ALA - S A T A K U N N A N K I H L A K U N T A

Transkriptio

1 ALA - S A T A K U N N A N K I H L A K U N T A 2092 L O I M I J O E N H A L L I N T O P I T Ä J Ä NIINIJOEN NELJÄNNES ORIPÄÄ kuului Pöytyän kirkkopitäjään. Maksoi papin ruokalisän voina (kuten ns. ruotsalaisessa oikeudessa), mutta varsinaiset viljakymmenykset suomalaisen oikeuden tapaan kuten koko Pöytyä. Orippä mk , 1544, 1554, Oripä mk 1546, Hans Garpp ja Olaff Illompoyka ovat avoimen kirjeensä maiden vaihdosta päivänneet Sriptum Orhinpä , RA orig. perg., FMU II Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari Tuomas Pietarinpoika on pitänyt käräjiä med allmogen af Loimijoki sokn i Orijpää by. Tuomiokirje on kokonaan jäljennetty laamanni Jöns Knuutinpojan vidimaatioon, joka esitettiin Loimijoen käräjillä 1764, VA Ylä- Satakunta KOa 88 f. 847v-. Tällöin tehdyssä kopiossa on vuosiluku MDXXVIII, p.o. MCDXXVIII. Piispa Maunu Tavastin ja Oripään Hintun välisestä maiden vaihdosta on Turun tuomiokirkon ja piispan kopiokirjoissa kaksi kirjettä: 1) Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari Hartikka Dykaren avoin kirje, päivätty Turussa MCDXXXij o vppo Sancte Agnetis dag ( ), REA f. 157v, RA Skoklosters codex Aboensis f. 78 r-v. Mk ) piispa Maunu Tavastin kirje samasta vaihdosta, päivätty Turussa mcdxxxij o vppo Sancte Lucie dagh ( ). RA Skoklosters codex Aboensis f 78 r-79v, ei ole REA:ssa eikä Mk:ssa. Tämä jälkimmäinen kirje on ollut esillä myös Loimaan syyskäräjillä , VA Ylä-Satakunta KOa 97 f. 1483v. Siihen liittyy tällöin luettelo rajoista, jotka osittain koskevat Oripäätä. Tätä luetteloa ei ole codex Aboensiksessa. Luettelon on julkaissut Aulikki Ylönen, Pöytyän ym. pitäjien historia s Hartika Dykare sanoo kirjeessään, että juttu oli ollut esillä Oripäässä, mutta lykätty aff soknatinget j Orhinpä Turkuun, jonne vaihdon todistajien piti saapua. Jutun toisen asiapuolen nimi kirjoitetaan REA f. 157v: Hintu jn Orinpa, Hinthes deela, Hinthu, ja Codex Aboensis: Hintu in Orhinpä, Hinthi j Orhinpä, Hintis deela, Hintu (ylipyyhitty) sekä : Hintte i Orinpä, Hintte viidesti ja Hintze. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan (1988) Henrik-nimen muodot, joissa alkutavussa on i (Hintti, Hintu), ovat Savossa ja Karjalassa esiintyviä sekä Hinti Pohjanmaalla. Vuoden 1432 kirjeiden kopioissa kerran esiintyvä Hintze lienee nimen alkumuoto (= Hintsa), ja se on Suomeen viimeistään 1300-luvulla kotiutunut Heinrich-nimen saksalainen muunnos (USN s. 327). Hintu asui Oripään eteläkylässä (j sudra byn, REA f. 157v), minkä lisäksi hänellä oli tiloja Tanskilassa sekä eräs Annala niminen autiotila. Hintu vaihtoi pois Tanskilan tilat ja Annalan ja sai

2 2093 piispalta vastineeksi tämän omistuksia Oripäästä erästä niittyä lukuunottamatta. Vaihto piti kai vahvistaa pitäjänkäräjillä, mutta siellä on ilmeisesti esitetty epäilyjä piispan saannoista, ja sen vuoksi juttu siirrettiin 1432 Turkuun ja sinne velvoitettiin tulemaan viisi todistajaa. Nämä olivat Laurens Nielson aff Orinpä (REA f. 157v, Laris Niels son aff Orinpä, Orhinpä, Cod. Ab. f. 78r); Hannus Garp (REA f. 157v), Hannus Garpp (Cod. Ab. f. 78r); Arffuid for:de Laurens mogh (REA f. 157v), Arvidh for:de Lauris mog (Cod. Ab. f. 78r-v); Niles Mäwhäri (REA f. 157v), Niels Mäuhäri (Cod. Ab. f. 78); Oloff skinnare (REA f. 157v), Olff skinnare (Cod. Ab. f. 78). Arvid ei ollut siis Laurin poika, vaan vävy (ks. Ylönen s. 155). Hannus Garp on edellä mainittu Yläneen yhteydessä. Hän luovutti 1421 osuutensa Yläneen ylikylästä Klaus Lydekenpojalle. Garp on Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa käytetty nimitys Saksan hansakaupungeista muuttaneista (KLNM V p. 207, USN s. 405). Piispalla olleet Oripään maat: Niels j Orinpä omisti neljänneksen Oripään eteläkylästä. Se oli ollut hänen poikansa Laurin vaimon perintöä. Edelleen Niilolla oli pohjoiskylästä missä hän itse asui hänen veljensä Paavon tyttären omistama kolmannes. Sen hän oli lunastanut antamalla väliä 20 markan arvosta kolme eri rakennusta eli tuvan, pakarin ja vierastuvan (herbergh) sekä neljä niittyä. Nämä hänellä oli eteläkylässä, josta hän omisti kahdeksannen osan. Nämä kaksi osuutta Niilon poika Lauri oli luovuttanut piispalle. Lisäksi piispa sai häneltä kuuden heinäkuorman Lehtiniityn ja yhden lehmän. Toiseksi saman Laurin vävy Arvid oli myynyt piispan antaman kirjeen mukaan hänelle 10 markasta maata. Aikaisemmin Turussa todistettiin, että Laurin lasten äidinperintö oli jaettu seitsemän sisaruksen kesken ja Arvid oli saanut kaksi sisarenosaa, ja ne hän oli luovuttanut Hannus Garpille. Jää epäselväksi, oliko piispalle myyty Arvidin maa sama kuin Garpille luovutettu. Nämä Niilon suvulta hankkimansa maat Maunu Tavast luovutti Hintulle. Hänelle jäi niistä vielä kylästä se Kapoistensuon niittyalue, jonka hän oli saanut Laurilta ja Hannus Garpilta. Edelleen hänelle jäi yhteisenä Hintun kanssa Kivikorven oravimetsä peninkulman (= 6 km) päässä Oripään kylästä Iso-Säkylän maiden naapurissa. Piispalla on voinut samaan aikaan olla Oripäässä muitakin tiloja. Vuonna 1458 piispa Olavi Maununpoika teki sellaisen vaihtokaupan & Martinus Michelson, että hän antoi Martille Niemen tilan Ulvilasta (kylä?) ja sai tältä predium suum jn Orhinpä. Piispa antoi väliä 8 markan edestä punnan ruista ja punnan ohraa. RA Skoklosters Codex Aboensis f. 77v, Mk 399. Huittisten talvikäräjillä 1757 talollinen Juho Jaakonpoika Talalan kylästä esitti kihlakunnanoikeudessa annetun tuomiokirjeen, johon oli jäljennetty Ala-Satakunnan kihlakunnantuomarin Filpus Tuomaanpojan med allmogen i Loimijoki i Oripä by åren efter Guds byrd M:C:DLXII på S t Birgitte dag ( ) pitämillä käräjillä antama tuomiokirje. Vuonna 1664 se oli kyllä kulunut, mutta luettavissa, ja tuomarin sinetti oli sen takana tallella. VA Ylä-Satakunta KOa 78 f Sama vuoden 1664 kirje on esitetty jo Huittisten

3 2094 syyskäräjillä ja niiden tuopöytäkirjassa Filpun tuomiokirjeen sanotaan olevan Birgitan päivältä M.CD.LXXII ( ), mutta sen laadintapaikka puuttuu. RA Horn-Bielke samlingen, Dombok öfver Grefskopet Biörneborgh n:o 8. FMU ei tunne lähdettä. Pohjois-Suomen laamanni Henrik Steninpoika on antanut tuomiokirjeen käräjillä, jotka hän on pitänyt med allmogen af Loimjoki sochen, i Oripä by, FMU VII 5501 Ylä-Satakunnan vuoden 1748 tuomiokirjan f. 31v mukaan. Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari Anders Slatte on pitänyt käräjiä mz almoghen (pitäjä puuttuu) j Orippä by. Slatten kirje sisältyy laamanni Jöns Knuutinpojan vidimaatioon VA J.O. Ranckenin kokoelma I 2. Laamanni Knuut Eerikinpoika piti käräjiä med allmoghen i Loimjoki sochn i Oripä by, VA Turku & Pori MO 20 f. 167-, Pöytyän, Euran, Köyliön ja Säkylän maanjako-oikeuden pöytäkirja Lautakunnassa istui mm. Eskill länsman. Oripää, Tanskila ja Virtsanoja muodostivat isonjaon aikaan yhteisen jakokunnan, mutta ajalta ennen 1571 siitä ei ole tietoja. Oripään kylän tiloista oli 1540-luvun puolivälissä yksi rälssitila, neljä verotilaa ja viisi piispan tilaa. Piispalle kuulunut Annala on katsottu yksinäistilaksi. Kaikki piispantilat peruutettiin 1547 kruunulle. Oripään verotilat: I Uotila ESKO mk , äv 1540:8, 1541:6. Karja 1540: hev 1, härkiä 6, le 13, nk 1, la 25, ny Eskil Orippen mk Laamanninkäräjillä lautakunnassa istunut Eskill länsman lienee Esko. Ks. yllä. YRJÖ mk 1544, 1546, äv 1544:8½. Jören Oripän mk Ks. taloihin sijoittamattomat Piritta. JUHO HEIKINPOIKA mk 1552-, äv 1552:8½, 1555:2½, 1558:2 ¼, 1564:3. Jöns Orippän mk 1552, Jöns Hen.ss. mk , Talo menetti veroäyriä talolle V. Kym 1557 Jons Hen.ss. ruis ½, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 20 kappaa). Kym 1564 Jönss ohra ½ pannia (= 10 kappaa). Lv 1564:5. Kym 1567 Ions Henderss. ruis ¼, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Vuonna 1554 Jons Hen.ss. Orippän osti Kokemäenkartanosta ruista 7 pannia, VA 1972 f. 78. A-S mp: Loimijoen kk Jöns Oripän tuomittiin saamaan Vilvaisten Sipiltä (talo I) yhden nuoren härän ja rahaa 6 äyriä siitä velasta, mihin Sipi oli joutunut lunastettuaan Juholta panttimaansa.

4 2095 Sak kk Morthen Orippen (talo?) t > Jöns ibm, ja molemmat saivat sakon pyhäpäivärauhan rikkomisesta. Sk Simon Orippä (knaappi) t & Jöns ibm. Kk 1565 Jons Hen.sson Orihpä sai 40 markan sakon vallattuaan maata verotalo III:n Martti Tuomaanpojalta. Sk Jons Hen.sson ibm (Orijnpä) huonot aidat ja sillat. Hv 1571 Orippäby: Jons Hen.ss. ku 4, hev 1, härkiä 1, le 3, nk , la 2, oa 84:-, ny JUHO JAAKONPOIKA mk 1569 Jöns Iacobszonn (isännimi?), äv 4. mk : Jons äv 4. TUOMAS mk , äv 1541:6. II IV II HEIKKI TUOMAANPOIKA mk , äv 1544:1½, 1546:½, 1554:1, 1559:1½, 1564:3. Hen. Sipuli mk 1546, 1552, Hen. Lendoij mk , Hen. Thomason mk 1558, Henrich Thomass. mk Kym 1557 Henrick Tomass. ruis ¼ pannia (= 5 kappaa). Kym 1564 Henrich ohra ½ pannia (= 10 kappaa). Lv 1564:6. Kym 1567 Henric Tommass. ruis ¼, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Vuonna 1551 Henrich Thomasson ibm (Orippä) osti Kokemäenkartanosta ruista pannin, VA 1944 f. 8. Sak stk Hen. Oripän t & Siffred Oripä (verotila III), sk Hen. Thomasson ij Orijnpä huonot aidat ja sillat. Hv 1571 Orippäby: Hen. Thomasson ku 5, hev 1, härkiä 1, le 2, nk , la 3, oa 87:3, ny HEIKKI ERKINPOIKA mk 1569-, äv 1569:3. Hendrich Erichson mk 1569 (patr. väärin?). Mk 1570: Hen äv 3, mk 1571 Henrich äv 3. III KNUUT MARKUNPOIKA mk , äv 1544:1½, 1546:2½, 1554:2 Knut Taloijn mk 1546, Knutt Taloin mk 1552 A-S mp: Loimijoen sk Knwth Oripän t > Povall, lendzmans dräng (Virtsanoja talo IV), lk tuomittiin Madtz i Leppekosken (oli Auran Leppäkoskelta, joka oli silloin Pöytyän hallintopitäjää, koska Huittisten Leppäkoskelta ei tapaa Mattia tältä ajalta) saamaan vtof Knutt i Orhipä äitinsä perinnön sitten kun kolme uskottua miestä oli sen arvioinut. Sak sk Knuth Orippän vastuupakoilu. Vuonna 1551 Knuth Marcusson ibid. (Orippä) osti Kokemäenkartanosta ruista pannin, VA 1944 f. 8. SIPI MARKUNPOIKA mk , äv 1556:2, 1558:1½. Sigfred Marcuss. mk 1556, Siffredh mk 1558, Sigffred mk Sak stk talon II Heikki t & Siffred Oripä. Talo on autioitunut, veroluku jaettu 1564 talojen I ja II kesken.

5 2096 IV (Paavola) OLAVI mk , äv 1541:4, 1544:3, 1546:4½. Oleff Pauoijlan mk 1546, Oleff Pauoilan mk Lienee sama kuin piispantila V:n Olavi Paavonpoika. Ei ole kovin harvinaista, että saman kylän rälssilampuoti ja verotilan isäntä on todellisuudessa ollut yhden talon viljelijä. Osa tästäkin talosta on siten ehkä joutunut piispan alaiseksi. Vuodesta 1554 osat ovat saaneet kuitenkin eri viljelijät. MARTTI TUOMAANPOIKA mk1554-, äv 1554:3½, 1569:3. Morten Orippä mk , Morthen Pauolan mk , Morthen Thomasson mk Kym 1557 Morthen Tommass. ruis ¾, ohra ½ pannia (= 25 kappaa). Kym 1564 Mårthen Thomass. ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). Lv 1564:9. Kym 1567 Mortten Tommass. ruis ¼, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Sak kk Jöns Persson Danskilan (talo III) t & Morthen Orippän, kk Morthen Orippen t & talon I Juho pyhäpäivänä, kk 1565 Morthen Thomasson ibm (Orihpä) oli vallannut maata talon I Juholta, sakko 40 markkaa, sk Morthen Thomasson ibm (Orijnpä) huonot aidat ja sillat. Vuonna 1551 Morthen Thomasson osti Kokemäenkartanosta pannin ruista, VA 1944 f. 8. JAAKKO MARTINPOIKA Hv 1571 Orippaby: Jacob Morthensson ku 6, hev 1, härkiä 1, le 3, nk , la 7, oa 108:-, ny V MARTTI ESKONPOIKA mk 1555-, äv 1555:6 (til öchtt anno 55, kokonaan talolta I), 1558:6 ¼, 1564:6. Morten Eskils. mk 1555 ym. Kym 1557 Morten Eschilss. ruis 1, ohra 1, kaura ¼ pannia (= 45 kappaa). Kym 1564 Morthen Eskilss. ruis ½, ohra ½ pannia (= 20 kappaa). Lv 1564:9. Kym 1567 Mortten Eskelss. ruis ½, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 16 kappaa). Lk Morthen Eskilsson Orichpä vastuupakoilu. Voi olla, että kk knaappi Simo Heikinpojan herjaama Morthen Henricsson ibm on talon IV Martti. Hv 1571 Orippäby: Morthen Eskillsson ku 7, hev 1, härkiä 2, le 6, nk , la 4, oa 152:5, ny Oripään kylän piispantilat (vuodesta 1547 kruunulla). Kylän pellot olivat kovaa savimaata ja hallanarkoja. Laidun oli hyvä sekä hirsimetsä kohtuullinen. Talot III V olivat sarkajaossa muiden (?) kanssa ja talot I II omilla lohkoillaan. VA 2218 f. 58. I ERKKI PIETARINPOIKA 1547 Erich Pedersson maksoi vuokraa 2 leiviskää voita, VA 12. TUOMAS KLEMETINPOIKA 1549 Thomas Clemetss. kylvö ruista 10 pannia, kevätviljaa 6½ pannia, niittyjen tuotto 30 kuormaa heiniä. Vuokra

6 2097 voita 4 leiviskää, ruista 6 pannia, ohraa 6 pannia ja kauraa 6 pannia. Kestitysveroa tynnyri olutta, VA 22. Vuosina 1552 ja 1553 Thomas Clemittss. samat tiedot. Vuonna 1562 edelleen samat tiedot kylvöistä ja heinistä, VA 2139 f. 11. Vuonna 1569 Tuomas kylvi ruista 8 ja kevätviljaa 7 pannia. Niittyjen tuotto 20 kuormaa. Vuokra oli rahaa 12 äyriä, niin ruista, maltaita kuin kauraa punta sekä voita 4 leiviskää. Viljaostot: 1551 Thomas Clemitson aff Orippä Kokemäenkartanosta 6 pannia ruista, VA 1944 f. 8; 1554 Thomas Clemitzsson Orippän 3½ pannia ruista, VA 1972 f. 78. Kym 1557 Tommas Cle tz ss. ruis ½, ohra ½ ja papu ¼ pannia (= 25 kappaa). Kym 1564 Thomas Clemetss. ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Lv 1564:2. Kym 1567 Tommas Clemetss. ohra ½, kaura ½ pannia, papu 1 c (= 21 kappaa). Hv 1571 Orippäby, K.M:ttz landbonder: Thomas Cle:ttsson ku 5, hev -, härkiä 1, le 3, nk , la 4, oa 100:5, ny 11. II Laiha MIKKO ANTINPOIKA 1547 Orinpä: Michel Andersson maksoi vuokraa 2 leiviskää, VA Michel Layha kylvö ruista 11 pannia, kevätviljaa 6½ pannia, niittyjen tuotto 30 heinäkuormaa. Vuokra voita 4 leiviskää, ruista 6 pannia, ohraa 6 pannia, kauraa 6 pannia. Kestitysveroa tynnyri olutta. Vuosina 1552 ja 1553 Michill Laijha samat tiedot. Vuonna 1562 kylvö 10 pannia ruista, kevätviljaa 6 pannia, VA 2133 f. 11. Kym 1557 Michel Anderss. ruis ¼, ohra ½ pannia (= 15 kappaa). Vuonna 1551 Mickill Laiha ibm (Orippä) osti Kokemäenkartanosta 6 pannia ruista, VA 1944 f. 8. TUOMAS MIKONPOIKA Talon kylvö- ja vuokratiedot olivat edelleen Mikon (Michell Laiha) nimissä. Talon kylvö oli nyt ruista 8 ja kevätviljaa 7 pannia, niittyjen tuotto 20 kuormaa. Vuokra oli sama kuin talolla I. VA 2218 f. 58. Vuonna 1551 Thomas Michillsson aff Orippä osti pannin ruista, VA 1944 f. 8. Kym 1564 Thomas Michilss. ruis ¼, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Lv 1564:6. Kym 1567 Tommas Mickelss. ruis ¼, ohra ¼, kaura ½ pannia, papu 1 c (= 21 kappaa). Hv 1571 Orippäby, K.M:ttz landbonder: Thomas Mi:lsson ku 6, hev 2, härkiä -, le 1, nk , la 3, oa 89:6, ny III Pruukka ERKKI PIETARINPOIKA 1547 Danskila: Erik Pedersson maksoi sääntöveroa 7 muun kanssa, yhteensä 10 markkaa. VA 12. Vuonna 1551 Erich Persson ibm (Orippä) osti pannin ruista, VA 1944 f. 8. MARKKU 1549 Danskila: Marcus Pruka kylvö ruista 7 pannia, kevätvilja 3 pannia. Niittyjen tuotto 12 heinäkuormaa. Maksoi muiden 7 mukana sääntöveroa yhteensä 18 markkaa. VA 22. Marcus Pruka 1552 samat tiedot, Marcus Pzuncka 1553 samat tiedot Orippä: Marcus Pruncka samat tiedot.

7 2098 ERKKI PIETARINPOIKA vuonna 1569 Erich Persson kylvi ruista 6 ja kevätviljaa 3 pannia, niittyjen tuotto oli 15 kuormaa. Vuokrana oli vain rahaa 3 markkaa, 2 äyriä ja 16 penninkiä. VA 2218 f. 58. Kym 1557 Oripä: Eric Perss. ruis ½, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 20 kappaa). Kym 1564 Oripä: Erich ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Lv 1564:4. Kym 1567 Orhipäby: Eric Perss. ruis ¼, ohra ¼ (= 10 kappaa). Vuonna 1554 Eric Pruncka Orippä osti Köyliönkartanosta pannin ruista ja toisen kerran 2 pannia, VA 1969 f. 50v, 51v. A-S mp: Loimijoen sk Eric Bruncka i Orippä t & saman kylän Esko Heikinpoika (knaappi). Kk Morthen Haraijn (Haaroinen talo II) t > Erich Prwka. Sak sk 1561 (kalenterivuoden 1560 sk) Erick Bruka t & Tanskilan Vilppu. Sk Erich Bruka ij Orichpä laiminlyönyt kyytivuoron. Hv 1571 Orippäby, K.M:ttz landbonder: Erick Persson ku 4, hev 1, härkiä 1, le 2, nk , la 4, oa 80:2, ny 8.5. IV SIPI OLAVINPOIKA 1547 Danskila: Siffred Oluffsson maksoi yhdessä 7 muun kanssa vuokraa 10 markkaa. VA Danskila: Sigfred Rehu kylvö ruista 4 pannia, kevätviljaa 2 pannia, niittyjen tuotto 6 heinäkuormaa. Maksoi vuokraa 7 muun kanssa 18 markkaa. VA 22. Vuosina Danskila: Siffred Rehu samat tiedot Orippä: Siffrid Rehu samat tiedot. Vuonna 1569 Siffred kylvi ruista 3 ja kevätviljaa 1½ pannia, niittyjen tuotto oli 8 kuormaa. Vuokra 1 markka 5 äyriä 8 penninkiä. VA 2218 f. 58. Vuonna 1551 Sigffred Rehu osti pannin ruista, VA 1944 f. 8. Vuonna 1551 Sigfred Oripän osti 4 pannia ruista, VA 1965 f. 13 (= Sipi Rehu?). Kym 1557 Oripä: Siffrid Ericss. (?) ruis ½, ohra ½ pannia (= 20 kappaa). Kym 1564 Oripä: Sigffred Olss. ruis ¼ pannia, ohra 1 c (= 6 kappaa). Lv 1564:3. Kym 1567 Orhipäby: Siffred Olss. ruis 1 c, kaura 1 c (= 2 kappaa). Hv 1571 Orippä by: Siffred Olsson ku 3, hev 1, härkiä -, le 1, nk , la 2, oa 37:3, ny 5.75 (K.M:ttz landbonde). V Prusila OLAVI PAAVONPOIKA 1547 Danskila: Oluff Påualson maksoi yhtenä 7:stä vuokrana 10 markkaa. VA Danskila: Oluf kylvö ruista 4 pannia, kevätviljaa 2 pannia, niittyjen tuotto 6 heinäkuormaa. Maksoi yhtenä 7:stä vuokraa 18 markkaa. VA 22. Vuosina Danskila: Oluf samat tiedot Orippä: Oluff samat tiedot. Oli ehkä sama kuin verotilan (Paavolan) isäntä Olavi vuosilta (IV). A-S mp: Loimijoen kk oikeuden eteen tuli Oleff Povelsson i Oripä ja ilmoitti medh Hendrick Thomasson i Seppelä (Seppälän eli Hopeaseppälän kylän talo I b) sopineensa ystävyydessä siitä, että asianomistajana hän pidättyisi vaatimasta Heikin henkeä, vaikka tämä oli tappanut Olavin pojan Antin. Sensijaan Heikin piti antaa Olaville 40 markkaa rahana.

8 2099 PRUSI OLAVINPOIKA vuonna 1569 Bruszius Olszon kylvi ruista 9 ja kevätviljaa 4½ pannia. Niittyjen tuotto oli 23 kuormaa. Vuokra 5 markkaa. Kym 1557 Oripä: Brusius Olss. ruis ½, ohra ½, kaura ¼ pannia (= 25 kappaa). Kym 1564 Oripä: Ambrosius ruis ¼, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Lv 1564:6. Kym 1567 Orhipäby: Ambrosius Olss. ruis ¼, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Sak sk 1561 Lauroisten Tuomas (talo VII a) t pyhäpäivänä > Brusius Orippän. Samoilla tilivuoden 1561 syyskäräjillä Brusius Orippän sai 40 markan sakkotuomion huorinteosta erään naisen kanssa sekä 6 markkaa piispan sakkoja. Kuitenkin Jumalan tähden ja hyvien miesten (lautamiesten) rukousten vuoksi annettiin mahdollisuus sopia alemmista sakoista, ja Prusi maksoikin kruunulle vain 4 markkaa. Sk Ambrosius Oloffsson ibm (Orijnpä) huonot aidat ja sillat. Lk Ambrosius Olsson Orichpä t & Philpus Thomasson ibm (kylän rälssitila I). Hv 1571 Orippäby, K.M:ttz landbonder: Brusius Olsson ku 3, hev 1, härkiä 1, le 2, nk , la -, oa 79:5, ny 9.5. Voudintileissä 1564 ilmoitetaan, että kruunun lampuotitiloista oli kahden pellot lohkokappaleina (hoop stycken) ja muiden tangotettuina sarkajaossa. VA Nuo kaksi olivat ilmeisesti talot I II, joiden ilmoitetaan olevan Oripään kylää, mutta talot III V oli samassa sarkajaossa Tanskilan lampuotitilojen kanssa, ja siitä johtuu, että niiden sanotaan olevan Tanskilan taloja. Rälssin asuinkartanot Oripäässä: I a SIMON HENRIKINPOIKA ei esiinny maakirjoissa. Häntä koskevat tiedot ovat sen vuoksi aikajärjestyksessä. Loimaan syyskäräjillä 1769 esitettiin kuninkaantuomiovaltaisten Knut Andersinpojan ja Joen Olofinpojan etsikkokäräjillä 1545 antama avoin kirje, jolla he olivat uusineet piispa Maunun kirjeen vuodelta 1432 maiden vaihdosta Oripään Hintun kanssa. Uusimista pyysivät noilla etsikkokäräjillä Simon Hendersson till Orippä ja Sigfrid Markusson jakoveljineen. VA Ylä-Satakunta KOa 97 f. 1483v. Piispan kirjeestä ks. edellä s On huomattava, että Hinte sai piispalta tiluksia Oripäästä ja luovutti samalla tälle mm. Annalan. Sipi Markunpoika oli ilmeisesti Annalan viljelijä, ja Simonin mukanaolo selittynee sillä, että hän tiesi omistavansa Hinten saamat tilukset. A-S mp: Loimijoen sk määrättiin 12 miestä jakamaan maat ja pyykittämään rajat emellan Sijmon Oripä och Erick Danskila (talo II). Kk Simon Orippän t > Thomas Kassi (sak.l.: Kässi, oli Kesärlän kylästä talosta I). Vuodelta 1554 tai 1555 peräisin olevassa rälssi- ja varustusluettelossa on Satakunnasta ilmoitettu neljä vapaasukuista (Frijborne), joiden tilojen varustuksesta ei ole ollut selvyyttä. Heistä ensimmäisenä on Simon Hindersson i Oripä. KA Strödda äldre räkenskaper, julk. Eric Anthoni aikakauskirjassa Historisk Tidskrift för Finland 1962 s. 175.

9 2100 Vuodelta 1562 on luettelo aatelin Suomessa omistavista tiloista ja kartanoista. Satakunnan aatelin joukossa on mm. Simon Hendersson Oripä. Hänellä oli vain oma asuinkartanonsa (tällaisia köyhiä rälssimiehiä kutsuttiin knaapeiksi). Kameralisia asiakirjoja III 2 s. 65. Kym 1557 Oripä: Simon Hen.ss. ruis 1½, ohra 1 pannia (= 50 kappaa). Kym 1564 Oripä: Simonij ohra ¾ pannia (= 15 kappaa). Lv 1564:5 (talo on ilmeisesti jaettu, ks. I b). Kym 1567 Orhipäby: Simon Henderss. ruis ¼, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Sak Loimijoen sk Simon Orippä t & Jöns ibm (verotila I), sk rälssitilan I b Esko Heikinpoika t > Simon Hen.sson ibm (veljesten keskinäinen tappelu), kk Simon Hen.sson j Orichpä herjasi Morthen Henricsson ibm (=? verotila IV:n Martti). PIETARI Loimijoen kk Tanskilan Vilppu t > knapes dreng i Orippä benemd Peder. (Kylässä oli selvästikin tuohon aikaan vain yksi knaappi eli Simo Heikinpoika). Keskiaikana rälssin eli verovapauden sai miehen ja hevosen varustamisesta sotaan. Siihen taloudellisesti pystyvät muodostivat erityisen vapaasäädyn, ja jos varustaminen meni polvelta toiselle ruvettiin puhumaan vapaasyntyisistä. Vielä Kustaa Vaasakin huolehti vain siitä, että tila pystyi todella varustamaan, ei niinkään varustajan syntyperästä. Mutta vähitellen oli muodostumassa aateli, jonka parissa oli tärkeintä tuo syntyperä, ei varustaminen. Ruvettiin vaatimaan, etteivät aatelin ulkopuoliset voi saada verovapautta. Niinpä Juhana III toimeenpani mm. Satakunnassa 1577 tutkimuksen siitä, kuinka paljon rälssimaata oli joutunut talonpoikaisiin käsiin. Tällöin havaittiin Oripäässä se, että Simon Henrikinpojan tila oli joutunut talonpoikaiselle vävylle Vilppu Tuomaanpojalle, joka kyllä oli tehnyt ratsupalvelusta varallisuutensa mukaan yhdessä muiden kanssa. KA Finska Cameralia vol. 2. knaappitila I b ESKIL HENRIKINPOIKA A-S mp: Loimijoen sk Erick Bruncka i Orippä (entinen piispantila III) t & Eskil Hendrickson ibidem. Vuonna 1562 Eskel Hendersson Oripä on mukana Suomen aatelin tiloista ja kartanoista tehdyssä luettelossa. Kameralisia asiakirjoja III 2 s. 65. Eskelin tila on ilmeisesti osa Simonin knaappitilasta. Kym 1564 Oripä: Eskill ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). Lv 1564:4. Kym 1567 Orhipäby: Eskel Henderss. ruis ¼, ohra ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Satakunnassa 1577 pidetyssä rälssitarkastuksessa todettiin, että Eschell Hindersson Orippää oli itse aff frelsitt (= rälssisukua), mutta hän oli ottanut vaimokseen talonpojan tyttären Yläneeltä. Kuitenkin oli suorittanut ratsupalvelunsa varallisuutensa mukaan. KA Finska Cameralia vol. 2. Sak sk Eskill Hen.sson Orippä t > knaappitilan I a Simon Henrikinpoika (veljekset?).

10 2101 Oripään kylässä taloihin sijoittamatta: PIRITTA Loimijoen lk määrättiin 6 miestä erottamaan Biritt i Orhippä lle hänen isänperintönsä Seppälän (Hopeaseppälän) Ablunian maista. Kuitenkin Ablunian lapset saivat pitää sen irtaimen, jonka heidän isoisänsä Mikko oli heille antanut. Ablunialla oli tästä laamannin tuomiokirje. Kk määrättiin uudelleen 6 miestä jakamaan perintöosuudet emellan Ablunie i Seppelä oc Birita Orippä. Lk uusittiin se laamannintuomio, jolla Biritt i Orippä oli saanut isänperintömaansa vtof Ablunio i Seppälä ja jonka mukaan hänen (Piritan) veljenlapset olivat saaneet pitää heidän isoisänsä Mikon heille lahjoittaman irtaimen. Kihlakunnantuomiotkin oli ehditty antaa jutussa usein, ja Ablunia sai nyt 3 markan sakon niiden rikkomisesta. (Piritta oli siis Hopeaseppälän Mikon tytär, talo I, ja Ablunia Mikon miniä). Kk Birith Orippän tuomittiin maksamaan velkansa 23 markkaa Martti Kärjen vaimolle Elinalle (Mälläinen talo I). Sk Birith Orippän tuomittiin maksamaan velkansa 60 markkaa Huittisten Punolan (nyk. Vampulaa) talon I Heikille. Koska Piritta joutui makselemaan aika huomattavia velkoja, hänen täytyy olla suhteellisen varakkaan talon leskiemäntä. Parhaiten tulee kyseeseen Oripään verotila I. HEIKKI KLEMETINPOIKA Loimijoen sk Tanskilan Luukas (talo I) oli lyönyt pahoja haavoja > Hen. Clemetsson Kössi j Orippä. PAAVO TUOMAANPOIKA sk Poll Thomasson Orichpä vastuupakoilu. Oripään rajoista on säilynyt keskiajan tietoja, jotka eivät kuitenkaan käsittele tarkoin edellä esitettyjen talojen rajoja. Asiaa on selvitellyt Aulikki Ylönen teoksessaan Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865 s Ylönen on tavannut Oripään Iso-Kössin taloarkistosta otteeen Loimaan ym. syyskäräjien 1769 pöytäkirjasta, johon on merkitty piispa Maunu Tavastin päivätyssä kirjeessä olleita rajapaikkoja. Tätä luetteloa ei ole piispa Maunu Särkilahden kopiokirjaan otetussa Tavastin mainittuna päivänä annetussa kirjeessä, RA Skoklosters codex Aboensis f. 78v- 79. ANNALA yksinäistila Turun piispa Maunu Tavast on Turussa päivätyssä kirjeessä selostanut maiden vaihtojaan Oripään Hinten kanssa. Piispa sai Hinteltä Oripään kylässä olleita tiluksia vastaan Hinten hallussa olleen osan Tanskilasta sekä ett ödesgådz som heeter Annala kaikkine maineen, jotka ulottuivat Oripään eteläiseltä peltoaitaukselta till Lechttenoijansu ja sieltä Loimijoen ja Pyhän Martin pitäjän välistä rajaa myötäillen aina sinne asti, missä tuli vastaan Pappisten kylän raja, ja tästä skatasta eli jakokunnan perukasta Annalalle kuului sama osuus kuin itse kylässä. RA Skoklosters codex Aboensis f. 78v (kirjettä ei ole Mk:ssa). Pyhän Martin pitäjä eli Marttila ulottui keskiajan lopulla Partavahaan asti, jossa nykyisten Marttilan, Pöytyän ja Mellilän pitäjien yhtymäkohta on vieläkin (Aarno Malin, Satakuntalaisia

11 2102 asiakirjoja ja 1600-luvuilta, Satakunta VI s. 133 ja Aulis Oja, Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot s ). Partavahalta Oripään kaakkoisimpaan kulmaan on ohi Mellilän pitäjän alueen noin 13 km, ja on vaikea ajatella, että Oripään alueet olisivat edes 1432 ulottuneet niin kauas kaakkoon. Jos sijoittaa Pyhän Martin pitäjän sijaan Pöytyän, niin kaikki on kohdallaan. Maunu Tavast luovutti Turun piispanpöydälle mm. Danskila ok A ) nola (marginaalissa Anola) som wij fingom aff Hinti j Orhenpä, REA f. 210, Mk 483. Toisessa 4.9. (?) 1439 samasta asiasta laaditussa kirjeessä Annalan nimi kirjoitetaan A ) nola i Lodmaioki sokn. Kopioitsijan lähteelle laatimassa rubriikissa on Danskila et Annala jn parrochia Lodhmaiokij. Itse lähteessä on alleviivattu kohta, jossa määrätään, että jos Laitilan Syttö ja Rymättylän Taipale jostakin syystä joutuvat pois tuomiokirkon Pyhän Ruumiin alttarisäätiöltä jolle piispa oli ne juuri lahjoittanut niin Danskila ok A ) nola siirtyvät niiden tilalle piispanpöydältä alttarisäätiölle. REA 226v, Mk 484. Tanskilan viisi tilaa olivat edelleen piispanpöydällä 1547, jolloin peruutus kruunulle tapahtui. Sen sijaan Annalaa ei näy tällöin luetteloissa. Agricolan 1541 laatiman luettelon mukaan Syttö oli edelleen Pyhän Ruumiin alttarisäätiöllä, mutta Taipale on poissa kirjoista. Annalaa Agricola ei ole kuitenkaan maininnut. Se ei ole sen paremmin maakirjoissakaan, mutta asuttu se on (ks. Sipi Markunpoika). SIPI MARKUNPOIKA vuoden 1545 etsikkokäräjillä Simon Hendersson till Orippä och Sigfrid Markusson med flere sine skiftesbröder pyysivät piispa Maunun 1432 antaman maanvaihtokirjeen uusimista. Näin tapahtui, ja etsikkokäräjien kuninkaantuomiovaltaisten kirje esitettiin Loimijoen syyskäräjillä VA Ylä-Satakunta KOa 97 f. 1483v. Sipi on ehkä kiinnostunut asiasta Annalan viljelijänä, ja jakoveljet ovat Tanskilasta, sillä Annala on yhtä hyvin kuulunut Tanskilan kanssa yhteiseen jakokuntaan kuten kolme Oripään kylän entistä piispantilaa. Etsikkokäräjillä saatuun kirjeeseen on ehkä jo liittynyt se Aulikki Ylösen julkaisema rajaluettelo, josta edellä on Oripään yhteydessä puhuttu (s. 3). Rajaluettelo on ilmestynyt mukaan ehkä 1545, ehkä myöhemmin. A-S mp: lk Sigffred Anila vastuupakoilu. Kym 1557 Oripää (2:na entisten piispantilojen luettelossa): Siffred Marcuss. ruis ½, ohra ¼ pannia (= 15 kappaa). Vuoden 1564 luettelossa Sipiä ei ole, mutta Oripään rälssitila I b Eskil on. Onko Annala ollut Eskilin viljelemä? Kuningas Juhana III ilmoitti Upsalan linnassa päiväämässään kirjeessä pantanneensa Joensuun rouva Kerstinille tämän luovuttamasta kullasta ja hopeasta Loimijoen pitäjästä 7 tilaa, joista yksi oli j Oripäby. BFH IV 466. Koska Oripään kylän kaikki muut tunnetut tilat paitsi Annala ja Simon ja Eskil Henrikinpoikain tilat ovat vuoden 1571 hopeaveroluttelossa, niin kaiketi tuo pantattu Oripään tila on Annala ja siten poissa Eskililtä. Kerstin oli sotamarsalkka ja amiraali, vapaaherra Klaus Kristerinpojan (Horn) leski. Halikon Joensuu oli Horn-suvun huomattavin kartano.

12 2103 TANSKILA KLAUS LYDEKENPOIKA Oripäässä päivätyllä avoimella kirjeellään Hans Garp ja Olavi Illonpoika ilmoittivat saaneensa vaihdossa met beschelighom manne Clawus Lydkessone tämän osuuden j Danschilá. RA orig. perg., FMU II Klaus oli Turun linnanpäällikkö ja Maskun kihlakunnan tuomari ja Suomessa olevista unionikuninkaan palvelijoista siihen aikaan huomattavin. Hän oli selvästi saksalaista syntyperää. Messenius sanoo hänen olleen kotoisin Münsteristä. Yhdestäkään hänen Suomessa omistamistaan tiloista ei tiedetä, että se olisi ollut perintötila. Klaun asuinkartano oli Nousiaisten Nyynäinen, joten Tanskilassa hänen osuutensa on ollut yhden tai ehkä parinkin vuokramiehen viljelyksessä. HANS GARP, toinen Tanskilasta Klaun osuuden saaja, vaihtoi siihen osuutensa Yläneeltä, mutta hän näyttää pian luovuttaneen Tanskilan maat Oripään Hintille. Oripään kylässä hänellä oli 1432 ainakin eräitä niittyosuuksia. RA Skoklosters codex Aboensis f. 78 r-v. Hänen nimensä kirjoitetaan lähteissä 1421 Hanns Garpp (orig. FMU 1671), 1432 Hannus Garp tai Garpp (keskiaikaiset kopiot Codex Aboensis f , Mk 439) ja Hans Garp 1435 (RA orig. perg., FMU III 2158). Sekä etu- että sukunimi viittaavat Saksaan. Hannus on saksalainen lyhentymä Johanneksesta (USN s. 68) ja Garp on Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa keskiaikana käytetty nimitys näihin maihin hansakaupungeista muuttaneista saksalaisista (KLNM V p. 207). Hansin osuus niin Yläneellä kuin Tanskilassa oli veronalaista maata, koska 1421 nimenomaan huomautetaan, että rälssimies Klaus Lydekenpojan kanssa tehty vaihto ei vähennä kruunun veroa, koska Hans maksoi sitä sitten Tanskilassa yhtä paljon kuin ennen Yläneellä. Mikään tavallinen talonpoika Hans ei varmaankaan ollut, ennemmin Oripäähän muuttanut Turun porvarien sukua ja heidän yhdysmiehensä Turun ja Kokemäen välisen ratsutien varressa. OLAVI ILLONPOIKA vuonna 1421 osuutensa Yläneellä osuuteen Tanskilassa vaihtaneen miehen nimi kirjoitetaan alkuperäisenä säilyneessä kirjeessä Olaff Illompoyka, FMU II Kirjoituksessaan Keskiajan poika-loppuiset liikanimet Aulis Oja pitää ilmeisenä, että tämä Illompoyka on Alastaron Ilolasta. Kalevalaseuran vuosikirja Tarkempia nimivastineita on kuitenkin Kokemäeltä Villiön Ilolasta. Oleff Yloy oli lm 1497 (orig., FMU VI 4729) ja Kokemäen lautakunnassa oli 1442 Mattis Yllanpoyca ja 1446 Mattz Ylonpåika (orig. FMU III 2450 ja k FMU III 2851). Yhteys Turku-Kokemäki on voinut tässä tapauksessa aiheuttaa maanhankinnan ensin Yläneeltä, sitten Tanskilasta. HINTE (Hinti, Hintu, eri muodoista katso Oripää, Loimijoki I s. 144) luovutti 1432 kaikki tiluksensa i Danskila piispa Maunu Tavastin henkilökohtaiseen omistukseen. Vastineeksi hän sai tiluksia Oripään kylästä. RA Skoklosters codex Aboensis f Heikki eli Henrik. Heinrich nimen muoto Hinte, Hintu, Hinti on Länsi- Suomen keskiajan lähteissä harvinainen. Sen sijaan Paul Johansen esittää Viron rannikkoalueilta talonpoikien nimet Hint kolmesti,

13 2104 Hynte kerran ja Hyntenszoen kerran [Nordische Mission, Revals Gründung und die Schwedensiedlung in Estland (1951) s. 182, 263, 266, 171, 303]. Tanskilassa on ollut asutusta jo ennen v. 1421, jolloin Klaus Lydekenpoika vaihtoi osuutensa kylästä. Mutta uudisraivaus on ehkä ollut silloin vielä suhteellisen nuorta. Nimi johdetaan helposti tanskalaisista, mutta tämän ei tarvitse olla oikeaan osunutta. Danzigin yhden huomattavimmista hansakaupungeista nimi on viroksi Tanski (Johansen mt. s. 273) ja Ruotsin herrojen kirjurit ovat kirjoittaneet Danzska 1405 Upsalassa (orig. perg. FMU II 1228) ja usein e päätteisenä (Danske noin 1395, Danczske 1437, Danzke 1443 ja Dantske, kaikki Viipurissa, FMU I 1033, III 223, 2505, 2717). Länsisuomalaisilla päätteeksi on helposti tullut i samoin kuin Virossa. Danzigin kauppasuhteet Turkuun ovat huomattavasti lisääntyneet 1300-luvun lopulla ja olivat 1400-luvun alkupuolella vilkkaita. Vuonna 1439 Maunu Tavast lahjoitti Turun piispanpöydälle mm. Danskila oc Annola som wi fingom aff Hynti j Orhinpä j Lodmaioki sokn. REA f. 210, Mk 483. Samaan aikaan lisättiin ehto, jonka mukaan nämä tilat siirtyvät Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin alttarisäätiölle, jos eräät muut sille lahjoitetut tilat joutuisivat sieltä pois. REA f. 226v, Mk 484. Tanskilan osalta tätä mahdollisuutta ei koskaan tullut, vaan se peruutettiin kruunulle piispanpöydältä Tanskilan lampuotitilat suorittivat 1547 yhdessä kolmen Oripään talon kanssa sääntöverona 10 markkaa. VA 12. Se oli ilmeisesti vielä sama, mitä piispanpöydälle oli maksettu. Vuonna 1549 näiden kahdeksan talon maksu kruunulle oli jo 18 markkaa yhteensä. Tanskilan viiden talon kylvö oli 1549 kaikkiaan 44 pannia, VA 22. Vuonna 1564 ilmoitetaan, että Tanskilan tankoluku oli 24 ja tangon arvo oli 7½ markkaa (esim. Köyliön Polsussa se oli 60 markkaa). Tankoa kohti kylvettiin 2 pannia, mikä tekee yhteensä 48 pannia. VA 2159 f Vuonna 1569 esitetään muutoin samat tiedot, mutta kylän jokaiselta 24 tangonmaalta maksettiin vuokraa 5 äyriä, mikä tekee koko kylältä 15 markkaa, VA 2218 f. 58v. I MATTI MIKONPOIKA 1547 Madz Michelsson, VA Matz kylvö ruista 4, kevätviljaa 1½ pannia. Niittyjen tuotto 6 heinäkuormaa, VA 22. Vuosina tiedot ovat samat. Kym 1557 Matz Mickelss. ruis ½, ohra ½, kaura ¼ pannia (= 25 kappaa). Kym 1564 Matz ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Lv 1564:8. Kym 1567 Mattz Michelss. ruis ¼, ohra ½ pannia (= 15 kappaa). LUUKAS MATINPOIKA vuonna 1569 Lucas Matzsson kylvi ruista 4½ ja kevätviljaa 4 pannia, niittyjen tuotto oli 10 kuormaa, VA 2218 f. 58v. Lm Kokemäen kuninkaankartanossa pidetyillä etsikkokäräjillä Loimijoen puolesta Luchas Tanskila, valokopio

14 2105 Huittisten kirkonarkistossa säilytetystä originaalikirjeestä Aina Lähteenojan teoksessa Suur-Huittisten historia vuoteen 1639 s Lm Loimijoen sk Lucas Hen:sson (?) Danskilan, kk Lucas Mattzsson Danskilan. Sak sk Luchas Danskilan löi pahoja haavoja Oripään Heikki Klemetinpoika Kössiin (talo?). Kk Lucas Mattzsson Danskila t > talon IV Vilppu. Sk Lucas ij Danskila laiminlyönyt kyytivuoron. Hv 1571 Danskila: Lucas Mattzsson hopeaa 2½ luotia, ku 12, hev 1, härkiä 1, le 4, nk , la 8, oa 178:2, ny II ERKKI MIKONPOIKA 1547 Erich Mickelsson, VA Erik kylvö ruista 4 pannia, kevätvilja 1½ pannia, niittyjen tuotto 6 heinäkuormaa. Vuosina tiedot ovat samat. Kym 1557 Erich Michelss. ruis ½, ohra ½, kaura ¼ pannia (= 25 kappaa). Talot I ja II ovat ilmeisesti kantatilasta halottuja osia. A-S mp: sk määrättiin 12 miestä jakamaan maat ja asettamaan niille rajapyykit emellan Sijmon Oripä (rälssitila I a) och Erick Danskila. PERTTU ERKINPOIKA vuonna 1569 Berthill Erszon kylvi ruista 4½ ja kevätviljaa 4 pannia, niittyjen tuotto oli 10 kuormaa. VA 2218 f. 58v. Kym 1564 Bertill Erss. ohra ½ pannia (= 10 kappaa). Lv 1564:6. Kym 1567 Bertil Ericss. ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). Sak lk Simon klockare (Klokkarla talo I) t > Bertill Danskilan. Hv 1571 Danskila: Bertill Ersson hopeaa 3½ luotia, ku 7, hev 1, härkiä 2, le 3, nk , la 5, oa 115:3, ny III PIETARI PIETARINPOIKA 1547 Pedher Pederson, VA Peder kylvö 8 pannia ruista, 3 kevätviljaa. Niittyjen tuotto 12 heinäkuormaa. VA 22. Vuosina tiedot ovat samat. JUHO PIETARINPOIKA vuonna 1569 Jöns Perszon kylvi 4½ pannia ruista ja 4 kevätviljaa, niittyjen tuotto oli 10 kuormaa, VA 2218 f. 58v. Kym 1557 Jons Perss. ruis ½, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 20 kappaa). Kym 1564 Jons Perss. ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Lv 1564:6. Kym 1567 Ions Perss. ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia, papu 1 c (= 16 kappaa). Sak kk Jöns Persson Danskilan t & Oripään Martti (talo III tai IV). Hv 1571 Danskila: Jons Persson ku 4, hev 1, härkiä 1, le 3, nk , la 6, oa 125:2, ny IV

15 PRUSI ERKINPOIKA 1547 Brusius Erichson, VA Brusius kylvö 8 pannia ruista, 3 kevätviljaa. Niittyjen tuotto 12 heinäkuormaa. Vuosien tiedot ovat samat VILPPU PRUSINPOIKA vuonna 1569 Philpus Brusiuszon kylvi ruista 8 ja kevätviljaa 6 pannia, niittyjen tuotto oli 20 kuormaa. VA 2218 f. 58v. Kym 1557 Philpus Brusiuss. ruis 1, ohra ½, kaura ½ pannia (= 40 kappaa). Kym 1564 Philippus ruis ½, ohra ½, kaura ½ pannia (= 30 kappaa). Lv 1564:9. Kym 1567 Filippus Ambrosiuss. ruis ¼, ohra ½, kaura ½ pannia, papu 1 c (= 26 kappaa). Sak kk Philpus Danskilan t > Oripään knaapin Simon Henrikinpojan renki Pietari. Sk 1561 Philpus Danskilan t & Oripään Erick Bruka (ent. piispantila III). Kk 1565 Lauroisten Knuut (talo I) t > Philpus Danskilan. Kk talon I Luukas Matinpoika t > Philpus ibm. Hv 1571 Danskila: Philpus Brusiusson ku 7, hev 1, härkiä 2, le 5, nk , la 9, oa 172:5, ny V MARTTI TUOMAANPOIKA 1547 Mårthen Tomasson, VA Morthen kylvö 8 pannia ruista, 3 kevätviljaa. Niittyjen tuotto 12 heinäkuormaa. Vuosina muutoin samat, mutta niittyjen tuotto 14 heinäkuormaa. JAAKKO ERKINPOIKA vuonna 1569 Jacob Perszon kylvi ruista 4½ ja kevätviljaa 4 pannia, niittyjen tuotto oli 10 kuormaa. VA 2218 f. 58v. Kym 1557 Jacop Erss. ruis ½, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 20 kappaa). Kym 1564 Jacop Erss. ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). JUHO ERKINPOIKA Kym 1567 Ions Ericss. ohra ½, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Sak kk Jönns Erson Danskila vastuupakoilu. Hv 1571 Danskila: Jons Ericksson ku 7, hev 1, härkiä 1, le 2, nk , la 3, oa 73:3, ny taloihin sijoittamatta: AMBROSIUS SIPINPOIKA sak lk Ambrosius Sig d zsson Danskila t > nimismiehen renki (Virttaan Mikkolasta). Loimaan kirkkopitäjä Niinijoen neljännes jatkuu. Kylien ja talojen kuulumisessa neljänneksiin ratkaisee vuoden 1540 maakirja. Saman maakirjan mukaan tapahtuu talojen numerointi kylässä. Yksinomaan kymmenysluetteloissa olevat talot sijoittuvat niiden mukaan, jos ei maantieteellinen paikka ole vallan muualla. Haaroisten jakokunta

16 2107 HAAROINEN Haraby mk , Haras mk , Harais by mk 1544, 1546, 1552, Haraby mk 1554, Haroij by mk Vuonna 1541 kylä siirrettiin Alastaron neljännekseen, mutta vasta 1546 maakirjaan tullut talo jäi Niinijoen neljännekseen. I a + b JAAKKO MARTINPOIKA mk , äv 1540:4, 1541:4½, 1544:3½. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 8, nk 3, la 8, ny Iacop Haraisten mk 1546, Jacop Harais mk 1552, Jacop Mortenss. mk Lv 1556:10. I a PIETARI JAAKONPOIKA mk , äv 1558:3½, 1561:1 ¾, 1562:3½, 1564:1 ¾. Per Iacobszonn mk Kym 1558 Pedher ruis ½, ohra ½, kaura ½ pannia (= 30 kappaa). Lv 1558:6. Kym 1559 Pedher ruis ¼, ohra ½, kaura ¼ pannia (= 20 kappaa). Kym 1561 Per ruis ½, ohra ½, kaura ¼ pannia (= 25 kappaa). Kym 1562 Per ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ (= 15 kappaa). Kym yht.ka. 26 2/3, :18 1/3, :10 kappaa. Lv ka: :9 1/3, :4 2/3, :1 5/6 naulaa. A-S mp: sk Per Haaran t > talon II Martti. Sak tk Per Haraon laiminlyönyt kyytivuoron, kk Per Haran laiminlyönyt kyytivuoron, kk-sk Per Harain t > Hen. Astia (kylä?), Per Harain oli yksi niistä 49 loimijokelaisesta, jotka olivat kieltäytyneet Kokemäenkartanon sillan kunnossapidosta. Velvollisuus oli Kokemäen, Huittisten ja Loimijoen hallintopitäjillä. kk Per Iacopsson ij Haran t & Lappjoen Reko Olavinpoika (talo I). Hv 1571 Haraby: Per Jacobsson ku 4, hev 1, härkiä 1, le 1, nk , la 4, oa 64:-, ny 7. I b PENTTI PERTUNPOIKA mk 1561-, äv 1561:1 ¾. Bengtt Bertiilszon mk 1569, Bertilson mk Kym 1561 Benchtt ruis ½, ohra ½, kaura ¼ pannia (= 25 kappaa). Kym 1562 Benchtt ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Kym ka :19 1/9, :10. Lv ka :4, : 1 11/12. Sak sk Bengh Haraby t & talon III Matti Juhonpoika. Lk Bengdh Haaraby ei ollut suorittanut ajoissa vuotuista veroa eikä muitakaan ulostekoja. Hv 1571 Haraby: Benctt Bertiillsson ku 4, hev 1, härkiä -, le 2, nk , la 4, oa 57:6, ny 7.5. II MARTTI PIETARINPOIKA mk , äv 1540:3, 1541:4½, 1544:1½, 1554:1, 1564:1:6. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 3, nk 1, la 4, ny 8. Morthen Har. mk 1546, Morthen Harais mk 1552, Morthen Persson (Perss., Person) mk Kym 1558 Morthen ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ (= 15 kappaa). Kym 1559 Morthen ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼. Kym 1561: Morthen ruis ¼, kaura ¼ (= 10 kappaa). Kym 1562 Morthen ruis ¼, kaura ¼. Kym ka :10, :10, :8 1/3. Lv 1556:2, :2, :3, :1 5/12.

17 2108 A-S mp: kk Hartoisten talon II Matti t > Mortten Haroijn, kk Morthen Haraijn t > Erich Prwka (Oripää lampuotitila III). Sak kevk 1556 Morthen Haraldh laiminlyönyt kyytivuoron, kk Lappjoen Kaarina t > Morthen Haras hustru, kk-sk Ämmäisten Martti (talo II) t > Mårthen Harain. MARTTI MARTINPOIKA mk 1569, äv 1569:1 ¼. Morthen Morthens n mk Kym ka :8 1/3, lv :1 1/6. Sak sk Morthen ij Hara huonot aidat ja sillat. Hv 1571 Morthen haff:r intz (ei ole mitään). III MATTI JUHONPOIKA mk 1546-, äv 1546:2, 1554:2½, 1570:3½. Madz Harais mk 1552, Madz Ionss. mk , Madz Jönson mk 1558, Madz Iönss. mk1559, Madz Iönnszon mk Kym 1558 Madz ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Lv 1558:2. Kym 1559 Madz ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia. Kym 1561 Madz ruis ¼, ohra ½, kaura ¼ pannia (= 20 kappaa). Kym 1562 Madz ruis ½, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 20 kappaa). Kym ka :15, :20, :12 1/5. Lv 1556:5, :4, :4 1/3, :2 3/5. Sak kk Madz Harainn laiminlyönyt kyytivuoron, huonot aidat ja sillat, sk talon I b Pentti t > Madz Jonsson ibm. Hv 1571 Hara: Mattz Jonsson ku 6, hev 1, härkiä 2, le 2, nk , la 5, oa 117:2, ny AMBROSIUS MATINPOIKA sak sk Ambrosius Mattzsson Haroin t > Virttaan Markku Heikinpoika (talo I). LAPPJOKI entisiä kirkontiloja (eivät piispalla). Kylän kaksi lampuotia olivat sarkajaossa, kummallakin kuusi tangonalaa. Peltojen maanlaatu oli jäykkää savea. Jokavuotinen lannoitus oli tarpeen. Paikka oli hallapesä, laidun köyhä. VA 2218 f. 43v. Kruunulle peruuttamisen jälkeen kylä oli 1550-luvulla läänitettynä Kustaa Vaasan keittiömestarille Joakim Bulgrinille. Tämä oli Venäjän sodan aikana erään ruotsalaisen jalkaväkilippukunnan päällikkönä sekä Hämeen ja Uudenmaan joukkojen ylipäällikön apulaisena (Arvo Viljanti, Gustav Vasas ryska krig s. 322, 497, 617, 622, 662-3). Vuosina Lappjoki luettiin kuninkaan omaan ja perintöön. Kuningas Juhana panttasi mm. j Låppeiockiby två gårder --- vdj Loimijockij sochnn Joensuun rouva Kerstinille, vapaaherra Klaus Kristerinpojan (Horn) leskelle, BFH I 466. Lampuotitilojen väki: KAARINA A-S mp: sk Hartoisten Matti (talo II) t > Kadrin Lappioelda. Sak kk Karin Lappioen t > Haaroisten Martin (talo II) vaimo. I

18 2109 TAPANI kym 1558 Staffan ruis ¼, ohra ¼, papu ¼ pannia (= 15 kappaa). Lv :3-3½. Kym 1559 Staffan ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Kym 1561 Staffan ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). Kym 1562 Staffan ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Lv : kylvö ruista 6, kevätviljaa 4½ pannia. Niittyjen tuotto 10 heinäkuormaa. Inventaariokarjana oli hoidossa 3 lehmää ja nuorta karjaa, joista maksettiin 3 leiviskää voita. VA 2140 f , Läntinen, Kuninkaan perintöä ja omaa s Kym ka :15, :13 1/3, :10½. Lv ka :3-2. REKO TAPANINPOIKA kym ka: 10. Lv ka 7/8. Vuonna 1569 Grels Staffanszon kylvi ruista 3 ¼ ja kevätviljaa 2 pannia, niittyjen tuotto oli 8 kuormaa. Vuokra oli ruista 5 ja maltaita 5 pannia, voita 3 leiviskää. Sak kk Grels Jacopsson i Lapioki t > Haaroisten talon I Pietari Jaakonpoika ja tämä t > Grels Olofsson (?) ij Lapioki. II PENTTI kym 1558 Bencth landbo ruis ¼, ohra ¼ (= 10 pannia). Lv 1558:2, 1559:3. Kym 1559 Bencth ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Kym 1561 Bengtt ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). Kym 1562 Bencht ruis ¼, ohra ¼, pavut ¼ pannia (= 15 kappaa). Lv :2-2. Kylvö 1562 ruis 6 ja kevätvilja 4 pannia. Niittyjen tuotto 10 heinäkuormaa. Inventaariokarja sama kuin talossa I. Kym ka:15, :13 1/3, 1564:10, 1567:10. Lv 1564:2, 1567:1½. HEIKKI PENTINPOIKA kym 1565:10, kym ka 8 1/3. Lv 1565:1½, ka 1 1/3. Vuonna 1569 Hendrich Bengtson kylvi ruista 3 ¼ ja kevätviljaa 2 pannia, niityt tuottivat 8 kuormaa. Vuokra oli ruista 5 ja maltaita 5 pannia, voita 3 leiviskää. HARTOINEN Hardois mk 1540, 1544, 1546, 1552, , kym , Hartoijs mk , Hartuis mk I a + b Kokki SIPI mk , äv 1540:4½, 1541:5, 1544:4. Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 5, nk 1, la 8, ny Sig d Hardhois mk 1541, Sig d Hardois mk 1546, Siff d Hartoijs mk MARTTI A-S mp: sk tuomittiin Mortthen Hardos maksamaan velkansa Mäenpään Yrjölle (kylä?). I a JAAKKO ESKONPOIKA mk , kym , äv 1554:4, 1559:3½, 1562:2½, 1564:3½. Jacop Eskills. mk , Jacop Eskilsonn mk Kym 1558 Jacopp ohra ¼, kaura ¼ pannia, papu 1 c (= 11 kappaa). Lv 1556:3. Kym 1559 Jacopp ruis ¼, ohra ¼ pannia (= 10 kappaa). Kym 1561 Jacop ruis ¼, ohra ½ pannia (= 15 kappaa). Kym 1562 Jacopp ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Kym ka :8 2/3, :15, :11 2/3. Lv ka :3 1/3, :2 1/6, :1 5/12.

19 2110 A-S mp: kk Jacop ibidem (Hartoisten) oli muiden kylän isäntien kanssa vallannut Hurskalan Vilpulta (talo I) maata ja korjannut siltä sadon. Vilpulla oli saman palstan omistuksesta jo aiempi kihlakunnantuomarin kirje. Hartoislaiset saivat kukin 40 markan sakon, mutta jokainen maksoi kruunulle vain 2 markkaa, koska lautakunta oli pyytänyt heille helpotusta (sak.l). Sk Jacop Harduisten huonot aidat ja sillat. Lk määrättiin 12 miestä tutkimaan, omasiko Jacop Hartois jonkin osuuden Hurskalan puolella, ja käymään Jaakon ja Hurskalan Matin (talo I) maiden rajat. Niistä oli jo aiempi kihlakunnantuomarin kirje. Samoilla käräjillä Jacop Hartoisten sai kolmen markan sakon, koska hän ei ollut maksanut velkaansa vanhalle kirkkoherralle, herra Olaville, vaikka siitä oli jo olemassa tuomio. Kk Jacop Hardoijsthen sai kolmen markan sakon tuohien kiskomisesta Auvaisten Fransin (talo I) metsästä. Sk Iacob ibidem (Hardoijsten) oli velkaa Sieppalan Erkille (talo I). Se oli maksettava kolmen viikon sisällä. Sak kk Jacop Hartosthen vastuupakoilu. Kk Jacob Hardoisten laiminlyönyt kyytivuoron, huonot aidat ja sillat. Sk 1561 Jacop Hardois laiminlyönyt kyytivuoron. Vuonna 1551 Jacop Eskillson aff Hartois osti 1½ ruista Kokemäenkartanosta. VA 1944:8. JAAKKO MARTINPOIKA mk 1569, äv 1569:3½. Jacob Morthenszon mk I a ESKO JAAKONPOIKA mk 1570-, kym 1569-, äv 1570:1 ¾. Eskill iacopson mk Sak kk Eskil Jacobsson Hardois Kokemäenkartanon silta rakentamatta. Kym ka:5. Lv ka 1 1/3. Hv 1571 Hartuijs: Eskill Iacobsson ku 2, hev 1, härkiä -, le -, nk , la 1, oa 20:-, ny I b MARTTI SIPINPOIKA mk 1570-, kym 1569-, äv 1570:1 ¾. Morthen Siffredzson mk Kym ka:5½. Lv ka :1 1/3. Hv 1571 Hartuijs: Mårten Siff d son ku 2, hev 1, le -, nk , la -, oa 25:-, ny 4. II MATTI PIETARINPOIKA mk 1540-, äv 1540:4, 1541:5, 1544:4, 1546:2½, 1552:4, 1554:öde. Taloa ei ole maakirjoissa , mk 1558 Madz Henderson äv 2. Äv 1559:2 ¼, 1564:2 Karja 1540: hev 1, härkiä 2, le 4, nk 4, la 5, ny Madz Hardhois mk 1541, Madz Peerszon mk 1569, äv 2. Kym 1558 Madz ohra ¼ pannia (= 5 kappaa). Kym 1559 Madz ohra ¼ pannia. Kym 1561 Madz ruis ¼, ohra 1/6 pannia (= 8 1/3 kappaa). Kym 1562 Madz samoin kuin Kym ka :6 2/3, :8 8/9, :6. Lv ka :1 2/3, :3 1/3, :1 ¼. A-S mp: kk Madtz Hartuisten t > Haaroisten Martti (talo II), Madtz Hartoisten 40 markan sakko samasta asiasta kuin talon I Jaakko, maksoi kruunulle 2 markkaa. Sk Madz Harduisten t > Lappjoen Kaarina. Sk Madz Hardoijsten oli velkaa Sieppalan Erkille (talo I).

20 2111 Sak kk Madz Persson ibm (Hardois) Kokemäenkartanon silta rakentamatta. Hv 1571 Hartuijs: Mattz Persson ku 2, hev -, härkiä -, le -, nk , la -, oa 17:-, ny 2. III Holli PERTTU HEIKINPOIKA mk 1554-, äv 1554:4, 1558:1½, 1559:2 ¼, 1564:2. Bertiill Henderszon mk 1569, Bertill Hendrichs. mk Lv 1556:1. Lv ka :2, :2, :1 1/6 naulaa. Kym 1558 Bertill ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 10 kappaa). Kym 1559 Bertill ruis ¼, kaura ¼ pannia. Kym 1561 Bertill ruis ¼, kaura ¼ pannia. Kym 1562 ruis ¼, ohra ¼, kaura ¼ pannia (= 15 kappaa). Kym ka :6 2/3, :11 2/3, :7 2/3 kappaa. A-S mp: sk Berttil ibidem (Hardos) oli velkaa Mäenpään Yrjölle (kylä?). Kk Berttil ibidem (Hartoisten) sakko 40 markkaa samasta asiasta kuin talon I Jaakko, maksoi kruunulle 2 markkaa. Sak tk Bertill Hartosthen laiminlyönyt kyytivuoron. Kk Bertill ibm (Hardoisten) laiminlyönyt kyytivuoron, huonot aidat ja sillat. Kk Bertil Hendersson ibm (Hardois) Kokemäenkartanon silta rakentamatta. Hv 1571 Hartuijs: Bertill Hen:sson ku 4, 1 ikäloppu hevonen, härkiä -, le 1, nk , la 1, oa 45:4, ny Hurskalan jakokunta HURSKALA Hurskala mk , 1554 Kylä luettiin Torkkalaan mk 1544, 1546, 1552 I Salli VILPPU MIKONPOIKA mk , äv 1540:4, 1541:5½, 1544:4, 1559:3½, 1561:1 ¾ Karja 1540: hev 1, härkiä 4, le 7, nk 1, la 7, ny Philpus Hurska mk 1552, Filpus Madzson (?) mk 1558, Philippus Michelss. mk 1559, Philpus Mickilss. mk A-S mp: kk Philppus Hurskala sai oikeuden vapaasti nauttia sitä maata, jonka Hartoisten boar olivat häneltä vallanneet. Vilppu oli siitä jo aiemmin saanut kihlakunnantuomarin kirjeen. Hartoislaisten piti palauttaa Vilpulle korjaamansa sato. Lk tuomittiin erlig oc velbördig man Anders Väsgött (= Pohjanmaan tuomari Anders Vestgöte, jonka asuinkartano oli Pirkkalan Viikki) saamaan kolme lammasta af Philppus Hurskala niiden tilalle, jotka Vilpun koira oli purrut kuoliaaksi. Samalla Vilppu sai kolmen markan sakon, koska hän oli jatkuvasti pitänyt laitonta koiraa, vaikka hänelle oli siitä usein huomautettu. (Kristoffer-kuninkaan maanlain rakennuskaaren luvussa 47 on määrätty, että kahdesti kotieläimiä kuoliaaksi purrut koira pitäisi hävittää tai maksaa sakkoa 6 äyriä). Selittämättä jää, miten Anders Vestgötellä oli lampaita lähellä Hurskalaa. Lv 1556:2 MATTI VILPUNPOIKA mk 1561, 1564-, kym 1558-, äv 1561:1 ¾, 1564:2, 1569:1 ¾. Madz Philpuszon mk