Helsingin seurakuntien vironkielisen työn toimintakertomus 2011 1. Taustaa Kirkkolain mukaan seurakunnan tehtävä on tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. Vieraskielisen työn, johon vironkielinen seurakuntatyökin kuuluu, tavoitteena on tukea maahanmuuttajien ja erikielisten ihmisten hengellistä elämää, tarjoamalla jumalanpalveluksia ja seurakuntatyön perustoimintoja omalla äidinkielellä, tukea ihmisten aktiivista osallisuutta seurakuntaelämässä ja yhteiskunnassa, edistää vuorovaikutusta yksilöiden, kulttuureiden ja eri maiden seurakuntien välillä sekä osallistua kirkon kansainväliseen työhön lähetystyön ja kansainvälisen diakonian välityksellä. Vironkielinen seurakuntatyö on tarkoitettu palvelemaan ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla asuvia virolaisia, tarvittaessa virolaisia koko Suomessa, mutta myös Viron kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita suomalaisia. Tavoitteena on antaa pääkaupunkiseudulla asuville äidinkielenä viroa puhuville mahdollisuus äidinkieliseen hengellisen palveluun. Samoin olla siltana Viron ja Suomen välillä, olla auttamassa ihmistä kokonaisvaltaisesti niin henkisesti kuin sosiaalisesti. Tuoda seurakuntaelämä lähemmäs ihmisiä ja painottaa virolaisten identiteetin ylläpitämisen tarpeellisuutta. Oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisen mahdollisuus (erityisesti monikulttuuristen avioliittojen lapset) ja sen kautta integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vahvana ja sopeutuvaisena yhteiskunnan jäsenenä on samoin olennainen osa vironkielistä seurakuntatyötä. Tarkoituksena on palvella virolaisia koko Suomessa resurssien puitteissa. 2. Vironkielinen hartaus- ja jumalanpalveluselämä vuonna 2011 Sana ja sakramentti ovat seurakuntatyön tärkein osa. Vuonna 2011 on pidetty yksi pääehtoollisjumalanpalvelus kuukaudessa, ja sen lisäksi monia muita hartaustilaisuuksia ja jumalanpalveluksia. Tarkoituksena on säilyttää pitkäjänteisyys ja säännöllisyys jumalanpalveluselämässä, ja siihen olemme pyrkineet sillä, että olemme järjestäneet kuukausittaisen messun lisäksi ainakin yhden hengellisen tilaisuuden kuukaudessa. Vuoden 2011 aikana kävi vierailevana pappina Virosta Mart Salumäe, joka hoiti jumalapalveluksen myös päätoimisen työntekijän loman aikana. Toukokuun ja joulukuun jumalanpalvelukset olivat perinteisesti konfirmaatiojumalanpalveluksia. Vuoden 2011 kesäkuun messussa oli kaksi konfirmoitava henkilöä. 1
Vuonna 2011 Kallion seurakunta järjesti ehdollisavustajan koulutuksen. Siihen osallistui Anneli Tamme, joka on avustanut siitä lähtien vironkielisissä messuissa Alppilan kirkolla. Jumalanpalvelukset: Pääjumalanpalvelukset: 16.1, 20.2, 24.2 (Viron itsenäisyyspäivän messu), 20.3 17.4, 15.5 (konfirmaatio), 19.6 (konfirmaatio), 17.7, 21.8, 18.9 (uusi kellonaika), 16.10, 20.11, 18.12, 22.12 (konfirmaatio). Muut jumalanpalvelukset: Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus 24.2; Naisten päivän messu 8.3; TV -jumalanpalvelus yhteistyössä MRP -toimikunnan kanssa 27.3, Tunturimessu 31.3 ja 13.11; Hiljaisen viikon kaksikielinen iltamessu 20.04; musiikkihartaus 5.5 ja 1.12, ja Helluntain kansainvälinen messu 12.6, yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa; YK-päivän messu 24.10; messu Salon kirkossa 30.11; kauneimmat vironkieliset joululaulut Hätilän kirkossa 9.12 ja Alppilan kirkossa 15.12; kaksikielinen messu 18.12. Alkaen syyskuusta vironkieliset messut vaihtoivat aloitusajankohtaa: entinen kello 15:n messu alkaa nyt kello 11. Vaihdos on elävöittänyt jumalanpalveluselämää ja tuonut uusia ihmisiä messuun. Kellonajan vaihto on ollut todella positiivinen asia. Kellonajan vaihdon jälkeen on messuissa kävijöitä ollut aina reilut 35 henkilöä. Pääjumalanpalveluksia on ollut 12, niissä osallistujia yhteensä 370, ehtoollisella on käynyt 215 henkilöä, keskimäärin pääjumalanpalveluksissa on ollut a`31 ihmistä. 3. Kirkolliset toimitukset Kirkollisten toimitusten osalta vuosi 2011 oli huomattavasti vilkkaampi kuin edelliset. Kastettuja oli 12, hautaan siunaamisia 4 ja avioliiton siunaamisia 2. On ilo todeta, että virolaiset osaavat etsiä vironkielistä työtä ja kysyä vironkielisten toimitusten mahdollisuutta. 4. Rippikoulutyö Kevätkaudella rippikoulussa oli 5 ja syyskaudella 11 aikuisrippikoululaista. Vuosi 2011 oli rippikoululaisten osalta ennätysvuosi. Syksyn rippikouluryhmä oli kautta aikojen suurin. Silloin aloitti 12 henkilöä ja konfirmoitiin 11 henkilöä. Tärkeätä aikuisrippikoulussa on perehdyttää rippikoulun aikana rippikoululaiset molempien maiden kirkkojen järjestelmiin rippikoulun perusmateriaalien lisäksi ja poistaa ennakkoluulot kirkkoa kohtaan. Tavoitteena myös tuoda kirkko lähemmäs jokapäiväistä elämää ja madaltaa kirkon kynnystä, samoin sitouttaa ihmiset kirkolliseen elämään. 2
5. Sielunhoito Ihmisten hätä ja pelko elämän vaikeiden kysymysten edessä on syy, miksi ihminen etsii lohtua ja tukea kirkolta. Jo syvien tunteiden jakaminen lähimmäisen kanssa voi helpottaa, mutta on tilanteita, joissa lähimmäistä ei ole, erityisesti kun lähimmäiset ja suku ovat kaukana kotimaassa tai asiasta ei vain voi kertoa läheisille tai kaverille. Sielunhoidosta on vuosien varrella tullut tärkeä osa työtämme. Vuonna 2011 sielunhoitoasiakkaita oli 34 ja käyntikertoja 91. Enimmäkseen kyse on ihmissuhteista, perheestä, työstä, sekaannuksista viranomaisten kanssa, koti-ikävästä ja yksinäisyydestä uudessa kotimaassa. Kuitenkin taustalla on kiinnostus uskonasioita kohtaan ja/tai siitä, että usko Jumalaan nolottaa. Ympärillä olevat ihmiset eivät ole uskovaisia, jolloin on hankala kertoa kenellekään omia positiivisia kokemuksia uskosta. Kirkossa käyminen on tabu vielä aika monessa työ- tai kaveripiirissä, jossa on enimmäkseen 30-60 - vuotiaita virolaisia. Historiasta tunnettu neuvostoliittolainen kirkkokielteisyys ei ole kadonnut. Vieläkin ihmiset ajattelevat Jumalaan turvautuvien ja kirkossa käyvien olevan heikkoja ja kykenemättömiä mihinkään järkevään. Tämä on surullista, ja juuri siksi ihmiset etsivät uutta hengellistä kotia kirkosta, että olisi edes jossain paikka, jossa ei osoiteta sormella. 6. Tiedotus ja toimisto Vuoteen 2011 sijoittui seurakunnan nettisivu-uudistus, joka alkutakeltelujen jälkeen tuntui vuoden loppuun mennessä alkavan asettua uomiinsa. Sivustosta muiden toimeksiantojen ohella osa-aikaisesti huolehtiva henkilö olisi tietenkin toivonut muutoksen sujuvan jouhevammin ja viivästyksittä, mutta ymmärsi toisaalta myös suuren organisaation vastaavanlaiselle uudistustyölle asettamat haasteet. Työtä vironkielisen seurakunnan uuden sivuston kanssa riittää kuitenkin myös vuodelle 2012: monet ongelmakohdat kaipaavat vielä ratkaisua, jotta sivusto saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan seurakunnan jäseniä. Vuoden 2011 aikana seurakunnalle tehtiin myös kolme paperiesitettä: yleisesite sekä syksyn 2011 ja kevään 2012 esitteet. Esitteiden ulkoasu uudistettiin vastaamaan seurakunnan uutta graafista linjaa. Esitteiden menekki havaittiin niin suureksi, että viimeksi mainittua painatettiin 1500 kpl aikaisemman 1000 kappaleen sijaan. Vuonna 2011 olimme esillä erilaisissa tapahtumissa ja myös virolaisten suurtapahtumassa Martin Markkinoilla marraskuussa. Tiedotuksen kannalta olivat loistavia esilläolomahdollisuus YLE:n aamuohjelmassa 11.2.2011, maaliskuussa TV-jumalanpalvelus ja joulukuussa radiohartaudet 14. ja 28.12. Olemme aloittaneet tiedottamisen myös sosiaalisessa mediassa ja ilmoitamme tulevista tapahtumista aina myös sitä kautta. 3
Tiedotuksesta on nettisivujen ja esitteiden osalta vastannut vuonna 2011 assistenttimme Terhi Pääskylä-Malmström. 7. Musiikkityö Musiikkityö oli valtava ja mehuja vievä vuonna 2011. Kirkkopyhien messut olivat musiikin puolesta muita juhlallisemmat. Vuoden 2011 Viron itsenäisyyspäivänä 24.2. messussa mukana ja konsertoimassa oli solisti Aleksander Sünter ja musiikkiyhtye Oort Virosta. Helmikuussa 2011 perustimme seurakunnan nuorten aikuisten lauluryhmän SÄDE joka on vuoden aikana musisoinut messuissa, erilaisissa tilaisuuksissa ja kauneimpien joululaulujen tilaisuuksissa. Lauluryhmässä on 5 laulajaa ja johtajana toimii Dagmar Rannak. SÄDE:n ensimmäinen syksy oli kiireinen ja hektinen, koska esiintymisiä oli paljon ja joistakin oli pakko luopua ajanpuutteen takia. Lauluryhmän kokoontumiskertoja oli 48 ja esiintymisiä 9. Suuri rutistus oli myös järjestää kaksi Tunturimessua yhteistyössä sekakuoro Sillerin ja muusikkojen kanssa. Maaliskuun messu oli Kallion kirkolla ja marraskuun messu Alppilan kirkolla. Suuri työ oli kanttorillamme, joka metsästi messuihin muusikot ja teki tiivistä yhteistyötä kuoron kanssa. Molemmat messut onnistuivat erinomaisesti, ja suurin saavutus on, että vironkielisen työn tuoma Tunturimessu löysi paikan Kallion seurakunnan toimintasuunnitelmassa 2012. Lasten laulukerho kokoontui vuonna 2011 kerran viikossa Dagmar Rannakin johdolla. Laulukerho tarjosi musiikkikasvatusta, esiintymiskokemusta ja itsenäistymistä. Lapset ovat laulaneet jumalanpalveluksissa, tapahtumissa ja Viron suurlähetystössä. Lauluryhmässä on 6 jäsentä ja esiintymisiä vuonna 2011 oli 5. Musiikkitilaisuuksia oli yhteensä 7 ja osallistujia niissä yhteensä 454 ihmistä. 8. Kerhot/ryhmät Ystävänpiiri Aihealueet ovat yleismaailmallisia ja teologisia. Järjestimme teatteriretken ja piirissämme vieraili kevätkaudella Viron lähetysseuran työntekijä Kirsti Malmi, syyskaudella Suomen lähetysseuran lähetti Pia Ruotsala, kävimme piknikillä ja keilaamassa. Vuoden 2011 aikana piirin alkuhartaudeksi käytimme Jane Williamsin kirjaa Enkelit. Piirin tärkein tavoite on tuoda ihmiset yhteen keskustelemaan erilaisten teemojen ympärille ja tekemään asioita yhdessä. Piiri kokoontuu joka toinen keskiviikko kello 17.00-19.00, Alppilan kirkolla. Tapaamiskertoja oli 20, käyntikertoja yhteensä 217, osallistuja keskimäärin a`11 henkilöä. 4
Raamattupiiri Vuoden 2011 alkuvaiheessa käytiin läpi Uuden Testamentin evankeliumit. Kevätkausi päättyi Jeesuksen ylösnousemiseen ja sen ajan henkeen Israelissa. Syyskausi alkoi lukemalla Raamatusta Apostolien tekojen kirjaa. Raamattupiiriin kuuluu johdanto, rukousta ja sielunhoidollista kuulumiskierrosta. Sen jälkeen luetaan vuorotelleen Raamattua ja käydään keskustelua sen pohjalta. Joskus luetaan lisäksi myös muista kirjoista kappaleita, jotka auttavat ymmärtämään Raamatun tekstiä. Raamattupiirin aktiivinen työaika on 1,5 tuntia ja se päättyy loppurukoukseen. Marraskuussa (30.11.11) käytiin piirin kanssa Salossa vironkielisessä messussa. Tavoitteena oli tutustua paikallisiin virolaisiin ajatuksena luoda samantyyppistä piiriä myös Saloon. Joulukuussa (14.12) oltiin piirin kanssa Jouluvaelluksella Lohjalla Vivamon Raamattukylässä. Tapaamiskertoja oli 15, käyntikertoja yhteensä 92, osallistuja keskimäärin a`6 henkilöä. Perhekerho SIPSIK Kerho kokoontuu joka toinen lauantai kello 11-14, Alppilan kirkolla. Tarkoituksena on tuoda yhteen vironkieliset perheet touhumaan ja tekemään yhdessä. Lapsille on ollut tarjolla askartelua, piirtämistä, Raamatunkertomuksia, laulamista ja liikuntaa. Vanhemmat ovat saaneet vertaistukea toisiltaan ja se on luonut piirin ulkopuolellakin ystävyssuhteita. Kerhon kesäleiri oli Pelastusarmeijan leirikeskuksessa Nummelassa toukokuun lopussa, siihen osallistui 44 henkilöä. Lokakuussa Sipsik vieraili Helsingin Luonnontieteen Museossa. Ohjaajina ovat vuoden 2011 aikana toimineet Kaja Lijur, Kersti Pihlak ja Tuuli Raamat. Tapaamiskertoja oli 16, käyntikertoja yhteensä 451, osallistuja keskimäärin a` 28 henkilöä. Nimilistassamme on 21 aikuista, 36 lasta. Tyttökerho Kerho aloitti syyskaudella 2010 tarkoituksena sitouttaa teini-ikäiset tytöt kerhotoimintaan sen sijaan, että he hengailisivat kaupungilla tai olisivat muuten toimettomina. Aloite kerhon perustamiseen tuli tyttöjen vanhemmilta. Tyttökerho kokoontuu joka tiistai Alppilan kirkolla. Aiheina ovat teini-ikäisten kysymykset: naiseus, muoti, pojat, meikkaus, hyvät tavat. Tyttökerholla oli keväällä Viro-keskuksessa muotinäytös ja syksyllä he kävivät oppimassa kahvilakulttuuria ja käyttäytymistä ravintola Kappelissa. 5
Kerhon vetäjinä ovat Reet Horn ja Triin Kilo. Tapaamiskertoja oli 33, käyntikertoja yhteensä 330, osallistuja keskimäärin a`10 henkilöä. Ryhmä Espoossa kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Espoon Rinnekappelissa. Tapaamiskertojen teemat perustuvat kirkkovuoteen. Espoon ryhmän vastuuhenkilö on Raigo Liiman Espoon Tuomiokirkkoseurakunnasta, mutta Tuuli Raamat hoitaa puolet tapaamiskerroista. Vuonna 2011 tavattiin 9 kertaa ja osallistujia oli keskimäärin 8. Joogaryhmä kokoontui kevätkauden 2011 Alppilan kirkolla ja vetäjänä oli Tallinnan joogakoulun opettaja Jaanus Õispuu. Valitettavasti Alppilan liikuntasalin vesivahingon takia ryhmä ei kokoontunut enää syyskaudella. Kokoontumiskertoja oli 21, osallistujia oli keskimäärin 7. 7. Kertaluontoiset tapahtumat ja retket Suurimman osan kertaluontoiset tapahtumista järjestimme yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa, esim. kevättapahtuma Alppilassa, kevätretki Lohjalle yhteistyössä Elämänkeskusprojektin kanssa, mukana oli 12 virolaista; vapaaehtoisten teatterimatka Tuusulaan Kallion vapaaehtoistyön kanssa ja Alppilan adventtimyyjäiset. Itse järjestimme sieniretken Kaitalammelle (17.09), osallistujia oli 15; Ystäväpiirin Kallion kirkkovierailun maaliskuussa (16.03), mukana 12 osallistujaa; teatterivierailun Linnanmäen Peacockiin, mukana 10 osallistujaa. 8. Leiritoiminta Kesällä 2011 oli perhekerho Sipsikin leiri Pelastusarmeijan leirikeskuksessa Nummelassa. Leirin toteuttamiseen saatiin avustusta Helsingin Seurakuntayhtymältä. Leiri onnistui loistavasti, mukana oli yhteensä 44 ihmistä, heistä 24 lasta. Leiristä saatiin taas erittäin hyvää palautetta. 9. Vapaaehtoistyö Vapaaehtoiset ovat osa vironkielisen seurakuntatyön kehittämistä ja suurin ilon aihe vuonna 2011. Syksyllä 2011 perustimme kahvitiimin, johon ilmoittautui heti 15 henkilöä ja syksyn mittaan luku kasvoi 20:een. Järjestimme kahvikoulutuksen, minkä jälkeen vapaaehtoiset ovat hoitaneet kahvitilaisuudet messujen jälkeen ja avustaneet muissakin tilaisuuksissa monin tavoin. Ne vapaaehtoiset, jotka eivät ole olleet kahvitiimissä, ovat avustaneet messuissa lukijoina, olleet mukana tapahtumissa, joissa olemme markkinoineet toimintamme, sekä jakaneet esitettämme eri puolelle pääkaupunkiseutua. 6
Kaiken kaikkiaan vironkielisellä seurakuntatyöllä on 30 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten avulla olemme voineet laajentaa toimintaa kattavammaksi, ja näin onkin syntynyt aiemmin mainittu linkki Saloon seurakuntaan. On olennaista, että vapaaehtoisia ovat he, joille olemme suunnanneet työmme. Olemme tarjonneet vapaaehtoisille koulutusta ja yhdessäoloa koko vuoden ajan. 7. Yhteistyö muiden tahojen kanssa ja seurakuntatyö kirkon ulkopuolella Vuosikertomuksen muissa osissa on tullut jo esille, että vironkielisellä työllä on paljon yhteistyökumppaneita. Jatkamme ja tiivistämme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kirkon sisäinen verkosto yhteistyössä seurakuntien kanssa kasvaa ja tiivistyy yhteisten kirkollisten toimitusten kautta ja se toimii moitteettomasti. Tuglas-seuran ja Viro-keskuksen kanssa on yhteistyötä ja se on ilo, koska heillä kuitenkin on laajemmat yhteistyöverkostot. Heidän kanssaan olemme saaneet olla kattavammin esillä erilaisissa tiedotuskanavissa. Varsinaisia vierailuja työntekijä on tehnyt koteihin 11, laitoksiin 3 ja muualle 11. Sen lisäksi on ollut lukuisia yhteistyötapaamisia ja vierailuja yhteistyön kehittämisen ja suunnittelun merkeissä. a. Jumalanpalvelusten ja hartaustilaisuuksien toteuttaminen muualla kuin Alppilassa on toteutunut: Salo, Hämeenlinna (Hätilä), Espoo, Vantaa. b. Vierailut ja tapaamiset Inkeri-keskuksessa, Tuglas-seuran tilaisuuksissa ja eri työaloilla. c. Latokartanon peruskoulun vironkielisten luokkien vierailut kerran kuukaudessa. d. Osallistuminen kansainvälisiin kirkkohetkiin pääkaupunkiseudulla. e. Tiedotus- ja informaatiokäynnit eri paikkakunnille koko Suomessa. 8. Diakoninen avustustyö Olemme huomanneet, että tapaamiset ongelmatilanteisiin joutuneiden kanssa ovat lisääntyneet. Syyt ovat moninaiset: ehkä on hävinnyt passi, ehkä heidän on kielimuurin takia vaikea ilmaista toiveitaan/tarpeitaan täällä Suomessa. Aina Viron suurlähetystökään ei ole pystynyt auttamaan. Tällaisissa tapauksissa olemme joutuneet avustamaan ihmisiä niin sielunhoidollisesti kuin myös aineellisesti. Erityisesti nyt, kun kyseessä on talouskriisin aika ja moni menettää työnsä, on kirkollinen avustustyö erittäin tarpeellista ja kirkkoon tulee avuntarvitsijoita enemmän kuin aikaisemmin. 7
9. Palkkiotoiminen työvoima Vuonna 2011 on ollut palkkiotoimisesti säännöllisesti mukana 9 henkilöä ja sen lisäksi muusikoita ja muita kertaluontoisesti mukana olleita. Kanttori Dagmar Rannak, tiedotusassistentti Terhi Pääskylä-Malmström, Sipsik-perhekerhon vetäjät Kaja Lijur ja Kersti Pihlak ja apuohjaaja Õie Vähi, joogaohjaaja Jaanus Õispuu, raamattupiirin vetäjä Anneli Tamme, tyttökerhon vetäjät Triin Kilo ja Reet Horn. Palkkiotoimisten työntekijöitten kanssa toteutimme kaksi kausisuunnittelupalaveria ja jokaisen kanssa käytiin kehityskeskustelu syyskaudella. 10. Budjetti Budjettiraamina on ollut Helsingin Seurakuntayhtymän budjetinmukainen 54 000,00 euroa ja se käytettiin ylittämättä annettua summaa. 11. Työn tilastointi ja raportointi Vironkielisen seurakuntatyön tilastointi ja raportointi esitetään samalla tavalla kuin Kallion seurakunnan ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallituksen tilastot sitä vaativat. Toimintakertomus ja tilastointi esitetään myös Viron Luterilaiselle kirkolle (EELK). 12. Arvio Vironkielinen seurakuntatyö jatkaa kasvuaan, ja on ilo todeta, että työ on vauhdikasta ja monipuolista. Olemme vuonna 2011 saaneet paljon aikaan ja olemme onnistuneet tarjoamaan ihmisille monenlaista. Ihmiset ovat löytäneet tien kirkkoon, mistä loistavin esimerkki on suuri rippikouluryhmä ja jumalanpalveluksiin osallistuvien ihmisten määrän nousu. Selvisimme messun ajankohdan vaihdosta ja saimme upean vapaaehtoisjoukon Kahvitiimin perustamisella. Kiitämme Luojaa Siunauksesta ja suojeluksesta. 8