FIPO 6.9/2009 Voimassa alkaen 1.4.2009 Suomeksi. Islanninhevoskilpailujen säännöt FEIF INTERNATIONAL FEDERATION OF ICELANDIC HORSE ASSOCIATIONS



Samankaltaiset tiedostot
FIPO 2015 Voimassa alkaen. Islanninhevoskilpailujen säännöt FEIF INTERNATIONAL FEDERATION OF ICELANDIC HORSE ASSOCIATIONS

LAATUPONIKILPAILUN SÄÄNNÖT Yleistä

Repiviä tai viiltäviä kannuksia ei saa käyttää. Kannusten kärjet eivät saa osoittaa ylöspäin.

Ohjeita passilajien järjestäjille. Passitoimikunta

Yleistä. Ponit arvostellaan viidessä eri ryhmässä säkäkorkeuden mukaan:

Askellajiratsastusmerkki Merkkisuorituksen vastaanottajan opas

Vaatimukset 1-taso 2-taso 3-taso 4-taso 5-taso Status epäviralliset viralliset Kohderyhmä Sport: (tallikilpailut, harjoituskilpailut)

Johdatus Gæðingakeppniin

LAATUPONIKILPAILUN SÄÄNNÖT Yleistä

CTIF 100 metrin estejuoksu

Vaatimukset 1-taso 2-taso 3-taso 4-taso 5-taso Status epäviralliset viralliset Kohderyhmä Sport: (tallikilpailut, harjoituskilpailut)

Sisältö 1 ALUEKILPAILUT Määritelmä Kilpailujen järjestäminen, osanottajat, säännöt Kilpailulupa ja mittaustodistukset...

VIIVANSEURANNAN SÄÄNNÖT. Priit Norak

Kalastusluokan Perholajien Kilpailusäännöt

Lounais-Suomen Aluemestaruussäännöt (päivitetty )

Vaatimukset 1-taso 2-taso 3-taso 4-taso 5-taso Status epäviralliset viralliset Kohderyhmä Sport: (tallikilpailut, harjoituskilpailut)

SUOMEN KANOOTTILIITTO ry TEKNISET KILPAILUSÄÄNNÖT BOATERCROSS

The Horse Show Amateur Tour 2010

LEAD-KIIPEILYN KILPAILUSÄÄNNÖT

Hevonen saa osallistua yhteen enintään 100 cm tai helppo B-tasoiseen luokkaan päivässä sinä kalenterivuonna, jona se täyttää 4 vuotta.

Kilpailusäännöt Pararatsastus KS VIII Muutokset

Suur Hollola Ajo. säännöt. Kilpailun järjestää Lahden Hevosystäväinseura ry Lahden raviradalla vuosittain kesä heinäkuun aikana.

Kooste matkaratsastuksen kilpailusääntömuutoksista vuodelle Näitä sääntöjä noudatetaan SRL:n alaisissa kilpailuissa lukien.

Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ratajaosto. Säännöt hyväksytty: Rata- ja maratonjaoston kokous

Suunnistuksen SM kilpailujen ohjeet 2015

1.1 Kilpailuissa noudatetaan Purjehduksen kilpailusäännöissä määriteltyjä sääntöjä. 1.2 Mitkään kansallisen järjestön määräykset eivät ole voimassa.

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa

LAPPEENRANTA GP Joulella pisimmälle Kilpailukutsu ja säännöt

TEKNINEN OPAS. PSM-ratakilpailut KUUSAMO

CTIF VIESTIJUOKSUN YLEISOHJEET TUOMAREILLE SUOMEN KILPAILUJA VARTEN PALOKUNTANUORTEN KANSAINVÄLINEN PALOKUNTAKILPAILU

KILPAILUKUTSU Takkula

Sport: (Aluekilpailut) Jo kisanneille ratsukoille. Kisaajilla mahdollisuus kuulua aluevalmennusrinkiin.

KENTTÄRATSASTUKSEN SARJAKILPAILUT 2019

034 MOTOCROSSIN KERHOJOUKKUEIDEN SM-KILPAILUT

1.1 Kilpailussa noudatetaan Purjehduksen kilpailusäännöissä (PKS) määriteltyjä sääntöjä.

KILPAILUSÄÄNNÖT 2019 (päivitetty )

1.1 Kilpailussa noudatetaan Purjehduksen kilpailusäännöissä (PKS) määriteltyjä sääntöjä.

TEKNINEN OPAS. PSM-ratakilpailut nro76 KUUSAMO

Tärkeimmät Sääntömuutokset. Voimassa (kansallisesti )

Helsinki International Horse Show karsintajärjestelmä 2015

SKHRY Suomenkeppihevosraviyhdistys Kilpailu säännöt Laadittu ja toteutettu Muutoksista ilmoitetaan erikseen sivun ala-osassa. - Monté.

KSIII 2019 SÄÄNTÖMUUTOKSIA. Lisenssikoulutukset 2019 Anu Tuomi

SUOMEN PYÖRÄILYMESTARUUS- KILPAILUJEN SÄÄNNÖT SUOMEN VOIMISTEXIP J* URHEILU- LIITTO

BOULDERKIIPEILYN KILPAILUSÄÄNNÖT

SUKELLUSKUVAUKSEN POHJOISMAISTEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 2018

MX KERHOJOUKKUEIDEN SM

Vahvinmies-kilpailun säännöt

Sisällysluettelo. Yleiset säännöt 2, 3. Mittaus 4. Katsastus 4. Akku / Kaapelit moottoritilassa 4-5. Vahvistin, Kaiutinkotelo(t), Kaapelit 5-6

5. Joukkueen kuljettajien tunnukset, nimet, kilpailulisenssien numerot sekä seurat.

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas

OHJEITA RATSASTAJILLE

KARPIN VIESTI JA OPTISTART

90 cm, Prix de Keravan Ratsastuskoulu, ESRA:n aluemestaruus. Klo Koulukoe, Helppo C Tutustumisluokan kouluohjelma (rata B) 2016

TEKNINEN OPAS. Liakan tempo

HOPEASOMPA - VIESTIT Lempäälä

1.1 Kirjaudu omalla tunnuksellasi Kipaan kilpailulisenssin numerolla ja salasanallasi.

1. Kilpailujen järjestämisen helpottaminen Muutoksista suurimman osan tarkoituksena on helpottaa kilpailujen järjestämistä.

UINTIURHEILUN SÄÄNTÖKIRJA MASTERS-UINTI JA MASTERS-AVOVESIUINTI

HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU Kaikissa luokissa henkilökohtaisia JunnuGym-pisteitä jaetaan 10 parhaalle seuraavasti:

044 SUPERMOTO MÄÄRITELMÄ MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT Moottoripyörät Kilpailuluokat

WORKING EQUITATION KILPAILUSÄÄNNÖT TASOLUOKITUS

TOTTELEVAISUUSKOKEEN (TOKO) SUOMENMESTARUUSKILPAILUJEN JÄRJESTÄMISOHJE 2019

FEIF Urheilutuomareiden arvosteluohje 2014

Vuoden 2011 parhaat haussa!

ICR-MUUTOKSET

Amateur Tourin järjestää Helsinki International Horse Show/BCM Scanhorse Oy yhteistyössä Team Eurohorsen kanssa.

Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ratajaosto

1.1. Alkuerä Kaikki kuljettajat mahtuvat mukaan yhteen alkuerälähtöön, koska enimmäisosallistujamäärä lähdössä on tuo 10.

VEIKON MALJA PALOKUNTANUORTEN SUOMENMESTARUUSKILPAILU

INKEROISTEN MAASTOAJO NU/NA LIIGA PIKKUSUON MOOTTORIRATA, INKEROINEN

Suomen Rotukanayhdistys ry järjestämän kansallisen näyttelyn

KÜR-KOULUTUS. Anne-Mari Pekonen

WORKING EQUITATION KILPAILUSÄÄNNÖT TASOLUOKITUS

SÄÄNNÖT JA OHJEET

Helppo hevoset ( ), avoin kaikille (160, 120, 100, 80 )

Heidi Sinda. Jarmo Murola. Baltic Carriage Driving League Baltic Valjakkoajo Liiga

ajettavan JM-Kemora kilpailun järjestäjä on Kokkolan Urheiluautoilijat Ry.

Oulunsalon Ratsastajat ry:n järjestämien ratsastuskilpailujen TURVALLISUUSASIAKIRJA

KARPIN VIESTI JA OPTISTART

KENTTÄRATSASTUKSEN SARJAKILPAILUT 2015

KILPAILUKUTSU - BSS Hannun Kannu -optiregatta Optimistijollien karsintakilpailu 1/2016

034 MOTOCROSSIN KERHOJOUKKUEIDEN SM

TEAMGYMIN KILPAILUSÄÄNNÖT

LUOKKA- JA IKÄKAUSIKILPAILUT RYTMINEN VOIMISTELU 2010

Masters PM-KILPAILUT

MP Optimisti Kadettikilpailu PURJEHDUSOHJEET

Hiihtosuunnistuksen SM kilpailujen ohjeet 2015

RANKING KIERTUE

PURJEHDUSOHJEET. X-99 kauden päätöskilpailu

Käytännöntehtäviä hevostaidoista #hevostaidothaltuun

Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry, Finlands Paddling och Roddförbund rf KILPAILUSÄÄNNÖT BOATERCROSS

KILPAILUN SÄÄNNÖT FIXUS-IS-Tarvike Sprint

KANSALLINEN ENDURANCE SALOON SARJA SÄÄNNÖT 2015

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

HOPEASOMPA - SPRINTTI Lempäälä

Joukkueenjohtajan rooli ja tehtävät arvokisoissa

Aika Paikka. Kilpailun aikataulu: Linnanmaan liikuntahalli, Virkakatu 1, Oulu. Lauantai Halli ja info aukeaa

SUKELLUSKUVAUKSEN POHJOISMAISTEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT

NIIHAMA RIDING KESÄKAUDEN RATSASTUS- JA HOITOKURSSIT 2016

Transkriptio:

1 FEIF INTERNATIONAL FEDERATION OF ICELANDIC HORSE ASSOCIATIONS www.feif.org FIPO 6.9/2009 Voimassa alkaen 1.4.2009 Suomeksi Islanninhevoskilpailujen säännöt Käännös FEIFin englanninkielisestä alkuperätekstistä. Tekstin alkuperäisoikeudet omistaa FEIF, suomenkielisen version oikeudet omistaa SIHY ry. Tekstiä ei saa kopioida ilman SIHYn lupaa. Mikäli tulkintaerimielisyyksiä syntyy, sovelletaan alkuperäisiä englanninkielisiä sääntöjä.

2 Sisältö 1 Yleiset säännöt... 8 1.1 Yleiset ohjeet: Hevosen hyvinvointi... 8 1.1.1 Kaikissa harjoittelussa ja valmistautumisessa sekä kilpailtaessa tulee huomioida hevosen hyvinvointi ensimmäisenä vaatimuksena... 8 1.1.1.1 Hyvät hevosmiestaidot... 8 1.1.1.2 Valmennusmenetelmät... 8 1.1.1.3 Kengitys ja varusteet... 8 1.1.1.4 Kuljettaminen... 8 1.1.1.5 Pidemmät kuljetukset... 9 1.1.2 Hevosten ja ratsastajien tulee olla hyvässä fyysisessä kunnossa ja kykeneväisiä kilpailemaan, ennen kuin he saavat kilpailla.... 9 1.1.2.1 Kunto ja kykeneväisyys... 9 1.1.2.2 Terveys... 9 1.1.2.3 Lääkitys... 9 1.1.2.4 Kirurgiset toimenpiteet... 9 1.1.2.5 Kantavat tai vasta varsoneet tammat... 9 1.1.2.6 Apujen väärinkäyttö... 10 1.1.3 Kilpaileminen ei saa vaarantaa hevosen terveyttä... 10 1.1.3.1 Kilpailualue... 10 1.1.3.2 Maapohja... 10 1.1.3.3 Sääolosuhteet... 10 1.1.3.4 Talliolosuhteet kilpailuissa... 10 1.1.3.5 Matkustuskunto... 10 1.1.4 Hevosista tulee huolehtia kilpailujen jälkeen niiden ansaitsemalla tavalla ja myös niiden kilpauran jälkeisen elämän tulee olla mielekästä ja turvattua.... 10 1.1.4.1 Eläinlääkintä... 10 1.1.4.2 Lähetteet klinikalle... 11 1.1.4.3 Vammat kilpailuissa... 11 1.1.4.4 Hevosen lopettaminen... 11 1.1.4.5 Kilpauran lopettaminen... 11 1.1.4.6 Koulutus... 11 1.2 Yleiset ohjeet: Reilu peli ja hevosurheilu... 12 1.2.1 Kilpailijoiden, valmentajien ja treenareiden vastuut... 12 1.2.2 Johtajaorganisaatioiden vastuu... 12 1.2.3 Tuomareiden, toimihenkilöiden, eläinlääkäreiden ja muiden virkailijoiden vastuu... 12 1.2.4 Median vastuu... 13 1.2.5 Katsojien vastuu... 13 2 Hevoset... 14 2.1 Osallistuvat hevoset... 14 2.2 Hevosen varusteet... 14 2.2.1 Satulat... 14 2.2.2 Suitset ja kuolaimet... 14 2.2.2.1 Hyväksyttävät kuolaimet ja suitset... 14 2.2.2.2 Kielletyt kuolaimet ja suitset... 14 2.3 Kengitys ja suojavarusteet... 15 2.3.1 Vuohisen kulma... 15 2.3.2 Kavion pituus... 15 2.3.3 Kengät... 15

2.3.4 Kengän sijoitus... 15 2.3.5 Hokit... 15 2.3.6 Sivu- ja kärkikäänteet... 16 2.3.7 Hitsatut vahvistukset... 16 2.3.8 Nahka- ja muovirenkaat... 16 2.3.9 Kielletyt kengät, renkaat ja pohjalliset... 16 2.4 Suojat... 17 2.4.1 Uudelleenkengitys... 17 2.4.2 Varustetarkastukset... 17 3 Ratsastajat... 19 3.1 Yleistä... 19 3.2 Osallistuvat ratsastajat... 19 3.3 Ratsastajan asusteet ja varusteet... 19 4 FIPO-kilpailujen säännöt... 20 4.1 Kilpailukutsu ja ilmoittautuminen... 20 4.2 Radat... 20 4.3 Tuomarit... 20 4.4 Toimihenkilöt... 20 4.5 Ajanotto... 21 4.6 Täsmällisyys... 21 4.7 Lähtöjärjestys... 21 4.8 Esiratsastaja... 21 4.9 Kombinaatio eli kokonaiskilpailu... 21 4.9.1 Nelikäynti... 21 4.9.2 Viisikäynti... 22 4.10 Vastuu... 22 4.11 FEIF:in organisoimat kilpailut... 22 5 Soikean radan lajit... 23 5.1 Soikiorata... 23 5.2 Tuomarit... 23 5.3 Pisteytys... 23 5.3.1 Karsinta... 23 5.3.2 Finaalit... 24 5.4 Kilpailujen kulku... 24 5.4.1 Karsinnat, joissa radalla on yksi ratsukko... 24 5.4.2 Finaalit ja karsinnat, joissa radalla on useampi ratsukko samaan aikaan... 24 5.5 Vasemman ja oikean kierroksen ryhmät... 25 5.6 Hylkääminen... 25 5.7 Finaalit... 25 5.8 Poisjäännit... 25 5.9 Palkinnot... 26 5.10 Musiikki... 26 6 Passiradan lajit... 27 6.1 Passirata... 27 6.2 Rajoitukset... 27 6.3 Ajanotto... 27 6.4 Juoksujen pisteytykset... 28 7 Kouluratsastus... 29 7.1 Kenttä... 29 7.2 Arvostelu... 29 3

8 Lajit... 30 8.1 T1 - Töltti... 30 8.1.1 Osallistuvat hevoset... 30 8.1.2 Karsinta... 30 8.1.3 Finaali... 30 8.2 T2 - Töltti... 30 8.2.1 Osallistuvat hevoset... 30 8.2.2 Karsinta... 30 8.2.3 Finaali... 31 8.3 V1 - Nelikäynti... 31 8.3.1 Osallistuvat hevoset... 31 8.3.2 Karsinta... 31 8.3.3 Finaali... 31 8.4 F1 - Viisikäynti... 32 8.4.1 Osallistuvat hevoset... 32 8.4.2 Karsinta... 32 8.4.3 Finaali... 32 8.5 P1 - Passijuoksu 250 m... 33 8.5.1 Lähtökarsinat... 33 8.5.2 Poisjäänti juoksusta... 33 8.5.3 Lähtö... 33 8.5.4 Lähtö karsinoista tai automaattisen lähetyslaitteen avulla... 33 8.5.5 Lähtöjärjestys... 34 8.5.6 Tuomarit... 34 8.5.7 Ratsastajat... 35 8.5.8 Ennätykset... 35 8.5.9 Pisteet... 35 8.6 PP1 - Passikoe... 35 8.6.1 Rata... 35 8.6.2 Lähtöjärjestys... 35 8.6.3 Lähtö... 35 8.6.4 Arvostelu... 36 8.6.5 Hylkääminen... 36 8.7 P2 Speedpassi Passijuoksu 100 m lentävällä lähdöllä... 37 8.7.1 Lähtö... 37 8.7.2 Lähtöjärjestys... 37 8.7.3 Tuomarit... 37 8.7.4 Ajanotto... 37 8.7.5 Pisteytys... 37 8.7.6 Ratsastajat... 38 8.7.7 Ennätykset... 38 8.7.9 Pisteet... 38 9 Muut kilpailulajit... 39 9.1 All ride... 39 9.2 Gædingakeppni... 39 9.3 Muut soikioradan lajit... 39 9.3.1 T3 - Töltti... 39 9.3.1.1 Osallistuvat hevoset... 39 9.3.1.2 Karsinta... 39 9.3.1.3 Finaali... 39 4

9.3.2 T5 Töltti... 40 9.3.2.1 Osallistuvat hevoset... 40 9.3.2.2 Karsinnat... 40 9.3.2.3 Finaali... 40 9.3.3 T6 Töltti... 40 9.3.3.1 Osallistuvat hevoset... 40 9.3.3.2 Karsinta... 40 9.3.3.3 Finaali... 41 9.3.4 T7 Töltti... 41 9.3.4.1 Osallistuvat hevoset... 41 9.3.4.2 Karsinta... 41 9.3.4.3 Finaali... 41 9.3.5 T8 Töltti... 41 9.3.5.1 Osallistuvat hevoset... 41 9.3.5.2 Karsinta... 41 9.3.5.3 Finaali... 42 9.4 Muut ovaaliradan lajit (Nelikäynti)... 42 9.4.1 V2 - Nelikäynti... 42 9.4.1.1 Osallistuvat hevoset... 42 9.4.1.2 Karsinta... 42 9.4.2.3 Finaali... 42 9.4.2 V3 Nelikäynti... 43 9.4.2.1 Osallistuvat hevoset... 43 9.4.2.2 Karsinta... 43 9.4.2.3 Finaali... 43 9.4.3 V4 Nelikäynti... 44 9.4.3.1 Osallistuvat hevoset... 44 9.4.3.2 Karsinta... 44 9.4.3.3 Finaali... 44 9.4.3.4 Yleiset huomautukset... 45 9.4.4 V5 Nelikäynti... 45 9.4.4.1 Osallistuvat hevoset... 45 9.4.4.2 Karsinta... 45 9.4.4.3 Finaali... 45 9.4.5 V6 Nelikäynti... 46 9.4.5.1 Osallistuvat hevoset... 46 9.4.5.2 Karsinta... 46 9.4.5.3 Finaali... 46 9.5 Muut ovaaliradan lajit (Viisikäynti)... 46 9.5.1 F2 Viisikäynti... 46 9.5.1.2 Osallistuvat hevoset... 47 9.5.1.2 Karsinta... 47 9.5.1.3 Finaali... 47 9.5.2 F 3 Viisikäynti... 47 9.5.2.2 Osallistuvat hevoset... 48 9.5.2.2 Karsinta... 48 9.6 Muut passiradan lajit... 48 9.6.1 PP2 Passikoe... 48 9.6.1.1 Rata... 49 9.6.1.2 Lähtöjärjestys... 49 5

9.6.1.3 Lähtö... 49 9.6.1.4 Arvostelu... 49 9.6.1.5 Pisteet... 50 9.6.1.6 Pistetaulukko... 50 9.6.2 P3 Passijuoksu 150 m... 50 9.6.2.1 Pisteet... 50 9.7 Kouluratsastusradan lajit... 51 9.7.1 FS1 - Free Style... 51 9.7.1.1 Vaatimukset... 51 9.7.1.2 Minimivaatimukset:... 51 9.7.1.3 Musiikki... 51 9.7.1.4 Arvostelu... 52 9.7.2 FS2 Kouluratsastuskentällä suoritettava ohjelma... 52 9.7.2.1 Vaatimukset... 52 9.7.2.2 Rajoitukset... 53 9.7.2.3 Musiikki... 53 9.7.2.4 Arvostelu... 53 9.7.3 FS3 Maastakäsin työskentely kouluratsastuskentällä... 53 9.7.3.1 Vaatimukset... 54 9.7.3.2 Rajoitukset... 54 9.7.3.3 Musiikki... 54 9.7.3.4 Arvostelu... 54 9.8 Muut lajit... 55 9.8.1 FR1 Lippujuoksu... 55 9.8.1.1 Rata... 55 9.8.1.2 Lähtöjärjestys... 55 9.8.1.3 Lähtö... 55 9.8.1.4 Arvostelu... 56 9.8.1.5 Hylkääminen... 56 9.8.1.6 Pisteet... 56 9.8.2 TR1 Trail... 56 9.8.2.1 Rata... 56 9.8.2.2 Lähtö... 56 9.8.2.3 Arvostelu... 56 9.8.2.4 Vaatimukset... 56 9.8.3 CR1 Maastoratsastus... 57 9.8.3.1 Lähtö... 57 9.8.3.2 Arvostelu... 57 9.8.3.3 Vaatimukset... 58 9.8.3.4 Yleiset huomautukset... 58 10 Lisämääräykset MM-kilpailuille... 59 10.1 Yleistä... 59 10.2 Oikeus osallistua... 59 10.3 Säännöt... 59 10.4 Ilmoittautuminen... 59 10.4.1 Lopullinen joukkueen ilmoittautuminen... 60 10.4.2 Maksut... 60 10.5 Eläinlääkintäsäännökset... 60 10.6 Doping... 60 10.7 Erityissääntöjä MM-kilpailujen urheiluluokkia varten... 60 6

10.7.1 Radat... 60 10.7.2 Joukkueet... 61 10.7.3 Hevoset... 62 10.7.3.1 Osallistuvat hevoset... 62 10.7.3.2 Hevosen varusteet... 62 10.7.3.3 Kengitys... 62 10.7.3.4 Tarkastukset... 62 10.7.4 Ratsastajat... 62 10.7.4.1 Osallistuvat ratsastajat... 62 10.7.4.2 Ratsastajan varusteet... 63 10.7.5 Tuomarit... 63 10.7.5.1 Tuomareiden valinta... 63 10.7.5.2 Päätuomari... 64 10.7.5.3 Kengitystuomarit... 64 10.7.5.4 Kehä/varustevalvojat... 64 10.7.5.5 Tuomariseminaari ja MM-tuomareiden järjestäytymiskokous... 64 10.7.5.6 Tuomarikokous... 65 10.7.5.7 Tuomarikokoukset MM-kilpailujen aikana... 65 10.7.5.8 Tuomareiden vaatetus... 65 10.7.6 Ajanottajat... 65 10.7.7 Lähtöjärjestys... 65 10.7.8 Täsmällisyys... 65 10.7.9 Esiratsastaja... 66 10.7.10 Kombinaatio... 66 10.7.11 Joukkuekilpailu... 66 10.7.12 Palkinnot ja mestaruudet... 66 10.7.13 Vastuu... 66 10.7.14 Protestit ja kilpailutuomioistuin... 66 10.7.15 Lajit... 67 11 Liite 1... 68 World Ranking... 68 12 Liite 2... 69 Pistetaulukko P1 Passijuoksu 250 m... 69 13 Liite 3... 73 Pistetaulukko P2 Speedpassi 100 m... 73 14 Liite 4:... 75 Pistetaulukko P3 Passijuoksu 150 m... 75 15 Liite 5:... 78 Ajat ryhmäluokille ja finaaleille... 78 16 Liite 6:... 79 Maasta käsin työskentely kilpailuissa... 79 17 Liite 7:... 80 Starttiboksien kuvaus... 80 18 Liite 8:... 81 Askellajien kuvaus... 81 19 Liite 9:... 82 Piirrokset... 82 7

8 1 Yleiset säännöt FIPO toimii kansainvälisten, kansallisten ja muiden islanninhevoskilpailujen järjestelyiden sääntöinä. FIPO on voimassa myös islanninhevosten Maailmanmestaruuskilpailuissa. FIPOn säännöt sitovat kaikkia FEIFiin kuuluvia yhdistyksiä ja niiden jäseniä. 1.1 Yleiset ohjeet: Hevosen hyvinvointi Kaikkien islanninhevoskilpailuissa ja muissa islanninhevostapahtumissa mukana toimivien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden (esim. ratsastajat, tuomarit, järjestäjät, toimihenkilöt, järjestöt) tulee käyttäytyä reilusti, toverillisesti ja urheilullisesti toisiaan kohtaan sekä kohdella hevosta asianmukaisesti. Tilanteesta riippumatta kaikille islanninhevoskilpailuissa mukana oleville on kansainvälisesti hyväksyttyjen eläinsuojelulakien kunnioittamisen ja noudattamisen oltava itsestäänselvyys. 1.1.1 Kaikissa harjoittelussa ja valmistautumisessa sekä kilpailtaessa tulee huomioida hevosen hyvinvointi ensimmäisenä vaatimuksena 1.1.1.1 Hyvät hevosmiestaidot Hevosen hoito, ruokinta sekä valmennus tulee suorittaa hyvien hevosmiestaitojen mukaisesti. Kaikki keinotekoiset tai psykologiset menetelmät, joilla pyritään vaikuttamaan hevosen olemukseen ja ilmaukseen, ovat kiellettyjä. 1.1.1.2 Valmennusmenetelmät Hevosia tulee valmentaa vain niiden fyysisten kykyjen sekä kasvuvaiheen edellyttämällä tavalla. Hevosia ei tule valmentaa menetelmillä, jotka ovat niille haitallisia tai joihin niitä ei ole valmisteltu. 1.1.1.3 Kengitys ja varusteet Kengityksen pitää olla suoritettu oikein. Varusteiden tulee olla valmistettu hyvin ja sovitettu hevoselle niin, että ne eivät aiheuta kipua tai vammoja. 1.1.1.4 Kuljettaminen Hevosta tulee suojata kuljetuksen aikana. Kuljetusvälineiden tulee olla turvallisia, hyvin ilmastoituja ja huollettuja sekä säännöllisesti desinfioituja.

9 Kuljettajien tulee olla kokeneita ja asiansa osaavia. Hevosten lähellä tulee aina olla osaavia hoitajia. 1.1.1.5 Pidemmät kuljetukset Kaikki matkat tulee suunnitella huolellisesti ja hevosille tulee antaa niiden tarvitsemat säännölliset ruokailu ja lepotauot. FEI ylläpitää ajantasaista ohjeistusta kuljetuksista. 1.1.2 Hevosten ja ratsastajien tulee olla hyvässä fyysisessä kunnossa ja kykeneväisiä kilpailemaan, ennen kuin he saavat kilpailla. 1.1.2.1 Kunto ja kykeneväisyys Ratsukon tulee osallistua oman tasoisiinsa kilpailuihin ja luokkiin. 1.1.2.2 Terveys Hevonen, joka näyttää merkkejä sairaudesta, ontumisesta tai muusta vaivasta, ei saa kilpailla tai jatkaa kilpailemista, jos kilpailemisen epäillään heikentävän hevosen hyvinvointia. Jos hevosen hyvinvoinnista on epäilyksiä, tulee kääntyä eläinlääkärin puoleen. 1.1.2.3 Lääkitys Lääkkeiden väärinkäyttö on vakava hyvinvointia heikentävä tekijä eikä sitä tule hyväksyä. Minkä tahansa eläinlääkinnällisen toimenpiteen jälkeen hevosen tulee saada tarpeellinen aika toipumiseen ennen kilpailemista. 1.1.2.4 Kirurgiset toimenpiteet Kaikki kirurgiset toimenpiteet, jotka voivat uhata kilpailevan hevosen hyvinvointia tai muiden hevosten turvallisuutta tai muita kilpailijoita, ovat kiellettyjä. 1.1.2.5 Kantavat tai vasta varsoneet tammat Tammat eivät saa kilpailla neljännen tiineyskuukauden jälkeen eivätkä ennen syntyneen varsan vieroittamista.

10 1.1.2.6 Apujen väärinkäyttö Luonnollisten tai mekaanisten apujen (esimerkiksi kannukset ja raippa) väärinkäyttö on kielletty. 1.1.3 Kilpaileminen ei saa vaarantaa hevosen terveyttä 1.1.3.1 Kilpailualue Hevosia tulee valmentaa ja kilpailuttaa niille sopivalla maapohjalla. Kaikkien esteiden suunnittelussa tulee huomioida hevosen turvallisuus. 1.1.3.2 Maapohja Kaikki hevosten käytössä olevat maapohjat tulee suunnitella niin, että ne vähentävät vammojen riskiä. Maapohjien suunnitteluun, rakentamiseen sekä ylläpitoon tulee kiinnittää huomiota. 1.1.3.3 Sääolosuhteet Kilpailuja ei järjestetä hankalissa sääolosuhteissa, mikäli hevosten hyvinvointi vaarantuu. Hevoset tulee viilentää nopeasti, mikäli kilpaillaan kuumassa tai kosteassa ilmastossa. 1.1.3.4 Talliolosuhteet kilpailuissa Tallien tulee olla turvallisia, mukavia, hyvin ilmastoituja sekä tarpeeksi tilavia hevosille. Rehujen ja kuivikkeiden tulee olla puhtaita ja hyvälaatuisia. Juomavettä sekä pesuvettä tulee aina olla saatavilla. 1.1.3.5 Matkustuskunto Kilpailujen jälkeen hevosen tulee olla kunnossa matkustaa. FEI ylläpitää ohjeistusta matkustamisesta ja niitä tulee noudattaa kilpailutilanteissa. 1.1.4 Hevosista tulee huolehtia kilpailujen jälkeen niiden ansaitsemalla tavalla ja myös niiden kilpauran jälkeisen elämän tulee olla mielekästä ja turvattua. 1.1.4.1 Eläinlääkintä Eläinlääkärin tulee aina olla saatavilla kilpailuissa. Jos hevonen on vammautunut tai erittäin uupunut kilpailujen aikana, ratsastajan tulee nousta selästä alas ja hevoselle tulee tehdä eläinlääkärin tarkastus.

11 1.1.4.2 Lähetteet klinikalle Hevonen tulee kuljettaa klinikalle saamaan jatkohoitoa, mikäli tarpeellista. Vammautunutta hevosta tulee valmistella kuljetukseen. 1.1.4.3 Vammat kilpailuissa Vammojen riskiä kilpailuissa tulee tarkkailla. Maapohjat, kilpailujen tiheys sekä muita riskejä tulee tarkkailla vammariskien minimoimiseksi. 1.1.4.4 Hevosen lopettaminen Jos vammat ovat vakavat, hevonen täytyy mahdollisesti lopettaa eläinlääkärin toimesta mahdollisimman nopeasti kärsimyksen vähentämiseksi. 1.1.4.5 Kilpauran lopettaminen Hevosten hyvinvoinnista tulee huolehtia mahdollisimman hyvin myös kilpauran päättymisen jälkeenkin. 1.1.4.6 Koulutus FEI suosittelee kaikkia hevosurheilun parissa olevia henkilöitä hankkimaan mahdollisimman hyvän koulutuksen omalle erikoisalalleen hevosten hyvinvoinnista ja kilpailemisesta.

12 1.2 Yleiset ohjeet: Reilu peli ja hevosurheilu Hevosurheilu, kuten muutkin urheilun lajit ovat riippuvaisia luotettavuudesta, yleisön hyväksynnästä sekä reilun pelin noudattamisesta. Reilun pelin hengen mukaisesti paras mies, nainen tai joukkue voittaa reilusti käydyn kilpailun jälkeen, jossa kaikki ovat noudattaneet sääntöjä ja kaikkien suoritusten aikana ovat vallinneet tasapuoliset olosuhteet. Reilun pelin hengen siirtäminen käytäntöön vaatii sekä kilpailijoiden, kilpailun järjestäjien, yhteisöjen että myös omistajien, valmentajien, katsojien ja median yhteistyötä. Kaikilla näillä ryhmillä on oma roolinsa reilun pelin ylläpitämisessä ja hevosten hyvinvoinnin asettamisessa kaiken muun edelle. Alla on kuvattu muutamia erityistehtäviä näille ryhmille: 1.2.1 Kilpailijoiden, valmentajien ja treenareiden vastuut Kilpailijoilla on erittäin tärkeä rooli reilun pelin hengen ylläpitämisessä. Muiden yhteisöjen toimista huolimatta kilpailijat voivat kaikista suorimmin vaikuttaa pelin reiluuteen ymmärtämällä kaikki säännöt ja noudattamalla niitä myös silloin, kun kukaan ei ole katsomassa. Menestyneiden kilpailijoiden tulee huomioida oma asemansa muta kilpailijoita kohtaan toimimalla hyvänä roolimallina. Tämä vaikuttaa heidän toimiinsa hevosen selässä sekä maassa, lämmittelyssä sekä kilpakentällä. Valmentajat ja treenarit voivat myös edistää reilua peliä näyttämällä hyvää esimerkkiä ja kannustamalla sääntöjen noudattamista ja hyvää käytöstä muita kilpailijoita kohtaan. Vanhemmat toimivat aina esimerkkinä nuoremmille. 1.2.2 Johtajaorganisaatioiden vastuu Hevosurheilun johtavat organisaatiot eivät vain laadi sääntöjä mutta myös myöntävät lisenssejä toimijoille, hyväksyvät päivämäärät ja ohjelmat suuremmille kilpailuille ja usein toimivat myös korkeimpana päättävänä elimenä riitatapauksissa. Organisaatioiden tulee varmistaa että säännöt ovat oikeudenmukaisia ja perustuvat tarkasti realiteetteihin. Organisaatioiden tulee myös tehdä kaikki voitavansa kilpailulajien laadun eteen, jotta ne olisivat kiinnostavia katsojille sekä kilpailijoille. Heidän tulee myös tiedostaa, että reilun pelin henki ei jää pelkästään kisapaikalle, vaan sen tulee olla mukana kaikessa muussakin organisaatioiden toiminnassa. 1.2.3 Tuomareiden, toimihenkilöiden, eläinlääkäreiden ja muiden virkailijoiden vastuu Virkailijat ovat auktoriteetteja, joiden tulee muistaa kantaa myös suuri vastuunsa. Heidän työtehtävistä riippumaton vaikutusvaltansa perustuu ammattitaitoon ja sääntöjen tuntemukseen, oikeudenmukaisuuteen,

13 joustavuuteen ja rehellisyyteen. Kaikissa ristiriitatilanteissa on hyvä tunnistaa mahdollinen ristiriitatekijä ja jäädä kiistan ulkopuolelle. 1.2.4 Median vastuu Medialla on omat eettiset ohjeensa, mutta se toimii myös päätoimittajien ja julkaisijoiden rajoitteiden mukaan. Media voi auttaa reilun pelin hengen luomisessa ja ylläpitämisessä omien julkaisujensa kautta ilman mahdollisten ikävien tapahtumien liioittelua. 1.2.5 Katsojien vastuu Hevoskilpailut ovat katsojille huvia ja heitä ei voi kieltää ilmaisemasta mielipiteitään. Kuitenkin katsojien tulisi kunnioittaa reilun peli henkeä ja olla yrittämättä vaikuttaa ratsukoiden suorituksiin tai tuomareiden päätöksiin. Katsojien tulee olla häiritsemättä hevosia äkkinäisin liikkein, aplodein, kameroiden salamakuvauksin varsinkin sellaisilla radoilla, joissa katsojat ovat lähellä kilpailusuorituksia. Katsojat tulee huomioida ja heille tulee suoda ohjelma sekä kuulutukset, jotta he voivat seurata kilpailua ja arvostaa kilpailijoiden suorituksia, vaikka oma suosikki ei voittaisikaan. Aina kun katsojia ei huomioida järjestäjien toimesta, menetetään tilaisuus sijoittaa lajin tulevaisuuteen huomioimatta sitä, kuinka hyvin muut järjestelyt olisi hoidettu.

14 2 Hevoset 2.1 Osallistuvat hevoset Kilpailuihin saavat osallistua vähintään 5-vuotiaat puhdasrotuiset islanninhevoset. Tämä todistetaan alkuperäistodistuksella tai vastaavalla kansallisella todistuksella. Hevosen syntymäpäiväksi lasketaan sen syntymävuoden tammikuun 1. päivä. MM-kilpailuissa ja muissa kansainvälisissä kilpailuissa hevosen on oltava vähintään 6-vuotias. 2.2 Hevosen varusteet Satulan ja suitsien pitää olla islanninhevoselle sopivat. 2.2.1 Satulat Periaatteessa kaikki islanninhevoselle sopivat satulat ovat sallittuja. Sallittuja ovat myös satulahuopa, häntäremmi, etuvyö sekä satulatuet ja asennonkorjaajat, kuten geelialustat ja vaahtokumit. 2.2.2 Suitset ja kuolaimet Säännöstä on voimassa koko kilpailualueella jo koko kilpailujen ajan. 2.2.2.1 Hyväksyttävät kuolaimet ja suitset Kaikki kuolaimet ovat sallittuja mikäli ne: - sopivat ratsastukseen (ajokuolaimet tai muuhun käyttöön suunnitellut kuolaimet eivät ole sallittuja) - sopivat islanninhevosratsastukseen - sopivat kyseiselle hevoselle - eivät kuulu kiellettyjen kuolaimien listalle. Kaikki kuolaimet ovat sallittuja kaikissa kilpailuluokissa. Kuolaimen hevosen suuhun kuuluvaan osaa ei saa lisätä muuta kuin kumitutit. Hevosta voidaan ratsastaa kuolaimettomilla suitsilla, mikäli ne vastaavat varusteille asetettuja vaatimuksia yllä kuvatulla tavalla. Tuomarit voivat päättää toisin tietyssä kilpailussa koskien jotain kuolaintyyppiä. Tällöin päätös koskee vain kyseistä kilpailua. 2.2.2.2 Kielletyt kuolaimet ja suitset Muuhun kuin erityisesti islanninhevosratsastukseen suunnitellut kuolaimet ja /tai suitset tai niiden osat ovat kiellettyjä. Samoin suitset ja kuolaimet jos niitä käytetään niille suunnitellut käyttötarkoituksen vastaisesti. Vain ohjat, jotka

15 kulkevat suoraan ratsastajan kädestä kuolaimen tai kuolaimettomien suitsien kiinnityskohtaan, ovat sallittuja. FEIF:in urheilukomitea ylläpitää listaa kiellettyjen kuolaimien sekä suitsien listaa, jossa on esitetty sekä kuvat että kuvaukset kielletyistä kuolaimista, suitsista tai niiden yhdistelmistä. Lista löytyy FEIF:in internet-sivuilta. Tietyn kuolaimen tai suitsien saaminen kiellettyjen varusteiden listalle edellyttää kansallisten tuomarivastaavien, FEIF:in urheilukomitean jäsenien ja kansainvälisten tuomareiden ehdotusta urheilukomitealle. Ehdotuksen tulee sisältää selkeän kuvauksen, hyvän valokuvan ja selvityksen siitä, miksi tietty varuste tulee kieltää. Urheilukomitea käy läpi ehdotuksia kolmesti vuodessa, ellei kiireiselle käsittelylle ole tarvetta. Vuosikokouksessa urheilukomitea voi vetää kiellettyjen varusteiden listalta pois kuolaimia tai suitsia tarpeen mukaan. 2.3 Kengitys ja suojavarusteet 2.3.1 Vuohisen kulma Kavionkulman on oltava samassa linjassa vuohisen kulman kanssa. 2.3.2 Kavion pituus Kavion on oltava luonnollisen mittainen. Kavion kärjessä kannatinreuna ei saa ulottua yli 10 mm anturan alle. Kaikki keinotekoiset pidennykset ovat kiellettyjä. 2.3.3 Kengät Jos hevonen on kengitetty, tulee sillä olla kengät joka jalassa. Kengän tulee olla suunniteltu hevosen kengittämistä varten. Kaikkien kenkien tulee olla samasta materiaalista valmistettuja. Kenkien on oltava metalliset eikä kengän materiaalin paino saa ylittää kaupallisesti määriteltyä raudan painoa, joka on 7850 kg/m3. Kengän tulee olla tasaisen muotoinen, suurin sallittu paksuus on 10 mm, suurin sallittu leveys 23 mm. Tuomareiden päätös kenkien hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä on pätevä kyseisessä kilpailussa. 2.3.4 Kengän sijoitus Kenkä ei saa ylittää kavion etuseinämän luonnollista jatketta, eikä takana päkiäöisen luotisuoraa jatketta. 2.3.5 Hokit Kengässä saa olla kaksi tavallista ruuvattua, niitattua tai hitsattua kantahokkia, yksi kengän kummassakin kannassa. Hokin suurimmat sallitut

16 mitat ovat 15 x 15 x 12 mm (pituus x leveys x korkeus), ja se saa olla enintään neljästä kohdasta kiinnihitsattu. Hokin kärki saa ylittää hokin rungon enintään 3 mm. 2.3.6 Sivu- ja kärkikäänteet Kussakin kengässä saa olla korkeintaan kolme, enintään 2 mm paksua kengästä vedettyä kärki- tai sivukäännettä. Hitsatut kärki- tai sivukäänteet ovat kiellettyjä. 2.3.7 Hitsatut vahvistukset Hitsatut vahvistukset ovat kiellettyjä. 2.3.8 Nahka- ja muovirenkaat Nahkaiset tai synteettiset, tasapaksuiset, kengänmuotoiset, kengän ja kavion väliin sijoitettavat renkaat tai pohjalliset ovat sallittuja. Suurin sallittu paksuus on 5 mm, ja renkaiden tulee olla kaikkialta yhtä paksut. Mikäli käytössä on renkaat tai pohjalliset, kengän tulee olla maksimissaan 8 mm paksu. Muutoin kengän paksuus saa olla 10 mm. Renkaita ei saa käyttää yhdessä kokopohjien kanssa Mikäli käytetään siltaa, sen leveys ei saa ylittää 20 mm. Ulkopuoliset vahvistukset pohjalliseen tai renkaaseen ovat sallittuja, mikäli ne tukevat kyseisen pohjallisen tai renkaan suunniteltua tarkoitusta. Kiilapohjalliset ovat sallittuja, mikäli niiden paksuus ei ylitä 8 mm kavion kannalta ja 2 mm varpaalta ja mikäli kavion kulma on oikea suhteessa vuohisen kulmaan. Tuomareiden päätös pohjallisten tai renkaiden hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä on pätevä kyseisessä kilpailussa. 2.3.9 Kielletyt kengät, renkaat ja pohjalliset Kiellettyjä kenkiä, renkaita tai pohjallisia ovat selkeästi muuhun käyttöön kuin ratsastukseen suunnitellut varusteet. FEIF:in urheilukomitea ylläpitää listaa kiellettyjen kenkien, renkaiden sekä pohjallisten listaa, jossa on esitetty sekä kuvat että kuvaukset kielletyistä varusteista. Lista löytyy FEIF:in Internet-sivuilta. Tietyn kengän, renkaan tai pohjallisen saaminen kiellettyjen varusteiden listalle edellyttää kansallisten tuomarivastaavien, FEIF:in urheilukomitean jäsenien ja kansainvälisten tuomareiden ehdotusta urheilukomitealle. Ehdotuksen tulee sisältää selkeän kuvauksen, hyvän valokuvan ja selvityksen siitä, miksi tietty varuste tulee kieltää. Urheilukomitea käy läpi ehdotuksia kolmesti vuodessa, ellei kiireiselle käsittelylle ole tarvetta. Vuosikokouksessa urheilukomitea voi vetää kiellettyjen varusteiden listalta pois kuolaimia tai suitsia tarpeen mukaan.

17 2.4 Suojat Sallittuja ovat anturan yläpuolelle sijoitetut suojat, joiden paino ei ylitä 300 g jalkaa kohti. Radalle ratsastamisen jälkeen suojia ei saa vaihtaa ennen kuin suoritus on päättynyt. Mikäli karsinnan aikana jokin suoja putoaa tai rikkoutuu, on ratsastajan päätettävä, keskeyttääkö suorituksen vai jatkaako loppuun ilman suojaa. Finaalin aikana tuomarit voivat sallia pudonneen ja/tai rikkoutuneen suojan korvaamisen uudella tai suojan paikalleen asettamisen pisteidennäytön aikana. Viisikäynnin finaalissa tämä voi tapahtua sillä aikaa, kun ratsukko odottaa vuoroaan passin esittämiseen. Nämä säännöt ovat voimassa kaikkialla kilpailualueella koko kilpailujen ajan 2.4.1 Uudelleenkengitys Hevosta ei saa kengittää uudelleen sen jälkeen, kun se on aloittanut ensimmäisen suorituksensa. 2.4.2 Varustetarkastukset Tuomarit ovat vastuussa kengityksen ja suojavarusteiden tarkastuksesta. Mikäli pakollista tarkastusta ei ole, ratsastajilla tulisi olla mahdollisuus vapaaehtoiseen varustetarkastukseen ennen kilpailujen alkua. Kilpailujen aikana jokaisen hevosen varusteet voidaan tarkastaa suorituksen jälkeen ennen hevosen poistumista radalta. Mikäli pakollista tarkastusta ei ole, lähtölistan perusteella arvotaan tietty määrä hevosia, jotka tarkastetaan. Tässä tapauksessa tarkastukseen arvotaan myös yksi kolmesta parhaiten sijoittuneesta hevosesta. Jos hevonen on arvottu kengitystarkastukseen, ratsastajan on varauduttava hevosen kengän irrottamiseen, mikäli tuomarit sitä vaativat. Jokainen tuomari voi vaatia tarkastusta, jos hän epäillee kengitys- tai varustesääntöjen rikkomusta. Tarkastuksen suorittaa yksi tai useampi etukäteen valittu tuomari. Ratsastaja ja tuomari voivat kutsua paikalle tuekseen kilpailujen virallisen kengittäjän tai eläinlääkärin. Tuomarit päättävät, vastaavatko kengitys ja suojat määräyksiä. He voivat vaatia kengän irrottamista ja takaisin asettamista. Ratsastajalla ei ole oikeutta vaatia hyvitystä. Mikäli kilpailujen virallinen kengittäjä poistaa kengän, vastaa kilpailujen järjestäjä aiheutuvista kuluista, muussa tapauksessa ratsastaja vastaa kuluista. Ratsastajan on kaikissa kilpailuissa ilmoitettava päätuomarille tai kengitystarkastuksen suorittavalle tuomarille, jos hänen hevosensa kengissä on kokopohjat. Näistä hevosista tehdään luettelo, jonka perusteella tuomariryhmä arpoo muutaman hevosen, joilta pohjat irrotetaan tarkastusta varten.

Normaalisti samalta hevoselta ei vaadita kenkien irrottamista useammin kuin kerran saman kilpailun aikana. Tarkastukseen arvottujen hevosten kengät ja kokopohjat saa laittaa takaisin ainoastaan päätuomarin tai tämän edustajan valvonnan alaisena. Ratsastajalla ei ole oikeutta vaatia hyvitystä. Mikäli ratsastaja vastustaa tuomareiden määräystä, hylätään hevonen koko kilpailuista. 18

19 3 Ratsastajat 3.1 Yleistä Ratsastajan on itse lämmiteltävä hevosensa ennen suoritusta. Luokkien aikana kerääntymisalueella ei saa olla muita kuin ratsukot. Poikkeuksena tästä on ratsastajan vaatetusta tai hevosen varusteita koskeva apu ennen radalle siirtymistä. Ratsastaja ei saa ottaa vastaan ulkopuolista apua suorituksensa aikana. Ratsukon on oltava sama sekä karsinnoissa että finaaleissa. Jos kilpailukutsussa on selkeästi mainittu, niin kilpailujen järjestäjä voi kuitenkin sallia ratsastajan korvaamisen finaalia varten toisella ratsastajalla sellaisessa tapauksessa, jossa sama ratsastaja on päässyt finaaliin useammalla hevosella. 3.2 Osallistuvat ratsastajat Kansainvälisiin kilpailuihin osallistuvan ratsastajan on kuuluttava johonkin FEIFin kansalliseen järjestöön. Kansainvälisiin kilpailuihin, joissa ei ole erityisiä nuorten luokkia, voi osallistua siitä vuodesta lähtien, jona täyttää 16 vuotta. Jos ratsastaja on saanut kilpailukiellon jossakin FEIF-maassa FIPOn yleisten määräysten rikkomisesta, hän ei saa kilpailla muissakaan FEIFin jäsenmaissa, ennen kuin kilpailukielto on päättynyt tai kumottu. 3.3 Ratsastajan asusteet ja varusteet Kansainvälisissä kilpailuissa ratsastajalla tulee olla ratsastustakki, yksivärinen urheilupusero tai ratsastusliivi sekä ratsastushousut ja ratsastussaappaat tai jodhpurhousut ja jodhpurkengät. Passilajeissa ratsastajalla tulee olla ratsastushousut ja ratsastussaappaat tai jodhpurhousut ja jodhpurkengät, sekä muuten tarkoituksenmukainen asu. Kannusten käyttö on kielletty. Virallisesti hyväksytyn kypärän käyttö on ratsastettaessa aina pakollista FEIFin kansainvälisissä urheilukilpailuissa ja jalostusnäyttelyssä. Raipan kokonaispituus ei saa ylittää 120 cm tupsu mukaan luettuna. Passijuoksuissa raippa on kielletty. Ratsastajalla saa olla ainoastaan yksi raippa kerrallaan. Raippoja koskeva sääntö on voimassa koko kilpailujen ajan koko kilpailualueella.

20 4 FIPO-kilpailujen säännöt MM-kilpailuja varten on olemassa lisäsääntöjä. 4.1 Kilpailukutsu ja ilmoittautuminen Kilpailujen järjestäjän tulee suunnitella ja julkaista kilpailujen aikataulu sekä ilmoittautumiskaavake joukkueita, hevosia ja ratsastajia varten. Siitä tulee selkeästi käydä ilmi kaikki maksut ja se, mitkä säännöt ovat voimassa. 4.2 Radat Kaikki FIPOn lajit ratsastetaan hyväksytyillä radoilla, joko soikioradalla, passiradalla tai kouluratsastuskentällä, lajien erityisvaatimusten mukaisesti. Ratojen on vastattava näissä säännöissä kuvattuja vaatimuksia. Jokaisen radan välittömässä läheisyydessä pitää olla alue jossa ratsastajat voivat lämmitellä hevosensa, sekä kerääntymisalue, josta saavutaan radalle. 4.3 Tuomarit Kaikissa FIPO-lajeissa tulee olla vähintään kolme kansallisen tason tuomaria. Kaikissa kansainvälisissä soikean radan kilpailuissa tulee olla viisi tuomaria. Viisi tuomaria on suositus kaikkiin kilpailuihin. Joka kilpailussa tulee valita päätuomari, jonka tehtäviin kuuluu: Arpoa kengitys-, pohja- ja dopingtarkastukseen osallistuvat hevoset, silloin kun näitä tarkastuksia tehdään (ks. 2.4.2.). Tuomareiden etujen valvominen. Toimia tuomarikokouksen puheenjohtajana ennen ja jälkeen kilpailujen. Kengitys- ja varustetarkastuksen valvominen. Kilpailuraportin laatiminen. Kun järjestäjä päättää järjestää doping-testin, päätuomari arpoo dopingkokeeseen osallistuvat hevoset. 4.4 Toimihenkilöt Toimihenkilöitä tulee olla riittävän määrä seuraaviin tehtäviin: Varusteiden tarkastaminen (mieluiten tuomareita). Kuuluttajan auttaminen lähtöjärjestyksen ja aikataulun noudattamisessa.

21 Finaaleissa ratsastussuunnan ja askellajijärjestyksen tiedottaminen kuuluttajalle. Kyseisen luokan edistymisen tiedottaminen ratsastajille kilpailussa tai jalostusnäyttelyssä. 4.5 Ajanotto Kilpailuissa voidaan käyttää vain kansallisesti hyväksyttyjä ajanottajia ja lähettäjiä. Ajanottajien lisäksi voidaan käyttää myös elektronista ajanottolaitteistoa. Ajanottomenetelmä on oltava kaikille ratsukoille sama. 4.6 Täsmällisyys Ratsastaja suljetaan pois lajista, mikäli hän ei saavu lähtöön, kun häntä on kutsuttu kolme kertaa kolmen minuutin aikana. Edellytyksenä on, että kilpailujen aikataulua on noudatettu. Jos ratsastaja peruu osallistumisensa, siitä on heti ilmoitettava sihteeristölle. 4.7 Lähtöjärjestys Lähtöjärjestys arvotaan. Ratsukko, joka ilmoittautuu sen jälkeen kun lähtöjärjestys on vahvistettu, aloittaa luokan ensimmäisenä. Lähtöjärjestystä pitää ehdottomasti noudattaa. Edes asianomaisten suostumuksella sitä ei saa muuttaa. 4.8 Esiratsastaja Esiratsastajan tulisi ratsastaa ohjelma 15 minuuttia ennen kunkin lajin alkua. Tuomarit keskustelevat suorituksesta ja pyrkivät sen avulla yhdenmukaistamaan pisteytystään. 4.9 Kombinaatio eli kokonaiskilpailu Kokonaiskilpailun voittaja on se, jonka kolmen lajin karsintakierrosten yhteenlaskettu pistemäärä on korkein. Jokaisesta ryhmästä huomioidaan vain yksi laji. Ennen pisteiden yhteenlaskua kunkin lajin pistemäärä kerrotaan suluissa olevalla kertoimella. 4.9.1 Nelikäynti Ryhmä I: Töltti T1 tai Töltti T2 Ryhmä II: Nelikäynti V1 tai

22 4.9.2 Viisikäynti Ryhmä I: Töltti T1 tai Töltti T2 Ryhmä II: Viisikäynti F1 Ryhmä III: Passijuoksu 250m P1 Passikoe PP1 tai Speedpassi P2 tai Mikäli asiasta on etukäteen ilmoitettu, niin passijuoksu 250 m (P1), voidaan korvata passijuoksulla 150 m (P3). Laskuissa huomioidaan karsinnassa saavutetut pisteet. 4.10 Vastuu Kaikkiin lajeihin osallistuminen tapahtuu omalla vastuulla. FEIF tai kilpailujen järjestäjä ei ole vastuussa kilpailijoista. 4.11 FEIF:in organisoimat kilpailut Kaikista FEIF:in tunnustamista kilpailuista tulee toimittaa täysimittainen budjetti etukäteen sekä lopulliset tuloslaskelmat jälkikäteen jollekin FEIF:in hallituksen jäsenelle.

23 5 Soikean radan lajit Kaikki lajit, jotka suoritetaan soikioradalla, on järjestettävä radoilla, jotka noudattavat FIPOn mukaisia ratojen standardimittoja. Ratojen piirustukset ovat liitteenä FIPOssa. Kun ryhmä ratsastajia ratsastaa kuuluttajan opastamana, kunkin ohjelmanosan pituus on määritelty FIPOn liitteenä olevassa taulukossa. 5.1 Soikiorata Soikioradan tulee olla tasainen ja kiinteä, 4,00 m leveä ja 250 m pitkä, ulkoreunan 271,69 m ja sisäreunan 246,56 m, liitteenä olevien piirustusten mukaisesti. Kaltevuuden sisäänpäin suorilla osilla (pitkät ja lyhyet sivut kaarteiden välissä) tulee olla 3,75%, kaarteissa kaltevuuden sisäänpäin tulee olla 7,5%. Kaarteiden sisäreunan säteen tulee olla 13 m, ulkoreunan säteen 17 m. Pitkien sivujen pituuden (kaarteiden välissä) tulee olla 70,44 m, lyhyiden sivujen pituuden (kaarteiden välissä) 12 m. Aitojen tulee olla matalia, eivätkä ne saa häiritä hevosia tai tuomareita. Radat, joiden pituus on 200 m:n ja 250 m:n välillä, ovat sallittuja. Niiden mitat ovat samanlaiset kuin 250 m radan, paitsi pitkien sivujen pituus (kaarteiden välissä) joka 200 m:n radalla on 45,44 m. Piirroksissa muut mitat. 5.2 Tuomarit Viisi tai kolme tuomaria arvostelee soikean radan suoritukset itsenäisesti ja erikseen. Pisteet näytetään avoimesti. 5.3 Pisteytys 5.3.1 Karsinta Tuomarit antavat pisteet kustakin osiosta erikseen asteikolla 0.0-10.0 puolikkain pistein. Vain loppupisteet näytetään yhden desimaalin tarkkuudella. Lajeissa, joissa on vain kaksi osiota, tuomarit saavat lisätä tai vähentää 0.1 pistettä lopullisesta pistemäärästään. Jos viisi tuomaria arvostelee, niin korkein ja alin pistemäärä jätetään pois. Jäljelle jääneistä (3) pisteistä sihteeristö laskee lopulliset pisteet aritmeettisena keskiarvona, kahdella desimaalilla pyöristettynä. Pyöristäminen tehdään yleisten matemaattisten sääntöjen mukaisesti.

24 5.3.2 Finaalit Finaalissa tuomarit näyttävät pisteet jokaisen ohjelmanosan jälkeen asteikolla 0.0-10.0 puolikkain pistein. Pisteet näytetään jokaisen osion jälkeen. Jos viisi tuomaria arvostelee, jokaisen ohjelmanosan korkeimmat ja alimmat pisteet jätetään pois. Jäljelle jääneistä (3) pisteistä sihteeristö laskee jokaisen osion pisteiden aritmeettisen keskiarvon, kahden desimaalin tarkkuudella. Sihteeristön laskemat loppupisteet koostuvat eri osioiden pisteistä kerrottuina vaadituilla kertoimilla ja yhteenlaskettuina, kahden desimaalin tarkkuudella. Pyöristykset tehdään yleisten matemaattisten sääntöjen mukaisesti. 5.4 Kilpailujen kulku 5.4.1 Karsinnat, joissa radalla on yksi ratsukko Radalle saapumisen jälkeen on ratsastettava suorinta tietä sille lyhyelle sivulle, jonka ratsastaja on valinnut aloituskohdaksi. Yhtään lyhyttä sivua ei saa ratsastaa kokonaan läpi suoritusta aloittamatta. Radalle saapumisen eri vaihtoehdot on kuvattu liitteessä. Ratsastajan on tervehdittävä tuomareita selvällä pään nyökäytyksellä. Se on merkki suorituksen aloittamisesta. Siirtymiset eri osioiden välillä tapahtuvat lyhyen sivun keskellä. Poikkeuksena tästä on passi, joka esitetään ainoastaan pitkillä sivuilla. Saadakseen pisteitä ohjelmanosasta, ratsastajan on näytettävä kyseistä askellajia vähintään yhden pitkän sivun verran, paitsi käyntiä kuitenkin vähintään puolet pitkästä sivusta. Viimeisen ohjelmanosan loputtua hevosen on oltava käynnissä viimeistään seuraavan pitkän sivun puolivälissä. Poistuminen tapahtuu rataa pitkin. 5.4.2 Finaalit ja karsinnat, joissa radalla on useampi ratsukko samaan aikaan Karsinnoissa saa radalla ratsastaa enintään viisi ratsukkoa kerrallaan. Kuitenkin T3, V2 ja F2 saa ratsastaa kerrallaan enintään kolme ratsukkoa. Ratsukot saapuvat radalle kuuluttajan pyynnöstä siinä kierroksessa, missä ensimmäinen osio alkaa (ks. 5.5.) Ratsukot jakautuvat radalle tasaisin välimatkoin. Kuuluttaja ilmoittaa jokaisen osion alkamisen ja päättymisen. Pisteiden näytön aikana saa ratsastaa ainoastaan käyntiä. Kuuluttaja voi, päätuomarin valvomana, kehottaa ratsastamaan voltteja välimatkojen tasaamiseksi. Poistuminen tapahtuu rataa pitkin.

25 5.5 Vasemman ja oikean kierroksen ryhmät Ryhmissä ratsastettavien luokkien karsinnoissa ryhmät muodostetaan lähtöjärjestyksen mukaan kuitenkin ottaen huomioon jokaisen ilmoittautumislomakkeessaan ilmoittaman aloitussuunnan. Mikäli ratsastaja ei ole maininnut aloittamiskierrosta, oletetaan että hän haluaa ratsastaa vasemmassa kierroksessa. Finaaleissa ratsastajien enemmistö päättää kummassa kierroksessa ratsastetaan. Äänten mennessä tasan, karsinnan voittajan ääni ratkaisee. 5.6 Hylkääminen Ratsukko hylätään, jos: ratsastaja putoaa tai ilman erityistä lupaa nousee hevosen selästä. hevonen poistuu radalta radalle tulon ja suorituksen aloittamisen välissä. hevonen poistuu radalta suorituksen lopettamisen ja radalta poistumisen välillä. Hevonen poistuu radalta suorituksen alun ja lopun välissä. Mikäli joku edellä kuvatuista asioista tapahtuu finaalissa ohjelmanosan tai pisteidennäytön aikana, ratsukko sijoittuu niiden pisteiden mukaan, jotka se on jo ehtinyt saada. Hevonen on poistunut radalta kun sen kaikki neljä jalkaa ovat käyneet soikioradan ulkopuolella. Ratsukko hylätään, mikäli vähintään kaksi tuomaria hylkää sen. Tuomaristo voi olla hylkäämättä hevosta radalta poistumisen takia, mikäli poistuminen on johtunut selkeästä ulkopuolisesta häiriöstä. Mikäli hevonen on hylätty yhdessä finaalissa varusterikkomuksen (sis. kengityksen yms.) vuoksi, se hylätään koko luokasta, eikä se sijoitu kyseisessä lajissa. 5.7 Finaalit Karsinnan viisi parasta ratsukkoa valitaan A-finaaliin. Jos viides sija on jaettu, kaikki kyseiset ratsukot valitaan A-finaaliin. Jos osanottajia on riittävästi, voi kilpailujen järjestäjä järjestää myös B-finaalin sijoille 6-10 sijoittuneille ratsukoille. B-finaalin voittaja saa osallistua A-finaaliin. Jos hän ei halua osallistua, kukaan muu ei voi siirtyä hänen tilalleen. 5.8 Poisjäännit Kilpailuiss a, joissa on joukkueita, pitää joukkueenjohtajien ilmoittaa finaaliratsukoiden osallistumisesta finaaliin viimeistään tuntia ennen kyseisen luokan ensimmäisen finaalin alkamista. Kilpailuissa, joissa ei ole joukkueita,

26 oletetaan ratsukoiden osallistuvan finaaleihin, ellei toisin ilmoiteta viimeistään tuntia ennen kyseisen luokan ensimmäisen finaalin alkamista. Tämän määräajan jälkeen ratsukon poisjäänti hyväksytään ainoastaan lääkärin tai eläinlääkärin todistuksella. Muuten hevonen hylätään kyseisestä luokasta. Jos finaalin hevosten kokonaismääräksi jää alle 10 (alle 5, jos ei ole B- finaalia) sen tähden, että joku ratsukko jää pois finaalista, tämän tilalle pääsee karsinnassa seuraavaksi sijoittunut ratsukko. Jos tämän sijoituksen jakaa useampi ratsukko, pääsevät ne kaikki finaaliin. Mikäli ratsastajalla on kaksi tai useampi hevonen samassa finaalissa, hänen täytyy päättää millä niistä hän osallistuu. Hänen toinen/muut hevosensa saa/saavat kyseisen finaalin viimeisen sijan/viimeiset sijat. 5.9 Palkinnot Mikäli ensimmäisellä sijalla on useampi ratsukko samoilla pisteillä, he ratsastavat vielä yhdessä karsintaohjelman. Suorituksen loputtua tuomarit näyttävät pisteiden sijaan sijoitukset. Mikäli jompikumpi ratsastaja luopuu kilvasta, sijoitetaan hänet toiselle sijalle. Mikäli molemmat luopuvat kilvasta, neuvottelevat tuomarit pisteidensä avulla sijoituksista ja näyttävät sitten sijoitukset. Muilla sijoilla saman sijan saavuttaneet jakavat kyseisen sijan. 5.10 Musiikki Jos ratsukko on yksin radalla, ratsastaja voi vaatia, että musiikkia ei soiteta hänen suorituksensa aikana. Päätuomari päättää musiikin voimakkuudesta.

27 6 Passiradan lajit 6.1 Passirata Radan on oltava suora, 250 m pitkä, tasainen ja kiinteä. Leveyttä on oltava vähintään 2 m hevosta kohti. Kaltevuus saa olla 100 m:n matkalla korkeintaan 0,2%. Lähtöalueen tulee olla noin 8 m pitkä ja maalin jälkeen on oltava noin 50 m pituinen hidastusalue. Aidan on ulotuttava vähintään 10 m maalilinjan yli. Rata on aidattava molemmilta sivuilta tarkoin radan reunaa pitkin. Lisäksi toisella sivulla on oltava 5-10 metrin päässä toinen aita, jonka takana katsojat ovat juoksujen ajan. 50 metrin välein on oltava selkeät, muttei häiritsevät, metrit ilmoittavat merkit. Päätuomarin pitää hyväksyä rata. Passikokeen radan on oltava suora, 210 m pitkä, tasainen ja kiinteä ja vähintään 4 m leveä. Passirataa voi käyttää myös passikokeeseen, jos se merkitään oikein, liitteenä olevien piirustusten mukaisesti. 6.2 Rajoitukset Passijuoksussa raippa on kielletty. 6.3 Ajanotto Ajanotto tapahtuu vain visuaalisesta signaalista, ei äänestä. Jokaiselle ratsukolle tulee ottaa aikaa kolmella kellolla. Kahden toistaan lähemmän ajan keskiarvo lasketaan tulokseksi. Jos kaikki kolme kelloa antavat toisistaan yhtä kaukana olevan tuloksen, lasketaan kaikki kolme aikaa keskiarvoon. Keskiarvo pyöristetään kahden desimaalin tarkkuudelle, normaalien matemaattisten sääntöjen mukaisesti. Samoin tapahtuu, kun ajat muutetaan pisteiksi. Maalilinjalla oleva tuomari vastaa ajanotosta. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu: - rauhallisten työskentelyolosuhteiden järjestäminen ajanottajille - selkeä ohjeistus siitä, kuka vastaa kunkin ratsukon ajanotosta - lähtöluvan antaminen ajanottajien ollessa valmiina. Maalilinjalla olevat tuomarit eivät voi toimia samalla ajanottajina. Elektroonista ajanottolaitteistoa käytettäessä aikaa pitää ottaa myös manuaalisesti. Kaikki saman lajin suoritukset tulee kellottaa samalla menetelmällä. Suoritusaikojen vertailukelpoisuuden takia jokaiseen käsin mitattuun aikaan lisätään 0.4 sekuntia ennen ajan julkaisemista ja pisteiden laskemista. Starttibokseja käytettäessä ajanotto alkaa ovien avauduttua, jolloin elektronisen ajanottosysteemin tulisi olla kytkettynä ovien avautumiseen.

6.4 Juoksujen pisteytykset Jos ratsukko suorittaa useamman juoksun, nopein niistä jää voimaan. Pisteet perustuvat ratsukon aikaan suhteessa pisteiden muuntotaulukkoon. Jos kahden ratsukon suoritusten ajat ovat samat, ratsukoiden toisten juoksujen ajat määräävät sijoitukset ja niin edelleen. Jos ensimmäisellä sijalla on kaksi ratsukkoa samalla ajalla, juoksevat nämä kaksi ratsukkoa ylimääräisen juoksun ja tuomarit ilmoittavat sijoitukset. Jos hevonen rikkoo passin 50 m merkin ja maalilinjan välissä, juoksusta ei ilmoiteta aikaa. 28

29 7 Kouluratsastus 7.1 Kenttä Kouluratsastuskenttän tulee olla kooltaan joko 20 x 40 m tai 20 x 60 m. Rata on merkittävä FIPOssa olevien piirustusten mukaisesti. Jos kyseessä on 20 x 60 m kenttä, käytetään vain merkkejä A, F, B, M, C, H, E ja K, jotka sijoitetaan radan ulkoreunalle. On sallittu, että järjestäjä merkitsee merkkien F-B, B-M, K-E ja E-H väliset keskipisteet ylimääräisellä merkillä, kuten esimerkiksi pisteellä. 7.2 Arvostelu Kolme tuomaria arvostelee itsenäisesti.

30 8 Lajit 8.1 T1 - Töltti Tämä laji ratsastetaan soikioradalla. 8.1.1 Osallistuvat hevoset Tähän lajiin osallistuvat hevoset eivät saa osallistua muihin tölttilajeihin samoissa kilpailuissa. 8.1.2 Karsinta Karsinnassa radalla on yksi ratsukko kerrallaan. Ohjelman osat: 1. Aloitus lyhyen sivun keskeltä vapaavalintaisessa kierroksessa. Kierros työtölttiä. Lyhyen sivun keskellä hidastus käyntiin ja suunnanvaihto. 2. Lyhyen sivun keskeltä yksi kierros työtölttiä, pitkillä sivuilla selvä tempon lisäys. 3. Lyhyen sivun keskeltä kierros lisättyä tölttiä. 8.1.3 Finaali Finaali ratsastetaan kuuluttajan opastuksella. Kaikki finaaliratsukot ovat radalla yhtä aikaa. Ohjelman osat ovat samat kuin karsinnassa. Ne ratsastetaan molempiin suuntiin, kuten kohdassa 5.4.2 on kuvattu. 8.2 T2 - Töltti Tämä laji ratsastetaan soikioradalla. 8.2.1 Osallistuvat hevoset Tähän lajiin osallistuvat hevoset eivät saa osallistua muihin tölttilajeihin samoissa kilpailuissa. 8.2.2 Karsinta Karsinnassa radalla on yhtä aikaa kolme ratsukkoa, jotka ratsastavat ohjelman kuuluttajan opastamina. Ohjelmanosat: 1. Vapaavalintaista tempoa tölttiä.

31 2. Hidasta, tasaista ja rauhallista tempoa tölttiä. Hidastus käyntiin ja suunnanvaihto. 3. Töltin tempo työtöltistä keskitölttiin, ohjat yhdessä kädessä, ilman kuolaintuntumaa hevosen suuhun. Kolmannen osion pisteet kerrotaan kahdella. 8.2.3 Finaali Finaali ratsastetaan kuuluttajan opastuksella. Kaikki finaaliratsukot ovat radalla yhtä aikaa. Ohjelmanosat ovat samat kuin karsinnassa, kuten kohdassa 5.4.2 on kuvattu. 8.3 V1 - Nelikäynti Tämä laji ratsastetaan soikioradalla. 8.3.1 Osallistuvat hevoset Tähän lajiin osallistuvat hevoset eivät saa osallistua muihin neli- tai viisikäyntilajeihin samoissa kilpailuissa. 8.3.2 Karsinta Karsinnassa radalla on yksi ratsukko kerrallaan. Ratsukko aloittaa valitsemassaan kierroksessa ja ratsastaa neljä ja puoli kierrosta, joiden aikana se esittää seuraavat askellajit vapaavalintaisessa järjestyksessä: 1. Työtöltti 2. Ravi, tempo harjoitusravista keskiraviin 3. Keskikäynti 4. Laukka, tempo harjoituslaukasta keskilaukkaan 5. Lisätty töltti Kutakin askellajia esitetään yksi kierros, paitsi käyntiä puoli kierrosta. 8.3.3 Finaali Finaaliratsukot ovat radalla samanaikaisesti ja esittävät kuuluttajan opastamina (ks. 5.4.2) vaaditut neljä askellajia. Ratsastajien enemmistö valitsee askellajien järjestyksen ja ratsastuksen suunnan. Äänten mennessä tasan karsinnan voittajan ääni ratkaisee. Mikäli sopimukseen ei päästä, ratsastetaan seuraavassa järjestyksessä. 1. Työtöltti 2. Ravi, tempo harjoitusravista keskiraviin 3. Keskikäynti 4. Laukka, tempo harjoituslaukasta keskilaukkaan

32 5. Lisätty töltti 8.4 F1 - Viisikäynti Tämä laji ratsastetaan soikioradalla. 8.4.1 Osallistuvat hevoset Tähän lajiin osallistuvat hevoset eivät saa osallistua muihin neli- tai viisikäyntilajeihin samoissa kilpailuissa. 8.4.2 Karsinta Karsinnassa radalla on yksi ratsukko kerrallaan. Ratsukko aloittaa valitsemassaan kierroksessa ja ratsastaa neljä ja puoli kierrosta, joiden aikana se esittää seuraavat askellajit vapaavalintaisessa järjestyksessä: 1. Töltti, tempo työtöltistä keskitölttiin 2. Ravi, tempo harjoitusravista keskiraviin 3. Keskikäynti 4. Laukka, tempo harjoituslaukasta keskilaukkaan 5. Liitopassi Kutakin askellajia esitetään yksi kierros, paitsi käyntiä puoli kierrosta. Liitopassi näytetään ainoastaan pitkillä sivuilla. Töltin ja passin pistemäärät kerrotaan kahdella. 8.4.3 Finaali Finaaliratsukot ovat radalla yhtä aikaa ja esittävät kuuluttajan opastamina (ks. 5.4.2) vaaditut viisi askellajia. Ratsastajien enemmistö valitsee askellajien järjestyksen ja kierroksen suunnan. Äänten mennessä tasan karsinnan voittajan ääni ratkaisee. Mikäli sopimukseen ei päästä, ratsastetaan seuraavassa järjestyksessä. 1. Töltti, tempo työtöltistä keskitölttiin 2. Ravi, tempo harjoitusravista keskiraviin 3. Keskikäynti 4. Laukka, tempo harjoituslaukasta keskilaukkaan 5. Liitopassi Liitopassin esittämistä varten jokaisella ratsukolla on kolme yritystä. Passi esitetään radan pitkällä sivulla. Ratsastajien enemmistö valitsee, kummalla sivulla passi esitetään. Äänten mennessä tasan, karsinnan voittajan ääni ratkaisee Töltin ja passin pistemäärät kerrotaan kahdella.

33 8.5 P1 - Passijuoksu 250 m Passijuoksu ratsastetaan passiradalla. Yrityksiä voi olla kaksi tai useampia. 8.5.1 Lähtökarsinat Lähdössä voidaan käyttää lähtökarsinoita, joiden tulee vastata urheilukomitean asettamia vaatimuksia. Vaatimukset käsittävät myös lähtölinjan sijainnin ja ajanottolaitteiston kuulumisen yhteen karsinoiden ovien kanssa. 8.5.2 Poisjäänti juoksusta Jos ratsastaja haluaa jättää jonkun juoksun väliin, on hänen ilmoitettava siitä sihteeristölle ennen kyseisen kierroksen alkamista. Kierroksen alettua juoksusta poisjääminen on mahdollista ainoastaan lääkärin tai eläinlääkärin todistuksella, joka osoittaa, että ratsastaja tai hevonen ei voi kilpailla. Muuten ratsukko hylätään kyseisestä lajista. 8.5.3 Lähtö Korkeintaan neljä hevosta saa lähteä kerrallaan. Mikäli lähtökarsinoiden valinnassa syntyy erimielisyyksiä, tuomari päättää lähtöpaikoista. Tunnistamista varten jokaisella ratsastajalla on hyvin erottuva värinauha. Kaikilla ratsastajilla tulee olla kypärät, avustajien on myös hyvä käyttää kypärää. Raippa on kielletty passijuoksuissa. Jos joku hevonen häiritsee lähtöä niin, että se ei tapahdu 10 min kuluessa, on viivästyksen aiheuttaneen hevosen siirryttävä muutama askel taaksepäin. Jos lähtö saman hevosen takia ei ole tapahtunut vielä 5 minuutin kuluessa tästä, kyseinen hevonen suljetaan pois kyseiseltä kierrokselta. Maalituomari seisoo maalilinjan kohdalla. Hänen tulee nostaa lippu ylös merkiksi lähettäjälle, kun kaikki on valmista lähtöä varten. Lähtömerkin jälkeen ratsukot ratsastavat vapaavalintaisessa askellajissa 50 m:n kohdalle. Tästä merkistä maaliin asti hevosen on oltava liitopassissa. Juoksuja voi olla kaksi tai neljä, mutta korkeintaan kaksi juoksua päivässä. 8.5.4 Lähtö karsinoista tai automaattisen lähetyslaitteen avulla Ratsastajilla on 2 minuuttia aikaa tuoda hevosensa lähtökarsinoihin. Lähdön tulee tapahtua 30 sekunnin kuluessa viimeisen hevosen karsinaan saapumisesta, muuten ratsukko hylätään kierrokselta. Avustajien tulee seisoa maassa niin, että heillä on vähintään yksi jalka maassa joko ajan. Jos avustaja ei toimi annettujen ohjeiden mukaisesti, avustettava ratsukko hylätään. Yksi tuomari sijoittuu seuraamaan lähtölinjan tapahtumia.