Osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 Q4 1.1.-31.3.2010 1.4.-30.6.2010 1.7.-30.9.2010 1.10.-31.12.2010
1(11) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2010 Yhteenveto Kannattavuus parani edellisvuoteen verrattuna huolimatta liikevaihdon laskusta Kannattavuuden parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma etenee tavoitteiden mukaisesti Tilauskanta on edelleen vahva, 839 miljoonaa euroa (817) Destian hallitus vahvisti yhtiölle uuden strategian ja taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2011 2013 Valtatie 4 Kemin kohta -urakka valmistui ja palkittiin Pohjois-Suomen vuoden 2010 parhaana rakennustekona Lauttapalvelut eriytyi osittaisjakautumisella vuoden vaihteessa Destia Oy:stä Avainluvut, MEUR 1-9/2010 1-9/2009 7-9/2010 7-9/2009 1-12/2009 Liikevaihto 390,9 450,2 * 179,2 205,4 ** 603,4 Liiketulos 7,8 3,3 12,1 12,1-16,9 % liikevaihdosta 2,0 0,7 6,8 5,9-2,8 Katsauskauden tulos 4,6 0,8 11,1 10,4-17,7 % liikevaihdosta 1,2 0,2 6,2 5,0-2,9 Tilauskanta katsauskauden lopussa 839,0 817,3 753,3 * ilman lauttapalveluita 427,7 ** ilman lauttapalveluita 197,2 Toimintaympäristö Infrarakentamisen suhdannenäkymät ovat heikot ja markkinan arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla vuonna 2010. Maanrakennusalan yritysten liikevaihdot ovat pudonneet alkuvuodesta lähes viidenneksen. Alamäen odotetaan kuitenkin taittuvan vielä kuluvan vuoden puolella. Kehityksen uskotaan kääntyvän positiiviseksi Uudellamaalla ja Pohjois-Suomessa. Suomen eteläosissa on käynnissä ja lähivuosina aktiivisessa vaiheessa useita suurhankkeita, kun samaan aikaan osassa maata töitä on vähän. (Maa- ja vesirakennusalan näkymät 2010 2011, syyskuu 2010, VTT.) VTT:n näkemyksestä poiketen Destia arvioi markkinan laskevan edellisvuoteen verrattuna. Infrarakentamisen markkinassa arvioidaan vuonna 2011 tapahtuvan pieni notkahdus, minkä jälkeen markkina kääntyy selvään kasvuun vuonna 2012 vetureina tie- ja ratainvestoinnit sekä kaivostoiminta. Muuta rakennustoimintaa leikkaavat kuntien ja valtion heikko taloustilanne sekä yksityisten infrainvestointien vähäisyys ja mahdollisuudet. (Maa- ja vesirakennusalan näkymät 2010 2011, syyskuu 2010, VTT.) Maarakennusalan kustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuoden 2009 syyskuusta vuoden 2010 syyskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin maarakenteiden 1,2 prosentista betonirakenteiden 6,6 prosenttiin. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti polttoaineiden ja energian kallistuminen sekä työvoimakustannusten nousu. Kokonaisindeksin nousua hillitsi erityisesti maa- ja kiviaineksen halpeneminen. (Maarakennuskustannusindeksi 18.10.2010, Tilastokeskus.) Liikevaihdon kehitys liiketoiminnoittain 1.1.2010 alkaen Destian toiminta on koostunut kolmesta liiketoimintaryhmästä, Infrarakentaminen, Infrahoito ja Rocks, sekä konserniyksiköistä, jotka ovat Talous ja rahoitus, Lakipalvelut, Henkilöstö, Viestintä sekä Yrityssuunnittelu ja kehittäminen. Kukin tytäryhtiö ja alakonserni ovat osa liiketoimintaryhmien operatiivista toimintaa. Destia Trafficin liiketoiminta siirtyi Mediamobile Nordicille 1.7.2010 alkaen. Destian liikevaihto tammi-syyskuulta laski 13,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kauteen verrattuna, ja oli 390,9 miljoonaa euroa (450,2). Edellisvuoden vastaavan kauden liikevaihto ilman lauttapalveluita oli 427,7 miljoonaa euroa. Konsernin tulouttamaton työkanta syyskuun lopussa oli 839,0 miljoonaa euroa (817,3).
2(11) Infrarakentaminen-liiketoiminta Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää väylä- ja ympäristörakentamisen, silta- ja energiainfran rakentamisen, päällystepalvelut, suunnittele ja toteuta -projektit, suunnittelu-, mittaus- ja tutkimuspalvelut sekä kansainvälisen urakoinnin ja konsultoinnin. Avainluvut, MEUR 1-9/2010 1-9/2009 7-9/2010 7-9/2009 1-12/2009 Liikevaihto 224,2 252,5 115,4 129,1 334,8 % konsernin liikevaihdosta 57,3 56,1 64,4 62,8 55,5 Tilauskanta katsauskauden lopussa 333,7 321,0 332,8 Henkilöstö keskimäärin 1211 1514 1237 1619 1485 Kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 10,6 prosenttia ja koko katsauskauden liikevaihto 11,2 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Liikevaihdon alenema johtui perusinfrarakentamisen kysynnän vähenemisestä. Infrarakentamisen tilauskanta katsauskauden lopussa oli hieman edellisvuotta paremmalla tasolla. Urakat jakaantuivat edellisvuotta pidemmälle ajanjaksolle. Henkilöstömäärään vaikuttivat vuoden 2009 lopussa toteutetut henkilöstösopeutukset. Katsauskaudella käynnissä olleita suurimpia hankkeita olivat Valtatie 4:n Joutsa Toivakka, Valtatie 6:n Lappeenranta Imatra, Valtatie 6 Joensuun kehätie, Valtatie 5:n Koirakivi Hurus Kaakkois- ja Etelä-Suomessa sekä Kantatie 51 Kirkkonummi Espoon Kivenlahti sekä Länsimetro pääkaupunkiseudulla. Valtatie 4 Kemin kohta Pohjois-Suomessa hanke valmistui katsauskaudella aikataulussaan. Valtatie 4 Kemin kohta palkittiin katsauskaudella Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona vuonna 2010 työkoneautomaation käyttöönotosta ja kehittämisestä. Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta Infrarakentaminen solmi vuoden kolmannella kvartaalilla useita uusia sopimuksia. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYn) kanssa tehtiin sopimus Maantie 1955:n ja Maantie 1933 Mynämäen taajamajärjestelyiden rakentamisurakasta sekä Keski-Suomen ELYn kanssa sopimus Maantie 637 Seppäläntien liittymän parantamistöistä. Liikenneviraston Tieosaston kanssa solmittiin sopimus Valtatie 14 Savonlinnan keskustan toisesta rakentamisvaiheesta ja Rautatieosaston kanssa tehtiin sopimus Kouvolan asematunnelin saneerauksesta. Hattulan kunnan kanssa Infrarakentaminen sopi Lepaan kaava-alueen katujen, valaistuksen, vesihuollon sekä sähkö- ja televerkon rakentamisesta, Ilmajoen kunnan kanssa solmittiin rakentamisurakkasopimus Alkontien rakentamisesta ja Tuusniemen kunnan kanssa Röhmänkujan kunnallistekniikan rakentamisesta. Outokummun kaupungin kanssa tehtiin sopimus Jyrin kaatopaikkarakentamisesta, Jyväskylän kaupungin kanssa Halssilan koulun alikulkukäytävän korjauksesta ja Espoon kaupungin kanssa Espoonsillan ehostusurakasta. Vägverketin kanssa solmittiin sopimus Pohjois-Ruotsin palvelutasomittauksista (PTM). Urakan kesto on neljä vuotta. Infrahoito-liiketoiminta Infrahoidon liiketoiminta sisältää talvihoidon, sorateiden hoidon ja kunnostuksen, liikenneympäristön ja siltojen hoidon, pienrakentamisen, hoidon ja kunnossapidon alueurakat sekä kelikeskuspalvelut. Avainluvut, MEUR 1-9/2010 1-9/2009 7-9/2010 7-9/2009 1-12/2009 Liikevaihto 120,7 150,8 43,7 56,2 204,1 % konsernin liikevaihdosta 30,9 33,5 24,4 27,4 33,8 Tilauskanta katsauskauden lopussa 416,1 452,1 382,6 Henkilöstö keskimäärin 425 803 427 812 781 Infrahoidon lukuihin verrattuna edellisvuoteen vaikutti lauttapalvelujen eriytyminen Destiasta. Infrahoidon vertailukelpoinen liikevaihto edellisvuoden kolmannella neljänneksellä oli 48,0 miljoonaa euroa ja koko katsauskaudella 128,3 miljoonaa euroa. Tilauskanta edellisvuoden vastaavana aikana ilman lauttapalveluja oli 433,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä katsauskaudella keskimäärin ilman lauttahenkilöstöä oli 508. Destialla oli katsauskaudella 30.9. päättyneellä hoitokaudella sopimukset yhteensä 57:stä maanteiden alueurakasta. Hoitourakoiden kesto on yleensä 5-7 vuotta. Lisäksi Destialla on noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla
3(11) Suomea. Destian Infrahoito tekee myös sekä talvi- että kesähoitotyöt Rautaruukin Raahen tehdasalueella ja Outokumpu Stainless Oy:n terästehtaan alueella Torniossa. Destia voitti vuonna 2010 kilpailutuksessa olleista kolmestatoista maanteiden alueurakasta yhdeksän. Alueurakat ovat kukin kestoltaan 5- tai 7-vuotisia. 1.10.2010 alkaneella maanteiden hoitokaudella Destialla on sopimukset yhteensä 55 alueurakasta. Kolmannella neljänneksellä Infrahoito solmi alueurakkasopimusten lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELYn kanssa sopimuksen runkokelirikkokorjauksista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Uuraisten kunnan kanssa solmittiin Tappuharjun alueen vesi- ja viemäriverkon sekä tiestön rakentamisurakkasopimus ja Lapuan kaupungin kanssa Kauppakadun saneerausurakkasopimus. Lisäksi Vantaan kaupungin kanssa tehtiin sopimus Kuismatien rakentamisesta ja Lieksan kaupungin kanssa Pielisentien saneerauksesta. Destian lauttapalvelut eriytyi vuoden vaihteessa omaksi valtion omistamaksi yhtiökseen. Suomen Lauttaliikenne Oy aloitti toimintansa 1.1.2010. Aiemmin Destian palveluksessa olleet lauttapalvelujen 272 työntekijää siirtyivät uuteen yhtiöön. Lauttapalvelujen liikevaihto vuonna 2009 oli 30,7 miljoonaa euroa, josta kolmannen kvartaalin liikevaihto oli 14,3 miljoonaa euroa. Lauttapalvelujen osittaisjakautumisen vaikutukset Destia-konsernin taseeseen on esitetty taulukossa sivulla 11. Rocks-liiketoiminta Rocks-liiketoiminta sisältää kiviainespalvelut, kallio- ja kaivosrakentamisen sekä ratarakentamisen ja ratainfran kunnossapitotyöt. Avainluvut, MEUR 1-9/2010 1-9/2009 7-9/2010 7-9/2009 1-12/2009 Liikevaihto 46,0 46,9 20,1 20,1 64,5 % konsernin liikevaihdosta 11,8 10,4 11,2 9,8 10,7 Tilauskanta katsauskauden lopussa 89,2 44,2 37,9 Henkilöstö keskimäärin 390 467 393 439 454 Rocksin liikevaihto oli samalla tasolla edellisvuoden vastaavaan katsauskauteen verrattuna. Rocksin tilauskanta oli katsauskauden lopussa edellisvuotta merkittävästi suurempi, mikä johtuu pitkäaikaisista radan kunnossapitoja kalliorakentamisen projekteista. Henkilöstömuutos edelliseen vuoteen verrattuna sisältää vuoden 2009 lopun henkilöstösopeutukset sekä edellisvuoden projektien lisähenkilöstön. Suurimmat urakat katsauskaudella olivat Talvivaaran sivukiven louhinta ja malmikiven murskaus, Olkiluodon tunneleiden laajennus- ja aluetyöt sekä tutkimustila ONKALOn ajotunnelin louhinta sekä testaus- ja demonstraatiotilojen rakentaminen loppusijoitussyvyydelle ja radan kunnossapitoalueet 7 ja 10 Itä- ja Keski-Suomessa. Rocks-liiketoimintaryhmään kuuluva Destia Rail Oy solmi katsauskaudella kunnossapitoalueen 4 Pieksämäeltä Tampereen kautta Raumalle ja kunnossapitoalueen 8 Iisalmesta Kuopion kautta Pieksämäelle radan ja turvalaitteiden kunnossapitosopimukset Liikenneviraston Rautatieosaston kanssa. Molemmat kunnossapitourakat ovat viisivuotisia. Konsernin tuloskehitys Konsernin liiketulos oli kolmannella neljänneksellä 12,1 miljoonaa euroa (12,1) ja koko katsauskaudella 7,8 miljoonaa euroa (3,3). Edellisvuotta parempaan kannattavuuteen vaikutti vuoden 2009 syksyllä alkanut kannattavuuden parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma, joka on edennyt suunnitellusti. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden liiketulos sisältää 4,2 (4,1) miljoonaa euroa liiketoiminnan muita tuottoja, jotka ovat pääosin vuokratuottoja sekä käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Toimialalle tyypilliseen tapaan rakentamishankkeiden toteutus ajoittuu alkuvuotta enemmän vuoden toiselle ja kolmannelle neljännekselle. Tase, rahavirta ja rahoitus Konsernitaseen loppusumma syyskuun lopussa oli 281,1 miljoonaa euroa (297,3). Omavaraisuusaste oli 25,0 prosenttia (30,4), nettovelkaantumisaste 141,4 prosenttia (96,0) ja sijoitetun pääoman tuotto 6,7 prosenttia
4(11) (2,9). Taseen loppusumma aleni lauttapalvelujen eriytymisen takia 16,1 miljoonalla eurolla vertailukauteen verrattuna. Katsauskauden rahavirta muodostui liiketoiminnan rahavirrasta -51,0 miljoonaa euroa (-9,8), investointien rahavirrasta -5,4 miljoonaa euroa (-24,8) ja rahoituksen rahavirrasta, joka oli 27,0 miljoonaa euroa (19,3). Taseen mukaiset rahavarat katsauskauden lopussa olivat 11,8 miljoonaa euroa (7,6). Konsernin 31,1 miljoonan euron lyhytaikaisesta luottolimiitistä oli käytössä 1,6 miljoonaa euroa (0,0). Lauttapalvelujen osittaisjakautumisen vaikutus katsauskauden kassavirtaan oli -6,4 miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketoiminnan rahavirtaan vaikuttivat markkinatilanteen yleisen heikentymisen lisäksi tietojärjestelmämuutoksen käyttöönotto. Konsernin korollisen velan määrä nousi katsauskauden aikana 101,7 miljoonaan euroon (87,3). Nettorahoituskulut olivat 1,9 miljoona euroa (1,9), mikä oli 0,5 prosenttia liikevaihdosta (0,4). Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 89,9 miljoonaa euroa (79,7). Investoinnit Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 8,7 miljoonaa euroa (26,0). Investoinneista 5,9 miljoonaa euroa (17,1) oli rakennus- ja kalustoinvestointeja, muita investointeja oli 2,8 miljoonaa euroa (8,9), josta suurin osa liittyi Kaivujyrän-konsernin hankintaan. Henkilöstö Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 2 137 henkilöä (2 925). Syyskuun lopun henkilömäärä oli 2 094 (2 885), joista vakinaisia 1 858 (2 497) ja määräaikaisia 236 (388) henkilöä. Muutos edellisvuoteen johtuu vuoden 2009 lopussa toteutetuista henkilöstösopeutuksista ja lauttapalvelujen henkilöstön siirtymisestä pois konsernista. Infra-alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus solmittiin 9.3.2010 ja infra-alan toimihenkilöitä koskeva sopimus 10.3.2010. Sopimuskausi kummassakin sopimuksessa on 1.3.2010 29.2.2012. Katsauskaudella päätettiin johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä osana koko konsernin kannustinjärjestelmän uudistusta. Yhtiökokouksen päätökset ja hallinto Destia Oy:n 18.3.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen vuodelta 2009. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti olla jakamatta osinkoa. Hallitukseen valittiin uudelleen Elina Engman, Karri Kaitue, Matti Mantere, Ilpo Nuutinen ja Solveig Törnroos- Huhtamäki. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa yhtiökokouksen valitsemana Karri Kaitue. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, jossa päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Tapani Vuopala. Destia Oy:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 22.3.2010 varapuheenjohtajaksi Matti Mantereen. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöriskeihin sekä toiminnallisiin riskeihin. Destian merkittävimmät lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen vallitsevaan markkinatilanteeseen. Erityisesti rakentamispalveluissa kysyntä ei ole elpynyt taantumaa edeltävälle tasolle, mistä johtuen alalla on ylikapasiteettia. Kireä kilpailutilanne heijastuu myös hoito- ja kunnossapitoliiketoimintaan mm. alalle tulleiden uusien toimijoiden myötä. Markkinatilanteen epävarmuustekijöiden hallitsemiseksi toimintaa sopeutettiin viime vuoden lopulla markkinatilannetta vastaavaksi. Toimenpiteet kiinteiden kulujen hallitsemiseksi ovat toteutuneet suunnitellusti, mutta eivät ole olleet riittäviä.
5(11) Epävarmuutta projektien kannattavuuteen luovat myös panoshintojen mahdollinen nousu, jota ehkäistään sitomalla myyntisopimukset mahdollisuuksien mukaan indekseihin ja tekemällä keskeiset hankinnat mahdollisimman nopeasti hankkeen saamisen varmistamiseksi. Projektitoiminnassa riskejä liittyy myös projektien toteuttamiseen, erityisesti kun projekteja toteutetaan uusilla urakkamuodoilla. Projektiriskien hallintaa tukevat projektitoimintaan sisältyvät riskienhallinnan menettelyt sekä Destian etujen turvaaminen sopimusehdoin ja vakuutuksin. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Destian hallitus vahvisti 1.10.2010 yhtiölle uuden strategian ja taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2011 2013. Strategian keskeinen ydin on toiminnan kannattavuuden parantaminen ja aseman vahvistaminen ydinliiketoiminnoissa. Destian tavoitteena on olla yksi kannattavimmista infra-alan yhtiöistä Suomessa. Näistä lähtökohdista hallitus asetti strategiakauden taloudellisiksi tavoitteiksi: kasvu ydinliiketoiminnoissa markkinan kasvua nopeampaa, liikevoitto 4 prosenttia, sijoitetun pääoman tuotto 15 prosenttia sekä omavaraisuusaste 35 prosenttia. Strategian toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi Destia madaltaa organisaatiorakennettaan 1.1.2011 alkaen. Toiminnallisen kustannustehokkuuden varmistamiseksi Destiaan perustetaan viisi alueellista ja kolme toiminnallista tulosyksikköä. Uudella organisaatiorakenteella siirretään päätöksentekoa lähemmäksi kenttää ja asiakkaita sekä tavoitellaan tiukempaa otetta projektien tuloksesta. Destia Oy käynnisti 15.10.2010 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut koskien henkilöstövähennyksiä ja lomautuksia. Vähentämistarve koskee alustavasti noin 70 henkilöä. Tavoitteena on saada yhtiön kustannusrakenne ja henkilömäärä vastaamaan markkinatilannetta ja uutta liiketoimintarakennetta. Lomauttaminen kohdistuu henkilöstöön, jolle ei ole kausivaihtelusta johtuen osoittaa riittävästi töitä. Alustava lomautustarve on 150 henkilötyövuotta koskien 450 henkilöä. Edellä mainituista tapahtumista on tiedotettu erikseen. Näkymät vuodelle 2010 Taantuma on laskenut Destian palvelutarjontaan soveltuvan infrarakentamisen kokonaiskysyntää kuluvana vuonna ennakoitua enemmän. Myös valtion isojen infrahankkeiden vaikutus markkinatilanteeseen kohdistuu pääasiallisesti vasta vuosille 2012 2013. Loppuvuoden 2010 infrahankkeiden kysynnän arvioidaan jäävän vähäiseksi. Destian olemassa oleva vahva tilauskanta sekä vuosien 2009 ja 2010 aikana käynnistetyt kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin kuluvan vuoden näkymiin myönteisesti. Markkinatilanteesta johtuen Destia-konsernin vuoden 2010 liikevaihdon arvioidaan jäävän edellisvuotta alemmaksi. Konsernin liiketuloksen arvioidaan olevan voitollinen vuonna 2010. Helsingissä 29.10.2010 DESTIA OY Hallitus
6(11) KONSERNIN TULOSLASKELMA milj.euroa 1-9/2010 1-9/2009 7-9/2010 7-9/2009 1-12/2009 LIIKEVAIHTO 390,9 450,2 179,2 205,4 603,4 Valmistus omaan käyttöön 0,1 0 0,2 Liiketoiminnan muut tuotot 4,2 4,1 1,0 2,3 5,5 Materiaalit ja palvelut -253,1-277,9-122,4-134,1-381,6 Henkilöstökulut -76,9-108,7-26,8-39,4-146,0 Poistot ja arvonalentumiset -16,5-18,6-5,6-6,5-31,1 Liiketoiminnan muut kulut -40,8-45,9-13,3-15,6-67,3 LIIKETULOS 7,8 3,3 12,1 12,1-16,9 Rahoitustuotot ja -kulut -1,9-1,9-0,7-0,9-1,8 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA 5,9 1,4 11,4 11,2-18,7 Satunnaiserät -0,1 0,0-0,1-0,7 Verot -1,2-0,4-0,2-0,5 2,3 Vähemmistöosuus -0,2-0,3-0,6 TILIKAUDEN TULOS 4,6 0,8 11,1 10,4-17,7
7(11) KONSERNITASE milj.euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 19,3 19,4 19,2 Aineelliset hyödykkeet 98,5 128,0 119,4 Sijoitukset 2,2 2,2 2,2 PYSYVÄT VASTAAVAT 120,0 149,6 140,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 28,1 36,6 25,5 Laskennallinen verosaaminen 3,2 4,3 Saamiset 118,0 103,5 62,3 Rahat ja pankkisaamiset 11,8 7,6 41,2 VAIHTUVAT VASTAAVAT 161,1 147,7 133,3 VASTAAVAA 281,1 297,3 274,1 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 63,6 81,3 62,9 VÄHEMMISTÖOSUUS 1,6 2,0 KONSERNIRESERVI 0,1 0,1 0,1 PAKOLLISET VARAUKSET 17,6 16,4 25,7 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 2,8 1,9 3,0 Pitkäaikainen vieras pääoma 31,8 6,4 41,4 Lyhytaikainen vieras pääoma 165,2 189,6 138,9 VIERAS PÄÄOMA 199,8 197,9 183,3 VASTATTAVAA 281,1 297,3 274,1
8(11) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA milj.euroa 1-9/2010 1-9/2009 1-12/2009 Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut 331,9 440,3 636,5 Maksut tavaroiden/palveluiden toimittajille sekä henkilöstölle -380,2-448,3-602,1 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -48,3-8,0 34,4 Maksetut korot liiketoiminnasta -1,6-1,1-1,8 Saadut korot liiketoiminnasta 0,1 0,2 0,2 Muut rahoituserät liiketoiminnasta -0,5-0,6-0,9 Maksetut verot liiketoiminnasta -0,7-0,3-1,2 Liiketoiminnan rahavirta -51,0-9,8 30,7 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -7,5-19,9-24,7 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 5,4 4,1 5,5 Ostetut ja myydyt tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeet -3,3-8,9-9,0 Investoinnit muihin sijoituksiin -0,1-0,1 Investointien rahavirta -5,4-24,8-28,2 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 27,5 24,3 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -13,0 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,1 0,6 40,4 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -0,6-0,7-6,7 Maksetut osingot -4,9-4,9 Rahoituksen rahavirta 27,0 19,3 15,8 Rahavarojen muutos -29,4-15,3 18,3 Taseen mukaiset rahavarat tilikauden lopussa 11,8 7,6 41,2 Taseen mukaiset rahavarat tilikauden alussa 41,2 22,9 22,9 Rahavarojen muutos -29,4-15,3 18,3
9(11) KONSERNIN TUNNUSLUKUTAULUKKO milj. euroa 1-9/2010 1-9/2009 7-9/2010 7-9/2009 1-12/2009 Liikevaihto 390,9 450,2 179,2 205,4 603,4 Muutos edellisestä vuodesta % -13,2-10,2-12,7-9,6-15,9 Liiketulos 7,8 3,3 12,1 12,1-16,9 % liikevaihdosta 2,0 0,7 6,8 5,9-2,8 Katsauskauden tulos 4,6 0,8 11,1 10,4-17,7 % liikevaihdosta 1,2 0,2 6,2 5,0-2,9 Bruttoinvestoinnit 8,7 26,0 2,0 5,3 29,4 % liikevaihdosta 2,2 5,8 1,1 2,6 4,9 Taseen loppusumma * 281,1 297,3 281,1 297,3 274,1 Oma pääoma * 63,6 81,3 63,6 81,3 62,9 Omavaraisuusaste, % 1) 25,0 30,4 25,0 30,4 26,3 Oman pääoman tuotto, % 2) 9,7 1,5 77,6 54,9-21,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3) 6,7 2,9 32,7 28,7-10,6 Velkaantumisaste (Gearing) % 4) 141,4 96,0 141,4 96,0 65,2 Korollinen vieras pääoma * 101,7 87,3 101,7 87,3 83,5 Current ratio 5) 1,0 0,8 1,0 0,8 0,9 Quick ratio 6) 0,7 0,5 0,7 0,5 0,8 Tilauskanta * 839,0 817,3 753,3 Tutkimus-ja kehittämistoiminnan menot 0,5 2,1 0,2 0,6 2,8 % liiketoiminnan muista kuluista 1,2 4,6 1,5 3,8 4,2 Tulos/osake, EUR 6,89 1,12 16,52 15,22-24,96 Oma pääoma/osake, EUR * 93,46 119,62 93,46 119,62 92,49 Henkilöstö keskimäärin 2 137 2 925 2 161 3 009 2 860 * katsauskauden lopussa Kaavat: 1) (Oma pääoma + vähemmistöosuus/(taseen loppusumma - saadut ennakot))*100 2) ((Tulos ennen satunnaisia eriä - verot )/ (Oma pääoma + vähemmistöosuus keskimäärin)) *100 (aloittava ja päättävä tase) 3) ((Tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut)/sijoitetun pääoman keskiarvo )*100 (taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset, aloittava ja päättävä tase) 4) ((Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit)/ (Oma pääoma + vähemmistöosuus))*100 5) (Vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus)/lyhytaikainen vieras pääoma 6) Rahoitusomaisuus ilman osatuloutussaamisia/lyhytaikaiset velat ilman ennakkomaksuja Kohdissa 2 ja 3 tulos konvertoitu vuositulokseksi
10(11) KONSERNIN VASTUUSITOUMUKSET milj. euroa 30.9.2010 30.6.2010 31.3.2010 31.12.2009 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä Rahalaitoslainat 0,1 0,1 0,2 0,2 Annetut kiinnitykset 0,4 0,4 0,4 0,4 Pantatut kiinnitykset 0,8 0,8 0,8 0,8 Pantatut talletukset 0,1 0,1 0,1 0,1 Pantatut tytäryhtiöosakkeet (kirjanpitoarvo tytäryhtiössä) 1,3 1,3 1,3 1,3 Takaukset muiden puolesta 93,3 86,2 78,6 86,3 Leasingvastuut Alkavalla tilikaudella maksettavat 1,9 2,1 2,2 1,8 Myöhemmillä tilikausilla maksettavat 2,0 2,1 2,4 2,1 Pitkäaikaisten vuokrasopimusten tulevat maksut 4,6 5,1 4,2 4,5 KONSERNIN JOHDANNAISSOPIMUKSET milj. euroa 30.9.2010 30.6.2010 31.3.2010 31.12.2009 Valuuttajohdannaiset Nimellisarvo 9,3 7,9 4,7 3,6 Käypä arvo 0,0 0,0-0,1 0,0 Korkojohdannaiset Nimellisarvo 30,0 30,3 30,9 40,0 Käypä arvo -1,2-1,0-0,7 0,1 Hyödykejohdannaiset Nimellisarvo 3,9 3,9 2,6 3,0 Käypä arvo 0,3 0,6 0,6 0,4 Nimellisarvot ja käyvät arvot on esitetty nettomääräisinä. Käypä arvo osoittaa arvion johdannaisista realisoituvasta tuloksesta, mikäli sopimukset olisi suljettu tilinpäätöshetkellä. OSAKKEET JA OSAKEOMISTUS Omistaja Kpl EUR / osake % Äänivalta Koko osakepääoma EUR Suomen valtio 680 000 25 100 1 ääni / osake 17 000 000
11(11) LAUTTAPALVELUJEN OSITTAISJAKAUTUMINEN DESTIA-KONSERNISTA Vaikutus Destia-konsernin taseeseen 2010 TASE milj. euroa 31.12.2009 1.1.2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 140,8 131,2 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 25,5 25,5 Saamiset 62,3 62,2 Laskennallinen verosaaminen 4,3 4,3 Rahat ja pankkisaamiset 41,2 34,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT 133,3 126,8 VASTAAVAA 274,1 258,0 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 17,0 17,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 60,6 56,4 Edellisten tilikausien voittovarat 3,0-14,6 Tilikauden voitto/-tappio -17,7 OMA PÄÄOMA 62,9 58,8 VÄHEMMISTÖOSUUS 2,0 2,0 PAKOLLISET VARAUKSET 25,7 25,7 KONSERNIRESERVI 0,1 0,1 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 3,0 2,8 Pitkäaikainen vieras pääoma 41,4 32,4 Lyhytaikainen vieras pääoma 138,9 136,2 VIERAS PÄÄOMA 183,3 171,4 VASTATTAVAA 274,1 258,0 Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.