AMMATTITUTKINTOSTIPENDI

Transkriptio

1 AIKUISKOULUTUSTUKI opintovapaalle jäävälle palkansaajalle yrittäjälle AMMATTITUTKINTOSTIPENDI näyttötutkinnon suorittaneelle

2 SISÄLLYSLUETTELO Aikuiskoulutustuki lyhyesti AIKUISKOULUTUSTUKI Laki aikuiskoulutustuesta Tuen saamisedellytykset Hakijaa koskevat edellytykset Koulutusta koskevat edellytykset Estävät etuudet Tuen kestoaika Tuen kestoajan laskuri internetissä Jos laskennallinen työaika ei toteudu Tuen määrä Tuen verotus Työnteko ja tulojen ansainta tuen maksuaikana Tuen hakeminen jälkikäteen jaksottaisen opintovapaan perusteella Yrittäjän aikuiskoulutustuki Kuka on yrittäjä? Yrittäjää koskevat tuen myöntämisehdot Koulutuspäiviä ja tulojen alenemaa koskeva edellytys Tulojen aleneman selvittäminen Yrittäjän aikuiskoulutustuen suuruus Tuen hakumenettely Palkansaajien hakumenettely Yrittäjien hakumenettely Ennakkopäätöksen hakeminen Hakemuksen liitteet ja hakuohjeet Hakemuksen käsittelyaika ja päätös aikuiskoulutustuesta Käsittelyaika Päätös aikuiskoulutustuesta Tuen saajan tietojenantovelvollisuus Tuen periminen takaisin, jos laskennallinen työaika ei toteudu Kun tukiaika on käytetty kokonaan Opintolaina Opintolainan valtiontakaus Lainatakauksen hakeminen Opintolainaehdot ja lainan nostaminen Opintolainavähennys Lisätietoja opintolainasta Muita tukimuotoja aikuisopiskelijalle Kelan opintotuki Työttömän omaehtoisen koulutuksen tuki Työvoimakoulutuksen taloudellinen tuki Vuorottelukorvaus Tietoa opintovapaalaista Aikuiskoulutustuki ja eläketurva AMMATTITUTKINTOSTIPENDI Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Yleistä ammattitutkintostipendistä Ammatilliset näyttötutkinnot Ammattitutkintostipendin saamisehdot Työhistoria vähintään viisi vuotta Ikä Ammattitutkintostipendin suuruus Tuen hakeminen Hakuaika Hakumenettely Hakemuksen käsittelyaika ja päätös ammattitutkintostipendistä Tietoa Koulutusrahastosta

3 AIKUISKOULUTUSTUKI LYHYESTI Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua on ollut työelämässä yhteensä vähintään viisi vuotta jää palkattomalle opintovapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi ei saa opiskeluun muuta tukea. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Tuen perusosa on 500 euroa/kk, jonka lisäksi maksetaan 20 % kuukausiansiosta euroon asti, 15 % sen ylittävältä osalta. Yrittäjällä tuki on perusosan suuruinen, 500 euroa/kk. Tuki on verollista. Aikuiskoulutustukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen, jonka myöntää Kela. Tuen kestoaika määräytyy työssäoloajan perusteella. Yksi työkuukausi kerryttää tukiaikaa 0,8 päivällä. Työssäoloaika määritellään jälkeiseltä ajalta työansioiden perusteella. Vähintään 10 vuotta työssä ollut voi lukea tukea kerryttävään aikaan myös tulevan työajan 60 ikävuoteen asti. Enimmillään tukiajan pituus on noin 18 kuukautta. Jos kaikki opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta, tukea haetaan jälkikäteen. Tuen saaminen edellyttää, että palkattomia opintovapaapäiviä on kertynyt yhteensä vähintään 43 ja ansiot ovat vähintään kolmen kuukauden tarkastelujaksona alentuneet kolmanneksella. Myös yrittäjät hakevat tukea aina jälkikäteen. Aikuiskoulutustuen myöntää ja maksaa Koulutusrahasto. 3

4 AIKUISKOULUTUSTUKI Laki aikuiskoulutustuesta Aikuiskoulutustuesta säädetään aikuiskoulutustukea koskevassa laissa (1276/2000). Tukea voi saada Suomessa asuva palkansaaja tai yrittäjä. Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti ja hän pääasiallisesti oleskelee Suomessa. Aikuiskoulutustukilakia ei sovelleta Ahvenanmaalla henkikirjoitettuihin. Ahvenanmaalla noudatetaan maakunnan omia opintotukilakeja. 4

5 TUEN SAAMISEDELLYTYKSET Hakijaa koskevat edellytykset Työhistoria vähintään viisi vuotta Tuen saaminen edellyttää, että henkilö on tukikauden alkamiseen mennessä ollut työ- tai virkasuhteissa tai toiminut yrittäjänä yhteensä vähintään viisi vuotta. Jos tukikausi on alkanut ennen , työhistoriaa tulee olla vähintään 10 vuotta. Työhistoria-aikaan lasketaan kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika. Myös alle 23-vuotiaana tehty työ, joka on merkitty Eläketurvakeskuksen ansiotyörekisteriin, otetaan huomioon. Ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtyä työtä tai ulkomailla yrittäjänä toimimista ei lasketa mukaan työhistoriaan. Työhistoria lasketaan jälkeiseltä ajalta vuosiansioiden perusteella. Työkuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kalenterivuoden ansiot vuosittain vahvistettavalla palkkakertoimella. Vuonna 2007 luku oli 940, vuonna 2008 luku on 961. Osamäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä. Jotta henkilö voisi lukea hyväkseen ns. laskennallista työaikaa ja siten saada pidemmän tukiajan, edellytyksenä on, että työssäoloaikaa on tukikauden alkamiseen mennessä kertynyt vähintään 10 vuotta (ks. kappale Tuen kestoaika, s. 9). Alle 10 vuoden työhistoria oikeuttaa vain kertyneen työajan perusteella laskettavaan tukiaikaan. Esimerkiksi viiden vuoden työhistoria oikeuttaa tukiaikaan, jonka kesto on 48 päivää (2 kuukautta 5 päivää). Työhistorian voi laskea esimerkiksi työtodistusten perusteella tai tilaamalla oma työeläkeote Eläketurvakeskuksesta, puh Otteen tietoja voi tarkastella myös osoitteessa Koulutusrahasto hankkii kaikista tuen hakijoista Eläketurvakeskuksen ansiotyörekisterin, joten hakemuksen liitteeksi ei tarvita työtodistuksia tai työeläkeotetta. Koska palkkatiedot päivitetään rekisteriin jälkikäteen, kannattaa hakemuksen liitteeksi laittaa palkkatiedot kuluvalta ja edeltävältä vuodelta. Työhistoriaa laskettaessa työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon seuraavat ajat: äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-aika, jos henkilö ei ko. aikana ole ollut työ- tai virkasuhteessa tai toiminut yrittäjänä hoitovapaa-aika työ- tai virkasuhteen aikana varusmies- ja siviilipalvelusaika aika, jolta henkilölle on maksettu työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmaeläkettä. 5

6 Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-aika työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aikana lasketaan normaaliin työsuhdeaikaan kuuluvaksi asti. Vuoden 2007 alusta palkattomat perhevapaat lasketaan työssäoloon rinnastettavaksi ajaksi. Aikuiskoulutustuen ansainta-ajasta (työssäoloaika ja siihen rinnastettava aika yhteensä) voi kuitenkin enintään neljäsosa olla työntekoon rinnastettavaa aikaa. Esimerkiksi 10 vuoden ansainta-aikaan voi sisältyä rinnastettavaa aikaa enintään 2,5 vuotta, viiteen vuoteen enintään 1 vuosi 3 kuukautta. Aikuiskoulutustukeen ei ole oikeutta, jos työhistoria-aika ja siihen rinnastettava aika yhteensä on alle viisi vuotta (ennen alle 10 vuotta). Vähintään vuoden kestänyt työ- tai virkasuhde samaan työnantajaan Tuen saaminen edellyttää, että henkilön päätoiminen työ- tai virkasuhde samaan työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Päätoimisena pidetään työtä, josta henkilö on ansainnut enimmän osan tuloistaan ja jossa työaika on keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa. Yrittäjältä edellytetään, että hän on välittömästi ennen tukikauden alkua toiminut vähintään vuoden YEL-vakuutettuna yrittäjänä (ks. kappale Yrittäjän aikuiskoulutustuki, s. 13). Tuen piiriin eivät kuulu henkilöt, jotka eivät ole työsuhteessa. Osakeyhtiön toimitusjohtajan ei katsota olevan työsuhteessa yhtiöön, eikä hän siksi ole oikeutettu aikuiskoulutustukeen. Omais- tai perhehoitajana toimiminen ei ole työ- tai virkasuhteessa tehtävää työtä. Palkaton opintovapaa Henkilön tulee olla koulutuksen vuoksi palkattomalla opintovapaalla tai vastaavalla koulutuksen vuoksi myönnetyllä vapaalla yhtäjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan. Palkaksi ei katsota niitä kohtuullisia luontoisetuja, joiden saaminen jatkuu koulutuksen ajan. Kahden kuukauden jakso on esimerkiksi tai Kahdeksan viikon jakso ei ole riittävä aika. Jos palkattomat opintovapaajaksot jäävät alle kahden kuukauden pituisiksi, mutta työstä poissaoloa kertyy yhteensä vähintään kaksi kuukautta (43 opintovapaapäivää), henkilö voi hakea tukea jälkikäteen ansionmenetyksen korvauksena (ks. kappale Tuen hakeminen jälkikäteen, s. 12). Koska tuen saajan on oltava opinto- tai sitä vastaavalla vapaalla, tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta 6

7 tuettavan koulutuksen aikana. Työttömälle henkilölle ei voida myöntää aikuiskoulutustukea. Määräaikaisessa työssä oleva voi saada tukea ajalle, jonka hän on määräaikaisesta työstään opintovapaalla. Jos määräaikainen työ päättyy ennen koulutuksen aloittamista, tukeen ei ole oikeutta. Henkilö ei menetä oikeutta jo myönnettyyn aikuiskoulutustukeen, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomasta syystä, esimerkiksi tuotannollis-taloudellisilla syillä. Lisää tukea ei kuitenkaan voida työsuhteen päätyttyä myöntää, vaikka henkilöllä olisi tukioikeutta jäljellä. Koulutusta koskevat edellytykset Yleistä Aikuiskoulutustukea voi saada koulutukseen, jonka kestoaika on vähintään kaksi kuukautta. Koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Tukea ei voi saada yleissivistävään, harrastusluonteiseen tai vapaatavoitteiseen koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän tulee olla Suomessa toimiva, julkisen valvonnan alainen oppilaitos. Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä tulee olla opetusministeriön antama opetuksen järjestämislupa. Yksityisten oppilaitosten, esimerkiksi yksityisten kauneudenhoitoalan oppilaitosten, hieromaoppilaitosten, liikenneoppilaitosten tai taidealan oppilaitosten järjestämään koulutukseen ei voida myöntää aikuiskoulutustukea. Varsinainen ammatillinen koulutus Aikuiskoulutustukeen oikeuttavaa koulutusta on ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erityisammattitutkintoon johtava koulutus ammattikorkeakoulututkintoon tai amk-jatkotutkintoon johtava koulutus sekä ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus yliopistossa suoritettava alempaan tai ylempään yliopistotutkintoon tai lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus ja yliopistojen järjestämä täydennyskoulutus avoin yliopisto-opiskelu tai opiskelu kesäyliopistossa, jos koulutus on hakijalle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta ammatillisten ja korkeakoulututkintojen osien suorittaminen ja ammatillinen lisäkoulutus. 7

8 Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös sotilas-, poliisi- ja pelastusalan koulutukseen, jonka järjestäjälle asianomaisen hallinnonalan lupaviranomainen on antanut toimiluvan. Peruskoulu- ja lukio-opinnot Peruskoulu- ja lukio-opintoihin aikuiskoulutustukea voidaan myöntää, jos koulutuksen puute on ammatillisen kehittymisen esteenä tai vaikeuttaa ammatissa selviytymistä. Tukea voidaan myöntää myös, jos ammatilliseen koulutukseen pääsyn ehtona on peruskoulu- tai lukio-opintojen suorittaminen. Aikuiskoulutustukea ei myönnetä yksittäisten aineiden opiskeluun peruskoulussa tai lukiossa, vaan opintojen tulee johtaa peruskoulun tai lukion koko oppimäärän suorittamiseen. Ulkomaan opinnot Opiskelu ulkomaisessa oppilaitoksessa ei kuulu aikuiskoulutustuen piiriin. Tukea voi kuitenkin saada, jos henkilö on opiskelijana suomalaisessa oppilaitoksessa ja ulkomaan opinnot hyväksytään osaksi henkilön suomalaisessa oppilaitoksessa suorittamaa tutkintoa tai koulutusta. Tieteelliseen jatko-opiskeluun ulkomaisessa oppilaitoksessa tukea voidaan myöntää, jos henkilö on kirjoilla jatko-opiskelijana suomalaisessa yliopistossa ja ulkomaan opinnot liittyvät jatko-opintoihin. Myös ulkomaisten opintojen tulee olla julkisesti valvottuja. Kieliopinnot Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää ammattitaitoa täydentäviin ja tukeviin kieliopintoihin. Tukea voi saada julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa järjestettävään kielikoulutukseen, esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuskeskusten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja niiden täydennyskoulutuskeskusten sekä kansanopistojen kielikoulutukseen. Tukea ei myönnetä yksityisten kielikoulujen järjestämään kielikoulutukseen. Pelkkään kielten opiskeluun lukiossa tukea ei voida myöntää. Työharjoittelu Opintoihin kuuluvalle työharjoittelu- tai työssäoppimisjaksolle myönnetään aikuiskoulutustukea, jos jaksolta maksettava palkka ei ylitä sallittua sivutulorajaa (ks. kappale Työnteko ja tulojen ansainta tuen maksuaikana, s. 12). 8

9 Estävät etuudet Aikuiskoulutustukea ei myönnetä henkilölle, joka saa muun muassa vuorottelukorvausta tai osa-aikalisää Kelan maksamaa opintorahaa tai opintotukilain mukaista asumislisää sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa kuntoutusrahaa samaan koulutukseen työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea työttömälle maksettavaa koulutustukea tai koulutuspäivärahaa yksilöllistä varhaiseläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä muuta verotettavaa eläkettä yli sallitun sivutulorajan. Aikuiskoulutustukea ei voida myöntää henkilölle, joka osallistuu työvoimakoulutukseen. TUEN KESTOAIKA Aikuiskoulutustuen kestoaika määräytyy henkilön työhistorian perusteella. Työhistoriaan lasketaan kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika ja yrittäjätoiminta sekä näihin rinnastettava aika (ks. kappale Hakijaa koskevat edellytykset, s. 5). Myös alle 23-vuotiaana tehty työ otetaan työhistoriaa laskettaessa huomioon. Yksi työssäolokuukausi kerryttää tukiaikaa 0,8 tukipäivällä. Muunnettaessa tukipäiviä kuukausiksi katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää. Kertyneen työhistorian voi laskea työtodistusten perusteella tai tilaamalla oma työeläkeote Eläketurvakeskuksesta, puh Otteen tietoja voi tarkastella myös osoitteessa Työhistoria lasketaan jälkeiseltä ajalta vuosiansioiden perusteella. Työkuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kalenterivuoden ansiot vuosittain vahvistettavalla palkkakertoimella. Vuonna 2007 luku oli 940, vuonna 2008 luku on 961. Osamäärä pyöristetään lähimpään alempaan kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Laskettaessa työhistoriaa kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä. 9

10 Esimerkkejä tukiajan kertymisestä: Työaika Tukiaika 5 vuotta 48 päivää (2 kk 5 pv) 8 vuotta 77 päivää (3 kk 12 pv) 10 vuotta 96 päivää (4 kk 10 pv) 20 vuotta 192 päivää (8 kk 20 pv) 30 vuotta 288 päivää (13 kk 9 pv) Kertyneen työhistorian lisäksi henkilö voi käyttää etukäteen laskennallista työaikaa tukikauden alkamisesta 60 ikävuoteen asti. Tuen etukäteiskäytön ehtona on, että varsinaista työssäoloaikaa tukikauden alkuun mennessä on kertynyt vähintään 10 vuotta. Jos 10 vuotta täyttyy vain yhdessä rinnastettavan ajan kanssa, voi henkilö saada tukea ainoastaan kertyneen työajan perusteella. Työhistoriaa ja tukiaikaa laskettaessa otetaan huomioon tukikauden alkamiseen mennessä kertynyt työhistoria. Jos hakija on ollut opintovapaajaksojen välissä työssä ja haluaa, että työhistoria ja tukikauden kestoaika lasketaan jatkohakemuksessa uudelleen, jatkohakemukseen tulee liittää palkkatodistus kuluvalta ja edeltävältä vuodelta. Käytännössä tuen kestoaika on enimmillään noin 18 kuukautta. Esimerkiksi 40 vuoden työhistoria (kertynyt ja laskennallinen yhteensä) oikeuttaa 384 päivää eli 17 kuukautta 19 päivää kestävään tukiaikaan. Tuen kestoajan laskuri internetissä Tuen kestoajan (kertyneen ja laskennallisen) voi laskea laskurilla Koulutusrahaston sivuilla osoitteessa Jos laskennallinen työaika ei toteudu Jos tukiaikaa etukäteen käyttänyt henkilö jää työstä pois ennen 60 vuoden ikää, peritään kattamaton tukiosuus osittain takaisin henkilön siirtyessä vanhuuseläkkeelle (ks. kappale Tuen periminen takaisin, jos laskennallinen työaika ei toteudu, s. 18). TUEN MÄÄRÄ Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu 500 euron suuruisesta perusosasta sekä palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osa on 20 % keskimääräisestä kuukausiansiosta euroon saakka ja 15 % sen ylittävältä osalta. Ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tuen hakemuskuukautta edeltäneen työssäoloajan vakiintuneista palkkatuloista yhteensä 12 kuukauden (365 päivän) ajalta. Ansiotuloja laskettaessa huomioon otetaan 10

11 vain päätoimen palkkatulot, josta lomaraha, lomakorvaus ja satunnaiset korvaukset vähennetään. Sivutyöstä ansaittua tuloa tai sosiaalietuuksia ei oteta huomioon. Yli kuukauden kestäneitä palkattomia poissaoloja (esimerkiksi sairausloma tai lomautus) ei lasketa mukaan ansioiden 12 kuukauden tarkastelujaksoon. Poikkeuksen muodostavat henkilökohtaisista syistä johtunut virkavapaa tai työloma, tilapäinen osa-aikainen työ esimerkiksi osa-aikalisän, osittaisen hoitovapaan tai osa-aikaisen lomautuksen vuoksi tai vuorotteluvapaa. Nämä poissaoloajat tai osa-aikaiset työjaksot lasketaan mukaan 12 kuukauden palkan tarkastelujaksoon, ja ne vaikuttavat pienentävästi tuen suuruuteen. Jos henkilö on vuorotteluvapaan aikana opiskellut päätoimisesti (keskimäärin 3,75 opintopistettä tai 2,5 opintoviikkoa kuukaudessa tai 25 tuntia viikossa), tätä aikaa ei sisällytetä palkan 12 kuukauden tarkastelujaksoon. Aikuiskoulutustukihakemuksen liitteenä tulee olla oppilaitoksen antama selvitys opintojen päätoimisuudesta vuorotteluvapaalla. Kun kuukautta kohden laskettu palkka muutetaan päiväpalkaksi, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää. Esimerkkejä tuen määrästä: Palkka Tuen määrä euroa/kk 700 euroa/kk euroa/kk 800 euroa/kk euroa/kk 900 euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk euroa/kk Tuen määrän voi laskea laskurilla Koulutusrahaston sivuilla osoitteessa Yrittäjän aikuiskoulutustuki on aina perusosan (500 euroa/kk) suuruinen. Aikuiskoulutustuen määrä pysyy samana koko koulutuskokonaisuuden ajan. Sitä ei siis lasketa uudelleen, vaikka henkilö olisi opintojaksojen välillä työssä. Tuen määrä lasketaan uudelleen vasta, kun henkilö aloittaa kokonaan uuden koulutuksen. Aikuiskoulutustukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen (ks. kappale Opintolaina, s. 19). Tuen verotus Aikuiskoulutustuki (sekä perusosa että ansio-osa) on veronalaista tuloa. Vakiomääräinen ennakonpidätys on 20 %. Halutessaan muutosta ennakonpidätykseen hakijan on toimitettava Koulutusrahastolle etuutta varten annettu muutosverokortti. 11

12 TYÖNTEKO JA TULOJEN ANSAINTA TUEN MAKSUAIKANA Aikuiskoulutustuen saaja voi tuen maksuaikana ansaita tuloja rajoitetusti. Henkilöllä voi tukiaikana olla verotettavia tuloja (palkka- tai yrittäjätulot, eläke, verollinen apuraha) enintään kolme neljäsosaa aikuiskoulutustuen määrästä tukikuukaudessa. Ratkaisevaa on tulojen ansaitsemisaika, ei niiden maksamisajankohta. Esimerkiksi 820 euroa/kk (brutto) aikuiskoulutustukea saava voi ansaita tuloja enintään 615 euroa/kk (brutto). Pääomatuloja, esimerkiksi vuokratuloja tai korkotuloja, ei lasketa ansiotuloihin. Aikuiskoulutustukilain mukaan henkilön tulee tuen maksuaikana olla päätoimestaan palkattomalla opintovapaalla. Päätyönantajan palveluksessa voi opintovapaalla siksi käydä vain satunnaisesti, esimerkiksi työnantajan erikseen kutsuessa työhön sairaustapauksen tai vastaavan syyn takia. Etukäteen sovittu säännönmukainen työnteko tai projekti oman työnantajan palveluksessa ei ole tukiaikana sallittua. Jos työskentely opintojen aikana omalla työnantajalla on luonteeltaan säännöllistä, tukea haetaan jälkikäteen jaksottaisen opintovapaan perusteella. Aikuiskoulutustuen saajan on ilmoitettava sivutulorajan ylityksestä Koulutusrahastolle. Jos sivutulot tuen maksuaikana eivät ylitä tulorajaa, ilmoitusta ei tarvita. Aikuiskoulutustukea ei makseta sellaisena tukikuukautena, jona tulot ylittävät tulorajan. Sivutuloja tarkasteltaessa ratkaisevaa on työn tekemiskuukausi, ei maksamiskuukausi. Perusteettomasti maksettu etuus peritään takaisin. Tukipäivät ajanjaksolta, jolta tuki on tulorajan ylityksen vuoksi peruutettu tai peritty takaisin, ovat käytettävissä myöhemmin uudelleen. TUEN HAKEMINEN JÄLKIKÄTEEN JAKSOTTAISEN OPINTOVAPAAN PERUSTEELLA Jos työstä poissaolo koulutuksen vuoksi ei ole yhdenjaksoista, vaan jokainen opintovapaajakso kestää alle kaksi kuukautta, aikuiskoulutustuki maksetaan ansionmenetyksen korvauksena jälkikäteen tehdyn hakemuksen perusteella. Tuen maksaminen jälkikäteen edellyttää, että työstä poissaolo koulutuksen vuoksi on kestänyt yhteensä vähintään kaksi kuukautta (vähintään 43 täyttä työpäivää). Työpäiviksi lasketaan arkipäivät maanantaista perjantaihin, ei viikonloppuja eikä arkipyhiä. Edellytyksenä on lisäksi, että työansiot ovat koulutukseen osallistumisen vuoksi alentuneet siten, että alenema on vähintään kolmasosa tar- 12

13 kastelujakson aikana. Tarkastelujakson vähimmäispituus on kolme kuukautta, mutta se voi olla pitempikin. Henkilö voi itse päättää, minkä pituiselle tarkastelujaksolle hän hakee tukea, mutta kalenterivuoteen voi sisältyä enintään neljä tarkastelujaksoa ja tuen hakemiskertaa. Ensimmäinen tarkastelujakso alkaa ensimmäisestä opintovapaapäivästä, jolle henkilö hakee tukea. Tarkastelujaksot seuraavat toisiaan välittömästi, uusi tarkastelujakso alkaa aina edellisen jakson päättymisestä. Tarkastelujaksoon sisällytetään myös ajat, jolloin henkilö ei ole opiskellut, esimerkiksi oppilaitoksen kesäloma-aika. Jälkikäteen maksettavan aikuiskoulutustuen suuruus määräytyy samalla tavoin kuin yhdenjaksoiselta opintovapaalta maksettava tuki (ks. kappale Tuen määrä, s. 10). Tuen päiväkohtainen määrä saadaan jakamalla kuukausimäärä luvulla 21,5. Ansioiden alenemaa verrataan niihin tuloihin, jotka henkilö on ansainnut yhteensä 12 kuukauden ajalta ennen tukikauden/tarkastelujakson alkua. Yrittäjille aikuiskoulutustukea myönnetään pelkästään jälkikäteen tehtävän hakemuksen perusteella. YRITTÄJÄN AIKUISKOULUTUSTUKI Kuka on yrittäjä? Yrittäjällä tarkoitetaan aikuiskoulutustukijärjestelmässä henkilöä, joka on päätoimeltaan yrittäjä ja on vakuutettu yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Yrittäjää koskevat tuen myöntämisehdot Tuen myöntäminen edellyttää, että henkilö on toiminut YEL- tai MYELvakuutettuna yrittäjänä vähintään vuoden välittömästi ennen tuettavan opiskelun alkua. Muuta kuin YEL- tai MYEL-vakuutettua aikaa ei lasketa yrittäjäajaksi. Välittömästi tarkoittaa enintään neljää kuukautta. Tuen ehtona on lisäksi, että yrittäjä on ennen tukikauden alkamista toiminut yrittäjänä tai ollut työ- tai virkasuhteissa yhteenlaskettuna vähintään viisi vuotta (ennen vähintään 10 vuotta, ks. kappale Hakijaa koskevat edellytykset, s. 5). Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työssäoloaika määritellään jälkeiseltä ajalta eläkevakuutuksessa vahvistetun työtulon perusteella. Työkuukausien lukumäärä saadaan jakamalla vuosityötulo vuosittain vahvistettavalla palkkakertoimella. Vuonna 2007 luku oli 940, vuonna 2008 luku on 961. Osamäärä pyöristetään lähimpään alempaan kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä. 13

14 Yrittäjän on koulutuksen vuoksi keskeytettävä työntekonsa tai olennaisesti vähennettävä sitä. Jos yritystoiminta on kokonaan lopetettu, henkilöllä ei ole oikeutta aikuiskoulutustukeen. Koulutuspäiviä ja tulojen alenemaa koskeva edellytys Yrittäjä voi saada aikuiskoulutustukea, jos koulutus on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kaksi kuukautta tai vähintään 43 koulutuspäivää. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että yrittäjän tulot ovat alentuneet vähintään kolmasosalla koulutuksen aikana ja sen johdosta. Vertailuperusteena ovat yrittäjän vakiintuneet ansiotulot yritystoiminnasta yhteensä vuoden ajalta ennen koulutuksen alkamista. Niitä verrataan henkilön yritystoiminnasta saamiin ansiotuloihin koulutuksen aikana. Tuloverolain tarkoittamia pääomatuloja ei oteta vertailussa huomioon. Sivutuloa muusta kuin omasta yritystoiminnasta yrittäjällä saa olla enintään 375 euroa/kk. Koska yrittäjälle tuki myönnetään ansiotulojen aleneman perusteella ja alenema voidaan todeta vasta jälkikäteen annettavan selvityksen perusteella, yrittäjät hakevat tukea takautuvasti. Hakemuksen voi jättää esimerkiksi lukukausittain, lukuvuosittain tai kun opinnot on kokonaan saatettu päätökseen. Lyhin tarkastelujakso, jolle tuki voidaan takautuvasti myöntää, on kolme kuukautta. Tarkastelujakso lasketaan koulutuksen aloittamisesta tai edellisen tarkastelujakson päättymisestä. Myös oppilaitoksen kesäloma-aika tulee sisällyttää tarkastelujaksoon. Tulojen aleneman selvittäminen Yrittäjän on annettava luotettava selvitys tulojen alenemisesta koulutusaikana. Lähtökohtana tulovertailussa on viimeksi suoritettu verotus ja siinä vahvistetut yrittäjän ansiotulot. Myös viimeisen tilinpäätöksen tietoja voidaan käyttää. Tulojen aleneminen osoitetaan selvityksillä, joita ovat esimerkiksi eläkelaitoksen todistus eläkevakuutuksen perusteena olevasta työtulosta ja sen alentamisesta tai keskeyttämisestä opintojen ajaksi verottajan todistus ennakkoperinnän perusteena olevasta ansiotulosta ja sen alentamisesta tai ennakkoperinnän lopettamisesta opintojen ajaksi yrityksen välitilinpäätös tai tuloslaskelma ennen ja jälkeen opintojen. Tilinpäätöksestä on käytävä selville, miten tarkastelujakson aikainen ansiotulo on siitä laskettavissa. 14

15 verottajan todistus tulonjaon muuttamisesta yrittäjäpuolisoiden kesken (MYEL-hakijat) tai yhtiökumppaneiden kesken (esim. Ky tai Ay) palkkatodistus ennen ja jälkeen tarkastelujakson (Oy) todistus maatalouslomituspalvelujen aiheuttamista kustannuksista (MYEL-hakijat) muu luotettava selvitys tulojen alenemisesta koulutusaikana. Yrittäjän aikuiskoulutustuen suuruus Yrittäjälle aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Tuen suuruus on 23,26 euroa koulutuspäivältä (keskimäärin 500 euroa/kk, jälkeen suoritettu koulutus). Tuki on veronalaista, vakiomääräinen ennakonpidätys on 20 %. TUEN HAKUMENETTELY Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastosta lomakkeella, jonka saa työvoimatoimiston tietopalvelupisteestä. Lomakkeen voi myös tulostaa Koulutusrahaston sivuilta osoitteesta Hakemuksen voi panna rahaston sivuilla vireille myös sähköisesti. Sähköiseen asiointiin tarvitaan verkkopankkitunnus. Palkansaajien hakumenettely Yhdenjaksoinen opintovapaa (kesto vähintään kaksi kuukautta) Jos opintovapaa kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, tukea haetaan ennen opintovapaan alkamista. Taannehtivasti tukea myönnetään aikaisintaan hakemuksen jättämistä edeltäneen kuukauden alusta. Tukea haetaan lomakkeella Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemus. Jaksottainen opintovapaa (jokainen opintovapaajakso alle kaksi kuukautta) Jos kukin opintovapaajakso on kestänyt alle kaksi kuukautta, tukea maksetaan jälkikäteen tehdyn hakemuksen perusteella. Hakemus on toimitettava Koulutusrahastoon viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä. Tarkastelujakso, jonka pituus on vähintään kolme kuukautta, lasketaan tuettavan koulutuksen aloittamisesta tai edellisen tarkastelujakson päättymisestä. Tukea haetaan lomakkeella Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemus. Liitteeksi tarvitaan Tuloselvityslomake. 15

16 Jatkopäätöksen hakeminen aikuiskoulutustukeen Tukea uudelle opintovapaajaksolle tai uudelle tarkastelujaksolle haetaan jatkopäätöslomakkeella, jonka voi tulostaa Koulutusrahaston internet-sivuilta (Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemus/jatkohakemus). Lomakkeen voi myös tilata Koulutusrahastosta. Jatkopäätöstä voi hakea myös Palkansaajan aikuiskoulutustukihakemus -lomakkeella, jonka saa työvoimatoimiston tietopalvelusta. Yrittäjien hakumenettely Yrittäjät hakevat aikuiskoulutustukea jälkikäteen, vähintään kolmen kuukauden pituisen tarkastelujakson jälkeen. Tukea haetaan lomakkeella Yrittäjän aikuiskoulutustukihakemus. Ennakkopäätöksen hakeminen Henkilö voi hakea Koulutusrahastosta aikuiskoulutustuen ennakkopäätöstä sen jälkeen, kun hänet on hyväksytty koulutukseen. Ennakkopäätöksessä annetaan sitova tieto siitä, kuuluuko koulutus tuen piiriin sekä siitä, mikä on tuen kestoaika. Ennakkopäätös ei koske muita seikkoja, eikä myönteisen ennakkopäätöksen saaminen ole tae myönteisen maksupäätöksen saamisesta. Ennakkopäätöksen hakeminen ei ole pakollista, ja henkilö voi aina hakea suoraan varsinaista tuen maksupäätöstä. Ennakkopäätöstä haetaan lomakkeella Ennakkopäätöshakemus aikuiskoulutustuesta. Myönteisen ennakkopäätöksen saanut hakee tuen maksupäätöstä erillisellä palkansaajan tai yrittäjän hakulomakkeella. Hakemuksen liitteet ja hakuohjeet Hakemuslomakkeella on ohje lomakkeen täyttämisestä ja mukana lähetettävistä liitteistä. 16

17 HAKEMUKSEN KÄSITTELYAIKA JA PÄÄTÖS AIKUISKOULUTUSTUESTA Käsittelyaika Hakemuksen käsittely kestää 2 6 viikkoa. Pidempään käsittelyaikaan on syytä varautua erityisesti lukuvuoden alkamisajankohtana loppukesällä ja syksyllä. Hakemuksen käsittelyä nopeuttaa, jos hakemuksen kaikki kohdat (myös työnantajaosuudessa) on täytetty huolellisesti ja hakemuksen mukana ovat kaikki tarvittavat liitteet. Ajankohtaisen käsittelyajan voi tarkistaa Koulutusrahaston sivuilta osoitteesta Päätös aikuiskoulutustuesta Hakijalle lähetetään aikuiskoulutustukipäätös heti, kun hakemus on käsitelty. Päätös lähetetään kirjallisena hakijan ilmoittamaan osoitteeseen. Tuki maksetaan kuukausittain koulutuskuukautta seuraavan kuukauden 8. päivänä (tai edellisenä pankkipäivänä, jos maksupäivä on lauantai tai pyhäpäivä). Päätöksessä mainitaan tuen maksupäivät ja maksuerän euromäärä. Jaksottaisen opintovapaan perusteella myönnetty aikuiskoulutustuki ja yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan kertasuorituksena päätöstä seuraavana 8. tai 21. päivänä. Koulutusrahaston päätökseen haetaan muutosta valittamalla työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Kaikkiin rahaston päätöksiin liitetään muutoksenhakuohje. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, jonka päätös asiassa on lopullinen. TUEN SAAJAN TIETOJENANTOVELVOLLISUUS Aikuiskoulutustukilaissa on säädetty tuen saajan tietojenantovelvollisuudesta. Tuen saaja on velvollinen ilmoittamaan Koulutusrahastolle kaikista etuuteen vaikuttavista muutoksista, kuten muun muassa opintojen lopettamisesta tai keskeyttämisestä, tulorajan ylityksestä tuen maksuaikana tai aikuiskoulutustuen estävän etuuden saamisesta. 17

18 TUEN PERIMINEN TAKAISIN, JOS LASKENNALLINEN TYÖAIKA EI TOTEUDU Jos tuen saajan laskennallinen työaika (tuleva työaika opintojen alkamisesta 60 vuoden ikään saakka) jää lyhyemmäksi kuin tuen kestoaikaa laskettaessa oletettiin, etukäteen käytetty tuki peritään osittain takaisin henkilön siirtyessä vanhuuseläkkeelle. Perittävä määrä on kolmasosa liikaa maksetun tuen ansio-osasta. Laskennalliseen työaikaan luetaan muun muassa aika, jolta henkilö on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Esimerkki takaisinperinnästä: Henkilö saa vanhuuseläkkeen 65-vuotiaana, jolloin hänen todetaan jääneen pois työelämästä jo 50-vuotiaana. Karttumatta on näin ollen jäänyt 10 vuotta etukäteen käytettyä tukiaikaa. Hän on saanut liikaa maksettua tukea 96 päivältä eli neljältä ja puolelta kuukaudelta. Jos esimerkkihenkilön ansio-osan perusteena oleva palkka on ollut euroa/kk, ansio-osaa on tällöin maksettu 500 euroa/kk eli 20 % ansio-osan perusteena olevasta palkasta. Ansio-osaa on maksettu perusteetta 96 päivältä (4,5 kuukaudelta) yhteensä euroa. Takaisinperittävä määrä on kolmasosa tästä eli 750 euroa. KUN TUKIAIKA ON KÄYTETTY KOKONAAN Aikuiskoulutustuki on kertaluonteinen etuus. Kun henkilö on käyttänyt tukiajan (kertyneen ja laskennallisen) kokonaan, aikuiskoulutustukea ei enää voi saada uudelleen. Opintoihin voi tämän jälkeen hakea esimerkiksi Kelan opintotukea. 18

19 OPINTOLAINA Opintolainan valtiontakaus Aikuiskoulutustukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen. Lainatakauksen saamisen ehtona on, että henkilö saa aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikon ajan. Opintolainan valtiontakausta haetaan Kansaneläkelaitoksesta (Kela). Yrittäjälle ja jaksottaisella opintovapaalla olevalle eli aikuiskoulutustukea jälkikäteen hakevalle voidaan myöntää lainatakaus, jos hänelle on myönnetty aikuiskoulutustuki koko tarkastelujakson ajalle (eli Koulutusrahastolle selvitettävän tulojen tarkastelujakson työpäiville). Tällaisen hakijan on toimitettava aikuiskoulutustukipäätöksensä Kelan Saarijärven toimistolle. Lainatakausta koskeva hakemus on kuitenkin tehtävä opintojen alkaessa (ks. kappale Lainatakauksen hakeminen, s. 20). Aikuiskoulutustukeen liittyvän lainatakauksen suuruus on 300 euroa/ kk. Ulkomailla suoritettavissa opinnoissa lainatakaus on toisen asteen opinnoissa 360 euroa/kk ja korkeakouluopinnoissa 440 euroa/kk. Lainatakaus myönnetään aikuiskoulutustukiajalle (täysille kalenterikuukausille). 19

20 Aikuiskoulutustuen lainatakaus myönnetään kaikkiin niihin koulutuksiin, jotka kuuluvat aikuiskoulutustuen piiriin. Hakijan saama muu etuus voi estää aikuiskoulutustuen lainatakauksen myöntämisen, mutta muuta opintotuen tarveharkintaa ei lainatakauksessa ole. Lainatakausta ei kuitenkaan yleensä myönnetä, jos Kela on takaajana maksanut opiskelijan aiemmat lainat tai jos opiskelijalla on luottorekisteritietoihin merkitty vakava maksuhäiriö. Lainatakauksen hakeminen Lainatakauksen myöntää Kela. Aikuiskoulutustukeen liittyvää lainatakausta voi saada hakemuskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien. Aikuiskoulutustukea ja lainatakausta haetaan erillisillä lomakkeilla. Aikuiskoulutustukeen liittyvän opintolainan valtiontakaushakemuslomakkeen saa Kelan toimistoista ja Kelan sivuilta osoitteesta Hakemuksen voi toimittaa aikuiskoulutustukihakemuksen mukana Koulutusrahastolle tai Kelan toimistoon. Hakemuksen voi myös toimittaa erillisenä Kelan toimistoon. Lukuvuoden aikana otetaan käyttöön sähköinen opintotukihakemus, jolla voi hakea opintotukea tai aikuiskoulutukseen liittyvää opintolainan valtiontakausta. Kelan sähköiset asiointipalvelut ovat osoitteessa Lainatakausta koskevat hakemukset käsitellään Kelan Saarijärven toimistossa, jonka yhteystiedot ovat: Kelan Saarijärven toimisto PL 30, Saarijärvi Puh Fax Opintolainaehdot ja lainan nostaminen Aikuiskoulutustukeen liittyvään opintolainaan sovelletaan opintotukilain mukaisia lainaehtoja. Jos lainatakaus myönnetään, opiskelija hakee opintolainaa pankilta. Pankki päättää lainan myöntämisestä. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa pankille opintotukipäätöstä, koska pankki saa takauksen tiedot suoraan Kelalta. Tietojen tarkistamiseen kuluu normaalisti yksi pankkipäivä. Opiskelija sopii pankin kanssa korosta ja muista kuin opintotukipäätöksessä mainituista lainaehdoista (esimerkiksi takaisinmaksusta). Opintotukipäätöksessä on kerrottu opintolainan nostoerät ja ajankohdat, jolloin kyseisen lainaerän voi aikaisintaan nostaa. Aikuiskoulutustuen 20