LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupapäätös Nro 71/2011/1 Dnro LSSAVI/465/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa-asia, Kokkola HAKIJA Mukkala Sami Hakalantie Ruotsalo ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilan vuonna 2008 valmistuneessa pihattonavetassa on 65 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Pihaton pinta-ala on m 2 ja sen yhteydessä on maitohuone, tekninen huone sekä toimisto ja sosiaalitiloja. Pihatossa on luonnollinen harjailmanvaihto. Toimintaa laajennetaan ja nykyisen navetan eteläpäähän rakennetaan laajennusosa, jonka pinta-ala on 830 m 2. Laajennusosaan sijoitetaan 59 hiehoa ja rehunkäsittelytiloja. Laajennuksen jälkeen tilalla on 134 lypsylehmää, 85 hiehoa ja 36 vasikkaa (alle 6 kk). Maitoa tuotetaan 1,3 miljoonaa litraa vuodessa. Lypsykarjapihatto sijaitsee Kokkolan kaupungin Ruotsalan kylässä tilalla Mukkala RN:o 11:18. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 11 a: Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle edellyttää ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti: Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen laajennus on toiminnan olennainen muutos. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a: Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudalle taikka kyseessä on muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään lihasian eläinsuojaa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Hakemusta on täydennetty vastineen antamisen yhteydessä asemapiirroksella, josta käy ilmi kuivalantalan sijaintipaikka. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lypsykarjapihatto sijaitsee Kokkolan kaupungin Ruotsalan kylässä noin 12 km:n päässä Kokkolan keskustasta. Tilakeskuksesta lounas- ja luode välisellä sektorilla on asuinrakennuksia, joista lähin sijaitsee noin 105 m lounaaseen nykyisestä eläinsuojasta. Eläinsuojan laajennusosa sijoittuu siten, että etäisyys laajennusosan rehunkäsittelytilan ja lähiasutukseen välillä on 98 m ja laajennusosan eläintilan ja lähiasutukseen välillä on 120 m. Nykyisin käytössä oleva lietesäiliö sijaitsee noin 160 m:n päässä lähimmästä asuinrakennuksesta. Uusi nyt rakennettava lietesäiliö sijoittuu eläinsuojan taakse poispäin lähiasutuksesta. Käytöstä poistettu vanha lietesäiliö, joka otetaan laajennuksen yhteydessä käyttöön, sijaitsee noin 85 m:n etäisyydellä lähiasutuksesta. Tilakeskus sijaitsee Kälviänjoen vesistöalueella Kälviänjoen alaosan alueella (50.001). Lähimmät vesistöt ovat Perämereen laskeva Kälviänjoki noin 400 m etelään ja Vähäjärvi noin 1 km koilliseen tilakeskuksesta. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee yli 10 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta. Tilalta noin 600 m luoteeseen sijaitsee luonnonsuojelualue (Nurmelan männikkö).

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Pihattonavetassa on tilat 65 lypsylehmälle, 60 hieholle ja 15 nuorkarjalle (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan jatkamalla ja leventämällä nykyistä pihattonavettaa sekä muuttamalla nykyisissä tiloissa olevat hiehopaikat lypsylehmäpaikoiksi. Laajennuksen jälkeen pihattonavetassa on yhteensä 134 lypsylehmää, 85 hiehoa ja 36 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Pihattoon sijoitetaan toinen lypsyrobotti. Tilalla tuotetaan maitoa 1,3 milj. kg vuodessa. Esikuivattua säilörehua valmistetaan vuodessa tn, ja se varastoidaan kahdessa laakasiilossa (1 728 tn) ja loput (noin tn) pyöröpaaleissa. Lannan ja jätevesien muodostuminen ja varastointi Eläinsuoja toimii lietelantajärjestelmällä. 0-2 kk:n ikäiset vasikat (25 kpl) hoidetaan kuivikelantamenetelmällä. Laajennuksen jälkeen vuodessa muodostuu laskennallisesti lietelantaa m 3 ja kuivikelantaa 100 m 3. Tilalla on kevytkatettu alakautta täytettävä m 3 :n ja kiinteäkatteinen 700 m 3 :n lietesäiliö, joka ei ole ollut käytössä. Lisäksi tilalla on kattamaton kuivalantala, jonka pinta-ala on 70 m 2, reunojen korkeus 120 cm ja tilavuus 150 m 3. Lantalan ajoluiskan korkeus on 50 cm ja se on varustettu lastausalustalla. Eläinsuojan itäpuolelle rakennetaan tilavuudeltaan m 3 :n suuruinen kevytkatettava alakautta täytettävä lietesäiliö sekä betonikatettu pumppukaivo. Lietetilavuutta tulee olemaan yhteensä m 3. Maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 400 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Laakasiiloissa muodostuva puristeneste varastoidaan myös lietesäiliössä. Laskennallisesti laakasiiloissa muodostuu puristenestettä 0,05 m 3 /rehutonni eli noin 86 m 3 vuodessa. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Toiminnanharjoittajalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä 144 ha, josta omaa peltoa 50 ha, vuokrapeltoa 23 ha ja sopimuspeltoa 71 ha. Hakemuksen mukaan lannan lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 30 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 40 % kesällä viikkojen aikana ja 30 % syksyllä viikkojen aikana. Laidunnus Uuden nautakasvattamon valmistuttua tilalla laidunnetaan 22 ummessa olevaa lehmää ja 70 nuorkarjaa satunnaisesti kesäaikana 5 kk:n ajan.

4 Jätteet Varastot 4 Laidunalaa on käytössä eläinsuojan ympäristössä 4,8 ha ja laidun ei rajoitu vesistöön. Eläimet pidetään laitumella ulkona myös öisin. Laitumella on siirrettävä juottopaikka. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, loisteputket ja akut toimitetaan jäteasemalle ja metalliromu romunkeräykseen. Pilaantunut rehu sijoitetaan kuivalantalaan ja levitetään lannoitteeksi pellolle. Tilalla on litran suuruinen polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu laponestolla. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa tynnyreissä kalustovarastossa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikenne on tavanomaista maatalousliikennettä. Sesonkiluonteisesti liikennettä lisäävät rehunkorjuu sekä lannan ajo keväällä ja kesällä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kotieläinsuojan laajentaminen toteutetaan nykyisen rakennuksen yhteyteen sijoitettavalla lisäosalla. Toiminnan laajentamisella ei hakemuksen mukaan ole merkittävää vaikutusta kotieläinsuojan ympäristövaikutuksiin nykytilanteeseen nähden. Toiminta talouskeskuksessa pysyy suunnilleen nykyisellään. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tila toimii Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet erilaisten poikkeustilanteiden kuten sähkökatkosten varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kokkolan kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.

5 5 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksessa olivat mukana valvova viranomainen ja lupaviranomainen. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Kokkolan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. 1. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannanlevityksessä nitraattiasetuksessa (931/2000) sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä, kun ne aikanaan astuvat voimaan myös Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella. 2. Lietelannan levittäminen pohjavesialueella olevalle pellolle on kielletty pohjaveden pilaantumisvaaran takia. Tämä tulee huomioida lupamääräyksissä. 3. Eläinsuojan WC- ja sosiaalijätevesien käsittely on järjestettävä siten, että se täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön kerättävää lietettä ei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). 4. Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisia tai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1 m 3 :n säiliöstä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m 3 :n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön ja lapon estolaittein. Tilalla oleva 2,5 m 3 :n polttonestesäiliö tai jakelualue ei täytä em. vaatimuksia. Vaatimukset on täytettävä hankittaessa uusia säiliöitä. Em. vaatimukset ja siirtymäaika vastaavat sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Vaatimukset on syytä kirjata lupamääräyksiksi.

6 6 5. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. 6. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. - Tuotanto: Lypsylehmien määrä - Jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat - Lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannanvastaanottopaikka ja lannanluovutus sopimukset. - Eläinsuojassa tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet - Poikkeukselliset tapahtumat toiminnassa Poikkeuksellisista tapahtumista on ilmoitettava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että eläinyksikkömäärä lisääntyy noin kaksinkertaiseksi. Eläinsuojan laajennus sijoittuisi osittain lähimmän naapurin asuinrakennuksen suuntaan, jolloin etäisyys eläinsuojan ja asuinrakennuksen välillä jää alle 100 m:n. Hakijan tulee ensisijaisesti selvittää vaihtoehtoista mahdollisuutta eläinsuojan laajentamiselle, jotta vähintään nykyinen etäisyys säilyisi. Ympäristölupahakemuksen mukaan hakijalla on tarkoitus ottaa käyttöön vanha katettu noin 700 m 3 :n lietelantasäiliö, joka on poistettu käytöstä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaisesti (Dnro LSU-2007-Y-302). Lisäksi hakemusasiakirjojen mukaan on tarkoitus rakentaa uusi kelluvalla katteella varustettu m 3 :n lietelantasäiliö vanhan samansuuruisen lietelantasäiliön viereen sen pohjoispuolelle. Lisääntyvien hajuhaittojen välttämiseksi hakijan tulee selvittää mahdollisuutta toteuttaa laajennuksen jälkeen syntyvän lisääntyneen lietelannan mukaisen uuden lietelantasäiliön rakentamista etäsäiliönä. Tilalla olevasta betonirakenteisesta kuivalantalasta tulee esittää selvitys, josta ilmenee sen sijainti. Ympäristölupaan tulee sisällyttää lupamääräyksiä hajuhaittojen vähentämiseksi aiempaan ympäristölupaan sisältymättömien kahden rakennusluvalla rakennetun säilörehun laakasiilon osalta. Polttoainesäiliöiden sijainti ja käyttöpaikat tilalla tulee ohjata lupamääräyksissä ympäristöturvallisiksi ja toimenpiteille tulee asettaa tiukka aikaraja. Muilta osin elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmällä ei ole erityistä huomautettavaa hakemuksen johdosta.

7 7 Muistutukset ja mielipiteet 1) AA:T kertovat saaneensa rakennusluvan Kokkolassa Hakalan tilalla RN:o 11:11 osoitteessa Hakalantie 50 sijaitsevan asuinrakennuksen peruskorjaukselle. Peruskorjaus on alkanut ja korjauksen jälkeen he muuttavat taloon asumaan vakituisesti. Talo sijaitsee 100 m:n päässä hakijan nykyisestä navettarakennuksesta. AA:t toivovat, että lupaehdoissa otettaisiin huomioon laajennuksesta mahdollisesti johtuva hajuhaittojen lisääntyminen. Lisäksi he ovat huolissaan raskaan liikenteen lisääntymisestä etenkin heidän talonsa vieressä sekä yleisestä liikenneturvallisuudesta Hakalantiellä. Hakijan kuuleminen ja vastine Muistutuksen johdosta hakija antaa seuraavan vastineen: Ympäristölupahakemuksessa tarkoitettu laajennus vaikuttaa hyvin vähän nykyisen kotieläinrakennuksen ulkomittoihin. Merkittävimmän osuuden laajennuksesta muodostaa rakennuksen leveyssuunnassa toteutettava lisärakentaminen, joka suuntautuu eläinsuojan taakse poispäin muistuttajien käytössä olevasta asuinrakennuksesta. Kotieläinsuojan tavanomaisesta toiminnasta syntyvät ympäristövaikutukset ovat ensisijaisesti ilmanvaihdon kautta lähiympäristöön kulkeutuvat hajut. Seuraavaksi merkittävin vaikutus muodostuu lannan käsittelystä, jolloin ympäristövaikutukset ilmenevät lähinnä sekoittamisen ja pumppaamisen aikaisina hajuina sekä kohonneina liikennöintimäärinä lyhytkestoisten levityssesonkien yhteydessä. Naudan lietteen kuorettumisominaisuuden sekä kelluvan turvekatteen käytön ansiosta ei lannan varastoinnin aikaisia päästöjä ilmaan voida edellä mainittujen tekijöiden rinnalla pitää erityisen merkittävinä. Suunniteltu eläinmäärän laajennus tukeutuu suurelta osin nykyisen kotieläinsuojan toimintaan. Paikkaluvun lisäys voidaan toteuttaa pitkälti sisäisin tilajärjestelyin, eikä eläinsuojan fyysinen koko kaksinkertaistu vaikka eläinmäärä kasvaakin. Kotieläinsuojan ilmanvaihdon kautta lähiympäristöön kulkeutuvista hajuista on usein lähes mahdotonta arvioida eläinsuojassa pidettävien eläinten kokonaismäärää. Hajujen määrä ei siten lisäänny lineaarisesti eläinmäärän lisääntymisen kanssa. Hakija on huomioinut lähialueen muun maankäytön laajennusosan sijoittelussa. Lietteen varastoinnin hajuhaitat pyritään minimoimaan kelluvien katteiden avulla. Nykyaikaista tehokasta levityskalustoa käyttäen lannanlevityssesongit ovat jaksollisia ja verrattain lyhyitä, joka vaikuttaa suoraan myös voimakkaiden hajujen esiintymiseen. Lannan kokonaismäärän lisääntymisestä huolimatta näiden jaksojen osuus eläinsuojan ympärivuotisesta kokonaistoiminta-ajasta on pieni. Huomattakoon, että esimerkiksi lokakuun-toukokuun välisenä aikana lantaa ei ajeta lainkaan.

8 8 Hakija on järjestänyt liikenteen kotieläinsuojalle siten, että raskas liikenne yksikölle suuntautuu omaa reittiään erillään muistuttajan asuinrakennuksesta. Raskas liikenne ei siten suuntaudu naapurin piha-alueen suuntaan. Liikenteessä Hakalantiellä, sekä muutoinkin lähiympäristössä, noudatetaan asiaankuuluvaa varovaisuutta kaikkien seudun asukkaiden liikenneturvallisuuden vuoksi. Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija esittää seuraavaa: Eläinsuojan WC-vedet johdetaan nykyisellään eläinsuojan lietesäiliöön. Laajennuksen yhteydessä sosiaalitiloihin tai viemäröinteihin ei tarvitse tehdä muutoksia. Yksikössä ei siten muodostu ympäristöön johdettavia tai käsiteltäviä jätevesiä. Hakija huomioi polttonesteiden jakelun järjestelyissä lausunnossa esitetyt vaatimukset. Toiminnassa tarvittavat tuotantokemikaalit, sekä nestemäiset jätteet kuten jäteöljyt, tullaan varastoimaan tiivislattiaisissa tiloissa. Tilajärjestelyissä huomioidaan esitetyt ympäristönsuojeluvaatimukset. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmän lausunnon johdosta hakija esittää seuraavaa: Hankkeessa hakijan nykyistä kotieläinsuojaa jatketaan noin 13 metriä 60 kulmassa lähimpään asuinrakennukseen nähden. Rakennusten keskinäisen etäisyyden muutoksena tämä tarkoittaa noin viittä metriä. Rakennusten sijainti sekä alueen nykyinen maankäyttö huomioiden tällä ei voida katsoa olevan merkitystä hankkeen toteuttamiseen. Laajennuksen jälkeen lietettä varastoidaan edelleen vain kiinteällä tai kelluvalla katteella varustetuissa säiliöissä. Hakija on tutkinut mahdollisuutta lisävarastointitilavuuden toteuttamiseksi etäsäiliönä. Noin m 3 :n lisävarastotilavuuden toteuttaminen edellyttäisi tavanomaisilla lietteenlevitysmäärillä hehtaarin yhtenäistä levitysalaa etäsäiliön läheisyyteen. Vuokrapeltojen sekä lannanlevityssopimusten vuoksi hakijalla ei ole omistuksessaan tätä vastaavaa yhtenäistä levityspinta-alaa talouskeskuksen ulkopuolella. Huomattakoon, että muussa tapauksessa levityssopimusten tai vuokrapeltojen muuttuessa säiliö saattaisi myöhemmin olla logistisesti aivan väärässä paikassa. Tällöin siirtokuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset olisivat mitä todennäköisimmin huomattavasti suuremmat kuin talouskeskukseen keskitettyjen suunniteltujen säiliöiden osalta. Nurmirehujen varastoinnin ympäristövaikutusten tarkastelu on ympäristöluvissa rajoittunut perinteisesti puristenestevalumien ehkäisyyn. Tämä on ymmärrettävää, sillä valumien rajoittaminen tai viemäröinnistä määrääminen ovat mitattavissa olevia suureita. Jotta lupapäätöksessä voidaan antaa rehutalouden hajuja koskevia määräyksiä, tulee lupaviranomaisen

9 9 määritellä ensin eri sadonkäsittelymuotojen vaikutukset toiminnasta syntyviin hajuihin, jonka jälkeen voidaan määritellä toimenpiteet näiden rajoittamiseksi. Hakijan näkemyksen mukaan säilörehun varastoinnista ei tule antaa ilmansuojelua (hajut) koskevia lupamääräyksiä. Muussa tapauksessa tilanne saattaa johtaa siihen, että tilalla tapahtuvat mahdolliset ruokintatapojen muutokset aiheuttaisivat ympäristölupapäätöksen aukaisemisen. Tätä ei voida pitää eläinten lukumäärään perustuvassa lupajärjestelmässä tarkoituksenmukaisena. Betonista kuivalantalaa koskevat tarkentavat tiedot on liitetty tähän kirjelmään. Vastineessaan hakija esittää vielä, että kotieläinsuojan laajennus on sijoitettu tuotantoteknisesti sekä maastollisesti tarkoitukseen soveltuvalle paikalle hakijan olemassa olevan uudehkon kotieläinsuojan yhteyteen. Mahdollisen vaihtoehtoisen sijoituspaikan tai toteutustavan suhteen muut vaihtoehdot ovat lähinnä teoreettisia. Suunniteltu rakentaminen on sijoitettu mahdollisimman etäälle lähimmästä asuinrakennuksesta. Nykyinen toiminta, maaston muodot ja rakennusten sijoittelu sekä vallitsevat tuulten suunnat huomioiden hanke on hakijan näkemyksen mukaan toteutettavissa siten, että lainsäädännössä tarkoitetut ympäristöluvan myöntämisedellytykset ovat olemassa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristölupa Lupamääräykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Sami Mukkalalle ympäristöluvan maidontuotantotoimintaan Kokkolan kaupungin Ruotsalan kylän tilalla Mukkala RN:o 11:18 hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen (päivätty ) osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 134 lypsylehmän, 85 hiehon ja 36 alle 6 kk:n ikäisen vasikan pitämiselle. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Laajennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö ja pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonista (vähintään K30-2 lujuusluokka) maaja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden (MMM- RMO-C4, ) mukaisesti. Lanta ja muut pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa siten, että niitä ei pääse ympäristöön. Lietelannan, pesuvesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla yhteensä vähintään m 3. Kuivalantalan varastointitilavuutta tulee olla

10 10 vähintään 100 m 3. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojassa muodostuvat muut jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Lietteen, säilörehun ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Luvan saajan tulee toimittaa 700 m 3 :n lietesäiliön rakenteista ja tiiveydestä selvitys Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa. Tilavuudeltaan 700 m 3 :n säiliötä saa käyttää vain varasäiliönä, silloin kun muut säiliöt ovat täynnä. Kevytkatettavat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Laajennusosan käyttöönoton jälkeen ei eläinsuojan wc-vesiä saa johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee käsitellä nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma eläinsuojan wcja muiden sosiaalitilojen pesuvesien käsittelystä pihattonavetan laajennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan ja riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee kattaa tiiviillä kannella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. Pyöröpaalit tulee avata siten, että puristeneste ei pääse maaperään tai pintavesiin. Lietteen ja lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, kuivalanta, eläinsuojien pesuvedet ja säilörehun puristeneste tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietteen ja lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 132 hehtaaria. Lietettä, lantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen ja lannan peltolevityksessä tulee noudattaa nitraattiasetuksen määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.

11 11 Lietteen ja lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, on kuljetukset keskeytettävä ja likaantuneet alueet puhdistettava välittömästi. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 m leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen ja lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty nitraattiasetuksessa. 3. Laidunnus Eläinsuojan ja laidunnusalueen välisen kulkutien tulee olla kovapohjainen siten, että se kestää eläinten kulkemisen. Kulkutielle kertyvä lanta on poistettava. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan estää aitaamalla. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita.

12 12 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Rakennettava lietteen pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Tilavuudeltaan m 3 olevat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n paksuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella. Laajennusosan poistoilma tulee johtaa ulos harjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman viileänä pitämisellä on pyrittävä estämään hajujen muodostumista. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta ja lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata.

13 13 Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantalan, polttonestesäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja vastaanottoajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset

14 14 tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivalannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan pitää ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan nautakasvattamon käyttöönotosta vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksi-

15 15 en mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jossa kotieläintalouden harjoittaminen on tavanomaista toimintaa. Alueen kaavoitus ei estä luvan myöntämistä. Eläinsuojan laajennusosan eläinten pitoon tarkoitetun osan etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 120 m eli enemmän kuin nykyisen eläinsuojan etäisyys. Uusi m 3 :n lietesäiliö sijoittuu lähiasutuksesta poispäin. Olemassa oleva, nyt uudelleen käyttöön otettava lietesäiliö, joka sijaitsee noin 85 m:n etäisyydellä lähiasutuksesta, on varustettu kiinteällä katteella. Edellä mainituin syin aluehallintovirasto arvioi, että toiminnasta laajennuksen jälkeen lähiasutukselle aiheutuvat haitat eivät juurikaan lisäänny nykyisestä. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston nitraattiasetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (nitraattiasetus, 931/2000). Lietteen, kuivalannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä

16 16 eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon lietesäiliöiden sadevesivara (326 m 3 ) ja maitohuoneen- ja muut pesuvedet (400 m 3 ) sekä säilörehun puristeneste (86 m 3 ) on lietteen varastointitilavuustarve m 3. Lietteen varastointitilavuus (5 700 m 3 ) on riittävä. Rakentamalla riittävän korkeat ja kestävät suoja-aidat lietesäiliöiden ympärille estetään eläinten putoaminen lietesäiliöön. Varustamalla kuivalantala riittävän korkealla ajoluiskalla ja riittävän suurella lastauslaatalla estetään lannan leviäminen ympäristöön. Tilavuudeltaan 700 m 3 :n lietesäiliön rakenteita ja sen tiiveyttä koskevalla selvityksellä valvontaviranomainen voi varmistua siitä, että lietteen varastoinnista ei aiheudu maaperän ja pintavesien pilaantumista. Hakemus ei sisällä selvitystä kyseisen lietesäiliön rakenteiden tiiveydestä. Tilavuudeltaan 700 m 3 :n lietesäiliötä saadaan lähiasutukselle aiheutuvien hajuhaittojen minimoimiseksi käyttää vain silloin, kun liete ei mahdu muihin lietesäiliöihin. Lietesäiliöiden, laakasiilojen ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Karjatalouden jätevesiä koskee talousjätevesiasetus (209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Kiinteistöllä on tarkoitus tehdä vähäistä suurempaa lisärakentamista laajennettaessa pihattonavettaa, joten talousjätevesiasetuksen 10 :n 2 momentin nojalla 10 :n 1 momentissa tarkoitettua siirtymäsäännöstä ei sovelleta. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan tällä hetkellä käsittelemättöminä lietesäiliöön, mitä ei pidetä hyväksyttävänä menettelynä muun muassa hygieniasyistä. (lupamääräys 1) Vaatimus lietteen ja lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu lannan keskimääräiseen ravinnepitoisuuteen ja ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa, yksi peltohehtaari 4,5 (6-12 kk:n ikäistä) lehmävasikkaa ja yksi peltohehtaari 11 (alle 6 kk:n ikäistä) lehmävasikkaa kohden. Toiminnanharjoittajan esittämäpeltoala on riittävä lannan levitystä varten ylilannoituksen ehkäisemiseksi ja ravinteiden huuhtoutumisriskin vähentämiseksi.

17 17 Lietteen ja lannan levityksessä tulee ottaa huomioon nitraattiasetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa kyseisen määräyksen sen varalle, että levitysaloissa tapahtuu myöhemmin muutoksia. Määräyksellä varmistutaan, ettei toiminnasta myöhemminkään aiheudu pohjaveden pilaantumista. (lupamääräys 2) Määräys laidunalueesta on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 3) Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikatteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos harjan kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti muun muassa rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan vaikuttaa hajuhaittoihin. Lietteen ja lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa muun muassa haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen ja lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja laakasiilojen ympäristöt hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden ja muiden jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä. (lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 7)

18 18 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 9) Rakennettavan eläinsuoja toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti taikka suullisesti. (lupamääräys 10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, lannanlevitysaloista ja toiminnan ympäristövaikutuksista sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mahdollisuuksista vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

19 19 Korvattava päätös Tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi se korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmän lausunnon johdosta esittää aluehallintovirasto seuraavaa: Kun laajennuksen eläimille tarkoitettu osa sijoitetaan suunnitellulla tavalla, säilyy etäisyys lähimpään asuinrakennukseen nykyisen suuruisena. Etäsäiliön rakentamismahdollisuuden selvittämistä koskevan vaatimuksen johdosta aluehallintovirasto lausuu, että uusi m 3 :n lietesäilö rakennetaan asutukseen nähden eläinsuojan taakse, noin m:n etäisyydelle lähiasutuksesta. Lupamääräyksen 1 mukaan olemassa olevaa 700 m 3 :n lietesäiliötä, joka sijaitsee noin 85 m:n etäisyydellä lähiasutuksesta, saadaan käyttää vain varasäiliönä. Laskennallisesti tilalla tulee olla m 3 lietesäiliötilavuutta. Koska osaa elämistä laidunnetaan, on lietetilavuuden todellinen tarve laskennallista tarvetta pienempi, eikä asusta lähinnä sijaitsevan lietesäiliön käyttö siten ole aina välttämätöntä. Lisäksi koska kyseinen lietesäiliö on katettu, ei lietteen siellä varastoinnista aiheudu lähiasutukselle kohtuuttomia hajuhaittoja. Aluehallintovirasto ottaa etäsäiliön rakentamisvelvoitetta harkitessaan huomioon sen, että hajuhaittoja lypsykarjan lannan käsittelyssä esiintyy pääasiassa lietettä sekoitettaessa ja levitettäessä. Koska ennen lietteen siirtoa etälietesäiliöön pitää lietelantaa sekoittaa, ei hajuhaittoja juurikaan vähennetä etälietesäiliön käytöllä. Edellä mainituin perustein aluehallintovirasto myöntää luvan uuden lietesäiliön sijoittamiseen pihattonavetan yhteyteen ja vanhan katetun lietesäiliön käyttöönottoon. Tiedot kuivalantalan sijainnista ja rakenteesta on esitetty asemapiirroksessa ja hakemusasiakirjoissa.

20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 20 Öljysäiliön varusteista ja niiden kuntoon laittamisesta on määrätty aikaraja. Laakasiilojen puristenesteiden keräämisestä betonikannelliseen säiliöön ja puristenesteen hyötykäytöstä lannoitteena on annettu määräykset. Muistutuksessa esitettyjen vaatimusten johdosta aluehallintovirasto viittaa päätöksen perusteluihin ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta antamaansa vastaukseen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ( ) ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu Lasku lähetetään myöhemmin valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.