Lukijalle Puista putoavat lehdet, muuttoparviin kerääntyvät linnut, kirpeät syysaamut, ensilumi, talvirenkaiden vaihto, talvivaatteiden penkominen varastosta samat merkit kertovat ajan kulusta vuodesta toiseen. Samoin Jämijärven Joulun ilmestyminen on merkkinä siitä, että pian on aika unohtaa kiireet ja hiljentyä joulun viettoon. Toivon perinteisesti ensimmäisen adventin aikaan julkaistavan lehden auttavan lukijaansa virittäytymään joulun odotukseen. Edessäsi oleva yhdestoista partiolaisten julkaisema Jämijärven Joulu noudattaa pitkälti edellisvuosina tutuksi tullutta kaavaa. Lehden vahvasti paikallinen ote on säilytetty tänäkin vuonna. Mukaan on saatu jälleen runsaasti eri ikäisiä tekijöitä. Lippukuntamme nuorimmat jäsenet piristävät lehteä piirustuksin ja runoin. Monet kirjoittajista ovat osallistuneet lehden tekoon jo useamman vuoden ajan, toiset taas ovat ensikertaa mukana. Lämmin kiitos kaikille, jotka osallistuivat eri tavoin Jämijärven Joulun tekemiseen ja samalla tukivat lippukuntamme toimintaa. Lukiessani tämän vuoden lehteen tulevaa materiaalia huomasin monia tekstejä yhdistävänä piirteenä historiallisuuden ja ajan muuttumisen. Lehdestä voi muun muassa lukea, miten Jämijärveä on kuvattu tietosanakirjoissa eri aikoina, miten ajan kulku näkyy linnustossa ja miten urut ovat säilyttäneet asemansa Jämijärven kirkossa. Huomaan ajan kulun aikuiseksi kasvamisen myös omassa suhtautumisessani jouluun. Joululahjojen merkitys on vähentynyt hiljentymisen sekä yhdessäolon korostuessa. Lahjojen saantiin liittyvä jännitys on vaihtunut antamisen iloksi. Nyt haluan antaa Teille antoisia lukuhetkiä Jämijärven Joulun parissa! Hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa toivottaen, Päivi Pihlajamäki Jämijärven Joulu 2005 1
Tässä merkissä olet voittava! 300-luvulle asti kristinusko oli kielletty Rooman valtakunnassa. Monet keisarit vainosivat kristittyjä, kun nämä eivät suostuneet palvomaan keisaria jumalana. He hylkäsivät myös vanhat jumalat ja uskonnot eivätkä suostuneet noudattamaan niiden pyhiä menoja. Kansaa alettiin kiihottaa kristittyjä vastaan ja heistä käytettiin nimitystä ihmiskunnan viholliset. Heistä levitettiin ilkeitä ja valheellisia huhuja. Sanottiin heidän olevan syypäitä suuriin onnettomuuksiin, koska he olivat muka suututtaneet vanhat jumalat. Syytökset sai anteeksi, kun uhrasi keisarin kuvalle ja kirosi Kristuksen. Niitä, jotka eivät luopuneet uskostaan, rangaistiin ankarasti. Kristittyjen suuret vainot alkoivat keisari Domitianuksen aikana vuonna 250. Jokaisen oli esitettävä viranomaisille todistus keisarille uhraamisesta. Laiminlyönnistä seurasi kuolema tai maastakarkotus. Peloissaan moni luopui uskostaan Jumalaan. Vaikka kristittyjen johtajia surmattiin, kirkot poltettiin ja pyhät kirjat tuhottiin, kristinuskoa ei pystytty tuhoamaan. Vuonna 306 Rooman keisariksi tuli Konstantinus Suuri. Hän oppi tuntemaan kristinuskon jo lapsuudessaan, koska hänen äitinsä Helena oli kristitty. Myös isä oli oppinut kunnioittamaan kristittyjen elämää ja uskoa. Konstantinus näki taivaalla ennen ratkaisevaa taistelua Kristuksen merkin ristin ja kuuli sanat: Tässä merkissä olet voittava! Hän voitti joukkoineen tuon taistelun turvautumalla kristittyjen Jumalaan ja hänen Poikaansa. Risti on meillekin voiton merkki Lohikäärmeestä eli Paholaisesta, jota vastaan myös Pyhä Yrjö aikanaan taisteli. Se on myös Jumalan rakkauden merkki, kun Hän lähetti ainoan Poikansa meille Vapahtajaksi. Konstantinus lopetti kristittyjen vainot ja antoi heille uskonnonvapauden vuonna 313. Kirkkoja ruvettiin rakentamaan ja sunnuntai määrättiin yleiseksi lepopäiväksi. Keisari sääti myös joulun vieton koko valtakunnassa ajatellen: Maailman Vapahtaja on syntymäpäiväjuhlansa ansainnut. Silloin vanha pakanallinen Saturnalia-juhla olut- ja sikajuhlineen sai väistyä. Myös keisarille omistettu Voittamattoman Auringon juhla 25.12. korvattiin kristillisellä joululla. Joulua voidaan edelleen viettää monella tavalla. Se on silti ihmeellinen juhla, joka mielet nostaa Luojan luo. Isoin joukoin tullaan kirkkoon rukoilemaan ja laulamaan. Ihmiset tahtovat muistaa toisiaan tervehdyksillä ja lahjoilla. Tulkoon juhla todellinen. Tulkoon Jeesus Herraksi sen. Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on. Osmo Tahvanainen 2 Jämijärven Joulu 2005
Jämijärven seurakunnan joulunajan tapahtumia Su 27.11. 1. adventti klo 10 perhemessu kirkossa. Kalevi Keränen, Tahvanainen, Havi. Miilunvartijoiden lupaustenanto. Messun jälkeen seurakuntakodilla kahvit, lähetys- ja diakoniamyyjäiset. Klo 19.30 Adventtivesper kirkossa. Kankaanpään ja Ikaalisten kirkkokuorot joht. Heikki Havi, Anna-Mari Heikkilä-Mähönen, urut, lit. Osmo Tahvanainen. Su 4.12. 2. adventti klo 10 jumalanpalvelus, Antti Kiviranta, Tahvanainen, Havi. Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä klo 10 jumalanpalvelus. Tahvanainen, Havi, Jämijärven Mieskuoro. Seppeleiden lasku sankarihaudalla, jonka jälkeen kahvit ja itsenäisyysjuhla seurakuntakodilla, järj. Reserviupseerit. Klo 17 partiolaisten kynttiläkulkue lähtee Säästöjämin edestä sankarihaudoille. Su 11.12. 3. adventti klo 10 messu. Heikki Järvenpää, Havi. Klo 16 Jyrki Anttilan joulukonsertti kirkossa. Ti 13.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut Vihun Möökelissä lähetyksen hyväksi. Ke 14.12. klo 10 Vanhemman väen adventin puurojuhla srk-kodilla. Taksit kuten ennen. Ti 20.12. klo 10 lasten joulukirkko. Klo 11 koululaisten joulukirkko. Su 18.12. 4. adventti klo 10 jumalanpalvelus. Tahvanainen, Havi. Klo 19 Kauneimmat joululaulut yhteislaulutilaisuus kirkossa. Ke 21.12. klo 19 solistien joulukonsertti srk-kodilla. La 24.12. Jouluaatto klo 16 aattohartaus kirkossa, Jorma Säde, Tahvanainen, Havi. Su 25.12. Joulupäivä klo 8 joulukirkko, Tahvanainen, Havi, kirkkokuoro. Ma 26.12. Tapaninpäivä klo 10 messu, Heikki Järvenpää, Havi. VUOSI 2006 Su 1.1. Uudenvuodenpäivä klo 10 messu. Tahvanainen, Havi. Pe 6.1. Loppiaisen jumalanpalvelus klo 10. Jämijärven Joulu 2005 3
Tervehdys Keski-Aasiasta Heprealaiskirje 1:1 4 Olemme taas palanneet työkentällemme Keski-Aasiaan saatuamme viettää muistorikkaan kesän Suomessa. Joulu on enää noin kahden kuukauden päässä. Täällä islamilaisen maailman ydinalueilla joulun tulosta ei muistuta mikään ulkoinen virike: ei ole joulumainoksia, ei ole joululauluja, ei ole joulukuusia, ei ole jouluvaloja eikä joulukonsertteja. Tosin ulkomaalaisten työtovereiden kanssa vietämme joulujuhlan yhteistyöjärjestössämme ja pieni kansainvälinen seurakunta viettää joulujumalanpalveluksen. Kutsumme myös kotiimme joulupäivänä ruokavieraita järjestöstämme. Yleensä vieraita on noin 40 ja syötyämme laulamme joululauluja ja luemme joitakin pyhän Raamatun jakeita. Yllämainitun raamatunkohdan sanat kantaen kaikki voimansa Sanalla ovat sisältörikkaat. Jumala puhui muinoin monesti ja monella tapaa profeettojen kautta, on Hän näinä viimeisinä päivinä puhunut Pojan kautta. Poika, Jeesus Kristus, kantoi kaiken voimansa Sanallaan (kr. kielen rema = Jumalan ja Hänen Poikansa puhetta ja julistettu Sana). Tämä on muistutus meidän sukupolvellemme: meidänkin tulee olla niitä, jotka kantavat kaiken voimansa Jumalan pyhällä Sanalla, toisin sanoen uskoen sen Sanan, jonka Jumala on profeettojensa, Aino-Maria Havi 6 v. 4 Jämijärven Joulu 2005
oman Poikansa ja apostolien kautta puhunut ja meille antanut pyhässä Raamatussa. Jeesus Jumalan Poikana oli synnitön. Hän kärsi verisen kuoleman, kuoli ristillä ja nousi kuolleista. Me taas olemme syntistä sukupolvea ja tarvitsemme Jeesuksen veren puhdistusta joka päivä. Silti meidänkin tulee olla niitä, jotka kantavat kaiken voimansa Sanalla, Raamatun Sanalla. Tässä me kuitenkin varomme, ettemme hurmahenkien tavoin poikkea Raamatun Sanasta, vaan pysymme sen yksinkertaisessa ja selvässä kirjoituksessa. Mitä pidemmälle maailman historia etenee, sitä enemmän myös kristikunnassa on väärää oppia ja eksytystä, ja juuri sen tähden, että ihmiset kantavat kaiken voimansa lihan viisaudessa, lihan voimassa, ja näin ollen vailla Jumalan Sanan valoa. Sitä vastoin pyhä Raamattu on meille tarjolla runsaasti joka päivä niin, että Jumalan elämä voisi saada sijaa myös meissä, eikä liha saisi valtaa. Jos liha saa vallan, me paadumme synnin pettäminä, ja sen hedelmä on iankaikkinen kadotus, helvetin tuomio. Jouluna Sana tuli lihaksi, Jumalan Poika syntyi neitsyt Mariasta. Jumalan Sanan voimasta ja vaikutuksesta maailmanhistoria eteni siihen pisteeseen, että Rooman valtakunta oli syntynyt ja laajentunut niin että Rooman keisari määräsi verollepanon, vieläpä niin, että Joosefin ja Marian piti mennä profeettojen jo kauan sitten ennustamaan (Miika 5:1) Beetlehemin kaupunkiin. Tämä kaikki tapahtui Jumalan Sanan, pyhän Raamatun ennustusten edetessä ja toteutuessa vääjäämättömällä tarkkuudella ja voimalla. Tämän saman Jumalan Sanan, pyhän Raamatun vaikutuksesta, ja juuri Sanan ennustusten itse kantavan voiman seurauksena tämä Jumalan Sana, Jeesus Kristus, myös kärsi syntisen ihmisen pilkan ja herjan, vuodatti verensä maksuksi synneistämme, tuli haudatuksi ja nousi kolmantena päivänä kuolleista. Näin ollen joulu on Jumalan Sanan juhla ja tämän Herran Jeesuksen juhla, joka kantoi kaiken voimansa Sanallaan. Me elämme nyt maailmanhistorian loppuaikoja. Maailmanhistoria etenee evankeliumin ehdoilla kohti sitä päivää, jolloin tämän valtakunnan (Jeesuksen kuningaskunnan) evankeliumi on saarnattu kaikessa maailmassa (Matt. 24:14), minkä jälkeen tulee tuomio. Tuolloin meidän kaikkien pitää astuman Kristuksen tuomioistuimen eteen (2 Kor. 5:10), ja vain Jumalan Karitsan kasteen ja uskon kautta lahjoittama hääpuku on tällä tuomiolla kestävä vanhurskaus. Näin ollen me vietämme joulua Jumalan Sanan juhlana ja evankeliumin saarnan juhlana. Me vietämme joulua myös kristillisen lähetystyön juhlana sen tähden, että Jumalan Sana tuli lihaksi ja tuli lunastamaan meidät iankaikkisen kadotuksen alla ja tuomiossa elävät ihmiset. Me vietämme joulua hiljaisesti toivoen, että ehkä jo pian on evankeliumin ja maailmanhistorian viimeinen joulu, ja jo pian pääsisimme uskon päämäärään sielujen pelastukseen ja iankaikkiseen elämään. Sanon tämän sen tähden, että vaikka joulun viettoon kohdistetaan niin monia inhimillisiä odotuksia rauhasta ja levosta, joulu on kuitenkin monelle suurta kärsimystä juopottelun, riitelyn, pinnallisen liihottelun, ylensyömisen ja jumalanpilkan sanellessa tahdin, ja totinen syntien katuminen, parannus ja usko hyvään Vapahtajaan Jeesukseen on heitetty ulos pakkaseen ja kylmyyteen. Viettäkäämme joulua rukoillen, että Herra Jeesus suuressa armossaan vielä antaisi elämämme olla tämän maailmanhistorian suurimman ja kalleimman sanoman palveluksessa Jumalan Sanan palveluksessa ja täten jouduttaisimme Herran päivän tulemista. Tämä palvelus alkaa meidän kodeistamme. Me kuitenkin ensiksi janoamme sitä, että Jumalan Sana saisi murtaa meidän sydämemme ja tehdä sydämemme niiksi sydämiksi jotka vapisevat Jumalan Sanan edessä (Jes. 66:2). Minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto (vapisee) minun Sanani edessä. Jos tämä saa tapahtua minun ja meidän elämässämme, olemme niitä ihmisiä, jotka kantavat kaiken voimansa Sanalla. Toisin sanoen, Jumalan Sana saa olla meitä murtamassa ja meitä juurruttamassa uskossa Jeesukseen Kristukseen. Näin myös todellinen joulu, Jeesuksen sovitustyön henkilökohtainen omistaminen, on meidän omamme. Kaiken lisäksi tämän Jumalan suuren armotyön hedelmänä me saamme vastustamattoman halun ja janon saada palvella lähetyksen Herraa siinä kutsumuksessa ja sillä paikalla, mihin Herra on meidät asettanut. Jumalan armon Sana siunatkoon joulunne, Harri Lammi Jämijärven Joulu 2005 5
Urkufasadi; Jämijärven kirkon uruissa julkisivupillit ovat mykkiä, vain koristeena. Urkujemme kertomaa Urut soivat, kirkkokansa seisoo ja laulaa hartaana Agnus Dein. Pöytä on katettu valmiiksi kansan mennä ja me saamme kokea armon. Miten monessa tärkeässä elämämme tapahtumassa urut ovatkaan olleet mukana juhlistamassa ja herkistämässä tilaisuutta. Miten ne ovat nähneet ilon ja surun lainehtivan ihmisten sydämissä. Ja vuodesta 1929 täällä Jämijärven kauniissa, hyvän akustiikan kirkossa ne ovat soineet mieltämme ilahduttaen ja tunteitamme myötäillen niin arkisemmissa kuin juhlavammissa tilaisuuksissa. Ne saattavat meidät juhlamarssein avioliittoon ja matkamme päässä haudan lepoon. Ne ovat heleästi riemuinneet yhdessä muutaman kuukauden ikäisen vauvan ja tämän läheisten kanssa, kun lapsi on kasteen kautta otettu Jumalan seurakuntaan tai konfirmaatiossa ohjanneet nuorta kohti lähestyvää aikuisuutta. Koskettavampia tilanteita elämässäni ovat olleet kerrat, kun olen päässyt kirkkoon yksin urkuja soittavan kanttorin kanssa. Ne ovat sattuneet ulkomailla ja ovat jääneet lähtemättömästi mieleeni. Luulen, että kanttori ei ole edes tiennyt itsellään olleen kuulijaa ja hän on antautunut koko sielullaan musiikilleen. En tiedä, voiko enää lähemmäksi Jumalaa päästä. Jämijärven kirkon urkujen historiaa Alkutoimiin urkujen hankkimiseksi ryhdyttiin Jämijävellä vuonna 1890. Alkupääomaa oli arpajaisten kautta koottuna n. 300 markkaa ja silloinen kanttori F. Salonen sai tehtäväkseen sijoittaa rahat johonkin pankkiin. Seuraavana vuonna perustettiin urkurahasto. Vuonna 1894 urkujen hankkimisen todettiin tulevan liian suureksi rasitukseksi seurakuntalaisille ja niin hanke joksikin aikaa raukesi. Suuri oli kuitenkin esi-isillämme halu luopua pelkästään lukkarivetoisesta (toimi esilaulajana) veisaamisesta ja saada kajauttaa ilmoille virret urkujen säestyksellä. Uurastus tuotti myönteisen tuloksen, ja niinpä 12 äänikertaisten urkujemme vihkiäistilaisuutta vietettiin 26.5.1929. Tällöin kirkko oli 6 Jämijärven Joulu 2005
Urkujen huono kunto johti alan asiantuntijoiden vierailuihin seurakunnassamme, ja heidän raporttiensa pohjalta kirkon urkutoimikunta vuonna 2001 antoi lausuntonsa. Siinä kehotettiin palauttamaan soitin alkuperäiseen asuunsa, vaihtamaan kaikki soittopalkeet, tekemään urkuihin täyspuhdistus ja huolto sekä poistamaan akustiikan parantamiseksi lattioiden huopamatot. Näiden toimenpiteiden myötä saataisiin kirkkoomme erinomaiset urut. Asian johdosta perustettiin urkutoimikunta, ja keskustelua käytiin niin uusien urkujen kuin restauroinninkin puolesta. Asiaa perusteellisesti pohdittuaan toimikunta ehdotti vanhojen urkujen korjaamista. Näin kustannukset olivat vain n. neljäsosa uusien urkujen (n. 1.200.000 mk) hinnasta, ja aikaisempien sukupolvien hankinta pääsi oikeuksiinsa. Rauhallista joulua! Marita Frigård Lähteet: Olavi Heikkilä: Jämijärven seurakunnan historia1855 2000 Heikki Havi: Jämijärven seurakunnan internetsivut Heikki Havin haastattelu Uruissa on kaksi sormiota ja jaloin soitettava koskettimisto eli jalkio. Jalkiolla soitetaan virsien alinta ääntä. Äänikerrat valitaan sormion yläpuolella näkyvillä rekisterikoskettimilla. Äänikerta on pillisarja, jossa kutakin sormion kosketinta vastaa urkupilli. ollut täpösen täynnä kirkkokansaa, ja toukokuu antoi juhlijoille kuuman päivän. Vuotta aikaisemmin oli seurakuntaamme valittu lukkariurkuriksi Leo Jämsä, ensimmäinen kanttoriurkurikoulutuksen saanut. Hän hoiti virkaansa ansiokkaasti 44 vuotta ja oli varsin vaikuttava henkilö kylämme elämässä. Kiitollisuudella muistan, miten ohjautuessani toisten myötä hänen johtamaansa lasten kuoroon, hän ei milloinkaan ilmein, elein tai sanoin ilmaissut, että vitosen laulunääneni olisi ollut joukkoon kelpaamaton. Urkujen uudistusliike alkoi vaikuttaa myös meidän seurakunnassamme ja 1950-luvulla päätettiin vaihtaa kaksi äänikertaa kirkkaammin soiviin. Tarkoituksena oli saada urut soimaan barokkityylisesti. Näin alkuperäinen tämän tyyppisten urkujen sointi vääristyi. Uudistettujen urkujen säestyksellä kirkkokansa joka tapauksessa veisasi eri tilaisuuksissa aina 2000-luvulle asti. Aika oli kuitenkin syönyt soitinta ja nykyinen vuodesta 1994 seurakuntamme musiikkielämää luotsannut urkurimme Heikki Havi sai alkuaikoinaan elää lukuisia epävarmuuden ja jännityksen hetkiä soittaessaan. Urkupillit ovat joko metallia tai puuta. Pituudet määritellään jalkamitoin (jalka = 12 tuumaa = n. 30 cm). Pillit ovat huulipillejä, kuten meillä tai kielipillejä. Urkujemme soitinääni on pehmeää ja tummahko edustaen lähinnä romanttisen tyylin urkuja. Barokkiuruissa taasen (jollaisiksi urkumme 50-luvulla pyrittiin muokkaamaan) ääni on kirkas ja heleä. Jämijärven Joulu 2005 7
JOULUPUKKI JA TONTTU Joulupukki pomppii lumihangessa, ja tonttu sen vieressä pomppii. Sitten ne toisiinsa törmää ja hankeen kaatuu. Sitten ne menee sisälle teelle. Jesse 9 v. 8 Jämijärven Joulu 2005
PUKIN PUUHAT Joulupukki lähtee pihalle ja sitten hän lähtee viemään lahjoja kilteille lapsille. Sen jälkeen pukki lähti etelään. Jussi 7 v. Jämijärven Joulu 2005 9
Jukka Silvolalla on lämpimiä muistoja Jämijärveltä Aikoinaan pappilan pojista keskimmäinen, nykyään rehtorina työskentelevä Jukka Silvola (s.1964), asuu perheensä kanssa omakotitalossa Uudenkaupungin kaupunkialueella. Silvolan perheeseen kuuluvat vaatetusalan yrittäjänä työskentelevä Tiina-vaimo sekä vuonna 1996 syntynyt Joona-poika ja vuonna 2000 syntynyt Adeliina-tyttö. Opettajan ura alkoi Palokoskelta Lukion jälkeen Jukka Silvola lähti suorittamaan asevelvollisuutta Niinisaloon. Palvelusaikana hän pyrki ja pääsi opiskelemaan Raumalle opettajien koulutuslaitokseen. Päätös opettajaksi ryhtymiseen syntyi viime metreillä vasta pääsykokeitten jälkeen. Merkittävänä vaihtoehtona oli upseerin ura. Lapsuuden haaveissa oli työ lasten parissa ja taisipa se toiveammattini olla lastenlääkäri, johon tähtäsin vielä yläkouluvaiheessakin, Jukka Silvola kertoo. Nykyiseen työhönsä ja uravalintaansa Jukka Silvola on kuitenkin erittäin tyytyväinen. Työtään hän pitää ihmisläheisenä ja haasteellisena. Uransa vaiheista hän kertoo seuraavasti: Valmistuin vuodenvaihteessa 1990, ja ensimmäisen viransijaisuuden otin vastaan Jämijärven Palokosken koululta. Jo saman vuoden syksyllä siirryin virkaan Kankaanpäähän, sieltä myöhemmin Raumalle ja Eurajoelle. Pääkaupunkiseudulla piipahdin Järvenpäässä parin vuoden ajan, ja Naantalissa viihdyin opettajan ja rehtorin tehtävissä kymmenen vuotta. Runsaan vuoden ajan Silvolan perhe on ollut uusikaupunkilainen. Jukka toimii siellä kolmen koulun virkarehtorina. Oppilaita kouluissa on pienistä ekaluokkalaisista vanhimpiin yhdeksäsluokkalaisiin. Omilta kouluvuosiltaan Jukka Silvola kertoo muistavansa varmasti jokaisen opettajansa ja heistä jokaisen positiivisin mielin. Partiosissit Partaharjulla. Kuvassa vasemmalta lukien mukana: Jouni Salmela, Timo Virtanen, Rauno Juvonen, Petri Saarenpää, Jouni Lahdensivu, Matti Kivikari, (edessä makaamassa kassien takana Kyösti Niemi), Unto Joensuu, Heikki Niemi ja Jukka Silvola. 10 Jämijärven Joulu 2005
Yläasteen luokanvalvojani Pirkko Jokinen os. Rissanen on kuitenkin henkilö, jonka muistan parhaiten ja jonka tuen ja kannustuksen sanat kaikuvat vieläkin ajatuksissani omilla oppitunneillanikin. Nykyään Jukka Silvola osaa arvostaa omien opettajiensakin työtä vielä enemmän, kun näkee omassa työssään arkipäivän todellisuuden. Opettajan ammattia hän on kuitenkin arvostanut jo pienestä pitäen äidin opettajavanhempien myötä. Järvi tärkeä osa elämää Työnsä ja opiskelunsa ohessa Jukka Silvola on ehtinyt olla aktiivisesti mukana päätöksenteossa kunnallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla kahdenkymmenen vuoden ajan. Yhdelle henkilölle riittäväksi katsomani luottamushenkilötaipaleen lopetin vuosi sitten. Vapautuneen ajan olen täyttänyt harrastuksilla perheeni kanssa ja haasteellisella työlläni. Nykyisin aikaa jää myös lapsena aloittamalleni filatelialle sekä myöhemmin mukaan tulleelle yhdistystoiminnalle, kertoilee Jukka vapaa-ajan käytöstään. Jukka Silvolan lapsuuden harrastuksiin kuuluivat Jämijärven luonnon suomat mahdollisuudet eli partiotoiminta, luonnossa liikkuminen sekä metsästys ja kalastus. Järvi itsessään ja sen monimuotoisuus sekä Jämijärven luonto olivat lapsuus- ja nuoruusvuosina merkittävä osa Jukan elämää. Partiotoiminnassa Jukka Silvola on nykyisin mukana aktiivisena vanhempana Joonan mukana Uudenkaupungin lippukunnassa. Myös luontoharrastukset ovat pysyneet mukana edelleen. Partiosissi ja Miilunvartija Oman partiotaipaleensa Jukka Silvola aloitti poikapartiossa Jämijärven Partiosisseissä, joka herätettiin henkiin seurakunnan nuorisotyön avustuksella Silvolan perheen muuttaessa Jämijärvelle. Jukka tietää Partiosissien toimineen aiemmin aktiivisena Lauri Leppihalmeen vetämänä. Alkutaipaleelta muistan yöretket Jämin maastoon, Sakari Peijarin kertomat kokemukset sodasta taistelulentäjänä, Risto Malisen vetämät lintujen bongausretket ja onkireissut. Valmistimme jopa perunasta vanhanajan plusi-valaisimia isäni ohjauksella. Ensimmäinen kolomme sijaitsi todellisessa kolossa vanhan pappilan pannuhuoneen takana. Paloturvallisista syistä emme siellä saaneet enää myöhemmin oleskella. Partiosissien toiminnan myötä osallistuimme myös useana kesänä Pieksämäen Partaharjulla järjestettyihin Jokapojan raittiusleireihin. Heikin kanssa Mielahdessa. Osin myös Partiosissien toiminnan jäänteille perustetun nykyisen partiolippukuntamme Jämijärven Miilunvartijoiden toiminnassa Jukka on ennättänyt olla mukana. Miilunvartijoiden ajoilta suurleiri Miilu-85 Jämillä on mieleenpainuvin tapahtuma. Jo edeltävä Karhuleiri esileirinä oli mielenkiintoinen ja hyviä muistoja herättävä. Miilu-leirin mittavana urakkana oli jätehuolto ja vessojen tyhjennys, jonka lippukuntamme oli ottanut tehtäväkseen. Rantasalon Heikin kanssa sitä sitten kuljetettiin jätettä pelloille ja laitumille lannoitteeksi. Partiotoiminta on antanut Jukalle hyviä kokemuksia, oppia koko elämään ja paljon hyviä käytännön taitoja. Työelämään se on antanut mallia esimiestehtäviin ja työntekoa arvostavia elämänarvoja. Tärkeitä jämijärveläisiä ihmissuhteita Silvolan lapsuuden perhe muutti Jämijärvelle vuonna 1973, jolloin Iikka Silvola aloitti Jämijärven kirkkoherrana. Jukka on asunut Jämijärvellä yhdeksänvuotiaasta pojasta aina siihen asti, kunnes lähti opiskelemaan Raumalle. Jukka Silvola on jäänyt kaipaamaan Jämijärveltä ystäviä ja ihmissuhteita sekä monia lämpimiä muistoja. Lämmöllä muistan myös niitä ikäihmisiä, joiden kanssa muodostui ystävyysside, silloin kun isän ja äidin kanssa heitä kiersin tapaamassa tai kun heihin tutustuin seurakuntaväen bussimatkoilla. Jämijärven Joulu 2005 11
Joona, Jukka, Tiina ja Adeliina. Viimeksi Jukka Silvola on vieraillut Jämijärvellä tämän vuoden elokuussa, vaikka siteet Jämijärvelle ovatkin nykyään melko vähäiset. Läheisestä ystäväpiiristäni Jämijärvellä ei enää asu Jouni Salmelan lisäksi muita. Jounin ja hänen perheensä kanssa olemme tekemisissä ajoittain. Jämijärven Joulun lukijoita kiinnostaa varmasti myös Hili ja Iikka Silvolan sekä Petrin ja Markuksen kuulumiset. Jukka Silvola kertoo vanhemmistaan ja veljistään näin: Vanhempani voivat hyvin ja asuvat edelleen Naantalissa. Vanhemmat jaksavat antaa runsaasti aikaa myös lapsenlapsilleen. Petri asuu lähiseudulla Maskussa perheensä kanssa ja työskentelee lääketeollisuuden palveluksessa. Nuorin veljeksistämme Markus teki suuren ratkaisun elämässään ja muutti Australiaan perheensä kanssa vajaa vuosi sitten tarkoituksenaan rakentaa tulevaisuutensa toisella puolella maapalloa. Nykytietotekniikan aikana kuitenkin olemme kuva- ja puheyhteydessä häneen viikoittain. Oma joulu omassa kodissa Joulumielen tekee lasten ilo ja riemu, kynttilän liekki, piparin tuoksu. Jouluun kuuluu myös käynti kirkossa ja joulun ilosanoma: Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja Jeesus Kristus. Silvoloiden jouluperinteeseen kuuluu oma joulu omassa kodissa, odotettuina jouluvieraina vanhemmat ja appivanhemmat. Tulevaisuudeltaan Jukka Silvola odottaa asioita, joita hän on tähänkin asti saanut kokea rakkautta, iloa ja onnellisuutta. Vielä jutun loppuun Jukka Silvolan terveiset meille jämijärveläisille: Omasta ja perheeni puolesta haluan toivottaa siunattua ja rauhallista joulua jokaiseen kotiin ja sydämeen. Lämmöllä ja kiitollisuudella muistelen useita jouluja sekä lapsuuteni ja nuoruusvuosieni aikaa jämijärveläisten kanssa. Teksti: Sara Riihimäki Kuvat: Jukka Silvolan albumi 12 Jämijärven Joulu 2005
Jämijärvi tietosanakirjojen kertomana Vain jokuset rivit eri vuosikymmenten tietosanakirjoissa kertovat huikeasti enemmän, mitä sanat sanovat: mitkä asiat ovat olleet tärkeitä minäkin aikana, miten kieli ja kirjoitusasu poikkeavat tämän hetken ilmaisusta. Maatalous, teollisuus, kauppa, kulkuyhteydet, asukasluku silmiemme edessä on lähes koko mennyt vuosisata muutoksineen. Aina täällä kotikonnuillamme on asuttu ja eletty, rakennettu tulevaisuutta, pärjätty miksi emme mekin tämän päivän Jämijärven asukkaat savuissamme, kukin omalla kohdallamme yhteiseksi hyväksi. Järvi, metsät ja kankaat ovat pysyneet paikoillaan. Entä meidän jälkeemme? # Tietosanakirja, Otavan kirjapaino, Helsinki 1911 Jämijärvi. 1. Kunta, Turun ja Porin l., Ikaalisten khlak, Ikaalisten-Jämijärven nimismiesp.; kirkolle 27 km Ikaalisten kauppalasta; 194,9 km 2, josta viljeltyä maata 3,191 ha (1901); 15 1/3 manttaalia, talonsavuja 120, torpansavuja 255 ja muita Savuja 306; 3,521 as. (1907), joista kaikki suomenkielisiä; 1,215 hevosta, 4,192 nautaa (1908).- kansakouluja 2 ( opett.3).- Osuusmeijeri.- 2. Seurakunta, konsistorillinen, Turun arkkihiippak.; Tyrvään rovastik.; itsen. khrakunnaksi 1/5 1909 (Sen.p. 25/41899) Ikaalisista. Kirkko puinen (rak. 1860). # Tietosanakirja, Tietosanakirjaosakeyhtiön kirjapaino, Helsinki 1922 Jämijärvi.3,919 as. (1918), kansakouluja 3, osuuskauppa, jolla 3 myymälää, osuuskassa, säästöpankki; teollisuuslaitoksia: Kotitarve o.-y., jolla meijeri, mylly, saha ja höyläämö, Palokosken saha ja mylly, viskureitten valmistusta ja kankaan kudontaa myytäväksi; kirkolta Siuron asemalle 70 km, Kyröskosken laivarantaan 38 km,- Kirkossa Felix Frangin 1897 maalaama alttaritaulu, Kirkastus. # Iso Tietosanakirja, Otava, Helsinki 1933 Jämijärvi. 1. Kunta Pohjois-Satakunnassa Jämijärven ympärillä. Turun ja Porin l., Ikaalisten khlak. ja tuomiok. 194,9 km 2 (maata), 3,478 as (1931). Peltoa (1929) 3,902 ha, niittyä 434 ha, kasvitarhaa 7 ha.- Yläkansak.7, alakansak.8. Säästöpankki (per. 1909). Haara-apteekki.- Teoll.- lait.: Rikulan kotitarvemylly ja saha. Luonnonnähtävyyksiä: Kylmänmyllynlähde, Soininharju.- 2. Seurakunta, Turun arkkihiippak., Ylä-Satakunnan rovastik.; saarnahuonekunnaksi 1852, kappeliksi 1863. Kirkko puusta 1860 G. Th. P. Chiewitzin piirustusten mukaan. Alttaritaulu Kristuksen kirkastus F. Frangin maalaama. # Pieni Tietosanakirja, Otava, Helsinki 1950 Jämijärvi, kunta Pohjois-Satakunnassa Turun ja Porin läänissä, Porin-Haapamäen radan varrella. Jämijärven Joulu 2005 13
226,6 km 2, 4002 as. (1948). Suomen ilmailuliiton omistama koulu lennokki-, purjelento- ja moottorilentokoulutusta varten. # Facta tietosanakirja, Sanomapaino, Helsinki 1969 Jämijärvi. 1. Kunta Pohjois-Satakunnassa Turun ja Porin läänissä Ikaalisten tuomiokunnassa; maa-ala 214,8 km 2, josta peltoa 25 % ja metsää 73 %, teoll. ja rak.toim. 8 %, kauppa ja liikenne 7 %, palveluelinkeinot 5 %; Pirkanmaan talousalue. Asutus on keskittynyt Jämijärven rannoille. Kunnan pohjoisosa on epätasaista metsä- ja järviseutua. Eteläosassa kulkee länsiluoteesta itäkaakkoon mäntymetsäinen Hämeenkangas. Soininharjulla on purjelentokenttä ja Jämin ilmailukoulu. Srk Tampereen hiippakunnassa, its. 1899, puukirkko (1860). -2. Laiturivaihde Porin Haapamäen rataosalla 76 km Porista koill. Jämin ilmailukoulu, Suomen Ilmailuliiton omistama koulutuskeskus Jämijärvellä, per.1935. J:ssa annetaan purjelento-opetusta ja järjestetään lennokkikursseja. # Suuri Ensyklopedia, Otava, Keuruu 1982 Jämijärvi, kunta Pohjois-Satakunnassa Turun ja Porin läänissä n. 10 km pitkän Jämijärven ympärillä. 224 km 2. 2505 as (1981). Reima Oy, kenkätehdas Koivusilta Ky, V. Mynttinen & Kumpp. (lihanjalostuslaitos), Jämijärven Lujitemuoviyhtiö. J:n rautatieasema, Jämin Lomaharju (purjelento, moottoriurheilu, talviurheilu) Soininharjulla (186 m), Kylmänmyllyn lähde, Hämeenkangas, J:n srk Tampereen hiippakunnassa, itsenäistyi 1899. Puukirkko (Georg Theodor Chiewitz, 1860). Tiedot koonnut Päivikki Taitto Kuvat osoitteesta www.jamijarvi.fi 14 Jämijärven Joulu 2005
Tervanpolttoa Hämeenkankaan laitamilla Siitä huolimatta, että Jämijärvi on ollut varsinaisen tervanpolttoalueen ulkopuolella, on täälläkin sitä aikoinaan valmistettu melkoisesti yli oman tarpeenkin. Tervanpoltto oli merkittävä tulonlähde lankunsahauksen ohella vielä 1900-luvun alkuun saakka. Tervaa vietiin Jämijärveltä Poriin ja Kristiinankaupunkiin, ja paluukuormina tuotiin välttämättömiä kulutustarvikkeita kuten suolaa, jauhoja, lamppuöljyä ja rautaa. Tervaspuita polttoa varten saatiin männyistä ja männyn kannoista, joten pitäjän keskellä olevalta kuusimetsäalueelta tervaspuita löytyi vähemmän kuin pitäjän laitamien mäntymetsistä. Onhan järvirantojen kuusimetsiäkin aikoinaan kaskettu ja metsittyneiden kaskien sekametsistä löytyi myös tervaspuita. Kotitarpeiksi poltettujen hautojen raaka-aineet saatettiin vedättää vähän kauempaakin. Yleisesti voidaan todeta, että vielä sata vuotta sitten lähes jokaisella maatilalla oli jonkin kokoinen tervahauta, jossa tervaa poltettiin kotitarpeiksi joskaan ei joka vuosi. Terva oli sen ajan kyllästysaine, jolla keväisin käsiteltiin veneet, ajokalut reet ja kärrynpyörät ja märkinä aikoina sitä käytettiin esim. nahkajalkineiden suojaamiseen kastumiselta ja pohjia sekä alaosia myös kulumiselta. Terva oli tärkeä suksivoide, ja sitä käytettiin myös lääkinnällisiin tarkoituksiin niin ihmisille kuin eläimillekin. Joka talon kärry- tai rekiliiterin nurkassa oli tervatynnyri. Tämän kirjoittaja muistaa vielä 40 50-luvuilta, jolloin kumijalkineita oli vaikea saada, kuinka märkinä aikoina keväin syksyin tuotiin terva-astia uunin suuhun lämpiämään jalkineiden voitelua varten. Tervan tuoksu oli pirtissä perin tuttu aromi. Hämeenkangas reuna-alueineen on kasvanut mäntyvaltaista puustoa ja kankaan reunamilla on vieläkin näkyvissä useita vanhoja tervahaudan paikkoja kuoppia. Mielahden rannassa Mielahden penkereellä on säilynyt näkyvillä suurehko hauta, joka on selvästi muita näyttävämpi. Paikka on nykyisellä rantakaava- ja tonttialueella. Ehkä kaikkein suurin lähitienoon tervahauta on ollut Koirikuonossa Ikaalisten puolella ja entisen Varpeen talon maalla. Kyseisestä haudasta kirjoittavat Jaakko Koskelo ja Leo Lammi kirjassaan Hämeenkankaantien varrelta seuraavasti: Honkijokilaisten tervahauta Vanhan Hämeenkankaantien tuntumassa on monia tervanpolttopaikkoja. Vatulan kangasalueella on niitä ollut, samoin Varpeella. Onpa muuan tervahauta Koirikuonosta Vesisuolle päin tunnettu nimellä Honkijokilaisten tervahauta. Milloin siinä on tervaa poltettu, ei kukaan tiedä sanoa. Saattaa olla niin, että paikalla tosiaan on ollut tervanpolttajia Honkajoen kappelista ehkä Vehuvarpeen isäntä on antanut luvan sukulaismiehilleen. Jorma Vappulan mukaan Honkajoen metsät eivät tarjonneet hyviä mahdollisuuksia tervanpolttoon, materiaalina olivat etupäässä vaivaismännyt ja männynjuuret. Ikaalisissa taas oli käytössä pohjalainen tapa polttaa tervaa nuorista männyistä. Myös tuon ajan keino kaataa puu talvella hangen aikana pitkään kantoon tarjosi aineksia tervan valmistukseen. Kangasalueilla veistettiin kasvavat männyt joskus niin, että ne pihkoittuivat runsaasti. Samalla tavalla pihkoittuivat pitkäksi jääneet kannot. Isojokilaisten tervatehdas Toivo Kujansuu Jämijärven Pirttijärveltä kertoi, että Isojokilaisilla oli Hämeenkankaan laidassa 1900- luvun alussa suuri tervahauta. Paikka sijaitsee vähän yli kilometrin päässä Koirikuonosta lounaaseen entisellä Varpeen tilan maalla pienellä kumpareella. Syynä siihen, että Isojoelta oli lähtenyt miesjoukko näinkin kauaksi tervanpolttoon pidettiin sitä, että siellä oli tervanpolttoa harrastettu laajemmin ja näin värkit olivat jo käyneet vähiin. *** Olihan täälläkin tervaa poltettu paikkakuntalaisten toimestakin pitkään, mutta ehkä se oli ollut pienimuotoisempaa kuin Etelä-Pohjanmaalla, joka kuului jo osittain varsinaiseen terva-alueeseen. Metsäteknikko Voitto Viitala kertoi Kauhajoelta laskeneensa lähes tuhat tervahautaa. Toivo Kujansuu muisteli edelleen isänsä Iivari Kujansuun, s. 1895, kertoneen aikoinaan tästä laajamittaisesta tervanpoltosta. Isojokilaiset olivat tehneet Varpeen ja Mäkitalon tilojen omistajien kanssa jonkinlaisen sopimuksen tervaspuiden otosta heidän metsistään, jotka olivat silloin hyvin laajat. Näin suurimuotoiseen tervanpolttoonhan eivät enää kannot riittäneet, vaan tervaspuita oli otettava pys- Jämijärven Joulu 2005 15
typuista. Tämä tarkoitti sitä, että männyt kuorittiin kolottiin tyvestä muutaman metrin korkeuteen siten, että yhdelle puolelle jäi vain pieni kaista kuorta. Näin kiusattuna annettiin puiden tervottua noin kolme vuotta, jolloin ne olivat valmiita hakattaviksi tervaspuiksi. Näin isojokilaisten käynnit Koirikuonossa eivät olleet vain yhden kesän asia, vaan toiminta oli varsin laajaa ja monivuotista, johon osallistui useita miehiä. Syystalvella tervaspuut käytiin kaatamassa ja rekikelien aikana ne ajettiin kasoille tervahaudan viereen, josta ne kevätahavien tullessa hakattiin pieneksi ja pinoille kuivumaan. Juhannuksen tienoilla kevätkylvöjen jälkeen tapahtui tervahaudan täyttö latominen ja varsinainen tervanpoltto. Tietoa siitä, kuinka monta hautaa siellä poltettiin ja paljonko tervaa saatiin myyntiin, ei ole enää saatavissa, mutta Iivari Kujansuu oli kertonut, että tehtailu päättyi perin onnettomasti. Tervahaudan vieressä kankaalla oli polton jälkeen valmista tavaraa 100 tynnyriä. Kun yhteen tynnyriin mahtui noin 125 litraa, oli tuotteen määrä melkoinen. Nyt eivät kuitenkaan tervamiehet ja maanomistajat päässeet yksimielisyyteen metsän vuokrasta sitkeistä neuvotteluista huolimatta. Ehkä osasyynä oli se, että tuolloin alkoi jo puulla olla arvokkaampaakin käyttöä ja myös tervan kysyntä ja hintakin alkoivat laskea. Lopultakaan eivät asianosaiset päässeet metsänvuokrasta sopimukseen. Tehtailijat tarttuivat kirveisiin, löivät tynnyrien vyöt poikki ja lähtivät kotimatkalle. *** Jotta tarina ei päättyisi näin murheellisesti, lienee sitä syytä jatkaa Iivari Kujansuun kertoman mukaisesti. Tervamiesten mukana oli tiettävästi joskus ollut myös Isojoella 1882 syntynyt neito Lyydia Elviira Itävaara. Hän saattoi olla tervamiehille sukulaisilleen ruoanlaittajana tervahautaa poltettaessa kevätkesän lempeinä päivinä ja öinä. Tiettävästi he hakivat myös ruokatarvikkeita Lahden talosta Jämijärven puolelta, jonne oli matkaa tervahaudalta vain vähän yli neljä kilometriä ja saattoivat Lahdessa kortteeratakin kylmempinä aikoina tervaspuita kootessaan. On hyvin todennäköistä, että Lahden talon tuleva isäntä Iivari, sai tällöin tutustua Lyydia Elviiraan ja alkoi katsella häntä sillä silmällä. Avioliiton he solmivat 1910. Näin muisteli Toivo Kujansuu isänsä kertoilleen kyseisestä tervanpoltosta. Einari Kivimäki kertoi kuulleensa aikoinaan Armas Koivistolta tervahautaan liittyvän version, että viimeisen polton yhteydessä olisi tervamahtareilla Honkajokilaisten tervahaudan reunalla seisovat Toivo Kujansuu (vas.) sekä Seija ja Einari Kivimäki. 16 Jämijärven Joulu 2005
ollut eväänä myös alkoholipitoisia juomia. Näiden nautiskelusta oli seurannut väsymys ja uni, jolloin tuli oli päässyt riehahtamaan valloilleen ja koko hauta paloi niin perusteellisesti, että arviolta 90 tynnyrin tervasaalis tuhoutui tuhkaksi. Vain muutama tynnyri oli tullut polttajien saaliiksi. Tämän kirjoittaja on saanut tutkia Iivari Lahden kalenterimerkintöjä ja 29.6.1908 on merkintä: Lähdimme Isojoelle hauska reisu. Taustatiedoksi kaikelle edelläkerrotulle tulkoon mainittua, että sukulaissuhteet Lahden talosta Honkajoelle ja Isojoelle ovat hyvin vahvat. Iivari Lahden isä Iisakki oli syntynyt Lahden talossa, mutta mutta hänen puolisonsa ja siis Iivarin äiti oli syntynyt Honkajoen Salomäessä. Elviira Lahti oli syntynyt Isojoen Kodesjärvellä ja oli tyttönimeltään Itävaara. Hänen äitinsä Juliana oli syntynyt Honkajoen Kalliomäessä (myöh. Kallioniemi). Näin on siis liikuttu suoraan Honkajoelta Jämijärvelle ja Honkajoelta Isojoen kautta Jämijärvelle. Varmuudella ei voida tietää, ovatko Koirikuonon tervanpolttajat olleet Honkajoelta vai Isojoelta tai molemmista. Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että Kodesjärven rannasta on matkaa Honkajoen puolelle vain parisen kilometriä. Ei voida tietää myös sitäkään, koska kyseinen tehtailu on tapahtunut. Tuntuu kuitenkin hyvin todennäköiseltä, että kaikki oheiset tarinat kertovat samasta tervahaudasta. Kun syksyllä 2004 kävimme katsomassa Einari Kivimäen opastuksella tervahaudan pohjaa, saatoimme todeta sen olevan halkaisijaltaan lähes viisitoista metriä ja vieläkin varsin selväpiirteinen ja muodoltaan hyvin säilynyt. Siitä päätellen voisi ajatella sen iäksi noin sata vuotta. Voimme hyvin kuvitella tervahaudan polttoa kyseisellä paikalla leppeinä kesäkuun päivinä ja öinä. Tasaisella kangasmaalla levisi tyynessä aamussa tervantuoksuinen savu, joka himersi ja tanssitti nousevan aamuauringon säteitä. Vesisuon suunnalta kuului käen kukunta, johon vastasi pian toinen kankaan lappeelta. Aamuyön nukuttavat tunnit olivat ohi ja tervamahtari liikkui virkeänä nokisissa pellavavaatteissaan laajan tervahaudan päällystää tarkkaillen, lapiolla tukkien ja teputellen pieksuillaan liiaksi savuavia silmäkkeitä. Tervahaudan paikka vaalimisen arvoinen Koirikuonon tervahaudasta lisätietoja odoteltaessa itse kukin voi tehdä edellä kerrotuista tarinoista omia johtopäätöksiään. Joka tapauksessa hauta kertoo ennen merkittävästä tervanpolttokulttuurista paikalla poikenneelle selvää kieltä ainakin sadan vuoden takaa. Tähän asti on paikka säilynyt lähes koskemattomana. Vain ketunluolan kaivajat ovat sitä lapiolla hieman kaivelleet. Kun viime aikoina on alettu arvostaa muinaisia asioita entistä enemmän, voisi olettaa, että paikka kiinnostaisi tuleviakin sukupolvia. Siksi kyseistä, ehkäpä kaikkiakin tervahautoja, tulisikin kaikella tavalla kunnioittaa ja sen soisi säilyvän muistomerkkinä menneiltä ajoilta. Olavi Heikkilä KIVA JOULU Hyvää joulua, hyvää joulua, kun saa lahjoja. Joulu on kivaa, kun on lunta. Joulu on kivaa, kun saa leikkiä. Joulu on kivaa, kun saa tehdä kaikkea. Jenni 8 v. Jämijärven Joulu 2005 17
Muuttuuko linnusto? Ihmisten toimenpiteet muuttavat maisemakuvaa metsissä ja pelloilla. Ilmaston lämpenemisestäkin on merkkejä. Nämä muutokset eivät voi olla vaikuttamatta myös siivekkäiden ystäviemme elinolosuhteisiin. Yritän nyt tarkastella linnuston muutoksia omasta näkökulmastani. Mitään tieteellistä näyttöä havainnoilla ei ole. Suomeen on levinnyt viimeisten vuosikymmentenkin aikana uusia lintulajeja. Maamme noin 240:stä säännöllisesti pesivistä lajeista on noin 50 levinnyt meille viimeisten 200 vuoden aikana. Neljä lajia on ihmisen istuttamia, muut ovat tulleet omin siivin. Metsissä meillä asustelee pääsääntöisesti samat lajit kuin noin 50 vuotta sitten. Runsaussuhteessa muutoksia kyllä on. Yksi selvä voittaja on ruskeanja harmaankirjava varpuslintu, rautiainen, joka on suurelle yleisölle melko tuntematon. Rautiainen on melko vanha pesimälaji. Suomessa se oli melko harvinainen viime vuosisadan puoleenväliin asti. 1950-luvulta lähtien sen kanta on kasvanut räjähdysmäisesti. Keväällä sen laulunsäkeen kuulee varmasti kuusimetsissä kulkiessaan. Muuten se on hyvin huomaamaton laji, paitsi syysmuutolla, jolloin sen helisevän kutsuäänen usein kuulee. Toinen lisääntynyt laji on peukaloinen, jota näkee silloin tällöin. Kuusitiainen on vasta viime aikoina levinnyt tänne. Muuten tiaisilla menee hyvin, vaikka metsistä on vähentynyt tärkeät lahopökkelöt. Selvästi vähentynyt on ehkä vain hömötiainen, joka itsepintaisesti haluaa itse nakertaa pesäkolon, eikä suostu siirtymään pönttöihin. Myös leppälintu on käynyt harvinaisemmaksi. Kanalinnuista riekko vetäytyy pohjoiseen. Harjujen laitamilla voi vielä riekon täälläkin kohdata. Peltojen ja kulttuuriympäristöjen linnusto on kokenut suurempia muutoksia kuin metsät. Salaojitus on hävittänyt hyviä pesäpaikkoja. Rikkaruoho- ja hyönteismyrkyt ovat osaltaan aiheuttaneet kantojen pienenemistä. Peltosirkku on taantunut koko Suomessa. En kuullut Jämijärvellä tänä kesänä yhdenkään koiraan laulua. En myöskään nähnyt ennen niin yleistä kivitaskua koko vuonna. Pensastasku on vähentynyt pelloilla, mutta sillä riittää pesäpaikkoja soiden ja metsien reunoilla. Uutena lajina olemme saaneet idästä viime vuosikymmeninä saapuneen punavarpusen. Näin ensimmäisen yksilön 1970-luvun puolella. Nyt sen kaunista vihellyslaulua kuulee melkein kaikista peltopusikoista ja puutarhoista. Paluun Jämijärvenkin pelloille on tehnyt ruisrääkkä, jonka jo pelättiin hävinneen Suomen linnustosta. Ruisrääkän kanta on lähtenyt nousuun ilmeisesti pakettipeltojen avulla. Karjatilojen väheneminen lienee suurin syy kottaraiskannan romahtamiseen. Pienoista lisääntymistä on kyllä viime vuosina havaittu. Toinen ennen niin 18 Jämijärven Joulu 2005
Ehkä näkyvin lisääntyjä on naakka, joka alkaa olla haitaksi pesiessään mielellään savupiippuihin ja tuuletuskanaviin. Töyhtöhyyppä taas on uusi tulokas linnustoomme. Tännekin se alkoi levittäytyä 1950-luvulla. Järville olemme saaneet noin sadan vuoden kuluessa uusina lajeina ainakin nauru- ja pikkulokin, nokikanan, punasotkan, istutetun kanadanhanhen, ruskosuohaukan ja kaulushaikaran. Sorsalinnuista ovat yleistyneet lapasorsa sekä tukkasotka. Rantojen rehevöityminen on ollut eduksi satakielelle ja ruokokerttuselle sekä muille harvinaisemmille kerttuslajeille. Naurulokki oli vielä 1920-luvulla suuri harvinaisuus. Kanta kasvoi vuosisadan vaihteeseen asti, mutta on nyt vähentynyt jyrkästi, minkä kyllä huomaa toukotöiden aikaan äkeen perässä lentävien lintujen määrästä. yleinen lintu, varpunen, on jo luokiteltu vaarantuneeksi. Yleistynyt se ei ole taajamissakaan, mutta harvaan asutulla maaseudulla kanta on vähentynyt jyrkästi. Lintulautojen ja muiden ruokintapaikkojen kävijöissä muutokset huomaa helpoimmin. Selvästi runsastuneita ovat sinitiainen ja viherpeippo, ehkä myöskin kuusitiainen. Urpiaisten ja vihervarpusen vierailut riippuvat tarjottavasta ja paljolti koivun siementilanteesta. Varpunen alkaa jouluaamuna olla yhä harvinaisempi näky lintulaudoilla, paitsi kirjoittajalla, jonka ruokintapaikalla sitä ei ole talon sijainnista johtuen koskaan näkynyt. Lauri Kontti Jämijärven Joulu 2005 19
Uusi opettaja Keskuskoululla Sanna Maljanen Olen syntynyt 26.5.1979 Kankaanpäässä. Asuinpaikkakuntani on Kankaanpää. Pidän melkein kaikista ruuista, erityisherkkua on katkaravut. Kuuntelen mielelläni kotimaista musiikkia, esimerkiksi Yötä ja Mambaa. Aine/luokka, jota opetat? 6. lk ja lisäksi opetan muille luokille musiikkia. Harrastan suunnistusta, jumppaa, lenkkeilyä ym. Luonteeltani olen iloinen, ystävällinen ja rehellinen. Motto: Älä anna koskaan periksi. Miksi tulit juuri Jämijärvelle? Ystäväni jäi äitiyslomalle ja tulin mielelläni hänen sijaisekseen. Sanna Maljanen työnsä äärellä. Pieni elämänkerta: Lukion jälkeen olin luokanopettajan sijaisena eri kouluilla Kankaanpäässä ja samanaikaisesti opiskelin iltaisin. Luokanopettajaksi valmistuin Rauman OKL:sta keväällä 2005. Kankaanpäähän olen asettunut vakituisesti, sillä ostimme aviomieheni kanssa sieltä omakotitalon. Samuli Kujansuu 20 Jämijärven Joulu 2005
Lukijakilpailu: Kylät sekaisin Tontut töpeksivät laatiessaan ohjeita Joulupukille. He olivat juuri saaneet Jämijärven kylien nimet kirjoitettua paperille. Joulukiireessä tontut olivat unohtaneet sulkea poroaitauksen portin. Villiintyneet porot pääsivät pureksimaan tonttujen muistiinpanot palasiksi, eivätkä tontut saa palasia kohdalleen. Auta sinä tonttuja. Järjestä kymmenen kylännimen kirjaimet uudelleen ja yhdistä saamasi nimi oikeaan kuvaan. Kirjoita kylien nimet ja niitä vastaavat kuvien numerot ja lähetä ne 30.12. mennessä joko kortilla osoitteeseen VALOKUVAKILPAILU Päivi Pihlajamäki Ruskontie 6 A 4 33710 Tampere tai sähköpostilla (otsikoksi valokuvakilpailu) paivi.pihlajamaki@netti.fi Muista laittaa mukaan vastausten lisäksi oma nimesi ja osoitteesi. Jokaisesta oikeasta kylännimi-kuvan numero -parista saat yhden lipukkeen arvontaan, jossa arvotaan kolme retkeilyaiheista palkintoa. Jo yhdelläkin oikealla vastauksella olet siis mukana arvonnassa, mutta mitä enemmän tiedät pareja, sitä paremmat ovat mahdollisuutesi voittaa. Palkinnot: Mini-Maglite -taskulamppu (kahdella AA-paristolla) Retki 0,75 l -terästermospullo Retkiruokailuvälineet Tulokset ja voittajat julkaistaan tammikuun lopulla. Voittajille ilmoitetaan myös henkilökohtaisesti. Jämijärven Joulu 2005 21
1 2 3 22 Jämijärven Joulu 2005
4 5 6 Jämijärven Joulu 2005 23
7 8 9 10 24 Jämijärven Joulu 2005
Vihun Kansakoulusta Tykköön Yliopistoon Palokosken tiellä, nopeasti hämärtyvässä illassa, matkasi koululaisia polkupyörillä Vihun suuntaan. Ryhmän kärki lähestyi Majan siltaa vauhdilla, mitä voisi sanoa kovaksi, liian kovaksi sillalle tultaessa. Mukana oli sekä tyttöjä että poikia. Puolen välin paikkeilta ryhmää kuului pojan huuto: Hei kuulkaa nyt siellä kärjessä, poljette kuin vähäjärkiset! Meillä kaikilla ei edes valot pelaa! Vastaus kuului kärjestä nopeasti: Pakko pitää vauhtia, kohta on aivan pimeää ja matkaa on vielä pirusti jäljellä! Alkoi moniääninen mölinä, josta ei sanoja juurikaan erottanut. Pimeässä toistui selkeämpänä erottuva parin tytön ääni: Ketään ei saa jättää yksin. Kärjelle huutanut poika hidasti ajoaan. Mitäs tässä kiirettä, jätänpähän itseni viimeiseksi. Jonkunhan pitää siinäkin paikassa ajaa, ja minun valoni eivät ketään häikäise. Toissapäivänä viimeksi dynamo suostui pyörimään. Poika rauhoitti mielensä ajovauhdin kanssa samanaikaisesti, aivot saivat tilaa palata päivän tekemisiin ja tekemättä jättämisiin. Koulussa oli aloitettu joulunäytelmän lukuharjoitukset. Tukkijoella-näytelmä oli pojan 15-vuotisen elämän jo monien koettujen kuusijuhlien joukosta iso poikkeus kaikkien tiptaptiptappien jälkeen. Mutta näytelmä vei nuoren mielen nopeasti mukanaan ja hetkessä oli selvää, että sehän on se ainut ja oikea joulunäytelmäksi, Tukkijoella! Ohjaajaopettaja sai koko näyttelijäporukan mukaansa. Onnistunut roolivalinta takasi sankarin, tyttöjen sekä pahojen poikien esittäjät osallistumisen innolla mukaan. Kaikki ottivat roolinsa enemmänkin kuin tosissaan heti lukuharjoituksista alkaen. Pojalle oli päivällä luokassa sattunut muistiin jäänyt tapaus. Oppitunnin alussa pojan keskittyminen Jämijärven Joulu 2005 25
oli aivan jossain muualla. Ajatus kiersi pysähtymättä hänen katsellessa Tykköön koulun isoista ikkunoista ulos, seuraten tiellä kulkijaa. Äkisti poika säpsähti, kun kuuli nimensä mainittavan ja heti perään käskyn nousta ylös. Poika nousi katsellen luokan hirnuvia oppilaita ja opettajaa, joka piti yhä totista ilmettä yllä. Opettajan taholta kuului käsky: Menehän nyt ikkunalle ja kerro mitä sieltä näkyy. Poika käveli nyt posket pikkasen punaisina aivan ikkunan viereen, pysähtyi ja katseli ulos. No, kerrohan nyt mitä näet. Tiellä kävelee nainen, nuoren näköinen, vaaleansininen takki päällä. Oikeassa kädessä roikkuu reppu tai repunmallinen jenkkikassi. Hän kävelee kirkonkylän suuntaan. Poika piti pienen tauon ja jatkoi: Kävelytyylistä päätellen hänen nimensä voisi olla vaikkapa Tuula. Opettaja jatkoi kysyen utelias ilme kasvoillaan: Mitä haluaisit tehdä hänen kanssaan? Luokan otti haltuunsa syvä hiljaisuus. Tirskuminen loppui ja Jämijärven -45 syntyneet koululapset odottivat vastausta. Pojan mieleen tuli äkisti oppitunnin aihe. Sehän oli ollut nuorten seurustelu ja seksuaalinen käyttäytyminen sekä niiden vaarat. Mitä kaikkea aikuiseksi kasvaminen tuokin tullessaan! Poika oli koko nuoren ikänsä pitänyt tyttöjä jotenkin ihmeellisinä ja kauniina tapauksina ja ujous oli edelleen voimakas tunne tyttöjä kohtaan. Mitähän opettaja tarkoittaa kysymällä halusta tehdä jotain tytön kanssa? Pojalla aivot menivät miljoonaa, sitten kuului rehvakkaasti: Kyllä minä ainakin pitäisin kädestä kiinni ja toisella kädelläni... Nyt poika piti odotuttavan pienen tauon ja jatkoi sitten:...kantaisin jenkkikassia! Vastauksen pieni huumori laukaisi luokassa hyvät taputukset, josta johtuen lopputunti meni sanallisen seurustelun ja ilonpidon piikkiin. Tunnin aihe oli ajankohtainen nuoriksi tulevilla maaseudun lapsilla. Opettaja korjasi lukujärjestystä loppupäiväksi, ja jälleen aloitettiin joulunäytelmän lukuharjoitukset. Silloin pojalle palautui ikävä muistikuva, joka aina mieleen tullessa aiheutti häpeän kirpeän kivun tunteen. Tämän roolin kanssa en pelleile, osaan joka sanan enkä unohtele! Pojan äitikin oli ollut silloin paikalla. Niin, totta kai, olihan kyseessä kotokoulun Äitienpäiväjuhla! Ja minä unohdin ja panin omiani tekstiin, voi paska! Äiti ei kyllä sanonut pahasti, vaan antoi anteeksi pyytelemättäkin. Mutta minä itse, unohdanko koskaan? 26 Jämijärven Joulu 2005
Pyöräilijöiden vauhti oli pimeyden pakottamana hiljainen. Katajiston kohdalla ryhmä pieneni hei - toivotusten myötä yhdellä. Viimeinen metsätaival loppui oman Vihun koulun kohdalla. Pojalle ja varmasti muillekin tuli kotoisa tunne, kun koulun opettajan huoneista näkyivät valot. Juholan kaupalla jälleen hei -toivotukset, ja aamurehvit tehtiin kello seitsemäksi. Pojan kotitie haarautui Möökeliltä. Sanoen viimeiset heit parille eteenpäin jatkavalle tytölle, poika polki pyörällä hiljakseen viimeisen kilometrin. Hän oli jo tottunut pimeään ja näki eteensä melko hyvin. Vaarana vain oli, jos toinen valoton pyörä tulisi vastaan, silloin rysähtäisi. Poika pääsi kuitenkin koti pihaan kunnialla. Jälleen yksi koululaisen työpäivä oli päättynyt. Vihun kansakoulun oppilaat oli sen ajan mukaan määrätty 7. luokan jälkeen Tykköön kouluun. Se tarkoitti oikaisemalla noin 15 kilometrin pyörämatkaa. Loppupäässä tie oli aivan kärrypolkua. Oppilaat ajelivat polkupyörillä pitkälle talven alkuun. Kovien pakkasten tultua vanhemmat saivat kunnalta puhutuksi taksikyyteihin rahaa. Jokaiselle oppilaalle luvattiin antaa könttäsumma, jonka saisi nostaa myöhemmin. Porukka kuitenkin välillä hajosi, jotkut menivät taksilla ja osa pyörillä. Jotkut kulkivat talvella matkansa hiihtäenkin. Hajoaminen johtui siitä, että joku Tykköön Yliopistossa opiskeleva (oppilaat olivat ottaneet nimen käyttöön) oli hokannut, että köntästä käyttämättä jääneet rahat sai itselle. Pettymys oli valtava. Kulkijat eivät saaneet markan markkaa tienatuksi, kun kunta veti omansa välistä. Poika ei juurikaan yrittänyt tienata matkarahoilla, vaan kulki taksissa tyttöjen kanssa. Ahtaus Pobedan takapenkillä oli hänestä ajoittain ihan kivaa. Taksin vaihtuessa Mercuryyn kyyti vasta hienolta tuntuikin! Joulunäytelmä kuusijuhliin valmistui ajoissa. Esitys meni kaikkien mielestä jopa niin hyvin, että opettaja intoili perustaa näytelmäkerhon. Oppilailla itsellään oli mielessään jonkinlainen oman kerhon perustaminen monessa muussa elämän muodossa. Tukkijoella-näytelmän liittymistä jouluun ei kukaan enää esittämisen jälkeen pohdiskellut. Tykköön koulu oli silloin lähes uusi ja pojalla on vielä kymmenien vuosien jälkeenkin mielessään monet tapahtumat. Jalkapallon pelaaminen koulun tasaisella pihalla oli ollut hänestä hienoa. Koulun yksi opettajista piti urheilutunteja ja jalkapallo oli lumen tuloon asti suosittu. Opettajan veli oli myös Jämijärven Joulu 2005 27
tullut jatkamaan opintojaan Tykköölle. Tämä olikin kova poika pelaamaan ja vieläpä komea nahkapusero päällään. Keväällä päättäjäisissä kunta päätti palkita Helsingin matkalla joka kylästä pari opiskelussa kunnostautunutta. Poika pääsi matkalle saaden kotoväeltä talon viimeiset kympit matkarahoiksi. Rahat loppuivat perillä heti ensimmäisenä päivänä. Poika ja nahkatakkinen kaveri panivat ohjelman uusiksi. He kulkivat perillä kahdestaan paikasta toiseen aina ennen muuta ryhmää. Mutta takaisin lähdettäessä juttu lipesi ja pahasti! Helsingin rautatieasemaa lähestyessään kaverit huomasivat kiireeltään junan lähtevän pian, eivätkä he tienneet mikä vaunu tai edes juna oli menossa kotiinpäin. Loppumatka meni juostessa. Pojat vaihtoivat vain muutaman totisen sanan. Oli nopeasti pääteltävä. Toinen oppineisuudesta palkittu poika ilmoitti: Tuo juna voisi olla oikea, joka juuri lähtee. Pojat nousivat nopeasti jo liikkuvaan junaan. Vaunu oli aivan täysi, ei ketään tuttuja näkyvissä. Pojat lähtivät tarkastamaan vaunuja. Nahkatakkinen lähti ensiksi junassa taaksepäin. Toisen kerran junassa elämänsä aikana ollut poika mitään sanomatta alkoi seurata jäljessä. Ensimmäinen kerta oli pojalla ollut tulomatka. Vaunut olivat täysiä. Vaikka poikien matkatavarat olivat vähäiset ja tuliaiset sitäkin vähäisemmät, kulkeminen oli hankalaa. Kolmas vaunu oli menossa, kun kuului tuttu ääni. Hei sankarpoikain kotiintulo ja molemmat kunnossa! Elämä oli jälleen täynnä hyvää mieltä ja kermakakkuja ja paljon! Ensio Hila Jämijärvellä 18.10.2005 Ps. Tykköön yliopisto-opiskelu auttoi poikaamme lisäsivistykseen. Myös ujous tyttöjen suhteen lientyi ja elämää jatkettiin tulevien kokemusten kovalla kädellä, kermakakkuja unohtamatta! 28 Jämijärven Joulu 2005
Kapteeni Mustaparran jäljillä Torpan pihassa ja lähialueella alkoi olla liikehdintää aikaisin aamulla lauantaina 21 toukokuuta. Tien varrella ja parkkipaikalla oli liikenteenohjaajat valmiina ohjaamaan kilpailijat saattajineen turvallisesti Torpalla toimineeseen kisakeskukseen. Kisailijoita saapui busseilla ja henkilöautoilla Satakunnan alueelta. Kauimpaa saapuvat tulivat aina Huittisista ja Raumalta asti. Kyseessä oli Satakunnan Partiolaisten vuosittaiset sudenpentukilpailut, joiden järjestelyvastuuvuorossa oli tällä kertaa Jämijärven oma partiolippukunta Miilunvartijat. Apuvoimia saatiin kiitettävästi paikkakuntalaisilta sekä naapurilippukunnilta. Torpan piha-alueelle järjestäytyi 300 sudenpentua saattajineen 57 jonoon pentueittain. Kilpailujoukkuetta kutsutaan pentueeksi, joka koostuu 4 6 sudenpennusta. Sudenpennut ovat iältään 7 10 -vuotiaita. Lisäksi heillä on mukana johtajaikäinen henkisenä tukena. Sekapentueessa oli tyttöjä ja poikia. Olipa mukana myös muutamia tyttö- ja poikapentueita. Sudenpennut olivat laumailloissa opetelleet partiotaitoja ja nyt niistä oli hyötyä. Kisat alkoivat perinteisesti suomenlipun salkoon nostolla ja lihasten venytellä alkavaa kilpailua varten. Sudenpentukilpailut ovat leikkimieliset partion alkutaipaleella olevalle partiolaisille. Pienelle kisat ovat kuitenkin vuoden kohokohta leirien ohella. Aloitustehtävän kilpailijat pääsivät aloittamaan auton tööttäyksen kuultuaan. Pentueen jäsenten tehtävänä oli valmistaa itselleen silmälappu. Pentueen yhteistyötä koeteltiin merirosvolippua tehdessä. Pienenä helpotuksena heille oli tehty lippu, josta sai käydä katsomassa mallia. Merirosvolippua tuli kuljettaa mukana koko kilpailun ajan. Lippu liehumaan reppuun ja matka metsään, kohti ensimmäistä rastia saattoi alkaa. Tehtävänä oli arvioida pullossa olevan veden määrä, papukaijan korkeus puussa, merirosvon aarrearkun paino sekä köyden pituus. Yhteistyötä koeteltiin toisellakin rastilla, jossa koko pentue kulki jonossa pitäen kädellä kiinni narusta. Yhden täytyi vuorollaan kantaa täyttä vesiämpäriä pitkin rataa, jonka aikana piti selviytyä ylityksistä, alituksista ja jopa tunnelin läpi. Hitaasti kiiruhtamalla vesi säilyi ämpärissä. Pentueelle annettiin pisteitä ämpärissä olevan veden mukaan. Yhteistyö oli valttia! Metsätaipaleen jälkeen kilpailijoita odotti miellyttävä kohokohta, ruokarasti. Sudenpentujen tehtävänä oli tehdä annetuista raaka-aineista itselleen naurava leipä, jotta naurua ja hymyä riittäisi loppupäiväksikin. Pentue valitsi mielestään parhaimman leivän, jonka he kuljettivat arvioitavaksi. Pisteitä kertyi kekseliäisyydestä ja leivän houkuttelevasta ulkonäöstä sekä kanamunan kypsyydestä. Auringon säteet lämmittivät ja ruskettivat kilpailijoita heidän syödessään välipalaa ja kerätessään voimia seuraavia haasteita varten. Partioihanteisiin kuuluu suojella luontoa, niinpä tälläkin rastilla sai pisteitä myös ruokapaikan siisteydestä. Ansaitun levähdystauon jälkeen oli aika jälleen jatkaa matkaa. Reitti kulki halki metsän, minkä jälkeen seurattiin puron vartta. Pienet partiolaiset saivat ihastella luonnon tilassa olevaa metsää, jossa he näkivät majavien kaatamia puita. Puron varteen oli sijoitettu luontorasti, jossa rastihenkilöillä oli kilpailijoille odottamassa eläinten parissa pientä pähkinää purtavaksi ennen kuin he pääsivät jatkamaan matkaa eteenpäin kohti seuraavaa rastia. Sudenpennuille on tullut tutuksi erilaiset Kiminkokeet. Rastilla kilpailijoita oli odottamassa retkeilyyn liittyviä tarvikkeita, joita sai katsoa minuutin ajan ja siirtyä sitten seuraavaan pisteeseen. Tehtävänä oli muistaa, mitkä tavarat oli otettu pois. Lähes kaikki pentueet selvisivät rastista täysin pistein. Kilpailu alkoikin olla loppusuoralla. Aarteen etsintä oli toiseksi viimeinen rasti. Aarrekartan ja metrimitan avulla piti löytää määrätyn ajan sisällä piilotetut aarteet. Rasti oli sijoitettu aurinkoiselle pellolle. Onneksi kilpailijat olivat varautuneet vesipulloilla, joilla olikin tarvetta, ja täydennystäkin oli tarjolla. Matka jatkui viimeistä rastia kohden, jossa piti olla valmiina esitettäväksi merirosvoaiheinen huuto koreografioineen. Kilpailijoiden iloksi he huomasivat olevansa perillä Torpan pihassa. Sudenpentuja saattajineen odotti ruoka, jonka jälkeen he pääsivät ostamaan kanttiinista suun makeaksi. Jännitys tiivistyi, kun Torpan seinälle alkoi ilmestyä tuloksia sen mukaan, kun pentueet saapuivat maaliin. Pillin vihellyksellä järjestäydyttiin pentueittain palkintojen jakoon ja kisojen päättämiseen. Jämijärven Joulu 2005 29
Kapteeni mustaparran jäljillä -sudenpentukilpailut työllistivät monia kymmeniä paikkakuntalaisia vapaaehtoisia sekä Miilunvartijoiden nykyisiä ja entisiä jäseniä. Pienellä paikkakunnalla kisojen järjestäminen tarvitsee talkoohenkisyyttä, ja kaikkien työpanos on todella tärkeää. Haluan Jämijärven Miilunvartijoiden puolesta kiittää maan- ja metsänomistajia, jotka antoivat alueensa kisojemme käyttöön. Olemme kiitollisia paikkakuntalaisille talkoolaisille, jotka näkivät kovan työn kisojen eteen. Ilman heidän apuaan kisoja ei olisi voitu järjestää. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä haluan kiittää lippukuntamme entisiä ja nykyisiä partiolaisia rastitehtävien ja koko kisan onnistuneesta toteutuksesta. Kiittäen yhteistyöstä ja toivottaen Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2006 kaikille Jämijärven Joulun lukijoille, Marita Hakala Miilunvartijoiden lippukunnanjohtaja 30 Jämijärven Joulu 2005
Leiriläisen kokemuksia NalleKarhulta Leirille lähtö tapahtui kololta. Leiri oli Koivistonvadin kupeessa heinä-elokuun vaihteessa. Leirialueelle päästyämme otimme rinkat selkään ja kävelimme omaan alaleiriimme. Siellä pystytimme teltat ja autoimme leiriportin rakentamisessa. Me olimme Vihun alaleirissä, joka sijaitsi Tykköön ja Poljan alaleirien välissä. Päivät alkoivat herätyksellä ja aamupalalla. Sen jälkeen meillä oli lipunnosto. Ensimmäinen ohjelmapiste oli aamulla kello 9.00. Ohjelmapisteitä lei- rillä oli 13 ja haikki. Pisteitä oli muun muassa veistely, melonta, puukon teko, uimista ja paljon kaikkea muuta. Hienointa koko leirillä oli haikki. Meidän alaleiri lähti yhdessä Poljan alaleirin kanssa viimeisenä haikille. Ensimmäisellä haikkirastilla piti rakentaa jakkara. Selviydyimme siitä nopeasti ja jatkoimme matkaa. Muita rasteja olivat ruuanlaitto, luonto ja muita partiotaitoja. Illemmalla pääsimme Ruunahoviin, jonne pystytimme laavun. Siellä me söimme ja suoritimme haikkimerkin. Partiolaiset lauloivat päättäjäisissä: Hei me hengataan taas sekä ollaan kamuja. Leiri väsyttää vähän, mutta nyt ei nukuta... Jämijärven Joulu 2005 31
Aamulla jatkoimme matkaa kohti uusia rasteja ja maalia. Tultuamme takaisin leiriin olivat sudenpennut jo saapuneet leiriin. Nyt leiriläisiä oli jotain tuhannen henkeä. Myös vanhempia oli paljon, sillä oli leirin vierailupäivä. Tämän jälkeen leiri jatkui normaalisti, paitsi että maanantaina meillä oli Jämi-päivä. Jämillä pääsimme hiihtämään ja rakentamaan leijaa. Viimeisenä päivänä purimme leirirakennelmat, pakkasimme tavarat ja lähdimme kotiin. Kalle Vuorenmaa Kuvat ja laulujen sanat osoitteesta www.sata.partio.fi/nallekarhu/ Leirilaulu: Karhun talviunta... Eero Hulkko Karhun talviunta, nukuttiin ja lunta satoi ja me poutaa odotettiin. Vihdoin tuli kesä linnuilla on pesä, metsään mekin mennä tahdottiin. Vaatekerrat pinkkaan, pakit, patjat rinkan, joukko valmis partion. ::Vuoden huippu eikös niin, nallekarhu on!:: Touhua on täällä, aina joka säällä, taukoja on turha toivoa. Partio on kaikki, huvi sekä haikki. Lätynheitto täytyy kokea. Ystäviä saamme, hyvän tuulen jaamme, se on henki partion. ::Vuoden huippu eikös niin, nallekarhu on! :: Parhaat leirihetket: leikit sekä retket, rantasauna leirikasteineen. Kunhan ilta saapuu leirituli kutsuu; huudot, laulut kaikuu korkeuteen. Metsän taakse vaipuu aurinko ja sammuu hehku iltanuotion. ::Vuoden huippu eikös niin, nallekarhu on!:: Leirillä ilmestyi oma lehti, Talja, josta saattoi lukea päivän tapahtumista. NalleKarhu = Satakunnan Partiolaiset ry:n piirileiri Jämillä kesällä 2005 Kolo = Partiolaisten kokoontumispaikka Haikki = Yön yli kestävä vaellusretki 32 Jämijärven Joulu 2005
Säilykekirsikoiden seikkailu Jouluaattona Mahtijänis tapasi Pahvin ja Pekonin. Sitten se seurusteli joulutorttujen kanssa. Pahvi ja Pekoni olivat siitä syystä mustasukkaisia, joten he liittyivät WC-ankkojen Elämä lapselle -klubiin. Tiedoksi: Pahvi ja pekoni ovat säilykekirsikoita ja niillä on vilkas kuvimielitys. Ne ovat peräisin Malediiveilta. Siitä johtuen ne ovat korkealaatuisia ja joutuivat joulukakkuun, jonka Mahtijänis perinteisesti koemaistoi. Matkalla Mahtijäniksen suuhun he tekivät surmanhypyn koiran serkun kissan kaiman koiranulkoiluttajan karvalakkiin. Sitten he ottivat suunnan kompassilla lähimpään sormustimeen. Harmi vain, että kompassi olikin suunnattu väärin, joten he päätyivät joulupukin partaan. No, olihan se ihan lämmin ja mukava, mutta siellä asusti täi, jonka nimi oli Pertti eli Pena. Pena oli isokokoinen hauska tyyppi, jolla oli ultraäänisädemegasilmät. Sillä oli myös pinkki kamerakännykkä, josta se oli tykännyt aina. Pahvi ja Pekoni lähtivät matkalle pois pukin parrasta. Ne tekivät benji-hypyn ripsiväriputkiloon. Sieltä ylöspäästyään he lähtivät tapaamaan Mahtijänistä. Heillä oli nimittäin sille pari valittua sanaa sanottavana. Siitä puheen ollen Mahtijänis oli jo havainnut säilykekirsikat, jotka tallustivat pöydällä. Se vähän ihmetteli ja se laverteli WC-ankkojen klubiin. Siitä seurasi se, että ne erotettiin liiallisten laiminlyöntien seurauksena. Sitten säilykekirsikat liittoutuivat joulutorttujen kanssa ja elivät elämänsä onnellisina loppuun asti. The End Tyttövartio Mahtijänikset Jämijärven Joulu 2005 33
JOULUPUKKI Joulupukki paljon lahjoja tuo ja perheisiin iloa suo. Pihalla paljon lunta sataa, joulupukki mopoansa kauan lataa. Joulupukilla on hassu parta, niin kuin kiharainen hiuspanta. Joulupukilla on hassu tukka, hänellä on soikio sukka. Kun joulupukki meille tuli, niin lumet yhtäkkiä suli. Essi ja Janina JOULUN TOHINAA Tontut tanssaa kuusen ympärillä ja laulelee joululauluja Kulkuset, kulkuset... Muori keittää puuroa ja pukki jakaa lahjoja. Nyt pukki on meidän talon päällä ja liukastuu katon jäällä. Lumikasaan pukki pöllähtää ja sisään tulla rynkyttää. Ja Petteri tulee perässä. Eetu 11 v., Jussi 9 v., Santeri 7 v., Samuli 10 v. 34 Jämijärven Joulu 2005
JOULUAATTONA Jouluaattona lunta sataa, joulupukki voimiansa lataa. Joulupukilta katkee parta, kaikki pois alta. Tonttu tulee sanomaan: On aika lähteä matkaan. Joulupukki kompastelee katon päällä, ja kaatuu sen jäällä. Joulu on hauskaa aikaa, Tämä on joulun taikaa! Anniina ja Annika JOULUPUKIN PARTA Joulupukin valeparta on aivan hassu. Pehmeä, luminen pumpuliparta. Antti 8 v. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA JÄMIJÄRVEN KUNTA Jämijärven Joulu 2005 35
Puh. 02-547 1649, koti 02-547 4647, auto 0500-594 618 Meillä myös kaikki sidontatyöt ja hautakiviedustus HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2006 MEILTÄ: POLTTOPUUT, MYÖS PYSTYSTÄ PINOLLE -PALVELU MANSIKAT Rantasalon tila (02) 547 5896, 050-540 3896 36 Jämijärven Joulu 2005
BUSSEITTAIN HYVÄÄ JOULUA (03) 458 6282 (03) 458 8434 Kuinka vesi voi vaikuttaa niin suuria asioita Kiitos kuluneesta vuodesta! Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! PALOJOEN VESIOSUUSKUNTA Jämijärven Ammattiautoilijat r.y. Taksiautoilijat: Kuorma-autoilijat: 0400 442 621 (02) 547 3708 Kuusikko Kauko Rajamäki Markku Ranta Juha Siren Jari Kaivuyhtymä Niemi Ay Rajamäki Markku Ranta Jukka Jämijärven Joulu 2005 37
MAANÄYTTEENOTOT VILJELYSUUNNITELMAT TILITOIMISTOPALVELUT Soita 02/547 4516 tai GSM 044 547 4516 Myös iltaisin ja viikonloppuina JÄMIJÄRVEN AGRITILIT Agrl. TIMO SORVALI ASEMATIE 151, 38800 JÄMIJÄRVI KIINTEISTÖHUOLTO JA SIIVOUSPALVELU AROLA Kiinteistöjen huolto Pihojen nurmikot Pihojen auraukset Siivoukset Kaikki kiinteistöhuoltoon liittyvä. p. 040 510 1356, (02) 547 4555. TORIKATU 13, 38700 KANKAANP PUH. 02-572 2065 AVOINNA: MA, PE 9-18, TI-TO 9-17.30, LA 9-14 Keskuskatu Keskuskatu 38, 38, 38700 KANKAANPÄÄ, 02-572975 2975 www.pentik.fi 38 Jämijärven Joulu 2005
38840 NIINISALO PUH. 02-573 450, 0500-226 367 - YLI 20 VUOTTA LUOTETTAVAA PALVELUA KALUSTEALALLA - KEITTIÖKALUSTEET JA KAAPIT - TERVETULOA TUTUSTUMAAN - PALVELEMME MA-PE 8.00-17.00 KONEHUOLTO JARMO MÄKINEN OY Loukkulantie 5 38800 JÄMIJÄRVI Puh. 0400-233 193 gsm 02-547 1492 koti 03-452 1740 korjaamo Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sekä kiitos kuluneesta vuodesta PARKANO Puh. 03-448 5100 ALA-HANNULA TAPIO ANTTILA JARI LOHIKOSKI TARJA SAARELA MARITA Fysioterapia Hieronnat Kuntosali Henkilökohtaiset ja ryhmäohjaukset synnytysten erikoislääkäri KARI ENKOLA keskiviikkoisin sisätautien erikoislääkäri JARI VALORINTA Torikatu 5, 38700 Kankaanpää p. (02) 572 3077 Karvian toimipiste p. (02) 544 1887 KOIVUMÄEN HÖYLÄÄMÖ JÄMIJÄRVI 02-547 1104 SAHAUSTA - KUIVAUSTA SORVAUSTA - HÖYLÄYSTÄ SEKÄ PUUTAVARAN MYYNTIÄ Jämijärven Joulu 2005 39
JAT- ASENNUS OY AUTOMAATION KOKONAISTOIMITTAJA Projektitoimitukset PC-valvomot Instrumentointi Ohjelmoitavat logiikat Ohjauskeskukset Puh. 0400 721 793 Fax (02) 547 1085 E-mail: jat-asennus@co.inet.fi Palvelemme Ma-Pe 8-21 La 8-18 MARKET JÄMIJÄRVI Jämijärventie 23, puh. (02) 547 1100 arto.heino@k-market.com Uudet Fordit tunnetun sopivasti myy Ford-keskus Ikaalinen Levorannan Autoliike Oy Soutajantie 10 IKAALINEN Puh. (03) 458 9388 / (03) 458 9390 Kiitos menneestä vuodesta ja siunausta tulevalle Naisten asusteiden erikoisliike HELMIINA Torikatu 9 38700 KANKAANPÄÄ Puh. 02-572 1954 Puun- ja metallintyöstöterien teroitusta TEROITUSPALVELU V. Järvinen puh. 040-552 4210 fax 02-547 1509 Keskuskatu 46 38700 KANKAANPÄÄ Kaikkea kivestä PEKKA LANNE Puh. 0400 768 466 40 Jämijärven Joulu 2005
Tilaa polttoöljy meiltä edullisesti SOITA LEOLLE: 02-572 1622 0500-126 534 NESTE ÖLJYNVÄLITYS Leo Hautaniemi 38700 Kankaanpää JÄMIJÄRVEN SEMENTTIVALIMO OY GSM 040 512 8566, 040 777 9839 Kaivonrenkaita ym. betonituotteita nopeasti ja edullisesti. Paikalle toimitettuna, myös iltaisin ja viikonloppuisin. POHJOIS-SATAKUNNAN LÄHIVAKUUTUSYHDISTYS LÄHIVAKUUTUS kaikista läheisin 03-459 020 38800 JÄMIJÄRVI Puh. (02) 547 1643 A-ryhmän sähköurakointia KESKUS- VELJET OY Fax. (02) 547 1628 Auto 0400 590 031 Jämijärven Joulu 2005 41
Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja menestystä vuodelle 2006! Sähköliike Sillanmäki Oy Peijarintie 6, 38800 Jämijärvi (02) 547 1720 sahkoliike.sillanmaki@dnainternet.net Leipomo-Konditoria Veikko V.A. Heino Ky Puh. 03-458 9700, fax 03-448 5700 Kolmen airon katu 15, Ikaalinen Avoinna: Ti-Pe 7-17 La 7-13 KAUTTAMME asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kauppa ja vuokraus lainhuudot kaupanvahvistukset arviokirjat Kankaanpään Fysioterapia TARJA ARVOLA Heponiementie 9 as 2, Jämijärvi (02) 547 1551, 040 542 2849 * Fysioterapia * Fysikaaliset hoidot * Hieronta * Akupunktio * Parafiini * Vesihieronta * Rentouttavat kylvyt LKV Kyläkeskus 1, 38860 SUURIMAA 02-573 6215 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta ULKOSEINÄ ÖLJYMAALIEN NOUTOVARASTO JÄMIJÄRVEN APTEEKKI Liike- ja maatalousyritysten kirjanpidot Palkanlaskentaa ja isännöintiä Yritysten perustamiset 38800 Jämijärvi PUH. 02-547 1722 FAX 02-547 1733 GSM 0400-893 637 Noutovarasto Markku Kärrysoja Suurimaa, Kortesluomantie 219 Puh. (02) 547 3833, 040 512 2801 Virtasen maalitehdas Parainen puh. (02) 454 4500 42 Jämijärven Joulu 2005
Keskuskatu 40 38700 KANKAANPÄÄ Puh. ja fax (02) 578 8228 PARKANO 03-448 1411 IKAALINEN 03-458 6520 Palvit, makkarat ja tuorelihat SUOMALAISESTA LIHASTA!! jalostamme myös tuomasi lihan TEHTAANMYYMÄLÄ Avoinna Ark. 9-17 JÄMIN RAHTIPALVI OY 38800 Jämijärvi 02-547 1755 Tehtaanmyymälä Teollisuustie 4, Jämijärvi Av. Ark. 10 17, la 10 14 Puh. 020 7580 403 www.univisio.fi JÄMIJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Jämijärven Joulu 2005 43
VÄLITÄMME kiinteistöjä asunto-osakkeita Kysy myös vuokrattavista loma-asunnoista! PAAVO TUORI agrologi, LKV HOIDAMME kauppakirjat arvioinnit kaupanvahvistukset lakiasiat ym. ma-to 9 17.30, pe 9 18,la 9 13 Putkiasennukset ja tarvikkeet Öljylämmitys laitteistojen myynti, asennus ja huolto SATAHÄMEEN LVI-PALVELU 38800 Jämijärvi puh. 0500 837 983 (02) 572 2301 ELÄINLÄÄKÄRI TAPANI LEHTIÖ Puhelinvastaanotto arkisin klo 8-9 02-547 1041 auto 0400-225 974 Jämijärvi 547 1808 Jämijärven metsästysseura toivottaa Hyvää Joulua Seuralle maansa vuokranneille seuran jäsenille ja muillekin luonnossa liikkujille! Puh. joht. Ari Saloniemi 0400 163 464 Jukka Saloniemi 0400 130 799 Hyvää Joulua vihreää kesää odotellessa Taimimyymälä Heikuran tila 44 Jämijärven Joulu 2005
Nähdään taas! IKAALISTEN TILI JA KIINTEISTÖ KY LKV Tarjoamme asiantuntevaa ja monipuolista palvelua: Tilitoimistopalvelut Lakiasiat Kiinteistövälitys Isännöintipalvelut Taloyhtiöiden/kiinteistöjen huollot ja siivoukset Vanha Tampereentie 18-20, PL 47, 39501 IKAALINEN Puh. 03-457 330 tai 03-457 3311/Ola Luoto OTL, VT, julk. kaup. vahv. tiki@sgic.fi Löydät meidät osoitteesta: www.iktiki.com Liikkuminen on tärkeä osa elämää. Ellet löydä sopivia jalkineita - tule meille! Valmistamme yksilöllisesti jalkineet, tukipohjalliset korotuspohjalliset, kenkien muutostyöt Sillanpäänkatu 2, 38710 Kankaanpää Puh. (02) 578 3741, fax (02) 578 3742 JUHLISTA... TOIMINTAAN Luomajärventie 34, 39500 Ikaalinen puh. (03) 452 3208, fax (03) 448 5443, GSM 0500 231 855 www.hevoskievari.com, hevoskievari@hevoskievari.com Hyvää Joulua ja Lämmöneristeistä sekä Ympäristöystävällistä Uutta Vuotta!!! JÄMIJÄRVEN AUTOMAALAAMO OY JÄMIJÄRVI PUH. 02-547 1096 BMW MINI SEAT SKODA HONDA K & M Kailasto Ky Puh. 02-547 4604 0400-592 025 040-549 6333 LAADUKKAAT KÄYTETYT AUTOT HYVÄNTUULEN AUTOTALOSTA MYYNTI - VAIHTO - RAHOITUS MYÖS OSTO RINTA-JOUPIN AUTOLIIKE HYVÄNTUULENTIE 8 PORI Puh. (02) 630 4700 Fax (02) 633 1035 www.rinta-jouppi.com Jämijärven Joulu 2005 45
TULE KAHVILLE JA OSTOKSILLE TEHTAANMYYMÄLÄÄN Parkumäentie 2, 39100 Hämeenkyrö Puh. (03) 371 5555 Avoinna ma-pe 8-18, lauantai 9-14 TAMPEREELTA n. 40 km VAASAN TIETÄ Autojen kolarivaurioihin erikoistunut korjaamo Autonhoitotuotteet Peltityöt Vahaukset Sijaisauto Tuulilasikorjaukset KYLÄRAVINTOLA Puh. 02-547 1697 Kiitos kuluneesta vuodesta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! KONEISTUS KOIVUMÄKI Ay Lahden tila 46 Jämijärven Joulu 2005
KONEISTUS MÄKI KY Puh. 02-547 1539 Mutkalan teollisuusalue 38800 JÄMIJÄRVI MONIPUOLINEN KYLÄKAUPPA SUURIMAAN KAUPPA K Y KARI MIETTINEN 02-547 3711, 040-564 9898 FAX 02-547 3733 Kiireetöntä Joulun aikaa ja Rakentavaa Uutta Vuotta! RAKENNUSPALVELU SALONIEMI Ari 0400 163 464 Riikka 0400 209 981 PARTURI Kyläkeskus 1 38860 Suurimaa 040 547 4633 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta KONEHUOLTO MARKKU KUJALA Puh. korjaamo 02-547 1620 auto 0400-331 104 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Soutajantie 8, 39500 Ikaalinen puh. 03-458 6700 Jämijärven Joulu 2005 47
Paikallisosuuspankissa on helppo asioida. Meillä ei tarvitse jonottaa numerolapuilla. Jonottamatta paras. Jos haluat hoitaa asiasi nopeasti ja vaivattomasti, niin sekin toki käy, kun käytät; * SUORAVELOITUSTA * INTERNET-MAHDOLLISUUTTA * POP-LINKKIÄ * MAKSUPALVELUA Pankkikortti Visalla asiointi antaa maksuaikaa ja hyvän eritellyn yhteenvedon ostoksistasi. Jämijärven Osuuspankki muotoutuu asiakkaiden tarpeiden mukaan. JÄMIJÄRVEN OSUUSPANKKI - aidosti lähellä ihmistä - puh. (02) 572 940 fax (02) 572 9410 48 Jämijärven Joulu 2005