henki UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2012 isältä pojalle taisto Pölkki kasvattaa metsää Pojilleen Esittelyssä: kannonnoston seurantakoe Muista metsätien rakentaminen ja kunnossapito FSC-sertifiointi tarjolla myös yksityismetsiin
kannattaa pitää kunnossa Metsätien kestoon vaikuttaa tien käyttömäärän lisäksi tien huoltaminen, UPM:n metsä- 20Metsätiet operaatioasiantuntija Reijo Antikainen ja metsäasiantuntija Hannu Kinnunen kertovat. MUUtoKsen KAUttA parempaa palvelua UPM Metsä on kesän aikana organisoitunut uudelleen. Tavoitteenamme on olla lähellä ja tiiviissä kontaktissa sekä puuta jalostavia tuotantoyksiköitämme että myös metsänomistaja-asiakkaitamme. molemmissa tapauksissa on kyse halusta ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja palvella parhaalla mahdollisella tavalla riippumatta siitä, kummassa päässä puun hankinta- tai jalostusketjua asiakkaamme on. elokuun alussa toimintansa aloittaneet integraattialueemme ovat keskeinen elementti entistä toimivamman ja hankintaketjun molempia asiakaspäitä palvelevaa verkostoa. Organisaatiomme entistäkin vahvempi side tehdasasiakkaisiin ja keskeisten maakuntien metsänomistajiin on varmasti tervetullut piristysruiske palveluidemme edelleen kehittämiseksi. Organisaatiomme sisäisiä vastuita on selkeytetty; metsänomistajalla on nyt yksi kontaktihenkilö, metsäasiakasvastaava, joka toimii linkkinä kaikissa metsänomistajaa koskevissa asioissa oli sitten kyse puukaupasta tai metsäpalveluista tai mistä tahansa metsänomistajan ja upm metsän välisestä asioinnista. metsäasiakasvastaavan taustalla toimii kokonainen joukko asiantuntijoita ja osaajia. Korjuu- ja logistiikka huolehtii puukauppojen korjuun ohjelmoinnista ja toteutuksesta ammattitaitoisten korjuuyrittäjien palveluita hyödyntäen. metsäliiketoiminnan metsäasiantuntijat vastaavat yhdessä upm Silvestan operaattoreiden ja metsänhoitotöihin erikoistuneiden resurssien avulla sovittujen metsänhoitotöiden ja muiden metsäpalveluiden toteuttamisesta. Kanssamme tiiviimpään kumppanuuteen sitoutuville metsänomistaja-asiakkaillemme upm metsällä on valmiudet tuottaa palveluita myös vaativaa erityisosaamista edellyttävillä alueilla, kuten omaisuuden hallinta- sekä laki- ja kiinteistöpalvelut. puunhankintaa ja metsäliiketoimintaa johdetaan jatkossakin eri yksikköinä, millä halutaan varmistaa se, että molempia kehitetään aktiivisesti tavoitteena tehokkuus ja palveluiden jatkuva parantaminen. meitä voi joka tapauksessa kutsua tutulla yhteisnimikkeellä upm metsä, sillä metsänomistajiin päin haluamme profiloitua yhtenä ja yhtenäisenä toimijana ja palveluiden tuottajana. metsänomistajien tavoittaminen on meille positiivinen haaste, jonka eteen haluamme tehdä kovasti töitä. Tavoitteenamme on kehittää ja avata uusia kanavia, jotta nekin metsänomistajat, joita ehkä emme ole nykykeinoin onnistuneet tavoittamaan, saataisiin kontaktoitua ja aktivoitua löytämään ja tiedostamaan oman metsäomaisuutensa tarjoamat mahdollisuudet. Venäjän Wto-jäsenyys on mahdollisuus eikä uhka. pitkään julkisuudessa käyty spekulointi venäjän WTO-jäsenyydestä voidaan vihdoin lopettaa. pyöreän puun alentuneet vientitullit astuivat voimaan elokuun lopussa, ja odotus on siis ohi. vaikka kotimainen raaka-aine on aina etusijalla Suomen tehtaidemme puuhuollossa, venäjän vientitullien alentuminen tarjoaa lisää puuhuoltovarmuutta eritoten Itä-Suomen tehtaillemme, kun etenkin venäläisen koivukuitupuun tarjonta lähtee piristymään. Tämä ei ole keneltäkään pois, vaan varmistaa osaltaan paremmat liiketoiminnalliset edellytykset nykyiselle kapasiteetillemme. ei myöskään pidä unohtaa, että puu- ja paperituotteiden tuontitullit venäjän markkinoille alenevat vaiheittain. Suomalaisella metsäteollisuudella on tässä suhteessa erinomaiset mahdollisuudet saada lisää jalansijaa venäjän markkinoilla tilanteessa, jossa markkinanäkymät ovat yleisesti ottaen haasteelliset. Näen, että venäjän WTO-jäsenyys on myös metsänomistajien etu, kun asiaa katsotaan kokonaisuutena. 2
Genom förändring mot bättre betjäning UPM Skog har under sommaren genomgått en omorganisering. vårt mål är att ha en nära kontakt både med våra virkesförädlande produktionsanläggningar och med våra skogsägarkunder. i bägge fallen är det frågan om en vilja att förstå kundens behov och betjäna på bästa möjliga sätt oberoende av i vilken del av virkesanskaffningen eller förädlingskedjan kunden finns. våra integratregioner, vilka började med sin verksamhet från första augusti, är centrala element för ännu bättre fabriks- och skogägarkundkontaktnät inom virkesanskaffningen. en ännu starkare bindning än förut till fabrikskunderna och skogsägarna ute i bygderna kommer säkert också att fungera som vitamininjektion för att utveckla våra tjänster ytterligare. organisationens interna ansvarspersoner har förtydligats; skogsägaren har nu en kontaktperson, en skogskundansvarig, som verkar som vår länk inom virkeshandel, skogstjänster eller vilka andra ärenden som helst som berör skogsägarkunden och upm skog. ett nätverk av sakkunniga experter står bakom den skogskundsansvarige. drivning och transporter sköts som förut av våra experter tillsammans med yrkeskunniga företagare. skogsaffärsverksamhetens experter ansvarar för verkställigheten av överenskomna skogsvårdstjänster tillsammans med upm silvestas operatörer och specialistresurser med inriktning inom skogsvård. upm skog har också beredskap att betjäna när det gäller krävande egendomsförvaltning, juridiska- och fastighetstjänster. Både virkesanskaffningen och skogsaffärsverksamheten leds fortsättningsvis som olika enheter, för att säkerställa att de bägge utvecklas aktivt för effektivitet och förbättring av tjänsterna. namnet upm skog kommer också i fortsättningen att vara vår profil som en aktör och producent av tjänster. vi hoppas också i fortsättningen via gamla och nya kanaler kunna betjäna våra nuvarande och nya skogsägarkunder till full belåtenhet. angående spekulationerna i offentligheten om rysslands Wto-medlemskap kan de nu äntligen upphöra. de nedsatta exporttullarna för rundvirke togs i bruk i slutet av augusti, vilket är positivt. det inhemska virket kommer ändå alltid att ha störst betydelse för virkesanskaffningen till våra inhemska fabriker. som jag ser det är rysslands Wto-medlemskap en möjlighet och inte ett hot. Pekka rajala puunhankinnan JohtaJa, upm metsä virkeanskaffningsdirektör, upm skog 24 4 UUTISeT 14 9 YTIMeSSÄ Miksi metsänhoito kannattaa? 10 MeTSÄNOMISTaja Soinilainen Heikki Pölkki kasvattaa sukunsa metsiä pojilleen Mikolle ja Johannekselle. 15 VIeraSkYNÄ Metsänomistaja Heikki Lehmonen teki ekoteon ja rikastutti luontoa järjestämällä säästöpuuryhmän polttamisen. 16 UPM:N TarjOaMa FSC-ryhmäsertifiointi nyt myös yksityismetsiin. 18 MeTSÄlUONTO & YMPÄrISTÖ Vierailemme metsänomistaja Sari Ekosen METSO-ohjelman mukaisessa suojelukohteessa. 19 katse luontoon Pakurikääpä on ollut tunnettu lääkeaine jo tuhansia vuosia. 20 MaaSTOSSa Perusparanna, kun metsätien pinta on urittunut ja tie on menettänyt kantavuutensa. 23 MeTSÄVINkkI Vanha sählymaila on hyvä työkalu heinäykseen. 24 energiapuun korjuu Esittelyssä Metlan ja UPM:n mittava kantojen noston seurantakoe ja Saana Kataja-ahon ekologian väitöskirjatutkimus kantojen noston vaikutuksista. 28 MeTSÄSTÄ lopputuotteiksi Suomalaisten metsänomistajien puu jalostuu moneksi. 30 INNOVaaTIO Koneellisen puunistutuksen tuottavuus kasvaa uudella istutuskoneella. 31 kalvila 32 VUOSIreNkaaT Oulujärven ja Siikajoen yhdistävä uittokanava oli aikansa erikoisuus. 33 ajassa Tulossa on kylmä talvi, säämies Matti Paasonen ennustaa. 3
UPM Metsämaailmasta löydät tuoreimmat uutiset ja tapahtumat sekä tiedot puumarkkinanäkymistä ja UPM:n monipuolisista metsäpalveluista. www.metsämaailma.fi Janne Seilo Pohjanmaan integraattialue keski-suomen integraattialue Matti Toivakainen Tuomas Hallenberg Timmo Blauberg länsi-suomen integraattialue itä-suomen integraattialue Esa Korhonen Tero Nieminen puunhankinta järjestyy neljään alueeseen UPM uudelleenorganisoi puunhankintaansa ja metsäpalveluitaan. UPM:n puunhankinta organisoituu neljään integraattialueeseen, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä UPM:n kyseisillä alueilla sijaitsevien tehdasintegraattien kanssa. Muutoksen tavoitteena on lisäksi metsänomistaja-asiakkaiden entistäkin parempi palvelu, toiminnan tehostaminen ja sisäisen yhteistyön selkeyttäminen, Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala sanoo. Länsi-Suomen integraattialueen aluejohtajaksi on nimitetty Tero Nieminen, Muutoksen tavoitteena on entistäkin parempi palvelu. Itä-Suomen aluejohtajaksi Esa Korhonen, Pohjanmaan aluejohtajaksi Janne Seilo ja Keski-Suomen aluejohtajaksi Matti Toivakainen. Pohjois-Euroopan puunhankinnan keskitetystä hankinnan suunnittelusta ja operaatioiden ohjauksesta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty Tuomas Hallenberg ja Venäjän ja Baltian alueesta vastaavaksi johtajaksi Timmo Blauberg. Sauli Brander Panu Kärkkäinen Sauli Brander on nimitetty metsäliiketoiminnan johtajaksi ja Panu Kärkkäinen metsäpalvelujohtajaksi. Puunostajat ovat nyt metsäasiakasvastaavia Metsänomistajien ensisijaisia yhteyshenkilöitä ovat UPM Metsän metsäasiakasvastavaavat, aiemmalta titteliltään puunostajat. Heidän työparinsa, joiden aiempi titteli oli metsäsuunnittelija, ovat jatkossa metsäasiantuntijoita. UPM:n metsäasiakasvastaavien yhteystiedot paikkakunnittain ja henkilöittäin löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai puhelimitse numerosta 0204 16 121 4
www.metsämaailma.fi Bonvesta.fi-sivuilta löytyvät tiedot myytävistä UPM:n metsätiloista ja rantatonteista. Sivuilta voit tilata myös uusista kohteista kertovat metsänvartija- ja rantavahti-uutiskirjeet. NYT ON AIKA... miettiä oman metsän hakkuu- ja hoitotarpeet yhdessä oman metsä asiakasvastaavan kanssa. Tulevista hoitotöistä, esimerkiksi ensi kesän taimitilauksista, kannattaa sopia hyvissä ajoin. IntegraattIalueIden vastuuhenkilöt länsi-suomen INTegrAATTIAlUe Integraattialueen johtaja Tero Nieminen Metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo, Hämeenlinna Metsäasiakaspäällikkö Jouni Kohonen, Tampere Metsäasiakaspäällikkö Jaakko Iso-Markku, Rauma Puumarkkina-asiantuntija Jarkko Leppimäki Operaatiopäällikkö Timo Leppälä Metsäpalvelupäällikkö Jari Sulkava ITä-sUOMeN INTegrAATTIAlUe Integraattialueen johtaja Esa Korhonen Metsäasiakaspäällikkö Kari Väisänen, Lappeenranta Metsäasiakaspäällikkö Ahti Luukkonen, Mikkeli Metsäasiakaspäällikkö Kimmo Laukkanen, Joensuu Puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi Operaatiopäällikkö Toni Mörsky Metsäpalvelupäällikkö Merja Nieminen UPM lisäsi vanerin- TUoTanTokaPaSiTeeTTiaan Hyvälaatuiselle koivutukille on kysyntää etenkin itä-, Keski- ja etelä-suomessa. UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan laajennusja modernisointiosa otettiin käyttöön kesällä. Tehostetun vanerintuotannon myötä hyvälaatuiselle koivutukille on kysyntää etenkin Itä-, Keski- ja Etelä-Suomessa. Savonlinnan laajennettu ja modernisoitu vaneritehdas edustaa nykyaikaista vanerinvalmistusta parhaimmillaan. UPM:n Biofore-ajattelun mukaisesti tehtaan ympäristö- ja energiatehokkuus sekä työympäristön turvallisuus ovat parantuneet merkittävästi. Valmistukseen tarvittava energia on lähes kokonaan peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Energiantuotannossa hyödynnetään myös vanerinvalmistuksessa syntyvä puujäte eikä valmistuksesta synny lainkaan kiinteää jätettä, UPM:n Tekniset materiaalit -liiketoimintaryhmän johtaja Jussi Vanhanen sanoo. Laajennus parantaa tuotteiden jalostusarvoa Nyt valmistunut laajennus ja modernisointi on osa UPM:n mekaanisen puunjalostustoiminnan uudelleenjärjestelyä Suomessa. Tavoitteena on ollut parantaa vaneriliiketoiminnan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja nostaa Suomessa valmistettavien tuotteiden jalostusarvoa. KesKI-sUOMeN INTegrAATTIAlUe Integraattialueen johtaja Matti Toivakainen Metsäasiakaspäällikkö Mika Wahlman, Kuopio Metsäasiakaspäällikkö Kari Viinikainen, Jyväskylä Metsäasiakaspäällikkö Tapani Melkas, Jämsä Puumarkkina-asiantuntija Elise Hovi Operaatiopäällikkö Ari Taimisto Metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen POhjANMAAN INTegrAATTIAlUe Integraattialueen johtaja Janne Seilo Metsäasiakaspäällikkö Pekka Björkbacka, Pietarsaari Metsäasiakaspäällikkö Juho Honkela, Seinäjoki Puumarkkina-asiantuntija Hannu Klemetti Operaatiopäällikkö Juhani Seppä Metsäpalvelupäällikkö Arto Lammi + kuva vihkiäisistä UPM:n laajennetun Savonlinnan vaneritehtaan avajaisia vietettiin kesällä. 5
The Biofore Company Testaa metsätietosi! Olethan jo tutustunut MetsäGuru-peliin UPM Metsämaailmassa? www.metsämaailma.fi UPM:n konsernisivuilta löydät monipuolista ja ajankohtaista tietoa koko yhtiöstä, sen taloudellisista tunnusluvuista ja lopputuotteista. www.upm.fi Vuosikertomus 2011 lyhyesti Metsäiset keskustelutilaisuudet kiinnostivat UPM:n Suomi Areenalla Porissa järjestämä avoin paneeli- ja keskustelutilaisuus Kasvaako Suomen menestys puussa kiinnosti yleisöä. Keskustelua siivittivät nimekkäät panelistit. Keskustelussa vahvasti esille nousseita teemoja olivat metsien monipuolinen käyttö kestävästi, biotalouden kehittäminen ja alan toimijoiden yhteistyö. Lue UPM:n Energia ja Sellu -liiketoimintaryhmän johtajan Heikki Vappulan blogi aiheesta osoitteessa www. upm.fi/media - blogi. Kesän toinen suuri keskustelutilaisuus oli Helsingin WDCpaviljongissa elokuussa järjestetty Metsä luovuuden lähteenä -tilaisuus, jossa oli keskustelua virittämässä muun muassa muotoilija Stefan Lindfors. Suomi-Areenan panelistien mielestä metsät ja biotalous ovat Suomen menestystekijöitä. Vasemmalta vuorineuvos Jorma Eloranta, europarlamentaarikko Eija- Riitta Korhola, ympäristöministeri Ville Niinistö, ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Hakala. UPM Yhteismetsät tarjoavat vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. yhteismetsäkonsepti kiinnostaa asiakkaita Yhteismetsä on juuri metsätalouden harjoittamiseen räätälöity organisoitumismuoto. Perustamamme neljän UPM Yhteismetsän alkumetrit ovat olleet rohkaisevia. Kyselyitä on tullut paljon, ja liittymissopimuksia on laadittu. Myös puukauppoja on tehty, kertoo UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. Maamme hallitusohjelman metsätalouden suuntaviivoissakin lukee vauhditetaan metsätilojen omistusjärjestelyjä sekä yhteismetsälainsäädännön käyttöä, eli myös yhteiskunnan taholta yhteismetsien vauhdittaminen nähdään oivallisena keinona edistää kestävää hakkuumahdollisuuksien hyödyntämistä, luoda suurempia metsäkokonaisuuksia ja ehkäistä metsänomistuksen pirstoutumista, Heikki Kalvila toteaa. Metsäsuunnitelma antaa yhteismetsälle metsänhoidon ja hakkuiden suuntaviivat. Yhteismetsään voidaan helposti liittää uusia metsäalueita ja näin yhteismetsään voi tulla uusia osakkaita. Yhteismetsä on juuri metsätalouden harjoittamiseen räätälöity organisoitumismuoto. Uuden alueen liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan on kiinteistötoimitus eikä siinä käytetä kauppahintoja. Kiinteistö, josta metsäalue liitetään, saa alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Osakkaan oikeudet, kuten oikeus yhteismetsän jakamaan tuloon, välittyvät osakkaalle hänen yhteismetsäosuuksiensa kautta, Kalvila kertoo. Sukupolvenvaihdoksessa yhteismetsäosuuksia voidaan luovuttaa tai perinnönjaossa jakaa ilman, että metsät pirstoutuvat. Luonnollisesti yhteismetsäosuuksilla voidaan käydä kauppaa myös vapailla markkinoilla. paula myöhänen 6
www.metsämaailma.fi Skogsvärld.fi-osoitteesta löytyy UPM:n monipuolinen metsäpalvelu- ja puukauppatieto sekä tuoreimmat uutiset ruotsiksi. www.skogsvärld.fi PuukauPPa nyt Syksyn puumarkkinatilanne KUlOTUKSia Ja SääSTö - PUU ryhmien POlTTOJa UPM kulotti kevään ja kesän aikana metsää ja poltti säästöpuuryhmiä Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Yhtiö käynnisti osana monimuotoisuusohjelmaansa jo vuosia sitten palohankkeen, joka on auttanut palosta riippuvaisten lajien selviytymistä. UPM suojelee myös yhtiön omilla mailla sijaitsevia luonnostaan palaneita metsäpalokohteita. Teemme kulotuksia monimuotoisuuden lisäämiseksi mutta myös siksi, että niiden avulla takaamme onnistuneen metsänuudistamisen, UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen taustoittaa. Kulotus on osa metsäsertifointijärjestelmien FSC- ja PEFC-metsänhoitokriteereitä. PEFC:ssä kulotustavoitteet ovat aluekohtaisia, FSC:ssä metsänomistajakohtaisia, Valonen sanoo. Palosta riippuvaisista lajeista tunnetaan parhaiten kovakuoriaisia, joita on muutamia kymmeniä. Lisäksi on vähemmän tunnettuja jäkäliä ja melko paljon sieniä. Säästöpuuryhmien poltto voidaan toimittaa tehokkaasti muiden metsänhoitotöiden ohessa. tommi anttonen Miltä syksyn puumarkkinatilanne näyttää, Pohjois- Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala? Tällä hetkellä kysyntä näyttää olevan varsin vilkasta ja monipuolista, joskin alueellisia eroja löytyy aina jonkun verran. Sateisen kesän jälkeen meitä puunostajia kiinnostavat erityisesti päätehakkuut, jotka voidaan ottaa korjuuseen ja kuljetukseen syyskelirikon aikana. Epävarmat talousnäkymät Euroalueella ja maailmanlaajuisesti tekevät ennustamisen vaikeaksi ja markkinatilanteet voivat siksi ailahdella nopeastikin. Miten upm:n puunhankinnan uudelleen organisoituminen vaikuttaa puunhankintaan? Me haluamme uudistua monin eri tavoin. Järjestäytymällä neljään integraattialueeseen haemme aiempaa tiiviimpää yhteistyökonseptia puunhankintaorganisaation ja UPM:n puuta käyttävien tehtaiden kanssa. Tiivis ja ajantasainen yhteydenpito tehdasasiakkaisiin parantaa kykyämme palvella yhtiömme liiketoimintoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeänä tavoitteena on myös parantaa metsänomistajien palvelua tekemällä keskinäinen asiointi mahdollisimman helpoksi ja toimivaksi, löytää kanavat, joiden avulla olemme parhaimmin tavoitettavissa sekä kehittää lisää puukaupallisia ja metsänhoidollisia palveluja. Kullakin metsänomistajalla on yksi kontaktihenkilö, metsäasiakasvastaava, jonka kanssa sovitaan puukaupoista ja metsäpalveluista sekä niihin liittyvistä yksityiskohdista. Organisaatiomuutokseen kuuluu lisäksi aina sisäisen roolituksen selkeyttäminen, toiminnan virtaviivaistaminen sekä tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Mistä puutavaralajeista upm on kiinnostunut? UPM:llä on Suomessa sekä alueellisesti että raaka-ainepohjaltaan hyvin kattava oma tehdasasiakasverkosto sekä lisäksi huomattava määrä ulkopuolisia puuta jalostavia asiakkaita. Pystymme siten tarjoamaan metsänomistajille erinomaiset puukaupalliset toimintapuitteet, ja kaikille puutavaralajeille on kysyntää. Tällä hetkellä meitä kiinnostavat erityisesti mäntytukkivaltaiset päätehakkuut sekä merkittäviä määriä hyvälaatuista koivuvaneritukkia käsittävät kohteet. Ottamalla yhteyttä paikalliseen metsäasiakasvastaavamme joko asuinpaikkakunnalla tai metsän sijaintipaikkakunnalla, paikalliset tarpeemme ja sen hetkiset mahdollisuutemme palvella metsänomistajia selviävät nopeasti ja helposti. Miksi puukauppa kannattaa tehdä juuri nyt? Nyt rakennetaan toisen vuosipuoliskon operatiivista puuhuoltoa, ja kesä- ja kelirikkoleimikoilla on nyt kysyntää. Metsiä kannattaa hakata ja hoitaa säännöllisesti, se takaa tehtyjen selvitysten perusteella parhaan kannattavuuden pidemmällä tähtäimellä. Hoidettu metsä on ilo silmälle ja pysyy terveenä ja elinvoimaisena. Tapaamisiin siis puukaupan ja metsän hoitotarpeiden kartoituksen merkeissä. 7
lyhyesti Seuraa UPM:ää Facebookissa. Voit seurata koko UPM:n kuulumisia tykkäämällä yhtiön Facebook-tilistä. Rauman metsäteollisuus juhlii100 toimintavuottaan Metsäteollisuuden toiminta alkoi Raumalla 1912, jolloin Vuojoki Gods Ab käynnisti sahan Sampaanalanlahden rannalla. Myöhemmin alueella ovat toimineet muun muassa sellutehdas, puutyötehdas ja 1969 lähtien paperitehdas. Juhlavuotta vietetään monin tavoin. Tehtaan henkilöstölle, eläkeläisille ja kutsuvieraille on pidetty juhlia, ja kuka tahansa halukas pääsi tutustumaan tehtaaseen avoimien ovien päivänä syyskuun alussa. Rauman taidemuseossa on 22.9. 11.11. esillä Rauman metsäteollisuus 100 vuotta -juhlanäyttely. saksalainen sijoitusrahasto osti metsää UPM:ltä UPM ja saksalaisen Latifundiumin hallinnoimat rahastot ovat allekirjoittaneet sopimuksen 7 200 hehtaarin metsätilakaupasta. Tilat sijaitsevat Ilomantsissa, Pihtiputaalla ja Tervossa. Samalla yhtiöt ovat tehneet pitkäaikaisen puukauppa- ja metsänhoitosopimuksen. Latifundium on erikoistunut sijoittamaan metsäomaisuuteen. Metsätilakauppa UPM:n kanssa on rahaston ensimmäinen sijoitus Suomeen. UPM on myynyt säännöllisesti metsäomaisuuttaan osana kiinteistön jalostusta. Usein kauppoja tehtäessä molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita solmimaan myös pitkäaikaisen metsänhoito- ja puukauppasopimuksen, mikä varmistaa metsien hyvän hoidon ja puun menekin. 16&10&24 UPM:llä on tuotantolaitoksia 16 maassa ja maailmanlaajuinen myyntiverkosto. Liikevaihto oli viime vuonna yli 10 miljardia euroa. Henkilöstön määrä on noin 24 000. UPM ja valtio sopivat suoluonnon suojelusta UPM, ympäristöministeriö ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ovat sopineet erittäin merkittävästä luonnonsuojelualueiden kaupasta ja yksityismaan suojelualueiden perustamisesta Keski- Suomeen. Kohteet sijaitsevat Kyyjärvellä, Karstulassa, Pihtiputaalla ja Kinnulassa. Valtio ostaa UPM:ltä 795 hehtaaria alueita luonnonsuojelutarkoituksiin. Lisäksi UPM:n alueelle perustetaan 323 hehtaaria yksityismaan luonnonsuojelualueita. Suojeltavat alueet kuuluvat pääosin Natura 2000 -verkostoon. Suojeltavasta pinta-alasta 485 hehtaaria sisältyy EU:n LIFE-rahaston tukemaan Suoverkosto-LI- FE-hankkeeseen. Vastaavantyyppiset sopimukset olemme tehneet aiemmin Kainuussa ja Etelä-Karjalassa yhtiön mailla sijaitsevista Natura-ohjelmaan kuuluvista alueista, UPM:n maankäytöstä ja kiinteistöistä vastaava johtaja Jorma Saarimaa sanoo. Olemme ottaneet yhden askeleen suomalaisen suoluonnon suojelemisessa. Tilaa emetsämaailma! Tilaa UPM Metsän uusi sähköinen uutiskirje niin saat tuoreimmat tiedot metsäpalveluistamme. www.metsämaailma.fi Hankkeen tavoitteena on vuosina 2010 2014 palauttaa luonnontilaan yli 4 200 hehtaaria suota. sellu korvaa MUovia kännykkämikros koopissa UPM:n kehittämä ympäristöystävällinen UPM ForMi -biokomposiitti korvaa muovin kännykkämikroskoopin kuorimateriaalina. Kotimainen teknologiayritys KeepLoop on kokeillut uutta sellupohjaista materiaalia matkapuhelimen lisälaitteeksi suunnitellussa mikroskoopissa. upm 8
Miksi metsänhoito kannattaa? 1 2 4 Hoidettu metsä antaa paremman taloudellisen tuoton. Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa. Puiden kiertoaika taimesta uudistuskypsäksi metsäksi kestää Etelä-Suomessa noin 80 90 vuotta. Perusta tuleville hakkuutuloille luodaan kuitenkin jo taimikonhoidossa, joka alkaa heti taimikon perustamisen jälkeen heinän- ja vesakontorjunnalla. Taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan, sillä muuten puuston kehitys hidastuu, hakkuumahdollisuudet siirtyvät eteenpäin ja metsätaloudellinen kannattavuus heikkenee. Puut tarvitsevat kasvaakseen aurinkoa, vettä, ravinteita ja tilaa kasvaa. Kun kilpaileva kasvusto raivataan pois ja puustoa harvennetaan sopivaan tiheyteen, puut kasvavat hyvin ja järeytyvät laadukkaaksi tukkipuuksi. Kasvatushakkuita tehdään 2 3 kertaa ennen uudistushakkuuta, ja myös näistä saa merkittäviä hakkuutuloja. Metsänlannoitus lisää puiden kasvua, nopeuttaa järeytymistä ja aikaistaa hakkuutuloja. Hoidetussa metsässä on helppo liikkua. Metsän merkitys virkistys- ja ulkoilukäytössä on suuri. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille mahdollisuuden nauttia luonnossa samoilusta, marjastuksesta ja sienestyksestä. Kun lepikko on raivattu, puusto harvennettu sopivaan tiheyteen ja rangat kuljetettu energiakäyttöön, on metsässä vaivatonta kulkea. 3 Hoidetussa metsässä viihtyvät muutkin kuin puut. Metsänhoitoon liitetyillä luonnonhoitotoimenpiteillä edistetään monimuotoisuutta. Esimerkiksi uudistamisen yhteydessä tehty säästöpuiden poltto luo elinympäristön kymmenille uhanalaisille lajeille. Marjat ja sienet hyötyvät tietyistä metsänhoidon toimenpiteistä. Mustikka ei marjo liian tiheässä riukumetsässä, jossa on niukalti valoa ja pölyttäjähyönteisiä. Harvennus elvyttää mustikan marjomaan. Myös riistan viihtyvyyttä voidaan lisätä metsänhoidon avulla muun muassa jättämällä lehtipuuryhmiä ja pensaskerrosta havupuumetsikköön. Hoidettu metsä on maisemallisesti kaunis. Kaunis metsämaisema tuo katselijalleen mielenrauhaa. Oma mielimetsä voi olla kuivan kankaan männikkö, varjoisa kuusimetsä, valkorunkoinen koivikko, erirakenteinen sekametsä tai elinvoimainen taimikko. Maisemalliset arvot otetaan hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelussa huomioon. Toimenpiteistä keskeisimpiä ovat puulajivalinta, hakkuiden rajaaminen ja latvuston säilyttäminen kerroksellisena. Maisemallisesti arvokasta näkymää voidaan harventamalla saada mieleiseksi. Erikoiskohteilla, joissa halutaan säilyttää puuston peitteisyys, voi hyvä vaihtoehto olla jatkuvan kasvatuksen menetelmä. TeksTi päivi Mäki kuva istockphoto ytimessä 5 Metsänhoitotöistä saa hyötyliikuntaa ja raitista ilmaa. Metsänhoito on kiinnostava ja palkitseva työ tai harrastus, jossa työn jälki on heti nähtävissä. Taimien istutus, heinäys ja vesakon raivaus sopivat metsänomistajalle viikonlopun ajanvietteeksi. Jolleivat oma aika tai taidot riitä metsänhoitotöiden tekemiseen, niin työn voi helposti ostaa palveluna metsäammattilaisilta. 9
Metsänkasvatusta sukupolvelta toiselle Taisto Pölkki kasvattaa sukunsa metsiä Soinissa Etelä-Pohjanmaalla vaimonsa Sukanyan kanssa. Taiston toiveena on, että metsät siirtyvät aikanaan hänen pojilleen Mikolle ja Johannekselle. teksti nilla hietamäki kuvat anna koivisto 10
11
Taimesta metsäksi. Pienestä taimesta kasvaa vuosien saatossa kunnon metsä. Istutuspuuhissa Taisto ja Johannes Pölkki sekä Pölkkien UPMyhteyshenkilö, metsäasiakasvastaava Tiina Löytömäki. Alun perin metsät ovat Taisto Pölkin äidin puolen isovanhempien Nikolai ja Maria Uusitalon perua. Taiston äiti miehineen osti sittemmin Uusitalon tilan, ja Taiston omistuksessa tila on ollut jo vuodesta 1961 lähtien. Taiston vanhemmat, Hilja ja Viho kuitenkin elivät tilalla ja pitivät siitä huolta, kun Taiston oma tie vei opiskelemaan ja töihin muualle Suomeen. Äiti toivoi minusta pappia ja isä metsänhoitajaa he varmaankin ajattelivat, että voisin hoitaa niitä virkoja tilanhoidon ohessa, Taisto Pölkki hymyilee. KunnAnjohtAjAnA eri puolilla SuomeA Taisto Pölkki vietti lapsuutensa tilalla, mutta opinnot veivät miehen muualle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi, opiskeli kansakoulunopettajaksi ja suoritti vielä sosionomin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Sen jälkeen kunnallisura veikin sitten miehen mukanaan. Pölkki työskenteli kunnansihteerinä Lumijoella ja Konginkankaalla ja 1970-luvun puolivälistä eteenpäin kunnanjohtajana, ensin Taivassalossa ja Kärsämäellä ja lopuksi pitkän rupeaman Hartolassa vuosina 1980-2001. Oli avartavaa asua eri puolilla Suomea. Etenkin Varsinais- Suomessa Taivassalossa oli hyvin erilaista kuin täällä, jo kielimurteenkin puolesta, hän kertoo hymyillen. SujuvAA yhteistyötä upm:n KAnSSA Taisto Pölkin työskennellessä muualla kotitilan pellot olivat vuokralla eikä metsänhoitoon erityisemmin panostettu. Eläkepäivien koittaessa vuonna 2007 Taistolle oli selvää, että hän palaa kotitilalle. Ryhdyin saman tien metsänhoitohommiin. Niska hiessä ja olkapäät lujilla raivasin arviolta 40 50 hehtaaria metsää. Hän tekee itse raivaussahatyöt ja pienet moottorisahatyöt. Muut metsätyöt Taisto ostaa UPM:ltä, jonka kanssa hänellä on metsäpalvelusopimus. Meillä on tällainen täyden palvelun yhteistyö, eli kumpikin osapuoli hoitaa tietyt asiat. Metsät ovat hyvin hoidetut ja yhteistyö sujuu muutenkin mallikkaasti, kertoo Taisto Pölkin UPM-yhteyshenkilö Tiina Löytömäki, joka työskentelee UPM:n metsäasiakasvastaavana Soinin ja Lehtimäen kunnissa. SuunnitelmAlliStA metsänhoitoa Meillä on tällainen täyden palvelun yhteistyö. Pölkin metsänhoitoperiaatteena on, että hakkuut ja hoitotyöt hoidetaan suunnitelmallisesti ja ajallaan. Soinissa metsä on pohjanmaalaisittain jossain määrin epätyypillistä, Keski-Suomen metsien kaltaista, sillä metsässä on korkeuseroja ja karujen osien lisäksi siellä on rehevämpiäkin, osittain lehtomaisia alueita. Pääosin metsä on kuitenkin männikkövaltaista. Tunnen oman metsäni kaikki sopukat kantoja sekä marja- ja sienipaikkoja myöten. Myös puolisoni Sukanya marjastaa ja sienestää mielellään ja tekee metsän aineksista ruokaa, usein thaimaalaiseen tapaan. Taisto Pölkin ensimmäinen vaimo menehtyi syöpään vuonna 2006. Aikansa surtuaan Taisto päätti jatkaa elämäänsä. Hän lähti maailmanympärimatkalle ja tapasi reis- 12
Istutustapahtumalla tukea lions clubille Taisto Pölkki järjesti tilallaan Lions Clubin nimissä viime keväänä istutustapahtuman, jossa hän istutti perheensä ja leijonaveljiensä kanssa uudistusiän saavuttaneeseen puolen hehtaarin kuusimetsikköön 900 uutta kuusentainta. Idea puunistutuksesta sai alkunsa siitä, kun kansainvälisen Lions-järjestön presidentiksi valittu kiinalainen Wing Kun Tan sisällytti ensimmäisen kautensa toimintasuunnitelmaan ensimmäiseksi tavoitteeksi Lionsien tekemän puunistutuksen, tavoitteena aavikoitumisen estäminen globaalisti. Suomessa metsien hoito on hyvällä tolalla, mutta osallistumalla istutukseen halusimme osoittaa solidaarisuutta hyvälle tavoitteelle, Soinin Lions Clubin puheenjohtajana eli presidenttinä aiemmin toiminut Taisto Pölkki kertoo. minne puut päätyvät? upm lahjoitti taimet Istutustapahtumaan. hyödynnä metsäpalveluasiakkaan edut Metsäpalvelusopimus on palvellut metsänomistajan tarpeita jo pitkään. Nykyisessä muodossaan UPM on tarjonnut metsäpalvelusopimusasiakkailleen etuja puukauppaan ja sitä kautta myös metsänhoitotöihin jo kolmatta vuotta. Muistathan hyödyntää kaikki metsäpalvelusopimukseen kuuluvat etusi! Hintatakuun avulla metsänomistaja saa tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana tehdylle puukaupalle varmuuden siitä, että puun hinnan noustessa oman kaupan hintataso seuraa hintatason muutosta sovittujen sääntöjen mukaisesti. Metsäpalvelusopimukseen sisältyy myös bonusjärjestelmä, joka hyödyttää metsänomistajaa alennuksina metsänhoitotöistä. Tämä etu on kuitenkin käytettävissäsi vain, jos metsäsuunnitelmasi on siirretty UPM:n järjestelmään. Lisäksi metsänhoitotöiden ja taimien hinnat ovat sopimusasiakkaillemme edullisemmat. Myös asiantuntijapalvelut ovat kokonaisuudessaan sopimusasiakkaan käytössä, olipa kysymyksessä sitten lakipalvelut tai metsäveroneuvonta. Laajimmillaan saat kaikki metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön liittyvät palvelut saman katon alta. Merkittävimmät toimituskohteet Etelä- Pohjanmaan kuntien kuten Soinin puille ovat Pietarsaaren sellutehdas, Jämsänkosken paperitehtaat sekä Alholman ja Korkeakosken sahat. Tukkeja menee myös vierastoimituksina lähialueen sahoille, ja energiapuu ohjautuu useille eri laitoksille. Osa maailmanlaajuista verkostoa. Soinin Lions Club halusi puita istuttamalla tukea kansainvälisen Lions Club -järjestön tavoitteita. 13
Sähköistä asiointia. UPM:n metsäasiantuntija Markus Huovisen (toinen vas.) koneelta löytyvät helposti tiedot Pölkkien metsästä. sulla nykyisen vaimonsa, thaimaalaisen Sukanyan. Ensimmäisestä liitostaan Taistolla on poika Mikko, 29, joka työskentelee IT-alan yrittäjänä Lahdessa. Taistolla ja Sukanyalla on lisäksi kolmevuotias Johannespoika. Sukanya opiskelee ja käy töissä, joten Taisto ja Johannes viettävät paljon aikaa yhdessä. Johannes puuhastelee mielellään isän kanssa. Metsätöiden lisäksi Taistolla on erinäisiä muitakin projekteja. Viime kesänä pihapiiriin valmistui autotalli, nyt on tekeillä puucee-polttopuuvarasto rantamökille. Ideoita rakennusprojekteista ja myös konkreettista talkooapua tulee toisinaan leijonaveljiltä, sillä Taisto toimii aktiivisesti Soinin Lions Clubissa. Viime keväänä Pölkki järjesti Lions Clubin nimissä metsässään istutustapahtuman, jossa joukko paikallisia leijonia istutti uudistusiän saavuttaneeseen puolen hehtaarin kuusimetsikköön 900 uutta kuusentainta. Mikko oli töissä, mutta Johannes oli mukana istutuspuuhissa. Taisto Pölkki haluaa, että metsät siirtyvät jonakin päivänä hänen pojilleen Mikolle ja Johannekselle. Tarkempaa tulevaa omistusmuotoa ei ole vielä päätetty. Siihen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeintä on se, että metsät säilyvät suvussa ja mielellään jakamattomina. tapahtumaan. Muista MetsänuudistaMinen Metsän uudistaminen on osa metsän luontaista kiertoa. Uudistamisella varmistetaan metsäomaisuuden hyvä tuotto ja metsän elinvoima. Nuori, kasvava metsä voi ja tuottaa vanhaa metsää paremmin. Metsänuudistamisessa on erityisen tärkeää onnistua kerralla perustamaan elinvoimainen taimikko. Tästä syystä koko uudistamisketjun osatekijöiden maanmuokkaus, siemenet/taimet ja kylvö/istutus pitää toteutua laadukkaasti ja toisiinsa sujuvasti yhdistettynä. UPM Metsänuudistamispalvelu toteutetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suositusten ja UPM:n omien täydentävien ohjeiden mukaisesti. Ohjeistukseen sisältyy luonnonhoidon huomioiminen, jolla metsäluonnon monimuotoisuus varmistetaan. Hyvin toteutettu metsän uudistaminen tuottaa kohteelle sopivaa puulajia olevan tasaisen ja laadukkaan taimikon. Metsän alkukehitys on nopeaa ja turvattua ja metsänhoidon kokonaiskustannukset ovat edullisimmat. Metsänuudistamisesta kannattaa sopia jo puukaupan yhteydessä. Jos haluaa taimet maahan ensi vuonna, siitä kannattaa sopia jo nyt. UPM:n taimitarhalta Joroisista lähtee yhtiön omiin ja metsäpalvelusopimusasiakkaiden metsiin lähes 20 miljoonaa laatutainta vuodessa. Taimet kannattaa tilata omalta metsäasiakasvastaavalta ajoissa, jotta taimitarhalla ehditään varautua kasvattamaan riittävästi taimia. UPM:ltä voi tilata metsänuudistamispalvelun tarvitsemassaan laajuudessa, niin haluttaessa vaikkapa avaimet käteen -kokonaispakettina, jolloin UPM huolehtii kaikesta. Pyydä tarjous ja kysy lisätietoja UPM Metsänuudistamisesta omalta UPM metsäasiantuntijaltasi tai verkkopalvelussamme www.metsämaailma.fi klikkaamalla Pyydä tarjous. 14
vieraskynä Heikki LeHMONeN Säästöpuuryhmän poltto on ekoteko Arvokkaimpia monimuotoisuuskohteita metsissä ovat rehevät lehtolaikut ja kosteikot, joiden yhteydessä kasvusto on rehevää ja harvinaisiakin lajeja esiintyy. Nämä metsäluonnon tärkeät elinympäristöt on jo pääosin kartoitettu ja tiedotettu metsänomistajille. Mutta jos omalla pienellä metsätilallasi ei ole mitään erityisiä luontokohteita, voit rikastuttaa luontoa järjestämällä säästöpuuryhmän polttamisen. Siinä saa samoja hyötyjä kuin kulotuksessa, mutta homma on paljon helpompi, halvempi ja turvallisempi organisoida kuin isoilla avohakkuualoilla. Sertifiointikriteerien mukaan avohakkuissa jätetään lahopuuta ja säästöpuuryhmiä, yleensä keskimäärin 5 10 puuta hehtaarille. Kulotus metsänuudistamisessa on myös mainittu sertifiointikriteereissä tarkoitus on ylläpitää metsäpaloista riippuvaisen lajiston elinympäristöjä. Kun poltetaan säästöpuuryhmä, voidaan vielä helposti yhdistää näiden kriteerien hyödyt: polton jälkeen saadaan järeää hiiltynyttä puuta kulolajeille ja myöhemmin vielä 20 30 vuotta lahopuuta niitä tarvitseville lajeille. Paloympäristöstä riippuvainen lajisto on harvinaistunut metsäpalojen ja kulojen vähentyessä. Miten homma sitten onnistuu käytännössä? Kun tehdään puukauppa, johon kuuluu avohakkuualue, niin sovitaan että jätetään säästöpuuryhmä, joka poltetaan myöhemmin. Itse polton toteutusta voi kysyä puut ostaneelta metsäyhtiöltä. Paikalla pitää olla kunnon sammutuskalusto ja mukana olevien tehtävät ja osaaminen on varmistettava. Keväällä 2011 tein UPM:n Hankasalmen toimistolla puukaupan, johon kuului noin hehtaari ensiharvennusta, hehtaari harvennusta ja noin puoli hehtaaria vanhan kuusikon avohakkuuta. UPM:n metsäasiakasvastaava Juha Valkonen kävi rajaamassa leimikon kanssani ja samalla erotettiin avohakkuualalle pieni säästöpuuryhmä tien varteen. Poltettavaksi aiottu säästöpuuryhmä tulee aina rajata sopivasti tiehen, peltoon tai vesistöön, jotta se on helposti suojattavissa palon leviämiseltä. Säästöpuuryhmän isot kuuset sovittiin katkaistaviksi hakkuun yhteydessä ja samalla kasattavaksi alueelle hakkuutähteitä, jotta saataisiin puuryhmään lisää palokuormaa. Samalla ympärille saadaan palavasta aineesta vapaa suoja-alue, johon voi vielä muokkauksen yhteydessä paljastaa palokäytävät. Itse poltto tapahtui tämän vuoden toukokuussa. Tyynessä illassa säästöpuuryhmän poltto onnistui turvallisesti ja viimeiset savut sammutettiin pari tuntia sytytyksen jälkeen. Alue on nyt myös muokattu ja istutettu. Sinne pistettiin visakoivua, koska tykkään harrastaa erikoispuulajeja. Ympärillä on erilaisia ulkomaisia havupuulajeja. Pienillä pinta-aloilla voi puuhastella kaikenlaista. Säästöpuuryhmän poltossa sammutusväki ja kalusto ovat sidottu vain lyhyen ajan ja kelien vahtiminen on paljon pienempi työ kuin suurissa kulotuksissa (ja metsäpaloissa). Jopa jälkivartiointi voidaan hoitaa samalla kun ympäröivälle alueelle istutetaan puuntaimet. Samalla voi katsella syntynyttä villiä luonnon taide teosta ja onnitella itseään kunnon eko teosta. vheikki Lehmonen on Pieksämäellä asuva metsänomistaja ja metsänhoitaja, joka työskentelee metsäsuunnittelun lehtorina Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Säästöpuuryhmä palaa. Näin syntyy järeää hiiltynyttä puuta pienellä vaivalla. 15
Metsänomistaja voi sertifioida metsänsä FsC-standardin mukaisesti yhteistyössä upm:n kanssa. sertifioidulle puulle on kysyntää, ja upm:lle FsC-sertifiointi on tie sertifioitujen tuotteiden valikoiman laajentamiseen. teksti Päivi mäki kuva PaUla myöhänen FSC-ryhmäSertiFiointia yksityismetsiin UPM on hankkinut kokemusta metsien sertifioinnista omien metsiensä kautta. Suomessa oleva yhtiön lähes 900 000 hehtaarin metsäomaisuus on sertifioitu PEFC:n mukaan ja lähes puolet alasta on myös FSC-sertifioitua. UPM:n perustamat neljä yhteismetsää ovat myös FSC-ryhmäsertifioinnin piirissä. Maanviljelijä Arto Tyrni Pälkäneeltä liittyi ensimmäisenä yksityisenä metsänomistajana UPM:n tarjoamaan FSC-ryhmäsertifiointiin. Tyrni on ollut UPM:n metsäpalveluasiakas vuodesta 1994. Kiinnostuin heti, kun kuulin, että UPM mahdollistaa FSC:n tuomisen metsääni. Metsissämme luonnonhoito ja luontokohteiden turvaaminen on aina ollut osa metsätaloutta, joten uuden sertifikaatin tuomat muutokset eivät olleet merkittäviä, sanoo Tyrni, jota luonnossa liikuttaa töiden ohella myös harrastus, hyönteisten tutkiminen. Pitkäaikaisen sopimuskumppanin kanssa sertifiointi oli helppo toteuttaa. Tärkeä syy mukaan lähtööni oli myös puun menekin turvaaminen erilaisissa puumarkkinatilanteissa, Tyrni jatkaa. Erikoishakkuita ja suojelua FSC-sertifiointi perustuu Suomen FSCstandardiin, jossa määritellään kymmenen pääperiaatetta ja niihin liittyvät metsänhoidon kriteerit ja indikaattorit. Sekä PEFC- että FSC-sertifiointi ottavat huomioon metsien taloudellisen, sosiaalisen sertifiointipalvelua varten metsänomistaja sitoutuu määräaikaiseen metsäpalvelusopimukseen. ja ympäristöllisen ulottuvuuden, ja erot syntyvät asioille annetuista painoarvoista. FSC-metsäsertifioinnin avulla metsänomistaja pystyy yhdistämään metsiensä taloudellisen käytön sekä luonnon monimuotoisuuden vaalimisen. Tyrnin yhteyshenkilönä jo pitkään toiminut UPM:n metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio Pälkäneeltä kertoo, että Tyrnin metsissä FSC-sertifikaatin tilakohtaiset kriteerit täyttyivät helposti. Metsässä on runsaasti arvokkaita luontokohteita, muun muassa avosoita, puroja, lehtoja ja järvenrantametsää, jotka on haluttu säilyttää alkuperäisinä. Rinnelehdon erikoishakkuustakin on kertynyt kokemusta jo aiemmin. Metsien metsänhoidollinen tila on kaiken kaikkiaan hyvä, Kallio sanoo. helppo tapa liittyä FsC-sErtiFiointiin Sertifiointipalvelua varten metsänomistaja sitoutuu määräaikaiseen metsäpalvelusopimukseen, jonka myötä metsänomistaja saa etua puukaupoissa. Sertifioidulle puulle on kysyntää. UPM sitoutuu edustamaan asiakasta kaikissa sertifiointiin liittyvissä kysymyksissä. FSC-sertifiointia varten tarkastamme, että tilakohtaiset kriteerit täyttyvät metsässä ja päivitämme metsäsuunnitelmaan luontokohteet ja erikoishakkuualueet, minkä jälkeen seuraa auditointi, Kallio kuvailee sertifiointiprosessin etenemistä. 16
upm MetsäsertiFiointiPalvelun hyödyt MetsänoMistajalle 1. Edut puukaupassa. 2. Ympäristö- ja sosiaalisten arvojen turvaaminen. 3. Pitkäaikainen kumppanuus. 4. Helppo tapa päästä mukaan FSC-metsäsertifiointiin. 5. FSC-logon käyttömahdollisuus metsiin liittyvässä toiminnassa. MiKä FsC? Forest stewardship Council (FSC) on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1993 trooppisten sademetsien katoamisen hillitsemiseksi. FSCstandardit on laadittu kunkin maan paikallisia olosuhteita vastaaviksi. Sertifioinnin tavoitteena on edistää vastuullista ja taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta. KiinnostuitKo upm:n FsC-ryhMäsertiFiointiin liittymisestä? Ota yhteys omaan metsäasiakas - vastaavaasi ja kysy lisää. 17
metsäluonto & ympäristö JyväSkyLäLäiSEn METSänOMiSTaJan KäyTännön METSO-TyöTä Kurkien huudot tervehtivät ja kaiken huomaava korppi tarkistaa meidät, kun laskeudumme jyrkkäreunaisen rotkon pohjalle. olemme metsänomistaja sari ekosen Metso-kohteessa Jyväskylässä. teksti Ja Kuva EEro T VäisänEn Kirkas puro virtaa kohisten kivikon keskellä ja aivan yllättäen kivien välistä löytyy rehevää lehtoa. Puukiipijä etsii syötävää kuivuneiden puiden kuoren alta ja laulurastas viheltelee. Ihmisen aiheuttamaa melua ei kuulu, vain luonnon omat äänet tavoittavat korvamme, kun tutustumme metsänomistaja Sari Ekosen METSO-kohteeseen. Ekonen kertoo muuttaneensa maailmalta kotikonnuille Jyväskylään vuonna 2008. Lähdin 18-vuotiaana ensin Ruotsiin ja Norjaan ja sitten opiskelujen sekä työn takia Ranskaan. Alcatel-yhtiön palveluksessa olin myös Taiwanissa. Sieltä palasin Suomeen ja Jyväskylään. Minulle oli jo aika varhain selvää, että isän ja isoisän hankkimat metsäpalstat tulevat joskus hoitooni. Isän kuoleman jälkeen oli oikea hetki palata, Ekonen kertoo. Pikkutyttönä kuljin usein näissä metsissä marjastamassa tai muuten vaan retkeilemässä. Isäni oli sellainen vaeltajaluonne ja oli nuorena jopa eräoppaana. Ja samaa metsässä vaeltelua teen nyt oman perheeni kanssa, vaikka pienet lapset vielä rajoittavatkin kulkemista. Mutta vauvasta lähtien he ovat tottuneet ulkoilemaan metsissä. Rauhoitetut kohteet ovat sellaisia, joissa mieli lepää ja siellä on mukava käydä. Käytännön asioissa aina opittavaa Metsäasiat ovat Ekoselle periaatteessa tuttuja, mutta tietenkin käytännön asioissa riittää vielä paljon opittavaa. METSO-OhjElMa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava, vapaaehtoinen metsäluonnon suojeluohjelma. METSO-ohjelman mukaisia suojelukohteita voivat mailtaan esittää kaikki metsänomistajat, jotka omistavat metsää Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa tai Lapin läänin lounaisosassa. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat tapauskohtaisia ja ne maksetaan valtion METSO-ohjelmaan osoittamista varoista. UPM on aktiivisesti mukana METSOohjelmassa ja näkee sen oleellisena osana metsäpalvelukokonaisuuttaan. 18
Maastossa. Metsänomistaja Sari Ekonen ja UPM:n metsäasiakasvastaava Seppo Liikanen vierailevat Ekosen METSO-ohjelman mukaisessa suojelukohteessa. Onneksi isä antoi hyviä neuvoja ja eräs niistä oli, että kannattaa kysyä UPM:n yhteys henkilö Seppo Liikaselta, jos jokin asia on epäselvä. Ekosen mukaan Liikanen on hoitanut tiloja yhtäjaksoisesti niin pitkään, että hän tuntee tilojen asiat juurta jaksain. Niinpä Liikanen kertoi, että siellä on Natura-alueiden lisäksi myös muita luonnoltaan arvokkaita kohteita. METSO-ohjelmassa maanomistajalla on mahdollisuus valita, miten hän asiat haluaa hoitaa. Se on tärkeää ainakin minulle. Metsiä pitää hoitaa, mutta tuotto ei ole pelkkiä euroja tai kuutioita. Muutkin arvot ovat hyvin olennainen osa kokonaisuutta. suojelualueita ja kemeran ympäristötukisopimus Tiloilta löytyi erittäin edustava joukko erilaisia luontokohteita, puronotkoja, lehtoja, jyrkänteitä, vanhaa metsää, kallioita ja kivikoita sekä luonnontilaisia soita. Osa rauhoitettiin yksityisiksi suojelualueiksi ja osasta tehtiin Kemera-ympäristötukisopimus. UPM:n Liikanen kävi rajaamassa alueet maastossa metsäkeskuksen edustajan kanssa. Viranomaisneuvottelut menivät hyvin sekä Ely-keskuksen että metsäkeskuksen kanssa. Eri vaihtoehdot käytiin läpi ja yhdessä haettiin sopivin kullekin kohteelle. On todella hyvä, että maanomistajalla on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla, Ekonen kertoo. Syvällä rotkon pohjalla tutkimme ympäristöä, jossa on joskus yksittäisiä puita hakattu, koska korkeita tervaskantoja on harvakseen aika luonnontilaiselta puusto tosin jo näyttää. Alueen reunasta tulee vastaan pieni pala istutuskuusikkoa. Vanhat kivirauniot ja umpeutuneet ojat kertovat, että täällä on joskus ollut pelto. Mutta ajan myötä nämä ihmisten jäljet ovat katoamassa ja luonnontila palaa takaisin. Istutusmetsäänkin. Kunhan lapset kasvavat ja jaksavat itse kävellä hankalassa maastossa, tänne täytyy tulla retkelle. Aivan uskomattoman kaunis paikka, Sari Ekonen toteaa. Kiipeämme takaisin tien varteen ja käymme katsomassa tilan muitakin kohteita. Yhdessä mietimme taimikonhoitoa ja tarkastelemme äsken tehdyn harvennuksen jälkiä. Yksi tie kaksi asiaa, on hyvä periaate. Ja tuliaisiksi kotiin tuomme vielä kassillisen sieniä. Katse luontoon Koivun syöpä ja jäämies Ötzi Aleksandr Solzhenitsynin Syöpäosasto-kirjan eräs luku on nimeltään Koivun syöpä. Siinä syöpäsairaalan potilaissa herää toivo parantumisesta ihmeellisen, Venäjän koivikoissa esiintyvän käävän ansiosta. Eikä sitä ole ollut vain Venäjällä. Nimittäin 1991 Itävallan Alpeilta löytyneen jäämies Ötzin laukussa oli jauhettua kääpää. Kyseessä on meilläkin yleinen koivun lahottajasieni pakurikääpä. Pakurikääpä on helposti tunnistettava, hiilimäisen musta tai tummanruskea rykelmä koivun kyljessä. Tarkkaan ottaen näkyvä osa eli itse pakuri ei ole varsinainen kääpä, vaan sen aiheuttama kasvannainen. Se ei muodosta itiöemiä. Ne kehittyvät vasta puun kuoltua, sienen irrottaman kuoren alle, kuori- ja puukerroksen väliin. Pakurikääpä tarttuu koivuun ja joskus myös muihin lehtipuihin erilaisten runkovikojen, kuten pakkashalkeamien kautta. Kevätkauden harvennuksissa poistettavat puut vioittavat kaadon yhteydessä helposti pystyyn jätettävien koivujen yläosia. Näistä varsin vaatimattoman näköisistä pikku haavoista saattaa aiheutua suurta harmia, jos kääpä pääsee iskeytymään puuhun. Pakuri kasvaa nopeasti, ja jos sellainen on koivun kyljessä, kääpä on jo kasvanut pintaan saakka. Siitä ei enää saa vanerin raaka-ainetta. Siihen aikaan, kun vaneripuut jaettiin metsässä, jakomiehiä varoitettiin erityisesti pakurikäävästä. Jos se jäi huomaamatta eikä metsurikaan osannut tehdä rungosta riittävän pitkää välivähennystä, kunnian kukko ei laulanut loppumitassa. Eikä pakuripuusta saa aina edes polttopuuta. Monesti runko katkeaakin sienen kohdalta myrskyssä. TeksTi EEro t väisänen Nobelisti Solzhhenitsynin kirjan myötä tieto pakurin terveysvaikutuksista ja Venäjän perinnelääketieteestä levisi koko maailmalle. Venäjällä kääpää on käytetty nimenomaan syöpälääkkeenä vuosisatojen ajan. Romaanin mukaan asian huomasi muuan maalaislääkäri, joka ihmetteli syöpien harvinaisuutta köyhällä maaseudulla. Tutkiessaan asiaa tarkemmin hän sai selville, että ihmiset nauttivat päivittäin kalliin teen sijasta metsistä kerättävää pakuria kuumaan veteen sekoitettuna. Ja näin he säilyvät terveinä. Kirjailija oli oikeilla jäljillä, sillä pakuria on myöhemmin tutkittu tieteellisesti ja sen on huomattu sisältävän muun muassa runsaasti antioksidantteja. Pakuri voi myös lievittää tulehduksia ja nopeuttaa vatsahaavasta toipumista. Mutta jonkinlainen tieto asiasta on ollut entisajan ihmisilläkin tuhansia vuosia sitten. Jäämies Ötzi on ollut tutkijoille monessa mielessä todellinen aarre. Alp pien jään sisään noin 5 300 vuotta sitten muumioitunut mies säilyi erittäin hyvin. Matkassaan hänellä oli metsästysvarusteiden ja eräiden työkalujen lisäksi jauhettuna kahta koivussa yleisesti kasvavaa kääpälajia. Toinen niistä on taulakääpä ja toinen, lähteestä riippuen joko pakuri- tai pökkelökääpä. Vanerintekijöiden vitsaus on siis ollut tuhansia vuosia tunnettu lääkeaine. Mitä muita ihmeitä metsistämme voikaan vielä paljastua uteliaalle tutkijalle? EEro t väisänen on UPM MEtsän ympäristöasiantuntija LAUri nikula/vastavalo 19
maastossa Kunnossa olevat tiet ja oja metsäti Uusiokäyttöä. Käytöstä poistettuja junanvaununpohjia käytettiin 1970-luvulla siltarakenteina metsäteillä. Tien perusparannuksessa silta korvataan teräsrummulla. Tierumpua ympäröivä hiekka-aines saadaan työmaan vierestä. 20