YMPÄRISTÖSOPIMUKSET Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (moma) Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen ylläpito Alkuperäisrotujen kasvattaminen 1
Yleistä ympäristösopimuksista Haetaan 12.5.2015 mennessä ELY-keskuksesta paperilla. Mavi avaa myöhemmin haun. Lomakkeet ja hakuohjeet suomi.fi (linkki mavi.fi) Sopimuskausi voi alkaa 1.5.2015 eli hakuvuonna: haettavaan sopimusalueeseen sisältyy lohkoja, jotka olleet toimenpiteiltään vastaavassa erityisympäristötukisopimuksessa: perinnebiotooppien hoidosta luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä kosteikosta haettavaan sopimusalueeseen sisältyy lohkoja, joilla on toteutettu eituotannollinen investointi haettavaa sopimusaluetta on laidunnettu ja laidunnusta voidaan jatkaa kosteikko, jonka hoito on mahdollista aloittaa hakuvuonna 1.5. (omalla ja muulla rahoituksella tehdyt). Muiden sopimuskausi alkaa hakua seuraavana vuonna (1.5.2016) esim. hanhi-, kurki- ja joutsenpellot. 2
Yleistä ympäristösopimuksista Hakijat (sopimustyypin mukaan) Aktiiviviljelijä. Tarkastetaan kunnassa. Jos ei hae muita tukia hakemuksen liitteeksi 101A, 101D, 456, tarvittaessa 102A, 102B, 102C. Saanut suoria tukia vuonna 2014 yhteensä enintään 5.000 euroa Ei hallinnoi esim. lehtoasemia, rautatieyhtiöitä ja on saanut suoria tukia yli 5.000 euroa vuonna 2014. Rekisteröity-yhdistys ja vesisoikeudellinen yhteisö. Hakemuksen liitteenä 101A, 101D, 456 ja tarvittaessa 102A, 102B, 102C. Alaikäraja, 18 v. viimeistään 31.12.2015. Sopimukset eivät edellytä ympäristösitoumusta. Sopimusalueen oltava sopimuksen hakijan hallinnassa 5-vuotisen sopimuskauden. Kiinteä korvaus. Ei lasketa enää kustannuksia. Sopimukset vähimmäisala on 0,30 ha kosteikot ja moma sekä 5,00 ha kurki-, hanki- ja joutsenpellot. 3
Yleistä ympäristösopimuksista Maksua haettava joka vuosi sähköisesti Vipu-palvelussa tai 101B:llä. Ala voi pienentyä ilman takaisinperintää: - Siirtyy toisen hallintaan (voi jatkaa tai olla jatkamatta sopimusta) - Ylivoimaisen esteen takia Sopimuksesta voi luopua kts. edellinen kohta. Sopimuksen pinta-ala voi muuttua ajantasaistuksen tai valvonnan seurauksena sovelletaan valvonnan sääntöjä (uusi ala päivittyy sopimustietoihin) Sopimukseen ei voi lisätä alaa, tehdään uusi sopimus. Sopimuksen vaihtaminen toiseen sopimukseen mahdollista (Moma kosteikko) 4
Suunnitelman sisältö Arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan sekä sopimusalueen hoidon tavoitteet. Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet, jonka perusteella voidaan arvioida alueen luonto- ja maisema-arvoja tai merkitystä maatalouden vesiensuojelussa. Suunnitelma-alueen kartta, johon on merkittävä ne peruslohkot, joita hakemus koskee. Digitoitu peruslohkokartta tai suunnitelma-alueen kartta sekä sijainti peruskartalla. Yksilöidyt perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet lohkokohtaisesti sekä niiden toteutusaikataulu vuosittain. Esim. taulukkona. Selostus siitä, miten toimenpiteet edistävät sopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. toimenpiteet on hyvä perustella alueen luonto- ja maisema-arvojen hoidon tavoitteiden kannalta sekä kertoa miten ne parantavat niitä. Hoitotoimenpiteiden on ylitettävä muun lainsäädännön edellyttämät hoitotoimet, esim. Natura 2000-verkkoon kuuluvalla alueella. 5
Suunnitelman sisältö Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot -suunnitelmassa selvitys: Lintujen massaesiintymän laatu ja ajoittuminen Alueelle perustettava kasvusto ja toimenpiteet Kasvuston soveltuvuus alueella esiintyville linnuille Lintujen ruokintasuunnitelma, ruokinnan laatu ja ajoittuminen Tarvittaessa todiste satovahingosta Kirjallinen suostumus alueeseen rajautuvien peltolohkojen haltijoilta. Kaikkiin sopimushakemuksiin Jäljennös hoitopäiväkirajsta/lohkomuistiinpanoista, jos alue tai sen osa aiemmin kuulunut suunnitelmaa vaatimaan sopimukseen. 6
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Sopimus voidaan tehdä: Perinnebiotoopeista tai luonnonlaitumista (pellon ulkopuolella) Luontoarvoiltaan monimuotoisista tai maisemaltaan merkittävistä peltojen reuna-aluista, pellon tai tien tai pellon ja vesistön välisistä reuna-alueista tai peltoalueiden metsäsaarekkeista. Maatalousympäristön uhanalaisten lajien edistämisestä. Maatalousympäristön muinaismuistokohteista. Pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvän maaseudun kulttuuriperinnön hoidosta. 7
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Perinnebiotoopi Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon. Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinnebiotooppia, joka on 1996-2001 julkaistuissa perinnemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päivitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti (V), maakunnallisesti (M) tai paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi tai ELY-keskus on arvioinut arvoltaan vastaavaksi. 600 /ha (V ja M alueet), erotellaan suunnitelmassa alemman korvaustason lohkoista ja piirretään karttaan selkeästi. http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/maisemat/arvokkaat_maisemaalueet 8
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Luonnonlaidun Luonnonlaitumilla tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta jota ei tällä hetkellä voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Erottuvia luonto- tai maisema-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Sijaitsee maatalousympäristöön kuuluvassa maisemakokonaisuudessa. Reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet. 9
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Sopimukseen ei hyväksytä Peltoa Pysyvää nurmea, jonka maankäyttölaji on peltoa Pihanurmikoita Puutarha- tai puistokäytössä olevia alueita Laajoja ja yhtenäisiä avokallioita Sopimusta ei voi tehdä: Alueille, jossa suurpetojen uhkaa laiduneläimille, jos ei aikaisempaa sopimusta. Kohteille, joilla ei ole edellytyksiä maatalousympäristön lajiston tai maiseman edistämiseen eikä metsätalouskäytössä oleville alueille. 10
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Perustason vaatimukset: Täydentävien ehtojen vaatimus pysyvän nurmen laiduntamisesta niin, että maanpinta säilyy kasvipeitteisenä, eikä laidunnuksesta aiheudu eroosiota. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Täydentävien ehtojen mukaisten maisemapiirteiden säilyttäminen. Puita ei saa myöskään leikata lintujen pesimäaikaan. Luonnonsuojelulain mukaiseen luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvan tilan maatalousmaalla ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun tarkoituksen. Luonnonsuojelulain 24 mukaisen suojelualueen tai 25 mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä tulee noudattaa. Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä ei saa merkittävästi heikentää. Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia lajeja ei saa merkittävästi heikentää. Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja tulee tehdä ilmoitus ELY keskukselle. 11
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Sopimusaluetta on hoidettava ja kunnostettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Toimenpiteiden on perustuttava paikallisen luonnon edellytyksiin ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueellisiin erityispiirteisiin, maisemaan ja kulttuuriperinteeseen. Sopimusaluetta ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Aluetta ei saa ojittaa tai metsittää. Hoitotoimenpiteisiin voi kuulua myös vieraslajikasvien poisto. Tapauskohtaisesti voidaan sallia lannoitus, vesakon kemiallinen torjunta kantokäsittelynä tai jättiputken kemiallinen torjunta. 12
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Perinnebiotoopiksi luokitellun alueen ja uhanalaisen lajin esiintymän hoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että hoito edistää ensisijaisesti alueen maatalousluonnon monimuotoisuutta. Muunlaisilla kohteilla ensisijainen tavoite voi olla myös maiseman hoito. Hoitotoimia voivat olla laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden raivaus, vieraslajien poisto, lehtipuiden lehdestys sekä muut vastaavat toimenpiteet. Luonnonlaitumia on laidunnettava. Myös kulotusta ja muita erityisiä hoitokeinoja voidaan toteuttaa. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois, ellei hyväksytyssä suunnitelmassa perustellusti muuta edellytetä. 13
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Laidunnus ei saa aiheuttaa kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä. Alue on yleensä erotettava aidalla muista laidunnurmista. Tapauskohtaisesti voidaan sallia laidunnus vanhan niukkaravinteisen nurmen yhteydessä, jos sopimusalue ei ole rehevöitymiselle altis. Sopimusaluetta ei voi käyttää vain yölaitumena eikä talvella jaloittelualueena. Laidunpaine on sovitettava vastaamaan laitumen tuottoa. 14
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Sopimukseen voidaan sisällyttää hoidon kannalta riittävät: Uhanalaisen lajin esiintymän, muinaismuiston tai kulttuuriympäristökohteen reuna-alueet. Kulttuuriperinnön hoitoa: sopimusalueella sijaitsevien, perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennelmien ja rakenteiden ylläpitoa ja kunnostusta sekä alueen aitaamiseen ja muita laiduntamiseen liittyviä toimenpiteitä. 15
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet: Niitettävä tai raivattava vähintään joka toinen vuosi ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Jos sopimuksen tavoitteena on monimuotoisuuden hoito, hoidon olisi suositeltavaa olla vuosittaista, tällöin alueelta on korjattava myös raivaustähteet. Jos kohdetta aiotaan hoitaa maisemasyistä, eikä aiota laiduntaa, voi harvemmin tapahtuva hoito tulla kyseeseen. Tärkeää, ettei kohteita, joilla ei ole luonto- tai maisema-arvoja, joita voisi hoitamalla edistää. 16
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Muiden tukien vaikutukset: LHK-korvauskelpoisuus ajettu lohkoille, jotka on ollut maankäyttölajiltaan luonnonlaidunta ja niittyä ja lohkolle on ilmoitettu jokin tilatukiominaisuudeltaan B oleva kasvi 2014. 6300 Luonnonlaidun ja -niitty 6710 Hakamaa, avoin 9801 Erityistukisopimusala, pysyvä laidun Pysyvän nurmen koodilla ilmoitetut sopimusalat lasketaan viherryttämisen monipuolistamisvaatimuksesta vapautumiseen pysyvän laitumen alana (yli 75 %). Alat, jotka ilmoitetaan pysyvän nurmen koodeilla, ovat pysyvää nurmea 1. vuodesta alkaen. 17
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Hakeminen Lomakkeella 253 (aktiiviviljelijä, ry) 12.5.2015 mennessä. Hakemuksen liitteet: Hoitosuunnitelma, vuokra- tai muu sopimus, kopio kokouspöytäkirjasta (vain ry), lohkokartta, suunnitelmakartta Edellisen sopimuksen hoitopäiväkirja Kasvikoodit 102B-lomakkeelle, kun sopimus alkaa 1.5.2015: Ympäristösopimus, pysyvä nurmi Ympäristösopimus, muu ala Ympäristösopimus, metsämaa 18
Kosteikon hoito Kosteikon hoitosopimusta voi hakea kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimien kohteena olevasta maa-alasta sekä hoidon kannalta riittävistä reuna-alueista. Reuna-alueet voi ilmoittaa ja hoitaa niiden leveyden perusteella ympäristösitoumukseen kuuluvina suojakaistoina, suojavyöhykkeinä tai sopimusalueeseen sisältyvänä alana. Edellisten lisäksi sopimusta voi hakea myös seuraavista kohteista: joka on perustettu ei-tuotannollisten investointien tuella jota on koskenut edellisien ohjelmakausien mukainen sopimus kosteikosta, laskeutusaltaasta tai monivaikutteisen kosteikon hoidosta joka on pieni kosteikko tai tulvapelto, jota on koskenut edellisien ohjelmakausien mukainen sopimus mukainen erityistukisopimus luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistämisestä joka on perustettu muulla rahoituksella ja joka täyttää ei-tuotannollisten investointien korvauksen ehdot. 19
Kosteikon hoito Sopimusalan hoidon on edistettävä: Maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistä. Parannettava yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta. Kosteikko voi toimia myös: Kasteluveden varastona Luonnonravintolammikkona kalankasvatuksessa Ravunkasvatuspaikkana Virkistyskäytössä 20
Kosteikon hoito Kosteikkosopimusta ei voi tehdä: Vesiensuojelu- tai monimuotoisuusarvoja vailla olevien kastelualtaiden hoidosta. Hoidosta, jonka tavoitteena on muuttaa alue järveksi tai lammeksi. Alueista, joissa valumavesien aiheuttama kuormitus ei aiheudu maataloudesta. Sopimuksen tekemisen jälkeen alue ei ole enää maatalouskäytössä olevaa maata. 21
Kosteikon hoito Kosteikon hoitosopimuksen perustason vaatimukset: Luonnonsuojelulain mukaiseen luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvan tilan maatalousmaalla ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun tarkoituksen. Luonnonsuojelulain 24 mukaisen suojelualueen tai 25 mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä tulee noudattaa. Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä eikä lajeja saa merkittävästi heikentää. Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja tulee tehdä ilmoitus ELY keskukselle. 22
Kosteikon hoito Sopimushakemuksen hyväksyminen perustuu ELY-keskuksissa tehtävään tarveharkintaan, jolloin huomioon otetaan kohteen hoidon odotettavissa oleva vaikuttavuus maatalouden vesiensuojelu- ja/tai monimuotoisuustavoitteisiin, hoidon kustannustehokkuus sekä edellä esitetyt rajaukset Kosteikkojen vuotuisia hoitotoimenpiteitä voivat olla muun muassa: lietteen poisto tarvittaessa mahdollisten kemiallisten saostusaineiden poisto ja lisäys patojen ja uomien hoitotoimet (patojen ja pengerrakenteiden tarkastukset ja kunnossapidot) kosteikon tai uoman reuna-alueiden kasvillisuuden niitto ja kasvijätteen poiskorjuu. Niittojätteen voi käyttää hyödyksi. veden pinnan korkeuden seuraaminen. 23
Kosteikon hoito Luonnonmukaistettujen uomien hoidossa on huolehdittava veden virtaamaa hidastavista rakenteista, kuten pohjapadoista ja eroosiosuojauksista uoman reuna-alueiden kasvillisuuden säilymisestä tulvatasanteiden avoimuudesta. Tulva-alueilta on poistettava tarvittaessa kasvillisuutta tai sille laskeutunutta maa-ainesta. Sopimusaluetta saa laiduntaa, jos se ei haittaa luonnon monimuotoisuutta tai vesiensuojelua, eikä aiheuta eroosiota. 24
Kosteikon hoito Seuraavia toimenpiteitä ei voida hyväksyä suunnitelmaan: jotka aiheuttavat haittaa Natura-alueille, lajeille, uhanalaisille lajeille tai luontotyypeille. viljeltävien alueiden kuivatustilanteen heikkenemistä. muuta vastaava haittaa kohteen ulkopuolella. 25
Kosteikon hoito Hakeminen Lomakkeella 262 (aktiiviviljelijä, ry, vesioikeudellinen yhteisö) 12.5.2015 mennessä ELY-keskukseen. Hakulomake liitteineen: Hoitosuunnitelma, vuokra- tai muu sopimus, kopio kokouspöytäkirjasta (vain ry), lohkokartta, suunnitelmakartta Edellisen sopimuksen hoitopäiväkirja Kasvikoodit 102B-lomakkeelle, kun sopimus alkaa 1.5.2015: Ympäristösopimus, muu ala 26
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot Sopimus voidaan tehdä lintujen massaesiintymäkohteina tunnettujen alueiden korvauskelpoisista peltolohkoista. http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-aluelista.shtml Kohteista, joilla linnut ovat aiheuttaneet satovahinkoja (satovahinkoilmoitus, satovahinkokorvaus Mavi tai YM) Kohteita, joiden läheisyydessä on näille linnuille tärkeitä elinympäristöjä (juomapaikka). Sopimusta ei voida tehdä lohkoista: Lintuihin kohdistuu toistuvia häiriötekijöitä. Kohde sijaitsee alle yhden kilometrin etäisyydellä siipikarjaa pitävän maatilan tuotantorakennuksesta. Sopimusalueen on pysyttävä samana 5 vuotta. Tapauskohtaisesti ELY voi hyväksyä suunnitelmassa esitetyn kasvuston muuttamisen. 27
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot 28
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot 29
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot 30
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot Sopimuksen perustason vaatimukset: Täydentävien ehtojen vaatimus rikkakasvien torjunnasta pientareilla on sallittua vain vaikeissa rikkakasvitapauksissa. Pientareen kasvillisuuden tuhoutuessa, uusi nurmikasvillisuus on kylvettävä heti olosuhteiden salliessa. Täydentävien ehtojen lakisääteisen hoitovaatimuksen (2) mukaan Luonnonsuojelulain 24 mukaisen suojelualueen tai 25 mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä tulee noudattaa eikä erityisesti suojeltavien lintulajien tai Natura 2000-verkoston valinnan perusteena olevien lajien kannalta tärkeitä esiintymispaikkoja saa merkittävästi heikentää. Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentää Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle. 31
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot Täydentävien ehtojen vaatimus viljelystä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti ja paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen noudatetaan. Viljelty pelto on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä (viimeistään 30.6) tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Myös kasvinsuojelusta on huolehdittava täydentävien ehtojen mukaisesti mekaanisesti, kemiallisesti tai biologisesti (hukkakauran ja jättiputken torjunnasta on huolehdittava täydentävien ehtojen mukaisesti). Maatalousmaasta on huolehdittava niin, että myös seuraavana vuonna on mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Vaatimuksena on myös noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta säädetyn asetuksen mukaisia typpilannoitusrajoja ja lannoitevalmistelain nojalla annettuja säännöksiä fosforin käytöstä. 32
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot Toimenpiteiden on perustuttava hyväksyttyyn suunnitelmaan. Sopimukseen on sisällyttävä: siemensatoa tuottavan kasvuston viljelyä lintujen ruokintaa alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Kasvuston perustaminen: alueen keskiosiin tai muuhun lintujen laskeutumista edesauttavaan kohtaan nurmialue tai nurmikaistoja sen reunalle ohrakasvusto uloimmaksi kaurakasvusto. Yksivuotinen siementä tuottava kasvusto on perustettava vuosittain. Nurmikasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. (voidaan hyväksyä monivuotisia ja monilajisiksi kehittyneitä nurmia). 33
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot Vesistön varrelle suojakaista Lintujen ruokinta on toteutettava suunnitelman mukaisesti siten, että sen avulla voidaan houkutella lintuja sopimusalueelle läheisten viljelmien sijaan. Noudatettava vähimmäisvaatimusten tarkoitettuja lannoitusrajoitukset. Hukkakauran tai muiden vastaavien vaikeiden, lintujen mukana leviävien rikkakasvien torjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kasvusto on korjattava tai niitettävä syksyllä lintujen ruokailun helpottamiseksi. Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Jos nurmelta korjataan sato, korjuu voidaan tehdä tavanomaisena sadonkorjuuaikana. 34
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot Ohran puinti on tehtävä ennen ympäröivien peltolohkojen puintia. Puinnin yhteydessä osa viljasta on johdettava maahan. Lohkon reuna, jolla kasvaa kauraa, on puitava normaaliin puintiaikaan. Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Tehdyt toimet voi merkitä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. 35
Kurki-, hanhi- ja joutsen pellot Hakeminen Lomakkeella 521 (aktiiviviljelijä) 12.5.2015 mennessä. Hakemuksen liitteet: Hoitosuunnitelma, vuokra- tai muu sopimus, lohkokartta ja suunnitelmakartta. Kirjallinen suostumus sopimuksen hakemiseen sopimusalueeseen rajautuvien peltolohkojen haltijalta. Todiste lintujen aiheuttamasta satovahingosta lohkolle (tarvittaessa). Sopimuskausi alkaa hakua seuraavana vuonna, joten hakuvuonna lomakkeelle 102B tai Vipu-palvelussa alalle voi ilmoittaa normaalissa viljelykierrossa olevia kasveja. 36
Alkuperäisrotujen kasvattaminen Aktiiviviljelijä. Ei ympäristösitoumus tai ei pinta-ala vaatimusta. Sopimuseläinten on oltava puhdasrotuisia. Polveutumistodistus. Sopimukseen hyväksyttävät eläimet: Eläinlaji Euroa vuodessa/ey Itä-, pohjois- ja länsisuomenkarja 530 Suomenhevonen 300 Suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunlammas 300 Suomenvuohi 300 Maatiaiskanat ja -kukot 300 e/tila 37
Alkuperäisrotujen kasvattaminen Eläinten ikävaatimus sopimuskauden alussa: Naudat, lampaat ja vuohet vähintään 1 v. Kanojen ja kukkojen vähintään ½ v. Suomenhevosten tulee olla sopimuskauden alkaessa hevosrekisteriin merkitty siitostamma, joka on varsonut, astutettu tai keinosiemennetty edellisenä vuonna tai kantakirjattu ori. Sopimuseläimiä on käytettävä sopimuskauden aikana vuosittain siitokseen. Siitokseen on käytettävä ainoastaan samaan rotuun kuuluvaa puhdasrotuista eläintä. Sopimuseläinten on tuotettava jälkeläisiä sopimuskaudella: Hevosten ja nautojen vähintään kahdesti. Lampaiden ja vuohien vähintään kolmesti. Kanojen on tuotettava jälkeläisiä vuosittain. 38
Alkuperäisrotujen kasvattaminen Eläinten vähimmäismäärät ja ey sopimusta tehtäessä: - Naudat, 1-2 eläintä (1v. vai 2v.) 1.0 eläinyksikkö - Hevoset, 2 eläintä 2.0 eläinyksikköä - Maatiaiskanat, 20 eläintä Eri alkuperäiseläinlajeista tehdään erilliset sopimukset. Naudoista yksilöidyt sopimukset (eläintunnukset), muista eläinlajeista ryhmäsopimukset. Sopimus voidaan tehdä sekä uros että naaraspuolisista eläimistä, joiden on oltava yksilöityjä ja kuuluttava ministeriön hyväksymään tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmään josta ilmenee eläinten polveutuminen. 39
Alkuperäisrotujen kasvattaminen Polveutumistodistuksen voi antaa: itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan osalta Faba Jalostus, suomenlampaan ja kainuunharmaslampaan osalta ProAgria Keskusten liitto, ahvenanmaanlampaan osalta Föreningen Ålandsfår rf, suomen vuohen osalta ProAgria Keskusten liitto, suomenhevosen osalta Suomen Hippos ry maatiaiskanan osalta Luonnonvarakeskus. Vuohien osalta polveutumistodistus on oltava vuonna 2014 sekä sen jälkeen syntyneillä eläimillä. Tätä aikaisemmin syntyneiden eläinten osalta riittää viljelijän oma ilmoitus (lomake 218L) 40
Alkuperäisrotujen kasvattaminen Jos eläin kuolee tai se poistetaan sopimuskauden aikana, se on korvattava viivytyksettä toisella sopimusehdot täyttävällä saman rotuisella eläimellä. Eläin on korvattava myös, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä. Suomenhevosen voi korvata myös korvausvuonna varsonut, astutettu, keinosiemennetty tamma tai kantakirjattu ori. Tiedot (myös polveutumistodistus) korvaavasta eläimestä toimitetaan ELY-keskukseen viimeistään 15 työpäivän kuluttua siitä, kun korvaava eläin on tullut maatilalle. 41
Alkuperäisrotujen kasvattaminen Sopimuksen mukaisen eläinmäärän koko sopimuskauden ajan. Sopimuksen eläinmäärää voi lisätä sopimuskauden aikana viljelijän hakemuksesta 2. ja 3. sopimusvuotena. Jos eläinmäärää kasvatetaan tämän jälkeen, niistä on tehtävä uusi sopimus. 5-vuotinen sopimus ja sopimuskausi alkaa 1.5. Hakeminen Lomakkeella 218 (aktiiviviljelijä) 12.5.2015 mennessä ELY-keskukseen. Hakemuksen liitteenä: 218L (suomenvuohen polveutumistiedot, 2013 ja aikaisemmin syntyneet) Lisäksi sopimuskaudella 218E eläinmäärän lisäämiseksi 254 ilmoitus sopimuseläimen käytöstä lisäämiseen, sopimuskauden lopulla 42
Alkuperäiskasvien säilyttäminen (sopimus geenivarojen säilyttämisestä) Toimenpide on ylläpitoa, korvauksen hakijan ei tarvitse olla aktiiviviljelijä, sopimukseen ei vaadita ympäristösitoumusta eikä pinta-alaa eikä se kuulu täydentävien ehtojen piiriin. Korvaus on 400 /lajike/vuosi. 5-vuotinen sopimus. 1.5. 30.3. sopimuskausi. Korvausta maksetaan maatiaislajikkeista, uhanalaisista vanhoista kauppalajikkeista ja niiden muuntuneista kannoista. Ennen sopimuksen tekemistä lajikkeen on oltava hyväksytty siemenkauppalain (728/2000) 5 :ssä tarkoitettuun Suomen kansalliseen lajikeluetteloon alkuperäiskasvilajikkeena. Viljelijän on varastoitava ja säilytettävä vähintään kahden vuoden siementarvetta vastaava määrä alkuperäiskasvin kylvökelpoista siementä maatilalla. Lomakkeella 214 (säilyttäjä) 12.5.2015 mennessä ELY-keskukseen. 43
Kiitos! 44