TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2012 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Pikalinkki työttömyysturvavideoon www.jhl.fi JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa 1
Sisällys: 4 Työttömyyskassan palvelut 5 Ansiopäivärahan edellytykset Jäsenyys Työvoimapoliittiset edellytykset Työssäoloehto Omavastuuaika 15 Ansiopäivärahaoikeuden kesto Enimmäismaksuaika Lisäpäiväoikeus 16 Vuorottelukorvaus Vuorotteluvapaa Vuorottelukorvauksen määrä 8 Ansiopäiväraha Työttömälle Lomautetulle Työllistymistä edistävien palveluiden aikana 18 Työttömän ja lomautetun hakuohje lyhyesti 19 Näin haet vuorottelukorvausta 10 Ansiopäivärahan määrä Normaali ansiopäiväraha Ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla Ansiopäiväraha muutosturvan ansio-osalla Ylläpitokorvaus Soviteltu päiväraha Vähennetty päiväraha Oppaan toimitustyöryhmä: kassanjohtaja Pasi Koskinen, toimistopäällikkö Harri Isoviita, palvelupäällikkö Janna Niemi ja Maria Vataja sekä toimittaja Ulla Puustinen. Kuvat: JHL:n kuva-arkisto, Piirrokset: Pertti Mäkelä ja Ville Helttula (sarjakuvapiirrokset). Ulkoasu: graafinen sunnittelija Leena Nätti Paino: Kirjapaino Jaarli 03/2012 2
JHL:n jäsenyys kannattaa! Hyvä JHL:n jäsen työttömyyskassan palvelut ovat tarvittaessa käytössäsi! Pasi Koskinen, kassanjohtaja JHL on sinun tukenasi työelämässä riippumatta siitä, oletko työurasi alussa tai jo pidempään töitä tehnyt. Opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen työelämään tulevat aloittavat usein määräaikaisissa tai osa-aikaisissa töissä. Lisäksi saatat joutua lomautetuksi työurasi jossain vaiheessa. JHL:n ja sen työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu ansioperusteiseen työttömyysturvaan niinpä toimeentulosi on turvattu myös työttömyyden ja lomautuksen aikana. Työelämään liittyy moninaista lainsäädäntöä ja työehtosopimusmääräystä. Ne on tehty työntekijän oikeuksien turvaamiseksi. JHL ja sen luottamusmiehet ovat tukenasi ja huolehtivat siitä, että lakeja ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Tällöin myös asiointi työttömyyskassan kanssa on sujuvaa. JHL on lähellä sinua. Omalla ammattiliitollasi on tuhansia luottamusmiehiä työpaikoilla, toistakymmentä aluetoimistoa, oma yhdistys opiskelijoille ja satoja muita yhdistyksiä. Ja tietenkin laadukkaat sähköiset palvelut. JHL:n löydät myös Facebookista, Twitteristä ja YouTubesta, jossa esitellään animaation keinoin kassan ja liiton palveluja. JHL:n työttömyyskassa panostaa laadukkaisiin palveluihin, maksatukseen ja tiedotukseen. Kassa tarjoaa erilaisia väyliä hankkia menettelyohjeita ja tietoa työttömyysturvasta. Runsaassa käytössä ovat muun muassa JHL:n kotisivut, ewertti Nettikassa laajoine palveluineen, eemeli Puhelinkassa, jäsenkalenteri ja Motiivi-lehti. JHL:n työttömyyskassa saa säännöllisesti palautetta jäseniltään, ja sen perusteella asiakkaamme ovat tyytyväisiä kassan toimintaan. Voit liittyä JHL:n opiskelijajäseneksi ilmaiseksi jo opiskeluaikana. Tämän ratkaisun on tehnyt jo yli 15 000 eri alojen opiskelijaa! Liity myös JHL:n työttömyyskassaan heti kun menet opiskeluaikana töihin - vaikka vain viikon kestävään työhön. Jäsenyydestä on hyötyä, sillä aivan lyhyetkin työsuhteet kartuttavat oikeuttasi työttömyysturvaan. Opiskelijan liittyminen ei ole rahasta kiinni: keskimääräisillä tuloilla jäsenyys maksaa vain noin 5 euroa kuukaudessa. Muutaman kuukauden kesätyöstä jäsenmaksusi on 10-15 euroa me emme peri vuosimaksua eli maksat vain siltä ajalta kuin olet ansiotyössä. Opiskelukuukausina olet kokonaan vapautettu jäsenmaksusta. Vuonna 2011 solmitun raamiratkaisun johdosta työttömyysturvaan tuli vuonna 2012 merkittävä tasokorotus. Samalla soviteltuun päivärahaan tehtiin muutoksia, jotka laajentavat JHL:n jäsenten oikeutta siihen. Työttömyysturvan perusoppaaseen 2012 on päivitetty uusimmat etuuksia ja kassan palveluja koskevat tiedot. 3
Työttömyyskassan palvelut Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa on Suomen suurimpia työttömyyskassoja. Se toimii Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n yhteydessä. Maksamme jäsenillemme ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvausta. JHL:n työttömyyskassa tarjoaa jäsenilleen myös kattavat sähköiset palvelut: työttömyyskassan internet-sivut, ewertti Nettikassan ja eemeli Puhelinkassan. Työttömyyskassan sivut löydät osoitteesta www.jhl.fi. Sieltä saat tietoa ja apua, jos jäät työttömäksi tai jos sinut lomautetaan. Myös vuorotteluvapaata suunnitteleva löytää tietoa vuorotteluvapaasta ja vuorottelukorvauksesta. Työnantajia varten työttömyyskassan sivuilla on ohjeita palkkatodistusten kirjoittamiseen sekä ryhmälomautustilanteisiin. Helppokäyttöisen laskurin avulla jokainen voi laskea päivärahan määrän itse. Samalla voi kokeilla, paljonko mahdollinen osa-aikatyöstä saatava palkka vaikuttaa päivärahan määrään. Päivärahan hakijat voivat tarkistaa sivuilta päivärahahakemusten reaaliaikaisen käsittelytilanteen, josta selviää minä päivänä saapuneita hakemuksia kassassa sillä hetkellä käsitellään, ja näin saada tietoa myös oman hakemuksen käsittelyajasta. Käsittelytilanne päivitetään tunnin välein. ewertti Nettikassa on internetissä toimiva sähköisen asioinnin väylä, johon pääset kotisivultamme. ewertti Nettikassan kattavat palvelut ovat helppokäyttöisiä, ja sen avulla pystyt lähettämään kaikki etuushakemuksesi ja muutosilmoitukset sähköisesti työttömyyskassaan itsellesi parhaiten sopivana ajankohtana. Palvelun käyttö on maksutonta, ja voit kirjautua palveluun miltä tahansa tietokoneelta, jolta on internetyhteys. ewertti Nettikassa tarjoaa mahdollisuuden lähettää hakemusten liitteet, esimerkiksi palkkatodistuksen, sähköisesti työttömyyskassaan. ewertti Nettikassassa voit lisäksi tarkistaa oman hakemuksesi käsittelytilanteen, selata omia päivärahatietojasi, muuttaa henkilötietojasi ja lähettää viestin suoraan hakemuksen käsittelijälle. Mikäli haluat tiedon päivärahan maksusta matkapuhelimeesi, pystyt tekemään tilauksen siitä ewertti Nettikassassa. Työttömyyskassa tarjoaa käyttöön myös eemeli Puhelinkassan. Sen välityksellä voit tehdä ympäri vuorokauden kokonaan työttömän neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jatkohakemuksen ja saada itseäsi koskevia hakemuksen käsittely- ja maksatustietoja. eemeli Puhelinkassa kertoo sinulle myös kassan yleisen käsittelytilanteen. Palvelu on toteutettu puheentunnistuksella eli ohjaat puheellasi palvelua tuottavaa automaattia. eemeli Puhelinkassaan pääset soittamalla työttömyyskassan puhelinpalvelunumeroon 010 190 300. Hinta on kiinteästä verkosta soittaessasi paikallisverkkomaksu ja matkapuhelinverkosta soittaessasi oman operaattorin hinnoittelun mukainen. Sähköinen asiointi helpottaa ja nopeuttaa tiedonkulkua sinun ja työttömyyskassan välillä. Tietenkin voit lähettää hakemuksesi liitteineen myös postitse työttömyyskassaan. Tällöin päivärahahakemuksia ja muita asiakirjoja ei tarvitse liittää toisiinsa nitojalla, klemmarilla tai teipillä. Kokonaan työttömän jatkohakemukset ovat kuitenkin oleellisesti nopeammin maksussa, kun lähetät ne ewertti Nettikassan tai eemeli Puhelinkassan kautta. Henkilökohtainen puhelinpalvelumme palvelee sinua maanantaista perjantaihin klo 9.00 15.00. Tällöin voit kysyä neuvoa työttömyyskassan maksamiin etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyvissä asioissa. Puhelinpalvelun aukioloaikojen muutoksista sekä muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan Motiivi-lehdessä ja JHL:n kotisivuilla. Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa kuten jäsenmaksuasioissa ota tarvittaessa yhteyttä yhdistykseesi tai JHL:n jäsenyksikköön p. 010 7703 430. Voit hoitaa jäsenasioitasi myös liiton verkkosivujen Jäsenpalvelu 24h:n kautta osoitteessa www.jhl.fi. Jäsenpalvelu 24h www.jhl.fi 4
Ansiopäivärahan edellytykset ANSIOPÄIVÄRAHA = Työttömyysetuus joka maksetaan työttömyyskassasta henkilölle, joka on kassan jäsen ja joka on täyttänyt työssäoloehdon. Määrä muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta sekä palkan perusteella muodostuvasta ansioosasta. PERUSPÄIVÄRAHA = Kelan maksama työttömyysetuus henkilölle, joka täyttää työssäoloehdon, mutta ei ole kassan jäsen. Peruspäiväraha vuonna 2012 on 31,36 euroa päivässä. TYÖMARKKINATUKI = Kelan maksama työttömyysetuus henkilölle, joka ei ole täyttänyt työssäoloehtoa tai joka on saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa 500 päivää. Työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen. OPISKELIJAJÄSEN = päätoiminen opiskelija, joka on opiskeluaikanaan liiton jäsen. Opiskelijan kannattaa liittyä työttömyyskassaan, mikäli hän käy työssä loma-aikoina tai opiskelun ohella. Näin työttömyysturva karttuu jo opiskeluaikana. Jäsenyys Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että jäsenyytesi työttömyyskassassa on kunnossa. Ota tarvittaessa yhteyttä jäsenasioissa yhdistykseesi tai JHL:n jäsenyksikköön, p. 010 7703 430 (ma-to), tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen jasenrekisteri@jhl.fi. Voit hoitaa jäsenasioitasi myös liiton verkkosivujen Jäsenpalvelu 24h:n kautta osoitteessa www.jhl.fi Vuonna 2012 JHL:n kokonaisjäsenmaksu on 1,33 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja työttömyyskassan maksamasta etuudesta. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,05 prosenttia ja työttömyyskassan osuus 0,28 prosenttia. Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa. Niille jäsenille, jotka eivät täytä jäsenyysedellytystä, työttömyysetuutta voidaan maksaa Kelasta peruspäivärahana tai työmarkkinatukena. Opiskelijajäsenet Opiskelijat voivat liittyä liittoon opiskeluaikanaan. Tällöin jäsenyyteen ei automaattisesti kuulu työttömyyskassan jäsenyyttä, koska työttömyyskassaan voi liittyä vain työssä ollessaan. Opiskelijat voivat liittyä työttömyyskassaan heti, kun he tekevät yhdenkin sellaisen viikon töitä, jossa työaika on vähintään 18 t/vk. Opiskelijoiden kannattaakin liittyä työttömyyskassaan heti päästessään esimerkiksi kesätöihin. Opiskeluaikaisilla kesätöillä voi hyvinkin kerryttää ansiopäivärahan saamiseen vaadittavan työssäoloehdon, jolloin voi päästä ansiopäivärahan piiriin heti valmistuttuaan, mikäli töitä ei löydy heti. Päätoimiset opinnot myös pidentävät työssäoloehdon tarkastelujaksoa, joten työsuhteita voidaan tarkastella useammalta vuodelta taaksepäin. Liiton opiskelijajäsenyys on päätoimisille opiskelijoille ilmainen, mutta työttömyyskassaan jäsenmaksua tulee maksaa aina kun tekee työtä. Jäsenmaksu on vain 0,28 % ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Jäsenmaksu tulee maksaa itse, mutta maksaminen on tehty helpoksi: Sen voi tehdä nettisivujen välityksellä Jäsenpalvelu 24h palvelussa, www.jhl.fi. Jäsenmaksua maksetaan kaikista ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista, luontaiseduista, lomarahoista ja lomakorvauksista. Keskimääräisillä tuloilla opiskelijat maksavat työttömyyskassan jäsenmaksua vain noin 5 e/kk. Esimerkiksi kolmen kuukauden kesätöistä maksu on vain noin 15 euroa vuodessa. Opiskelija! Kun aloitat työn ja haluat liiton opiskelijajäsenyyden lisäksi myös työttömyyskassan jäseneksi, ota yhteys liiton jäsenpalveluun. Liittyminen kannattaa tehdä heti työsuhteen alussa, koska työttömyyskassan jäsenyys ja työssäoloehdon kertyminen voivat alkaa vasta liittymispäivästä lukien. Työssäoloehto ei kartu takautuvasti. OPISKELIJA! Kun opinnot päättyvät ja aloitat työt, kannattaa työnantajalle ilmoittaa heti JHL:n jäsenyydestä. Silloin jäsenmaksu voidaan periä suoraan palkasta, ja jäsenyys pysyy kunnossa. Työvoimapoliittiset edellytykset Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö on ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon (= TE-toimisto) työnhakijaksi. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa työttömälle, joka hakee kokoaikatyötä eikä työllisty päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään eikä 5
TYÖSSÄOLOEHTO = työssäoloedellytys, joka vaaditaan ennen päivärahan saamista. Työtä on oltava vähintään 34 kalenteriviikkoa edeltävän 28 kuukauden aikana. Tarkastelujaksoa voidaan hyväksyttävästä syystä myös pidentää. PALKKATUKITYÖ = työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää ja maksaa työnantajalle palkkatukea työntekijän palkkakustannuksiin. Kyseessä on normaali työsuhde, mutta työssäoloehdon kertyminen poikkeaa normaalista. 6 ole päätoiminen opiskelija. Myöskään lakon tai työsulun takia työttömäksi jäänyt ei voi saada päivärahaa. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä tai jos hän asettaa sellaisia ehtoja, jotka estävät tarjotun työn tai koulutuksen vastaanottamisen. Työ- ja elinkeinotoimisto voi määrätä karenssin eli määräajan, jolta ansiopäivärahaan ei ole oikeutta. Näin menetellään, jos henkilö eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai itse aiheuttaa työsuhteen päättymisen. kieltäytyy ilman pätevää syytä työ- ja elinkeinotoimiston osoittamasta työstä tai koulutuksesta tai aiheuttaa itse sen, ettei työsopimusta solmita. kieltäytyy osallistumasta työllistymissuunnitelman laatimiseen tai toteuttamasta sitä. on ilman hyväksyttävää syytä ollut työmarkkinoilla viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana vähemmän kuin kuusi viikkoa. Karenssien pituudet ovat 30, 60 tai 90 päivää. Toistuvasti työstä tai koulutuksesta kieltäytyneelle päiväraha voidaan myöntää vasta kun henkilö on ollut kolme kuukautta työssä tai koulutuksessa. Työssäoloehto Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vähintään 34 viikkoa jäsenenä olleille ja jäsenyysaikana 34 kalenteriviikon työssäoloehdon täyttäneille. Työssäoloehto täyttyy, jos hakija on ollut ansiotyössä yhteensä 34 kalenteriviikkoa viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana. Edellä mainittua 28 kuukauden työssäoloehdon tarkastelujaksoja voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Tarkastelujakso voi maksimissaan olla siis 9 vuotta ja 4 kuukautta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoiminen opiskelu, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, yhdistelmä- tai palkkatukityöaika, siltä osin jota ei lueta työssäoloehtoon, osallistuminen työja elinkeinotoimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun tai muu näihin verrattava syy. Päivärahahakemukseen tulee liittää selvitys hyväksyttävistä syistä. Työssäoloehtoon hyväksyttävän työn tulee täyttää vakuutuksenalaisuutta, työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset. Työ on vakuutuksenalaista, kun palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut ja kun siitä on toimitettu ennakonpidätys. Työssäoloehtoon hyväksytään vain ne kalenteriviikot, jolloin vakuutuksenalaista palkkatyötä on tehty vähintään 18 tuntia. Lisäksi palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, palkan on oltava vähintään 1 103,00 e/kk (2012). Osasairauspäivärahan rinnalla tehty osa-aikatyö ei kelpaa työssäoloehtoon. Työssäoloehtoon ei ole luettu vuodesta 2010 lukien myöskään aikaa, jolloin henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Nämä ajat pidentävät kuitenkin työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Työaikajärjestelyiltään poikkeavilla aloilla voidaan poiketa viikoittaisesta 18 tunnin työaikaedellytyksestä. Tällaisia aloja ovat esim. opetustyö, kotityö, taiteilijat ja luovaa tai esityksellistä työtä tekevät. Kirjallisesta pyynnöstä voidaan ennen työssäoloehdon täyttymistä ottaa työssäoloehtoon mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso, jonka työaika on yhteensä
OMAVASTUUAIKA = seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika, jolta päivärahaa ei makseta. Asetetaan vain kerran päivärahan enimmäisaikaa kohden. vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle. Ennen vuotta 2006 yhdistelmätukityönä tehdyistä töistä voidaan työssäoloehtoon hyväksyä vain puolet, mikäli työnantajalle on tältä ajalta maksettu sekä työllistämistukea että työmarkkinatukea. Jos työnantaja on saanut vain työmarkkinatukea, mukaan voidaan laskea kaikki vuodesta 2003 alkaen tehdyt yhdistelmätukityöviikot, jotka muutoin täyttävät työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset. Vuodesta 2006 lukien yhdistelmätuen korvasi palkkatuki. Niistä palkkatukityöviikoista, joihin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki ja 61 90 prosentin lisäosa), voidaan työssäoloehtoon laskea puolet. Jos työnantaja on saanut palkkatuen vain perusosana tai perusosana ja 60 prosentin lisäosana, mukaan voidaan laskea kaikki tehdyt palkkatukityöviikot. Se osuus palkkatukityöstä, jota ei voida hyväksyä työssäoloehtoon, pidentää kuitenkin työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Omaishoitajan ja perhehoitajan työtä ei lueta työssäoloehtoon, jos henkilö tekee työtä toimeksiantosuhteessa ja saa palkkiota tekemästään työstä. Tällöin ei ole kyseessä työsuhteessa tehty työ. Jos jäsen on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, tulee hänen täyttää uusi työssäoloehto kokonaisuudessaan katkon jälkeen päivärahaa saadakseen. Työttömyyskassa seuraa päivärahan maksun yhteydessä hakijan uuden työssäoloehdon täyttymistä. Tämän vuoksi työttömyyskassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta ei haeta päivärahaa, esim. yli kaksi viikkoa kestävät kokoaikatyöt, sairausajat jne. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on selvittämättömiä viikkoja. Jäsen menettää aina jo kertyneen työssäoloehdon, jos hän toimii päätoimisena yrittäjänä yhtäjaksoisesti yli 18 kuukautta. Kun palkansaajakassan jäsen aloittaa päätoimisen yritystoiminnan, hän voi palata päivärahan saajaksi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta. Mikäli suunnittelet yritystoiminnan aloittamista tai työllistyt esimerkiksi puolisosi omistamassa yrityksessä, ota yhteyttä työttömyyskassaan päivärahaoikeutesi selvittämiseksi. Omavastuuaika Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vasta sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan. Omavastuuajan tulee täyttyä enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Tämä on hyvä huomata etenkin lomautustilanteissa, joissa lomautus toteutetaan yksittäisinä päivinä pitkin vuotta. Esimerkki 1: Henkilö lomautetaan kokoaikatyöstä lyhentämällä hänen viikoittaista työaikaansa yhdellä kokonaisella päivällä viikossa. Seitsemän viikon lomautuksen jälkeen hänen omavastuuaikansa täyttyy ja tämän jälkeen päiväraha maksetaan täysimääräisenä lomautuspäiviltä. Esimerkki 2: Henkilö lomautetaan kokoaikatyöstä lyhentämällä hänen viikoittaista työaikaansa yhdellä kokonaisella päivällä joka toinen viikko. Hän ei pääse missään vaiheessa päivärahalle, koska hän ei saa seitsemää täyttä työpäivää vastaavaa aikaa täyteen kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran päivärahan enimmäisaikaa kohden. Työssäoloehdon uudelleen täyttyessä asetetaan aina uusi omavastuuaika vaikka edellisen työssäoloehdon perusteella ei olisi ehditty maksamaan päivärahan 500 päivän enimmäisaikaa täyteen. Omavastuupäiviksi voidaan hyväksyä enintään viisi päivää kalenteriviikossa. Omavastuuaikaan ei voida hyväksyä sellaisia päiviä, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan. Tällaisia ovat mm: työnhaku ei ole voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa lomakorvauksen tai muun taloudellisen etuuden jaksotuksen aikana karenssin aikana 80 % työaikarajan ylittävän sovittelujakson aikana Työllistymistä edistävien palveluiden aikana päiväraha voidaan poikkeuksellisesti maksaa omavastuuajan estämättä. Myös omavastuuaika kuluu sinä aikana, jolloin henkilö osallistuu työllistämistä edistävään palveluun. 7
Ansiopäiväraha Työttömälle Ansiopäivärahaa voi saada työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi ilmoittautunut 17 64 -vuotias jäsen, joka on kokonaan työtön, jolloin työsuhde on päättynyt joko irtisanomiseen tai määräaikaisen työsuhteen päättymiseen. lomautettu joko toistaiseksi tai määräajaksi, kokoaikaisesti tai lyhennetylle työpäivälle tai työviikolle (tällöin päivärahaa voidaan maksaa myös 65 67 -vuotiaille). osa-aikatyössä tai satunnaisesti enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä tekevä. sivutoiminen yrittäjä. Myös työkyvyttömällä henkilöllä voi olla oikeus ansiopäivärahaan mikäli: 1) hänelle on maksettu sairauspäivärahan 300 päivän enimmäismaksuaika ja 2) hänet on edelleen katsottu työkyvyttömäksi ja 3) hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Mikäli henkilöllä on työsuhde voimassa, tarvitaan lisäksi työnantajan todistus siitä, ettei työnantajalla ole tarjota hakijan työkykyä vastaavaa työtä. Hakijan tulee olla TE-toimistossa työnhakijana. Joidenkin sosiaalietuuksien saaminen estää ansiopäivärahan maksamisen. Henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan, mikäli hän: saa tai hänellä on oikeus saada äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. saa päivärahaa tai eläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella tai osa-sairauspäivärahaa. saa täysien palvelusvuosien perusteella maksettavaa vanhuuseläkettä, uuden eläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä, sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopumistukea. Poikkeuksena 1.1.2008 lukien valtion eläkelain (1295/2006) 8 :n 1 momentin mukainen vanhuuseläke, jota maksetaan normaalia alhaisemman eläkeiän perusteella (ks. kohta Vähennetty päiväraha). saa peruspäivärahaa, koulutustukea tai työmarkkinatukea. Myös työsuhteeseen liittyvät tekijät voivat estää päivärahan maksamisen. Ansiopäivärahaa ei voi saada ajanjaksolta, jolloin jäsen saa tai hänellä on oikeus työnantajan maksamaan irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen. saa tai hänellä on oikeus työnantajan maksamaan kokoaikatyön palkkaan perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan. on saanut työsuhteen päättyessä lomakorvausta pitämättömistä lomista tai muuta taloudellista etuutta. on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä. Lomautetulle Lomautuksella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräaikaisesti tai toistaiseksi. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisesti tai lyhentämällä työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Mikäli henkilö lomautetaan toistaiseksi, tulee hänen ilmoittautua henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. TE-toimistosta saa hakemuslomakkeen ansiopäivärahan hakemista varten. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää myös ewertti Nettikassassa. Mikäli lomautus jatkuu, voi kokonaan työttömän neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jatkohakemuksen lähettää myös eemeli Puhelinkassassa. Mikäli henkilö lomautetaan määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, ilmoittaa työnantaja lomautetut henkilöt työ- ja elinkeinotoimistoon ryhmälomautusilmoituksella. Tällöin henkilökohtaista ilmoittautumista työnhakijaksi ei tarvita. Lomautetun tulee kuitenkin itse tarkistaa, että hän on mukana työnantajan tekemässä ryhmälomautusilmoituksessa ja että työnantaja tietää minkä työttömyyskassan jäsen hän on. Työnantaja ilmoittaa toteutuneet lomautusajat työttömyyskassalle ns. tarkistusilmoituksella. Mikäli määräaikainen lomautus koskee työpaikalla alle 10 henkilöä, tulee lomautetun itse henkilökohtaisesti ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Työttömyyskassalle tulee tällöin toimittaa ansiopäivärahahakemuksen yhteydessä myös kopio lomautusilmoituksesta. Tavallisesti työttömyysturvaan oikeuttavan lomautuksen perusteena on työsopimuslain mukainen tuotannollinen tai taloudellinen syy. 1.6.2009 lukien ansiopäivärahaan on ollut oikeus myös lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella eli jos työnteko ja palkanmaksu on keskeytetty työsopimuksessa olevan ehdon vuoksi. Tämä parannus koskee erityisesti niitä koulunkäyntiavustajia ja koulunkäynninohjaa- ewertti Nettikassa LOMAKORVAUS = Jos työntekijällä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomia, työnantaja maksaa näistä pitämättä jääneistä päivistä korvauksen rahassa. 8
eemeli Puhelinkassa jia, joiden työsopimuksessa on sovittu työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä koulujen loma-aikoina. Näissä tapauksissa henkilön tulee aina ilmoittautua henkilökohtaisesti TE-toimistoon, koska tällaisissa tilanteissa työnantaja ei voi käyttää ryhmälomautusmenettelyä. Ansiopäivärahaa maksetaan samoin perustein kuin lomautetuille. Etuuden maksaminen lomautuksen aikana Henkilölle, joka lomautetaan kokoaikatyöstä kokoaikaisesti tai lyhennetylle työviikolle, maksetaan lomautuspäiviltä täyttä ansiopäivärahaa. Työaika kalenteriviikossa ei saa kuitenkaan ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lyhennetylle työpäivälle lomautetulle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, mikäli viikoittainen työaika on lomautuksen johdosta lyhentynyt vähintään 20 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työaikaan verrattuna. Osa-aikaisesta työstä lomautetuille voidaan myös maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, mutta heillä ei ole oikeutta saada täyttä ansiopäivärahaa kokonaan työttömiltä työpäiviltä, jos lomautus on toteutettu työviikkoa lyhentämällä. Soviteltua päivärahaa maksettaessa otetaan päivärahan määrässä huomioon lomautusviikolta saatava palkka. Lomautustilanteissa sekä työaikaa että palkkaa tarkastellaan aina kalenteriviikoittain. On tärkeää muistaa, että henkilöllä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan seitsemää työtöntä työpäivää vastaavalta omavastuun ajalta, mikäli hän ei ole aiemmin saanut ansiopäivärahaa tai jos hän on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen sen jälkeen kun päiväraha on edellisen kerran määritelty. Tarkempia tietoja sovitellusta päivärahasta ja omavastuuajasta löytyy tästä oppaasta. Työllistymistä edistävien palveluiden aikana Työnhakijalle laaditaan työ- ja elinkeinotoimistossa työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan yhdessä hakijan työllistymistavoitteista sekä palveluista, jotka tukevat työnhakijan aktiivista työnhakua ja edistävät sijoittumista työhön tai koulutukseen. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat: - työvoimapoliittinen aikuiskoulutus - omaehtoinen opiskelu - työpaikalla tapahtuva työkokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu - työ- ja koulutuskokeilu - maahanmuuttajien ns. rinnastetut toimenpiteet - kuntouttava työtoiminta Työttömyysetuudella tuettu opiskelu Työtön työnhakija voi aloittaa työttömänä ollessaan opiskelun menettämättä työttömyysetuuksiaan. Koulutus voi olla joko työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tai omaehtoista opiskelua. Hän on tällöin työllistymistä edistävässä palvelussa. Koulutuksesta tulee aina TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ PALVELU = TE-toimiston kanssa sovittu tai työllistymissuunnitelman mukainen toimenpide, jonka tarkoituksena on edistää työttömän työllistymistä (mm. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, omaehtoinen opiskelu, työelämävalmennus) sopia työllistymissuunnitelmassa, jotta koulutusajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta. Tarkempia tietoja koulutukseen hakeutumisesta ja valintakriteereistä saat työ- ja elinkeinotoimistosta. Etuuden maksaminen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa, ja nämä päivät lasketaan mukaan päivärahan enimmäisaikalaskuriin. Ansiopäivärahan ansio-osa voidaan maksaa korotettuna tai muutosturvan ansio-osalla, jos palveluun osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa siitä huolimatta, että hakija on saanut TE-toimiston määräämän karenssiajan. Myös omavastuuaika kuluu palvelun aikana, ja työttömyysetuutta voidaan maksaa omavastuuaikana. Etuutta ei kuitenkaan voida maksaa, mikäli työnhaku ei ole voimassa TE-toimistossa tai mikäli hakija työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa tai omaehtoisessa opiskelussa olevalle maksetaan työttömyysetuutta myös poissaolopäiviltä. Muihin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistujille ei makseta etuutta poissaolopäiviltä, ellei poissaolon syynä ole työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljän päivän aika), työhaastattelu tai muu tähän rinnastettava työllistymiseen liittyvä syy. Työttömyysetuuden lisäksi useimpien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan osallistumispäiviltä ylläpitokorvausta, joka on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. 9
Ansiopäivärahan määrä 10 Normaali ansiopäiväraha Ansiopäiväraha lasketaan työssäoloehdon täyttävältä ajalta saaduista palkkatuloista. Jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen 12 kuukauden tuloista. Tyypillisiä kausityöntekijöitä ovat esimerkiksi asfalttityöntekijät ja matkailukeskusten työntekijät. Perusosa on 31,36 vuonna 2012. Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta. Ansio-osaa laskettaessa vakiintuneesta palkkatulosta vähennetään lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus sekä 3,94 prosenttia, joka vastaa palkansaajan työeläkeja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Jakamalla näin saatu kuukausipalkka 21,5:llä saadaan päiväpalkka. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3292,80 euroa (perusosa x 105), ansioosa alenee ylimenevältä osalta 20 prosenttiin. Lapsikorotus on yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta 5,06 euroa, kahdesta 7,43 euroa ja kolmesta tai useammasta 9,58 euroa/pv. Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Jos työssäoloehto täyttyy uudelleen 500 päivärahapäivän aikana, on uuden päivärahan määrä vähintään 80 prosenttia aikaisemmasta päivärahasta. Vertailu tehdään aikaisemman ja uuden päivärahan määrillä ilman lapsikorotuksia. Mikäli ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy 1950 tai sen jälkeen syntyneellä henkilöllä hänen täytettyään 57 vuotta mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta, kuuluu hän kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin. Tällöin hänen kotikuntansa tulee työvoimaviranomaisen osoituksesta järjestää henkilölle työntekomahdollisuus kahdeksan kuukauden ajaksi (34 viikoksi). Tällaisen työn päätyttyä ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei määritellä uudelleen, mikäli uusi palkka ei ole ollut aikaisempaa suurempi. Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty työ ei siten alenna työn päätyttyä maksettavaa päivärahaa vaan aloittaa päivärahan 500 päivän enimmäisajan maksamisen uudelleen alusta entisen suuruisena. Ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla Ansiopäivärahan ansio-osa voidaan maksaa korotettuna kolmella perusteella: 1) Työttömyyden alkaessa voidaan korotettua ansio-osaa maksaa yhteensä enintään 20 päivältä, jos työnhakija on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Mikäli hakijalla on oikeus kohdan 2 mukaiseen korotettuun ansio-osaan, ei samassa työttömyysetuuden 500 päivän enimmäisajassa ole oikeutta tämän kohdan mukaiseen korotettuun ansio-osaan. 2) Pitkän työsuhteen päättyessä voidaan korotettua ansio-osaa maksaa yhteensä enintään 100 päivältä. Tällöin työsuhteen tulee olla päättynyt taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa myös silloin, jos taloudellisista tai tuotannollisista syistä lomautettu hakija on irtisanoutunut lomautuksen jatkuttua yhtäjaksoisesti 200 päivää. Molemmissa tapauksissa edellytetään, että hakija on ollut ennen työn menettämistä eläkettä kerryttävässä työssä 20 vuotta, josta enintään viisi vuotta voi olla työhön rinnastettavaa aikaa kuten perhevapaata. Lisäksi hänen on täytynyt olla palkansaajakassan jäsen vähintään viisi vuotta ennen työn menettämistä. 3) Jos työnhakija osallistuu työllistymissuunnitelmassa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun, voidaan korotettua ansioosaa maksaa palveluun osallistumisen ajalta yhteensä enintään 200 päivältä. Jos kahden palvelun välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää, voidaan myös tällaiselta palvelujen väliseltä ajalta maksaa korotettua ansio-osaa. Mikäli hakijalla on oikeus muutosturvan ansio-osaan, ei hänellä ole oikeutta tämän kohdan mukaiseen korotettuun ansio-osaan. Muutosturvan ansioosan enimmäismaksuajan jälkeen maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta joko kohdan 1 tai 2 mukaista korotettua ansio-osaa tai normaalia päivärahaa. Esimerkki 1: Henkilö, jolla on kolme vuotta työhistoriaa, jää työttömäksi. Päivärahaoikeuden alkaessa hänelle maksetaan ansiopäiväraha 20 päivältä korotetulla ansioosalla, jonka jälkeen hän osallistuu työllistymissuunnitelmassa sovittuun 300 päivää kestävään työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Koulutuksen ajalta hänelle maksetaan ensin 200 päivältä korotettua ansio-osaa sekä ylläpitokorvausta ja sen jälkeen lopuilta koulutuksen aikaisilta päiviltä (100) normaalisuuruista ansiopäivära-
MUUTOSTURVA = Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Toimintamalli sisältää työnantajan tehostuneen tiedottamisvelvollisuuden, henkilöstön kanssa tehtävän toimintasuunnitelman ja TE-toimistojen kanssa laadittavat työllistymissuunnitelmat. YLLÄPITOKORVAUS = Työllistymistä edistävään palveluun osallistuvalle henkilölle maksettava veroton korvaus osallistumisesta aiheutuvien ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi. Määrältään ylläpitokorvaus on 9 tai 18 euroa sen mukaan missä koulutus järjestetään. haa sekä ylläpitokorvausta. Jos työttömyys jatkuu koulutuksen jälkeen, maksetaan 500 päivän enimmäisajasta jäljellä olevat päivät normaalia ansiopäivärahaa ilman ylläpitokorvausta. Esimerkki 2: Henkilön työsuhde on päättynyt tuotannollista tai taloudellisista syistä. Lisäksi hän on tehnyt eläkettä kerryttävää työtä 20 vuotta ja ollut palkansaajakassan jäsen viisi vuotta. Tällöin hänellä on oikeus pitkän työuran perusteella korotettuun ansio-osaan 100 päivältä, josta 30 päivää maksetaan ennen osallistumista työllistymissuunnitelmassa sovittuun 300 päivää kestävään työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Koulutuksen ajalta hänelle maksetaan ensin 200 päivää korotettua ansio-osaa sekä ylläpitokorvausta. Sen jälkeen hän saa pitkän työuran perusteella maksettavasta 100 päivästä jäljellä olevat 70 päivää korotettua ansio-osaa sekä ylläpitokorvausta. Koulutuksesta jäljellä olevilta 30 päivältä hänelle maksetaan normaalisuuruista ansiopäivärahaa sekä ylläpitokorvausta. Jos työttömyys jatkuu koulutuksen jälkeen, maksetaan 500 päivän enimmäisajasta jäljellä olevat päivät normaalia ansiopäivärahaa ilman ylläpitokorvausta. Maksetut korotetut ansiopäivärahapäivät kerryttävät 500 päivän laskuria. Ansiopäiväraha muutosturvan ansio-osalla Muutosturvan ansio-osan maksaminen edellyttää, että hakija kuuluu muutosturvan piiriin ja että hänellä on voimassa oleva työllistymissuunnitelma. Suunnitelman laatimista on pyydettävä TE-toimistossa 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä lukien, lomautusilmoituksen saamisesta tai lomautuksen kestoa koskevien edellytysten täyttymisestä. Mikäli työtön osallistuu työllistymissuunnitelmaan merkittyyn työllistymistä edistävään palveluun, hänelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa muutosturvan ansio-osalla enintään 200 päivältä. Jos kahden työllistymistä edistävän palvelun välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää, voidaan myös tältä jaksolta maksaa ansiopäivärahaa muutosturvan ansio-osalla korotettuna. Muutosturvan ansio-osa on ensisijainen ja vaihtoehtoinen työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaan korotettuun ansio-osaan nähden. Muutosturvan ansio-osan enimmäismaksuajan jälkeen päivärahan maksu jatkuu joko normaalina päivärahana tai korotetulla ansio-osalla, mikäli hakijalla on oikeus työttömyyden alkaessa tai pitkän työuran päättyessä maksettavaan korotettuun ansio-osaan. Muutosturvan ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3 292,80 euroa, ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 37,5 prosenttiin. Täysi muutosturvan ansio-osalla korotettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enimmillään päiväpalkkaa vastaava määrä, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Muutosturvan ansio-osalla maksetut ansiopäivärahapäivät kerryttävät 500 päivän laskuria. Ylläpitokorvaus Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai Korotetun ansio-osan maksamisen jälkeen maksu jatkuu normaalina päivärahana. Korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3 292,80 euroa, ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 35 prosenttiin. Täysi korotettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enimmillään päiväpalkkaa vastaava määrä, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. 11
omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle hakijalle voidaan maksaa työttömyysetuuden lisäksi verotonta ylläpitokorvausta, joka on tarkoitettu matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaamiseen. Ylläpitokorvausta ei makseta koulutuksen loma-ajoilta. Lisäksi ylläpitokorvausta voidaan maksaa osallistumispäiviltä seuraavien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta: työkokeilu työpaikalla, työharjoittelu, työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta ja kotoutujien rinnasteiset toimenpiteet. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa myös ryhmäpalveluna toteutettavaan, 5-20 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuvalle. Työ- ja koulutuskokeilun ajalta ei ylläpitokorvausta voida maksaa. Ylläpitokorvauksen suuruus on 9 e/pv. Ylläpitokorvaus voidaan maksaa korotettuna, jos opiskelupaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella tai jos työtön opiskelee kotikunnan ulkopuolella ja majoituksesta aiheutuu kustannuksia. Tällöin majoituskustannuksista on lähetettävä työttömyyskassalle selvitys, esim. vuokrasopimus. Korotetun ylläpitokorvauksen suuruus on 18 e/pv. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa enintään viideltä päivältä viikossa. Ulkomailla järjestettävään työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalle maksetaan ylläpitokorvauksena puolet valtion virkamiesten päivärahasta. Ylläpitokorvaus voidaan maksaa tällöin seitsemältä päivältä viikossa. ETUUS PERUSOSA (=peruspäiväraha) ANSIO-OSA (105 x perusosa) 3 292,80 asti ANSIO-OSA (105 x perusosa) ylimenevältä osalta YLLÄPITO- KORVAUS LAPSI- KOROTUS Ansiopäiväraha 31,36 45 % 20 % 9 / 18 5,06 7,43 9,58 Ansiopäiväraha korotetulla ansioosalla Ansiopäiväraha muutosturvan ansio-osalla 31,36 57,5 % 35 % 9 / 18 31,36 65 % 37,5 % 9 / 18 5,06 7,43 9,58 5,06 7,43 9,58 12
SOVITTELU = työssäoloajalta maksetaan ansiopäivärahaa, josta vähennetään osa työstä saadusta palkasta. Pääsääntö on, että puolet palkasta vähennetään maksettavasta päivärahasta. LASKENNALLINEN TYÖTULO = Jos neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksoon sisältyy sellainen ajanjakso, jolta henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan, tai sellainen jakso, jolta on oikeus täyteen päivärahaan, lyhennetään sovittelujaksoa tätä aikaa vastaavasti. Tällöin muutetaan lyhennetyn sovittelujakson ajalta ansaittu tulo laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa ja saadusta kuukausitulosta otetaan huomioon 50 % sovittelussa. Soviteltu päiväraha Soviteltua päivärahaa eli päivärahaa, jossa on otettu huomioon saatu tulo, voidaan maksaa jäsenelle joka tekee osa-aikaista työtä. Jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen, päivärahaa ei makseta. jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta. joka on vastaanottanut enintään 2 viikkoa (14 päivää) kestävän kokoaikatyön. jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä (ammatinharjoittaja). Jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, saa työaika 1.1.2012 lukien olla enintään 80 prosenttia alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Lomautuksen johdosta lyhennettyä työpäivää tekevien työajan vähentyminen tarkastetaan kalenteriviikon pituisella tarkastelujaksolla, osa-aikatyötä tai lyhyttä satunnaista työtä tekevien työajan lyhentyminen joko neljän viikon tai yhden kuukauden sovittelujaksolla. Sovitellun päivärahan piirissä ei kuitenkaan ole kokoaikaisessa työsuhteessa oleva, jonka työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä viikossa. Tällöin lomautuksen ajalta voidaan maksaa täyttä työttömyyspäivärahaa. Työaika kalenteriviikossa ei saa kuitenkaan ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Sovitellun päivärahan suuruus Täydestä työttömyyspäivärahasta, jota kokonaan työtön tai lomautettu muuten olisi saanut, vähennetään 50 prosenttia sovittelujakson aikana ansaitusta palkasta. Sovittelujakson aikana ansaittu palkka ja soviteltu päiväraha voivat yhteensä olla enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa maksettaessa voivat ansaittu palkka ja soviteltu päiväraha olla enintään päivärahan perusteena olevaa palkkaa vastaava määrä. Soviteltua päivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä, siis myös työpäiviltä ei kuitenkaan sovittelujakson päiviltä, joina hakijalla ei ole muutoin oikeutta päivärahaan. Tällainen jakso on esimerkiksi jaksoon sisältyvä yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö tai omavastuuaika. Tällöin hakijalle maksetaan normaalia lyhyemmältä sovittelujaksolta päivärahaa päivärahaoikeuspäiviltä käyttäen tulona laskennallista työtuloa: jakson ansio jakson päivät (5 pv/vk) x 21,5 Esimerkki: Palkanmaksujakso on kuukausi, johon sisältyy yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyöjakso (15 päivää). Jakson muulta ajalta (kuusi päivää) on saatu palkkaa 100 euroa kolmelta työpäivältä. Soviteltua päivärahaa maksetaan kuuden päivän ajalta. Laskennallinen tulo saadaan jakamalla 100 euroa kuudella päivällä ja kertomalla osamäärä 21,5:llä. Laskennalliseksi tuloksi saadaan 358,33 euroa. Sovittelussa huomioidaan 50 prosenttia 358,33 euron tulosta eli 179,17 euroa. Sovitellun päivärahan hakeminen Sovitellun päivärahan haku-/maksujakso määräytyy palkanmaksurytmin mukaan. Hakemuksen liitteenä on aina oltava hakemusaikaa vastaavalta ajalta palkkatodistus. Kun soviteltua päivärahaa haetaan työn alettua ensimmäisen kerran, tulisi hakemukseen liittää mukaan kopio työsopimuksesta. Vähennetty päiväraha Hakijan saama muu sosiaalietuus pääsääntöisesti vähennetään ansiopäivärahasta, ellei sen saaminen estä ansiopäivärahan maksamista. Vähentäviä etuuksia eivät kuitenkaan ole esim. perhe-eläkkeet, lapsilisä, asumistuki tai toimeentulotuki. Etuuden määrä jaetaan 21,5:llä, jolloin saadaan päivärahasta vähennettävä etuuden määrä/päivä. Työttömyyspäivärahaa vähentävät mm. seuraavat etuudet: työeläke- tai liikennevakuutuslain mukainen osatyökyvyttömyyseläke. osa-aikaeläke. toisesta maasta saatu työkyvyttömyyseläke. liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus. alle 65-vuotiaalle myönnetty vanhuuseläke, joka ei perustu täysiin työvuosiin sekä valtion eläkelain (1295/2006) 8 :n 1 momentin mukainen vanhuuseläke, jota maksetaan normaalia alhaisemman eläkeiän perusteella. työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke. kotihoidon tuki. Koska kotihoidontuki on perhekohtainen etuus, vähennetään työssä olevalle puolisolle myönnetty kotihoidontuki työttömän puolison ansiopäivärahasta. Mikäli molemmat puolisot ovat työttömiä, tuki vähennetään vain siltä, jolle se maksetaan. Kuntakohtaisia lisiä ei vähennetä. 13
14 ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS 1.1.2012 ALKAEN LAPSIKOROTUKSET 1 lapsi 5,06 /pv 2 lasta 7,43 /pv 3 lasta tai enemmän 9,58 /pv Palkka kk Ansiopäiväraha /pv Päiväraha korotetulla ansioosalla /pv Päiväraha muutosturvan ansio-osalla /pv PALKASTA TEHTÄVÄ 3,94 %:n VÄHENNYS ON OTETTU HUOMIOON HUOM! Päiväraha on enintään 90 % ja korotetulla ansio-osalla sekä muutosturvan ansio-osalla enintään 100 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tämän vuoksi lapsikorotukset eivät aina täysimääräisesti nosta päivärahaa. Päiväraha on kuitenkin aina vähintään peruspäivärahan suuruinen. Päiväraha maksetaan viideltä päivältä viikossa. Palkka kk Ansiopäiväraha /pv Päiväraha korotetulla ansioosalla /pv 800 32,17 35,95 35,95 2 120 59,87 67,79 72,54 830 33,38 35,95 35,95 2 150 60,48 68,56 73,42 860 34,54 35,95 35,95 2 180 61,08 69,33 74,29 890 35,14 36,19 36,82 2 210 61,68 70,10 75,16 920 35,75 36,96 37,69 2 240 62,28 70,87 76,03 950 36,35 37,73 38,57 2 270 62,89 71,65 76,90 980 36,95 38,50 39,44 2 300 63,49 72,42 77,77 1 010 37,55 39,28 40,31 2 330 64,09 73,19 78,64 1 040 38,16 40,05 41,18 2 360 64,70 73,96 79,51 1 070 38,76 40,82 42,05 2 390 65,30 74,73 80,38 1 100 39,36 41,59 42,92 2 420 65,90 75,50 81,26 1 130 39,97 42,36 43,79 2 450 66,51 76,27 82,13 1 160 40,57 43,13 44,66 2 480 67,11 77,04 83,00 1 190 41,17 43,90 45,54 2 510 67,71 77,81 83,87 1 220 41,78 44,67 46,41 2 540 68,32 78,58 84,74 1 250 42,38 45,44 47,28 2 570 68,92 79,35 85,61 1 280 42,98 46,21 48,15 2 600 69,52 80,12 86,48 1 310 43,59 46,98 49,02 2 630 70,13 80,89 87,35 1 340 44,19 47,75 49,89 2 660 70,73 81,66 88,23 1 370 44,79 48,52 50,76 2 690 71,33 82,44 89,10 1 400 45,40 49,29 51,63 2 720 71,94 83,21 89,97 1 430 46,00 50,07 52,51 2 750 72,54 83,98 90,84 1 460 46,60 50,84 53,38 2 780 73,14 84,75 91,71 1 490 47,21 51,61 54,25 2 810 73,74 85,52 92,58 1 520 47,81 52,38 55,12 2 840 74,35 86,29 93,45 1 550 48,41 53,15 55,99 2 870 74,95 87,06 94,32 1 580 49,01 53,92 56,86 2 900 75,55 87,83 95,20 1 610 49,62 54,69 57,73 2 930 76,16 88,60 96,07 1 640 50,22 55,46 58,60 2 960 76,76 89,37 96,94 1 670 50,82 56,23 59,48 2 990 77,36 90,14 97,81 1 700 51,43 57,00 60,35 3 020 77,97 90,91 98,68 1 730 52,03 57,77 61,22 3 050 78,57 91,68 99,55 1 760 52,63 58,54 62,09 3 080 79,17 92,45 100,42 1 790 53,24 59,31 62,96 3 110 79,78 93,23 101,29 1 820 53,84 60,08 63,83 3 140 80,38 94,00 102,17 1 850 54,44 60,86 64,70 3 170 80,98 94,77 103,04 1 880 55,05 61,63 65,57 3 200 81,59 95,54 103,91 1 910 55,65 62,40 66,45 3 230 82,19 96,31 104,78 1 940 56,25 63,17 67,32 3 260 82,79 97,08 105,65 1 970 56,86 63,94 68,19 3 290 83,40 97,85 106,52 2 000 57,46 64,71 69,06 3 320 84,00 98,62 107,39 2 030 58,06 65,48 69,93 3 350 84,60 99,39 108,26 2 060 58,67 66,25 70,80 3 380 85,20 100,16 109,14 2 090 59,27 67,02 71,67 3 410 85,81 100,93 110,01 Päiväraha muutosturvan ansio-osalla /pv
Ansiopäivärahaoikeuden kesto Enimmäismaksuaika Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli työttömyys edelleen jatkuu enimmäisajan täytyttyä, maksaa Kela tämän jälkeen työmarkkinatukea. 500 päivää turvaa Kun hakija on saanut päivärahaa 500 päivää, vaaditaan uusi 34 kalenteriviikon työssäolojakso uuden ansiopäivärahaoikeuden syntymiseksi. Työssäoloehtoon voi sisältyä työviikkoja myös edeltävältä 500 päivän maksuajalta, esimerkiksi osa-aikatyötä tai eripituisia kokoaikatyön jaksoja. Edellytyksenä on, ettei niitä viikkoja ole otettu edelliseen työssäoloehtoon mukaan. Soviteltu päiväraha kerryttää ansioturvan 500 päivän enimmäisaikaa. Laskettaessa ansiopäivärahan enimmäisaikaa, otetaan soviteltuna työttömyyspäivärahana maksettu määrä huomioon ja se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Lisäpäiväoikeus Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen ns. lisäpäivinä, jos jäsen on syntynyt ennen vuotta 1950 ja täyttänyt 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy. Hän saa 500 päivän lisäksi päivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. Sen jälkeen on mahdollisuus hakea työttömyyseläkettä. syntynyt 1950-1954 ja täyttää 59 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. syntynyt 1955 tai sen jälkeen ja täyttää 60 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. 1.2.2012 lukien työtön, joka täyttää seuraavat edellytykset, voi itse valita haluaako hän hakea vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä jo 62-vuotiaana vai hakeeko hän lisäpäivinä maksettavaa päivärahaa 65-vuotiaaksi asti: - on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen - on täyttänyt 62 vuotta - on saanut päivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Mikäli henkilö haluaa hakea vanhuuseläkettä lisäpäivien perusteella, tulee hänen pyytää työttömyyskassalta todistus lisäpäivien maksamisesta. Todistus voidaan kirjoittaa vasta kun päivärahaa on maksettu vähintään yhdeltä päivältä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana, mutta todistus kannattaa pyytää jo hyvissä ajoin. Eläkettä haetaan omasta työeläkelaitoksesta ja/tai Kelalta. Mikäli ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy 1950 tai sen jälkeen syntyneellä henkilöllä hänen täytettyään 57 vuotta mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta, kuuluu hän kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin. (ks. tarkemmin kohdasta Ansiopäivärahan määrä) 15
Vuorottelukorvaus Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle. Työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön tai korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö. Vuorotteluvapaalta palaavalla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Vuorotteluvapaan keston on oltava yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaajaksojen pidentämisestä on tehtävä sopimus viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa tulee pitää kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen aloittamisesta. Vuorotteluvapaalle voi jäädä henkilö: joka on enintään 67-vuotias jonka työssäolo ja palvelusuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden jaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo katsotaan työssäoloksi. jolla on ennen vuorotteluvapaan alkamista eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa vähintään kymmenen vuotta. Työhistoriaan lasketaan kaikki ennen vuotta 2007 tehty eläkettä kerryttävä työ, mutta vuodesta 2007 lukien vain yli 18-vuotiaana tehty eläkettä kerryttävä työ. Ulkomailla tehtyä työtä ei lasketa työhistoriaan mukaan. Työhön rinnastettavaa aikaa, kuten perhevapaata, voi olla 10 vuoden ajasta enintään 2,5 vuotta. jonka aikaisempi vuorotteluvapaa on päättynyt vuonna 2003 tai sen jälkeen ja jolla on tämän jälkeen uutta työhistoriaa vähintään 5 vuotta. Vuorottelukorvauksen määrä Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä ansiopäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvauksen määrä lasketaan ansiopäivärahasta, johon ei sisälly lapsikorotuksia tai muita ansio-osan korotusosia. Korvauksen perusteena olevaa ansiopäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Myös tähän työhistoriaan luetaan rinnasteisia aikoja, mutta ulkomailla tehtyä työtä ei lasketa työhistoriaan mukaan. Vuorottelun aikana saatu tulo muulta kuin vuorotteluvapaan myöntäneeltä työnantajalta sovitellaan samalla tavoin kuin ansiopäivärahassa. Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos jäsen saa vuorotteluvapaan myöntäneeltä työnantajalta palkkaa. suorittaa varusmiespalvelua tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta taikka siviilipalvelusta. suorittaa vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa. on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin vuorotteluvapaaseen suostuneen työnantajan palveluksessa. harjoittaa päätoimista yritystoimintaa. saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. saa päivärahaa tai eläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella tai saa osasairauspäivärahaa. saa täysien palvelusvuosien perusteella maksettavaa vanhuuseläkettä, uuden eläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä. saa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. 16
VUOROTTELUKORVAUKSEN SUURUUS 1.1.2012 ALKAEN PALKASTA TEHTÄVÄ 3,94 %:n VÄHENNYS ON OTETTU HUOMIOON Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % ansiopäivärahan määrästä. Mikäli hakijalla on työhistoriaa vähintään 25 vuotta, on korvaus 80 % ansiopäivärahan määrästä. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Palkka kk Työhistoriaa alle 25 v Työhistoriaa yli 25 v Työhistoriaa alle 25 v Työhistoriaa yli 25 v Korvaus 70 % /pv Korvaus 70 % /kk Korvaus 80 % /pv Korvaus 80 % /kk Palkka kk Korvaus 70 % /pv Korvaus 70 % /kk Korvaus 80 % /pv Korvaus 80 % /kk 800 22,52 484,18 25,74 553,41 2 120 41,91 901,07 47,90 1029,85 830 23,37 502,46 26,70 574,05 2 150 42,34 910,31 48,38 1040,17 860 24,18 519,87 27,63 594,05 2 180 42,76 919,34 48,86 1050,49 890 24,60 528,90 28,11 604,37 2 210 43,18 928,37 49,34 1060,81 920 25,03 538,15 28,60 614,90 2 240 43,60 937,40 49,82 1071,13 950 25,45 547,18 29,08 625,22 2 270 44,02 946,43 50,31 1081,67 980 25,87 556,21 29,56 635,54 2 300 44,44 955,46 50,79 1091,99 1 010 26,29 565,24 30,04 645,86 2 330 44,86 964,49 51,27 1102,31 1 040 26,71 574,27 30,53 656,40 2 360 45,29 973,74 51,76 1112,84 1 070 27,13 583,30 31,01 666,72 2 390 45,71 982,77 52,24 1123,16 1 100 27,55 592,33 31,49 677,04 2 420 46,13 991,80 52,72 1133,48 1 130 27,98 601,57 31,98 687,57 2 450 46,56 1 001,04 53,21 1144,02 1 160 28,40 610,60 32,46 697,89 2 480 46,98 1 010,07 53,69 1154,34 1 190 28,82 619,63 32,94 708,21 2 510 47,40 1 019,10 54,17 1164,66 1 220 29,25 628,88 33,42 718,53 2 540 47,82 1 028,13 54,66 1175,19 1 250 29,67 637,91 33,90 728,85 2 570 48,24 1 037,16 55,14 1185,51 1 280 30,09 646,94 34,38 739,17 2 600 48,66 1 046,19 55,62 1195,83 1 310 30,51 655,97 34,87 749,71 2 630 49,09 1 055,44 56,10 1206,15 1 340 30,93 665,00 35,35 760,03 2 660 49,51 1 064,47 56,58 1216,47 1 370 31,35 674,03 35,83 770,35 2 690 49,93 1 073,50 57,06 1226,79 1 400 31,78 683,27 36,32 780,88 2 720 50,36 1 082,74 57,55 1237,33 1 430 32,20 692,30 36,80 791,20 2 750 50,78 1 091,77 58,03 1247,65 1 460 32,62 701,33 37,28 801,52 2 780 51,20 1 100,80 58,51 1257,97 1 490 33,05 710,58 37,77 812,06 2 810 51,62 1 109,83 58,99 1268,29 1 520 33,47 719,61 38,25 822,38 2 840 52,05 1 119,08 59,48 1278,82 1 550 33,89 728,64 38,73 832,70 2 870 52,47 1 128,11 59,96 1289,14 1 580 34,31 737,67 39,21 843,02 2 900 52,89 1 137,14 60,44 1299,46 1 610 34,73 746,70 39,70 853,55 2 930 53,31 1 146,17 60,93 1310,00 1 640 35,15 755,73 40,18 863,87 2 960 53,73 1 155,20 61,41 1320,32 1 670 35,57 764,76 40,66 874,19 2 990 54,15 1 164,23 61,89 1330,64 1 700 36,00 774,00 41,14 884,51 3 020 54,58 1 173,47 62,38 1341,17 1 730 36,42 783,03 41,62 894,83 3 050 55,00 1 182,50 62,86 1351,49 1 760 36,84 792,06 42,10 905,15 3 080 55,42 1 191,53 63,34 1361,81 1 790 37,27 801,31 42,59 915,69 3 110 55,85 1 200,78 63,82 1372,13 1 820 37,69 810,34 43,07 926,01 3 140 56,27 1 209,81 64,30 1382,45 1 850 38,11 819,37 43,55 936,33 3 170 56,69 1 218,84 64,78 1392,77 1 880 38,54 828,61 44,04 946,86 3 200 57,11 1 227,87 65,27 1403,31 1 910 38,96 837,64 44,52 957,18 3 230 57,53 1 236,90 65,75 1413,63 1 940 39,38 846,67 45,00 967,50 3 260 57,95 1 245,93 66,23 1423,95 1 970 39,80 855,70 45,49 978,04 3 290 58,38 1 255,17 66,72 1434,48 2 000 40,22 864,73 45,97 988,36 3 320 58,80 1 264,20 67,20 1444,80 2 030 40,64 873,76 46,45 998,68 3 350 59,22 1 273,23 67,68 1455,12 2 060 41,07 883,01 46,94 1 009,21 3 380 59,64 1 282,26 68,16 1465,44 2 090 41,49 892,04 47,42 1 019,53 3 410 60,07 1 291,51 68,65 1475,98 17
Työttömän ja lomautetun hakuohje lyhyesti Jos jäät työttömäksi, Käy jo ensimmäisenä työttömyyspäivänä ilmoittautumassa työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto), josta saat päivärahahakemuksen. Löydät kaikki hakemukset myös ewertti Nettikassasta. Tutustu hakemuksen täyttöohjeisiin ja hanki siinä mainitut liitteet. Lähetä hakemus täytettynä ja allekirjoitettuna työttömyyskassaan. Voit lähettää kaikki etuushakemuksesi liitteineen sähköisesti työttömyyskassaan ewertti Nettikassassa. Kokonaan työttömän neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jatkohakemuksen voit lähettää myös eemeli Puhelinkassassa. Työttömyyden alkamishetkestä käynnistyy omavastuuaika, jolta päivärahaa ei makseta. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työttömyyspäivää vastaava aika enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Ensimmäinen hakemus kannattaa siis lähettää vasta omavastuuajan jälkeisenä sunnuntaina. Jatkossa päivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Työttömyyspäivärahaa on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta päivärahaa haetaan maksettavaksi. Pidä työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeiden mukaan. Hyvin täytetty hakemus nopeuttaa käsittelyä! Hakemuslomakkeen lisäksi kassa tarvitsee seuraavat liitteet: Palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 34 kalenteriviikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset, muut mahdolliset korvaukset, palkattomat jaksot ja syy niihin. Kopio irtisanomisilmoituksesta. Jos sinut on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä, liitä mukaan myös ansiotyöluettelosi. Sen voit tilata omasta työeläkelaitoksesta, Eläketurvakeskuksesta, puh. 029 411 4225 / www.tyoelake.fi tai Kevasta puh. 020 614 2573 / www.keva.fi Jos sinut lomautetaan, - Ilmoittaudu henkilökohtaisesti TE-toimistoon työnhakijaksi mikäli sinut lomautetaan toistaiseksi tai mikäli määräaikainen lomautus koskee työpaikallasi alle 10 henkilöä. - Jos määräaikainen lomautus koskee työpaikallasi vähintään 10 hen- kilöä, ei henkilökohtaista ilmoittautumista tarvita. Tarkista kuitenkin, että olet mukana työnantajan tekemässä ryhmälomautusilmoituksessa. - Jos lomautuksesi perustuu työsopimuksessasi sovittuun työnteon ja palkanmaksun keskeytykseen, tulee sinun tällöin aina ilmoittautua henkilökohtaisesti työnhakijaksi. - Liitä hakemuksesi mukaan kopio lomautusilmoituksesta. - Liitä päivärahahakemuksen liitteeksi palkkatodistus lomautusta edeltäneeseen päivään asti vähintään 34 kalenteriviikon ajalta. - Jos olet ollut lomautettuna aiemmin ja lomautusten välillä on alle 34 kalenteriviikkoa, liitä hakemukseen palkkatodistus edellisen lomautuksen jälkeiseltä ajalta. Työttömyyskassa tarvitsee sitä työssäoloehdon seurantaa varten. - Jos sinut on lomautettu lyhennetylle työpäivälle, liitä hakemukseen palkkatodistus lomautusviikoilta sovitellun päivärahan laskemista varten. Työttömyyskassaan tulevat hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Mikäli hakemuksesta puuttuu tarvittavia asiakirjoja ja todistuksia, se saattaa viivyttää hakemuksen käsittelyä. Kun päivärahaoikeus ja päivärahan suuruus on selvitetty, lähettää kassa postitse päivärahapäätöksen. Tavallisesti päätös päivärahan myöntämisestä, sen suuruudesta, lomakorvauksen jaksotuksesta ja omavastuuajasta annetaan samanaikaisesti. Yleensä päätös tehdään vasta silloin, kun päivärahaa on jäänyt maksettavaksi. Siksi onkin tärkeää, että seuraava ns. jatkohakemus toimitetaan kassalle sen hakuajan, joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden, päätyttyä, vaikkei kassalta olisi vielä siihen mennessä tullut päätöstä päivärahan myöntämisestä. Kassan käsittelijä pyytää tarvittaessa toimittamaan hakemuksen, mutta omatoimisuudella voi nopeuttaa maksua. ewertti Nettikassan tai eemeli Puhelinkassan kautta lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa muutamien päivien kuluessa hakemuksen saapumisesta. Postitse lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa noin viikon kuluttua hakemuksen saapumisesta. 18 18
Näin haet vuorottelukorvausta Työnantaja toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle: työnantajan ja työntekijän allekirjoittaman vuorottelusopimuksen. luotettavan selvityksen työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi (mielellään jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta). Vapaalle jäävän työntekijän on ennen vapaan alkamista toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle: selvitys vapaan edellytysten täyttymisestä (esim. jäljennös palkkatodistuksesta, josta ilmenee edeltävän 13 kuukauden työssäolo ja sen kokoaikaisuus). Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta. Hakulomakkeita saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai ewertti Nettikassastamme. Voit myös lähettää vuorottelukorvaushakemuksen liitteineen sähköisessä muodossa ewertti Nettikassamme kautta. Myös muutosilmoituksen, jolla ilmoitat tiedon vuorotteluvapaan maksamiseen vaikuttavista vuorotteluvapaan aikaisista muutoksista, voi lähettää sähköisesti työttömyyskassaan. Hakemukseen tulee liittää: palkkatodistus vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta vähintään 52 viikon ajalta. Eläketurvakeskuksesta saatava ansiotyöluettelo, josta ilmenee työhistoriaedellytyksen täyttyminen. Samassa yhteydessä kannattaa selvittää myös vuorotteluvapaan vaikutus tulevaan eläkkeeseen. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista. Korvauksen takautuva hakuaika on 3 kuukautta. Työttömyyskassa tekee päätöksen korvauksesta ja huolehtii sen maksamisesta. Mikäli olet jaksottanut vuorotteluvapaan, tulee jokaista jaksoa hakea omalla vuorottelukorvaushakemuksella. Tällöin liitteitä, esim. palkkatodistusta, ei tarvitse lähettää uudelleen. Ensimmäinen korvaus maksetaan pääsääntöisesti neljännen viikon perjantaina vuorotteluvapaan alkamisesta. Sen jälkeen maksu tapahtuu neljän viikon välein ilman eri hakemusta. Vuorottelukorvauksen saajan on ilmoitettava välittömästi työ- ja elinkeinotoimistolle ja työttömyyskassalle korvauksen maksamiseen vaikuttavista muutoksista esimerkiksi työhön menosta. 19
Työttömyyskassan yhteystiedot Postiosoite: PL 100, 00531 Helsinki Faksi: 010 770 3235 Kotisivu: www.jhl.fi Sähköposti: tkassa@jhl.fi Puhelinpäivystys ma-pe klo 9.00 15.00: 010 190 300 Hinta kiinteästä verkosta soittaessa paikallisverkkomaksu ja matkapuhelinverkosta soittaessa oman operaattorin hinnoittelun mukaan. eemeli Puhelinkassa: 010 190 300 Hinta kiinteästä verkosta soittaessa paikallisverkkomaksu ja matkapuhelinverkosta soittaessa oman operaattorin hinnoittelun mukaan. Liiton jäsenmaksuja ja jäsenyyttä koskeviin tiedusteluihin vastaa liiton jäsenyksikkö, p. 010 7703 430 (ma-to). Voit hoitaa jäsenasioitasi myös liiton verkkosivujen Jäsenpalvelu 24h:n kautta osoitteessa www.jhl.fi tai ottamalla yhteyttä omaan yhdistykseesi. Jäsenpalvelu 24h www.jhl.fi JHL:n aluetoimistot Etelä-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 25-27, 2. krs., 11100 Riihimäki vaihde: 010 7703 680 Keski-Suomen aluetoimisto Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä vaihde: 010 7703 580 Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa vaihde: 010 7703 640 Itä-Suomen aluetoimisto Joensuun toimisto Yläsatamakatu 7 B 13, 80100 Joensuu vaihde: 010 7703 650 Kuopion toimisto Puistokatu 6, 70110 Kuopio vaihde: 010 7703 660 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Lappeenrannan toimisto Koulukatu 23, 53100 Lappeenranta vaihde: 010 7703 550 Mikkelin toimisto Vuorikatu 11 A 4, 50100 Mikkeli vaihde: 010 7703 550 Lapin aluetoimisto Rovakatu 26 A, 96100 Rovaniemi vaihde: 010 7703 600 Oulun seudun aluetoimisto Oulun toimisto Mäkelininkatu 31, 90100 Oulu vaihde: 010 7703 610 Kainuun toimisto Kauppakatu 22 B, 87100 Kajaani vaihde: 010 7703 570 Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 33100 Tampere vaihde: 010 7703 620 Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Haapaniemenkatu 14, 00530 Helsinki vaihde: 010 7703 340 Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 5. krs., 28100 Pori vaihde: 010 7703 670 Varsinais-Suomen aluetoimisto Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku vaihde: 010 7703 700 20