Sukeltajaliitto ry UPPOPALLON SÄÄNNÖT JA TUOMARIOHJEET

Sukeltajaliitto ry UPPOPALLON SÄÄNNÖT JA TUOMARIOHJEET Päivitetty 1.4.2006

LAJIN KUVAUS Uppopallo on urheilulaji, jota pelaa kaksi kuuden pelaajan joukkuetta uima-altaassa vedenpinnan alapuolella varusteinaan vedenalaiset perusvälineet eli räpylät, maski ja snorkkeli. Pelin päämääränä on työntää uppoava pallo vastustavan joukkueen maaliin. Altaan pohjan kummallakin sivulla on maali. SÄÄNNÖT 1. PELIALUE JA -VÄLINEET 1.1 Pelialue 1.2 Maalit 1.3 Uppopallo 2. JOUKKUEMUODOSTUS JA VARUSTEET 2.1 Joukkueen kokoonpano 2.2 Henkilökohtaiset varusteet 2.3 Joukkuekustannukset 3. TOIMIHENKILÖT JA HEIDÄN VARUSTEENSA 3.1 Lukumäärä, nimitykset ja tehtävät 3.2 Toimihenkilöiden varusteet 4. OTTELU 4.1 Pelin aloitus 4.2 Peliaika 4.3 Pistelaskenta 4.4 Pelin katkaisu 5. SÄÄNTÖRIKKOMUKSET 5.1 Sääntörikkomukset 6. RANGAISTUKSET 6.1 Vapaapallo 6.2 Jäähy 6.3 Rangaistuspallo 6.4 Etusääntö 7. YLEISTÄ 7.1 Järjestelyt

SÄÄNNÖT 1. PELIALUE JA PELIVÄLINEET 1.1 Pelialue (katso liite 1) 1.1.1 Veden syvyyden tulee olla 3,5-5 metriä. 1.1.2 Pelialueen on oltava 12-18 metriä pitkä ja 8-12 metriä leveä. 1.1.3 Pelialueen pituussivu tulee merkitä pintaköydellä. 1.1.4 Edellisen kanssa samansuuntaisen linjan kolmen metrin etäisyydellä tulee osoittaa vaihtokäytävä.

TUOMARIOHJEET 1. PELIALUE JA PELIVÄLINEET 1.1 Pelialue (katso liite 1) Maatuomarin on tarkastettava ennen ottelun alkua: 1.1 Pelialue ja sen mitat sekä vaihtoalueiden merkintä 1.2 Maalit, niiden mitat ja käytetyt materiaalit 1.3 Uppopallo, sen mitat ja vajoamisnopeus Jos esiintyy poikkeavuuksia, maatuomari ratkaisee voidaanko ottelu pelata. Siinä tapauksessa, että ottelu pelataan poikkeavuuksin, on maatuomarin varmistettava, että nämä kirjataan ottelupöytäkirjaan. Maatuomari voi vaatia pelikapteenien hyväksymisen poikkeavuuksiin ennen ottelun aloitusta. 1.1.1 Muissa kuin maanosa- ja MM-kilpailuissa saa veden syvyys vähetä 3,4 metriin sillä edellytyksellä, että tästä mainitaan kilpailukutsussa. 1.1.2 Kansainvälisissä kilpailuissa suositellaan enimmäismittoja. Niitä suositellaan myös altaan pohjan mitoiksi, ja että allasseinämät ovat kohtisuorat pohjaa vasten.

1.1.5 Vaihtoalueet ovat altaan päädyissä vaihtokäytävän molemmissa päissä ja ne tulee merkitä linjoilla altaan laidoilla. Pelialueen lyhyt sivu on vaihtoaluetta koko pituudeltaan. 1.1.6 Vaihtopenkit ovat vaihtokäytävän päissä altaan sivuilla vaihtoalueiden sisäpuolella. 1.1.7 Rangaistuspenkin tulee olla lähellä vaihtoaluetta, mutta selvästi erotettu siitä. 1.1.8 Tuomarien tulee osoittaa joukkueiden kapteeneille vaihtoalueiden tarkka sijainti ennen ottelun alkua. 1.2 Maali (katso liite 2) 1.2.1 Maaleina on kaksi tukevaa metallikoria, jotka seisovat kumpikin keskellä pelialueensa päätyä altaan pohjalla seinää vasten. 1.2.2 Maalin korkeus on 450 mm ja sen yläosan läpimitta on 390-400 mm. 1.2.3 Maalin yläreunan tulee olla pehmustettu. 1.3 Uppopallo (katso liite 3) 1.3.1 Pelissä käytetään vedellä täytettyä uppoavaa palloa. Sen tulee vajota 1000-1250 mm sekunnissa. 1.3.2 Pallon ympärysmitan tulee olla 520-540 mm miehille ja 490-510 mm naisille. 1.3.3 Pallon on oltava väriltään joko mustavalkoinen televisiopallo tai kokopunainen.

1.2 Maali (katso liite 2) 1.3 Uppopallo (katso liite 3)

2 JOUKKUEMUODOSTUS JA VARUSTEET 2.1 Joukkueen kokoonpano 2.1.1 Joukkueeseen kuuluu enintään 15 pelaajaa, joista kuusi on vedessä, viisi vaihtopelaajaa ja neljä reservipelaajaa. Joukkueessa on oltava vähintään kuusi (6) pelaajaa. 2.1.2 Kummankin joukkueen vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkillä pelin aikana (I) (II) (III) Vaihtopelaajan saa vaihtaa halutessa kenen tahansa vedessä olevan pelaajan sijaan lentävällä vaihdolla. Vaihtopelaaja ei saa mennä veteen ennen kuin vaihdettava pelaaja on kokonaan poissa vedestä ja joukkueensa vaihtoalueella. Vaihtopelaaja saa mennä peliin ainoastaan vaihtokäytävän kautta. 2.1.3 Kummallakin joukkueella on oikeus vaihtaa pelaajaa kahdesti ottelun aikana. 2.1.4. Neljän reservipelaajan tulee olla lakitta ja T-paita yllään, mikäli ovat vaihtoalueella. Heidän on lupa lämmitellä altaassa pelialueen ja vaihtokäytävän ulkopuolella. 2.2 Henkilökohtaiset varusteet 2.2.1 Jokaisella pelaajalla tulee olla varusteinaan maski, räpylät ja snorkkeli. (I) (II) (III) (IV) (V) Kaikki varusteissa olevat ulkonevat metallisärmät tulee peittää. Räpylät saa varmistaa räpylänpitimin. Räpylät saavat olla halutun pituiset. Metalliosia sisältäviä räpylöitä ei saa käyttää. Monoräpylöitä ei saa käyttää.

2 JOUKKUEMUODOSTUS JA VARUSTEET 2.1 Joukkueen kokoonpano 2.1.1 Maatuomarin on tarkistettava, että kummankin joukkueen ottelussa pelaavien nimet ja lakkinumero viedään ottelupöytäkirjaan ennen ottelun aloitusta. Joukkueessa saa olla vähemmän kuin 15 pelaajaa, mutta vähintään kuusi pelaajaa on oltava. 2.1.2 (II) Vaihdettava pelaaja saa lähteä vedestä ainoastaan joukkueensa vaihtoalueelle. 2.1.3 Ottelun aikana saa vaihtaa kaksi kertaa. Pelaaja, joka on siirretty varamieheksi, saa tulla takaisin peliin. Tämä lasketaan toiseksi vaihdoksi. Vaihdon saa tehdä vain ottelukatkon aikana. Vaihtopyyntö ei ole syy ottelun katkaisuun. Vaihto pyydetään maatuomarilta. Pyynnön yhteydessä ilmoitetaan vaihdettavien pelaajien numerot. 2.2 Henkilökohtaiset varusteet 2.2.1 Maatuomarin on tarkistettava pelaajien henkilökohtaiset varusteet ennen ottelun aloitusta ja varmistettava, että ne eivät ole vaaralliset, ja että ne ovat sääntöjen mukaiset. Kaikki ulkonevat särmät esim. maskissa tai räpylöiden soljet, on peitettävä teipillä tai vastaavalla. Jokaisella pelaajalla tulee olla varusteina vakiovalmisteiset maski, räpylät ja snorkkeli. Räpylät saa katkaista vastaamaan sallittua enimmäispituutta. Kaikkien varusteiden on oltava sellaiset, että toisen pelaajan vahingoittaminen ulos törröttävillä särmillä tai soljilla on mahdotonta.

2.2.2 Pelaajilla ei saa olla yllään mitään, mikä voisi jotenkin vahingoittaa muita pelaajia. Kynnet tulee leikata lyhyiksi eikä vartaloa saa voidella tai rasvata. 2.2.3 Jos pelaajan varusteita vaurioituu pelin aikana, hän saa poistua vedestä niitä korjaamaan. (I) Hän ei saa palata veteen ennen kuin maatuomari on vakuuttunut, että varusteet ovat hyvässä kunnossa.

2.2.2 Sormien sitominen yhteen pehmeällä teipillä sallitaan, mutta sormien tulee säilyttää taipuisuutensa. 2.2.3 Pelaaja saa korjata välineensä lähtemättä vedestä, mikäli hän pystyy tekemään sen häiritsemättä ottelun kulkua. Jos pelaaja lähtee vedestä korjaamaan varusteitaan, on tämän tapahduttava normaalina vaihtoja (vertaa sääntö 2.1.2).

2.3 Joukkuetunnukset 2.3.1 Joukkueen kaikilla pelaajilla on oltava samanväriset uimahousut/uima-asu ja samanväriset numeroidut lakit. 2.3.2 Jokaisella joukkueella on oltava sarja valkoisia ja tummansinisiä lakkeja ja uimahousuja/uima-asuja. 2.3.3 Joukkueiden kapteenien on ilmoitettava tuomareille lakkinsa numero ennen ottelun aloitusta ja pidettävä nauhaa toisen käsivartensa yläosassa. 2.3.4 Joukkueen, jolla on tummansiniset lakit ja housut/asut, täytyy käyttää mustia rannenauhoja. 2.3.5 Pehmeästä aineesta valmistettujen kyynärpää- ja polvisuojien käyttö pelatessa on sallittu, jos ne ovat samanväriset kuin lakki tai väriltään neutraalit. 3. TOIMIHENKILÖT 3.1 Lukumäärä, nimitykset ja tehtävät 3.1.1 Jokaisesta ottelusta vastaa vähintään kolme tuomaria, joiden päätökset ovat sitovia.

2.3 Joukkuetunnukset 2.3.1 Lakeissa tulee olla korvasuojukset asennettuina eikä niitä saa poistaa tai muuttaa millään tavoin. Tämä on korvien vaurioitumisen estämiseksi. 2.3.2 Kotijoukkue tai peliohjelmassa ensin mainittu joukkue pelaa tummansinisissä housuissa/asuissa ja lakeissa. 3. TOIMIHENKILÖT 3.1 Lukumäärä, nimitykset ja tehtävät 3.1.1 Kun pelataan nopeassa tahdissa useita otteluita tai kun ottelu muutoin on erityisen tärkeä, suositellaan, että maatuomarilla on yksi tai useampia apulaisia seuraavien tehtävien hoitamiseksi maatuomarin apuna: - ajan pito - pelaajien henkilökohtaisten varusteiden tarkastus ennen ottelun alkua - vaihtojen valvonta - vedestä poistettujen pelaajien valvonta - pelaajien tarkastus heidän lähdettyään vedestä varusteitaan korjaamaan - pistelaskenta ja - ottelupöytäkirjan pito.

3.1.2 Kaksi tuomaria on vedessä, yksi pelialueen kummallakin sivulla, ja heitä nimitetään vesituomareiksi. Vesituomarit valvovat: (i) (ii) Pelin aloitusta pelikatkon jälkeen. Kahden pitkän jatkuvan äänimerkin antamista, kun on tehty maali. 3.1.3 Kolmas tuomari tarkkailee peliä altaan laidalta, ja häntä kutsutaan maatuomariksi. Maatuomari valvoo: (i) (ii) (iii) (iv) (v) Peliaikaa Jäähyminuutteja Vaihtopelaajia Pelin aloitusta puoliajan ja tuomaripallon sekä maalin jälkeen Rankaisee veden pinnalla tehdyistä rikkomuksista. 3.1.4 Tuomarien on katkaistava peli heti, jos pelaajia on heidän mielestään vakavasti loukkaantunut. 3.1.5 Tuomareilla on oikeus poistaa vedestä pelaaja: (I) Jos hän on ilmeisen ylirasittunut ja uupunut (II) Jos hänen varusteensa ovat epäkunnossa.

3.1.2 (i) "Pelikatkolla" tarkoitetaan keskeytystä, jolloin annetaan vapaapallo. Katkaissut tuomari (joka voi olla myös maatuomari) aloittaa pelin uudelleen. 3.1.3 (ii) Jäähyminuuttien tulee kertyä tehollisella peliajalla; jäähykello siis pysäytetään ja käynnistetään aina kun ottelukello pysäytetään ja käynnistetään. 3.1.4 Loukkaantunutta pelaajaa autetaan. Uusi pelaaja saa mennä veteen vaihtopenkiltä (vertaa sääntö 2.1.2). Ottelu käynnistetään uudelleen tuomaripallolla. 3.1.5 Pelaaja lähetetään vaihtopenkille. Uusi pelaaja saa mennä veteen (vertaa sääntö 2.1.2). Jos ottelu keskeytetään, se käynnistetään uudelleen tuomaripallolla.

3.1.6 Tuomareilla on oikeus poistaa pelaaja ottelusta jos (i) (ii) Hän käyttäytyy epäurheilijamaisesti: häntä ei saa korvata vaihtopelaajalla ottelun jäljellä olevana aikana. Pelaaja rikkoo toistuvasti sääntöjä; hänet saa korvata vaihtopelaajalla, kun joukkueen kahden minuutin rangaistus on päättynyt. Sääntö 6.2.6 ei päde kohdissa (I) ja (II). (iii) Molemmissa tapauksissa (I ja II) pelaaja ei saa pelata seuraavassa ottelussa. 3.1.7 Pallon saa vaihtaa ottelun aikana vain tuomarien luvalla. 3.1.8 Tuomarien on ilmoitettava pelitapahtumista ääni- ja näkömerkein. Liite 4 3.2 Toimihenkilöiden varusteet 3.2.1 Kaksi vesituomaria voi käyttää paineilmalaitteita, jos sitä pidetään tarpeellisena. 3.2.2 Maatuomarilla on oltava yllään valkoinen verryttelyasu. 3.2.3 Vesituomareilla on oltava yllään tumma T-paita tai sukelluspuku.

3.1.6 Koska sääntö 3.1.6 (i) tarkoittaa, että joukkue joutuu pelaamaan ottelun jäljellä olevan ajan yksi pelaaja puuttuen, tulisi sääntöä käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa Jos tuomari ei ole varma karkottaako pelaajan vai antaako 2 minuutin rangaistuksen, tulee hänen aina antaa 2 minuutin rangaistus. Vähemmän vakavissa tapauksissa tuomari voi antaa varoituksen tai kahden minuutin jäähyn. (ii) Tuomarin tulee antaa selvät varoitukset pelaajalle siitä, että hänet poistetaan pelistä jatkaessaan rikkomista. Pelaaja, joka on rikkonut sääntöjä, poistetaan ottelusta. Kun rangaistusaika on päättynyt, saa joukkue jatkaa ottelua kuudella pelaajalla vedessä ja vain neljällä vaihtopelaajalla. Varamiehillä täydentäminen ei ole sallittua. Jos pelaaja poistetaan koko turnauksesta, voidaan joukkue täydentää varamiehillä seuraavissa otteluissa. 3.1.7 Maatuomarin on todettava, että molemmat pelikapteenit ovat tietoiset pallon vaihdosta. Vaihdon syy tulee viedä ottelupöytäkirjaan. 3.1.8 Tuomareita kehotetaan ilmoittamaan lyhyesti katkojen syyt aina, kun se on mahdollista. Vesituomareita kehotetaan toistamaan toistensa merkit. Tuomarien on käytettävä seuraavia merkkejä 3.2 Toimihenkilöiden varusteet 3.2.1 MM- ja maanosakilpailuissa on vähintään yhden vesituomarin käytettävä paineilmalaitteita. 3.2.3 Ainakin sukelluspuvun yläosaa tai liiviä on käytettävä.

4. OTTELU 4.1. Pelin aloitus 4.1.1 Ottelun alkaessa ja puoliajan jälkeen asetetaan pallo altaan pohjalle pelialueen keskelle. Molemmat joukkueet ovat tällöin omassa päädyssä korilinjallaan vedessä ainakin toinen käsi seinää koskettaen. (i) (ii) (iii) Vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkeillä. Maatuomari käynnistää ottelun pitkällä jatkuvalla äänimerkillä. Väärästä aloituksesta ottelun alussa ja puoliajan jälkeen ottelu keskeytetään ja aloitetaan uudelleen sekä nollataan kello. 4.1.2 Maalin jälkeen palaavat joukkueet päätyihinsä. Koritettu joukkue hyökkää pallon kanssa saatuaan merkin. (i) Jos ottelu aloitetaan (maalin tai rangaistuspallon jälkeen) ennen kuin kaikki pelaajat ovat ehtineet allaspäätyihinsä, tulee heidän uida sinne ennen otteluun liittymistään. 4.1.3 Hyökätessä heti maalin jälkeen palloa on kuljetettava näkyvissä kunnes kohdataan vastustajajoukkueen pelaaja. Palloa ei saa pitää selän takana, jalkojen välissä jne. 4.1.4 Rangaistuspallon jälkeen ottelu käynnistetään uudelleen kohdan 4.1.2 mukaisesti. (i) (ii) Jos tehtiin maali, annetaan pallo sille joukkueelle, jota vastaan rangaistuspallo suoritettiin. Jos maalia ei tehty, aloitetaan säännön 4.1.1 mukaisesti. 4.1.5 Jos ottelu keskeytetään eikä kukaan tuomareista määrää rangaistuspalloa tai vapaapalloa, heittää maatuomari pallon veteen (tuomaripallo).

4. OTTELU 4.1 Pelin aloitus 4.1.1 Pallon asettamiseksi paikalleen ottelun alkaessa saa käyttää rengasta tai matalaa kuppia, joka ei vaaranna pelaajia. (iii) Käynnistettäessä peli varaslähdön jälkeen myös ottelukello käynnistetään uudelleen. Tämä koskee ainoastaan pelin aloitusta kahden puoliajan alussa. 4.1.2 (i) Pelaajien tulee koskettaa allaspäätyään yhdellä kädellä ennekuin jatkavat pelaamista. 4.1.3 "Kohtaaminen" tarkoittaa tilannetta siitä hetkestä, jolloin vastustajajoukkueen pelaaja hyökkää pallon haltijaa vastaan. 4.1.4 (ii) Vesituomari ottaa pallon ja asettaa sen pelialueen keskelle. 4.1.5 Maatuomarin tulee heittää tuomaripallo veteen niin, ettei synny etua kummallekaan joukkueelle. Palloon ei saa koskea ennen kuin se on iskeytynyt veden pintaan. Jos siihen kosketaan, määrätään vapaapallo säännön 5.1.12 nojalla. Tuomaripallo on annettava pelialueen keskelle (keskilinjan lähelle).

4.2 Peliaika 4.2.1 Ottelun kesto on kaksi 15 minuutin erää. 4.2.2 Puoliajalla (I) (II) (III) Tauko on viisi (5) minuuttia. Joukkueet vaihtavat puolta. Vesituomarit eivät vaihda puolia. 4.2.3 Kello pysäytetään kaikkien pelikatkojen ajaksi. 4.2.4 Tarvittaessa peliaikaa on jatkettava rangaistuspallon suorittamiseksi. 4.2.5 Kun ottelu, jossa pitää saada ratkaisu selville, päättyy ratkaisemattomana, jatketaan sitä 5 minuutin jälkeen (I) (II) (III) Pelaamalla 15 minuutin erä "äkkikuolema" -periaatteella. Jos ratkaisua ei saada tällä tavoin, suorittaa kolme eri pelaajaa kummastakin joukkueesta kolme rangaistuspalloa vuorotellen. Jos ratkaisua ei saada näinkään, eri pelaaja kummastakin joukkueesta vuorotellen suorittaa rangaistuspallon, kunnes jompikumpi joukkue saavuttaa johtoaseman. 4.2.6 Kummallakin joukkueelle on oikeus yhteen aikalisään ottelua kohden. Aikalisän pituus on yksi minuutti.

4.2 Peliaika 4.2.1 Ottelun tulee kestää 2 x 15 minuuttia tehollista peliaikaa (vrt. sääntö 4.2.3). Kansainvälisissä turnauksissa, muissa kuin MM- tai maanosakilpailut, joissa ottelut joudutaan pelaamaan rajoitetussa ajassa, voidaan otteluaikaa lyhentää esimerkiksi 1 x 10 minuutiksi tehollista peliaikaa. Kaikista peliaikojen muutoksista on ilmoitettava kilpailukutsussa. 4.2.4 Rangaistuspallo on aina suoritettava riippumatta peliajan päättymisestä. Tämä sääntö koskee myös vapaa- ja tuomaripalloa. Ottelu katkaistaan välittömästi heiton tapahduttua. 4.2.5 Ensimmäisen maalin tekevä joukkue on ottelun voittaja. (i) (ii) Ottelu katkaistaan heti, kun on tehty maali. Kolme eri pelaajaa kummastakin joukkueesta suorittaa rangaistuspallot. Rangaistuspallot on tehtävä vuorotellen. Rangaistuspallot aloittava joukkue on arvottava. Maalivahtia saa vaihtaa haluttaessa. Ellei näin löydetä ratkaisua, kumpikin joukkue suorittaa rangaistuspallon eri tekijällä kullakin kertaa, kunnes ratkaisumaali on tehty. 4.2.6 Aikalisän voi pyytää vain ottelukatkon aikana. Aikalisä ei voi olla syy ottelun katkaisuun. Aikalisällä molempien joukkueiden tulee siirtyä pelialuepäätyihinsä.

4.3 Pistelaskenta 4.3.1 Maali hyväksytään pallon ollessa kokonaan korireunuksen alapuolella. (I) Tästä ilmoittaa jompikumpi vesituomareista kahdella pitkällä jatkuvalla äänimerkillä. 4.3.2 Voittaja on se joukkue, joka tekee enemmän maaleja ottelussa. (I) Jos kummallakin joukkueella on yhtä monta maalia, on ottelu ratkaisematon. 4.3.3 Turnauksessa kunkin ottelun voittajajoukkue saa kaksi pistettä. Ratkaisemattomasta ottelusta saa kumpikin joukkue yhden pisteen. (I) Turnauksen voittaja on eniten pisteitä saanut joukkue. (II) Jos joukkueilla on sama pistemäärä, ratkaistaan paremmuusjärjestys seuraavasti: - Joukkueiden keskinäiset ottelut ratkaisevat (pisteet ja maaliero) - Ellei maalieroa synny, kaikkien ottelujen maaliero ratkaisee. - Jos kaikkien ottelujen maaliero on sama, saa edun eniten plus-maaleja tehnyt joukkue. - Jos plus-maalienkin luku on sama, pelataan uusitaottelu noudattaen tarvittaessa sääntöä 4.2.5.

4.3 Pistelaskenta 4.3.1 (I) Ottelu katsotaan katkaistuksi ensimmäisellä äänimerkillä.

4.3.4 Kutsussa kansainväliseen turnaukseen täytyy määritellä yksityiskohtaisesti kyseisessä kilpailussa käytettävä pistelaskujärjestelmä. 4.4 Pelin katkaisu 4.4.1 Ottelutauko on kun: (I) (II) (III) Ottelu on katkaistu rangaistuksen takia. Tuomaripallo tulee heitettäväksi. On tehty maali. 4.4.2 Pelikello pysäytetään ottelukatkojen ajaksi. 4.4.3 Ottelu katkaistaan: (I) (II) Toistetuin lyhyin äänimerkein rangaistuksen ja tuomaripallon toimeenpanemiseksi sekä erän päättyessä. Kahdella pitkällä jatkuvalla äänimerkillä, kun on tehty maali.

4.4 Pelin katkaisu

5. SÄÄNTÖRIKKOMUKSET 5.1 Sääntörikkomukset ON KIELLETTYÄ 5.1.1 Hyökätä vastustajan maskia vastaan. 5.1.2 Hyökätä vastustajan snorkkelia vastaan. 5.1.3 Hyökätä vastustajan räpylöitä vastaan. 5.1.4 Kiskoa vastustajan uimahousuja/uima-asua tai takertua niihin. 5.1.5 Painaa vastustajaa alas tai vetää itseään ylös hänestä päästäkseen nopeasti pinnalle. 5.1.6 Potkaista tai lyödä vastustajaa tahallaan tai pelata tarpeettoman rajusti. Painaa vastustajaa päästä tai vääntää päätä pinnalla, tai käyttää liikaa väkivaltaa päähän pelin aikana. 5.1.7 Käyttää kuristusotetta kaulasta. 5.1.8 Jatkaa pelaamista maalin tai rangaistuspallon jälkeen palaamatta ensin aloituspaikalleen. 5.1.9 Pallottoman pelaajan vetää tai työntää toista maalilta.

5 SÄÄNTÖRIKKOMUKSET 5.1 Sääntörikkomukset Tuomarin tulee ottaa huomioon erityisesti seuraavien rikkomusten vaikutus pelin sujuvuuteen ja laatuun ja siksi katkaista peli johdonmukaista linjaa noudattaen rikottaessa sääntöjä: - 5.1.1-5.1.5-5.1.7-5.1.9-5.1.11 5.1.1 "Hyökkääminen" tarkoittaa maskin päältä vetoa tahallisesti tai tarpeettoman rajulla pelaamisella. Vastustajan pelaaja ei saa koskettaa maskia tahallaan. Ote vastustajan pään ympäri tai yliuinti eivät saa aiheuttaa maskin niskalenkin irtoamista. Kiellettyä on myös työntää tai heittää pallo tahallaan vastustajan (esim. maalivahti) maskiin. 5.1.2 "Hyökkääminen" tarkoittaa snorkkelin riuhtaisua irti tahallaan tai tarpeettoman rajulla pelaamisella. 5.1.3 "Hyökkääminen" tarkoittaa räpylöiden tempaamista irti tahallaan tai tarpeettoman rajulla pelaamisella. 5.1.5 On kiellettyä työntää tai vetää vastustajaa joko oman vauhdin lisäämiseksi tai vastustajan vauhdin hidastamiseksi. Jos toinen pelaajista on pallon haltija, ei tämä huomautus päde. 5.1.6 Tuomarien on erityisesti huomattava maalivahtien yritykset karkottaa vastustaja potkimalla tätä räpylöin. 5.1.8 Vertaa sääntö 4.1.2 (I). 5.1.9 Tuomarien tulee huomata, että tämä sääntörikkomus tapahtuu usein muualla kuin siellä, missä pallo on.

5.1.10 Että joukkueella on missään vaiheessa enemmän kuin kuusi pelaajaa vedessä. Jos toinen joukkue hyökkää, peliä ei katkaista, vaan tuomari nostaa lipun/käden osoittamaan tulevaa jäähyä. Jos maali tehdään, jäähy raukeaa. Jos puolustava joukkue saa pallon, peli keskeytetään, ja määrätään jäähy. 5.1.11 Tarttua vastustajaan kun hän ei ole pallon haltija. 5.1.12 Kuljettaa tai heittää palloa veden pinnan yläpuolella. 5.1.13 Kaataa tai vetää maali pois. 5.1.14 Tarttua maaliin tai siirtää sitä käsin tai jaloin. 5.1.15 Uida pallon kanssa pelialueen ulkopuolella.

5.1.10 Maatuomarin tai hänen apulaisensa (katso huomautusta sääntöön 3.1.1) tehtävänä on valvoa, että vaihtopelaajien lukumäärä vaihtopenkillä on selvillä koko ajan. Jos vaihtopelaaja puuttuu penkiltä, eikä hän ole virallisesti ilmoittanut lähdöstään maatuomarille, katsotaan vedessä olevan liian monta pelaajaa, mistä on rangaistava säännön 5.1.10 mukaisesti. Jos toinen joukkue hyökkää, peliä ei katkaista, vaan tuomari nostaa lipun/käden osoittamaan tulevaa jäähyä. Jos maali tehdään, jäähy raukeaa. Jos puolustava joukkue saa pallon, peli keskeytetään, ja määrätään jäähy. 5.1.11 Tämä kielto on erityisen tärkeä, jotta säilytetään pelin sujuvuus ja hyvä taso. Tuomarien on puututtava peliin johdonmukaisesti sekä seurattava erityisesti "ennen" ja "jälkeen" -taklauksia. "Ennen"-taklauksella ymmärretään vastustajaan tarttumista hänen ollessa saamaisillaan pallon. "Jälkeen"-taklauksella ymmärretään tarttumista vastustajaan hänen menetettyään pallon hallinnan (esim. tultuaan taklatuksi) tai syötettyään pallon toiselle pelaajalle. Tällainen taklaus estää pelaajaa uimasta uudelle joukkueen taktiikan edellyttämälle asemapaikalle. 5.1.12 Kuljettaa tai heittää palloa veden pinnan yläpuolella. 5.1.13 Kaataa tai vetää maali pois. 5.1.14 Tarttua maaliin tai siirtää sitä käsin tai jaloin. 5.1.15 Uida pallon kanssa pelialueen ulkopuolella.

5.1.16 Puolustavan joukkueen pelaajille kaataa maali tai vetää se pois. 5.1.17 Puolustavan joukkueen pelaajille tarttua kiinni maalista tai siirtää sitä käsin tai jaloin. 5.1.18 Maalivahdin pitää kiinni korista tai kiilata päätään, käsiään, jalkojaan, selkäänsä tai muuta ruumiinosaansa koriin. Hän ei saa kiilata kehoaan korin päälle altaan pohjan tai sivuseinän avulla. (Korin saa peittää vain keholla). 5.1.19 Rikkoa sääntöjen vastaisesti hyökkäävää pelaajaa maalilla, ja estää siten miltei varma maalin teko. 6. RANGAISTUKSET 6.1 Vapaapallo 6.1.1 Tuomari voi tuomita vapaapallon rikottaessa sääntöjä 5.1.1. - 15. 6.1.2 Vapaapallo annetaan rikkonutta joukkuetta vastaan.

5.1.18 Tuomarien on määrättävä rangaistuspallo vain, jos maalivahti estää käyttämästä selvää koritusmahdollisuutta pitämällä kiinni maalista. Maalivahti saa kuitenkin asemoitua maalille sitä koskettaen. Maalivahti ei saa kiilata käsiään, päätään, jalkojaan, takamustaan eikä mitään vartalon osaansa maaliin. Ei kuitenkaan ole maalivahdille rikkomus, jos joku hänen kehon osansa hänen tahtomattaan työnnetään maaliin, kun hän sitä vartalollaan puolustaa; esim. hartia, kyynärpää, polvi jne. Ilmaisulla "maalin saa peittää vain vartalolla" tarkoitetaan, että koria ei saa peittää räpylöillä. Tämä olisi epäoikeudenmukaista vastustajia kohtaan, jotka eivät saa hyökätä räpylöitä vastaan (vrt. sääntö 5.1.3). 5.1.19 Koska tämän säännön rikkominen aiheuttaa rangaistuspallon, on tärkeätä, että tuomarit arvioivat tarkoin, onko rikkomus estänyt miltei varman korituksen. Jos näin ei ole, määrätään vapaapallo sääntöjen 5.1.1. - 15 rikkomisesta tilanteen mukaisesti. 6. RANGAISTUKSET 6.1 Vapaapallo

6.1.3 Rikotun joukkueen pelaaja saa pallon veden pinnalla rikkomuspaikalla. (I) Vapaapallo rikkomuksesta sääntöä 5.1.15 vastaan annetaan köysilinjalta. (II) Kun joukkueelle annetaan vapaapallo omalla kenttäpuoliskollaan, syötetään vapaapallo pelialueen keskeltä. 6.1.4 Vapaapallon antava pelaaja ei saa liikkua paikaltaan vedessä, ennen kuin on syöttänyt pallon. 6.1.5 Vastustajan on pysyteltävä vähintään kahden metrin etäisyydellä kunnes pallo on syötetty. 6.1.6 Vapaapalloon antaa luvan pelin keskeyttänyt tuomari. 6.1.7 Vapaapallo on syötettävä kolmen sekunnin kuluessa tuomarin luvanannosta. 6.1.8 Palloa ei saa syöttää suoraan vastustajan maalia kohti; toisen pelaajan on kosketettava sitä, ennen kuin maali voidaan hyväksyä. 6.1.9 Jos vapaapalloa ei suoriteta oikein, saa vastustajajoukkue vapaapallon. 6.2 Jäähy 6.2.1 Tuomari voi tuomita jäähyn rikottaessa sääntöjä 5.1.1-10. Rikottu joukkue saa vapaapallon.

6.1.3 Rikkoneen joukkueen on joko annettava pallo vastajoukkueelle tai pudotettava se pohjaan. Tuomarin tulee antaa pelaamismerkki heti, kun hän näkee, että pallo on valmis peliin toisen joukkueen estämättä. (I) Syöttö on tehtävä paikalla mistä pelaajat ylittivät pelialueen rajan. 6.1.4 Vapaapallon syöttävä pelaaja ei saa sukeltaa ennen pallon antoa. 6.1.5 Vain hyökkääjien tulee pitää vähintään 2 metrin etäisyys. Tuomari voi aloittaa pelin, jos hyökkääjä(t) ei(vät) häiritse vapaapallon syöttäjää, vaikka hyökkääjä(t) on(ovat) lähempänä kuin 2 metriä. Jos hän häiritsee, tulee sääntö 6.1.5 ottaa kirjaimellisesti. 6.1.6 Pelin katkaisseen tuomarin tulee aloittaa se uudelleen, kun ollaan valmiit pelaamaan. Muissa tapauksissa ota sääntö 6.1.5 kirjaimellisesti. 6.1.7 Vapaapallon syöttävä pelaaja ei saa koskea palloon uudestaan ennen kuin toinen pelaaja kummasta tahansa joukkueesta on koskenut palloon. 6.2 Jäähy 6.2.1 Huomattakoon, että sääntöjen 5.1.1. - 10 rikkomisesta rangaistaan myös vapaapallolla. Tämä tarkoittaa, että jäähyjä tulisi antaa vain, kun on kysymys toistetuista tai karkeista rikkomuksista, poikkeuksena sääntö 5.1.10, jonka rikkomisesta tulee aina antaa jäähy.

6.2.2 Rikkomuksen tapahtuessa tuomarit voivat lähettää rikkoneet pelaajat jäähypenkille kahden minuutin ajaksi. Jäähyaika kuluu rangaistuspallon suorituksen aikana. 6.2.3 Rangaistuspenkin tulee olla vaihtoaition välittömässä läheisyydessä. Kun jäähyajasta on jäljellä vain 10 sekuntia, saa jäähyllä ollut pelaaja siirtyä vaihtoalueelle, muttei hän eikä kukaan muukaan pelaaja saa mennä veteen ennen kuin jäähyaika on päättynyt. Tuomarin on näytettävä 10 viimeistä sekuntia ja jäähyn päättyminen. 6.2.4 Vaihtopelaajaa ei saa päästää veteen korvaamaan rangaistuspenkille lähetetty pelaaja. 6.2.5 Jos joukkue tahallaan viivyttää ottelun pelaamista, on tuomarilla oikeus antaa 2 minuutin jäähy annettuaan ensin kaksi virallista varoitusta joukkueelle. (Pelaaja, joka on viimeksi viivytellyt, on pelaaja, jota rangaistaan.) Tarvittaessa tehokasta peliaikaa voidaan jatkaa. 6.2.6 Jos joukkue on alivoimainen jäähyjen vuoksi, ja vastustaja korittaa, vanhin jäähyrangaistus katsotaan sovitetuksi.

6.2.2 Jäähyaika (2 minuuttia) on tehollista peliaikaa. Rangaistun pelaajan tulee istua jäähypenkillä ennen kuin tuomari saa aloittaa pelin. 6.2.4 Jos määrätään jäähy rikkomuksesta sääntöä 5.1.10 vastaan (enemmän kuin 6 pelaajaa vedessä), on tuomarien varmistettava, että kaksi pelaajaa lähetetään vedestä, jotta joukkueella on vain 5 pelaajaa vedessä jäähyn ajan. 6.2.6 Jos molemmilla joukkueilla on yhtä monta pelaajaa jäähypenkillä, kumpaakaan niistä ei katsota alivoimaiseksi. Tämä sääntöä tulee noudattaa myös rangaistuspallon aikana.

6.3 Rangaistuspallo 6.3.1 Tuomari voi tuomita rangaistuspallon rikottaessa sääntöjä 5.1.16-19. 6.3.2 Rangaistuspallon suorittaa yksi pelaaja kummastakin joukkueesta rikkoneen joukkueen maalilta. 6.3.3 Rangaistuspallon suorittavan joukkueen pelaajalle annetaan pallo (hyökkääjä). 6.3.4 Toinen pelaaja (maalivahti) ei saa olla kahta metriä kauempana altaan reunasta sukeltaessaan. 6.3.5 Maalivahti ei saa hyökätä hyökkääjää vastaan, ennen kuin tämä on sukeltanut. 6.3.6 Hyökkääjällä on 45 sekuntia aikaa korittaa. Kun maalivahti on sukeltanut, on hänen oltava kosketusetäisyydellä korista koko ajan. 6.3.7 Maatuomari antaa suoritusluvan.

6.3 Rangaistuspallo 6.3.2 Joukkueet valitsevat rangaistuspallon suorittajansa. Kaikkien muiden pelaajien on oltava pelialueen ulkopuolella rangaistuspallon ajan. He saavat olla vaihtokäytävässä. 6.3.3 Hyökkääjän on lähdettävä pelialueen keskeltä. 6.3.4 Maalivahtina ei voi olla vedestä karkotettu pelaaja. 6.3.6 Maalivahti ei saa poistua korilta vapaaehtoisesti. Jos hyökkääjä vetää hänet pois korilta, on hänen uitava takaisin korille, kun häntä ei enää pidätellä. Maalivahti ei saa tuoda hyökkääjää pinnalle. Nimenomaan pallo on tuotava pintaan. Tuomarit eivät saa antaa joukkueille tietoja 45 sekunnin kulumisesta. Kapteenit ja muut pelaajat saavat antaa tietoja omalta pelialueeltaan. 6.3.7 Anna merkki kuin pelin aloittamiseksi; pitkä jatkuva äänimerkki (vrt. sääntö 4.1.1 (II)). Rangaistuspallo suoritetaan tehollisella peliajalla, ja peliaikaa on jatkettava sen toteuttamiseksi loppuun saakka.

6.3.9 Sekä hyökkääjä että maalivahti saavat uusia sukelluksensa rangaistuspallon aikana. 6.3.10 Rangaistuspallo päättyy: (I) (II) (III) Kun hyökkääjän onnistuu tehdä maali. Kun maalivahti saa pallon haltuunsa ja pitää sitä veden pinnan yläpuolella. Kun 45 sekuntia on kulunut eikä koria ole tehty. 6.3.11 Jos rangaistuspallon suoritus keskeytyy puolustavan joukkueen virheellisen toiminnan tähden, tulee määrätä uusi rangaistuspallo. (I) Tämän aiheuttaneen pelaajan on lähdettävä vedestä heti ja sovitettava 2 minuutin jäähy rangaistuspallon päätyttyä. (II) Jos tämä tapahtuu rangaistuspallokilvan (vrt. sääntö 4.2.5. iii) aikana maalivahdin tulee poistua vedestä heti. Hän ei saa olla joukkueensa seuraava hyökkääjä eikä puolustaja. 6.3.12 Jos rangaistuspallon suoritus keskeytyy hyökkäävän joukkueen virheellisen toiminnan tähden, saa puolustava joukkue vapaapallon, ja peli aloitetaan kuin korituksen jälkeen. 6.4 Etusääntö 6.4.1 Jos tuomari milloin tahansa pelin kuluessa päättää, että sääntörikkomus ei vaikuta pallon haltijajoukkueen etuun, voi hän antaa pelin jatkua kuin rikkomusta ei olisi tapahtunutkaan. Tätä nimitetään etusäännön soveltamiseksi. 6.4.2 Tuomarien on otettava huomioon tämä sääntö koko ajan.

6.3.10 (I) Tuomari ilmoittaa kuten korituksesta (vrt. sääntö 4.4.3 (ii). (II) Tuomari antaa keskeytysmerkin (vrt. sääntö 4.4.3 (i)). (III) Kuten säännössä 6.3.11 (ii). 6.3.11 Hyökkäävä joukkue saa vaihtaa hyökkääjää. 6.3.12 Jäähyaika (2 min) alkaa normaalin pelin taas käynnistyessä. 6.4 Etusääntö

7. YLEISTÄ 7.1. Järjestelyt 7.1.1 Järjestävä seura tai yhdistys on vastuussa sen varmistamisesta, että pelialue, korit ja pallo ovat sääntöjenmukaiset. 7.1.2 Järjestävä seura vastaa paineilmalaitteiden toimittamisesta vesituomareille. 7.1.3 Pelaajat pelaavat omalla vastuullaan. LIITTEET Sääntöjen englanninkielinen painos on ratkaiseva. LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Pelialue Maali Uppopallon täyttö- ja käsittelyohjeet. Tuomarin käsimerkit Äänimerkit

7. YLEISTÄ 7.1. Järjestelyt

LIITE 1 : PELIALUE

LIITE 2 : MAALI KOHTA MÄÄRÄ SELITYS MATERIAALI 1 1 YMPYRÄLEVY, 320 X 1,5 MM. RUOSTUMATON TERÄS KUMI 2 1 PUOLITETTU YMPYRÄLEVY, R=700, T=5 3 1 YMPYRÄLEVY, RUOSTUMATON 320 X 5 MM. TERÄS 4 16 PYÖREÄ TERÄSPUIKKO RUOSTUMATON 10X455 TERÄS 5 1 PYÖREÄ TERÄSPUIKKO RUOSTUMATON (TAIVUTETTU) 10X1350 MM. TERÄS 6 1 PEHMUSTE NEOPREENI/KUMI 7 3 HITSATTU PULTTI M10X25 RUOSTUMATON TERÄS 8 3 MUTTERI M10X25 RUOSTUMATON TERÄS VAIHTOEHTOINEN MAALIN KIINNITYSTAVALLE ON KIINNITTÄÄ MAALI POHJASSA OLEVAN REIÄN KAUTTA KIINTEÄSTI POHJAAN SUURELLA MUTTERILLA. TÄLLÄ TAVALLA KORI PYSYY VARMASTI OIKEALLA PAIKALLA.

LIITE 3 : UPPOPALLON TÄYTTÖ- JA KÄSITTELYOHJEET Ympärysmitta Uppoamisnopeus 520-540 mm (miehet) 490-510 mm (naiset) 1000-1250 mm/s Tarvittavat pallontäyttövälineet: 1 jalkapallopumppu - muovia, jos mahdollista 1 koripallon täyttöneula (2 mm läpim. x n. 30 mm pitkä) Vaihtoehto: ruiskutuspumppu, esim. 3 barin paineella toimiva puutarhapumppu. 2 mm läpim. x 30 mm pitkä messinkiputki tulee kiinnittää ruiskun suihkutusputkeen (putkien toinen pää tulee pyöristää ennen täyttöä). Tällaisia putkia voi ostaa mistä tahansa rakennustarvikeliikkeestä. Tai pyydä mistä tahansa teurastajanliikkeestä lainaksi heidän tavallinen nesteruiskutuspumppunsa ja liitä siihen letkusovitin varustettuna täyttöneulalla. 1 messinkiputki läpimitaltaan 2 mm ja pituudeltaan 200 mm (putkien toinen pää tulee pyöristää ennen täyttöä). 1800 g keittosuolaa 1 astia, jossa noin 5 l vettä lämmitettynä noin 50 asteeseen. Täyttö: - Liuota suola täysin ennen ruiskutuspumpun täyttöä. Täytön ajan pallon tulee olla upotettuna kylmään veteen muovikuoren joustavuuden säilyttämiseksi. - Työnnä (saippuoitu) täyttöneula varovasti pallon aukkoon. Purista pois kaikki ilma. Täytä jalkapallon pumppu suolavedellä ja pumppaa se palloon. Uusi toimitus, kunnes ympärysmitta on 570 mm. Tämä väsyttävä homma ei ole tarpeen käytettäessä edellä mainittuja vaihtoehtoja. Työnnä 24 tunnin kuluttua toisesta päästä hiottu 200 mm:n putki pallon aukkoon. Puristele ja pakota jäännösilma ulos. Poista suolavettä kunnes saavutat ympärysmitan 520-540 mm. Pallosta ei saa enää kuulua "kurnutusta"! Täytetty pallo painaa noin 3000 g +/- 20 g.

Pintakäsittely otteen parantamiseksi - Hio kuivaa pintaa hiontapaperi 600:lla kunnes kiiltoa ei näy pitäessä palloa aurinkoa vasten. Poista varovasti kaikki rokamat. VAROITUS: KARKEAMMAN HIONTAPAPERIN KÄYTTÖ PILAA PALLON! - Hionnan himmentämät viisikulmiot voi palauttaa käyttäen EDDING 800 vedenkestävää kynää. Pallo on käyttövalmis 12 tunnin kuivumisen jälkeen. Käyttö ja hoito Pyöreyden säilyttämiseksi pallo tulee ripustaa verkkoon. Silloin tällöin tai ennen kauden kilpailuja pallo on puhdistettava perusteellisesti saippualla tai vastaavalla. Viisikulmiot joutuvat maalaamaan uudestaan pitkän käytön jälkeen.

LIITE 4 : TUOMARIN KÄSIMERKIT

LIITE 5 : Äänimerkit Tilanne Pitkä, jatkuva ääni Toistettuja, lyhyitä ääniä Kaksi pitkää, jatkuvaa ääntä Käsimerkki Audible Pelin aloitus X Pelin keskeytys X Maali X Suljettu nyrkki nostettuna ylös. Sääntörikkomukset Vapaapallo X Aukinainen käsi nostettuna ja samalla osoittaen toisella kädellä rikkonutta joukkuetta. Jäähy X Osoittaa pelaajaa, joka rikkoi jäähyn arvoisesti, jonka jälkeen jäähypenkkiä. Rangaistuspallo X Tuomari osoittaa päätyä, johon rangaistuspallo suoritetaan. Vapaapallon X käynnistys Rangaistuspallon X käynnistys Tuomaripallon X käynnistys Pelin jatkaminen Toistuvasti kädellä hyökkäyssuuntaan näyttäminen Etusääntö Jäähyn Kymmenen Käsi nostettuna ylös loppumin sekuntia en Nolla sekuntia Käsi lasketaan (aika kulunut) Väärä vaihto Sininen tai valkoinen lippu ylhäällä.