Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Sinkkikloridi Päivitetty 28.10.2010 CAS nro 7646-85-7 ZnCl 2 Synonyymejä Zinc chloride Zinc dichloride Zinc(II)chloride Zinc butter Butter of zinc Tuoterekisteritiedot Suomessa (2009) Valmisteiden lukumäärä 22 tuotetta Maahantuonti/tonnia 134 Valmistus/tonnia 1 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Suomessa 135 (108) Metallien pintakäsittely, maalaustyö, juotoksissa käytettävä juoksute, galvanointi, korroosionesto, yleis- ja laboratoriokemikaali. Aineen luokitus- ja merkintätiedot ja HTP-arvot Väistyvän lainsäädännön mukaan Luokitus Xn; R22 C; R34 N; R50-53 Pitoisuusrajat: C 25%; C, N; R22-34-50/53 Merkintä Syövyttävää C Ympäristölle vaarallista N R22 Terveydelle haitallista nieltynä R34 Syövyttävää R50/53 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä 10% C<25%; C, N; R34-51/53 5% C<10%; Xn, N; R36/37/38-51/53 2.5% C<5%; N; R51/53 0.25% C<2.5%; R52/53 CLP-asetuksen (EY N:o 1272/2008 ja sen 1. tekninen mukautus EY N:o 790/2009) mukaan Luokitus Merkintä
Acute Tox. 4 * Skin Corr. 1B Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1 H302 H314 H400 H410 GHS05 GHS07 GHS09 Vaara H302 H314 H410 * vähimmäisluokitus HTP-arvot (STM asetus 557/2009) 8 h 1 mg/m 3 (huurut) H302 Haitallista nieltynä. H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille. H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Alankomaat 2008 1 Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Molekyylipaino (g/mol) 136,27 Liukoisuus veteen, 20 C (mg/l) 4 320 000 Höyrynpaine, 428 C (Pa) 133 Sulamispiste ( C) 283 Kiehumispiste ( C) 732 logk ow Työntekijät saattavat altistua aineelle hengityksen ja ihon kautta - aineen valmistuksen yhteydessä (jauheena ja liuoksena) - aineen käytössä metallin galvanoinnissa Kuluttajat saattavat altistua aineelle - ihon kautta (ainetta sisältävien kosmeettisten ja lääkevalmisteiden käytössä) - suun kautta (ainetta sisältävien suuvesien käytössä) Lisäksi kuluttajat saavat sinkkiä ruuan mukana. Vesiympäristö ja maaperä: - Käyttö kemianteollisuudessa, galvanointi- ja akkuteollisuudessa ja fungisidien tuotannossa Jätevedenpuhdistamo: - Kemianteollisuus sekä musteiden ja väriaineiden valmistus Ei tietoa 3 Vaikutukset 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista Aine aiheuttaa nieltynä ruuansulatuskanavan verenvuotoja ja pitemmän ajan kuluessa haima- ja pernamuutoksia sekä veren kuparitason alenemista. Aine on syövyttävää. Sinkki on myös välttämätön hivenaine, jonka puutos aiheuttaa mm. sikiön kehityshäiriöitä.
Toksikokinetiikka Välitön myrkyllisyys Ärsyttävyys/syövyttävyys Herkistävyys Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Vaarallisuus lisääntymiselle Aineen imeytyminen ruuansulatuskanavasta riippuu elimistön sinkkivarastoista: puutostilassa suurempi osa imeytyy. Normaalisti imeytyminen on 20-30 % saadusta aineesta. Hengityksen kautta sinkkipartikkeleista imeytyy yhdisteestä riippuen 20-40 %. Iholta aine imeytyy hitaasti ja maksimissaan 2 %. Aine jakautuu koko elimistöön. Aine toimii kofaktorina elimistön metaboliareaktioissa yli 200 entsyymijärjestelmässä. Aine erittyy pääasiassa ulosteeseen, mutta myös virtsaan, sylkeen, hikeen ja äidinmaitoon sekä poistuu lähtevien hiusten mukana. Aineen LD 50 -arvo suun kautta annettuna uroshiirelle on 1260 mg/kg ja urosrotalle 1100 mg/kg. Hengitettynä naarasrotalle LC 50 -arvo on korkeintaan 1975 mg/m 3. Aine aiheutti suun kautta saatuna silmäoireita kuten silmäterän supistumista ja sidekalvon tulehdusta. Hengitettynä oireita olivat hengitysvaikeudet, keuhkoverenvuodot ja -ödeema. Aineen vaikutuksista iholle annettuna ei ole tutkimustietoa. Ihmisaltistumisista on tietoa onnettomuusraporteista. Hengitettynä 4075 mg/m 3 :n pitoisuus aiheutti yskää, rintakipua, pahoinvointia, päänsärkyä, keuhkoödeemaa ja -fibroosia sekä äkillistä hengitysvajausta. Myös kuolemantapauksia on sattunut. Aine luokitellaan haitalliseksi nieltynä. Aine aiheuttaa hiirelle, kaniinille ja marsulle iholle annettuna vaikeita ihovaurioita. Aine on syövyttävää. Aineen herkistävyydestä ei ole eläinkoetietoa. Koska kuitenkaan verrattavissa oleva sinkkisulfaatti ei ole herkistävää eikä kloridi-ionilla ole herkistäviä ominaisuuksia, ei ainetta luokitella herkistäväksi. Sinkkikationi aiheuttaa suun kautta rotalle haima- ja pernavaikutuksia. NOAELarvo Zn-monoglyseraatille on 13 viikon kokeessa noin 13,26 mg Zn 2+ /kg. Marsulla ZnO-pöly hengitettynä aiheuttaa keuhkokudoksen tulehdusta, LOAECarvo 3 vrk:n kokeessa on 2,3 mg ZnO/m 3. Ihmisellä aineen NOAEL-arvo suun kautta annettuna on 50 mg Zn 2+ /vrk. Annos 150 mg Zn 2+ /vrk alentaa elimistön kupari-ionitasoa. Naiset ovat vaikutukselle herkempiä. Koe-eläintutkimuksissa ja epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole saatu viitteitä suorasta syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta. Ainetta ei luokitella syöpävaaralliseksi. Aineen perimävaarallisuuskokeissa in vitro on saatu joitakin positiivisia tuloksia. In vivo -kokeiden tulokset olivat keskenään osittain ristiriitaisia. Luokitukseen riittävää näyttöä perimävaarallisuudesta ei ole saatu, eikä ainetta luokitella perimävaaralliseksi. Aine vähensi rotalla siittiöiden liikkuvuutta annoksella 200 mg Zn 2+ /kg suun kautta. Tämä vaikutus saattaa kuitenkin olla epäsuora ja kuvastaa vaikutuksia muihin fysiologisiin toimintoihin. Aineen yliannostuksen aiheuttamista kehityshäiriöistä ei ole varmoja todisteita. Sen sijaan liian vähäinen saanti aiheuttaa sekä hedelmällisyyden alenemista että sikiön kehityshäiriöitä. Ainetta ei luokitella lisääntymiselle vaaralliseksi. 3.2 Ympäristövaikutukset 3.2.1 Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) - Tulokset sinkin riskinarviointiraportista. PNEC add eli ihmistoiminnasta aiheutuneen ylimääräisen sinkin PNEC Käytetty turvakerroin
Haitaton pitoisuus vedessä (mg/l) 0,0078 2 (liuennut sinkki; makea vesi; kova vesi: 24 mg/l/caco 3 ) 0,0031 (liuennut sinkki; makea vesi; pehmeä vesi:< 24 mg/l/caco 3 ) (laskettu veden yleisestä PNEC:stä jakamalla vedenvaikutussuhteella WER=2,5) Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla (mg/l) 0,052 (liuennut sinkki) 100 Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg/kg) 49 (dwt) 10 11 (wwt) Haitaton pitoisuus maaperässä (mg/kg) 26 (dwt) 2 23 (wwt) Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: 3.2.2 Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Tulokset sinkin riskinarviointiraportista Tulos Menetelmä ja laji Viherlevä, myrkyllisyys EC50 ja NOEC (mg/l, 72 h) Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg/l, 24 tuntia) Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg/l, 96 vrk) Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) Kala, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) 0,15 EC50, OECD 201, liuennut sinkki, Pseudokierchneriella subcapitata 0,05 NOEC, OECD 201, liuennut sinkki, Pseudokierchneriella subcapitata 0,032 NOEC, 7-14 vrk, geometrinen keskiarvo(n=8) Skeletonema costatum 0,07 liuennut sinkki, Daphnia magna 0,14 liuennut sinkki, Onchorhynchus mykiss 0,15 0,088 100 0,66 0,189 Mikrobitoksisuus (mg/l) 5,2 0,3 Vaikutukset muihin eliöihin 488 609 1101 3.2.3 Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) - 48 h, OECD 202, Daphnia magna NOEC, 3-7 vko, geometrinen keskiarvo(n=27), makea vesi, Daphnia magna 96 h, Brachydanio rerio, sinkkijauhe, ei vaikutuksia 14 vrk, sinkkisulfaatti, geometrinen keskiarvo (n=9), Brachydanio rerio 30 vrk, sinkkikloridi, geometrinen keskiarvo (n=15), Onchorhynchus mykiss 3 h, EC50, bakteeri, aktiiviliete hengityksessä, sinkkisulfaatti 30 min, EC10, Pseudomonas putida, sinkkikloridi 6 vko, NOEC, Hyalella azteca, sinkkikloridi 3 vko, NOEC, Chironomus tentans, sinkkikloridi 4 vko, NOEC, Tubifex tubifex, sinkkikloridi
3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Helposti hajoava ("Ready Biodegradability") Luontaisesti hajoava ("Inherent Biodegrability") Tulos - - - - Menetelmä Tunnetut hajoamistuotteet - Dissosioituu sinkkikationeiksi ja kloridianioneiksi. Hydrolyysi - - Muuta tietoa hajoamisesta, - - II Komission tiedonanto 2008/C 154/01 ja suositus 2008/464/EY riskinarvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista riskien vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät Aineen tuotannosta aiheutuu altistusta, joka voi aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla. Tätä lainsäädäntöä on noudatettava. Kuluttajat Riskinarvion mukaan ei aiheudu - Ympäristön kautta altistuvat ihmiset riskiä. Riskinarvion mukaan ei aiheudu riskiä. -
Ympäristö Vesiympäristö ja sedimentti: - Aineen käytöstä yhdessä tuotantolaitoksessa sekä väriaine- ja musteteollisuudessa (formulointi ja prosessointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia paikallisesti. - Aineen käytöstä kolmessa tuotantolaitoksessa sekä kemian- ja akkuteollisuudessa (prosessointi) ja väriaine- ja musteteollisuudessa (formulointi ja prosessointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia sedimentissä eläville organismeille. - Useiden tuotantolaitosten osalta ja useissa prosessiskenaarioissa ei ole tunnistettu välitöntä vaaraa, mutta mahdollista riskiä ei voida jättää huomiotta, koska alueella saattaa olla paikallisesti korkeita sinkin taustapitoisuuksia. Maaympäristö: - Aineen käytöstä kemianteollisuudessa (prosessointi) ja väri- ja musteteollisuudessa (formulointi ja prosessointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia Jätevedenpuhdistamon mikrobit: - Aineen käytöstä kolmessa tuotantolaitoksessa sekä kemian- ja akkuteollisuudessa (prosessointi) ja väriaine- ja musteteollisuudessa (formulointi ja prosessointi) voi aiheutua altistusta ja vaikutuksia. Myös sinkkimetallin riskinarviossa kuvatut alueelliset ympäristöriskit tulee ottaa huomioon. 1. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ympäristön laatustandardeja sellaisille vesipiireille, joissa sinkkipäästöt voivat aiheuttaa vaaraa. Vesipiirien hoitosuunnitelmiin olisi sisällytettävä kansalliset pilaantumista vähentävät toimenpiteet kyseisten ympäristön laatustandardien täyttämiseksi vuoteen 2015 mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (1) säännösten mukaisesti. 2. Jäsenvaltioiden olisi tiedotettava komissiolle sinkinlähteiden ja reaktioteiden vaikutuksista vesistöihin, mahdollisista tarkastuksista ja myös vesistöjen sinkkipitoisuuksista, jotta harkittaisiin sinkkiä koskevien määräysten antamista direktiivin 2000/60/EY liitteen X seuraavassa tarkistuksessa. 3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (2) mukaisesti myönnetyissä toimiluvissa sinkkiin ja sinkkiyhdisteisiin liittyvät edellytykset, päästöjen raja-arvot tai vastaavat parametrit tai tekniset toimenpiteet, jotta asianosaiset laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ( BAT ) siten, että otetaan huomioon asianomaisten laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet. 4. Jäsenvaltioiden olisi seurattava huolellisesti sinkki- ja sinkkiyhdisteitä koskevan parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamista ja ilmoitettava komissiolle kaikesta mahdollisesta tärkeästä kehityksestä osana parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevaa tietojenvaihtoa. 5. Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä. III Riskinvähennysstrategian havainnot, jatkotoimenpiteet ja kansalliset ehdotukset Riskinvähennysstrategia - Kiellot ja rajoitukset - Kansalliset ehdotukset -