Standardit. Siirtotiet. Standardit
|
|
- Mikko Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 34 Standardit Siirtotiet 35 Standardit Standardeja tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestä kuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä Perinteisesti tietokonevalmistajat ovat pyrkineet sitomaan asiakkaat omaan ympäristöönsä Verkkolaitevalmistajista riippuu, saadaanko laitteet liitettyä toisiinsa Internetin, multimedian ja hajautetun laskennan aikakaudella yhteensopivuutta vaaditaan kaikilta 36 Standardit Standardoinnin etuja: Vahvistaa markkinat tuotteille => Johtaa massatuotantoon ja sitä kautta laskee hintoja Yhteensopivuus mahdollistaa asiakkaan kannalta laitteiden tarjoajien todellisen kilpailuttamisen => laskee jälleen hintoja Standardoinnin haittoja: Standardointityön hitauden takia standardien valmistuttua uusia, paljon tehokkaampia tekniikoita on jo olemassa Useita standardeja samalle asialle: Ei ole oikeastaan standardoinnin vaan standardointiorganisaatioiden heikkous => Lisää yhteistyötä kaivataan! Yhteensopivuuden saavuttamiseksi joudutaan tekemään kompromisseja 37 Standardointiorganisaatioita IETF (Internet Engineering Task Force) on kansainvälinen yhteisö, joka kehittää ja julkaisee Internet-standardeja. Nykyinen Internetin perusta ja käytännössä kaikkien sovellusten pohjana toimivat protokollat ovat IETF:n aikaansaannoksia. IETF:n päätoiminta tapahtuu sen työryhmissä, joiden tarkoituksena on tuottaa RFC-standardeja (Request For Comments). Käytännön kehitystyö tapahtuu avoimilla sähköpostilistoilla, joille kuka tahansa saa liittyä. Tämä mahdollistaa standardien nopean ja tehokkaan hiomisen valmiiksi altistaen ne kuitenkin kritiikille koko niiden kehityskulun aikana. [ ISO (International Organization for Standardization) on vapaaehtoinen, ei-kaupallinen organisaatio, jonka jäseninä ovat kansalliset standardointiorganisaatiot, yksi kustakin maasta. Suomea järjestössä edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS. ISO tuottaa standardeja useille eri aloille. OSI-mallin standardointi on yksi ISO:n tärkeimmistä saavutuksista. ISO:n standardit ovat suosituksia. [
2 38 Standardointiorganisaatioita ITU-T (International Telecommunication Union Telecommunication Standardization Sector) on YK:n alainen järjestö, joten jäseniä ovat eri maiden hallitukset. ITU-T tuottaa suosituksia telekommunikointialan ongelmiin. [ ETSI (European Telecommunications Standards Institute) on riippumaton, voittoa tavoittelematon eurooppalainen telealan standardisoimisjärjestö, joka on vuosien varrella tuottanut mm. GSM-, UMTS- ja LTE-standardit. [ IEEE (Institute of Electrical and Electronics Engineers) on mm. lähiverkkojen kehittämiseen osallistuva standardointiorganisaatio, joka on tehnyt lukuisia merkittäviä standardeja langattomille ja langallisille lähiverkoille (esim. Ethernet, Token Bus, Token Ring, WLAN,...). IEEE on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka myös tukee yli 300 teknistä konferenssia vuosittain ympäri maailman. IEEE:llä on yli jäsentä yli 60 eri maassa. [ 39 Siirtotiet Siirtotien muodostaa lähettimen ja vastaanottimen välinen fyysinen yhteys Siirtotie voi olla: Johdollinen (langallinen): Yleisimmät kaapelityypit ovat parikaapeli, koaksiaalikaapeli ja optinen kuitu. Myös sähköverkkoa voi hyödyntää tiedonsiirron tarpeisiin esim. X0-laitteiden avulla. Johdoton (langaton): Yleisimpiä langattomia siirtotapoja ovat mikroaaltolinkit (suunnattu kommunikointi), satelliittilinkit (satelliittikommunikointi), radiotie (pääasiassa suuntamaton kommunikointi), infrapunalinkit (lyhyen matkan Point-to- Point-kommunikointi ja vaatii näköyhteyden) tai laser (pääasiassa Point-to-Point-kommunikointia ja vaatii myös näköyhteyden). Molemmissa tapauksissa tiedonsiirto koostuu sähkömagneettisista aalloista 40 Siirtotiet Tiedonsiirrossa tiedonsiirtonopeus ja etäisyys ovat tärkeitä suureita Näihin vaikuttavia tekijöitä ovat: Kaistanleveys: Vaikuttaa suoraan nopeuteen Siirtotien häiriöt: Esim. vaimennus Häiriöt muista signaaleista: Päällekkäin kulkevat signaalit eivät ole hyväksi siirrettävälle datalle Vastaanotinten/lähettimien lukumäärä: Joissakin tapauksissa vastaanotinten/lähettimien määrä vaikuttaa siirtotien häiriöihin 4 Datan koodaus
3 42 Datan koodaus Miten data lähetetään siirtotietä pitkin niin, että vastaanottaja tunnistaa sen? Data on koodattava ennen lähetystä jollakin menetelmällä Data on purettava vastaanottopäässä Otetaan esimerkkinä tapaukset: Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie Digitaalinen data ja analoginen siirtotie 43 Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie NRZ-menetelmässä (NonReturn to Zero) on kaksi jännitetasoa: (korkeampi) 0 (matalampi) NRZI-menetelmässä (NonReturn to Zero Inverted) on myös kaksi tasoa: (jännitetaso muuttuu) 0 (jännitetaso ei muutu) NRZ NRZI 0 44 Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie NRZ- ja NRZI-menetelmien hyvä puoli on yksinkertaisuus ja tehokkuus Niiden huono puoli on se, että jos jännitetaso ei muutu pitkään aikaan, on vaikea tunnistaa montako bittiä lähetys sisältää => NRZ- ja NRZImenetelmien heikkoudet vältetään käyttämällä Manchester-koodausta Manchester-koodausten etu on se, että vastaanottaja pysyy tahdissa NRZ-menetelmiin verrattuna aikajaksoja tarvitaan kaksinkertainen määrä 45 Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie Manchester-koodauksessa bitin keskellä jännite vaihtuu: (bitin keskellä muutos alhaalta ylös) 0 (bitin keskellä muutos ylhäältä alas) Myös Differentiaalisessa Manchester-koodauksessa bitin keskellä jännite vaihtuu: (bitin alussa ei jännitetason muutosta) 0 (bitin alussa jännitetaso muuttuu) Manchester Differentiaalinen Manchester 0
4 46 RZ-modulointi RZ-menetelmässä (Return to Zero) on kaksi jännitetasoa: (bitin alussa puolen bitin mittainen muutos alhaalta ylös) 0 (ei muutosta) RZ 0 47 Digitaalinen data ja digitaalinen siirtotie Yhteenvetona siis: NRZ NRZI Manchester Differentiaalinen Manchester 0 RZ 48 Digitaalinen data ja analoginen siirtotie Jos siirtotie on analoginen (esim. tavallinen lankapuhelinlinja), bittien koodaus liittyy jotenkin analogisen kantoaallon muutokseen ASK (Amplitude Shift Keying) eli amplitudimodulaatio: Signaalin voimakkuus muuttuu (suuri jännitevaihtelu) 0 (pieni jännitevaihtelu) 0 49 Digitaalinen data ja analoginen siirtotie FSK (Frequency Shift Keying) eli taajuusmodulaatio: Lähetystaajuus muuttuu (suuri taajuus) 0 (pieni taajuus) 0 ASK FSK
5 50 Digitaalinen data ja analoginen siirtotie PSK (Phase Shift Keying) eli vaihemodulaatio: Kantoaallon vaihe muuttuu (vaihemuutos tapahtuu) 0 (ei vaihemuutosta) 0 5 Digitaalinen data ja analoginen siirtotie Yhteenvetona siis: ASK FSK 0 PSK PSK Kanavointi (Multipleksaus) Kanavointi Kanavointi perustuu multipleksereiden käyttöön: MUX (Multiplexer) DEMUX (Demultiplexer) n syötettä yhdistetään yhdelle linjalle lähetyspäässä ja vastaanottopäässä ne jälleen puretaan n syötettä MUX linkki n kanavaa DEMUX n vastetta
6 54 Kanavointi (Multipleksaus) Usein kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia => Siirtokapasiteettia voidaan jakaa useamman järjestelmän kesken => Tätä jakoa kutsutaan kanavoinniksi Kanavointia käytetään esim. kuituihin, koaksiaaliin ja mikroaaltolinkkeihin perustuvissa runkoverkoissa Kanavointi voidaan jakaa neljään luokkaan: FDMA (Frequency Division Multiple Access) eli taajuusjakokanavointi TDMA (Time Division Multiple Access) eli aikajakokanavointi: Synkroninen Asynkroninen (tilastollinen TDMA) CDMA (Code Division Multiple Access) eli koodijakokanavointi WDMA (Wavelength Division Multiple Access) eli aallonpituusjakokanavointi 55 FDMA Kukin signaali keskittyy omalle taajuusalueelle (kanavalle) FDMA perustuu eri signaalien modulointiin eri taajuuksille Vaatimus FDMA:lle: Siirtotien kapasiteetin tulee ylittää siirrettävien signaalien yhteenlasketut vaatimukset Eri kanavien väliin asetetaan ns. varmuusväli estämään häiriöt Syötettävä data voi olla digitaalista tai analogista Signaali on aina analoginen moduloinnista johtuen Vastaanottopäässä käytetään kaistanpäästösuodattimia erottamaan oikea signaali 56 FDMA 57 TDMA Perustuu eri signaalien viipalointiin (aikajako) Viipalointi voi tapahtua: Bittitasolla Tavutasolla Suuremmissa yksiköissä Siirtotien kapasiteetin on ylitettävä siirrettävien signaalien kapasiteettivaatimukset Jako: Synkroninen Asynkroninen (tilastollinen TDMA)
7 58 TDMA 59 Synkroninen TDMA Datan on oltava digitaalista Signaali voi olla digitaalinen tai analoginen Siirrettävä data muodostaa kehyksiä (frame) Kehykset muodostuvat aikaviipaleista Aikaviipaleet varataan kiinteästi koko yhteyden ajaksi Tämä hukkaa kapasiteettia, jos dataa ei joskus olekaan tarjolla (samoin FDMA:ssa) 60 Synkroninen TDMA Synkroninen TDMA mahdollistaa eri nopeuksilla toimivien lähteiden yhdistämisen (ts. varataan eri määrät aikaviipaleita kullekin yhteydelle nopeuden mukaan) Synkronisessa TDMA:ssa ei tarvita ohjausinformaatiota datan yhteydessä => Ei tarvita myöskään linkkiprotokollaa Linkin vuonvalvonta on myös tarpeetonta, koska nopeus on kiinteä Ongelmatilanteissa vain yksittäisiä yhteyksiä hallitaan 6 Tilastollinen (Asynkroninen) TDMA Synkronisen TDMA:n ongelmana on aikavälien tuhlaaminen, koska suurimman osan ajasta joku (tai jotkut) yhteydet ovat tyhjillään Ratkaisuna tilastollinen eli älykäs TDMA, jossa aikavälit varataan dynaamisesti tarpeen mukaan Tilastollisessa TDMA:ssa yhdistetään jälleen useita lähteitä useisiin kohteisiin Tyypillisesti lähteitä on enemmän kuin mahdollisia aikavälejä => Siirtonopeus on siis vähemmän kuin lähteiden nopeuksien summa => Viive => Aiheuttaa hankaluuksia suurilla kuormituksilla => Ratkaisuna lähetyspuskurin lisääminen multiplekseriin: Oikean puskurikoon valinta on hankalaa On löydettävä kompromissi puskurin koon ja siirtonopeuden välillä
8 62 CDMA CDMA:ssa eli koodinjakokanavoinnissa käytetään koko taajuusalue ja kaikki aikaviipaleet Etuja: Teoreettisesti tehokkaampi ja taajuuksien käytöltään joustavampi Useat CDMA-järjestelmät voivat toimia samalla alueella => Verkkosuunnittelu helpottuu Häiriöiden vaikutus pienenee Laitteet kuluttavat vähemmän virtaa Koodinjakokanavointi voidaan jakaa kahteen hajaspektritekniikkaan: FHSS (Frequency Hopping Spread Spectrum) eli taajuushyppely DSSS (Direct Sequence Spread Spectrum) eli suorasekvensointi 63 Taajuushyppely (FHSS) Armeijasovelluksista peräisin oleva FHSS käyttää kaikkia aikavälejä ja koko taajuusalueen pitkällä tähtäimellä FHSS on käytössä esim. Bluetooth-tekniikassa, jossa siitä hyödynnetään myös adaptiivista versiota AFH (Adaptive Frequency Hopping) kahden erilaisen AFHversion avulla => FHSS vähentää todennäköisyyttä sille, että kaksi radiolaitetta toimisivat samalla taajuudella samalla ajanhetkellä => Taajuushyppelyn avulla voidaan siis välttää kanavia, joilla on häiriöitä! Hyppelyalgoritmi on pseudosatunnainen ja se on vain lähettäjän ja vastaanottajan tiedossa 64 Taajuushyppely (FHSS) Otetaan esimerkkinä Bluetooth-teknologia, jossa on käytössä 79 eri kantoaallontaajuutta (f=2402+k MHz, k=0,,78) Pseudosatunnainen hyppygeneraattori toistaa saman hyppelyjakson aina 2 27 hypyn välein => 600 hypyn sekuntivauhdilla sama kuvio toistuu n tunnin välein. 65 Taajuushyppely (AFH:n versio #) AFH:n (versio #) tapauksessa maksimissaan 59 huonointa kanavaa (ts. eniten häiriöistä kärsivää kanavaa) voidaan sulkea käytöstä ja näin riittää, että käytössä on minimissään 20 parasta kanavaa (ts. vähiten häiriöistä kärsivää kanavaa), joiden välillä hypitään taajuudelta toiselle samaan tapaan kuin FHSS:n tapauksessakin: Tämä AFH:n versio on käytössä Bluetooth-versioissa HS (High Speed). Pseudosatunnainen hyppygeneraattori toistaa saman hyppelyjakson aina 2 27 hypyn välein => 800 hypyn sekuntivauhdilla sama kuvio toistuu n tunnin välein.
9 66 Taajuushyppely (AFH:n versio #2) AFH:n uudemman version tapauksessa käytössä on 40 kanavaa (f=2402+k 2 MHz, k=0,,39), joista 37 kpl on käytössä datakanavina ja 3 kpl on varattu laitteiden löytämiseen sekä yhteyden määrittämiseen. Näiden 37 datakanavan välillä hypitään taajuudelta toiselle samaan tapaan kuin FHSS:n ja AFH:n versio #:den tapauksessakin: Tämä AFH:n versio on käytössä Bluetooth-versioissa (ts. Bluetooth Low Energy -laitteissa). Pseudosatunnainen hyppygeneraattori toistaa saman hyppelyjakson aina 2 27 hypyn välein => 800 hypyn sekuntivauhdilla sama kuvio toistuu n tunnin välein. 67 Suorasekvensointi (DSSS) DSSS on myös peräisin armeijasovelluksista ja esim. IEEE 802. (perinteinen WLAN eli kaikista vanhin versio WLAN:sta) käyttää DSSS:ää Radiot, jotka käyttävät DSSS:ää, levittävät signaalinsa yli koko käytettävissä olevan kaistan hyvin pienellä teholla => Levittämällä signaali, kapeakaistaisten signaaleiden aiheuttama häiriö ei kovin helposti aiheuta datavirheitä. Lisäksi sellaiset radiot, joille signaali ei ole tarkoitettu, näkevät signaalin taustakohinana ja hylkäävät sen. Lähtevä signaali Vastaanotettu signaali Hajautin Modulaattori Demodulaattori Koostin 68 WDMA WDMA eli aallonpituuskanavointi käyttää useita rinnakkaisia kanavia optisessa kuidussa: Eri aallonpituuksia käyttämällä saadaan jopa 00 kanavaa. Perusteet tekniikan käytölle: 2.4 Gb/s nopeuden jälkeen kustannukset kasvavat nopeasti ja toimivuus heikkenee. Useiden eri valokaapeleiden veto ei kannata (kalleus). Käytettävät aallonpituudet riippuvat vaimennuskäyrästä ja optisten vahvistimien toiminta-alueesta WDMA:n toiminta perustuu optisiin kuituvahvistimiin (vahvistus db) NRZ-modulointia käytetään hitailla alle Gb/s nopeuksilla Suuremmilla nopeuksilla on käytettävä RZ-modulointia 69 Tahdistus Virheenkorjaus Vuonvalvonta
10 70 Tahdistus Siirtotien yli kulkevassa bittien vuossa peräkkäiset bitit muodostavat kokonaisuuksia käyttäjän tahtomalla tavalla (esim. kirjaimia). Tahdistuksella ratkaistaan, mistä kohdista bittivuo on katkaistava, että se jakautuu osiin oikealla tavalla. Lyhyellä etäisyydellä tahdistus voidaan toteuttaa bittitasolla esim. Manchester-koodauksella Pitkillä etäisyyksillä siirtotiellä voi olla häiriöitä ja tahdistus sekoaa => Ratkaisuna tähän on kaksi eri tapaa tahdistaa: Asynkroninen tiedonsiirto: Data lähetetään merkki kerrallaan (yleensä 8 bittiä + kontrollibittejä). Synkroninen tiedonsiirto: Data lähetetään lohko kerrallaan. Lähetetään kerralla esim. 000 kirjaimen lohko ja siihen liittyvä kontrollitieto. 7 Asynkroninen tiedonsiirto Asynkronisessa tiedonsiirrossa vastaanottaja tahdistaa kellonsa joka merkin jälkeen seuraavalla tavalla: Kun siirrettävää dataa ei ole, linjalta voidaan lukea joutobittiä, joka on. Merkin lähetys alkaa alkubitillä, joka on 0. Seuraavat 8 bittiä sisältävät lähetettävän merkin, esim. ASCII-koodauksen (American Standard Code for Information Interchange) mukaan. Mikäli näin on sovittu, seuraavaksi lähetetään pariteettibitti. Jos on valittu pariton pariteetti, lisätty bitti on 0 tai sen mukaan, onko merkin -bittien määrä pariton vai ei. Jos taas on valittu parillinen pariteetti, lisätty bitti on 0 tai sen mukaan, onko merkin -bittien määrä parillinen vai ei. Lopuksi lähetetään loppubitti, joka on. 72 Asynkroninen tiedonsiirto Yleensä on vaatimuksena, että loppubitin kesto on,.5 tai 2 kertaa normaalibitin kesto On huomioitava, että loppubitti on kuten joutobittikin Modeemin käyttäjät sopivat entisaikaan ko. käytännöstä esim. muodossa 9600,8,n, tarkoittaen että nopeus on 9600 bittiä/s, käytetään kahdeksaa databittiä, ei pariteettia ja yksi loppubitti Pariteettibitteihin perustuvan virheenhavaitsemismenetelmän periaate on hyvin yksinkertainen => Siinä jokaisten keskenään samanpituisten bittisarjojen perään lisätään yksittäinen bitti, joka toimii ns. tarkistusbittinä. 73 Asynkroninen tiedonsiirto Tarkistusbitin arvo määräytyy sen mukaan käytetäänkö parillista (even) vai paritonta (odd) pariteettia. Esim. Jos käytössä on parillinen pariteetti ja alkuperäisen bittijonon ykkösten lukumäärä on parillinen, tulee lisättävän bitin arvoksi nolla. Vastaavasti jos käytössä on pariton pariteetti ja alkuperäisen bittijonon ykkösten lukumäärä on parillinen, tulee lisättävän bitin arvoksi yksi.
11 74 Asynkroninen tiedonsiirto Pariteetin käytöllä virhe voidaan havaita vain, jos pariton määrä bittejä on vaihtunut toiseksi Pariteettitarkastus ei siis huomaa virhettä, jos esim. kaksi bittiä on muuttanut arvoaan => Tämän vuoksi pariteetti soveltuu ainoastaan tiedonsiirtoon, jossa virheiden esiintymistodennäköisyys on pieni 75 Synkroninen tiedonsiirto Synkronisessa siirrossa tahdistus tapahtuu lohkojen tai lohkoryhmien välillä, joten lohkon sisällä synkronointia ei tarvita Tieto lähetetään kehyksinä, joissa on: Lippu alussa ja lippu lopussa => Ilmaisee kehyksen alun ja lopun. Muuta kontrollitietoa Dataa Yleisesti lippuna käytetään tavua 0x7E (eli 00 2 ) Koska samaa bittijonoa voidaan tarvita datassakin, sekaannuksen välttämiseksi lähetettäessä lisätään aina viiden -bitin jälkeen täytebitti, joka on 0 Vastaavasti vastaanottaja poistaa viittä ykköstä seuraavan nollan (täytebitin) 76 Virheenkorjaus Koska tiedonsiirrossa voi tapahtua virhe, järjestelmän tulisi varautua virheisiin Voidaan toimia seuraavilla tavoilla: Jättää virheet huomiotta. Käyttää virheenkorjaavaa koodausta, jos datan uudelleenlähetykseen ei ole mahdollisuutta, mutta virheettömyys on taattava. Käyttää virheet ilmaisevaa koodausta ja lähettää uudelleen kunnes data tulee perille virheettömästi => Tämä toimii siinä tapauksessa jos siirtotie on kaksisuuntainen eikä sovellus ole aikakriittinen. Laskea lohkojen CRC-tarkistussummat (Cyclic Redundancy Check): Esim. Bluetooth-tekniikka hyödyntää 8-, 6- ja 24- bittisiä CRC-tarkistussummia (riippuen käytetystä Bluetoothversiosta ja eri pakettityypeistä, joita on suuri määrä), kun taas esim. Ethernet ja WLAN hyödyntävät 32-bittistä CRCtarkistussummaa. 77 CRC-prosessi Bittijono voidaan esittää polynomina: Esim voidaan esittää muodossa X 4 +X 3 +0X 2 +0X +X 0 =X 4 +X 3 + => Voidaan suorittaa erityisiä matemaattisia operaatioita käyttämällä tuttua polynomialgebraa. Polynomien kertominen seuraa tuttua sääntöä eksponenttien summaamisesta: Esim. X 4 X 2 =X 6, jossa lisäys tehdään XOR-funktiolla (0+0=0, +0=, 0+=, +=0) => Esim. (X 4 +X 2 +) (X 2 +)= X 6 +X 4 +X 4 +X 2 +X 2 +=X 6 + Käyttämällä tällaista algebraa, laskutoimitukset saadaan erittäin nopeiksi suorittaa mikroprosessorilla
12 78 CRC-prosessi Jos viesti polynomimuodossa on M(X) ja bittikuvio G(X) on jakaja (generator polynomial), niin jakolaskun osamäärä on Q(X) ja jakojäännös R(X): X j M ( X ) R( X ) Q( X ) G( X ) G( X ) X j on j-bitin (tavallisesti j on 8 tai 6) ns. left-shiftoperaattori, joka tekee viestin loppuun tilaa jakojäännökselle R(X) Jos R(X) on j-bittinen, niin G(X):n täytyy olla (j+)- bittinen Lähettävä yksikkö lähettää jakson: T(X)=X j M(X)+R(X) 79 Esimerkki CRC-prosessista Oletetaan, että M(X)=X 9 +X 7 +X 3 +X 2 + ( ) ja G(X)=X 5 +X 4 +X 2 + (00 2 ) G(X) on 6-bittinen => R(X) on 5-bittinen => Viestin M(X) loppuun lisätään viisi nollaa => X 4 +X 2 +X 8 +X 7 +X 5 ( ). Lasketaan (X 4 +X 2 +X 8 +X 7 +X 5 )/(X 5 +X 4 +X 2 +) ja saadaan R(X)=X 3 +X 2 +X (00 2 ). Koska R(X) on 5-bittinen, lisätään eteen nolla. Nyt saadaan muodostettua T(X)=X 4 +X 2 +X 8 +X 7 +X 5 +X 3 +X 2 +X ( ) => Jos jakso T(X) vastaanotetaan virhevapaasti, niin T(X)/G(X)=0 eli R(X)=0. Jos R(X) 0 => Siirrossa tapahtui virhe/virheitä => Vastaanottaja pyytää uudelleenlähetystä. 80 8
13 82 83 Vuonvalvonta Vuonvalvonta tarkkailee sitä, että kehykset saapuvat perille virheettömästi Tavoitteena on myös luonnollisesti nopeus Tarkastellaan esimerkkiä, jossa oletetaan, että varsinainen tiedonsiirto on yksisuuntaista => Toiseen suuntaan tulee vain kuittauksia onnistuneesta tai epäonnistuneesta lähetyksestä: Jossain protokollissa käytetään ns. liukuvien ikkunoiden - tekniikkaa. Olkoon w luonnollinen luku. Ikkunaan mahtuu samanaikaisesti w kehystä. Aina kun saadaan tieto onnistuneesta lähetyksestä, yksi kehys poistetaan ikkunasta. Uusia kehyksiä voidaan lisätä ikkunaan niin pian kuin sinne niitä mahtuu. 84 Aiheeseen liittyviä opetusvideoita Alla muutama aiheeseen liittyvä opetusvideo: Wired Data Transmission ( &list=plzkwlsv80w_fwnuc59glcf6zy5smnoynw) The Wired and the Wireless Transmission Media ( Multiplexing # ( Multiplexing #2 ( Error Detection/Correction and Parity Bits ( Flow Control ( GYH3k)
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotSISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi
LisätiedotTietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93
Tietoliikenteen fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan merkityssisältö
LisätiedotTiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotKanavointi (multiplexing)
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Kanavointi (multiplexing) Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Multiple Access Links and Protocols Two types of links : point-to-point PPP for
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotPeruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)
Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotData ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media
Data ja informaatio Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan
LisätiedotT-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet
T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Virheet. Missä virhe hoidetaan?
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotTiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti"
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti" Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva
LisätiedotD B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää
Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta
LisätiedotProtokollien yleiset toiminnot
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
LisätiedotLyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?
Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotChapter 5 Link Layer and LANs
Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and
Lisätiedot6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
LisätiedotTiedonsiirron perusteet. Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012
Tiedonsiirron perusteet Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Viime Luennolla Datalinkkikerroksen palvelut linkkikerroksella oma osoitteistus (48 bittinen MAC-osoite), jonka perusteella
Lisätiedot6. Erilaisia verkkoja
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
LisätiedotRegulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotKanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)
Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) käynnissä olevan lähetyksen havaitseminen asema tutkii, onko kanava jo käytössä ennen lähetystä tutkitaan, onko joku muu lähettämässä jos on, ei lähetetä yleensä
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotCSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)
CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
Lisätiedotsamankaltainen kuin Ethernetissä
CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem:
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotSM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje
SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...
LisätiedotSDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD
SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.
LisätiedotReititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita
Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: : 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotVuonohjaus: ikkunamekanismi
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
LisätiedotTiedonsiirron perusteet. Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Tiedonsiirron perusteet Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime Luennolla Datalinkkikerroksen palvelut linkkikerroksella oma osoitteistus (48 bittinen MAC-osoite), jonka perusteella
LisätiedotSM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje
SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotDigitaalinen Televisio
Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital
LisätiedotMediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet
Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: + laajakaistaiset
LisätiedotMultimediajärjestelmät
Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Petri Vuorimaa 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit:
LisätiedotLangaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 15.01.2011 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
LisätiedotStandardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua
Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa
LisätiedotTampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto
WLAN Ville Leppänen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) Hidden terminal -ongelma ISM. IEEE standardi. Ratkaisu piilolähettäjän ongelmaan
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps
LisätiedotLangaton tietoliikenne 1
Langaton tietoliikenne 1 Radiokanavan/langattoman tiedonsiirron ongelmia: Heijastuminen, taittuminen, hajaantuminen. Monitie-eteneminen -> häipyminen. Häiriöt muista lähteistä. Taajuudet rajattuja. Yleensäkin
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotOngelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?
Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotMultimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto
Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
LisätiedotMONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps
LisätiedotWLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotVirtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita
Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun
LisätiedotKanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia
DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys
LisätiedotKurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat
Kurssin perustiedot ELEC-C7 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos siirto 5.. & 7..6» Kalevi Kilkki: Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi,
LisätiedotValokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko
27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot
LisätiedotLangattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa
Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Jouko Pakanen Prof. TKK Nykytilanne Rakennusautomaatiossa langatonta tiedonsiirtoa ei ole hyödynnetty laaja-alaisesti. Nykyteknologian puolesta se olisi jo
LisätiedotDigitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet. OSI-kerrokset
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät, Luento 1 Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet Olav Tirkkonen [Luku 1: Introduction, kokonaisuudessaan] A! OSI-kerrokset Tiedonsiirtojärjestelmiä
LisätiedotReferenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa
Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä
LisätiedotVapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen
Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6122/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6122 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
LisätiedotRegister your product and get support at www.philips.com/welcome SDV6120/10 FI Käyttöopas Sisällysluettelo 1 Tärkeää 4 Turvallisuus 4 Kierrätys 4 2 SDV6120 -laite 5 Yleiskuvaus 5 3 Aloitus 6 Asentaminen
Lisätiedot