Verkkopäivä 2009 Kari Kuusela Tarkasti euroja + hurjasti osaamista = varmasti virtaa
2 Rautarouvasta kaikki alkoi 1 Huittinen KOROINEN Raisio Lieto LIETO Paimio Turku Hanko Salo Somero Toijala FORSSA Tammisaari Valkeakoski Hämeenlinna HIKIÄ Riihimäki Karkkila NURMIJÄRVI Kerava RUOTSINKYLÄ Porvoo Lohja Espoo Vantaa Helsinki Heinola Lahti Kuusankoski KORIA Orimattila Kouvola Anjalankoski Kotka LUUKKALA YLLIKKÄLÄ Lappeenranta Hamina IMATRA Johto uusittu (106 km) Johto uusitaan seuraavan 10 vuoden aikana (312 km) Pvm Esityksen nimi / Tekijä
3 Haasteet Sähkömarkkinoiden edistäminen Uusien suurten yksiköiden verkkoon liittäminen Alueelliset tuotannon ja kulutuksen muutokset Tarkasti euroja + hurjasti osaamista = varmasti virtaa Fingrid paljon vartijana Verkkoinvestoinneista lisäarvoa asiakkaille Oikein ajoitettu ja tehokas kunnonhallinta ylläpitää verkon arvoa Yhteistyöllä hyviin tuloksiin Ikääntyvä verkko 20.8.2009 Kari Kuusela
4 Kantaverkon arvo? Omaisuuden arvon ylläpitämisen ja kehittämisen tavoitteet? Jälleenhankintaarvo Jälleenhankinta-arvo on nykyisten voimajohtojen ja asemien hinta, mikäli ne nyt jouduttaisiin hankkimaan uutena Nykyarvo Nykyarvossa huomioidaan voimajohtojen ja sähköasemien ikä 'Valot päällä valtakunnassa ja toimivat sähkömarkkinat' - arvo Valot päällä ja toimivasähköjärjestelmä - kantaverkon arvo nyt, huomenna ja 80-vuoden päästä
5 Kantaverkon kehittämisen, rakentamisen ja kunnonhallinnan keskeiset tavoitteet Fingridin verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla. Sähkön siirrossa on korkea käyttövarmuustaso. Siirtokapasiteetti on riittävä markkinoiden tarpeisiin Fingridille asetettujen velvoitteiden mukaisesti. Verkon investointitoiminta ja kunnonhallinta on kustannustehokasta ja yhtiön taloudenpitoon sovitettua. Yhtiössä on tarpeellinen henkilöstö ja osaaminen on niin syvällistä, että hallitsemme myös keskeiset alan erityiskysymykset ja pystymme kehittämään toimintaamme jatkuvasti. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Fingrid toimii vuorovaikutteisesti asiakkaiden, viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä varmistaa alan palvelujen saatavuuden. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti johdon katselmuksilla.
6 Verkon kehittämis- ja rakentamisperiaatteet Asiakkaiden tulevat tarpeet Itämeren alueen sähkömarkkinoiden edistäminen Kustannustehokkuus Verkon ikääntymisen hallinta pitkän aikavälin verkkovisio kantaverkon kehittämissuunnitelma Itämerenalueen kymmenvuotinen verkkosuunnitelma Ennusteet Analyysit Kuntoarviot Teknis-taloudelliset optimoinnit
7 Hankkeiden kustannusten kattaminen Kantaverkkotariffi Fingridin normaalien mitoitus- ja suunnittelukäytäntöjen mukaiset vahvistukset Erillinen maksu Asiakkaiden liitynnästä aiheutuvat välittömät liittymiskustannukset Kustannus yhteyden sähkönsiirrolta Jos vastavuoroisuusperiaatteet eivät toteudu kansainvälisesti
8 Hankkeiden kannattavuuden määrittäminen Kehittämisvelvoitteen ja järjestelmävastuun hoidon edellyttämät hankkeet vaikutukset kansantalouteen ja yritystalouteen asiakashyödyt esim. käyttövarmuuden parantuminen Fingridin kustannukset esim. vastakauppa, kunnossapito mitoitusperiaatteiden täyttyminen strategisesti tärkeät hankkeet Sähkömarkkinoiden edistämiseksi tehtävät Pohjoismaihin tai Baltiaan suuntautuvat hankkeet vaikutukset kansantalouteen koko Itämeren alueella sekä yritystalouteen Yhteisen sähkömarkkina-alueen ulkopuoliseen maahan suuntautuvat hankkeet teknisten vaatimusten ja käyttöedellytysten täyttyminen vaikutukset sähkömarkkinoiden toimivuuteen ja käyttövarmuuteen yhtiön taloudelliset tavoitteet
9 Haasteet Sähkömarkkinoiden edistäminen Uusien suurten yksiköiden verkkoon liittäminen Alueelliset tuotannon ja kulutuksen muutokset Tarkasti euroja + hurjasti osaamista = varmasti virtaa Fingrid paljon vartijana Verkkoinvestoinneista lisäarvoa asiakkaille Oikein ajoitettu ja tehokas kunnonhallinta ylläpitää verkon arvoa Yhteistyöllä hyviin tuloksiin Ikääntyvä verkko 20.8.2009 Kari Kuusela
1925-1929 1930-1934 1935-1939 1940-1944 1945-1949 1950-1954 1955-1959 1960-1964 1965-1969 1970-1974 1975-1979 1980-1984 1985-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2014 2015-2019 Pituus [km] Uusi luku Suomen sähköverkon kehitystarinassa "Rautarouva": sähkönsiirto itälänsi suunnassa Vesivoiman siirtäminen kuluttajille Sähkön kulutuksen kasvu - suuret tuotantoyksiköt (hiili- ja ydinvoima) verkkoon Suurten yksikköjen - ydinvoiman ja keskittyneen tuulivoiman - liittäminen verkkoon. Ikääntyvän verkon uudistaminen. 2500 Lähde: Fortum 2000 Lähde: TVO 1500 1000 500 Lähde: Fortum 0 110 kv 220 kv 400 kv 20.8.2009 Kari Kuusela Lähde: ilmasto.org
11 Miksi suuria investointeja sähköverkkoon? Fingridin investointiohjelma pohjautuu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan sähköntuotannon omavaraisuus 2000 MW tuulivoimaa sekä ydinvoimaa Strategian toteuttaminen vaatii kantaverkon merkittävää vahvistamista Lisäksi sähkömarkkinoiden edistäminen ja verkon osien vanheneminen edellyttävät investointeja Lähde: www.tem.fi
12 Kantaverkon tiekartta Suomen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiselle 1. vaihe noin 350 km voimajohtoja Yllikkälä (Lappeenranta) - Huutokoski (Joroinen) Ulvila - Kristiinankaupunki Hikiä (Hausjärvi) Forssa 200 MW varavoimaa 2. vaihe noin 300-400 km voimajohtoja 3. yhdysjohto Ruotsiin Ventusneva (Kokkola) Pyhänselkä (Muhos) 3. vaihe noin 200 km voimajohtoa Lieto Forssa Keminmaa - Pyhänselkä (Muhos) 4. vaihe: uusien voimalaitosten vaatimat yhteydet ja varavoimalaitokset 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut
13 Investointiohjelman perustana toimiva maankäyttöpolitiikka 2000 km Johtojen rakentaminen 2009-2019 Lähtökohtana onnistunut YVA ja keskustelut maanomistajien kanssa 1500 km 1000 km 500 km Johdot sijoitetaan ensisijaisesti vanhan johdon paikalle tai viereen 0 km uudelle johtokadulle nykyisen johdon rinnalle nykyisen johdon paikalle Puolueeton lunastustoimikunta määrittää korvauksen maanomistajien tasapuolinen kohtelu puheenjohtajana paikallinen maanmittausinsinööri kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa uskottua miestä Ennakkosopimuksilla taataan joustava rakentaminen
14 Sähkömarkkinoiden edistäminen jatkuu EstLink 2 650 MW; 500 kv; 300 M ; 140 km merikaapeli EU tuki 100 milj.? Valmis 2014? FennoSkan 2 800 MW; 500 kv; 315 milj. ; 200 km merikaapeli Pääurakat tilattu ja luvat myönnetty Kaapelin koestukset saatu päätökseen Valmis 2011
MEUR 15 Fingridin investointiohjelma 220 200 180 160 140 120 Estlink Reservivoimalaitokset Kolmas yhdysjohto Fenno-Skan 2 Kotimaan verkko 100 80 60 40 20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
16 Haasteet Sähkömarkkinoiden edistäminen Uusien suurten yksiköiden verkkoon liittäminen Alueelliset tuotannon ja kulutuksen muutokset Tarkasti euroja + hurjasti osaamista = varmasti virtaa Fingrid paljon vartijana Verkkoinvestoinneista lisäarvoa asiakkaille Oikein ajoitettu ja tehokas kunnonhallinta ylläpitää verkon arvoa Yhteistyöllä hyviin tuloksiin Ikääntyvä verkko 20.8.2009 Kari Kuusela
17 Kunnonhallinnan pääperiaatteet Kunnossapidon mitoitus viranomaismääräykset käyttövarmuus käyttöikä valmistajien suositukset kokemukset kunto käyttöikäodotukset Tiedot kerätään ja ylläpidetään Kunnossapidon kohdistaminen kunto tärkeys Tuloksellisuutta mitataan Elinkaaren hallinta kansainväliset vertailututkimukset sisäinen tehokkuusseuranta Korjaus- ja varaosavalmius Optimointi jatketaan kokonaisuuden kannalta hallitusti yllättävät viat kunnossapito-, perusparannus- ja uusimistoimenpiteet sovitetaan investointisuunnitelmaan
18 Kaikesta huolimatta näinkin voi käydä
19 Pylväät pystyssä valtakunnassa: haruskorroosion ennaltaehkäisy Harus= vaijeri, joka tukee voimajohtopylvästä Harusten kaksoissilmukoissa kemiallista ja sähkökemiallista korroosiota Mittava selvitys harusten maanalaisten osien korroosiosta merkittävä määrä harusten esiin kaivamisia ja analysointia vaurioituneet osat vaihdetaan Tutkimus- ja kehitystyöhankkeet: vartaiden kunnon ultraäänipohjainen mittausmenetelmä uusia menetelmiä ja rakenneratkaisuja : ruostumaton ja haponkestävä teräs, komposiittimateriaalit ja betoninen harusperustus 20.8.2009 Kari Kuusela
20 Riskiarviot käynnistivät alumiinipylväiden vaihtotyöt Alumiinipylväiden vaihtotyö käynnistyi 1990-luvun lopulla ja saatiin päätökseen maaliskuussa 2009 Hanke pitkittyi leutojen talvien ja keskeytysten saantivaikeuksien vuoksi Hankkeessa vaihdettiin 1300 pylvästä vaikeissa olosuhteissa kaksi autonosturia/ pylväspaikka ei vakavia työtapaturmia
21 Haasteet Sähkömarkkinoiden edistäminen Uusien suurten yksiköiden verkkoon liittäminen Alueelliset tuotannon ja kulutuksen muutokset Tarkasti euroja + hurjasti osaamista = varmasti virtaa Fingrid paljon vartijana Verkkoinvestoinneista lisäarvoa asiakkaille Oikein ajoitettu ja tehokas kunnonhallinta ylläpitää verkon arvoa Yhteistyöllä hyviin tuloksiin Ikääntyvä verkko 20.8.2009 Kari Kuusela
22 Yhteistyöllä palvelutoimittajien kanssa hyviin tuloksiin Fingridissä vahva tekninen osaaminen - hankinta, laiteasiantuntijat ja valvonta Työt ostetaan osaavilta palvelutoimittajilta kilpailuttamalla SIIRTOVARMUUS FINGRIDIN VERKOSSA HÄIRIÖKESKEYTYKSET LIITTYMISPISTEISSÄ Vuosittain palautepalaverit kaikkien sopimustoimittajien kanssa Toiminnan kehittämistä mm. auditoinnein
23 Tiivis asiakastyö perustana 110 kv kehittymiselle Asiakkaiden näkemykset ja tarpeet ovat verkkosuunnittelun perusta Verkkotoimikunta verkon kehittämiseen yhteistyöelin Fingridin ja asiakkaiden välillä tavoitteena parantaa ja syventää yhteistyötä verkon suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnonhallinnassa sekä ympäristöasioissa Aluesuunnitelmat - suunnitelmissa yhdistyvät asiakkaiden aluetuntemus ja Fingridin runkoverkon tarpeet saavutetaan optimaalinen verkko Kytkentäsuunnittelu Kehitysyhteistyö uusi laskutusmittaus- ja taseselvitysjärjestelmä ekstranetpalvelussa
UTSJOKI 24 Verkkopalveluiden Fingridin yhteyshenkilöiden vastuualueet 1.7.2009 - Jako pääpiirtein maantieteellinen Poikkeuksena yksittäiset teollisuuslaitokset IVALO VAJUKOSKI KOKKOSNIVA VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI PIRTTIKOSKI OSSAUSKOSKI TAIVALKOSKI Jarno Sederlund: Lappi Kainuu Savo-Karjala Kaakkois-Suomi Petri Parviainen: Pohjanmaa Keski-Suomi Häme Lounais-Suomi Uusimaa TUOVILA KRISTIINA MERI-PORI OLKILUOTO RAUMA VENTUSNEVA ULVILA KALAJOKI SEINÄJOKI HUITTINEN LIETO SALO FORSSA VIRKKALA SELLEE LEVÄSUO KANGASALA HYVINKÄÄ ALAJÄRVI PETÄJÄVESI KEMINMAA UUSNIVALA JÄMSÄ TOIVILA HIKIÄ NURMIJÄRVI ANTTILA PIKKARALA PYHÄKOSKI VIHTAVUORI KORIA PYHÄNSELKÄ UTANEN VISULAHTI KYMI LOVIISA NUOJUA VUOLIJOKI YLLIKKÄLÄ ALAPITKÄ VARKAUS HUUTOKOSKI SEITENOIKEA IMATRA PUHOS LIEKSA UIMAHARJU KONTIOLAHTI INKOO LÄNSISALMI TAMMISTO ESPOO
25 Varmasti virtaa yhteistyöllä hyviin tuloksiin Pitkäjänteinen verkon suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito Osaava henkilöstö Luottamuksellisuus asiakkaisiin ja sidosryhmiin Hyvin hoidettu talous Varmasti virtaa
26 Valot päällä valtakunnassa 20.8.2009 Kari Kuusela