www.pwc.com Aineeton omaisuus ja verotus Sari Takalo, Tammikuu 2013
Agenda Aineeton omaisuus siirtohinnoittelussa. Mahdollinen aineettomien oikeuksien verokannustin. o IPR box o Innovaatioboksi Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys verotuksessa 2013-2015. 2
Aineeton omaisuus siirtohinnoittelussa 3
Taustaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden VI luku käsittelee aineetonta omaisuutta. OECD päivittää VI lukua o Kesäkuussa 2012 OECD julkaisi discussion draftin kommentoitavaksi. o Kommentit annettiin 14.9.2012 mennessä. o OECD tutustuu kommentteihin (yli 1000 sivua) ja julkaisee sen jälkeen uuden luonnoksen. 4
OECD - Aineettoman omaisuuden määritelmä Something of value which is not a physical asset or a financial asset, and which is capable of being owned or controlled for use in commercial activities Aineetonta omaisuutta ovat mm: patent, know how, trade secrets, trade mark, trade name, (brand). Aineetonta omaisuutta eivät ole mm: goodwill, going concern value, market specific characteristics. o voivat vaikuttaa hinnan määrittämiseen ja täytyy ottaa huomioon mm. aineettomaan omaisuuteen siirtohinnoittelusäännöksiä sovellettaessa ja vertailutietoanalyysiä tehtäessä. 5
Aineettoman omaisuuden tuottamaan tuloon oikeutettu Aineettoman omaisuuden omistamisen ja tuloon oikeutuksen lähtökohta on edelleen juridinen omistajuus ja sopimusjärjestelyt. Osapuolten varsinaisen käyttäytymisen on vastattava sitä, mitä on sovittu sopimusjärjestelyin! Olennaista on, että aineettoman omaisuuden omistaja hallitsee ja kontrolloi aineettomaan omaisuuteen liittyviä niin sanottuja kriittisiä toimintoja (kehittäminen, parantaminen, suojaus ja ylläpitäminen) ja riskejä. 6
Aineettoman omaisuuden tuottamaan tuloon oikeutettu Luonnoksessa todetaan, että siirtohinnoittelumenetelmän valinnassa ei tulisi automaattisesti olettaa, että kaikki jäännösvoitto liiketoimen rutiinituottojen jälkeen kertyisi oikeuden omistajalle. Perusteellisesti huomioitava muun muassa konsernin arvoketju (value chain), liiketoimiprosessi ja näiden suhde aineettomiin oikeuksiin. 7
Aineettoman omaisuuden arvostaminen Aineettoman omaisuuden arvoon ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat muun muassa omaisuuden käyttöikä, tulevaisuudessa odotettavissa olevat taloudelliset hyödyt ja omaisuuden kehityksen vaihe. Kaikkia OECD:n siirtohinnoittelumenetelmiä on mahdollista soveltaa aineettoman omaisuuden arvostamisessa, mutta markkinahintavertailu- ja voitonjakamismenetelmä katsotaan luonnoksessa yleensä parhaiten soveltuviksi menetelmiksi. Profit split menetelmän käyttäminen korostuu luonnoksessa. o Monimutkainen ja hallinnollisesti raskas soveltaa. 8
Aineettomien oikeuksien verokannustin 9
Taustaa Hallitus päätti maaliskuussa 2012 selvittää erityisesti patentoinnin verokannustimen käyttöönottoa Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) raportti julkaistiin joulukuussa 2012. Raportissa käsitellään kahta vaihtoehtoa, ns. IPR-boksia ja innovaatioboksia, ja näihin liittyviä säännösehdotuksia. o Näistä IPR-boksia pidetään realistisempana vaihtoehtona. 10
Verokannustimet eri maissa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti Aineettomien omaisuuksien verokannustin 12/2012 11
Kannustimen muoto Säännösehdotus: Yhteisön saamasta rojaltista on veronalaista tuloa 50 prosenttia ja verovapaata tuloa 50 prosenttia. Käytännössä tämä merkitsisi rojalteille 12,25% verokantaa. Malli perustuu vain rojaltitulojen vähennyksiin: siinä ei huomioida esim. rojaltin maksuperusteena olevan oikeuden kehittämiskustannuksia (vrt. T&K-vähennys). 12
Soveltamisala Säännösehdotus: Rojaltilla tarkoitetaan maksuja, jotka saadaan patentin, tavaramerkin, hyödyllisyysmallin, mallioikeuden tai tietokoneohjelmiston tekijänoikeuden käytöstä tai käyttöoikeudesta. Kansainvälisesti vertaillen laaja soveltamisala: sisältää myös tavaramerkit. Jätetty kysymys auki siitä, tuleeko oikeuden olla aina rekisteröity. Varsin laaja rojaltin määritelmä; ei kuitenkaan kata oikeuden luovutusta. Rojaltin maksajalla ei ole merkitystä: voi tulla konserniyhtiöltä tai konsernin ulkopuoliselta taholta. 13
Soveltamisala Säännösehdotus: Edellä mainitun oikeuden tulee olla rojaltitulon saajan itse kehittämä tai, jos oikeus on hankittu toiselta osapuolelta, rojaltitulon saajan jatkokehittämä tai muutoin elinkeinotoiminnassaan hyödyntämä. Jatkokehitys: esim. tilanne jossa patenttia hyödynnetään yhdessä muiden patenttien kanssa. Itse kehittäminen: myös tilanteet, joissa T&K&I-toiminta on ulkoistettu konserniyhtiölle tai kolmannelle osapuolelle. Ulkoistus voi tapahtua myös Suomen ulkopuolella. 14
Johtopäätöksiä ja mahdollisia toimintamalleja Muistettava, että vasta selvitys/ehdotus: voi muuttua huomattavasti lainsäädäntövaiheessa, ja aikataulusta ei ole tietoa. Laaja määritelmä innovaatioille: kattaa kaikki merkittävät teollisoikeudet sekä tietokoneohjelmien tekijänoikeuden. Myös esimerkiksi tavaramerkit huojennuksen alaisia: ei siis vain perinteinen innovaatiotoiminta vaan myös esimerkiksi brändit. Huojennuksen määrä erittäin kilpailukykyinen: kansainvälisesti vertaillen kannattavaa pitää tai keskittää innovaatiotoimintoja Suomeen. 15
Johtopäätöksiä ja mahdollisia toimintamalleja Kannustaa keskittämään oikeuksia Suomeen: muistettava siirtohinnoittelukysymykset ulkomaisissa veroviranomaisissa jos oikeuksia lisensoidaan ulkomaille. Malli kannustaa oikeuksien lisensointiin, ei omaan käyttöön, toisaalta konsernin liiketoimintamallin muutoksella voidaan saada vastaavat hyödyt. Ehdotettu malli sallii myös oikeuksien hankinnan ulkomaisilta yhtiöiltä, myös konserniyhtiöiltä. 16
Innovaatioboksi lyhyesti Laajempi soveltamisala. Omaisuuden määritelmä: myös muut kuin tietokoneohjelmien tekijänoikeudet sekä muu aineeton omaisuus, joka ei ole rekisteröitävissä. Tulon määritelmä: esim. tavaran tai palvelun myyntihintaan sisältyvä aineettoman oikeuden tuoma arvonlisä. Monia hallinnollisia ja määritelmällisiä ongelmia: epätodennäköinen ratkaisu. Toisaalta kohtelisi eri liiketoimintamalleja tasapuolisemmin, ja on kansainvälisesti kilpailukykyisempi. Selvitys ehdottaa ensin ottamaan käytön IPR-boksin ja kokemusten perusteella harkitsemaan innovaatioboksia. 17
Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys verotuksessa 2013-2015 18
Laajempaa taustaa Aiemmin Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaa on tuettu lähinnä suorilla tuilla, lähinnä Tekesin yritysrahoitus. Viime aikoina useat maat ovat ottaneet käyttöön tai kasvattaneet verotukiaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. o Esimerkiksi Hollanti, Belgia, Iso-Britannia, Puola. Verokilpailu ja Suomen halu pitää t&k-toiminta Suomessa. 19
Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013-2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013 2015. Annettiin ja hyväksyttiin joulukuussa 2012. Väliaikainen laki, voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Tosin on mahdollista, että lakia kehitetään määräajan jälkeenkin Sovelletaan ensimmäisen kerran 2013. Sovelletaan kaikkiin yrityksiin, ei vain pk-yrityksiin (kuten aiemmin tarkoitus). 20
Lisävähennyksen sisältö (1) Yritykset saavat tehdä lisävähennyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta maksetuista palkoista. o Palkat ovat muutenkin vähennyskelpoisia, kyseessä lisävähennys. Lisävähennykseen oikeutettuja osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat Suomessa yhteisöverovelvollisia. o Myös ulkomaisen vastaavan yhteisön kiinteä toimipaikka Suomessa. Lisävähennyksen määrä: 100 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeisiin kohdistuvista palkoista. o Kuitenkin enintään 400 000 euroa ja vähintään 15 000 euroa o Vähennykset ovat yrityskohtaisia. 21
Lisävähennyksen sisältö (2) Vähennyksen saa, vaikka t&k-toiminta olisi toteutettu yhteistyössä toisen yrityksen kanssa. Vähennyksen saa vain yrityksen omien työntekijöiden palkoista. o Esimerkiksi alihankinta on suljettu pois. Ei voi tehdä vähennyksiä palkoista, jotka otetaan huomioon myönnettäessä muuta yritystukea. Vähennystä on erikseen vaadittava veroilmoituksen yhteydessä ennen verovuoden verotuksen päättymistä. Mahdollista pyytää Tekesiltä lausunto toiminnan vähennyskelpoisuudesta. Sovelletaan vain tutkimus- ja kehitystoiminnan hankkeisiin, jotka on aloitettu lain voimaantulon jälkeen. 22
T&K-toiminnan määritelmä Kattaa teknisen, tuotannollisen ja palveluihin liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Luovaa työtä, toisaalta ei edellytetä aineettoman omaisuuden syntymistä toiminnan tuotoksena. Ei kata rutiiniluonteista palveluiden, tai toiminnan kehittämistä. Ei kata yleistä hallinnollista tai myyntiin ja markkinointiin liittyvää työtä. Hankkeen oltava ajallisesti rajattu sekä tavoitteellinen. 23
Mahdollisia ongelmakohtia T&k-vähennyksen saa vain palkoista, joissa työntekijöiden työ on välittömästi kohdistunut t&k-toimintaan. Jos työntekijän työ koostuu myös muista tekijöistä, palkasta olisi erotettava t&k-osuutta vastaava osa. Vähennyksen saa vain, jos t&k-toiminta on suoritettu yrityksen omaan käyttöön. o Konserninsisäiset tilanteet: mikä on omaa käyttöä? o Korostuu markkinaehtoisten korvauksien periminen t&ktoiminnan lopputuloksista (esim. patenttien rojalteista). 24
Johtopäätöksiä ja mahdollisia toimintamalleja Järjestely tukee ennen kaikkea projektiluontoisia tilapäisiä t&ktutkimuksia. Laki määräaikainen 2013 on hyvä aika aloittaa t&k-projekteja. Matala yläraja hyödyttää ennen kaikkea pk-yrityksiä, vaikka suuryrityksetkin voivat hakea. 25
Yhteystiedot Sari Takalo Tax Partner tel. +358 40 823 2070 sari.takalo@fi.pwc.com Slide 26