Suomen siirtolaisuus

Transkriptio

1 Suomen siirtolaisuus 1. Vanhempi siirtolaisuus ( 1945) 2. Uudempi siirtolaisuus (1945 ) 3. Nykypäivän ulkosuomalaiset 4. Hall of Fame

2 Henkilöä Maahan- ja maastamuutto Maastamuutto Maahanmuutto Huom! Sisältää myös ulkomaalaiset maahan- ja maastamuuttajat Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)

3 Maastamuuttaneet Suomen kansalaiset Henkilöä Muut maat Muut EU-maat Ruotsiin

4 Maastamuuttaneet Suomen kansalaiset % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muut maat Muut EU-maat Ruotsiin 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Tilastokeskus (väestönmuutostilastot); kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)

5 Suomen kansalaisten maastamuutto kohdealueittain Oseania Aasia Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Muu Eurooppa Muut EU-maat Ruotsi Lähde: Tilastokeskus (väestönmuutostilastot); kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)

6 Siirtolaisuus Ruotsiin (1945 )

7 sotalasta Ruotsiin muutama tuhat myös Tanskaan ja Norjaan

8 Vuosina Ruotsiin siirrettiin sotalasta, sotainvalidia ja tuberkuloosiin sairastunutta sekä evakuoitiin Pohjois-Suomesta Ruotsin puolelle henkeä. Näistä osa jäi tai muutti myöhemmin Ruotsiin pysyvästi.

9 Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike Henkilöä Suomesta Ruotsiin Ruotsista Suomeen Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti) Ruotsiin n , Suomeen n (virallisten tilastojen mukaan)

10 Ruotsinsiirtolaisuuden työntö- ja vetotekijät Yleiset edellytykset Suomen ja Ruotsin yhteiskuntien samanlaisuus (kulttuuri, työelämä, hallinnolliset instituutiot, lait ym.) Historialliset yhteydet Läheinen sijainti Kieli (suomenruotsalaiset) Suomen työntö Sodanjälkeinen elämisen ankeus, itänaapurin pelko Talouden jyrkät suhdannevaihtelut, työttömyys, matala tulotaso, heikko sosiaaliturva Maatalousvaltaisuus, pientilat, maatalouselinkeinon käyminen kannattamattomaksi Sisä- ja ulkopoliittinen epävakaus Talouspoliittinen shokkihoito (suuret devalvaatiot, peltojen paketointi ym.) Suurten ikäluokkien synnyttämät paineet työmarkkinoilla Teollisuuskeskusten asuntopula Nuorten ikäluokkien kasvaneet elintaso-odotukset

11 Suomen työntö Vuosi 1952 oli pitkän ajanjakson ollut huono töiden suhteen. Valtiojohtoiset työpaikat eivät enää saaneet lisää määrärahoja. Näitä olivat mm. Kemijoen Uittoyhdistys sekä Pohjolan Voima. Suomen talous oli heikentynyt sota-korvauksien takia niin paljon, että määrärahoja ei työllisyys-töihin enää riittänyt. Silloin jouduin olemaan pitkiäkin aikoja työttömänä saaden vain lyhytaikaisia työrupeamia.

12 Ruotsin veto Nopea teollinen kehitys ja siitä aiheutunut työvoimapula, työvoiman värväys Korkea palkka- ja elintaso Suomeen verrattuna Taloudellinen ja poliittinen vakaus Aikaisemmin muuttaneiden välittämä tieto Ruotsin oloista, sukulaisvärväys Väliintulevia tekijöitä työlupa- ja viisumipakon poistuminen 1940-luvulla passi- ja oleskelulupapakon poistuminen 1954 pohjoismaalaisilta (yhteispohjoismainen työmarkkinasopimus) Ruotsin maahanmuuttorajoitukset Pohjoismaiden ulkopuolelta 1965 autolauttaliikenteen kehitys

13 Ruotsin veto Suomesta muutto oli silloin vuoden 65 alusta helppoa. Olin silloin poikamies. Kävimme Joensuun työnvälitystoimistossa, ja sieltä antoivat meille matkaliput Etelä- Ruotsin laivatelakalle. Olin siellä puoli vuotta ja muutin sitten tänne Eskilstunaan ja sain täältä heti työn Assa-Stenmanilta. Kävi kuitenkin niin, että tänne minä tulin. Sinne tuli eräs mies veljiään hakemaan Ruotsiin töihin. Hän kertoi, että täällä oli työtä sitä haluaville ja tekeville. Se oli mieluista kuultavaa työttömälle miehelle. Päätin lyöttäytyä miehen mukaan ja saman tempun teki muutama muukin mies.

14

15 Ruotsinsiirtolaisten lähtöalueet Suurimmat muuttotappiokunnat 1970 Kunta Promillea Kunta Promillea Salla 63,3 Kinnula 61,0 Pelkosenniemi 60,1 Ranua 52,0 Ullava 50,5 Haapajärvi 46,3 Kivijärvi 46,1 Posio 42,8 Ylitornio 41,9 Tervola 40,5 Kemijärvi 37,1 Lestijärvi 36,4 Kolari 35,8 Pello 35,7 Inari 34,5 Sodankylä 34,5 Kuivaniemi 34,3 Tornio 34,1 Kuusamo 33,7 Toholampi 32,9 Rovaniemi mlk 32,2 Kärsämäki 31,7 Reisjärvi 31,5 Karstula 31,5 Kittilä 31,3 Värtsilä 31,1 Utsjoki 30,9 Enontekiö 29, Lähde: Mikkola 1973 (Tilastokeskus)

16 Sijoittuminen Ruotsissa Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton jäsenseurat 1980-luvun lopulla

17 Asettuminen Ruotsiin Samalta kylältä lähteneet ihmiset hakeutuivat myös Ruotsissa usein samalle paikkakunnalle. Siellä oli kaikkiaan 8 puuparakkia, joissa yhteensä 80 huonetta ja joka huoneessa asusti aluksi kaksi miestä. Kun kylä oli täynnä asui siellä näin ollen 160 miestä yhtäaikaa ja edustivat 18 eri kansallisuutta.

18 Kun aloitin SKF:llä oli pirssiauto jo asemalla vastassa ja eestiläinen porttivahti soitteli magnetofonilla Säkkijärven polkkaa, jotta aika ei kävisi pitkäksi töihinpääsyä odoteltaessa. Ruotsin kielen osaamista ei vaadittu kuten nyt, mitä puheesta ei saanut selvää näytettiin kädestä pitäen. Työtodistuksia pidettiin turhana paperin tuhlauksena.

19 Tukholman Suomi-talo Ruotsinsuomalaista toimintaa

20 Ruotsinsuomalaisuus alkaa nostaa päätään 1980-luvulla Antti Jalava

21 Merkittäviä vuosilukuja ruotsinsiirtolaisuudessa 1943 Ruotsi poistaa pohjoismaalaisilta työlupapakon Ruotsi poistaa viisumipakon suomalaisilta Yhteispohjoismainen työmarkkinasopimus voimaan; passi- ja oleskelulupapakko poistetaan pohjoismaalaisilta Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus solmitaan Ruotsi rajoittaa maahanmuuttoa Pohjoismaiden ulkopuolelta Suomi devalvoi markan Peltojen paketointi Suomessa Suomessa työvoimapula; Suomi saa muuttovoittoa paluumuuttajista; paluumuuttokampanja Työvoiman kanavointisopimus Syvä suhdannetaantuma Suomessa, ennätystyöttömyys Uusi paluumuuttokausi alkaa ja se kestää koko vuosikymmenen; Suomen talous kehittyy voimakkaasti koko 1980-luvun luvun alku. Syvä lama ja talouselämän rakennemuutos Suomessa; muuttoliike hiljenee alimmilleen 2. maailmansodan jälkeen luvun loppu. Talouselämä elpyy kummassakin maassa ja muuttoliike tasapainottuu luonnolliselle tasolleen.

22 Sosiaalisia ongelmia

23 1980-luku: Paluumuuton vuosikymmen Ruotsin veto loppuu

24 Elintasoerot tasoittuvat ja asenteet muuttuvat luvulla luvulla

25 Suomessa syntyneiden ja Suomen kansalaisten määrä Ruotsissa Henkilöä U Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset U Läh L Lähde: Sveriges officiella statistik, Statistiska centralbyrån, Kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti 2011

26 Personer Sverigefinländarna Sammanlagt = Antal som är födda i Finland (1. gen), har minst en förälder född i Finland (2. gen) eller har minst en far/morförälder född i Finland (3. gen) generationen generationen generationen Ålder Vuonna sp sp sp Yht Källa: Sisuradio/SCB 2009

27 Ruotsinsuomalaisten väestökehityksen keskeiset ajanjaksot II maailmansodan jälkeen ja 1950-luku: Pioneerien aika 1960-luku: Vierastyöläisten aika 1970-luku: Sopeutumisen aika 1980-luku: Kukoistuksen, epävarmuuden ja paluumuuton aika 1990-luku: Vähemmistön aika 2000-luku: Jälkipolvien aika

28

29 Lisätietoja siirtolaisuudesta Ruotsiin

30 Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan * Yhdysvaltoihin noin , lisääntynyt 1990-luvulta lähtien * Kanadaan noin , etenkin luvulla * Australiaan noin , etenkin ja 1960-lukujen lopulla

31 Siirtolaisuus Australiaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin Kanada Australia USA Lähde: Suomen väestötilastot; kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti 2014

32

33 *In December 1934, Finland s continued payment of debt received plenty of attention in the press and, for example, a radio broadcast speech by President Roosevelt paid recognition to Finland on the debt matter. *In 1930s Finland was portrayed in caricatures either by a raggedy little boy or a Slavonic peasant in a pointy hat and a pair of boots. *In 1940s Finnish and US authorities discussed whether it would be possible to invest the money repaid by Finland into something that would benefit Finland. This aim was met through the ASLA grant fund established in The last payment on the debt was made in accordance with a renewed, faster schedule in 1976.

34

35 Finnish North Americans help Finland during WW II * Finnish North Americans provided aid as well as a number of volunteers to Finland during the World War II. * In the US the Finnish Relief Fund headed by former President Herbert Hoover was established to provide civilian aid * A similar organization, Canadian Relief Fund, was established in Canada * Many Finnish American communities joined their forces to help Finland. In Milford (New Hampshire), for example, a Finnish Relief Committee was formed in The aid was channeled first through the Finnish embassy and then also through Herbert Hoover's Finnish Relief Fund, as well as being sent directly to relief organizations in Finland. The Milford Chapter raised over 11,000 dollars by sponsoring coffee parties, dances, and collection drives.

36 Persons obtaining legal permanent resident status in the US by country of last residence: Nordic countries Finland Denmark Norway Sweden Source: U.S. Yearbook of Immigration Statistics

37 Persons naturalized by country of birth: Nordic countries Henkilöä Finland Denmark Norway Sweden Source: U.S. Yearbook of Immigration Statistics

38 Persons obtaining legal permanent resident status by broad class of admission and country of last residence: Nordic countries 2009 Finland Denmark Norway Sweden Total ,138 Family-sponsored preferences Employment-based preferences Immediate relatives of U.S. citizens Diversity Refugees and asylees 4 D D 9 Other 1 D D 3 D Data withheld limit disclosure. Source: U.S. Yearbook of Immigration Statistics

39 Kanadaan 1940-luku maailmasodan aika *Toisen maailmansodan alettua noin 250 suomalaissiirtolaista lähti Kanadasta puolustamaan Suomea, ja he liittyivät "amerikkalaislegioonaan". *Sodan aikana konsulaatit kuljettivat Suomeen tavaroita ja varoja, joita Kanadassa olivat keränneet useat Suomen avustusjärjestöt (Finland Aid) sekä vastaperustettu Canadian Relief Fund. *Suomen ja Kanadan väliset suhteet viilenivät kevään ja kesän 1941 aikana Suomen yhteistyön lisääntyessä Kanadan vihollismaan Saksan kanssa. Britannian Helsingin-edustusto, joka hoiti myös Kanadan etuja Suomessa, suljettiin Viikkoa myöhemmin Suomen konsulaatit Kanadassa määrättiin suljettaviksi, ja Suomen ylikonsuli palasi Suomeen. Ruotsin ylikonsuli nimettiin hoitamaan suomalaisten etuja Kanadassa.

40 Kanadaan 1940-luku * Kanada oli aluksi vastahakoinen julistamaan sotaa Suomelle. Lopulta, Suomen itsenäisyyspäivänä Iso-Britannia julisti sodan Suomea vastaan. Kanada seurasi päivää myöhemmin. Kaksi tuntia ennen kuin uutiset Pearl Harbourista saapuivat Ottawaan suomalaisille siirtolaisille oli alettu jakaa todistuksia, jotka suojelivat heitä ankaralta kohtelulta viholliskansalaisina Kanadassa. * Saksan antauduttua toukokuussa 1945 Suomen ja Kanadan suhteet alkoivat palautua normaaleiksi. Syyskuussa 1945 Kanada poisti vaatimuksen suomalaisten rekisteröitymisestä, ja joulukuussa pienten avustuserien sekä henkilöpostin kuljetus Suomeen jatkui. * Pariisin rauhansopimuksen ratifioinnin myötä Suomen vihollisstatus kumottiin ja diplomaattiset suhteet palautettiin vuonna * Maaliskuussa 1948 Kanadan valtio palautti kaiken Suomen kansalaisilta takavarikoimansa omaisuuden. * Vuonna 1941 maassa asui ja 2. polven suomalaista.

41 Port Arthur, nykyisin Thunder Bay, on Kanadan suomalaisin kaupunki

42 Kanadaan sodan jälkeen * Sodanjälkeisellä kaudella siirtolaisuus Suomesta Kanadaan lisääntyi jälleen, ja sotaa edeltävän kauden hyvät suhteet maiden välillä palautuivat ennalleen. * Matkailu lisääntyi, ja vuoden 1959 alussa viisumivaatimukset poistettiin. * Vuonna 1960 Suomen Ottawan-lähetystö muuttui suurlähetystöksi ja vuotta myöhemmin Kanada avasi suurlähetystön Helsingissä. * 1. ja 2. polven suomalaisten määrä kasvoi 1960-luvulle asti: vuonna vuonna vuonna

43 Siirtolaisuus muihin maihin Australiaan noin , voimakkainta ja 1960-lukujen lopulla. Uuteen-Seelantiin: 1950-luvulla metsäalan ammattilaisia paperitehtaisiin, myöhemmin avioliittosiirtolaisia Afrikkaan: lähetyssaarnaajia, kehitysaputyöntekijöitä, seikkailijoita, poliittisista syistä lähteneitä yms. Etelä- ja Keski-Amerikkaan: mm. suomalaisyritysten edustajia, liikemiehiä merimiehiä yms. Aasiaan: liike-elämän edustajia, lähetyssaarnaajia, seikkailijoita yms. Eurooppaan: Ruotsia lukuun ottamatta ei tunneta kovin hyvin ennen 1980-lukua; suhteellisen merkittävää erityisesti Saksaan, Britanniaan ja Norjaan; avioitujia, opiskelijoita, business-ihmisiä, taiteilijoita yms., etupäässä pitkälle koulutettua väestöä

44 Australia * Australiaan muuttanut sodan jälkeen n suomalaista. * Arviolta 40% on palannut takaisin tai muuttanut johonkin kolmanteen maahan. * Tällä hetkellä Australiassa on vajaat Suomessa syntynyttä ihmistä. * Sodan jälkeen muuttaneiden siirtolaisten lukumäärä on vähenemässä nopeasti. * Finlandia Village lepokoti Brisbanessa perustettu 1975 * Tätä toista sukupolvea lienee saman verran kuin ensimmäistäkin. Raumalta kotoisin ollut entinen merimies Robert Wacker ( ) oli tyypillinen New South Walesin sisäosissa elänyt kullankaivaja.

45 Uusi-Seelanti *Kaikkiaan yli suomalaista Uuteen- Seelantiin. *Ennen sotia lähtöalueina rannikkokaupungit ja ruotsinkielinen Pohjanmaa (Munsala) *Sodan jälkeen lähtijät Kotkan seudulta ja muista paperiteollisuuskeskuksista. *Tällä hetkellä noin 400 suomalaista Uudessa- Seelannissa.

46 TOKOROAN JA KAWERAUN PAPERITEHTAILLE * Suomalainen Jerm Christensen johti Kinleithin paperitehtaan perustamista vuodesta * Tokoroan tehdas valmis 1953 ja Suomen paperitehtailta alettiin värvätä työntekijöitä.

47 Lisätietoja suomalaisten siirtolaisuudesta kaukomaihin

48 Euroopassa asuneet Suomen kansalaiset maittain (asuinmaiden tilastojen mukaan) Maa Ruotsi Saksa Iso-Britannia Norja Espanja Sveitsi Tanska Belgia Ranska ~ Alankomaat Italia Kreikka Luxemburg ~ Itävalta Portugali Unkari Islanti Viro ~ Latvia Liettua Lähde: Eurostat

49 Suomen kansalaisten maahan- ja maastamuutto Henkilöä Maahanmuutto Maastamuutto Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)

50 Maastamuuton piirteitä viime vuosina Ruotsin osuus supistunut, muun Euroopan kasvanut Yhä useampi muuttaa Keski-Eurooppaan (keskeisiin EU-maihin) Naiset innokkaampia lähtemään, miehet palaamaan Nuorimpien (15 24 v.) osuus vähentynyt, perheellisten ja yli 25- vuotiaiden osuus kasvanut Ruotsiin muuttajat edelleen nuorempia ja useammin naimattomia ja miehiä kuin muihin maihin muuttaneet Koulutetuin väestö muuttoaltteinta Yhä useampi lähtöisin Uudeltamaalta ja suurimmista asutuskeskuksista Suomalaisten maastamuutto on tasaantunut ja on paljon vähäisempää kuin suurimpina muuttovuosina ja 1970-luvulla. maastamuutto muuttunut pakkomuutosta tavoitemuutoksi ; pakkomuuttoonkin olisi työntöä, mutta kohdemaiden veto puuttuu

51 Suomalaisilla yrityksillä tytäryhtiöitä 120 maassa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 suomalaisilla yrityksillä oli maailmalla lähes 5000 tytäryhtiötä 120 maassa. Jos toimintaa ulkomailla mitataan henkilöstön määrällä, keskittyivät yritykset Eurooppaan ja Aasiaan. Maista eniten suomalaisyritysten tytäryhtiöillä on henkilökuntaa Ruotsissa, Venäjällä, Kiinassa ja Saksassa. Lisätietoja:

52 Siirtolaisuus Maa/maanosa Henkilöä % Ruotsi ,8 Muu Eurooppa ,5 Yhdysvallat ,4 Kanada ,7 Latinal. Amerikka ,6 Aasia ,0 Afrikka ,6 Oseania ,6 Yhteensä ,0 Luvut ovat osaksi vain arvioita.

53

54 Lisätietoja Suomen siirtolaisuuden historiasta Tilaukset: Siirtolaisuusinstituutti,