Päätös Nro 72/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/12/04.09/2011. Ruoppaus Appelöfjärdenin vesialueella, Kristiinankaupunki

Transkriptio

1 Päätös Nro 72/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/12/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ruoppaus Appelöfjärdenin vesialueella, Kristiinankaupunki Betoniluoma Oy HAKEMUS Betoniluoma Oy on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa ruoppaukseen Appelöfjärden nimisellä meren lahdella Siipyyn kylän yhteisellä vesialueella (kiinteistötunnus ) Kristiinankaupungissa. Suunnitelma Appelöfjärden sijaitsee Pohjanlahden rannalla Siipyyn kylässä Kristiinankaupungin rannikon eteläosassa. Alueella on sekä pysyvää että vapaa-ajan asutusta. Lahti on matala ja suurelta osin rehevöitynyt. Appelöfjärdenin lähellä on aikaisemmin sijainnut kasvihuone, jolla on saattanut olla vaikutusta lahden rehevöitymiseen. Vedenlaatu on normaali ja vesistön kuormitus suhteellisen vähäistä. Ranta-alue on heikosti viettävää ja kasvikkoista. Alueen rannat ovat metsä- ja niittyrantoja. Mantereen puolella maasto jatkuu sisämaahan päin havu- ja sekametsänä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Ruoppausalueen pinta-ala on noin m 2. Ruopattavalla alueella vesisyvyys on nykyisin cm. Ruoppauksen jälkeen syvyys on cm. Ruoppausmassojen määrä on noin 5000 m 3. Ruoppausta varten Äppelöfjärdenin edustalla olevan saaren päiden ja mantereen väliin rakennetaan työpadot. Työpatojen rajaamalta alueelta pumpataan vesi pois, minkä jälkeen pohja ruopataan kaivinkoneella. Pääosa ruoppauksesta tehdään työpatojen rajaamalla alueella. Ruoppausalue ulottuu myös patojen ulkopuolelle saaren päiden ohitse, missä työ suoritetaan tavanomaisena ruoppauksena. Ruoppauksen yhteydessä on tarkoitus poistaa vain mutaa ja hiekkaa, mutta mahdolliset sora-alueet pyritään jättämään ennalleen. Ruoppausmassat läjitetään lahden edustalla olevan saaren etelä- ja pohjoispäähän sekä vesijätölle mantereen puolelle. Saaren läjitysalueet sijaitsevat yhteisellä maaalueella (kiinteistötunnus ) ja Siipyyn kylän yhteisestä vesi-

2 alueesta (kiinteistötunnus ) muodostuneella vesijätöllä. Mantereen puolen läjitysalue sijaitsee Siipyyn kylän yhteisestä vesialueesta (kiinteistötunnus ) muodostuneella vesijätöllä. Saareen sijoitettavalla ruoppausmassalla tasoitetaan luonnonmuotoja mukaillen saaren rantakivikkoa. Mantereen puolelle sijoitettavat massat kuljetetaan osittain hyötykäyttöön muualle. Hankkeen tarkoituksena on kohentaa ympäristön tilaa lahdella, vaikuttaa alueen yleisilmeeseen sekä avata veneväylä. Toimenpiteet parantavat alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hankkeesta aiheutuu tilapäistä veden samentumista ja virkistyskäytön rajoittumista. Veden samentumista vähennetään rajaamalla pääosa ruoppausaluetta työpadoilla. Ruoppausmassojen kuljetuksista aiheutuu myös tilapäistä haittaa. Hakemukseen eikä sen täydennyksiin ole liitetty vesialueen omistajan, läjitysalueiden omistajien eikä rannanomistajien suostumuksia tai selkeää kannanottoa hankkeeseen. 2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kristiinankaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että Appelöfjärdenin ruoppaus ja padon rakennus voidaan tehdä esitetyn suunnitelman mukaisesti, alueen edustalla olevan saaren ja mantereen välillä. Työnaikaisen padon kiviaineksen tulee olla puhdasta ja pato tulee poistaa välittömästi työn valmistuttua, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua työn aloituksesta. Ruoppausmassat tulee sijoittaa alueelle, joka on yhden metrin pitkäaikaisen keskimerivedenkorkeuden yläpuolella tai jakokunnan alueelle, mantereen puolella. Mantereen puoleinen läjitysalue tulee eristää suodatinkankaalla sekä kivivallilla siten, että hienojakoinen ruoppausmassa ei huuhtoudu takaisin mereen suurimpienkaan aaltojen tai tulvien aikana. Ruoppausalueen edustalla sijaitseva saari ei sovellu ruoppausmassojen läjitysalueeksi mataluutensa ja luonnontilansa vuoksi. Padon ulkopuolinen ruoppaus on hyvä tehdä padon purkamistyön yhteydessä ja ruoppausmassat tulee kalkita kg/m 3. Ruoppaustöitä ei tule tehdä jäiden lähdön ja elokuun lopun välisenä aikana, jotta kalojen kutu, lintujen pesintä ja lähiympäristön virkistyskäyttö eivät tarpeettomasti häiriinny. Suositeltavin ajankohta kunnostustyölle on talvikausi.

3 Mustasaaren kunta, Länsirannikon ympäristöyksikkö, joka toimii Kristiinankaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena, ei puolla Appelöfjärdenin ruoppausta. Ruoppausmassojen läjityspaikat ovat täysin sopimattomia tarkoitukseen. Betoniluoma Oy:n lupahakemuksen tiedot ovat puutteellisia muun muassa seuraavien seikkojen osalta: suunniteltu ruoppaus, vallitsevat luonnonolosuhteet ja vaikutukset luontoon, ympäristöön, maisemaan ja viihtyvyyteen. Länsirannikon ympäristöyksikön lausuntoon on liitetty Länsirannikon ympäristöyksikön Kristiinankaupungin osaston muistio alueella tehdystä maastokäynnistä, jossa paikalla ovat olleet Beata Nordlund, Torolf Mitts sekä Sonja Grönholm. Muistiossa todetaan seuraavaa: Appelöfjärdenin alueella, Östergrynnanin saarella ja Appelön mantereen puolella käytiin sen toteamiseksi, onko alue sopiva suunnitellulle projektille, ruoppausmassojen läjityspaikoille ja suunnitellulle työpatojen sijainnille. Östergrynnan Östergrynnan muodostuu yhteisen maa-alueen kiinteistöstä Fiskeläge (kiinteistötunnus ) ja palstasta yhteisen kiinteistön (kiinteistötunnus ) vesijättömaita. Fiskelägen kiinteistö on 0,37 hehtaarin kokoinen. Sillä on rakennusoikeus rantaosayleiskaavan mukaan. Vesijätöt käsittävät suurimman osan saaresta. Saari on matala ja siellä on paljon kiviä ja lohkareita nykyään. Saari voi ainakin osittain koostua hiekasta, ainakin eteläisestä päästä löytynee hiekkaista maaperää. Aikaisemmin saarella on ollut laiduntamista. Merialueella saaren ulkopuolella on näkyvissä olevia kiviä ja kivenlohkareita sekä saaren etelä- että pohjoispuolella. Aikaisemmin on ruopattu kapeita venereittejä sekä pohjois- että eteläpuolelle saarta, mistä pienet saaret ja kapeat vallit todistavat. Saari koostuu enimmäkseen rantasuoniityistä vesijättömailla. Jonkin verran korkeammalla sijaitseva Fiskelägetin pohjoisosa koostuu enimmäkseen metsiköistä, joissa on avoimia ja puoliavoimia niittyjä. Metsiköt ulottuvat yli vesijätön (kiinteistötunnus ) kaakkois- ja luoteisosassa saarta. Puulajeja ovat mänty, koivu, kuusi, tervaleppä, harmaaleppä, pihlaja ja tuomi. Pensaita on suhteellisen runsaasti. Rantaniityn ja metsikön rajavyöhykkeellä on kaista tyrnimarjapensaita. Myös taikinamarjaa löytyi. Kenttäkerroksissa kasvoi ainakin puna-ailakkia, metsämansikkaa ja niittysuolaheinää. Se vaikutti lehtotyyppiseltä, toisin sanoen punaailakkityyppinen rantalehto voi kehittyä ajan kuluessa. Metsä on primäärinen metsä eli maankohoamismaan ensimmäisessä metsänkehitysvaiheessa. Vesijättö (kiinteistötunnus ) muodostuu pääosin rantasuoniityistä, joita luonnehtii lyhytkasvuinen kasvillisuus. Rantaniityt ovat kokonaan veden peitossa korkean veden aikoihin. Koska vuoden kasvukausi oli maastokäynnin aikana juuri alkanut eikä aika sallinut muuta, oli mahdollista havaita vain yksittäisiä kasvilajeja. Suoniittyjä hallitsevat erittäin todennä- 3

4 köisesti lyhytkasvuiset sarakasvit (esimerkiksi Carex nigra, jokapaikansaraa todettiin esiintyvän) ja erilaiset ruoholajit. Erilaisten yrttilajien osuus vaikutti ainakin paikoitellen olevan runsasta. Yrtit olivat parhaillaan nousemassa taimelle. Keltakurjenmiekkaa (Iris pseudacorus) kasvoi siellä täällä, paikoitellen jopa suurena kantana. Meriasteria (Aster tripolium) kasvanee alueella. Myös seuraavia kasveja voitiin ainakin todeta esiintyvän: mesiangervo (Filipendula ulmaria), ketohanhikki (Potentilla anserina) (todennäköisesti grönlanninhanhikki), karhunputki (Angelica sylvestris) ja suoputki (Peucedanum plaustre). Järviruokokantaa (Phragmites australis) löytyy saarelta rantasuoniityn pientareilta, ehkä enemmän levinneenä saaren itäpuolelle. Olisi syytä inventoida rantasuoniityt myöhemmin kesän aikana, jolloin on helpompi määritellä kasvilajit. Mahdollisesti ELY-keskus on inventoinut rantasuoniityt, mutta tietojen saaminen siltä virkamieskäyttöön on osoittautunut vaikeaksi. Rantaniityt kuuluvat suojeltuihin luontotyyppeihin luonnonsuojelulain 29 :n mukaan. Itämerityyppiset merenrantaniityt kuuluvat priorisoituihin luontotyyppeihin, joita Euroopan unioni pitää erityisen tärkeinä suojella. Saari on jokseenkin luonnonmukaisessa tilassa. Siellä on yksinkertainen, vanha rakennus ja ulkovessa, joita käytetään vapaa-ajan tarkoituksiin. Kuten sanottu saarella on aikaisemmin ollut laiduntamista. Laiduntamisen jäljet eivät ole enää näkyvissä, ellei oteta huomioon avoimuutta saaren keskiosassa merkkinä siitä. Vesialueet Östergrynnanin ympärillä lienevät kalojen kutu- ja poikastuotantopaikkoja. Saarella käynnin aikana kalat kutivat äänekkäästi loiskutellen vedessä ja tulevassa ruokokasvillisuudessa. Ruoppausmassojen läjityspaikka Östergrynnanilla Saaren pohjoisosassa ruoppausmassat sijoitetaan vesijättömaalle rantasuoniitylle, joka on veden peittämä korkean veden kausina. Eteläisessä osassa saarta vaikuttaa siltä, että ruoppausmassoja kuljetetaan myös vesijättömaalle tai osittain metsikköön. Korkea vesi on tuulen ja veden kasaaman vallin perusteella yltänyt useita kymmeniä metrejä metsään, vähintään noin 30 metriä lännestä, vähintään noin 50 metriä idästä ja noin 10 metriä etelästä. Loput metsiköstä sijaitsee paljon matalammalla tasolla, arvion mukaan korkeintaan puolesta yhteen metriin merenpinnan tasoa korkeammalla. Koska rantasuoniitty on kapea eteläpäässä, sijoitetaan massat metsikköön, mikä tarkoittaa, että metsä täytyy kaataa. Ruoppausmassojen sijoittamisessa ei saa muuttaa rantalinjaa, mitä on vaikea välttää, jos massat sijoitetaan alueelle. Maisemaa tulee muuttumaan. Luonnonoloihin vaikutetaan kielteisesti. Saaren rakennusoikeuden haltijoiden viihtyvyyteen tullaan vaikuttamaan kielteisesti. Hakemus ei anna riittävästi tietoa siitä, miten paljon ruoppausmassoja kuutiometreinä suunnitellaan läjitettävän saarelle, kuinka korkea tulee läjityksestä, kuinka suuri alue tarvitaan, millaiselta maisema tulee näyttämään sen jälkeen, kun massat on mukautettu maisemaan. 4

5 Appelö mantere Käytiin suunnitellulla ruoppausmassojen läjityspaikalla mantereella. Läjitysalueeksi suunnitellaan vesijättömaata, alavaa rantasuoniittyä, joka tulvii hyvin todennäköisesti korkean veden aikaan. Ruoppausmassat suunnitellaan väliaikaisesti varastoitaviksi vesijättömaalle ja osittain käytettäväksi viereisellä kiinteistöllä täyttämällä maa-alue rinteen vieressä ja osittain kuljettamalla pois läjitettäväksi toiseen paikkaan. Lopullisesta läjityspaikasta ei ole tehty selkoa. Ainut reitti kulkuneuvoille on kapea kylätie. Ehdotettu paikka ei ole sopiva ruoppausmassoille. Merialue Appelöfjärden Merivettä ei aseteta alttiiksi merkittävälle kuormitukselle lähialueelta lukuun ottamatta vapaa-ajan asumista. Kaikki talot rannalla ja lähellä sijaitsevilla pienemmillä ja suuremmilla saarilla ovat vapaa-ajan asuntoja. Appelöfjärdenin pohja voi koostua hiekkasärkistä. Appelön mantereen puolella on leikkaus (maa-aineksesta muodostuva aallonmurtaja, Betoniluoman kiinteistön eteläpuolella), josta näkyy selvästi, että vesialueen maaperä muodostuu hiekasta. Alueella on ehkä sublitoraalisia hiekkasärkkiä, jotka ovat luontodirektiivin määritelmän mukaan sellaisia luontotyyppejä, joita Euroopan unioni pitää tärkeänä suojella. Appelöfjärden voidaan määritellä niin sanotuksi estuaariksi, Itämeren murtovesisärkkien alatyypiksi tai niin sanotuksi laguuniksi. Laguuni on kokonaan tai osittain umpeen kuroutunut merenlahti, joka on erkaantunut merestä hiekkasärkillä tai soralla tai mukulakivillä tai niin kutsuttu flada. Flada on pieni, matala, selvästi rajattu vesiallas, joka yhä on yhteydessä mereen. Ruoppaus ja työpatojen sijainti Appelöfjärdenillä Työpatovallit hiekasta, sorasta ja kivestä rakennetaan mantereen ja Östergrynnanin välille, vesi tyhjätään koneellisesti alueelta vallien välistä, alue kuivatetaan, hiekka ja lieju kaivetaan pois kaivinkoneella ja massat sijoitetaan Östergrynnanin päihin ja vesijättömaalle Appelön mantereen puolella. Tavallinen ruoppaus tapahtuu molemmin puolin työvallien ulkopuolella. Mahdolliset sora-alueet pysyvät muuttumattomina. Patovallien materiaali täytyy kuljettaa alueelle ja alueelta pitkin kapeaa kylätietä. Ei ole selvitetty, minne vallien materiaali läjitetään sen jälkeen, kun pato poistetaan käytöstä. Hakemuksessa on riittämättömät tiedot merenpohjasta, vesikasvillisuudesta, vesiorganismeista ja siitä löytyykö veden alta suojeltavia luontotyyppejä sekä kalakantojen osalta löytyykö kutupaikkoja ja poikastuotantopaikkoja hankkeen vaikutusalueelta. Projekti vaikuttaa ylimitoitetulta tarkoitukseensa nähden. Maanomistajien suostumukset projektiin eivät ole täysin selviä. Useimmissa valtakirjoissa annetaan valtuutus allekirjoittaa asiakirjoja koskien yhteisalueiden vaihtoa osuudeksi suunnitellussa laiturissa, joka tehdään ruoppauksen yhteydessä, mutta mitään mainitunlaista laituria ei sisälly hakemukseen. Projekti aiheuttaa haitallisia muutoksia luonnonoloissa Östergrynnanilla ja Appelöfjärdenissä. EU:n priorisoimia suojeltavia rantasuoniittyjä tuhotaan. 5

6 Jos Appelöfjärdenin voidaan katsoa olevan niin sanottu flada tai Itämeren alueen murtovesiestuaari, häiritään suunnitellulla toiminnalla näiden luontotyyppien luonnontilaa. Mahdollisten sublitoraalisten hiekkasärkkien ilmeneminen on mahdollista ja jos ne ovat luonnontilassa, aiheutetaan niille tuhoa. On olemassa riski, että viihtyvyys vähenee niiden osalta, jotka haluavat elämyksiä koskemattomassa saaristoluonnossa. Kalakantoihin voidaan vaikuttaa kielteisesti, jopa tuhota kutu- ja poikastuotantopaikkoja. Hakemus on monin kohdin puutteellinen koskien erityisesti seuraavia seikkoja: 1) luonnonolosuhteita, suojeltavia ja uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja; 2) selvitystä vedenalaisista olosuhteista; 3) geologisten muodostumien esiintymistä; 4) vaikutuksia luontoarvoille ja ympäristölle sekä maisemalle, mahdollista vaikutusta Natura ja luonnonsuojelualueisiin, vaikutusta suojeltaviin luontotyyppeihin sekä suojeltuihin tai uhanalaisiin lajeihin; 5) ruoppausmassojen määrää ja laatua, tarvittavaa alaa, lopullisia läjityspaikkoja, kuljetusreittejä, vaikutusta maisemaan ja läjityspaikkojen sopivuutta. Kristiinankaupungin kaupunki antaa suostumuksensa ruopata esitetty alue ja läjittää massat esitettyihin paikkoihin ehdolla että toimenpiteet eivät aiheuta kustannuksia kaupungille ja että Betoniluoma Oy hakee tarvittavat viranomaisluvat. AA toteaa muistutuksessaan ehdotettujen paikkojen Fiskelägen tilalla ja tilaa ympäröivällä yhteisellä alueella olevan hänen ja kiinteistön muiden osaomistajien mielestä erityisen sopimattomia ruoppausmassojen sijoittamiselle. Beneta Nordlund omistaa ¾ jakamattomasta tilasta Fiskelägestä (kiinteistötunnus ) Kristiinankaupungissa. Beneta Norlund edustaa Emil ja Hanna Appelön kuolinpesää sekä Martin ja Elis Appelön kuolinpesää muiden osaomistajien Ralf Mittsin, Torolf Mittsin ja Nils Appelön valtuutuksella. Kyseisen tilan omistajat vastustavat ehdottomasti tilan Fiskeläge (kiinteistötunnus ) ja tilan eteläpään käyttöä ruoppausmassojen sijoituspaikkana. Jos massat sijoitetaan alueelle tai yhteisesti omistetulle pohjoiselle osalle, muuttuisi alueen ainutlaatuinen luonto ratkaisevalla tavalla. Tilalla on muun muassa pieniä rantaniittyjä sekä kasveja kuten miekkaliljoja ynnä muuta. AA on vaatinut saada antaa vastine hakijan mahdollisen vastaukseen heidän kirjelmästään. Samoin omistajat vaativat saada olla läsnä ja esittää mielipiteensä, jos aluehallintovirastosta tehdään katselmus Fiskelägen tilalle tai sitä ympäröivälle alueelle. Siipyyn jakokunta (Sideby Skifteslag) on muistutuksessaan ilmaissut, että jakokunnan kokouksen päätöksen mukaisesti vesijättöalue, jota on tarkoitus hyödyntää sellaisissa toimenpiteissä kuin läjitysmassojen sijoittamisen, tulisi lunastaa kyseessä olevalle rantakiinteistölle. Jakokunta ilmoittaa vesijättöalueen ja saaren pohjoispäässä sijaitsevan Appelöfjärdenin sisääntuloväylän omistajana, että sen suostumusta läjittämiseen ei anneta. Vesijättöalue, jota vastapuoli haluaa hyödyntää läjittämiseen, voidaan lunastaa kyseiselle rantakiinteistölle kiinteistönmuodostamislain 60 :n mukaisesti. Jakokunta ei sen sijaan vastusta vesialueen ruoppausta. 6 HAKIJAN SELITYS

7 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selitys lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä viimeistään (4 kpl) ja (1 kpl). Hakija ei ole antanut selitystä. 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Perustelut Aluehallintovirasto jättää sikseen Betoniluoma Oy:n hakemuksen. Täydennyksiä ei ole toimitettu tarvittavilta osin. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan rannanomistajien suostumuksia ja läjitysalueita koskevia sopimuksia tai suostumuksia koskien. Näitä ei ole toimitettu. Hakemus annettiin puutteista huolimatta tiedoksi, jotta voidaan selvittää viranomaisten, läjitysalueiden omistajien ja muiden asianosaisten kannanotot. Hakijalla olisi ollut mahdollisuus vielä täydentää hakemustaan hakijan selityksen yhteydessä. Hakija ei kuitenkaan antanut selitystä. Hakemuksen perusteella ei voida riittävässä määrin arvioida hankkeen vaikutuksia vesistöön, kalastoon, ympäristöön, luontoon ja maisemaan. Ruoppausmassojen sijoittamista ei voida ratkaista hakemuksessa toimitettujen tietojen perusteella. Sijoitusalueiden omistajat vastustavat massojen sijoittamista. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 16 luvun 3 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Länsirannikon ympäristöyksikön, Kristiinankaupungin kaupungin, Beneta Nordlundin ja Siipyyn jakokunnan (Sideby Skifteslag) lausunnot, muistutukset ja vaatimukset huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1813,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2790 euroa lupahakemuksesta, joka koskee ruoppausta, kiviaineksen ottoa, vesialueen täyttöä tai läjitystä vesialueella, kun massan määrä on m 3 ktr. Maksua on alennettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi.

8 8 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Betoniluoma Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kristiinankaupungin kaupunki Kristiinankaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Kristiinankaupungin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Lasse Känsälä Heidi Laakso Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lasse Känsälä ja esitellyt ympäristötarkastaja Heidi Laakso. HLa/TKa

10 10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan -valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: fax: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.