentaarikkojen kommunikaatiota kansalaisten kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Opintojakso on englanninkielinen. Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista. Konkreettiset suoritukset sisältävät luentojen perusteella laadittuja lyhyitä kirjallisia vastauksia ennalta annettuihin kysymyksiin, työryhmässä laadittua noin kahdeksan sivun esseetä opettajan kanssa sovitusta aiheesta sekä esseen tulosten esittelyä muille opintojakson opiskelijoille. Lisätiedot: HUOM! Kurssille mahtuu noin 35 opiskelijaa ja siihen on ilmoittauduttava ennakkoon NettiOpsun kautta. Ennakkoilmoittautumisesta tiedotetaan tarkemmin opintokokonaisuuden verkkosivuilla. Vastuuhenkilö(t): Niko Hatakka, Ville Pitkänen