Juha Pystynen ylituomari

Transkriptio

1 VAKUUTUSOKUS VUOSKRTOMUS 211

2 2 SSÄLLYSLUTTLO YLTUOMAR KATSAUS (Oikeusturvaa sanoin vai teoin) 3 VAKUUTUSOKUS SOSAALVAKUUTUKS RTYSTUOMOSTUMA.. 4 Vakuutusoikeud toiminta-ajatus... 4 Vakuutusneuvostosta erityistuomioistuimeksi... 4 Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat... 5 Vakuutusoikeud asema toimetuloturva-asiain muutokshakujärjestelmässä 6 VAKUUTUSOKUD ORGASAATO 7 Vakuutusoikeud jäset... 7 Vakuutusoikeud osastot... 7 Asioid jakautumin osastoille.. 7 Vakuutusoikeud istunnot... 8 Vakuutusoikeud hallinto ja hkilökunta... 8 VAKUUTUSOKUD LAKÄYTTÖTOMTA VUOA Asioid käsittely vakuutusoikeudessa Saapuneet ja ratkaistut asiat Käsittelyaika.. 9 Ratkaistuj asioid lopputuloksesta... 9 Suulliset käsittelyt 1 Täysistunnot ja vahvnetut istunnot... 1 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus... 1 ATUT LAUSUOT 1 VSTTÄ 1 KOULUTUS 11 TYÖHYVVOT 11 TOMTLAT 11 VRALUT VAKUUTUSOKUDSSA 11 HALLTOTUOMOSTUT YHTSTYÖ 12 VAKUUTUSOKUD TOMA KHTTÄM 12 VAKUUTUSOKUD LÄÄKÄRJÄST VAKUUTUSOKUD ASATUTJAJÄST VAKUUTUSOKUD HKLÖKUTA TLASTOT 16

3 Oikeusturvaa sanoin vai teoin 3 Vuosi 211 oli vakuutusoikeudelle arke paluun aikaa, kun pitkään työn alla ollut vakuutusoikeuslain muutoshanke raukesi alkuvuodesta eduskunnassa. Hankke raukeamin tarkoitti muun muassa sitä, että ehdotetut muutokset lainkäyttötoiminnan joustavoittamiseksi kariutuivat. Hankke jatkamin on nykyis hallituks ohjelmassa, mutta kun tarkempi aikataulu on vielä hämärän peitossa, niin lähitulevaisuudessa vakuutusoikeus varautuu toimimaan voimassa olevan sääntelyn ehdoin. Tilanne on kuitkin siinä suhteessa hyvä, että vakuutusoikeute saapuneid asioid maara on viime vuosina vakiintunut 7.2 ja 7.5 jutun välille, eikä näkyvissä ole viitteitä siitä, että tilanne olisi tästä muuttumassa. Vakuutusoikeus on kolm viime vuod aikana ratkaissut asioita suurin piirtein saapuneid asioid verran, jot viime vuosikymm puolivälin ruuhkautumistilannetta ei ole odotettavissa. Onneksi, voidaan näinä aikoina sanoa. Vakuutusoikeudessa käsiteltävi asioid kohdalla ongelmana on edelle käsittelyaika, joka keskimääräisesti ilmaistuna piti vuodesta 21 noin puolella kuukaudella 11,5 kuukaute. Kun vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat ovat toimetuloturva-asioita, on varsin selvää, että tällain käsittelyaika on liian pitkä. Käsittelyaikoihin vaikuttavat muun muassa muutokshakijoid toimittamat lisäselvitykset, mutta n muuta niihin vaikuttavat käytettävissä olevat hkilöstöresurssit. Vakuutusoikeudessa etkin lainkäyttöhkilökunta on usean viime vuod aikana joutunut leikkaust kohteeksi, minkä kohtalon ovat kokeet monet muutkin tuomioistuimet. Leikkaukset perustuivat edellis hallituks aikana valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan, joka nykyis hallituks aikana muuttui vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaksi. a ohjelmi välillä on tähän mnessä ollut vaikea nähdä, vaikka vaikuttavuustavoittea onkin, että tuomioistuimet palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuviita kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan turvaavat oikeusturvan tosiasiallis toteutumis kansallis lainsäädännön ja Suomea koskevi kansainvälist sopimust mukaisesti. Jalkautettuna ohjelma merkitsi tätä vuotta koskevissa tulosneuvotteluissa samaa kuin edellisinä vuosina eli leikkauksia tuomioistuint hkilökuntaan, miltä osin vakuutusoikeus ei ollut poikkeus. Tuomioistuimiin kohdnetut leikkaukset kohdistuvat käytännössä usein kansalaist oikeusturvaan, koska suoritetut sisäiset tehostamistoimet eivät riitä niitä loputtomasti kompsoimaan. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun yhtäältä puhutaan oikeuslaitoks tärkeästä olista yhteiskunnan kulmakivä ja toisaalta vuodesta toise heiknetään s toimintaedellytyksiä. Oikeusturvahan on sinällään varsin abstrakti käsite, mutta konkretisoituu yksittäistapauksiin mtäessä. simerkiksi työkyvyttömyyseläkeasiassa muutosta hakevan hkilön kannalta ei ole samantekevää, saako hän ratkaisunsa perustoimetuloa koskevassa asiassaan kahdeksan tai neljäntoista kuukaud kuluttua. Tämänkaltaisia yksittäistapauksia on vakuutusoikeudessa vireillä vuosittain tuhansia. Vakuutusoikeud toiminta-ajatuksa on laadukkaan ja tehokkaan oikeusturvan antamin toimetuloturvan muutokshakijoille. S päätöst laatuun on panostettu myös resurssileikkaust vuosina ja ratkaisutoiminnan yhdmukaisuudesta on pidetty huolta. äin tullaan toimimaan jatkossakin. Vakuutusoikeud hkilökunta on osaavaa ja motivoitunutta ja työilmapiiri on työtyytyväisyyskyselyssä todettu hyväksi. Myöskään mon muun tuomioistuim kohtaama tuomarikunnan eläköitymin ei ole vakuutusoikeudessa ajankohtaista. äiltä osin toimintaedellytykset ovat jatkossakin hyvät. Toivottavaa kuitkin on, että asioista päättävät ymmärtävät toimivan tuomioistuinlaitoks arvon. ykyisellä molla oikeuslaitos yhteiskunnan kulmakivä on vaarassa vähitell rapautua. Tätä ei voi pitää yhteiskunnan eikä etkään s yksittäist kansalaist edun mukaisa. Juha Pystyn ylituomari

4 4 VAKUUTUSOKUS TOMTULOTURVA RTYSTUOMOSTUMA Vakuutusoikeud toiminta-ajatus Vakuutusoikeus toimii toimetuloturva-asioid erityistuomioistuima. Vakuutusoikeud tehtävänä on antaa laadukasta ja tehokasta oikeusturvaa toimetuloturvan muutokshakijoille. Vakuutusneuvostosta erityistuomioistuimeksi Vuonna 1917 perustettiin nykyistä tapaturmavakuutuslakia edeltäne työvä tapaturmavakuutusasetuks mukaist asioid käsittelemistä vart vakuutusneuvosto, joka toimi muutokshakuelimä näissä asioissa, mutta jolla oli myös mm. korvaust määräämise liittyviä tehtäviä. Vakuutusneuvosto muutettiin vuonna 1943 vakuutusoikeudeksi. Aluksi vakuutusoikeu-.d tehtävänä oli toimia muutokshakutuomioistuima työtapaturma- ja sotilasvammaasioissa. Sittemmin vakuutusoikeud tehtävät ovat toimetuloturvajärjestelmän kehittämis yhteydessä huomattavasti laajtuneet. Vakuutusoikeute on myös siirrettyasiaryhmiä muilta valitusviranomaisilta, kut julkis sektorin eläkeasiat ja palkkaturva-asiat korkeimmasta hallinto-oikeudesta. uopan ihmisoikeussopimukse liittymin on myös edellyttänyt muutokshakumahdollisuud avaamista tuomioistuime useissa asiaryhmissä. Vakuutusoikeud keskeis toimialue muodostaa eri eläkejärjestelmi mukaisista päätöksistä tehtyj muutokshakuasioid käsittelemin. Myös työttömyysturva-asiat, opintotukiasiat, työtapaturma-asiat, sotilasvamma-asiat, sairausvakuutusasiat ja asumistukiasiat muodostavat merkittävän osuud vakuutusoikeudessa käsiteltävistä asioista. Vakuutusoikeud toimintaa säätelee vakuutusoikeuslaki (132/23), joka tuli voimaan toukokuussa 23. Samanaikaisesti tulivat voimaan valtioneuvoston asetus vakuutusoikeudesta (237/23) sekä vakuutusoikeud työjärjestys, jota on päivitetty viimeksi Vakuutusoikeudesta on muodostettu toimetuloturva-asioid ylin muutokshakuaste, jonka toimialaan kuuluvat laaja-alaisesti kansalaist toimetuloturvaa koskevat asiat. Useimmissa tapauksissa vakuutusoikeus toimii toisa ja samalla ylimpänä muutokshakuastea, jonka päätökse ei ää voi hakea muutosta valittamaila. Tapaturmavakuutusasioissa on eräissä tapauksissa muutokshakuoikeus korkeimpaan oikeute, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan.

5 5 Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat Vakuutusoikeudessa käsiteltäviä asiaryhmiä ja keskeisimpiä niitä koskevia lakeja olivat vuonna 211 seuraavat: työeläkeasiat (työntekijän eläkelaki 395/26) maatalousyrittäji eläkeasiat (maatalousyrittäjän eläke laki 128/26) maatalousyrittäji sukupolvvaihdoseläkeasiat ja luopumiseläkeasiat (laki maatalousyrittäji sukupolvvaihdoseläkkeestä 1317/ 199, luopumiseläkelaki 16/1974) maatalousyrittäji luopumiskorvaus- ja luopumistukiasiat (laki maatalousyrittäji luopumiskorvauksesta 133/1992, laki maatalousyrittäji luopumistuesta 1293/1994, laki kasvihuonetuotannon ja omanviljelyn lopettamistuesta 1297/ 1994, laki maataloustuotannon lopettamistuesta 134/1996) yrittäji eläkeasiat (yrittäjän eläkelaki 1272/ 26) merimieseläkeasiat (merimieseläkelaki 129/ 26) valtion eläkeasiat (valtion eläkelaki 1295/26) kunnalliset eläkeasiat (kunnallin eläkelaki 549/23) evankelis-uterilais kirkon eläkeasiat (evankelis-uterilais kirkon eläkelaki 261/28) työtapaturma- ja ammattitautiasiat (tapaturmavakuutuslaki 68/1948, ammattitautilaki 1343/ 1988) maatalousyrittäji tapaturma-asiat (maatalousyrittäji tapaturmavakuutuslaki 126/1981) sotilastapaturma-asiat (sotilastapaturmalaki 1211/199) urheilijoid tapaturma-asiat (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 276/29) rikosvahinkoasiat (rikosvahinkolaki 124/25) sotilasvamma-asiat (sotilasvammalaki 44/ 1948) sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleid kuntoutusasiat (laki eräissä Suom sotiin llittyneissä tehtävissä palvelleid kuntoutuksesta 139/1997, muutettuna lailla 984/24) muut kuntoutusasiat (työntekijän eläkelaki 25-34, yrittäjän eläkelaki 22-31, maatalousyrittäjän eläkelaki 42-46, merimieseläkelaki 25-34, valtion eläkelaki 24-33, kunnallin eläkelaki 17-22, laki Kansaneläkelaitoks kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/25, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/ 1991, laki liiknevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991) kansaneläkeasiat (kansaneläkelaki 568/27, rintamasotilaseläkelaki 119/1977, laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 988/1988) pitkäaikaistyöttömi eläketukiasiat (laki eräid pitkäaikaisesti työttömänä olleid hkilöid eläketuesta 39/25) takuueläkeasiat (laki takuueläkkeestä 73/21) työttömyysturva-asiat (työttömyysturvalaki 129/22), koulutustukiasiat (laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/22), kuntouttavaa työtoimintaa koskevat asiat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/21), vuottelukorvausasiat (vuotteluvapaalaki 135/22), kotoutumistukiasiat (maahanmuuttaji kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoid vastaanotosta annettu laki 493/ 1999, siltä osin kuin siinä on kysymys kotoutumistuka myönnettävästä työmarkkinatuesta) ammattitutkintostipdi- ja aikuiskoulutustu kiasiat (laki koulutusrahastosta 136/22, laki aikuiskoulutustuesta 1276/2) palkkaturva-asiat (palkkaturvalaki 866/1998, merimiest palkkaturvalaki 118/2) opintotukiasiat (opintotukilaki 65/1994) koulumatkatukiasiat (laki lukiokoulutuks ja ammatillis koulutuks opiskelijoid koulumatkatuesta 48/1997) asumistukiasiat (asumistukilaki 48/1975, laki eläkkesaajan asumistuesta 571/27) alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäne vammaistukiasiat (laki vammaisetuuksista 57/27, aikaisemmin laps hoitotuki- ja vammaistukiasiat) eläkettä saavan hoitotukiasiat (laki vammaisetuuksista 57/27) sosiaaliturvan soveltamisasiat (laki asumi-, se perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 1573/1993) sairausvakuutusasiat (sairausvakuutuslaki 1224/24) lapsilisäasiat (lapsilisälaki 796/1992) last kotihoidon tukiasiat (laki last kotihoidon ja yksityis hoidon tuesta 1128/1996) äitiysavustusasiat (äitiysavustuslaki 477/1993) sotilasavustusasiat (sotilasavustuslaki 781/ 1993) elatustukiasiat (elatustukilaki 58/28) apurahansaaji sosiaaliturva-asiat (Maatalousyrittäji eläkelaki 99/28) vammaist tulkkauspalveluasiat (laki vammaist hkilöid tulkkauspalvelusta 133/21) julkisuusasiat (laki viranomais toiminnan julkisuudesta 621/1999 ja laki oikeudkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 381/27) ratkaisu pyynnöt oikeusapupäätökse (oikeusapulaki 257/22)

6 Vakuutusoikeud asema toimetuloturva-asiain muutokshakujärjestelmässä Toimetuloturva-asioissa muutokshakujärjestelmä on pääosin kaksiportain. tuuksia rnyöntävi laitost ja yhtiöid päätöksiin haetaan muutosta simmäisä muutokshakuastea toimiviita lautakunnilta. Lautakunti päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeus toimii käsittelemissään asioissa ylimpänä muutokshakuastea lukuunottamatta eräitä tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäji tapaturmavakuutuslain ja sotilastapaturmalain mukaisia asioita, joissa on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Työeläkeasioissa, maatalousyrittäji ja yrittäji eläkeasioissa sekä merimieseläkeasioissa eläkelaitoks tai läketurvakeskuks päätökse haetaan muutosta työeläkeasioid muutokshakulautakunnalta. Lautakunnan päätöksestä on oikeus valittaa vakuutusoikeute. Sama muutokshakujärjestelmä on sukupolvvaihdoseläkeasioissa sekä luopumiskorvaus- ja luopumistukiasioissa. Valtion eläkeasiat, kunnalliset eläkeasiat ja evankelis-uterilais kirkon eläkeasiat käsittelee Keva. äissä asioissa annettuihin päätöksiin haetaan muutosta työeläkeasioid muutokshakulautakunnaita, jonka päätöksestä on oikeus valittaa vakuutusoikeute. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa saa vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin päätökse tyytymätön hakea siih valittamalla muutosta tapaturma-asioid muutokshakulautakunnalta. Lautakunnan päätökse haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Mikäli vakuutusoikeud päätöksellä on ratkaistu kysymys oikeudesta korvaukse tai siitä, k on korvaus suoritettava, sekä perustevalitusta koskevassa asiassa saa vakuutusoikeud päätökse hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamis kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtäisyyd vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeud ratkaistavaksi taikka jos siih on erityistä aihetta sellais oikeudkäynti- tai muun virhe takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tai jos valitusluvan myöntämise on muu painava syy. Korvauks suuruutta koskevissa asioissa ei ole valitusmahdollisuutta korkeimpaan oikeute. Maatalousyrittäji tapaturma-asioita hoitaa Maatalousyrittäji eläkelaitos. äissä asiorssa muutokshakujärjestelmä on sama kuin työtapaturma-asioissa. 6 Myös sotilastapaturmalain mukaisissa asioissa ja urheilijoid tapaturmaturva-asioissa sekä tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaa kuntoutusta koskevissa asioissa muutokshakujärjestelmä on sama kuin työtapaturma-asioissa. Liiknevakuutuslain perusteella korvattavaa kuntoutusta koskevissa asioissa haetaan vakuutuslaitoks päätökse muutosta suoraan vakuutussoikeudelta. Sotilasvammalain mukaiset asiat käsittelee Valtiokonttori, jonka päätökse haetaan suoraan muutosta vakuutusoikeudelta. Sama muutokshakujärjestelmä on myös sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleid kuntoutusasioissa. Rikosvahinkoasiat käsittelee Valtiokonttori, jonka päätökse haetaan muutosta suoraan vakuutusoikeudelta. Työttömyysturva-asioissa ratkaisee työmarkkinatukea ja peruapäivärahaa koskevan asian simmäisä astea Kansaneläkelaitos ja ansiopäivärahaa koskevan asian asianomain työttömyyskassa. Aikuiskoulutustukea koskevissa asioissa antaa simmäisä astea päätöks Koulutusrahasto sekä palkkaturva-asioissa elinkeino-, liikne- ja ympäristökeskus. äihin päätöksiin haetaan muutosta työttömyysturvan muutokshakulautakunnalta. Työttömyysturvan muutokshakulautakunnan päätökse tyytymätön saa hakea siih muutosta vakuutusoikeudelta. Opintotukiasioissa antavat si astea päätöksiä Kansaneläkelaitoks opintotukikeskus ja paikallistoimistot sekä yliopistoj ja korkeakouluj opintotukilautakunnat. Koulumatkatukiasioissa antaa si astea päätöks Kansaneläkelaitos. Päätöksistä voi valittaa opintotu muutokshakulautakuntaan, jonka päätökse voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Kansaneläkeasioissa, vammaistukiasioissa, eläkettä saavan hoitotukiasioissa, eläkkesaajan asumistukiasioissa, asumistukiasioissa, pitkäaikaistyöttömi eläketukiasioissa, maahanmuuttajan erityistukiasioissa sekä Kansaneläkelaitoks kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisissa asioissa haetaan Kansaneläkelaitoks päätökse sin muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutokshakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä on muutokshakuoikeus vakuutusoikeute. Samoin metellään sairausvakuutuslain mukaisissa asioissa, lapsilisäasioissa, last kotihoidon tukiasioissa, äitiysavustusasioissa ja sotilasavustusasioissa.

7 VAKUUTUSOKUD ORGASAATO 7 Vakuutusoikeud jäset Vakuutusoikeud osastot Vakuutusoikeutta johtaa ja s tuloksellisuudesta vastaa vakuutusoikeud ylituomari. Vakuutusoikeud jäsiä ovat ylituomari, laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäset ja muut sivutoimiset asiantuntijajäset varajäsine. Ylituomarin, laamannit ja vakuutusoikeustuomarit nimittää Tasavallan Presidtti tuomareid nimittämisestä annetun lain (25/2) mukaisesti. Lääkäri- ja muut asiantuntijajäset sekä heidän varajässä määrää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Lääkärijäst ja lääkärivarajäst määräämistä vart sosiaali- ja terveysministeriö tekee ehdotuks oikeusministeriölie. Vakuutusoikeus toimii kolme osastoon jakautunea. Osastoa johtaa ja s tuloksellisuudesta vastaa laamanni. Laamanni valvoo osaltaan oikeusperiaatteid soveltamis ja laintulkinnan yhdmukaisuutta vakuutusoikeud ratkaisuissa. Osaston hkilökuntaan kuuluvat laamannin lisäksi vakuutusoikeustuomarit, asessorit, vakuutusoikeussihteerit ja notaarit. Asessori avustaa laamannia osaston töid järjestelyssä sekä ohjaa osaston esittelijöitä. Osaston valmisteluyksikköön kuuluvat notaarit huolehtivat asioid esivalmistelusta. Vastaava notaari toimii valmisteluyksikön esimiehä. Lisäksi vakuutusoikeudessa toimistopalveluyksikkö, jonka kansliapäällikkö. on hallinto- ja johtajana toimii Asioid jakautumin osastoille Osasto 1 Julkisuusasiat Sosiaaliturvan soveltamisasiat Sotilasvamma-asiat Sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleid kuntoutusasiat Partisaanikorvausasiat Kertakorvausasiat Liiknevakuutuskuntoutusasia Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat Ulosmittausasiat Tapaturma-asiat Maatalousyrittäji tapaturma-asiat Kansaneläkeasiat läkkesaajan asumistukiasiat Rikosvahinkoasiat Alle 16-vuotiaan vammaistukiasit 16 vuotta täyttäne vammaistukiasiat läkettä saavan hoitotukiasiat Opintotukiasiat Koulumatkatukiasiat Maatalousyritt. sv-omavastuuajan korv.asiat latustukiasiat Vammaist tulkkauspalvelut Osasto 2 Merimieseläkeasiat Mel-kuntoutusasiat Työeläkeasiat Tel-kuntoutusasiat Kansaneläkeasiat läkkesaajan asumistukiasiat Maahanmuuttajan erityistukiasiat Yrittäji eläkeasiat Yel-kuntoutuasiat läkettä saavan hoitotukiasiat Asumistukiasiat Maatalousyritt. eläkeasiat Myel-kuntoutusasiat Julkiset eläkeasiat Vel-kuntoutusasiat Ahvanmaan maak. hall. eläkeasiat Takuueläkeasiat Osasto 3 Työttömyysturva-asiat Ammattitutkintostipdi- ja aikuiskoulutustukiasiat Työnantajan omavastuumaksuasiat läkettä saavan hoitotukiasiat Kunti eläkeasiat Kuel-kuntoutusasiat Ratkaisupyyntö oikeusapupäätöksestä Palkkaturva-asiat Pitkäaikaistyöttömi eläketukiasiat Sairausvakuutusasiat Lapsilisäasiat Last kotihoidon tukiasiat Äitiysavustusasiat Sotilasavustusasiat Kansaneläkeasiat

8 2 'Ui ' C) 'P ::J ' ::J ::J - - i=::l > :«U);t::::: ::J..Je( ii:.".:::: e(j: '" >z :g > m -e( '" Z,!!!, -'" z :«' e zz 'Ui ::J::J : ::J ::J 'Ui " _J Cl)e( == "'- ::Je( 5 :c c tj) og- " W "_ o:!!! W ' > _e z Ui '" 2", '" "':e( c " e( ' t) :: <Jl W :!!! :Q..., Zz :.;;: e(e( c tj) ::: o.z Zw :«w>..., :!!!J: Oe( ::> ::J - Cl) _ e(c) «..JO w> :c ::J W Z w ::> ::> : z«> Z ::: ::> _J ::> z W w: «: w «z w Cl ::> w ::> ::> ::> -C) -::J :Q -C) c «J:W :55 " > C)C) ; ' ::J " ':i. ::J::J Ui, tj) C) c. t) s ::J ::J::J ::J o, ::J::J Q; Ö e(e( '" o, ::J tj) c in "» 'co.3 :::> ' Ww Ciig a. ;Q Zz.31:: «c Zz C) c Ww ] >. :::> >. o, > > W ::J tj) :J:J «o c e 'm " 2 Ö := _J "

9 - t- t/) «t/) «eṉz«(!) ::: : - -C) C) C) ) C) :( -... ) ( :( ::; :««t- :( 'i: - ::::s :!: t/) :( Z «:( ( t/) - :::> «t-...j -...J C) ) C). '... Z ::::s ' W C ::J W - ::J ::J ::J «> t/) «-.2: ::::s.2:

10 o t- o «.., o -t- <C <C eṉz<c r C) :: o Z o t- <C o

11 8 Vakuutusoikeud istunnot Lainkäyttöasiat ratkaistaan istunnossa, jossa on puhejohtajana vakuutusoikeud ylituomari, laamanni tai vakuutusoikeustuomari ja muina jäsinä kaksi lakimiesjästä tai, jos lääketieteellin selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, lakimiesjäs ja lääkärijäs. Lisäksi oikeud jäsinä on useimmissa asioissa kaksi asiantuntijajästä. sittelijöinä toimivat asessorit ja vakuutusoikeussihteerit. sittelijät toimivat myös oikeud jäsinä niissä asioissa, joid ratkaisemise lääkärijäset eivät osallistu. Myös vakuutusoikeustuomari voi toimia asiassa esittelijänä. Periaatteellisesti merkittävät asiat voidaan ratkaista vahvnetussa istunnossa tai täysistunnossa. Vakuutusoikeud hallinto ja hkilökunta Ylituomari huolehtii vakuutusoikeud toimintakyvystä ja s kehittämisestä sekä tulostavoitteid toteutumisesta. Johtoryhmä toimii ylituomarin apuna vakuutusoikeud toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat puhejohtajana toimivan ylituomarin lisäksi laamannit ja kansliapäällikkö. Koulutussihteerin tehtävää hoitava virkamies huolehtii hkilöstökoulutuks suunnittelusta ja toteuttamisesta. Tietohallinnon asiantuntija huolehtii tietojärjestelmi kehittämisestä ja ylläpidosta. Kansliatehtävissä toimivat kirjaaja, taloussihteeri, hkilöstösihteeri, toimistosihteerit ja virastomestarit. Vuonna 211 vakuutusoikeud hkilöt yövuodet olivat 18. Vakuutusoikeudessa oli tilante mukaisesti 18 hkilöä, joista 8 oli vakuutusoikeud sivutoimista lääkärivarajäsiä. Virkavapaalla mainittuna aikana oli 14 hkilöä. Lisäksi vakuutusoikeudessa oli 8 lääkärivarajästä, jotka toimivat lausunnonantajalääkäreinä eri lääketiete aloilta sekä 29 sivutoimista asiantuntijajästä ja 54 sivutoimis asiantuntijajäs varajästä, jotka osallistuvat edellä kertun mukaisesti vakuutusoikeud istuntoihin. Tiedottajalakimiehä/toimimiehä toimiva vakuutusoikeussihteeri huolehtii vakuutusoikeud oikeuskäytäntöön ja yleisesti ratkaisutoimintaan liittyvästä tiedottamisesta sekä julkisuuslain edellyttämästä tiedottamisesta. Lisäksi hän huolehtii myös asiakkaid käytännön neuvonnasta ja opastamisesta asioissa, jotka eivät ole vireillä vakuutusoikeudessa. Vuod 211 aikana vakuutusoikeudesta lähetettiin tiedottajalakimieh/toimimieh toimesta asiakkaille n. 7 kirjettä. nformaatikko huolehtii vakuutusoikeud sisarsestä tiedottamisesta sekä hoitaa kirjastoa ja muita tietopalvelutehtäviä. nformaatikko vastaa myös osaamissuunnittelijan tehtävistä. Tältä osin hän vastuualueesesa kuuluu yhteistyössä ylituomarin, kansliapäällikön ja koulutustyöryhmän kanssa suunnitella, kehittää ja toteuttaa vakuutusoikeud hkilöstösuunnittelua ja osaamis hallintaa.

12 9 VAKUUTUSOKUD LAKÄYTTÖTOMTA VUOA 211 Asioid käsittely vakuutusoikeudessa Asioid käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996). Käsittely on pääasiallisesti kirjallista. Vakuutusoikeudessa toimitetaan suullin käsittely tarvittaessa asian selvittämiseksi sit kuin hallintolainkäyttölain 37 :ssä säädetään tai asianosais pyynnöstä sit kuin hallintolainkäyttölain 38 :ssä säädetään. Vakuutusoikeudessa on sit mahdollista järjestää suullin käsittely kahdella eri perusteella. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaisia, todistajia tai asiantuntijoita tai vastaan-?ttaa muuta selvitystä. Suullin käsittely voidaan Jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimtta tai hylätään heti tai jos suullin käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeis tarpeeton. Vakuutusoikeus ei peri käsittelymaksuja. Asianosaiselle voi kuitkin aiheutua muita kuluja esim. asiamieh käytöstä, todistelusta sekä mahdollise suullise käsittelyyn saapumisesta. Hallintolainkäyttölain mukaan asianosain on velvollin korvaamaan tois asianosais oikeudkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon otta on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudkäyntikulunsa vahinkonaan. Yksityin asianosain voi kuitkin joutua korvaamaan julkis asianosais oikeudkäyntikulut vain poikkeuksellisesti. Oikeusapulain (257/22) nojalla muutokshakijalla saattaa olla oikeus taloudellis asemansa perusteella saada oikeusapua korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan. Vakuutusoikeud on hallintolainkäyttölain mukaisesti huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi asianosaist toimesta ja tarvittaessa hankittava selvitystä myös viran puolesta. Saapuneet ja ratkaistut asiat Vuonna 211 vakuutusoikeute saapui yhtesä asiaa, mikä oli noin 3,2 % vähemmän kuin edellisä vuonna (7.557 asiaa). Kertomusvuonna vakuutusoikeus ratkaisi 7.21 asiaa (edellisä vuonna 7.53 asiaa). Asioita pystyttiin ratkaisemaan lähes saman verran kuin niitä saapui. Vireillä olevi asioid määrä oli uod lopussa (edellisä vuonna 6.158), Jot määrä hieman nousi. Vakuutusoikeudelle asetettiin vuodelle 211 tavoitteeksi ratkaista 8. asiaa. Tavoite asetettiin tietoisesti korkeaksi ja sitä asetettaessa otettiin huomioon vireillä olleessa vakuutusoikeuslain uudistamishankkeessa ehdotetut ratkaisut ratkaisutoiminnan kehittämise ja tehostamise. Vakuutusoikeus ei aivan saavuttanut tätä tavoitettaan. Tähän vaikuttivat vakuutusoikeuslain uudistushankke raukeamin keväällä 211 eduskunnassa, jolloin ratkaisutoimintaa ei saatu kevnettyä odotetulla tavalla, hkilötyövuosi vähtämin sekä lainkäyttöhkilökunnan rakteessa tapahtuneet muutokset. Käsittelyaika Vakuutusoikeud keskimääräin käsittelyaika oli kertomusvuonna 11,5 kuukautta eli,7 kuukautta emmän kuin edellisä vuonna. Käsittelyaika ylitti keskimääräiselle käsittelyajalle asetetun 9 kuukaud tavoitte. Myös käsittelyaikatavoite on vakuutusoikeud osalta tietoisesti asetettu tiukaksi ja s saavuttamin on vaikeaa. Käsittelyaikatavoitte saavuttamattomuute vaikuttivat osittain samat asiat kuin määrällist tavoitteid toteutumisekin, mutta myös se, että vakuutusoikeudessa pyrittiin ratkaisemaan vanhimpia asioita. Vakuutusoikeus ratkaisi asioista noin 1,4 psttia alle kuudessa kuukaudessa ja 63,5 psttia alle vuodessa (53,1 psttia 6-12 kuukaudessa). Vakuutusoikeudessa yli 12 kuukautta vireillä olleid asioid määrä nousi hieman. iitä oli kertomusvuod lopussa vireillä 685 asiaa (edellisä vuonna 537 asiaa). Toisaalta yli 24 kuukautta vanhoj asioid määrä laski kertomusvuod aikana. Lainkäyttöasioid keskimääräin vireilläoloaika oli 5,3 kuukautta (edellisä vuonna 4,8 kuukautta). Ratkaistuj asioid lopputuloksesta Vakuutusoikeud ratkaisemista valitusasioista 13,8 pstissa muutettiin alemman aste päätöstä. Päätöks poistamista tarkoittavia hakemuksia ratkaistiin 139. iistä hyväksyttiin 15,1 psttia. Poistovalituksia ratkaistiin 19, joissa

13 1 VSTTÄ 6,4 pstissa alemman aste päätöstä muutettiin. Muita hakemuksia ratkaistiin 9, ja niistä hyväksyttiin 33,3 psttia. Muutokshakemus jätettiin tutkimatta 3,4 pstissa ratkaistuista asioista. Suulliset käsittelyt Suullisia käsittelyjä vakuutusoikeudessa järjestettiin kertomusvuonna kaksi kut edellisäkin vuonna. Täysistunnot ja vahvnetut istunnot Vakuutusoikeudessa järjestettiin vuonna 211 kolme vahvnettua istuntoa ja yksi täysistunto. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Vakuutusoikeud tuottavuud tunnusluku oli 67 asiaa/hkilötyövuosi. Taloudellisuud tunnusluku oli 1.44 eua/ratkaistu asia. ATUT LAUSUOT Vakuutusoikeus on vuod 211 aikana antanut muun muassa seuraavat toimialaansa liittyvät lausunnot: - Luonnoksesta hallituks esitykseksi oikeudkäynnin viivästymisestä annetun lain ja hallintolainkäyttölain muuttamisesta - Tuomioistuint turvatarkastuksissa noudatettavista ohjeista ja käytännöistä - Työryhmämietinnöstä 4/211; oikeudkäynti hallintoasioissa, psessityöryhmän mietintö - Asian- ja aiheidhallintajärjestelmä VALDAn versioon 1.2 tulevasta tehtäväluokituksesta Vakuutusoikeud viestinnän toteuttamis perusteet on vahvistettu vakuutusoikeud viesti ntäsu unnitelmassa. Vakuutusoikeud viestinnän tarkoituksa on antaa oikeaa ja olnaista tietoa vakuutusoikeud toiminnasta, mettelytavoista ja ratkaisuista. Viestintä lisää tietämystä ja luottamusta vakuutusoikeud toimintaan ja tukee sit vakuutusoikeud onnistumista perustehtävässään. Vakuutusoikeus julkaisee vuosittain vuosikertomuks. Vakuutusoikeud verkkosivut ovat osoitteessa Verkkosivulla on tietoja vakuutusoikeud toiminnasta, kut käsiteltävistä asioista ja hkilöstöstä. Muutokshakijalle on tietoa muun muassa asian käsittelyvaiheista, oikeudkäyntikuluista ja suullisesta käsittelystä sekä sähköisestä asioinnista. Lisäksi verkkosivuilta on yhteys vakuutusoikeud oikeustapauksiin, joista uusimmat ovat siksi näkyvillä. Verkkosivut sisältävät myös vakuutusoikeud yhteystiedot. Vakuutusoikeud oikeustapaukset ovat maksuttomana nternet palveluna Finlexin säädöstietopankissa osoitteessa Vakuutusoikeud tietokanta sisältää ratkaisuja 196- luvulta alka. Uusimmat ratkaisut ovat vuodelta 21. Vuonna 211 vakuutusoikeus julkaisi Finlexissä 27 päätöstä eli,37 % ratkaistuista asioista. Vuonna 21 julkaistiin 24 päätöstä. Vakuutusoikeudessa on käytössä tuomioistuint diaaritietoj kyselykäyttöjärjestelmä (KYÖST). Kyselykäyttöön on siirretty vakuutusoikeute vuod 22 alusta luki saapuneet asiat. Asianosaiset ja yleisö voivat selata vakuutusoikeud käsittelemi asioid julkisia diaaritietoja vakuutusoikeud kirjaamon asiakastilassa olevalla asiakaspäätteellä. Työryhmän mietinnöstä "Tehtävi jako hallintotuomioistuint kesk. Hallintolainkäytön tasotyöryhmän mietintö." 78/21 - Hallituks esityksestä (H 28/21 vp) laeiksi tuomareid nirnlttämisestä annetun lain ja eräid siih liittyvi laki muuttamisesta

14 11 KOULUTUS Vuonna 211 vakuutusoikeud hkilökunnan koulutuspäivi kokonaislukumäärä oli vakuutusoikeud sisäis tilaston mukaan noin 67. Vakuutusoikeud hkilökuntaa koulutettiin 6,2 työpäivää hkilötyövuotta kohd. Vakuutusoikeus järjesti hkilökunnalle ruotsin kiel koulutusta, kehittämispäivän, asiakirjahallinnon ja arkistotoim koulutusta sekä lääketieteellis seminaarin, johon kutsuttiin myös osallistujia KKO:sta, KHO:sta ja muutokshakulautakunnista. simiest koulutus jatkui puhejohtajina toimiville tuomareille suunnatuilla koulutuspäivillä ja hkilökohtaisella palautekeskustelulla. Yksi esimies osallistui myös oikeushallinnon esimiest johtamisvalmnukse ja yksi pottiaalis johdon esimieskoulutukse. Vakuutusoikeud hkilökuntaa osallistui myös aktiivisesti oikeusministeriön ja ulkopuolist tahoj järjestämiin koulutuksiin, muun muassa läketurvakeskuks järjestämiin työeläkekoulutuksiin sekä Lakimiesliiton ja HAUS:in koulutuksiin. Myös arkistolaitoks koulutusta hyödynnettiin arkistohallinnon kehittämiseksi. Merkittävä koulutustapahtuma oli vakuutusoikeud yhdessä muutokshakulautakunti kanssa tekemä opintomatka Keski-uoppaan. Vakuutusoikeudesta opintomatkalle osallistui lainkäyttöhkilökuntaa. Opintomatkalla tutustuttiin U:n tuomioistuime, uopan hmisoikeustuomioistuime sekä Landessozialgericht for das Saarland -tuomioistuime. vaikuttanut käsiteltävi asioid vaikeutumin, mikä on lisännyt työmäärää siitäkin huolimatta, että käsiteltävi asioid määrä on ruuhkavuosiin verrattuna vähtynyt. Työhyvinvointikoulutukse panostettiin muun muassa sit, että kaksi hkilöä suoritti työhyvinvointikortin. Lisäksi vakuutusoikeus osallistui Työterveyslaitoks järjestämään nnostuks Spiraali -tutkimukse, jossa lähtökohtana kyselytutkimukselle ovat hyvin olevat asiat ja se, mit työhyvinvointia voidaan niid kautta lisätä. nnostuks Spiraali -tutkimuks tulokset valmistuvat vuod 212 aikana. TOMTLAT Vakuutusoikeud lähtökohtana toimitiloj suhte on se, että sillä on käytössään toimivat ja asianmukaiset tuomioistuimelle sopivat toimitilat, jotka mahdollistavat mahdollisimman hyvin vakuutusoikeud perustehtävän suorittamis eli muutokshakuasioid ratkaisemis. Vakuutusoikeud nykyiset toimitilat täyttävät edellä mainitun edellytyks olnaisilta osin ja aiemmin todettuihin sisäilmaongelmiin liittyvät korjaustyötkin on saatu vuod 211 aikana valmiiksi. Vakuutusoikeus tulee muuttamaan vuod 213 alkupuolella Helsingin hallinto-oikeudelta vapautuviin tiloihin ja muuton suunnittelu tulee olemaan merkittävä osa vakuutusoikeud toimintavuotta 212. TYÖHYVVOT VRALUT VAKUUTUSOKUDSSA Syksyllä 21 suoritetun riskikartoituks arvioinnit ja työpaikkakäynnit sekä ergonomiatarkistukset saatettiin loppuun vuod 211 aikana. Vakuutusoikeudessa toteutettiin keväällä 211 myös VMBa-kysely, jonka tulokset käytiin läpi koko hkilökunnalle suunnatussa tilaisuudessa sekä erikse vielä osastoittain. Vakuutusoikeud tulokset olivat hieman huonommat kuin edellisessä vuonna 29 suoritetussa VMBa-kyselyssä, mutta ne olivat kuitkin samalla tasolla kuin oikeustoim hallinnonalaila ja tuomioistuinlaitoksessa ylesä. VMBa:n tuloksia on käsitelty myös johtoryhmässä ja työhyvinvointiryhmässä.. Vakuutusoikeudessa merkittävinä riskitekijöinä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamis kannalta ovat työn hkin kuormittavuus, etemismahdollisuuksi puute ja epävarmuus virkasuhte jatkumisesta. Työn hkise kuormittavuute on Vakuutusoikeus järjesti toukokuussa 211 hallintoja kansliapäällikköj neuvottelupäivät. iille päiville osallistuivat korkeimman hallinto-oikeud, hallintooikeuksi, markkinaoikeud ja vakuutusoikeud hallinto- ja kansliapäälliköt. euvottelupäivillä käsiteltiin ajankohtaist asioid lisäksi muun muassa työhyvinvointiin liittyviä asioita. Kesäkuussa 211 Helsingin hallinto-oikeud esivalmistelua ja jälkitöid organisointia käsittelevä työryhmä vieraili vakuutusoikeudessa. Tilaisuudessa esiteltiin vakuutusoikeud toimintaa yleisesti sekä kerttiin muun muassa vakuutusoikeud notaareid työtehtävistä valmistelun ja jälkitöid osalta.

15 Vakuutusoikeus järjesti kesäkuussa 211 tutustumistilaisuud vakuutusoikeute kolmelle Helsingin hallinto-oikeudessa tuomarivaihdossa olevalle ulkomaalaiselle tuomarile. Marraskuussa 211 työeläkeasioid muutokshakulautakunnan kansliahkilökunta ja valmistelijat kävivät tutustumassa vakuutusoikeute. Tässäkin tilaisuudessa esiteltiin vakuutusoikeutta yleisesti sekä lisäksi kerttiin muun muassa vakuutusoikeud notaareid työtehtävistä ja vakuutusoikeud logistiikkapjektista. HALLTOTUOMOSTUT YHTSTYÖ Vakuutusoikeus on osallistunut hallintotuomioistuint yhteise laatujärjestelmään vuod 26 alusta luki. Seurattavia laadun osatekijöitä vakuutusoikeudessa ovat lähinnä oikeudkäynnin suullisuud ja välittömyyd toteutumin, oikeudkäynnin joutuisuus sekä kantelu- ja purkuhakemust mestymin korkeimmassa hallintooikeudessa. Hallintotuomioistuint päällikkötuomarit ovat vuodesta 25 lähti käyneet vuosittain oikeusministeriön kanssa sektorineuvottelut. äissä tuomioistuinlinjoittain käytävissä neuvotteluissa keskustellaan seuraavaa vuotta koskevista tavoitteista ja resursseista. Hallintotuomioistuinsektorin seitsemäs yhtein toimintakertomus laadittiin alkuvuodesta 211. Oikeusministeriö asetti keväällä 29 hallintooikeuksi tuomareid täydnyskoulutuks ohjausryhmän, jossa vakuutusoikeutta edustaa ylituomari Juha Pystyn. Myös hallintotuomioistuint koulutustyöryhmä, jonka jäsä vakuutusoikeustuomari Kaius Vuoristo toimii, jatkoi toimintaansa vuonna 211. Tuula Kivari on toiminut tuomioistuinlaitoks ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuks välis palvelusopimuks hallinto- ja erityistuomioistuint seurantaryhmän jäsä. VAKUUTUSOKUD KHTTÄM TOMA Oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on vakuutusoikeud toiminnan kehittämin. Työryhmä luovutti mietintönsä (oikeusministeriön työryhmämietintö 29: 1) oikeusministeri Tuija Braxille Työryhmän mietinnön pohjalta valmisteltiin hallituks esitys (H 281/21 vp) laiksi vakuutusoikeuslain muuttam isesta. 12 Hallituks esityksessä ehdotettiin muun ohella sitä, että määrätyissä asioissa vakuutusoikeud ratkaisukokoonpanoja kevnetään, että lääketieteellistä arviointimettelyä täydnetään nykyisestä erillist asiantuntijalääkäreid käyttämisellä, että sivutoimist työoloja, yritystoimintaa ja sotilasvamma-asioita tuntevi jäst ratkaisutoimintaan osallistumista vähnettäisiin ja että asiat, joissa jäset ovat asiakirjoihin perehtymis jälke olleet yksimielisiä ratkaisuista ratkaistaisiin istuntoa järjestämättä. Kysein hallituks esitys kuitkin raukesi eduskunnassa keväällä 211 eikä vakuutusoikeuslain uudistamin edistynyt vuonna 211. Vakuutusoikeuslain uudistamin on sisällytetty uute hallitusohjelmaan ja vakuutusoikeus odottaa, että uudistamista jatketaan ainakin ratkaisukokoonpanoj kevtämis ja niin sanottuj yksimielist asioid istuntojärjestelmän uudelle organisoinnilla, koska näillä toimpiteillä vakuutusoikeud lainkäyttötoimintaa saataisiin joustavammaksi, mikä näkyisi todnäköisesti myös vakuutusoikeud käsittelyajoissa ja ratkaistuj asioid määrässä. Vakuutusoikeudessa toteutettu logistiikkahanke oli vuonna 21 mukana yleiseuoppalaisessa "Crystal Scales of Justice" kilpailussa, jossa etsitään vuosittain parhaita hankkeita, joilla on onnistuttu parantamaan oikeusturvan saatavuutta, tuomioistuim organisointia tai asioid käsittelyä. Kilpailussa oli mukana 5 hanketta ja suomalain logistiikkahanke ylsi neljän parhaan joukkoon saad kunniamaininnan. Vuonna 211 vakuutusoikeudessa panostettiin logistiikkahankke seurannan kehittämise ja tietotekniikan parempaan hyödyntämise. Yksi merkittävä kehittämishanke vuonna 211 oli myös vakuutusoikeud asiakirjahallinnon ja arkistotoim ohjeistuks laatimin sekä arkistonmuodostussuunnitelman päivittämin. Lisäksi hallinnollist asioid diaaria kehitettiin vastaamaan asialuokitukseltaan päivitettyä arkistonmuodostussuunnitelmaa. Vuonna 212 vakuutusoikeus pyrkii edelle kehittämään ja modernisoimaan omia sisäisiä työtapojaan ja töid organisointia. Lisäksi sähköis asioinnin kehitysnäkymät ja tiedottamis kehittämin uud julkaisujärjestelmän kautta tulevat olemaan vakuutusoikeud kehittämiskohteita vuonna 212. Kehittämistyössään vakuutusoikeud punaisa lankana on vakuutusoikeud perustehtävän, eli tehokkaan ja laadukkaan oikeusturvan antamin toimetuloturvan muutokshakijoille, muistamin.

16 13 VAKUUTUSOKUD LÄÄKÄRJÄST Lääkärijäset Lääkärivarajäset Ylilääkäri lääketiete lissiaatti e Hyvärin (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutuslääketiede) Lääkärit lääketiete ja kirurgian tohtori, dostti Arsi Harilain (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vaku utuslääketiede) lääketiete lissiaatti Marita Pippingsköld (psykiatria) lääketiete ja kirurgian tohtori, dostti Mervi Annikki Kotila (neulogia, kuntoutus, vakuutuslääketiede) lääketiete ja kirurgian tohtori, dostti Kalevi Juhani Hietaniemi (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutus lääketiede) lääketiete tohtori, dostti ina Christina Lindberg (psykiatria, vakuutuslääketiede) lääketiete tohtori, dostti Juha Tapio Halavaara (radiologia) lääketiete tohtori, dostti Maija Halme (keuhkosairaudet) lääketiete lissiaatti, käsikirurgian erikoislääkäri Jouni Havulinna lääketiete lissiaatti, ihotauti erikoislääkäri Timo Juvakoski lääketiete ja kirurgian tohtori, dostti Ritva Marketta Kauppin-Mäkelin (sisätaudit) lääketiete ja kirurgian tohtori, pfessori Christian Lindqvist (leukakirurgia, hammas- ja suukirurgia) lääketiete tohtori Jari Siin (neukirurgia) lääketiete tohtori Raimo Uusitalo (silmätaudit) lääketiete lissiaatti Jyrki Salmkivi (kirurgia, ortopedia ja traumatologia) lääketiete tohtori Hannu Väänän (sisätaudit ja gasttelogia)

17 14 VAKUUTUSOKUD ASATUTJAJÄST Työoloja tuntevat Sivutoimiset jäset: jäset varatuomari Harri Hietala varatuomari Mika Hämäläin työmarkkinalakimies Jouko Hämäläin varatuomari lse-mai Kirvesniemi varatuomari Simopekka Koivu oikeuspalveluj päällikkö Markku Kuoppamäki varatuomari Anja Lahermaa lakimies Anu-Tuija Lehto työmarkkina lakimies Jussi Luomajärvi lakimies Maria Löfgr varatuomari Tarja iemelä neuvottelupäällikkö Hrika ybondas-kangas lakimies Jyrki Ojan varatuomari Pekka Pietin lakimies Mikko Räsän oikeustiete kandidaatti Timo Sarparanta oikeustiete kandidaatti Jouni Vattulain oikeustiete kandidaatti Tuija Vehviläin varatuomari Piia Vuoti hallitusneuvos Kirsi Äijälä Sivutoimist jäst varajäset: varatuomari Risto Alanko johtava lakimies Kati Hallikain työmarkkinalakimies rkki Hintsan lakimies Hanne Hougberg varatuomari Tuomas Hyytin varatuomari Pirkko Janas lakimies Roni Jokin varatuomari Jari Järvi työmarkkinalakimies Miia Kannisto varatuomari Tapio Kari lakimies Tuija Kelloniemi-Häärä lakimies Mari Keturi työmarkkina lakimies Anne Kiiski varatuomari Juha Koivisto lakimies Timo Kollin oikeustiete kandidaatti Jukka Koskipirtti työmarkkina-asiamies Kai Kullaa varatuomari Pekka Kärkkäin lakimies Riikka Laakso sosiaalisihteeri Kai Laakson neuvotteleva virkamies Päivi Lanttola lakimies Anu-Tuija Lehto MBA Aulikki Leino puhejohtaja Petteri Leino varatuomari e Lindström työmarkkinalakimies Ritva Liivala oikeustiete maisteri Petri Linkoneva finanssineuvos Asko Lindqvist työsuojelusihteeri Marjut Lumijärvi oikeustiete kandidaatti Timo Löppön varatuomari Jaana Meklin varatuomari Tuomas Mänttäri neuvottelupäällikkö Sari Ojan lakimies Arja Pohjola oikeustiete kandidaatti ina Pärssin varatuomari Kaj Schmidt työmarkkina lakimies Kati Virtan työmarkkinalakimies Jonna Voima oikeustiete kandidaatti Timo Voutilain sopimustoimitsija Teija Wikman varatuomari Pia Zaers Yritystoimintaa tuntevat jäset Sivutoimisetjäset: varatuomari Risto Airikkala maat. ja metsät. kandidaatti lina Liinaharja lainopillin asimies Tiina Toivon lainopillin asiamies Anja Tuomola työmarkkina-asioid päällikkö Outi Tähtin Sivutoimist jäst varajäset: lakimies Katja Cash työmarkkina-asioid päällikkö Merja Hirvon toiminnanjohtaja Jaakko Holsti asiamies Rikard Korkman varatuomari Vesa Malila asianajaja lpo Moisala toiminnanjohtaja Mikael Söderlund tutkimuspäällikkö Johan Åberq Sotilasvamma-asioita Sivutoimiset jäset: majuri Petri Laurila varatuomari Arto Lillberg everstiluutnantti Jouni Lippon eversti Martti Kuivala Sivutoimist jäst varajäsef: tuntevat jäset toiminnanjohtaja Satu Jelkälä-Blomqvist kaptei Arto Kuutsa toiminnanjohtaja Lea Mankkin majuri Olli Ohrankämm valtiotiete maisteri Raija Ovaska

18 15 VAKUUTUSOKUD HKLÖKUTA Jäset Matti Romakkaniemi (w) Ylituomari Juha Pystyn Laamannit Rauli Rauankoski Martti Hauvon Aija Peltola Hela Karlsson Minna Markkan Heli Vilain Riitta Aurelius Anna Pitkän Pekka Patrakka Petri Pttilä Antti Huotari (w) Kati Piippon Johanna htamo-kettun Anne Usmi eva Attila (w) Merja Alanne (vv) eva Tarkkan Martta Plathin (vv) oora Paajan Mikko isula Vakuutusoikeustuomarit Hilkka Saarela Mirja Lappeteläin Larry Grönlund Osmo Kurki Olli Olanterä Kari Uusitalo rkki Mellais Jari Makkon eva Wahlberg Ulla-Maija Halme Jyrki Tn Aapo Leskin lina Saramies Harri sohanni Jaana Hemminki Olli Järvi Asa Morelius-kelund Kaius Vuoristo Anu Hemminki Tuula Hirsto Johanna Palovaara Määräaikaiset vakuutusoikeustuomarit Anna Raivio Annukka Suvioja Juha Mutka Mira Koivumaa sittelijät Kansliapäällikkö Tuula Kivari Asessorit Jyrki Ulvin Määräaikaiset asessorit Andreas yberg Tuuli Olanterä Vakuutusoikeussihteerit Liisa Peltokangas (vv) Aksu Jokin (vv) Maria Vuori-Karvia Antti Tapanila (w) Määräaikaiset vakuutusoikeussihteerit rika Leino (w) Anna Koskranta (w) Mirka Kallio Taru Vesterberg (vv) Riikka Pirin Hanna Tossavain Marianne Matilain Aija Kurittu Linda Harjutsalo Tia Välke lina Korhon Satu iemelä-ahokas Antti Lohi Matti Parkkin (tiedottajalakimies) Valmistelijat Vastaavat notaarit Tommi Hartikain Juha Kannelmaa (w) Maarit Hinkkan Määräaikaiset vastaavat notaarit milia evanranta otaarit Markku Kerän eva Salmela Ulla Pasan Aino-Maija Aslo-Arpon Kaisu Majuri Pirjo Kivimäki (vv) Jaana Tasan Sari Andst Antti Koho Hela Virta Minna Soini Heidi Saarin Marianne hander Sanna Rajala Antti Rönty Annukka iskan (w) Jaana Poutiain Määräaikaiset notaarit Laura Väläin iina Lampela lina Anttila Milla Mustamäki Anna Kove Hallinto- ja toimistopalveluyksikkö nformaatikko Lea Lindos Tietohallinnon asiantuntija Pirkko Savolain Kirjaaja Anne-Mari Vainio Taloussihteeri Lea Kokkola Hki/östösihteeri Arja Kallio Toimistosihteerit Tarja Keinon Virva Ryynän Merja Laitala ija iemin Terhi Laine La Oljemark Lea Pelkon Katri Kokko Sari Holappa Sirkku Lehtin Sanna Tisuu Määräaikaiset toimistosihteerit Janne Hämäläin Määräaikain ylivirastomestari Teemu Hämäläin Määräaikain virastomestari Sampsa ylund

19 o cac C o:l > ' C/) -;:R : - (O - et"" T"" C/) e +-'. C/) -;:R :::J +-' C/) co_.- 1"- :::J C/) «+-' C/) C/)-;:R :::J +-'1"- :::J.8-.;;;:t e :::J _ +-' C/)?f!..a o - +-'-.;;;:t e o, o +-' C/) o.:::t:.-;:r e.r::.co - > C/) o.:::t:. ::: :ca C.-...,...,.- e C/).a C/) :::JC'G-;:R :::J+-,o.:::t:.1"- C/) >.- C/)T"" :::J.:::t:. :::J t... C/) e +-' C.a.?f!. :.=,"._ -.;;;:t C/) \U - o > C/) C/) +-' C/) -;:R 1"-- T"" +-' o C/) +-'. C/) -;:R -.;;;:t t... - :::J('f) T"" o, +-'. C/) -;:R.:::t:.-.;;;:t : c:ö T"" :

20 Vakuutusoikeud asiamäärät Ratkaistu Saapunut Vireillä Ratkaistu Saapunut Vireillä

21 t-coo'>ot""" o T""" T""" D. D T""" T""" T""" t-- CO :::l CO CO CO.--t.-, CO CO -..,.- (/).s: :co co L() se T""" '>.s: t- o oo o ooco o o C") o oo o o oo t- o ool() o oọ..q o oot""" CO

22 (. (. L().s: C") L() 1'- ca C") ca.-. ca :l ca.- 1'- CO CO ca - Cl) 1'-.- tn :ca (. L() o o 1'- (. L() C") o

23 /l l! f'- ('1) r-, '<t c.o 1.() (J) c.o c.o..- c.o..- ('1)..- c f'- ('1) ('1) 1.()... C1l "l ::s..:: ::s 'iij r-: :2: ei..:: l! l! '<t CO CO CO c.o c.o (J) ('1) f'- '<t c.o..- (J) ('1)..- '<t..- 1.()..- f'- /l ' c.o '<t 1.() f'- CO ('1) f' '<t 1.() 1.() f'- c.o ('1) /l f'- ::s Q, l!..2 z c: C1), < l!..::, s ::z:: ::: q:... l! :: l! l!..- 1.() (J) (J) ('1) '<t 1.() (J) '<t '<t CO c.o '<t c.o..- c.o CO q: ':1 c: '<t 1.() c.o 1.() CO 1.() CO c.o (J) 1.() ('1) 1.() c.o 1.() CO 1.() 1.() :q:... l! '<t..::, f'- :q: l! 'iij o,..::... ei l!..:: q: :: q: W W l! l! CO (J)... f' ('1) '<t '<t c.o '<t CO '<t CO ('1) '<t c.o ('1) (J) Z... c c.o '<t CO f'- f'- c.o 1.() c.o c.o c.o '<t c.o c.o..- c.o 'iij l! '<t CO ('1) c:..:: ::s 'iij ::: Q, l! l! (/) ei..:: q: "") =:l l! l! f'- 1.() CO f'-... '<t CO CO... f'- c.o ('1) 1.() f'- f'- ('1)..- ' /l ('1) 1.() 1.() 1.() f'- '<t c.o '<t <r ('1) CO 1.() c.o f'- 1.() f'-... /l c.o C ::s n; l! c:..-: C1) -..., :: /l..:: W M l!,..:: W l! Z =:l..... n, C q: C'! q:..-:... QJ c.:.::? ' rn :' :J c sn (i) 'Ui (/) rn '(ii.:.:: - (/) :;z 'Ui.:.:: -'" 2 'Ui rn rn rn ' (/) 'Ui 'Ui 'Ui ts :;z ; rn.:::' 'co :;z 'Ui ::s,.c :;z c - ::s (/) (/) :;z rn 'Ui a. (i) rn ::s ::s.:.:: ::s c ::s 'Ui (i) a. :J 'co :;z (i) 'Ui ::; '.. ::s.:.:: =:l > c :& :8 ' (/) (/) ::s :; ' 2 :;z ::s W.:.:: - c. c (/), c ::s rn 2 ::s rn rn rn ' ::s rn.:.:: /l.:.:: rn.8 rn a. c 'Ui 'Ui ' >.c rn 'Ui c (/) c rn Ci 2l 'Ui rn ' c c 'Ui c 'Ui ::s c c ; ' 'Ui (/) rn 'Ui 'm' 'Ui ' ' c rn (/) ::s (/) ' ::; ±! rn -'" 'Ui > rn ::s rn ' 2.:.:: ::s C ;>, 'm' =:l ::; ::s. ::; 'Ui > f! 'Ui.:.:: 'Ui.:.::.:.::.:.::.c.:.:: ::s s, ::s ;>, ' :l! :;z ' ' 'Ui :g ::s.8 (/) ;>, c (/) c: ::s (/) «n (/) (/) ' c :;z a. i: =:l 2 :;z c (/) c > ::s ::s c (/) 'co.c c :;- ::s «n ::s '.:.:: c ::s ::s ::s ::s.:.:: ::s (/) =:l (/) QJ c c ::s c ö rn c c.o ' (i) ::s.:.:: c.:.:: '.:.:: 'co 'co > ::s.:.:: (/) tn 2 c s: C.:.:: (/).!l! > ::s (/) in.:.::.:.:: :;z :;z +=' u: rn rn 2l..:.:: ' :P > ::s c c c rn a. (/) ' ' ;>, '.. :P.:.:: /l <D.c (/) "S "S ::s :J _J _J ::J c.. :: :: a: ««««W W W -, -, C') :' 'Ui -'

24 C; :l <'!..:.: :l 'r; r-: :2: ei..:.: (/) 111 r-- <D ('f) r-- CO CO ('f) r CO..-- CO c:..-- U") CO..-- -e )..-- U") <D CO ) ('f) Ol '<t!d ' (/) ) '<t ) U") U")..-- ('f) (/) U") CO <D :l!d t:: c z c: C).::( (/) (/) 'r;..:.:..:.:,!2, s :: J: « '<t r-- Ol r-, CO <D..-- U") U") '<t ('f) «':;' c:... -r '<t r-; '<t Ol U")....« CO CO ) (/)..:.:.«'r; 'r; "'" a....:.:... ei 111..:.: :: ««W W r <D ('f) U") <D CO CO CO '<t..-- U") U") CO Z... c: CO '<t..- ) ('f) ('f) '<t ('f)... 'Qj 111 r-- ) r-- M c:..:.: :l "'" 111 a:: c. 111 ei 111..:.: «..., p.-' :J <D <D co ('f) r-- '<t co ' (/) '<t ('f) co ('f) U") co... f <D r-- co 'e- :l!d t:: C; 111 c: """: C) (/) -... (/)..:.: W M 'r;,!2,.....:.: w 111 Z... :: :J... o, a.. cci (') «""":... +-' ::::l.8 C ::::l..>:: c!l.l :'.3 " (f) ]1 'm 1 '(j) Qj 1 > 'Ui o, 'ä) ::::l 'Ui <lj 'm ' '5 c ::::l..>::.8 o, ::::l ' '5 c :J.s ' ::::l..>:: 1 (/), W c Qj 1: 1 'Ui 'm lij > 2 1.z 1 co 1 1 C; "'Ui 'Ui 'Ui ::::l 1 Ö ' 1 1 'Ui 'Ui 'Ui ::::l ::::l 'Ui c: '5 c 'Ui 'Ui..>::!l.l -'" 1..>:: :J 'w.z.z ::::l co > ::::l ::::l ::::l 'Ui '.z > :111..>:: c: c!l.l '5 '5 '5 Qj :J > : f > ::::l.::<:. '.8!l.l :nl.8 c ::::l (/) :J..c: > Qj c..>:: C c, > c (J) (J) ::::l ::::l.z ::::l ::::l ' ' ::::l ::::l C),!!!,..!!!..!!! ::::l 1..>:: Qj :t::..>::.::<:. ',m (J) C) '(j) «:g.::<:. o, o, ' '..!. :t::... (/) > 'm Qj!l.l :;:::;..c: Q3 1, <1: (f) (f) (f) (f) (f) >,<.( :' 'u; -' <lj <lj C

25 :::l :::!;! :::!;! :::!;! C> > _ i:i5 "" r-.: L) ei +' L) (/) z :J +':J $... Q. ( :J > o :J +' :2:.!a c.- ( ) -e--' "<t c.... "<t v-' L) (!) (O. a. :J... (O(/) a::: :::!;! C> ('f) :< l- - +' (/) J: :J Q. :g! ::: «( J: J:.- ( (O. Q. «:J :«...+' (/) :«a::: a.. :::!;! '<l- '<l- :::!;! :::!;! C> j:: Z +' L) ei W (/) L) :J :::.z. Q. a.. :1 >. ( >..s::::... o J: _... _ (/) ::::l.- ( Q L) L) ) co :J '. :J :i!: a. U; Z W :::!;! :::!;! :::!;! :::!;! '<l- :::!;! '<l- :::!;! :::!;! '<l- :::!;! '<l- :::!;! '<l- Q... - o- )- r..:... L) «C> (!) co "<t_ "<t_ ('f) co co ) r-...- _ ) ('f) co ) )- ('f)- co LCi LCi LCi ('f) -e-- co ('f) z... (/) W... :J L) """: Q. co r- (!) "<t ) co co ) ('f) co L) L)..., $... ('f) "<t :J :J... :J - M :J ( :2:... >....- ( Q.... "<t co L) ) ) r- "<t ) ('f) ) ('f) "<t "<t "<t co "<t "<t co (!). "<t L) co L) L) r- "<t co (!) co L) ('f) L) (!) L) co L) :J e"!... ('f) r- """: (/)... o,.::,c..::,c. 'co rn '<t ai >1 c sn 'Ui U) co e.::,c. o, ff).a 'Ui +" co 'Ui U) co 'Ui 'Ui :J 'm co 'Ui s: 'Ui co co :::l U) rn c.a 'Ui +" U) co co :::J 'Ui co :::J.a, co 1 U) 'm (j) co 'Ui '5 c.::,c. <ll co c :::J U) co.8 :J > :::J B ' :::J :J 'co ' C W.::,c. C :::J '5. :::J ai ' :::J co ' 'ijj +" co U).::,c.. C 'Ui co > s: co c c U) C!J 'Ui rn c C U) co B co 'Ui "",1 c 'Ui co 'Ui :::J : co c U) c U) 'co :::J 'm co U) 'Ui U) c co +" co co co co ' '5 :t::i.a ::l cn 'Ui, co.::,c. :::J ' ::l ::l.a co co > 'm :::J.::,c. 'Ui :: :J co U) co.::,c. 'Ui '5 se s: :::J., ''::: :::J 'co :::J :1 co co.::,c..::,c..::,c. 'Ui co co 1 co co U) 'co co 'co 'co 'co co :::J L) U) U).8 ai.8 2: :::J co :J.a U) c ai U) ai ai C ai co > :::J :::J C U) C s: c ::l > :::J 'co :::J 'co.::,c. :::J C :::J :::J.a co, U) C C :::J c,!!1 :J e C (!) ' (j) ::l :::J co co.::,c. C C co ].::,c. '.::,c..8 "'" :::J C!J.::,c. U) U),.$ c s:,,.::,c. rn.!l! > :::J.::,c..::,c. U) U) ai U) co co co. ai c.::,c. > Vl (!).r::: U) 'co 'co 'S 'S co eo :::J :::J co co co co co > :::J C C. U) «.!!1 'ö.. > «< ::i: -c m m m..,.., _. _. :.:J ::2: ::2: ::2: ::2: ::2: ::2: a..