TAPIO MYÖHÄNEN HEIKKI PUUKKO B. Alttoavain ALTTOVIULUKOULU III MODUS MUSIIKKI OY M179

Transkriptio

1 TAPIO MYÖHÄNEN HEIKKI PUUKKO Alttoavain ALTTOVIULUKOULU III MOUS MUSIIKKI OY M79

2 Copyright Tapio Myöhänen, Heikki Puukko ja Modus Musiikki Oy Tämän teoksen sävellysten, tekstin, kuvien ja piirrosten luvaton kopioiminen on kielletty tekijänoikeuslain mukaisesti painos Nuottigrafiikka: Matti ja Timo-Tuomas Murto sekä Heikki Puukko (improvisaatio) Valokuvat: Wei uan-kivistö, takakannen kuva Salla Puukko M79 ISMN Kirjaa voi tilata kustantajalta: Modus Musiikki Oy Puistokatu 6 95 Ikaalinen, Finland puh info@modusmusiikkifi modusmusiikkifi Kirjaa myyvät lisäksi Nuottikauppa Ostinato Oy sekä muut hyvin varustetut musiikki- ja kirjakaupat

3 ALKULAUSE ALTTOVIULUKOULU III on suunniteltu perustasoa valmisteleville oppilaille Kolmannen osan sisältö antaa paitsi valmiudet Suomen Musiikkioppilaitosten liiton kolmannen perustason suorittamiseen, myös kestävän pohjan elinikäiselle soittoharrastukselle Olemme pyrkineet laatimaan kolmiosaisesta koulustamme progressiivisesti etenevän kokonaisuuden, mutta opettaja voi käyttää aineistoa oman harkintansa mukaan oppilaan tarpeista riippuen Koulun kolmannessa osassa esitellään tasolle ominaisia teknisiä taitoja kuten esim asemasoittoa ja vaihtoharjoituksia V-VII asemassa, kaksoisääniasteikkoja, jousilajeja, kromatiikkaa ym Ensimmäistä kertaa suomalaisten jousisoitinkoulujen historiassa annetaan ohjeita jousisoittajille vapaata säestystä varten opastaen mm säestyskuvioiden käyttöä ja sointumerkeistä soittamista sekä tarjoamalla säestyssointuyhdistelmiä Tekijät toivovat tämän lisäävän spontaania kotimusisointia ja innostavan soittimen käyttöön myös viihde- ja kansanmusiikin parissa Kirjan improvisaatiotehtävät johdattavat oppilasta erityisesti oman aikamme vapaampaan musiikki-ilmaisuun Yhteissoittoon ja ohjelmistoon on valittu perustasoa edustavia, mutta myös vaativampia tehtäviä suosikeista uutuuksiin, omia etydejämme sekä muita suomalaisia sävellyksiä on joukossa runsaasti Viulunsoitonopettajien sivusoitinopetusta ajatellen mukaan otettiin viulukirjallisuudesta tuttuja etydejä ja klassikkoteoksia Harjoitukset ja soittotehtävät ilman eri mainintaa ovat tekijöiden säveltämiä Jo koulun aikaisemmista osista tutuksi tullut voimisteluliikkeiden ohjaus on tässäkin kirjassa mukana Alttoavain III sisältää myös pianosäestysvihkon Kiitämme lämpimästi kustantajaa, apurahan myöntänyttä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois- Savon maakuntarahastoa, Suomen Alttoviuluseuraa ja Pohjois-Kymen musiikkiopistoa Lausumme suuret kiitokset myös läheisille, ystäville, kollegoille, oppilaille ja heidän vanhemmilleen tuesta ja kannustuksesta Neljätoista vuotta sitten alkanut projektimme kolmiosaisen suomalaisen alttoviulukoulun synnyttämiseksi on nyt valmis Syyskuussa Tapio Myöhänen ja Heikki Puukko

4 SISÄLLYSLUETTELO JOUSIHARJOITUKSIA JA JOUSEN JAKAMISTA 7 R Kreutzer: Etydi H Puukko: Romanttinen duo 8 KROMATIIKKAA Kromaattinen asteikko H Puukko & T Myöhänen: Etydi Ch de ériot: Andante F Wohlfahrt: Etydi V ASEMA H Puukko & T Myöhänen: Etydi Ch ériot: Etydi 5 V ASEMAN YHISTÄMINEN MUIHIN ASEMIIN 5 Vaihtoja I III V Muita vaihtoja F Geminiani: Etydi 6 6 F Geminiani: Etydi 7 H Sitt: Etydi 8 JS ach: Inventio d-molli 7 Suom kansansäv sov HPuukko: Laulu se on ollut minun iltojeni ilo 8 KIELENVAIHTOHARJOITUKSIA 9 H Puukko & T Myöhänen: Etydi 9 A Corelli: Preludio ja Allemande, Sonaatista Op 5, No 8 Akordit ja arpeggiot H Puukko & T Myöhänen: Etydi J S ach: Sarabande soolosarjasta nro G-duuri J Sach: Kaksi menuettia soolosarjasta nro G-duuri UUSIA JOUSILAJEJA 5 Staccato H Puukko & T Myöhänen: Etydi Spiccato 6 Sautillé 7 H Puukko: Etydi Ricochet 8 G Rossini: Teema oopperasta Wilhelm Tell VI ASEMA 9 H Puukko: Etydi VI ASEMAN YHISTÄMINEN MUIHIN ASEMIIN T Kuula: Kansanlaulu nro J S ach, sov T Myöhänen: Inventio F-duuri,

5 VII ASEMA C-duuri VII ASEMAN YHISTÄMINEN MUIHIN ASEMIIN 5 T Kuula: Kansanlaulu 6 H Puukko & T Myöhänen: Impromptu F Wohlfahrt: Etydi 7 F Mazas, sov T Myöhänen: Etydi 5 8 KOLMISOINTUJA 9 NELISOINTUJA 9 VAPAATA SÄESTYSTÄ Soittaminen sointumerkeistä Kaksoisotteita sointukaavoina suom kansansäv: W Hélenin menuetti 5 Amerikkalainen ks: oil Them Gabbages Irlantilainen ks: Kesh Jig, 6 A Järvelä: Taarnapotin sotiisi 7 OHJELMISTOA A Vivaldi: Kaksi osaa konsertosta nro op 8 T Kuula: Scherzino 5 G Fauré: Après un rêve/unelman jälkeen 5 W A Mozart: Rondo 5 T Kuula, sov T Myöhänen: Chanson sans paroles/sanaton laulu 5 C ancla: Air Varié 55 H Puukko: Capriccio alla burla 57 Gampagnoli: Teema ja neljä variaatiota 59 M Murto: Notturno 6 SORMIHARJOITUKSIA JA ASTEIKKOJA 6 Kaksioktaavisia asteikkoja 6 Kolmeoktaavisia asteikkoja ja murtosointuja 66 Terssi- ja sekstisteikot 7 IMPROVISOINTIA 7 Improvisaatio Improvisaatio Improvisaatio 7 Improvisaatio VOIMISTELUOHJEITA 75

6 Näyte sivuista 7-8 JOUSIHARJOITUKSIA JA JOUSEN JAKAMISTA Seuraavassa Rodolphe Kreuzerin kuuluisassa etydissä on hyvä harjoitella erilaisia jousituksia Soita etydi ensin rauhallisessa tempossa ilman kaaria ja harjoittele se sitten oheisilla variaatioilla Kiinnitä huomiota sävelpuhtauden lisäksi äänen laatuun ja jousen luontevaan jakamiseen b G Sp G > b > > > M 5 M b 7 8 kuten edellinen Fr M sekä Sp G Sp G Fr Fr, M sekä Sp 6 9 M sekä Sp Rodolphe Kreutzer (766 8) jousi matkustaa tyvestä kärkeen ja takaisin jne b b p 9 b b C Moderato q» º A Romanttinen duo π Heikki Puukko Œ & F Œ & bb j n n # b b 5 & # F meno mosso J J jne

7 Näyte sivulta KROMATIIKKAA Kromaattinen asteikko c # b # # # b # n # b # # b b # # # b b # b b # b n b f 8 6 F # Allegretto # P ( ) j b Etydi # b # # j n n HP & TM # & # # 7 & b b f b b F b b jne Näyte sivulta 5 VIIENNEN ASEMAN YHISTÄMINEN MUIHIN ASEMIIN Harjoittele nämä liukumisharjoitukset ensimmäisestä viidenteen asemaan kaikilla kielillä Säilytä peukalo rentona ja pidä sormi kevyesti kielelle painettuna Muista vasemman käden kyynärohjaus Soita harjoitukset ensin I asemassa # # # # # I V # # b n b n # I V simile b n # # I V simile jne

8 Näyte sivulta 9 KIELENVAIHTOHARJOITUKSIA Harj Harj- Kielenvaihto alemmalta kieleltä ylemmälle: Laske kyynärpää ensin seuraavaksi soitettavan kielen tasolle ennen uuden sävelen soittamista Jousi käännetään tallan suuntaisella liikkeellä nostamatta sitä kieliltä* Kielenvaihto ylemmältä kieleltä alemmalle: Nosta ranne ensin seuraavaksi soitettavan kielen tasolle Jousi kääntyy tässäkin tallan suuntaisesti* Jousi puraisee rotaatioliikkeellä sävelen alukkeen, sormet rentoutetaan ja kielen vaihto tehdään heti tämän jälkeen Huomaa, että jousi pysäytetään ennen kääntöliikettä Toistuva kielenvaihto viereiselle kielelle tehdään ranteen ja sormien pehmeällä joustoliikkeellä Suoritusta voi harjoitella ensin kaksoisääninä** Nopeissa kielenvaihdoissa on tärkeää, että liike on mahdollisimman pieni Soita harjoitukset ja etydi ensin tyvessä, sitten kärjessä ja lopuksi keskijousessa Harjoittele myös aloittaen työntöjousella! Harjoitus Harjoitus Harjoitus Harjoitus j J J j * * Kyynärpää ensin a-kielen tasolle ** Ranne ensin c-kielen tasolle Etydi 9 simile HP & TM rit a tempo b b b b b b rit b a tempo n n simile rit t jne

9 STACCATO Kiinteässä martelé-staccatossa jousi puraisee kieltä kyynärvarren ja ranteen rotaatioliikkeellä sekä etusormea painamalla kuten martelé-jousilajissakin, mutta staccato-sävelille käytetään vähemmän jousta Samaan suuntaan voidaan soittaa useampiakin säveliä Jousikäsi rentoutuu jokaisen sävelen jälkeen nopeasti Harjoittele ensin terävää staccato-puraisua pitäen jousta paikallaan kielellä ja lisää sitten harjoitukseen ensin työntöjousen ja myöhemmin myös vetojousen liike J J J J Œ J J J J Etydi Moderato m m p F poco rit fl p P # & & rit a tempo p Näyte sivulta 5 UUSIA JOUSILAJEJA 5 6 Soita seuraavan sivun C-duuriasteikko harjoitustavoilla 6 m HP & TM jne

10 Näyte sivuilta ja 6 VII ASEMA Seitsemännen aseman sormitukset näyttävät usein samanlaisilta kuin kolmannen aseman, mutta sävelet soitetaan viereiseltä matalammalta kieleltä Kiinnitä huomiota puolisävelaskelten puhtauteen III as () III as VII as sul G III as () VII as () VII as VII as C-duuri VII as & sul & Ó VII as & & Œ # # # # p Moderato cantabile Œ F Kansanlaulu Suom kansansäv sov Toivo Kuula op a/ J 9 # # # # Œ & V jne

11 Näyte sivulta 9 KOLMISOINTUJA Kolmisointu on perussävelen, terssin ja kvintin muodostama sointu Kolmisointuja on neljää eri lajia: duurikolmisointu, mollikolmisointu, vähennetty kolmisointu ja ylinouseva kolmisointu Seuraavassa harjoituksessa voidaan soittaa ensin ylärivi pianolla ja alarivi alttoviululla ja sitten opettajan kanssa yhdessä molemmat osuudet yhtä aikaa Sointujen yläpuolelle on merkitty myös kansainväliset sointumerkit pf C # C+ C m b bb C vla duurikolmisointu ylinouseva kolmisointu mollikolmisointu vähennetty kolmisointu # b b b NELISOINTUJA Kun perusmuotoiseen kolmisointuun lisätään septimi, saadaan nelisointu eli septimisointu Esittelemme tässä seitsemän yleisintä septimisointua Kaikki soinnut on merkitty C-sävelestä alkaen uurin pienseptimisointu eli dominanttiseptimisointu muodostuu duurisoinnusta ja siihen lisätystä pienestä septimistä Sen sointumerkintä on C7 uurin suurseptimisointu, joka muodostuu duurisoinnusta ja siihen lisätystä suuresta septimistä Sen sointumerkintä on Cmaj7 Mollin pienseptimisointu muodostuu mollisoinnusta ja siihen lisätystä pienestä septimistä Sen sointumerkintä on Cm7 Mollin suurseptimisointu muodostuu mollisoinnusta ja siihen lisätystä suuresta septimistä Sen sointumerkintä on Cmmaj7 5 Ylinouseva suurseptimisointu rakentuu ylinousevasta kolmisoinnusta ja siihe lisätystä suuresta septimistä Sen sointumerkintä on: C+5 maj7 6Vähennetty pienseptimisointu muodostuu vähennetystä kolmisoinnusta ja siihen lisätystä pienestä septimistä Sen sointumerkintä on Cm7-5 7 Vähennetty septimisointu muodostuu vähennetystä kolmisoinnusta ja siihen lisätystä vähennetystä septimistä Siitä käytetään tavallisimmin merkintöjä C 7 tai Cdim pf b C 7 Cmaj7 C m7 b b Cm maj7 b Cmaj7+5 # b b b Cm7-5 b b C dim vla b b b b # b b b b b

12 Näyte sivulta VAPAATA SÄESTYSTÄ Musiikin teoriassa käytetään sointujen merkintään roomalaisia numeroita, esim C-duurin kuudennelle sävelelle muodostettavan a-mollikolmisoinnun merkintä on VI Sama sointu merkitään nuotteihin säestyssoittoa varten kirjaimin Am Kun haluat säestää melodiaa sointumerkeistä ilman, että säestystä olisi merkitty nuoteilla, kokeile seuraavia tapoja Säestysehdotus aladivisissä SOITTAMINEN SOINTUMERKEISTÄ Helpoin tapa on soittaa sointumerkeissä ilmoitettu perussävel esim = soita d-sävel, A= soita a-sävel Muista, että sointumerkeissä usein käytetään H-sävelestä merkintää ja -sävelestä b Sävelkorkeuden voit itse valita Usein kuitenkin säestys kulkee matalammalla kuin melodia # # 6 8 J J J Œ # # 6 8 A7 E m A 7 Vaativampi, mutta soinniltaan rikkaampi tapa on soittaa perussävelen lisäksi jokin soinnun muista sävelistä esim =d ja fis tai a, A7=a ja cis, e tai g, Em =e ja g tai h Kaikkia sointusäveliä ei ole tarpeen kuitenkaan käyttää Voit opetella kaksoisäänisäestystä oheisen kokoelman avulla Kaksoisotteet on ryhmitelty sävellajien mukaan sopiviksi yhdistelmiksi, ns sointukaavoiksi Yleensä sävelmät noudattavat yhtä tai useampaa sointukaavaa # # J J J Œ # # A7 E m A 7 Hyvin toimiva ja yhteissoiton kannalta mielenkiintoisin tapa on muunnella edellistä säestyskeinoa soittamalla sointumerkkien mukaisten sointujen sävelet avattuina säestysmelodioiksi, joissa rytmi pääsee esiin Käytetyimpiä säestystapoja ovat murtosoinnut ja ns takapotku-komppi # # # # A7 J J J j Œ j E m A 7 Œ J J Œ

13 Näyte sivulta HARJOITUSTEHTÄVIÄ Kokeile taitojasi seuraavissa esimerkkitehtävissä Säestä ensin vain sointumerkeissä näkyvien pohjasävelten mukaan (isot kirjaimet), sitten kaksoisotteena ja lopuksi murtosointuina Säestysrytmin voit valita tehtävän mukaan sopivaksi Voit kirjoittaa valitsemasi säestyksen näkyviin aladivisiin # Waldemar Hélenin menuetti U Tuusula, Suomi # E m A m E m A m H 7 E m # # U # H m E m C E oil Them Gabbages # # USA # # G A # # # # G A7 # # vas käden pizzicato + o + o + o + o # # G A jne

14 Näyte sivulta 5 b b b Andantino p Après un rêve Unelman jälkeen b n Gabriel Fauré (85 9) J 7 b b b j j n sul G ( ) b J b b b b sul P 9 b b b b F n J p J J 5 b b b n b sul G sul n b b b & f n b b b b 6 & b b b b sul F & bb b - dolce p j π Pianosäestys

15 Näyte sivulta 5 b b b p Rondo n # Wolfgang Amadeus Mozart (756 79) n 5 b b > n b f b b b f 8 b b b # n p p n n f b b b n n - n Fine f 9 - C al Fine Pianosäestys

16 Näyte sivulta 6 SORMIHARJOITUKSIA JA ASTEIKKOJA Soita seuraavat harjoitukset kaikilla kielillä ja eri asemissa # b # n # simile # b # n b b b b n b b n n b b b # n n Variaatio: # b jne & b n b b b b n b b b & b b b b b & b b b b b b # n # n # b # # # a a N n 8 b

17 Näyte sivulta 66 Kolmeoktaavisia asteikkoja ja murtosointuja C-duuri & 7 & b b & b b b b & & & b b b b & b b b # b # b & # # b # b # b b b & b b b b

18 Näyte sivulta 7 IMPROVISOINTIA Musiikin esittämistä voidaan kuvata nuottien ja nuottiviivaston lisäksi sanoin ja merkein Nykyään säveltäjillä onkin käytössään monenlaisia muitakin merkkejä musiikkinsa esittämiseen kuin sata vuotta sitten Merkintätavat antavat sinulle luvan valita esim yksittäisten sävelten korkeuden, pituuden tai tempon Saat siis improvisoida säveltäjän antamien ohjeiden mukaan Kiinnostavan improvisaation tunnusmerkkejä ovat lennokkaan mielikuvituksen lisäksi rajallinen kesto sekä jonkinlainen juoni, jolla on alku ja loppu Esim kissa pyydystää hiirtä Improvisaatio : SANAT MUSIIKIKSI Aloita improvisaatiosi kuvailemalla jokaista otsikon sanaa soittamalla: SKWIS = lyhyt sävel tallan takana R TSÄÄM= kaksi nopeahkoa säveltä peräkkäin, fortessa molempien sävelkorkeus vapaa AAAMAA= soita rytmiä, vaihda tempoa, sävelkorkeutta, yksittäisiä säveliä sekä nyansseja r j fl LAA= soita pitkä soiva sävel vuorotellen kaikilla kielillä alkaen esim C-kieleltä ja lopettaen samaan säveleen, myös tremolona Yhdistele sitten kuvailemiasi sävelaiheita eli motiiveja vapaasti esim TSÄÄM, TSÄÄM, LAA, SKWIS, LAA, AAAMAA, AAAMAA Mittaa kellosta improvisaatiosi kestoaika, esim sekuntia Improvisaatio : VAPAAT KUVIOT Toteuta kuviot ohjeiden mukaan Saat valita tempon ja sävelkorkeudet Jos kuvion perässä on suuntanuoli, jatka kuvion toistamista hetken ajan Improvisation kesto esim sekuntia Nuottikuviot: Nopea asteikkoryöppy Valitse itse sävelet Glissando yhdellä kielellä kuvion mukaan Lähde valitusta sävelestä ylöspäin, syöksy äkkiä käymään matalassa sävelessä ja tee nopea liuku hyvin korkeaan, pitkään säveleen Toistettaessa aloita taas alhaalta Pistemäisiä, toistuvia pizzicato-säveliä Tempo ja sävelkorkeus voivat vaihdella Vahva forte-sävel ohenee pianissimoksi, ensin yhdellä sävelellä, sitten kaksoisääninä

19 Näyte sivulta 75 VOIMISTELUOHJEITA Yhdistä liikkeisiin tasainen, luonteva syvähengitys, joka rytmittää suoritustasi Kuva b Vie kädet edellisestä asennosta sisäänhengityksellä sivulle kiertämällä käsivarsia ulkokautta kämmenpohjat auki Avaa samalla koko kehoa nostamalla pää pystyyn ja viemällä olkapäätä taakse, älä nosta hartioita jne Kuva a Seiso haara-asennossa ja käännä käsivarret kiertoliikkeellä sisäkautta kämmenselät vastakkain Myötäile kiertoa pään ja olkapäiden sulkevalla liikkeellä tuomalla ne eteen uloshengityksellä Voimisteluliikkeiden suoritus: Pohjois-Kymen musiikkiopiston oppilas Ilona Pilli

20 TAPIO MYÖHÄNEN HEIKKI PUUKKO ALTTOVIULUKOULU III, aikaisemmin ilmestyneen Alttoavain -sarjan päätösosa antaa valmiudet Suomen Musiikkioppilaitosten liiton mukaiseen kolmannen perustason suoritukseen Progressiivisesti etenevän alttoviulukoulusarjan kolmannessa osassa opetetaan tasolle ominaisia teknisiä taitoja kuten esim asemasoittoa V VII asemassa, kaksoisääniä, jousilajeja, kromatiikkaa ym Teoksessa perehdytään vapaan säestyksen säestyskuvioihin ja sointumerkeistä soittamiseen viihde- ja kansanmusiikin tarpeita ajatellen Kirjan improvisaatiotehtävät johdattavat oppilasta erityisesti oman aikamme vapaampaan musiikkiilmaisuun Ohjelmistossa on paljon uusia etydejä, suomalaisia sävellyksiä sekä viulukirjallisuudesta tuttuja teoksia, joten kirja soveltuu hyvin myös viulistien sivusoitinopetukseen Alttoavain III sisältää myös rentouttavia voimisteluohjeita ja pianosäestysvihkon Alttoviulukoulun tekijöinä ovat alttoviulunsoiton opettajat TAPIO MYÖHÄNEN Kuopion konservatoriosta ja HEIKKI PUUKKO Pohjois-Kymen musiikkiopistosta, Kouvolasta Heillä on pitkäaikainen kokemus soitonopetuksesta sekä esikouluikäisten että konservatorioasteen oppilaiden parissa