ekoauto 2012 Audi A4 2.0 TDI e Ford Focus 1.6 TDCi Start/Stop Ford Mondeo 1.6 TDCi Econetic Opel Astra 1.7 CDTI Ecoflex Skoda Octavia 1.6 TDI Greenline Skoda Superb Combi 1.6 TDI Greenline Toyota Auris 1.4 D-4D Toyota Avensis 2.0 D-4D Wagon Volkswagen Golf Bluemotion 1.6 TDI Volkswagen Passat Bluemotion 1.6 TDI Volvo V50 1.6D Drive Volvo V70 1.6D Drive 44
Tällä kertaa Ekoauto valittiin aivan tavallisten, eniten myytyjen autojen joukosta. Nykyisin vähän kuluttavia versioita on jo tarjolla useimmista malleista. Ne sopivat mainiosti normaalikäyttöön, eikä niillä suinkaan jää muiden jalkoihin. Tapio Ketonen, kuvat Satu Nyström Testiryhmässä myös Pentti Immonen, Toni Immonen, Matti Järvi, Rainer Reunanen, Jussi Saarinen, Norbert Strahlendorff, Timo Turkula, Jorma Viitanen, Janne Vintturi, Erkki Virtanen ja Matti Ylimäki 3 / 2012 45
ekoauto 2012 Audin keskikonsolissa on kytkimet niin moottorin sammutusautomatiikan pois kytkemiseksi kuin iskunvaimennuksen säädöllekin. Ford Focuksen luistonesto ja sammutusautomatiikka kytketään pois tai toimintaan ajotietokoneen asetusnäytöstä. Ekoauto valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Tuolloin valinta tehtiin myyntitilaston kärkimalleista. Tuohon aikaan koko ajatus auton ja autoilun ekologisuudesta vaikutti kovin vieraalta. Kunnon automiehiä eivät ekoasiat olisi voineet vähempää kiinnostaa, ja ympäristöväki taas ei saanut millään sanoja auto ja ekologisuus sopimaan samaan lauseeseen, tuskinpa edes samalle paperille. Pikkuhiljaa asenteet ovat tasoittuneet. Automiehet ovat alkaneet ymmärtää, että autoilun yhteydessä ekologisuus tarkoittaa paitsi haitallisten päästöjen minimointia myös mahdollisimman tehokasta ja taloudellista energian käyttöä. Se taas näkyy aivan suoraan kustannuksissa eli käyttäjän kukkarossa. Ympäristöväkikin alkaa tosin hitaasti ymmärtää, että kaikkea liikkumis- ja kuljetustarvetta ei voida hoitaa raitiovaunuilla, junilla tai linja-autoilla. Myös henkilöautoa tarvitaan, ja se on monissa tapauksissa ympäristönkin kannalta edullisin ratkaisu. Uutta tekniikkaa on kuluneiden 16 vuoden aikana tuotu esiin melkoisesti. Hybridit ovat 46 jo tulleet tai juuri tulossa useimpien valmistajien malleihin, ja niitä liikkuu Suomessakin jo satoja. Sähköautoista on kohuttu valtavasti, joitakin on jo päässyt sarjavalmistukseenkin, mutta käytännössä ne ovat edelleen tulevaisuuden lupauksia. Ensimmäinen normaalikokoinen sähköauto sekä myös ensimmäinen sähköverkosta ladattava hybridi ovat tulossa Suomen markkinoille vasta ensi kesäksi. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on pyritty myös vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Maakaasu ja sen läheinen sukulainen biokaasu ovat tulleet kilpailemaan autojen polttoainemarkkinoista. Muualla yleinen nestekaasu sen sijaan on meillä verotuksella rajattu kokonaan pois. Uusi vaihtoehto on etanoli eli etyylialkoholi, joka 15 prosenttia bensiinin ainesosia sisältävänä E85-seoksena on myynnissä jo useissa maissa. Suomessa tuotetta valmistava ja markkinoiva St1 käyttää nimitystä RE85 merkkinä siitä, että siinä käytettävä etanoli on valmistettu jätteistä, jotka muuten mätänisivät kaatopaikoilla. Se ei siis tuota lainkaan lisää fossiilipohjaisia hiilidioksidipäästöjä. Näitä kaikkia tekniikoita sähköautoja lu- Si t k ey s AUDI A4 FORD FOCUS FORD MONDEO OPEL ASTRA SKODA OCTAVIA SKODA SUPERB TOYOTA AURIS TOYOTA AVENSIS VW GOLF VW PASSAT VOLVO V50 VOLVO V70 10 s = 70 p. 28 s = 35 p. 11,8 10,4 13,8 11,1 16,0 13,2 16,5 14,4 19,2 18,9 19,0 17,9 15,7 15,1 16,6 12,3 18,8 18,2 15,7 14,6 14,3 12,2 15,0 12,8 0 5 10 15 20 s IV 40 100 km/h V 60 100 km/h Skodat ja VW Golf kärsivät sitkeysmittauksessa viisivaihteisuudesta. Kuusivaihteisilla viitonen on yleisajovaihde, kuutosella vain säästetään. Voimaa tarvittaessa on vaihdettava pienemmälle vaihteelle. pist. 68 65 61 59 52 54 60 61 53 60 64 62 V 60-100 km/h IV 40-100 km/h
AUDI A4 2.0 TDI e Ford Focus 1.6 TDCi 115 hv Start/Stop Ford Mondeo 1.6 TDCi 115 hv Econetic pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 968 cm 3, teho 100 kw (136 hv)/4 200 r/min, vääntö 290 Nm/1 750 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 701 mm, leveys 1 826 mm, korkeus 1 427 mm, akseliväli 2 808 mm, omamassa 1 550 kg, kokonaismassa 2 025 kg. Vero CO 2 -päästö 112 g/km, ajoneuvovero 51,83 euroa/v, käyttövoimavero 421,58 euroa/v. Hinta 37 418 euroa Myyntitilaston 9. sija vuonna 2011, 2 387 autoa, 175 kpl alle 120 g/km Audi tarjoaa eniten potkua pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 560 cm 3, teho 85 kw (115 hv)/3 600 r/min, vääntö 270 Nm/1 750 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 358 mm, leveys 1 823 mm, korkeus 1 484 mm, akseliväli 2 648 mm, omamassa 1 400 kg, kokonaismassa 1 900 kg. Vero CO 2 -päästö 109 g/km, ajoneuvovero 49,27 euroa/v, käyttövoimavero 381,43 euroa/v. Hinta 24 900 euroa Myyntitilaston 6. sija vuonna 2011, 3 877 autoa, 569 kpl alle 120 g/km Focuksen moottori ei pysähtele pakkasella pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 560 cm 3, teho 85 kw (115 hv)/3 600 r/min, vääntö 270 Nm/1 750 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 784 mm, leveys 1 886 mm, korkeus 1 500 mm, akseliväli 2 850 mm, omamassa 1 560 kg, kokonaismassa 2 155 kg. Vero CO 2 -päästö 114 g/km, ajoneuvovero 53,65 euroa/v, käyttövoimavero 441,65 euroa/v. Hinta 29 303 euroa Myyntitilaston 10. sija vuonna 2011, 2 209 autoa, 193 kpl alle 120 g/km 175 kpl 87,8 % 12,2 % 85,3 % 14,7 % 193 kpl 2 212 kpl 569 kpl 8,7 % 3 308 kpl 2 016 kpl Mondeo Econetic liikkuu rauhallisesti 91,3 % kuun ottamatta on jo testattu Ekoautojen valinnoissa useampaan kertaan. Niinpä tällä kertaa päätimme palata ensimmäisen valinnan lähtökohtaan eli autonostajien suosikkimalleihin. Valikoimaan on tullut 16 vuoden aikana perusteellinen muutos. Nyt miltei kaikista tilastokärjen malleista on tarjolla versio, jonka kulutus ja sen myötä hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi tavanomaista pienemmät. Otimme siis lähtökohdaksi rekisteröintitilaston kärjen kuitenkin sillä rajauksella, että emme halunneet mukaan aivan pienimpiä automalleja. Suomalaiset ostavat pääasiassa keskiluokkaan kuuluvia autoja, painopiste on siirtynyt pikkuhiljaa ylemmän keskiluokan suuntaan. Pikkuautojen myynti edustaa nykyisin vain pientä osaa markkinoista. Niin- pä asetimme autoille neljän metrin pituusrajan. Tämä mitta jakaa varsin osuvasti autot pikkuautoihin ja keskiluokkaan. Toisen rajauksen teimme autojen tekniikassa. Olemme testanneet hybridimalleja ja vaihtoehtoisia polttoaineita, mutta valtaosa ostajista valitsee edelleen perinteistä tekniikkaa eli bensiini- tai dieselmoottorin. Niinpä rajasimme tällä kertaa muun tekniikan pois. Kaikkia kärkimalleja emme saaneet mukaan. Kia Cee d ja Hyundai i30 ovat juuri uudistumassa, ja Nissan Qashqain taloudellisin malli on vasta helmikuussa tullut valmistukseen, joten nämä jäivät pois. Dieselkäyttöisten autojen kulutus ja sen myötä hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin tavallisilla bensiinikäyttöisillä. Niinpä kaikkien tilaston kärkimallien vähäpäästöisimmät versiot ovat dieseleitä. Vain Toyota Auris on poikkeus, sen hybridimallin päästöt ovat dieseliäkin pienemmät. Emme varsinaisesti asettaneet mitään päästörajaa, mutta kaikki mukaan päässeet alittivat tason 120 g/km. Tämä on sattumoisin se raja, jonka alle EU haluaa autojen keskimääräisten päästölukemien asettuvan muutaman vuoden päästä. Näyttää siltä, että tämä raja on saavutettavissa. Dieselien ongelma olivat entisaikaan hiukkaspäästöt. Vaikka pakoputkesta pöllyävästä mustasta savusta päästiinkin jo ajat sitten eroon, näkymättömiä ja terveydelle haitallisia hiukkasia tuli pakokaasujen mukana edelleen ilmaan. Uusien päästövaatimusten myötä tulleilla hiukkassuodattimilla niistäkin on päästy miltei täysin eroon. Typen oksidit ovat edelleen ongelma, 3 / 2012 47
ekoauto 2012 Opel Astran käyntinopeusmittari jää nolla-asennon yläpuolelle, jos sammutusautomatiikka pysäyttää moottorin. Muuten viisari painuu alemmas. Ajolenkki ajettiin kolmen auton ryhmissä. Kuljettajia vaihdettiin 60 70 km välein. joskin niitäkin syntyy nykydieseleissä vähemmän. Ilma sisältää 78 % typpeä, ja palamisilman kuumentuessa typpeä hapettuu oksideiksi. Bensiinimoottorien pakokaasuista kolmitoimikatalysaattorit poistavat ne tehokkaasti, mutta dieseleissä joudutaan käyttämään muita keinoja. Niitä ovat pakokaasujen takaisinkierrätys ja raskaissa ajoneuvoissa jo käytetty urean suihkuttaminen pakokaasuihin. Suurimmaksi ongelmaksi ovat edelleen jääneet hiilidioksidipäästöt. Niitä syntyy aina fossiilisten polttoaineiden palamisen yhteydessä. Syntyy niitä toki muussakin palamisessa, mutta esimerkiksi pilkkeitä tai bioetanolia poltettaessa voidaan lohduttautua sillä, että ne olisivat joka tapauksessa luonnon kiertokulussa muodostaneet mädäntymisellään hiilidioksidia. Pienet hiilidioksidipäästöt tarkoittavat siis vähäistä kulutusta. Jokainen litra bensiiniä tuottaa palaessaan 2 350 grammaa hiilidioksidia, dieselpolttonesteellä grammamäärä on 2 660. Itse asiassa siis hiilidioksidipäästöistä ja niiden rajoittamisesta puhuminen 48 HIUKKASPÄÄSTÖT 0 mg/km = 150 p. 5 mg/km = 50 p. AUDI A4 0,08 FORD FOCUS 0,80 FORD MONDEO OPEL ASTRA 0,15 SKODA OCTAVIA 0,38 SKODA SUPERB 0,52 TOYOTA AURIS 1,21 TOYOTA AVENSIS 0,79 VW GOLF 0,01 VW PASSAT 0,03 VOLVO V50 0,90 VOLVO V70 0,36 1,89 0 1 2 pist. 149 138 122 148 144 142 132 138 150 150 137 145 mg/km Hiukkassuodattimien ansiosta päästöt jäävät murto-osaan sallitusta 5 mg/km -rajasta. Toki jossakin vaiheessa pöllähtää kunnolla, kun suodatinta regeneroidaan eli poltetaan puhtaaksi. Kiihtyvyys 30 100 km / h AUDI A4 FORD FOCUS FORD MONDEO OPEL ASTRA SKODA OCTAVIA SKODA SUPERB TOYOTA AURIS TOYOTA AVENSIS VW GOLF VW PASSAT VOLVO V50 VOLVO V70 8 s = 30 p. 18 s = 15 p. 0 5 10 s pist. 30 26 24 27 26 24 23 26 26 24 25 23 Audi A4 on tehokkain ja myös terävin kiihtymään. Yhdistelmä suuri kori ja pieni moottori ei lupaa pirteyttä, mutta yllättävän hyvin myös suurikoriset tottelevat tanakalla alaväännöllä varustettuja pikkumoottoreita. 8,3 10,7 11,7 10,2 10,6 10,7 10,5 11,9 12,7 11,7 11,3 13,0
Opel Astra 1.7 CDTI Ecoflex pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 686 cm 3, teho 96 kw (130 hv)/4 000 r/min, vääntö 300 Nm/2 000 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 419 mm, leveys 1 814 mm, korkeus 1 510 mm, akseliväli 2 685 mm, omamassa 1 571 kg, kokonaismassa 2 030 kg. Vero CO 2 -päästö 99 g/km, ajoneuvovero 41,25 euroa/v, käyttövoimavero 421,58 euroa/v. Hinta 25 013 euroa Myyntitilaston 7. sija vuonna 2011, 3 254 autoa, 397 kpl alle 120 g/km, 18 kpl alle 100 g/km Astran alavääntö loppuu yllättäen 87,8 % 397 kpl 12,2 % 2 857 kpl Skoda Octavia 1.6 TDI Greenline pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 598 cm 3, teho 77 kw (105 hv)/4 400 r/min, vääntö 250 Nm/1 500 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 569 mm, leveys 1 769 mm, korkeus 1 449 mm, akseliväli 2 575 mm, omamassa 1 390 kg, kokonaismassa 1 990 kg. Vero CO 2 -päästö 99 g/km, ajoneuvovero 41,25 euroa/v, käyttövoimavero 401,50 euroa/v. Hinta 23 766 euroa Myyntitilaston 1. sija vuonna 2011, 5 937 autoa, 1 014 kpl alle 120 g/km, 49 kpl alle 100 g/km 1 014 kpl 4 923 kpl 17,1 % Octavia tuntuu tehoistaan voimakkaammalta 82,9 % Skoda Superb Combi 1.6 TDI Greenline pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 598 cm 3, teho 77 kw (105 hv)/4 400 r/min, vääntö 250 Nm/1 500 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 838 mm, leveys 1 817 mm, korkeus 1 511 mm, akseliväli 2 758 mm, omamassa 1 546 kg, kokonaismassa 2 109 kg. Vero CO 2 -päästö 114 g/km, ajoneuvovero 53,65 euroa/v, käyttövoimavero 441,65 euroa/v. Hinta 30 528 euroa Myyntitilaston 19. sija vuonna 2011, 1 748 autoa, 158 kpl alle 120 g/km Superbin tilatarjonta riittäisi ministereillekin 91,0 % 158 kpl 1 590 kpl 9,0 % on virkamieskieltä, jolla yksinkertainen asia saadaan ilmaistua monimutkaisemmin. Selkeämpi termi olisi kulutuksen rajoittaminen. Polttonesteiden hinnat ovat niin korkeat, että pienen kulutuksen edut tajuaa jokainen bensansa itse maksava. Jos pienempi kulutus tuo lisäetuna ympäristöetuja, se on tietysti hyvä asia, mutta tärkein yksilötason etu on vähäisempi rahanmeno. Kulutuksen vähentämiseksi on kehitetty useita keinoja. Dieselmoottorit käyttävät jo perustekniikkansa ansiosta energiaa tehokkaasti, ja viime vuosina korkeapaineinen ja monivaiheinen suoraruiskutus sekä elektroniikan ohjaama ahtaminen ovat parantaneet hyötysuhdetta. Kehitys on tehnyt mahdolliseksi moottorien pienentämisen. Nyt joukossa oli peräti kahdeksan 1,6-litraista, yksi 1,4-litrainen, yksi 1,7-litrainen ja vain kaksi kaksilitraista. Tehoa oli kuitenkin kaikissa muissa yli sata hevosvoimaa, vain Toyota Auriksen teho 66 kw eli 90 hv jäi tuon rajan alle. Virallisissa päästömittauksissa kulutuslukemia on pienennetty myös muutamilla keinoilla, joita voidaan kutsua kikkailuksi. Päästömittaus tehdään ajamalla dynamometrillä tarkkaan määritelty ajo-ohjelma eli sykli. Koska se tunnetaan hyvin, moottorin ohjausjärjestelmä ja voimansiirron välityssuhteet voidaan valita niin, että ne sopivat parhaiten ajosykliin. Sopivuus käytännön ajoon ei ole yhtä tärkeää. Tämä johtaa usein siihen, että viralliset ja käytännössä saavutettavat kulutuslukemat poikkeavat tuntuvasti toisistaan. Jos kuljettajan mielestä ajaminen suuremmalla vaihteella ei tunnu mukavalta, hän valitsee pienemmän vaihteen. Se taas nostaa kulutusta. Toinen osin kikkailuksi luettava keino on start-stop-järjestelmä eli moottorin sammutusautomatiikka. Ajosykliin kuuluu muutamia tyhjäkäyntijaksoja, ja jos moottori pysäytetään näiden ajaksi, kulutuksessa säästetään muutamia prosentteja. Keski- ja Etelä-Euroopan ruuhkissa tällä saavutetaan oikeita säästöjä myös käytännön liikenteessä, mutta Suomessa säästö jää olemattomaksi. Kaiken kukkuraksi monissa autoissa järjestelmä ei edes toimi, jos ulkona on pakkasta. Tämänkin vertailun autoista vain Audin, Skodien ja Volkswagenien moottorit sammuivat muutaman asteen pakkasessa. Ekoauton valinta ajoitettiin alusta alkaen keskitalveen, jotta nähtäisiin, mitä 3 / 2012 49
ekoauto 2012 Avensiksen kulutusnäyttö kertoo, miten säästeliäästi viime aikoina on tullut ajettua. Auriksen vaihtamisvalo pyytää vaihtamaan kuutoselta alaspäin vielä kahdeksankympin nopeudessa tasaisella tiellä. kulutukselle tapahtuu kylmissä olosuhteissa. Valitettavasti emme ole vielä kertaakaan päässeet ajamaan vertailua kovissa pakkasissa, lämpötila on pysytellyt kovin lähellä nollaa. Niin kävi tänäkin vuonna, hetken aikaa lämpömittarit näyttivät taas pieniä pluslukemia. Suurin osa lenkistä ajettiin sentään noin viiden asteen pakkasessa. Lämpötilalla on suuri vaikutus auton ajovastuksiin, ja vielä enemmän menoa jarruttaa pienikin lumikerros. Osalla ajoreitistä oli hieman pehmeää lunta, mutta pääosin ajo tapahtui hyvissä talvikeleissä. Myönteinen yllätys oli, että nuo pienet lumetkaan eivät vieneet autoista puhtia, kuten joskus takavuosina silloisilla säästömalleilla usein tapahtui. Autot jaksoivat hyvin kulkea suurimmalla vaihteella, jos se vain muiden tieolosuhteiden takia oli mahdollista. Nykyisten dieselautojen teho sallii korkean huippunopeuden. Kuitenkin moottorien suurin teho saavutetaan yleensä jo 4 000 r/min käyntinopeudella. Jos auton halutaan saavuttavan yli 200 km/h nopeus, suurimman vaihteen pitää olla jo melkoinen loikkari. 220 km/h nopeus käyntinopeudella 4 000 r/min k au p u n k i k u lu t us 6 = 150 p. 8,27 l/100 km = 75 p. pist. AUDI A4 7,7 89 FORD FOCUS 5,1 7,4 97 FORD MONDEO 5,0 8,6 67 OPEL ASTRA 4,3 8,9 59 SKODA OCTAVIA 4,7 6,7 114 SKODA SUPERB 5,4 8,0 82 TOYOTA AURIS 5,3 6,5 119 TOYOTA AVENSIS 5,6 7,6 92 VW GOLF 4,7 6,3 124 VW PASSAT 7,2 102 4,3 VOLVO V50 7,5 94 5,3 VOLVO V70 8,8 62 0 2 4 6 8 l/100 km EU-kulutus mitattu kulutus Mitatut kaupunkiajon kulutukset nousivat tuntuvasti ilmoitettuja EU-arvoja korkeammiksi. Pisterajojen litralukemat ovat erikoisia, koska laskelmissa käytettiin CO 2 -rajoja. 6 l/100 km vastaa CO 2 -arvoa 140 g/km ja 8,22 l/100 km arvoa 220 g/km. k u lu t use ro AUDI A4 FORD FOCUS 0 % = 50 p.. 75 % = 25 p. 48 41 45 52 pist. 35 34 FORD MONDEO 43 72 31 OPEL ASTRA 63 107 22 SKODA OCTAVIA 43 43 36 SKODA SUPERB 48 39 36 TOYOTA AURIS 23 23 42 TOYOTA AVENSIS 3638 38 VW GOLF VW PASSAT VOLVO V50 34 44 38 44 49 74 37 36 29 VOLVO V70 38 66 33 0 25 50 75 100 % maantie kaupunki Kummankin Toyotan viralliset normikulutusarvot olivat hyvin lähellä mitattuja lukemia. Pahimmillaan mitatut kulutukset olivat jopa kaksinkertaisia. 50
Toyota Auris 1.4 D-4D pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 364 cm 3, teho 66 kw (90 hv)/3 800 r/min, vääntö 205 Nm/1 800 2 800 r/min. Mitat Pituus 4 245 mm, leveys 1 760 mm, korkeus 1 515 mm, akseliväli 2 600 mm, omamassa 1 360 kg, kokonaismassa 1 760 kg. Vero CO 2 -päästö 118 g/km, ajoneuvovero 57,30 euroa/v, käyttövoimavero 361,35 euroa/v. Hinta 22 638 euroa 2,1 % Myyntitilaston 14. sija vuonna 2011, 1 868 autoa, 39 dieseliä alle 120 g/km ja 389 hybridiä 39 kpl 389 kpl 1 440 kpl 20,8 % Auris ponnistaa pienimmällä moottorilla 77,1 % Toyota Avensis 2.0 D-4D Wagon VW Golf Bluemotion 1.6 TDI pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 998 cm 3, teho 91 kw (124 hv)/3 600 r/min, vääntö 310 Nm/1 800 2 400 r/min. Mitat Pituus 4 780 mm, leveys 1 810 mm, korkeus 1 480 mm, akseliväli 2 700 mm, omamassa 1 678 kg, kokonaismassa 2 130 kg. Vero CO 2 -päästö 119 g/km, ajoneuvovero 58,03 euroa/v, käyttövoimavero 441,65 euroa/v. Hinta 35 953 euroa Myyntitilaston 3. sija vuonna 2011, 4 588 autoa, 25 kpl alle 120 g/km Avensis vasta aloittaa säästökuuria 25 kpl 4 563 kpl 99,5 % pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 598 cm 3, teho 77 kw (105 hv)/4 400 r/min, vääntö 250 Nm/1 500 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 199 mm, leveys 1 786 mm, korkeus 1 461 mm, akseliväli 2 575 mm, omamassa 1 314 kg, kokonaismassa 1 750 kg. Vero CO 2 -päästö 99 g/km, ajoneuvovero 41,25 euroa/v, käyttövoimavero 361,35 euroa/v. Hinta 24 894 euroa 18,1 % Myyntitilaston 2. sija vuonna 2011, 5 628 autoa, 1 016 kpl alle 120 g/km, 84 kpl alle 100 g/km 0,5 % 1 016 kpl 4 612 kpl Golf Bluemotion säästää pirteästi 81,9 % tarkoittaa, että 80 km/h nopeudessa moottorissa on kierroksia 1 455 r/min. Käytännössä monissa autoissa kuutosvaihde on niin pitkäksi välitetty, että Suomen maanteiden talvinopeusrajoituksilla sitä ei voi laillisesti käyttää. Vaihtamismerkkivalo pyytää pienempää vaihdetta, ja sitä on syytä noudattaa. Dieselillä on helppo ajaa taloudellisesti, sillä moottori antaa tehoa reilusti pienilläkin kierroksilla. Turboahdin alkaa ahtaa kunnolla noin 1 500 2 000 r/min tienoilta, ja silloin moottorissa tuntuu olevan voimaa vaikka kuinka paljon. Bensakoneista poiketen suuremmilla kierroksilla tehon tuntuma ei enää kasva. Vankka alavääntö tekee ajon mäkisilläkin teillä helpoksi, ja vaihtamistarve on vähäinen. Olemme jo hyvin pitkään ajaneet Ekoautovertailussa saman ajolenkin, joka kiertää vaihtelevia teitä Helsingistä Länkipohjan ja Kurun kautta Vammalaan, sieltä Kokemäen, Ulvilan, Lavian ja Mouhijärven kautta takaisin Vammalaan ja edelleen Vesilahden, Urjalan ja Lopen kautta Helsinkiin. Reitillä riittää mäkiä ja tasaista, mutkia ja suoria. Matka ajettiin kahteen kertaan, ensiksi ilman kuormaa, sitten kuormatuilla autoilla. Kokemus on osoittanut, että kuorma hidastaa menoa suunnilleen yhtä paljon kuin reitin tutuksi tuleminen nopeuttaa, joten keskinopeudet pysyvät helpommin suunnilleen samoina. Autot kulkivat reitin kolmen auton ryhmissä, joissa kuljettajia vaihdettiin noin 60 km välein. Ryhmät vaihtoivat autoja määrävälein, joten kaikki kuljettajat ajoivat kaikilla autoilla. Noin 900 kilometrin lenkkien aikana saatiin myös autoihin asennetut Econen-kulutusmittarit kalibroitua tarkasti. Tämä oli tarpeen, jotta myöhemmin ajetuissa kaupunkikulutusmittauksissa saatiin tarkat tulokset. Kaupunkikulutukset mitattiin Tuulilasin testeissä jo vuosia käytetyllä noin 33-kilometrisellä ajolenkillä, joka kiertelee Pohjois-Helsingin ja Vantaan alueella. Reitin varrella tehdään kaikkiaan 76 pysähdystä, ja start-stop-järjestelmien testaamiseksi ajo-ohjelma on sellainen, että jokainen pysähdys kestää 18 sekuntia. Aktiiviseksi ajoajaksi jää tasan yksi tunti. Tämä mittaus on tuntuvasti rankempi kuin EU-normin mukainen kaupunkiajosykli. Silti olemme katsoneet asialliseksi verrata sen tuloksia viralliseen kaupunkikulutuslukemaan. Vastaavasti olemme verranneet 3 / 2012 51
ekoauto 2012 Volkswagenin Bluemotion-mallien ekoviritykseen kuuluu mm. pienemmän ilmanvastuksen takia miltei umpinainen etusäleikkö. Volvo V50 kertoo suomenkielisellä tekstillä sammutusautomatiikan toiminnasta. Volkswageneissa ja Skodissa sammutusautomatiikan toiminta ilmaistaan mittaristoon ilmestyvällä symbolilla. testilenkillä mittaamamme kulutusta EUmaantiekulutuslukemiin. Testilenkki kun kuitenkin on pääasiassa tasaista maantieajoa. Näin saadut erot ovat kautta linjan suuria, mutta erot ovat suuria myös autojen välillä. Mittausarvot olivat kaupunki- ja maantiekulutusten osalta keskimäärin 23 85 % suurempia kuin ilmoitetut viralliset arvot. Toyota Auriksella ero kummankin kulutuslukeman kohdalla oli pienin eli 23 %. Tämän perusteella voidaan arvioida, että sen viralliset arvot ovat myös käytännön ajossa saavutettavissa. Kulutuslukemista voidaan myös päätellä, että viralliset kulutusarvot ovat yleensä hyvin pitkälle teoriaa. Ne antavat suuntaa kulutuksesta, mutta niitä ei kannata ottaa vakavissaan. Nykyisellään ne kelpaavat vain EUbyrokraattien laskelmien pohjaksi, eivät juuri muuhun. Mitattu kaupunkikulutus tuotti 15 % kokonaispisteistä. Kulutus testilenkillä vaikutti suoraan arvosanaan 30 % painoarvolla. Lisäksi mittaustulosten ero ilmoitettuihin kulutuksiin vaikutti 5 % osuudella. Kaikkiaan siis kulutuksen osuus loppuarvosanasta oli puolet eli käytännössä miltei ratkaiseva. 52 Ekoauton valinnassa otetaan huomioon myös suorituskyky, vaikka sen painoarvo onkin pieni. Kiihtyvyys vastaa loppuarvosanasta vain 3 % osuutta, ja sitkeysarvoilla on saatavissa 7 % kokonaispisteistä. Talvikeleillä kiihtyvyyttä ei voida mitata paikaltaan lähtien, koska tie on liukas ja autojen nastarenkaat kärsisivät tällaisesta käsittelystä liiaksi. Niinpä mittauksessa lähdetään liikkeelle rauhallisesti, ja kaasu painetaan vasta kytkimen noston jälkeen pohjaan. Mittaus käynnistyy, kun nopeus saavuttaa 30 km/h ja lopetetaan, kun saavutetaan 100 km/h nopeus. Sitkeysmittauksessa ajetaan koko ajan samalla vaihteella. Nelosella kiihdytys aloitetaan hieman alle 40 ja viitosella 60 km/h nopeudesta. Sitkeysarvo ilmoittaa, miten kauan kesti nopeuden nosto 100 km/h nopeuteen. Niin kiihtyvyys- kuin sitkeysarvotkin ovat kahden eri suuntiin ajetun mittauksen keskiarvoja. Mittauksia toki tehtiin useita, mutta tuloksista valittiin parhaat. Sitkeysmittaukset tehtiin viitosvaihteella myös kuusivaihteisilla autoilla. Kuutonen on selvä maantieloikkari, eikä sen vetoalue yleensä edes ulotu kuuteenkymppiin. Viisivaihteisten sitkeysarvot tosin jäivät selvästi heikommiksi, koska viitosen pitää niissä riittää suurempiin nopeuksiin. Säänneltyjen päästöjen arvioinnissa olemme jo pitkään käyttäneet pelkästään virallisia, tyyppihyväksynnässä ilmoitettuja pääs- töarvoja. Syitä tähän on kaksikin. Ensinnäkin päästömittaukset laboratoriossa veisivät tavattoman paljon aikaa, ja ne olisivat myös huomattavan kalliita. Toinen syy mittauksista luopumiseen on NOX- JA HC-PÄÄSTÖT AUDI A4 FORD FOCUS FORD MONDEO OPEL ASTRA SKODA OCTAVIA SKODA SUPERB TOYOTA AURIS TOYOTA AVENSIS VW GOLF VW PASSAT VOLVO V50 VOLVO V70 0 mg/km = 100 p. 230 mg/km = 50 p. pist. 172 63 178 61 162 65 167 64 152 67 138 70 175 62 178 61 168 64 136 71 151 67 167 64 0 50 100 150 mg/km Typen oksideja torjutaan dieseleissä pakokaasujen kierrätyksellä, mikä vielä riittää hyvin. Kun Euro 6 -rajat tulevat voimaan, jouduttaneen käyttämään pelkistävää lisäainetta.
VW Passat Bluemotion 1.6 TDI pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 598 cm 3, teho 77 kw (105 hv)/4 400 r/min, vääntö 250 Nm/1 500 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 769 mm, leveys 1 820 mm, korkeus 1 470 mm, akseliväli 2 712 mm, omamassa 1 505 kg, kokonaismassa 2 010 kg. Vero CO 2 -päästö 109 g/km, ajoneuvovero 49,27 euroa/v, käyttövoimavero 421,58 euroa/v. Hinta 30 273 euroa Myyntitilaston 5. sija vuonna 2011, 3 953 autoa, 1 317 kpl alle 120 g/km Passat on pihi kokoisekseen 66,7 % 1 016 kpl 33,3 % 4 612 kpl Volvo V50 1.6D Drive Volvo V70 1.6D Drive pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 560 cm 3, teho 84 kw (114 hv)/3 600 r/min, vääntö 270 Nm/1 750 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 522 mm, leveys 1 770 mm, korkeus 1 437 mm, akseliväli 2 640 mm, omamassa 1 502 kg, kokonaismassa 1 900 kg. Vero CO 2 -päästö 99 g/km, ajoneuvovero 41,25 euroa/v, käyttövoimavero 381,43 euroa/v. Hinta 30 384 euroa Myyntitilaston 15. sija vuonna 2011, 1 833 autoa, 1 354 kpl alle 120 g/km V50 ostetaan yleensä ekomallina pakokaasuahdin, hiukkassuodatin. Iskutilavuus 1 560 cm 3, teho 84 kw (114 hv)/3 600 r/min, vääntö 270 Nm/1 750 2 500 r/min. Mitat Pituus 4 823 mm, leveys 1 861 mm, korkeus 1 530 mm, akseliväli 2 816 mm, omamassa 1 714 kg, kokonaismassa 2 220 kg. Vero CO 2 -päästö 119 g/km, ajoneuvovero 58,03 euroa/v, käyttövoimavero 461,73 euroa/v. Hinta 37 991 euroa Myyntitilaston 13. sija vuonna 2011, 1 887 autoa, 346 kpl alle 120 g/km V70 kulkee pikkumoottorilla vähällä 26,1 % 73,9 % 73,9 % 81,7 % 18,3 % 1 354 kpl 479 kpl 346 kpl 1 541 kpl se, että testiin saatavat autot ovat kovin eri ikäisiä ja eri lailla käytettyjä. Vähiten ajetun auton mittarissa oli noutohetkellä vain 250 km, auto oli tuotu edellisenä päivänä satamasta. Eniten ajetun auton mittarissa taas oli jokseenkin tasan 10 000 km, eli auto alkoi jo olla herkimmillään. Ajomäärillä ja viime aikojen ajotavoilla on vaikutuksensa päästömittausten tuloksiin. Kun valmistaja on ilmoittanut viralliset arvot, se on myös sitoutunut huolehtimaan, että tuotetut autot säädettyjen toleranssien puitteissa vastaavat ilmoitettuja arvoja. Toinen asia on, että päästörajat ovat niin tiukat, että eroilla mitatuissa arvoissa ei enää ole kovin suurta merkitystä. Esimerkiksi dieselien hiukkaspäästöjen raja-arvo on nykyisin 5 mg/km, kun 1990-luvun lopussa sallittiin enintään 100 mg/km. Tähän verrattuna tuntuu pikkujutulta, onko päästöarvo 0,1 vai 2 mg/km. Hiukkaspäästöjen painoarvo on suuri, 15 % loppupisteistä. Typen oksidien ja palamattomien hiilivetyjen vaikutus loppuarvosanaan on 10 %. Häkä- eli hiilimonoksidipäästöt jätettiin jo pari vuotta sitten pois arvostelusta, koska ensinnäkin ne ovat dieseleissä ja katalysaattorilla varustetuissa bensa-autoissa hyvin pieniä, ja toiseksi häkä hapettuu ulkoilmassa varsin pian hiilidioksidiksi. Suomen liikenteessä häkäpäästöjen merkitys hipoo nollaa. Myös sisä- ja tavaratilat ovat mukana arvostelussa, samoin autojen turvavarusteet. Kukin näistä on mukana 5 % painoarvolla. Ehdottomasti tilavin vertailluista on Skoda Superb, jonka tilat niin matkustajille kuin tavaroille ovat valtavat. Suomen ministerit istuvat ahtaammissa autoissa. Ahtaimman arvonimestä kisaavat Toyota Auris ja Volvo V50, jälkimmäinen oli kuitenkin niukasti tilavampi. Pienin tavaratila VDA-litroissa mitattuna oli Volkswagen Golfissa. Turvallisuusvarustuksen osalta parhaat pisteet vei Volvo V70, joka pistesaalista korottivat kuolleen kulman varoittimen ja kaistavahdin lisäksi mukautuva vakionopeudensäädin ja etäisyysvaroitin. Kaikissa autoissa oli varusteena ajonvakautus, ja myös turvatyynyvarustus oli samalla tasolla. Koska autojen keskinäiset erot ovat pienet, kulutuksen osuus lopputulokseen nousi merkittäväksi. Lopputulos oli todella tiukka, kolme kärkiautoa olivat viiden pisteen sisällä. 3 / 2012 53
ekoauto 2012 Täpärä voitto Skoda Octavialle Tasaisuudella ykköseksi Kisa Ekoauton arvonimestä oli yllättävän tiukka. Se ratkesi lopulta vain kolmen pisteen erolla. Myös kolmanneksi tullut jäi voittajasta vain viiden pisteen päähän. Voittaja Skoda Octavia oli Ekoauto myös vuonna 2010. Octavian voitto oli tipalla: testikulutuksessa se voitti niukasti VW Golfin ja Toyota Auriksen, mutta kaupunkikulutusmittauksessa se hävisi näille. Ykkössijan ratkaisi Octavian tasaisuus, se ei kärsinyt pahoja häviöitä missään osassa. Octavian kovin kilpakumppani oli VW Passat, jonka paremmat sitkeysarvot ja sisätilat sekä kuusivaihteisen vaihteiston tuoma parempi viitosvaihteen sitkeys toivat sen aivan kantaan. Toyota Auris nousi neljänneksi pienen ja taloudellisen dieselmoottorinsa ansiosta, mutta tilat pudottivat sen selvästi kärkikolmikon taakse. Joukon ruudikkain auto Audi jäi viitossijalle. Vertailutestin suurin yllätys oli se, että kaikki osanottajat tuntuivat miellyttäviltä ja normaaleilta ajopeleiltä. Yleensä Ekoautovertailussa on ollut mukana autoja, joita kuljettajat ovat joko ajo-ominaisuuksien tai nihkeän kulkemisen takia vierastaneet. Nyt kaikki olivat mukavia ja vakaita ajaa, eikä millään ajaminen tuntunut tukkoiselta säästelyltä. 54
t e st i k u lu t us 3,38 = 300 p. 6,77 l/100 km = 150 p. AUDI A4 5,0 5,5 pist. 219 FORD FOCUS FORD MONDEO OPEL ASTRA SKODA OCTAVIA SKODA SUPERB TOYOTA AURIS TOYOTA AVENSIS VW GOLF VW PASSAT VOLVO V50 VOLVO V70 6,0 5,9 5,1 6,0 4,5 4,8 5,7 4,6 5,1 5,7 4,6 4,8 5,5 4,8 5,6 5,3 6,0 5,6 5,6 5,6 4,9 5,3 4,9 5,4 4,9 5,7 200 203 204 234 216 232 211 232 220 219 199 0 2 4 6 l/100 km kuormattuna ilman kuormaa 0,0 keskiarvo Vaikka mitatut arvot ovatkin ilmoitettuja suurempia, kaikki kulkevat silti vähällä. Alle 6 litran tulos talvioloissa on hyvä saavutus. Pisteraja 3,38 l/100 km vastaa 90 g/km, 6,77 l/100 km vastaa 180 g/km. Aiemmat Ekoautot aiemmat ekoautot Kiihtyvyys 3 % Sitkeys 7 % Sisätilat 5 % Tavaratila 5 % NOx+HC-päästö 10 % Hiukkaspäästö 15 % Turvavarusteet 5 % Kulutusero 5 % Testikulutus 30 % Kaupunkikulutus 15 % ARVOSTELUN Painotukset Mitatut testikulutus ja kaupunkikulutus sekä ero mitattujen ja ilmoitettujen kulutuslukemien välillä vastaavat puolta loppuarvosanasta. Typen oksidit, palamattomat hiilivedyt ja hiukkaset tuottavat neljänneksen loppupisteistä. Suorituskyvyn osuus on kymmenesosa ja sisätilojen, tavaratilojen ja turvavarusteiden kunkin viisi prosenttia. 1996 Toyota Corolla 1.4 Ecotronic 1997 Honda Civic 1.5 V-TEC 1998 Seat Toledo TDI 1999 Opel Corsa 1.0 Eco 2000 Opel Corsa 1.0 Eco 2001 VW Polo Classic TDI 2002 Audi A2 1.2 TDI 2003 Toyota Yaris D-4D 2004 VW Passat TDI 2005 Toyota Corolla 1.4 D-4D 2006 Citroën C1, Peugeot 107 ja Toyota Aygo 2007 Citroën Xsara Picasso HDi 2008 Toyota Prius 2009 Toyota Yaris 2010 Skoda Octavia TDI Greenline 2011 Toyota Prius ekoraati Ekoauton valitsee Motiva Oy:n kokoama asiantuntijaraati, joka määrittää arvosteluperusteet ja valitsee mukaan otettavat autot. Tuulilasi vastaa käytännön toimenpiteistä, mittausten suorittamisesta ja tietojen hankkimisesta. loppupisteet Sitkeys Kiihtyvyys Nox+HC Hiukkaset Testikulutus Kaup. kulutus Kulutusero Tavaratila Sisätilat Turvavarust. Painoarvo 7 3 10 15 30 15 5 5 5 5 100 Maksimipisteet 70 30 100 150 300 150 50 50 50 50 1 000 Skoda Octavia 1.6 TDI Greenline 52 26 67 144 234 114 36 49 43 38 802 VW Passat Bluemotion 1.6 TDI 60 24 71 150 220 102 36 47 45 45 799 VW Golf Bluemotion 1.6 TDI 53 26 64 150 232 124 37 25 40 45 797 Toyota Auris 1.4 D-4D 60 23 62 132 232 119 42 25 38 43 775 Audi A4 2.0 TDI e 68 30 63 149 219 89 35 38 43 40 773 Skoda Superb Combi 1.6 TDI Greenline 54 24 70 142 216 82 36 50 50 38 761 Toyota Avensis 2.0 D-4D Wagon 61 26 61 138 211 92 38 44 43 43 756 Volvo V50 1.6D Drive 64 25 67 137 219 94 29 32 40 45 751 Ford Focus 1.6 TDCi 115 hv Start/Stop 65 26 61 138 200 97 34 26 40 45 733 Volvo V70 1.6D Drive 62 23 64 145 199 62 33 48 45 50 730 Ford Mondeo 1.6 TDCi 115hv Econetic 61 24 65 122 203 67 31 44 48 45 709 Opel Astra 1.7 CDTI Ecoflex 59 27 64 148 204 59 22 27 43 40 692 Yht.pisteet Päätoimittaja Lauri Larmela Tuulilasi, puheenjohtaja Toimituspäällikkö Tapio Ketonen Tuulilasi, sihteeri Johtava asiantuntija Juhani Intosalmi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Professori Matti Juhala, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Erikoistutkija Juhani Laurikko, VTT, Liikenteen energian käyttö ja ympäristövaikutukset Erikoistutkija Ari Nissinen Suomen Ympäristökeskus Hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriö Asiantuntija Vesa Peltola, Motiva Oy Professori (emeritus) Antti Saarialho Tutkimuspäällikkö Jorma Viitanen Tuulilasi 3 / 2012 55
ekoauto 2012 normikulutukset Silmänlumettako? Autonvalmistajat ovat joutuneet myöntymään EU-komission kanssa sopimukseen, jossa ne sitoutuvat laskemaan valmistamiensa autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt tänä vuonna enintään arvoon 130 g/km. Kulutusten pitäisi siis laskea tuntuvasti. Tapio Ketonen, kuva Satu Nyström Komission alkuperäinen tavoite oli päästä tänä vuonna raja-arvoon 120 g/km, mutta teollisuuden ankaran vastustuksen ja vielä ankaramman lobbauksen tuloksena rajaa nostettiin kymmenellä grammalla. Tänä vuonna kunkin valmistajan tuottamista autoista 65 % pitää mahtua tuon 130 g/km rajan alle, joka tarkoittaa litroina 5,5 l bensiiniä tai 4,9 l dieseliä sadalla. Vaatimus nousee asteittain sataan prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Rajojen ylitys tulee kalliiksi, sillä jokaisesta rajan yläpuolelle jäävästä autosta valmistaja joutuu maksamaan EU:lle sakkoa 5 euroa ensimmäiseltä grammalta, 15 euroa toiselta grammalta, 25 euroa kolmannelta ja 95 euroa kaikilta seuraavilta grammaa kilometrille -arvoilta, jolla raja ylittyy. Vuodesta 2019 jo ensimmäisen gramman ylitys maksaa 95 euroa autolta. Pitkän tähtäimen päästörajana on 95 g/km (4,0 l bensiiniä tai 3,6 l dieseliä sadalla), johon pitäisi päästä vuonna 2020. 56 Autoteollisuus on valmistautunut tiukempiin päästörajoihin monin tavoin. Eräs ilmiö on ollut suurempien moottorien korvautuminen pienillä ahdetuilla. Tällä on hyötysuhteen noston kautta saavutettu tuntuvia ja aivan oikeita kulutussäästöjä. Säästöjä on kuitenkin saavutettu myös keinoilla, jotka eivät välttämättä tuo niitä tosielämään, vaikka mittausajo osoittaisikin tuntuvaa kulutuksen vähentymistä. Viralliset kulutus- ja päästömittaukset tehdään laboratoriossa dynamometriajona, jossa autolla ajetaan useita kymmeniä vuosia vanhaa ajo-ohjelmaa noudattaen. Tämä ohjelma on nykyautoille lastenleikkiä. Pahiten mittauksen arvoa heikentää se, että autolla on vaikea ajaa niin kevyellä jalalla kuin sykli edellyttää. Mittausajo poikkeaa täysin normaalista. Se voidaan ajaa pienellä kulutuksella, vaikka kunnolla poljettaessa tehoa ja kulutustakin löytyy rajusti. Kaikkein erikoisinta on, että tällä kevyellä mittausajolla autojen pakokaasut näyttävät olevan puhtaita. Kukaan ei kuitenkaan mittaa millaisia myrkkyjä putkesta tulee, kun ajetaan esimerkiksi Saksan moottoriteillä aivan normaalia 150 180 km/h nopeutta. Moottorin sammutusautomatiikka on tuonut muutaman prosentin säästöjä. Uusinta tällä alalla on startti, joka kytkeytyy päälle moottorin vielä pyöriessä. Sen ansiosta moottori voidaan pysäyttää jo ennen autoa. Suomen oloissa start-stopilla saavutettavat säästöt ovat kovin vähäisiä. Monet autotestaajat ovat havainneet, että käytännön koeajokulutukset ovat loitonneet yhä kauemmas virallisista EU-lukemista. Tilanne on myös EU-komission tiedossa. Se suunnittelee ajosyklin uudistamista. Asiasta ollaan järjestämässä kokous vuonna 2014, mutta jo pelkästään pääsy yhteisymmärrykseen uuden syklin rakenteesta saattaa kestää vuosia. Jos uudistus päätetään tehdä, sen loppuun vieminen vie todella kauan, joten nykyisellä systeemillä mennään vielä pitkään. Autonvalmistajat ovat onnistuneet kehittämään nykymittaukseen sopivaa tekniikkaa, ja vastaavien kikkojen kehittäminen uuteen mittaustapaan vie aikaa. Niinpä valmistajat taatusti viivästyttävät mittaussyklin uudistamista niin pitkään kuin mahdollista. Käytännön kulutukset ja normikulutukset jatkavat siis edelleen loittonemista toisistaan. Aivan varmasti näillä keinoilla saavutetaan vaadittu 95 g/km, mutta suuri kysymys on, mitä se vaikuttaa pääasiaan eli todelliseen kulutukseen.
3 / 2012 57