VAKUUTUSOIKEUS VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VAKUUTUSOIKEUS VUOSIKERTOMUS 2017

2 YLITUOMARIN KATSAUS... 3 VAKUUTUSOIKEUS TOIMEENTULOTURVAN ERITYISTUOMIOISTUIMENA... 4 Vakuutusoikeuden toiminta-ajatus... 4 Vakuutusneuvostosta erityistuomioistuimeksi... 4 Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat... 5 Vakuutusoikeuden asema toimeentuloturva-asiain muutoksenhakujärjestelmässä... 6 VAKUUTUSOIKEUDEN ORGANISAATIO... 7 Vakuutusoikeuden jäsenet... 7 Asioiden jakautuminen osastoille Vakuutusoikeuden istunnot...11 Vakuutusoikeuden hallinto ja henkilökunta...11 VAKUUTUSOIKEUDEN LAINKÄYTTÖTOIMINTA VUONNA Asioiden käsittely vakuutusoikeudessa...12 Saapuneet ja ratkaistut asiat...12 Käsittelyaika...12 Suulliset käsittelyt...13 Täysistunnot ja vahvennetut istunnot...13 Ratkaistujen asioiden lopputuloksesta...13 Muutoksenhaku vakuutusoikeuden ratkaisuista korkeimpaan oikeuteen...13 Muutoksenhaku vakuutusoikeuden ratkaisuista korkeimpaan hallinto-oikeuteen...13 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus...13 ANNETUT LAUSUNNOT...14 VIESTINTÄ...14 KOULUTUS...14 TYÖHYVINVOINTI...15 TOIMITILAT...15 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISTYÖ...15 VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN...15 OIKEUSMINISTERIÖN KEHITTÄMISHANKKEET...16 VAKUUTUSOIKEUDEN KEHITTÄMISHANKKEET...16 VAKUUTUSOIKEUDEN HENKILÖKUNTA VAKUUTUSOIKEUDEN LÄÄKÄRIJÄSENET VAKUUTUSOIKEUDEN ASIANTUNTIJAJÄSENET TILASTOT

3 YLITUOMARIN KATSAUS Käänne parempaan Vakuutusoikeuden keskimääräiset käsittelyajat ovat tällä vuosikymmenellä olleet noususuunnassa niin, että keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden 2016 lopussa jo 12,7 kuukautta. Tällainen käsittelyaika on luonnollisesti liian pitkä, kun otetaan huomioon, että monessa vakuutusoikeuden käsittelemässä asiassa on kyse muutoksenhakijoiden perustoimeentulosta. Tästä kannettiin myös oikeusministeriössä huolta. Vakuutusoikeus saikin syksyllä 2016 oikeusministeriön kanssa käydyissä tulosneuvotteluissa lisäresursseja vuodelle Niiden antamisen tarkoituksena oli saada käsittelyaikojen nousu taittumaan ja kääntymään laskusuuntaan. Tähän tavoitteeseen myös pääsimme, sillä koko vuoden keskimääräinen käsittelyaika saatiin viime vuonna lyhenemään 11,8 kuukauteen. Suunta oli jo sinällään hyvä, mutta vuoden 2017 lopussa oli nähtävissä enteitä vieläkin paremmasta, sillä joulukuussa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli pudonnut jo 10,2 kuukauteen. Kun vakuutusoikeus sai lisäresursseja myös vuodelle 2018, voi tämän kehityksen odottaa edelleen jatkuvan, joskaan ei ehkä samalla vauhdilla. Hyvästä suunnasta kertoo myös se, että kun yli 12 kuukautta vireillä olleita asioita oli vuoden 2016 lopussa 735, oli niitä vuoden 2017 lopussa vireillä enää 340, joten käsittelyaikojen lyheneminen ei tapahtunut vanhojen juttujen kustannuksella. Käsittelyaikojen lyhenemiseen on vaikuttanut osaltaan se, että vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Kun vuosikymmenen alkupuolella asioita tuli vireille vuosittain keskimäärin runsaat kuusi ja puoli tuhatta, niin parina viime vuonna saapuneiden asioiden määrä on vähentynyt tästä noin tuhannella. Vaikka vuosittaisen vaihtelun määrä voi saapuvien asioiden kohdalla olla normaalistikin useita satoja juttuja, niin tähänkin nähden suuntaus on selvä. Toisaalta etuuslakeihin tehdyt muutokset voivat muuttaa tilannetta nopeastikin, kuten vuoden 2018 lopulla saattaa tapahtua, kun työttömyysturvassa käyttöön otetun aktiivimallin vaikutukset alkavat muutoksenhaussa näkyä. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä vakuutusoikeuden juttumäärän viime vuosien kehityksestä ei näin ollen ole syytä vetää. Vakuutusoikeus on muiden hallintotuomioistuinten tavoin matkalla kohti täyssähköistä eli paperitonta käsittelyä. Täyssähköiseen käsittelyyn siirryttiin kahdessa muutoksenhakulautakunnassa jo vuoden 2017 alussa, mutta samaan kehitystahtiin ei vakuutusoikeudessa ole voitu päästä, sillä hallintotuomioistuimia koskeva digitalisointihanke HAIPA käynnistyi vasta vuonna Näillä näkymin hankkeen voidaan odottaa valmistuvan vuoden 2019 lopussa, mutta jo tätä ennen päästään digitalisoinnissa ottamaan pienempiä kehitysaskelia. Muutos tulee olemaan melkoinen paitsi hallintotuomioistuinten henkilökunnan työmenetelmien kohdalla, niin myös niissä sähköisissä palveluissa, joita voidaan jatkossa tarjota asiakaskunnalle. Voidaankin sanoa, että vakuutusoikeus ja muut hallintotuomioistuimet tulevat HAIPA-hankkeen valmistumisen myötä kuromaan kiinni sen matkan, jonka ne ovat jääneet muuta yhteiskuntaa jälkeen digitaalisten palvelujen tuottamisessa. Kuten edellä kirjoitetusta on nähtävissä, tilanne vakuutusoikeudessa on aiempiin vuosiin verrattuna jo muuttunut tai vähitellen muuttumassa paremmaksi sekä käsittelyaikojen että digitaalisen kehityksen osalta. Näin vakuutusoikeus pystyy paremmin toteuttamaan toiminta-ajatustaan eli antamaan tehokasta ja laadukasta oikeusturvaa toimeentuloturvan muutoksenhakijoille. Juha Pystynen ylituomari 3

4 VAKUUTUSOIKEUS TOIMEENTULOTURVAN ERITYISTUOMIOISTUIMENA Vakuutusoikeuden toiminta-ajatus Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena. Vakuutusoikeuden tehtävänä on antaa laadukasta ja tehokasta oikeusturvaa toimeentuloturvan muutoksenhakijoille. Vakuutusneuvostosta erityistuomioistuimeksi Vuonna 1917 perustettiin nykyistä tapaturmavakuutuslakia edeltäneen työväen tapaturmavakuutusasetuksen mukaisten asioiden käsittelemistä varten vakuutusneuvosto, joka toimi muutoksenhakuelimenä näissä asioissa, mutta jolla oli myös mm. korvausten määräämiseen liittyviä tehtäviä. Vakuutusneuvosto muutettiin vuonna 1943 vakuutusoikeudeksi. Aluksi vakuutusoikeuden tehtävänä oli toimia muutoksenhakutuomioistuimena työtapaturma- ja sotilasvamma-asioissa. Sittemmin vakuutusoikeuden tehtävät ovat toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisen yhteydessä huomattavasti laajentuneet. Vakuutusoikeuteen on myös siirretty asiaryhmiä muilta valitusviranomaisilta, kuten julkisen sektorin eläkeasiat ja palkkaturva-asiat korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyminen on myös edellyttänyt muutoksenhakumahdollisuuden avaamista tuomioistuimeen useissa asiaryhmissä. Vakuutusoikeudesta on muodostettu toimeentuloturva-asioiden ylin muutoksenhakuaste, jonka toimialaan kuuluvat laaja-alaisesti kansalaisten toimeentuloturvaa koskevat asiat. Useimmissa tapauksissa vakuutusoikeus toimii toisena ja samalla ylimpänä muutoksenhakuasteena, jonka päätökseen ei enää voi hakea muutosta valittamalla. Tapaturmavakuutusasioissa on eräissä tapauksissa muutoksenhakuoikeus korkeimpaan oikeuteen, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. Vakuutusoikeuden keskeisen toimialueen muodostaa eri eläkejärjestelmien mukaisista päätöksistä tehtyjen muutoksenhakuasioiden käsitteleminen. Myös työttömyysturva-asiat, opintotukiasiat, työtapaturma-asiat, sairausvakuutusasiat ja asumistukiasiat muodostavat merkittävän osuuden vakuutusoikeudessa käsiteltävistä asioista. Vuoden 2017 alusta lukien tuli voimaan tuomioistunlaki (673/2016), jossa on myös vakuutusoikeutta koskevia säännöksiä. Tuomioistuinlailla kumottiin vakuutusoikeuslaki ja valtioneuvoston asetus vakuutusoikeudesta. Samanaikaisesti tuomioistuinlain kanssa tuli voimaan laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa. 4

5 Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat Vakuutusoikeudessa käsiteltäviä asiaryhmiä ja keskeisimpiä niitä koskevia lakeja olivat vuonna 2017 seuraavat: työeläkeasiat (työntekijän eläkelaki 395/2006) maatalousyrittäjien eläkeasiat (maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkeasiat ja luopumiseläkeasiat (laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 1317/ 1990, luopumiseläkelaki 16/1974) maatalousyrittäjien luopumiskorvaus- ja luopumistukiasiat (laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 1330/1992, laki maatalousyrittäjien luopumistuesta 1293/1994, laki kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta 1297/1994, laki maataloustuotannon lopettamistuesta 1340/1996, laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta 612/2006) yrittäjien eläkeasiat (yrittäjän eläkelaki 1272/ 2006) merimieseläkeasiat (merimieseläkelaki 1290/ 2006) valtion eläkeasiat (valtion eläkelaki 1295/2006) kunnalliset eläkeasiat (julkisten alojen eläkelaki 81/2016) kirkkojen eläkeasiat (julkisten alojen eläkelaki 81/2016) työtapaturma- ja ammattitautiasiat (työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015) maatalousyrittäjien tapaturma-asiat (maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautilaki 873/2015) sotilastapaturma-asiat (laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta 1521/2016) urheilijoiden tapaturma-asiat (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 276/2009) rikosvahinkoasiat (rikosvahinkolaki 1204/ 2005) sotilasvamma-asiat (sotilasvammalaki 404/ 1948) sotiin liittyvät korvausasiat (laki valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille 697/2003, laki valtion korvauksesta eräille internoiduille siviilihenkilöille 510/2014) sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutusasiat (laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta 1039/1997, muutettuna lailla 984/ 2004) muut kuntoutusasiat (työntekijän eläkelaki 25-34, yrittäjän eläkelaki 22-31, maatalousyrittäjän eläkelaki 42-46, merimieseläkelaki 25-34, valtion eläkelaki 24-33, julkisten alojen eläkelaki 26-31, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991, laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991) kansaneläkeasiat (kansaneläkelaki 568/2007, rintamasotilaseläkelaki 119/1977, laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 988/1988) pitkäaikaistyöttömien eläketukiasiat (laki eräiden pitkäaikaisesti työttömänä olleiden henkilöiden eläketuesta 39/2005) takuueläkeasiat (laki takuueläkkeestä 703/2010) työttömyysturva-asiat (työttömyysturvalaki 1290/2002), koulutustukiasiat (laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012), kuntouttavaa työtoimintaa koskevat asiat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001), vuorottelukorvausasiat (vuorotteluvapaalaki 1305/2002), kotoutumistukiasiat (laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, siltä osin kuin siinä on kysymys kotoutumistukena myönnettävästä työmarkkinatuesta, aikaisemmin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettu laki 493/ 1999) ammattitutkintostipendi- ja aikuiskoulutustukiasiat (laki koulutusrahastosta 1306/2002, laki aikuiskoulutustuesta 1276/2000) palkkaturva-asiat (palkkaturvalaki 866/1998, merimiesten palkkaturvalaki 1108/2000) opintotukiasiat (opintotukilaki 65/1994) koulumatkatukiasiat (laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 48/1997) asumistukiasiat (laki yleisestä asumistuesta 938/2014, laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007) alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasiat (laki vammaisetuuksista 570/2007, aikaisemmin lapsen hoitotuki- ja vammaistukiasiat) vammaisten tulkkauspalveluasiat (laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 133/2010) eläkettä saavan hoitotukiasiat (laki vammaisetuuksista 570/2007) sosiaaliturvan soveltamisasiat (laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 1573/1993) sairausvakuutusasiat (sairausvakuutuslaki 1224/2004) rajat ylittävät terveydenhuoltoasiat (laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013) lapsilisäasiat (lapsilisälaki 796/1992) lasten kotihoidon tukiasiat (laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996) äitiysavustusasiat (äitiysavustuslaki 477/1993) sotilasavustusasiat (sotilasavustuslaki 781/1993) elatustukiasiat (elatustukilaki 580/2008) apurahansaajien sosiaaliturva-asiat (maatalousyrittäjien eläkelaki 1280/2008) julkisuusasiat (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 ja laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 381/2007) ratkaisupyynnöt oikeusapupäätökseen (oikeusapulaki 257/2002) viivästymisen hyvittämisasiat (laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 362/2009) tuomioistuinmaksujen oikaisuasiat (tuomioistuinmaksulaki 1455/2015) 5

6 Vakuutusoikeuden asema toimeentuloturva-asiain muutoksenhakujärjestelmässä Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on pääosin kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksiin haetaan muutosta ensimmäisenä muutoksenhakuasteena toimivilta muutoksenhakulautakunnilta. Lautakuntien päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeus toimii käsittelemissään asioissa ylimpänä muutoksenhakuasteena lukuun ottamatta eräitä tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja sotilastapaturmalain mukaisia asioita, joissa on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Työeläkeasioissa, maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkeasioissa sekä merimieseläkeasioissa eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen päätökseen haetaan muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan päätöksestä on oikeus valittaa vakuutusoikeuteen. Sama muutoksenhakujärjestelmä on sukupolvenvaihdoseläkeasioissa sekä luopumiskorvaus- ja luopumistukiasioissa. Valtion eläkeasiat, kunnalliset eläkeasiat ja evankelisluterilaisen kirkon eläkeasiat käsittelee Keva. Näissä asioissa annettuihin päätöksiin haetaan muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta, jonka päätöksestä on oikeus valittaa vakuutusoikeuteen. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa saa vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin päätökseen tyytymätön hakea siihen valittamalla muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan päätökseen haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Mikäli vakuutusoikeuden päätöksellä on ratkaistu kysymys oikeudesta korvaukseen tai siitä, kenen on korvaus suoritettava, sekä perustevalitusta koskevassa asiassa saa vakuutusoikeuden päätökseen hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos siihen on erityistä aihetta sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tai jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Korvauksen suuruutta koskevissa asioissa ei ole valitusmahdollisuutta korkeimpaan oikeuteen. Maatalousyrittäjien tapaturma-asioita hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Näissä asioissa muutoksenhakujärjestelmä on sama kuin työtapaturma-asioissa. Myös sotilastapaturmalain mukaisissa asioissa ja urheilijoiden tapaturma-asioissa sekä tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaa kuntoutusta koskevissa asioissa muutoksenhakujärjestelmä on sama kuin työtapaturma-asioissa. Liikennevakuutuslain perusteella korvattavaa kuntoutusta koskevissa asioissa haetaan vakuutuslaitoksen päätökseen muutosta suoraan vakuutusoikeudelta. Sotilasvammalain mukaiset asiat käsittelee Valtiokonttori, jonka päätökseen haetaan suoraan muutosta vakuutusoikeudelta. Sama muutoksenhakujärjestelmä on myös sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutusasioissa. Rikosvahinkoasiat käsittelee Valtiokonttori, jonka päätökseen haetaan muutosta suoraan vakuutusoikeudelta. Työttömyysturva-asioissa ratkaisee työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa koskevan asian ensimmäisenä asteena Kansaneläkelaitos ja ansiopäivärahaa koskevan asian asianomainen työttömyyskassa. Aikuiskoulutustukea koskevissa asioissa antaa ensimmäisenä asteena päätöksen Koulutusrahasto sekä palkkaturva-asioissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Näihin päätöksiin haettiin muutosta aikaisemmin työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksiin tyytymätön sai hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistyivät sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi, jonka päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Opintotukiasioissa antavat ensi asteena päätöksiä Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus ja paikallistoimistot sekä yliopistojen ja korkeakoulujen opintotukilautakunnat. Koulumatkatukiasioissa antaa ensi asteena päätöksen Kansaneläkelaitos. Päätöksistä voi valittaa opintotuen muutoksenhakulautakuntaan, jonka päätökseen voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Kansaneläkeasioissa, vammaistukiasioissa, eläkettä saavan hoitotukiasioissa, eläkkeensaajan asumistukiasioissa, asumistukiasioissa, pitkäaikaistyöttömien eläketukiasioissa, maahanmuuttajan erityistukiasioissa, takuueläkeasioissa sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisissa asioissa haetaan Kansaneläkelaitoksen päätökseen ensin muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan (sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta lukien). Lautakunnan päätöksestä on muutoksenhakuoikeus vakuutusoikeuteen. Samoin menetellään sairausvakuutuslain mukaisissa asioissa, lapsilisäasioissa, lasten kotihoidon tukiasioissa, äitiysavustusasioissa ja sotilasavustusasioissa. 6

7 VAKUUTUSOIKEUDEN ORGANISAATIO Vakuutusoikeuden jäsenet Vakuutusoikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa vakuutusoikeuden ylituomari. Vakuutusoikeuden jäseniä ovat ylituomari, osaston johtajat, vakuutusoikeustuomarit ja asessorit. Asessorit toimivat koulutustarkoituksessa määräaikaisessa virkasuhteessa, johon nimitetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vakuutusoikeudessa on myös ylilääkäri, joka toimii päätoimisena lääkärijäsenenä. Lisäksi on muita lääkärijäseniä, työoloja tai yritystoimintaa tuntevia asiantuntijajäseniä sekä sotilasvamma-asioita tuntevia asiantuntijajäseniä, jotka osallistuvat asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetussa laissa säädetään. Ylituomarin ja vakuutusoikeustuomarit nimittää tasavallan presidentti tuomioistuinlain (673/2016) mukaisesti. Asessorit nimittää korkein hallinto-oikeus. Ylituomari määrää osaston johtajan tehtävään vakinaisen vakuutusoikeustuomarin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lääkärijäsenet, asiantuntijalääkärit sekä sivutoimiset jäsenet ja heidän varajäsenensä määrää valtioneuvosto viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Vakuutusoikeus toimittaa oikeusministeriölle valtioneuvostolle esittelemistä varten esityksen siitä, ketkä hakijoista olisi määrättävä tehtävään. Vakuutusoikeuden on lisäksi kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä ennen vakuutusoikeuden lääkärijäsenten määräämistä koskevan esityksen toimittamista oikeusministeriölle. Vakuutusoikeuden osastot Lainkäyttöasiat ratkaistaan vakuutusoikeudessa kolmella eri osastolla. Osastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa osaston johtaja. Osaston johtaja valvoo osaltaan oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta vakuutusoikeuden ratkaisuissa. Osaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 2017 osaston johtajan lisäksi vakuutusoikeustuomarit, asessorit, vakuutusoikeuden esittelijät ja notaarit. Osaston valmisteluyksikköön kuuluvat notaarit huolehtivat asioiden esivalmistelusta. Vastaava notaari toimii valmisteluyksikön esimiehenä. Lisäksi vakuutusoikeudessa on hallinto- ja toimistopalveluyksikkö. Yksikköä johtaa kansliapäällikkö. Asioiden jakautuminen osastoille Osasto 1 Julkisuusasiat Sosiaaliturvan soveltamisasiat Sotilasvamma-asiat Internoitujen korvausasiat Sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutusasiat Partisaanikorvausasiat Kertakorvausasiat Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat Täytäntöönpanon keskeytysasiat Tapaturma-asiat Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat Kansaneläkeasiat Rikosvahinkoasiat Alle 16-vuotiaan vammaistukiasiat 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasiat Eläkettä saavan hoitotukiasiat Opintotukiasiat Koulumatkatukiasiat Maatalousyrittäjien sairausvakuutusomavastuuajan korvausasiat Ratkaisupyynnöt oikeusapupäätöksestä Elatustukiasiat Vammaisten tulkkauspalvelut Viivästymisen hyvittämisasiat Tuomioistuinmaksujen oikaisuasiat Rajat ylittävät terveydenhuoltoasiat Osasto 2 Liikennevakuutuskuntoutusasiat Täytäntöönpanon keskeytysasiat Merimieseläkeasiat Mel-kuntoutusasiat Työeläkeasiat Tel-kuntoutusasiat Kansaneläkeasiat Eläkkeensaajan asumistukiasiat Maahanmuuttajan erityistukiasiat Yrittäjien eläkeasiat Yel-kuntoutusasiat Asumistukiasiat Maatalousyrittäjien eläkeasiat Myel-kuntoutusasiat Julkiset eläkeasiat Vel-kuntoutusasiat Ahvenanmaan maakuntahallituksen eläkeasiat Viivästymisen hyvittämisasiat Tuomioistuinmaksujen oikaisuasiat Julkisten alojen eläkeasiat Juel-kuntoutusasiat Osasto 3 Työttömyysturva-asiat Ammattitutkintostipendi- ja aikuiskoulutustukiasiat Työnantajan omavastuumaksuasiat Työttömyysvakuutusmaksuasiat Kansaneläkekuntoutusasiat Täytäntöönpanon keskeytysasiat Eläkettä saavan hoitotukiasiat Kuntien eläkeasiat Kuel-kuntoutusasiat Ratkaisupyyntö oikeusapupäätöksestä Palkkaturva-asiat Pitkäaikaistyöttömien eläketukiasiat Sairausvakuutusasiat Lapsilisäasiat Lasten kotihoidon tukiasiat Äitiysavustusasiat Sotilasavustusasiat Kansaneläkeasiat Takuueläkeasiat Viivästymisen hyvittämisasiat Tuomioistuinmaksujen oikaisuasiat 7

8 8

9 VAKUUTUSOIKEUDEN LAINKÄYTTÖORGANISAATIO YLITUOMARI I OSASTO II OSASTO III OSASTO OSASTON JOHTAJA OSASTON JOHTAJA OSASTON JOHTAJA Vakuutusoikeustuomarit Sivutoimiset lääkärijäsenet Muut sivutoimiset jäsenet Vakuutusoikeuden esittelijät Vakuutusoikeustuomarit Sivutoimiset lääkärijäsenet Muut sivutoimiset jäsenet Vakuutusoikeuden esittelijät Vakuutusoikeustuomarit Sivutoimiset lääkärijäsenet Muut sivutoimiset jäsenet Vakuutusoikeuden esittelijät Vastaava notaari Notaarit Vastaava notaari Notaarit Vastaava notaari Notaarit

10 OSASTON ORGANISAATIO OSASTON JOHTAJA JAOSTO A JAOSTO B JAOSTO C Osaston johtaja Puheenjohtaja Vakuutusoikeustuomari Puheenjohtaja Vakuutusoikeustuomari Puheenjohtaja Vakuutusoikeustuomari Tarkastava jäsen Vakuutusoikeustuomari Tarkastava jäsen Vakuutusoikeustuomari Tarkastava jäsen Esittelijä Esittelijä Esittelijä Esittelijä Esittelijä Esittelijä OSASTON VALMISTELUYKSIKKÖ Vastaava notaari Notaarit

11 Vakuutusoikeuden istunnot Lainkäyttöasiat ratkaistaan istunnossa, jossa on puheenjohtajana vakuutusoikeuden ylituomari, osaston johtaja, vakuutusoikeustuomari tai asessori ja muina jäseninä kaksi lakimiesjäsentä tai, jos lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, lakimiesjäsen ja lääkärijäsen. Lisäksi oikeuden jäseninä on osassa asioista kaksi sivutoimista asiantuntijajäsentä. Vuoden 2016 alusta lukien asia on voitu ratkaista myös istuntoa järjestämättä sen jälkeen, kun kaikki ratkaisukokoonpanon jäsenet ovat asiakirjoihin perehdyttyään olleet asiasta yksimielisiä ja hyväksyneet päätösluonnoksen perusteluineen merkinnällään eikä yksikään jäsen ole esittänyt istunnon järjestämistä. Esittelijöinä toimivat vakuutusoikeuden esittelijät. Myös asessori ja vakuutusoikeustuomari voi toimia asiassa esittelijänä. Periaatteellisesti merkittävät asiat voidaan ratkaista vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa. Vakuutusoikeuden hallinto ja henkilökunta Ylituomari huolehtii vakuutusoikeuden toimintakyvystä ja sen kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta. Johtoryhmä toimii ylituomarin apuna vakuutusoikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat puheenjohtajana toimivan ylituomarin lisäksi osaston johtajat ja kansliapäällikkö. Tiedottajalakimies / toimimies huolehtii vakuutusoikeuden oikeuskäytäntöön ja yleisesti ratkaisutoimintaan liittyvästä tiedottamisesta sekä julkisuuslain edellyttämästä tiedottamisesta. Lisäksi hän huolehtii myös asiakkaiden käytännön neuvonnasta ja opastamisesta asioissa, jotka eivät ole vireillä vakuutusoikeudessa. Vuoden 2017 aikana tiedottajalakimies lähetti asiakkaille kirjeitä 559 asiassa. Informaatikko huolehtii vakuutusoikeuden sisäisestä tiedottamisesta, hoitaa ja kehittää kirjastoa ja muuta tietopalvelua sekä osallistuu koulutuksen suunnitteluun. Koulutussihteerin tehtävää hoitava virkamies huolehtii henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä koulutustoimikunnan kanssa. Tietohallinnon asiantuntija huolehtii tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta. Kansliatehtävissä toimivat kirjaaja, taloussihteeri, henkilöstösihteeri, toimistosihteerit ja ylivirastomestari. Vuonna 2017 vakuutusoikeuden henkilötyövuodet olivat 109,1. Vakuutusoikeudessa oli tilanteen mukaisesti 109 henkilöä, joista 8 oli vakuutusoikeuden sivutoimisia lääkärijäseniä. Virkavapaalla mainittuna aikana oli 10 henkilöä. Lisäksi vakuutusoikeudessa oli 13 asiantuntijalääkäriä, jotka toimivat lausunnonantajalääkäreinä eri lääketieteen aloilta, sekä 28 sivutoimista asiantuntijajäsentä ja 52 sivutoimisen asiantuntijajäsenen varajäsentä, jotka osallistuvat edellä kerrotun mukaisesti vakuutusoikeuden istuntoihin. 11

12 VAKUUTUSOIKEUDEN LAINKÄYTTÖTOIMINTA VUONNA 2017 Asioiden käsittely vakuutusoikeudessa Asioiden käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996). Käsittely on pääasiallisesti kirjallista. Vakuutusoikeudessa toimitetaan suullinen käsittely tarvittaessa asian selvittämiseksi siten kuin hallintolainkäyttölain 37 :ssä säädetään tai asianosaisen pyynnöstä siten kuin hallintolainkäyttölain 38 :ssä säädetään. Vakuutusoikeudessa on siten mahdollista järjestää suullinen käsittely kahdella eri perusteella. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaisia, todistajia tai asiantuntijoita tai vastaanottaa muuta selvitystä. Suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen tuomioistuinmaksulain perusteella myös vakuutusoikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksuja. Yksityisiltä muutoksenhakijoilta niitä peritään kuitenkin harvoin. Päätöksen poistamista koskevissa asioissa maksu peritään myös yksityiseltä hakijalta, paitsi jos perimättä jättämiselle on lakisääteisiä perusteita. Asianosaiselle voi oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa aiheutua kuluja esim. asiamiehen käytöstä, todistelusta sekä mahdolliseen suulliseen käsittelyyn saapumisesta. Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Yksityinen asianosainen voi kuitenkin joutua korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut vain poikkeuksellisesti. Saapuneet ja ratkaistut asiat Vuonna 2017 vakuutusoikeuteen saapui yhteensä asiaa, mikä oli noin 3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (5 597 asiaa). Saapuneiden asioiden suurin asiaryhmä oli työeläkeasiat (1 037 asiaa). Toiseksi suurin asiaryhmä oli tapaturma-asiat (730 asiaa) ja kolmanneksi suurin ryhmä sairausvakuutuslain mukaiset asiat (673 asiaa). Työttömyysturva-asioita saapui 634 ja kansaneläkeasioita saapui 601. Kertomusvuonna vakuutusoikeus ratkaisi asiaa (edellisenä vuonna asiaa). Vireillä olevien asioiden määrä oli vuoden lopussa (edellisenä vuonna 5 284), joten määrä laski asialla. Käsittelyaika Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika oli kertomusvuonna 11,8 kuukautta eli 0,9 kuukautta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus ratkaisi asioista noin 11 prosenttia alle kuudessa kuukaudessa ja 58 prosenttia alle vuodessa. Vakuutusoikeudessa yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä laski merkittävästi. Niitä oli kertomusvuoden lopussa vireillä 333 asiaa (edellisenä vuonna 739 asiaa). Oikeusapulain (257/2002) nojalla muutoksenhakijalla saattaa olla oikeus taloudellisen asemansa perusteella saada oikeusapua korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan. Vakuutusoikeuden on hallintolainkäyttölain mukaisesti huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi asianosaisten toimesta ja tarvittaessa hankittava selvitystä myös viran puolesta. 12

13 Suulliset käsittelyt Vakuutusoikeudessa järjestettiin 1 suullinen käsittely vuonna Täysistunnot ja vahvennetut istunnot Täysistuntoja ja vahvennettuja istuntoja ei järjestetty vuonna Ratkaistujen asioiden lopputuloksesta Vakuutusoikeuden ratkaisemista valitusasioista 10,9 prosentissa muutettiin alemman asteen päätöstä. Päätöksen poistamista tarkoittavia hakemuksia ratkaistiin 112. Niistä hyväksyttiin 19,6 prosenttia. Muita hakemuksia ratkaistiin 65. Niistä viidessä muutettiin alemman asteen päätöstä. Lisäksi ratkaistiin yksi poistovalitusasia, jossa alemman asteen päätöstä ei muutettu. Muutoksenhakemus jätettiin tutkimatta 5,8 prosentissa ratkaistuista asioista. Muutoksenhaku vakuutusoikeuden ratkaisuista korkeimpaan oikeuteen Vuonna 2017 vakuutusoikeus ratkaisi työtapaturma-asiaa, 123 tapaturmavakuutuskuntoutusasiaa ja 72 maatalousyrittäjien tapaturma-asiaa. Korkeimmasta oikeudesta saatujen tilastotietojen mukaan korkeimmalle oikeudelle saapui vuonna 2017 yhteensä 149 vakuutusoikeuden ratkaisua koskevaa valituslupahakemusta. Korkein oikeus myönsi vuonna 2017 valitusluvan neljässä vakuutusoikeuden ratkaisua koskevassa asiassa. Korkeimman oikeuden vuonna 2017 antamissa ratkaisuissa kahdessa vakuutusoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin vakuutusoikeudelle. Muutoksenhaku vakuutusoikeuden ratkaisuista korkeimpaan hallinto-oikeuteen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui vuonna 2017 yhteensä 21 vakuutusoikeuden ratkaisua koskevaa purkuasiaa. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatujen tilastotietojen mukaan korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 2017 yhteensä 12 vakuutusoikeuden ratkaisua koskevaa asiaa, joista kahdeksassa asiassa hakemus hylättiin, yhdessä asiassa päätöksen lopputulosta ei muutettu, kaksi asiaa jätettiin tutkimatta ja yksi asia raukesi. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Vakuutusoikeuden tuottavuuden tunnusluku oli 59,26 asiaa/henkilötyövuosi. Taloudellisuuden tunnusluku oli 1 254,93 euroa/ratkaistu asia. 13

14 ANNETUT LAUSUNNOT Vakuutusoikeus on vuoden 2017 aikana antanut seuraavat toimialaansa liittyvät lausunnot: - lausunto oikeusministeriölle tuomioistuinten hallintohenkilöstön toimenkuvien kehittämiseksi - lausunto hallituksen esityksestä laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa - lausunto oikeusministeriölle tuomioistuinviraston perustamisesta - lausunto hallituksen esityksestä laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Vakuutusoikeuden kaikki oikeustapaukset ovat maksuttomana Internet-palveluna Finlexin säädöstietopankissa osoitteessa Vakuutusoikeuden tietokanta sisältää ratkaisuja 1960-luvulta alkaen. Uusimmat ratkaisut ovat vuodelta Vuonna 2017 vakuutusoikeus julkaisi Finlexissä 14 päätöstä eli 0,22 prosenttia ratkaistuista asioista. Vuonna 2016 julkaistiin 14 päätöstä. Vakuutusoikeudessa on käytössä tuomioistuinten diaaritietojen kyselykäyttöjärjestelmä (KYÖSTI). Kyselykäyttöön on siirretty vakuutusoikeuteen vuoden 2002 alusta lukien saapuneet asiat. Asianosaiset ja yleisö voivat selata vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden julkisia diaaritietoja vakuutusoikeuden kirjaamon asiakastilassa olevalla asiakaspäätteellä. VIESTINTÄ Vakuutusoikeuden viestinnän toteuttamisen perusteet on vahvistettu vakuutusoikeuden viestintäsuunnitelmassa. Vakuutusoikeuden viestinnän tarkoituksena on antaa oikeaa ja olennaista tietoa vakuutusoikeuden toiminnasta, menettelytavoista ja ratkaisuista. Viestintä lisää tietämystä ja luottamusta vakuutusoikeuden toimintaan ja tukee siten vakuutusoikeuden onnistumista perustehtävässään. Vakuutusoikeus julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. Vakuutusoikeuden verkkosivut ovat osoitteessa Verkkosivuilla on tietoja vakuutusoikeuden toiminnasta, kuten käsiteltävistä asioista ja henkilöstöstä. Muutoksenhakijalle on tietoa muun muassa asian käsittelyvaiheista, oikeudenkäyntikuluista ja suullisesta käsittelystä sekä sähköisestä asioinnista. Lisäksi verkkosivuilla julkaistaan vakuutusoikeuden uusimmat oikeustapaukset. Verkkosivut sisältävät myös vakuutusoikeuden yhteystiedot. KOULUTUS Vuonna 2017 erilaisia vakuutusoikeuden henkilökunnalle suunnattuja koulutuksia oli 40. Osallistumiskertoja vakuutusoikeudessa oli noin 310. Koulutukseen käytettiin 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden. Vajaa kolmannes koulutuspäivistä oli sisäistä koulutusta ja yli kaksi kolmasosaa ulkopuolista koulutusta. Vakuutusoikeus järjesti henkilökunnalleen muun muassa seuraavaa koulutusta: - ict-koulutusta - kielenhuoltokoulutusta - lääketieteellistä koulutusta - työttömyysturvakoulutusta - työeläkekoulutusta - tiedottajalakimies Matti Parkkinen perehdytti uusia työntekijöitä asiakaspalvelun ohjeistukseen Ylituomari, osaston johtajat ja kansliapäällikkö osallistuivat esimiehille suunnattuun koulutukseen. Vakuutusoikeuden henkilökunta osallistui myös aktiivisesti oikeusministeriön ja ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. 14

15 TYÖHYVINVOINTI Vakuutusoikeudessa merkittävinä riskitekijöinä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta ovat työn henkinen kuormittavuus, etenemismahdollisuuksien puute ja epävarmuus virkasuhteen jatkumisesta. Työn henkiseen kuormittavuuteen on vaikuttanut käsiteltävien asioiden vaikeutuminen, mikä on lisännyt työmäärää siitäkin huolimatta, että käsiteltävien asioiden määrä on ruuhkavuosiin verrattuna vähentynyt. Vakuutusoikeus näkee henkilökunnan työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tärkeänä asiana, johon koko henkilökunnalla on omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa. Vakuutusoikeudessa toimii virkistystyöryhmä, joka järjestää henkilökunnalle yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia. Lisäksi virastolla on käytössä kulttuurisetelit omaehtoiseen liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen. TOIMITILAT Vakuutusoikeudella on käytössään toimivat ja asianmukaiset tuomioistuimelle sopivat toimitilat, jotka mahdollistavat mahdollisimman hyvin vakuutusoikeuden perustehtävän suorittamisen eli muutoksenhakuasioiden ratkaisemisen. Vakuutusoikeus muutti maaliskuussa 2013 Helsingin hallintooikeudelta vapautuneisiin tiloihin Pasilaan. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEIS- TYÖ Vakuutusoikeuden ylituomari ja kansliapäällikkö ovat myös vuosittain osallistuneet hallintotuomioistuinten ylituomareiden sekä hallinto- ja kansliapäällikköjen neuvottelupäiville. Hallinto-oikeuksien tuomareiden täydennyskoulutuksen ohjausryhmässä vakuutusoikeutta edustaa ylituomari Juha Pystynen. Hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmässä jäsenenä toimi asessori Jyrki Ulvinen. Määräaikainen kansliapäällikkö Irja Rutonen- Rönkä toimi tuomioistuinlaitoksen ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen välisen palvelusopimuksen hallinto- ja erityistuomioistuinten seurantaryhmän jäsenenä. VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Vakuutusoikeuslaki kumottiin voimaan tulleella tuomioistuinlailla (673/2016). Samanaikaisesti tuli voimaan laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa. Vuonna 2017 voimaan tulleita muutoksia olivat muun muassa se, että vakuutusoikeuden esittelijä ei voi enää toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä, sekä tuomarikoulutettavien asessorien virkojen perustaminen. Hallintotuomioistuinten päällikkötuomarit ovat vuodesta 2005 lähtien käyneet vuosittain oikeusministeriön kanssa sektorineuvottelut. Näissä tuomioistuinlinjoittain käytävissä neuvotteluissa keskustellaan seuraavaa vuotta koskevista tavoitteista ja resursseista. 15

16 OIKEUSMINISTERIÖN KEHITTÄMIS- HANKKEET Vakuutusoikeus on osallistunut aktiivisesti oikeusministeriön asettamiin työryhmiin. Tuomioistuinten pysyvän arkistotyöryhmän jäsenenä toimii toimistosihteeri Katri Kokko. Työryhmän tehtävänä on muun muassa kehittää ja ylläpitää tuomioistuinten asiakirjahallintoa ja arkistointia sekä määritellä asiakirjatyyppien säilytysajat ja ylläpitää arkistonmuodostussuunnitelmia huomioiden vireillä olevat sähköisen asiakirjahallinnon kehittämishankkeet. Hallinto- ja erityistuomioistuinten asianhallintajärjestelmien ja raportoinnin kehittämistyöryhmässä jäseninä ovat toimineet tietohallinnon asiantuntija Ulla Lappalainen sekä vakuutusoikeustuomari Mikko Nisula. Hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön uudistusta valmistelevassa verkostossa vakuutusoikeutta edustaa ylituomari Juha Pystynen. Ylituomari osallistuu myös hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämishankkeeseen (HAIPA) toimien sen johtoryhmän jäsenenä. VAKUUTUSOIKEUDEN KEHITTÄMIS- HANKKEET Vakuutusoikeus on myös itsenäisesti kehittänyt työmenetelmiään. Vakuutusoikeudessa toimii useita sisäisiä työryhmiä. Vakuutusoikeudessa vuonna 2010 toteutetun logistiikkahankkeen seurantajärjestelmää on kehitetty vuosien aikana. Hanketta on hyödynnetty esimerkiksi vireillä olevien asioiden sähköisessä seurantajärjestelmässä. Vakuutusoikeudessa jo aikaisemmin käyttöön otettu sähköinen päätösluonnosten käsittelymenettely on vakiintunut. Päätösesitykset laaditaan ja korjaukset niihin tehdään asianhallintajärjestelmässä sähköisesti. Vakuutusoikeuden punaisena lankana toiminnan kehittämisessä on sen perustehtävän muistaminen eli tehokkaan ja laadukkaan oikeusturvan antaminen toimeentuloturvan muutoksenhakijoille. 16

17 VAKUUTUSOIKEUDEN HENKILÖKUNTA Ylituomari Juha Pystynen Osaston johtajat Rauli Rauankoski Martti Hauvonen Aija Peltola Vakuutusoikeustuomarit Olli Olanterä Kari Uusitalo Erkki Mellais Eeva Wahlberg Jari Makkonen Jyrki Tenn Elina Saramies Johanna Palovaara Harri Isohanni Åsa Morelius-Ekelund Anu Hemminki Kaius Vuoristo Tuula Hirsto Tuuli Olanterä Anna Raivio Annukka Suvioja Juha Mutka Andreas Nyberg Minna Markkanen Helena Karlsson Pekka Patrakka Antti Huotari Määräaikaiset vakuutusoikeustuomarit Maria Vuori-Karvia Anna Pitkänen Heli Virolainen Petri Penttilä Mikko Nisula Riitta Aurelius Noora Paajanen (vv) Eeva Tarkkanen Anna Koskenranta Merja Alanne Aija Kurittu Liisa Hämeen-Anttila Antti Lohi Maija-Liisa Goebel Satu Niemelä-Ahokas Anne Usmi Mirka Kallio Ville Savela Mika Parviainen Tia Välke Markku Naulapää Esittelijät Kansliapäällikkö Tuula Kivari (vv) Määräaikainen kansliapäällikkö Irja Rutonen-Rönkä Asessorit Heli-Anna Haukilahti Outi Sandberg Esko Urpio Vakuutusoikeuden esittelijät Jyrki Ulvinen Maria Vuori-Karvia (vv) Anna Pitkänen (vv) Heli Virolainen (vv) Petri Penttilä (vv) Mikko Nisula (vv) Riitta Aurelius (vv) Noora Paajanen (vv) Eeva Tarkkanen (vv) Anna Koskenranta (vv) Merja Alanne (vv) Aija Kurittu (vv) Liisa Hämeen-Anttila (vv) Antti Lohi (vv) Marianne Pikkarainen (vv) Maija-Liisa Goebel (vv) Satu Niemelä-Ahokas (vv) Anne Usmi (vv) Eeva Attila (vv) Mirka Kallio (vv) Heli-Anna Haukilahti (vv) Outi Sandberg (vv) Määräaikaiset vakuutusoikeuden esittelijät Tia Välke (vv) Esko Urpio (vv) Ville Savela (vv) Anna-Leena Vesanto (vv) Mika Parviainen (vv) Vesa Erkkilä Monica Klemets Kaisa Piironen Saara Kivinen Sampsa Mäenpää Sinikka Sarivaara Paulina Heikura Annina Jauhojärvi Jussi Lehtinen Saara Miettinen Natalia Norjos Ville Suominen Niklas Nåhls Minna Muikku Matti Parkkinen, tiedottajalakimies Valmistelijat Vastaavat notaarit Tommi Hartikainen Emilia Nevanranta Marianne Ihander Notaarit Kaisu Majuri Jaana Tasanen Antti Koho Helena Virta Minna Soini Heidi Saarinen Sanna Rajala Antti Rönty Annukka Niskanen (vv) Jaana Poutiainen Laura Venäläinen (vv) Anna Wahlstén (vv) Terhi Laine Jukka Hyyryläinen Sari Kärki Miia Vähä-Haukijärvi Maiju Olli (vv) Riina Hyypiä Matti Parkkinen (vv) Määräaikaiset notaarit Markku Lehtinen Noora Lähderanta Seela Jokelainen Taina Raatikainen Hallinto- ja toimistopalveluyksikkö Informaatikko Riikka Piispa Tietohallinnon asiantuntija Ulla Lappalainen Kirjaaja Anne-Mari Vainio Taloussihteeri Ksenia Laurén Henkilöstösihteeri Arja Kallio Toimistosihteerit Sanna Tiensuu (vv) Lea Pelkonen Virva Ryynänen Merja Laitala Sari Holappa Katri Kokko Sirkku Lehtinen Kirsi Laakkonen Sari Aaltonen Lena Oljemark Janne Hämäläinen Anne Auvinen Lotta Leino Ylivirastomestari Mikko Vuorensola 17

18 VAKUUTUSOIKEUDEN LÄÄKÄRIJÄSENET Lääkärijäsenet Ylilääkäri lääketieteen ja kirurgian tohtori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Hannu Väänänen (sisätaudit ja gastroenterologia) Lääkärit lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Arsi Harilainen (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutuslääketiede) lääketieteen lisensiaatti Marita Pippingsköld (psykiatria) lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Kalevi Juhani Hietaniemi (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutuslääketiede) lääketieteen tohtori, dosentti Nina Christina Lindberg (psykiatria, vakuutuslääketiede) lääketieteen lisensiaatti Jyrki Salmenkivi (kirurgia, ortopedia ja traumatologia) lääketieteen tohtori Inka Romo (sisätaudit) lääketieteen tohtori Risto Vataja (neurologia ja psykiatria) lääketieteen tohtori, dosentti, johtava ylilääkäri Mikko Manninen (kirurgia, ortopedia ja traumatologia) Asiantuntijalääkärit lääketieteen tohtori, dosentti Juha Tapio Halavaara (radiologia) lääketieteen tohtori, dosentti Maija Halme (keuhkosairaudet) lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Ritva Marketta Kauppinen-Mäkelin (sisätaudit) lääketieteen tohtori, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Peeter Karihtala (syöpätaudit) lääketieteen tohtori Erna Kentala (korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä audiologia) lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurologian erikoislääkäri Tapani Keränen (neurologia ja kliininen farmakologia) lääketieteen tohtori, lastentautiopin dosentti, lastentautien ja lasten gastroenterologian erikoislääkäri Kaija-Leena Kolho (lastentaudit, allergologia) lääketieteen tohtori, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, osastonylilääkäri Vesa Kontinen (anestesiologia ja tehohoito) lääketieteen ja kirurgian tohtori, silmätautien erikoislääkäri Nina Lindbohm (silmätaudit) lääketieteen lisensiaatti, kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Jouko Pekkarinen (ortopedia) lääketieteen lisensiaatti, työterveyshuollon erikoislääkäri, työterveyslääkäri Auli Rytivaara (työlääketiede) lääketieteen tohtori, käsikirurgian erikoislääkäri, vt. osastonylilääkäri Eero Waris (käsikirurgia) lääketieteen lisensiaatti, kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, osastolääkäri Martin Weckman (ortopedia) 18

19 VAKUUTUSOIKEUDEN ASIANTUNTIJAJÄSENET Työoloja tuntevat jäsenet Sivutoimiset jäsenet lakimies Jaana Asikainen varatuomari Riitta Bäck työmarkkinalakimies Kari Eskola työmarkkinalakimies Jouko Hämäläinen lakiasiainpäällikkö Mika Hämäläinen varatuomari Simopekka Koivu vastaava lakimies Ari Komulainen varatuomari Anja Lahermaa lakimies Anu-Tuija Lehto työmarkkinapäällikkö Mikko Lehtonen neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas lakimies Jyrki Ojanen lakimies Mikko Räsänen varatuomari Tuula Sillanpää asiamies Juha Teerimäki työmarkkina-asiantuntija Antti Vaaja neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen oikeustieteen kandidaatti Tuija Vehviläinen Sivutoimisten jäsenten varajäsenet varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto johtava lakimies Kati Hallikainen lakimies Hanne Hougberg neuvotteleva virkamies Jarmo Huotari työsuhdelakimies Johanna Hämäläinen toimialajohtaja Jari Järvi lakimies Mari Keturi työmarkkinalakimies Anne Kiiski varatuomari Juha Koivisto lakimies Timo Kollin työmarkkinalakimies Kai Kullaa lakimies Matleena Kurki-Suutarinen lakimies Ira Kyntäjä lakimies Riikka Laakso sosiaalisihteeri Kai Laaksonen asiantuntija Manu Laapas edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen lakimies Suvi Lahti-Leeve työmarkkinalakimies Miska Lautiainen toimitusjohtaja Reima Lehtonen työmarkkinalakimies Ritva Liivala oikeustieteen maisteri Petri Linkoneva työsuojelusihteeri Marjut Lumijärvi asiamies, varatuomari Paavo Mattila asiantuntija Kirsi Mäkinen varatuomari Tuomas Mänttäri neuvottelupäällikkö Sari Ojanen edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara neuvotteleva virkamies Anna Kaarina Piepponen lakimies Arja Pohjola varatuomari Kaj Schmidt työmarkkinapäällikkö Anne Somer lakimies Tarja Terävä työmarkkinalakimies Jonna Voima asiantuntija Janne Vuorenpää sopimustoimitsija Teija Wikman asiamies Mikko Äikäs Yritystoimintaa tuntevat jäsenet Sivutoimiset jäsenet varatuomari Risto Airikkala maat. ja metsät. kandidaatti Elina Liinaharja lainopillinen asiamies Albert Mäkelä lainopillinen asiamies Atte Rytkönen Sivutoimisten jäsenten varajäsenet varatuomari Kimmo Hanhisalo toimitusjohtaja Mika Hokkanen varatuomari Petri Holopainen toiminnanjohtaja Jaakko Holsti asiamies Rikard Korkman varatuomari Vesa Malila tutkimuspäällikkö Johan Åberg Sotilasvamma-asioita tuntevat jäsenet Sivutoimiset jäsenet lääkintäeverstiluutnantti Rami Heikkilä eversti Martti Kuivala majuri Sami Leeve Marja-Liisa Taipale Sivutoimisten jäsenten varajäsenet varatuomari Mirjami Airaksinen toiminnanjohtaja Jarmo Hietanen toiminnanjohtaja Satu Jelkälä-Blomqvist lääkintämajuri Kari Kesseli kapteeniluutnantti Risto Kettunen valtiotieteen maisteri Raija Ovaska Sotilastapaturma-asioita tuntevat jäsenet Sivutoimiset jäsenet lääkintäeverstiluutnantti Rami Heikkilä opiskelija Sampo Kilpiäinen majuri Sami Leeve Sivutoimisten jäsenten varajäsenet asiantuntija Patrick Häggblad lääkintämajuri Kari Kesseli kapteeniluutnantti Risto Kettunen Kriisinhallinta-asioita tuntevat jäsenet Sivutoimiset jäsenet lääkintäeverstiluutnantti Rami Heikkilä varatuomari Juha Jalkanen majuri Sami Leeve Sivutoimisten jäsenten varajäsenet everstiluutnantti evp. Öjvind Björkman lääkintämajuri Kari Kesseli kapteeniluutnantti Risto Kettunen 19

20 Saapuneet asiat asiaryhmittäin vuonna 2017 Vammais- ja hoitotukiasiat 5,9% Asumistukiasiat 5,0% Kansaneläkeasiat 11,1% Työttömyysturva-asiat 11,7% Kuntoutusasiat 6,3% Muut asiat 5,9% Työeläkeasiat 19,7% Opintotukiasiat 3,7% Palkkaturva-asiat 0,6% Tapaturma-asiat 13,4% Sotilasvamma-asiat 0,3% Sosiaaliturvan soveltamisasiat 0,6% Rikosvahinkoasiat 3,4% Sairausvakuutuslain mukaiset asiat 12,4% 20

21 21

22 22

23 VAKUUTUSOIKEUS KÄSITTELYAIKATILASTO PÄÄASIARYHMITTÄIN Asiaryhmä 1-4 kk 5-6 kk 7-8 kk 9-10 kk kk yli 12 kk Yht Keskim. aika kk 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasiat 2 2,5 % 3 3,8 % 1 1,3 % 1 1,3 % 11 13,9 % 61 77,2 % 79 14,4 Ahvenanmaan maakunnanhallituksen eläkkeet 3 100,0 % 3 17,3 Alle 16-vuotiaan vammaistukiasiat 2 4,4 % 2 4,4 % 4 8,9 % 13 28,9 % 24 53,3 % 45 12,1 Asumistukiasiat 29 7,4 % 11 2,8 % 11 2,8 % 58 14,9 % ,1 % ,9 % ,9 Elatustukiasiat 1 1,9 % 3 5,8 % 2 3,8 % 6 11,5 % 14 26,9 % 26 50,0 % 52 12,9 Eläkettä saavan hoitotukiasiat 6 2,4 % 5 2,0 % 5 2,0 % 13 5,3 % 46 18,7 % ,5 % ,3 Eläkkeensaajan asumistukiasiat 13 10,5 % 5 4,0 % 5 4,0 % 28 22,6 % 40 32,3 % 33 26,6 % ,9 Julkiset eläkeasiat 2 3,7 % 2 3,7 % 2 3,7 % 5 9,3 % 9 16,7 % 34 63,0 % 54 13,7 Kansaneläkeasiat 23 3,2 % 30 4,2 % 88 12,3 % ,8 % ,0 % ,5 % ,9 Kansaneläkekuntoutusasiat 43 64,2 % 15 22,4 % 4 6,0 % 3 4,5 % 2 3,0 % 67 4,3 Kuel-kuntoutusasiat 4 57,1 % 2 28,6 % 1 14,3 % 7 5,0 Kuntien eläkeasiat 5 2,6 % 3 1,6 % 13 6,7 % 46 23,8 % 65 33,7 % 61 31,6 % ,0 Lapsilisäasiat 2 3,7 % 2 3,7 % 8 14,8 % 17 31,5 % 8 14,8 % 17 31,5 % 54 10,8 Lasten kotihoidon tukiasiat 1 4,2 % 1 4,2 % 2 8,3 % 11 45,8 % 6 25,0 % 3 12,5 % 24 9,8 Liikennevakuutuskuntoutusasiat 7 6,7 % 19 18,3 % 32 30,8 % 16 15,4 % 15 14,4 % 15 14,4 % 104 8,5 Maatalousyritt. tapaturma-asiat 2 3,0 % 1 1,5 % 6 9,0 % 6 9,0 % 31 46,3 % 21 31,3 % 67 11,2 Maatalousyrittäjien eläkeasiat 2 3,6 % 4 7,1 % 8 14,3 % 8 14,3 % 34 60,7 % 56 12,9 Mata-kuntoutusasiat 1 25,0 % 1 25,0 % 2 50,0 % 4 5,6 Mel-kuntoutusasiat 1 100,0 % 1 11,2 Merimieseläkeasiat 2 50,0 % 2 50,0 % 4 13,4 Myel-kuntoutusasiat 2 100,0 % 2 2,8 Opintotukiasiat 19 8,9 % 9 4,2 % 6 2,8 % 68 31,9 % 68 31,9 % 43 20,2 % ,7 Palkkaturva-asiat 3 7,5 % 3 7,5 % 2 5,0 % 2 5,0 % 30 75,0 % 40 14,9 Rikosvahinkoasiat 1 0,5 % 6 3,0 % 20 9,9 % 6 3,0 % 31 15,3 % ,5 % ,5 Sairausvakuutuslain mukaiset asiat 60 8,6 % 54 7,7 % ,3 % ,5 % ,9 % ,0 % 699 9,9 Sosiaaliturvan soveltamisasiat 4 9,8 % 1 2,4 % 5 12,2 % 31 75,6 % 41 16,1 Sotilasavustusasiat 2 33,3 % 2 33,3 % 2 33,3 % 6 8,9

24 VAKUUTUSOIKEUS KÄSITTELYAIKATILASTO PÄÄASIARYHMITTÄIN Asiaryhmä 1-4 kk 5-6 kk 7-8 kk 9-10 kk kk yli 12 kk Yht Keskim. aika kk Sotilasvamma-asiat 3 13,0 % 2 8,7 % 8 34,8 % 5 21,7 % 1 4,3 % 4 17,4 % 23 8,5 Takuueläkeasiat 2 9,1 % 2 9,1 % 2 9,1 % 2 9,1 % 7 31,8 % 7 31,8 % 22 10,9 Tapaturma-asiat 38 3,7 % 40 3,9 % 25 2,4 % 49 4,8 % ,2 % ,0 % ,4 Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat 15 12,2 % 41 33,3 % 21 17,1 % 12 9,8 % 9 7,3 % 25 20,3 % 123 8,5 Tel-kuntoutusasiat 10 37,0 % 9 33,3 % 6 22,2 % 1 3,7 % 1 3,7 % 27 5,2 Tuomioistuinmaksujen oikaisuasiat 8 100,0 % 8 2,1 Työeläkeasiat 14 1,6 % 18 2,1 % 56 6,4 % ,4 % ,0 % ,4 % ,0 Työttömyysturva-asiat 33 4,5 % 29 4,0 % 22 3,0 % 36 4,9 % ,4 % ,1 % ,4 Täytäntöönpanon keskeytysasiat 9 56,3 % 1 6,3 % 1 6,3 % 5 31,3 % 16 8,5 Vammaisten tulkkauspalvelut 3 100,0 % 3 23,1 Vel-kuntoutusasiat 1 100,0 % 1 3,1 Viivästymisen hyvittämisasiat 13 31,0 % 11 26,2 % 11 26,2 % 3 7,1 % 2 4,8 % 2 4,8 % 42 6,0 Yel-kuntoutusasiat 3 75,0 % 1 25,0 % 4 4,0 Yrittäjien eläkeasiat 1 0,7 % 1 0,7 % 6 4,0 % 19 12,6 % 36 23,8 % 88 58,3 % ,6 Yhteensä 384 5,9 % 329 5,0 % 481 7,4 % ,3 % ,4 % ,0 % ,8

25 VAKUUTUSOIKEUS KÄSITTELYAIKATILASTO PÄÄASIARYHMITTÄIN Valitus Asiaryhmä 1-4 kk 5-6 kk 7-8 kk 9-10 kk kk yli 12 kk Yht Keskim. aika kk 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasiat 2 2,5 % 3 3,8 % 1 1,3 % 1 1,3 % 11 13,9 % 61 77,2 % 79 14,4 Ahvenanmaan maakunnanhallituksen eläkkeet 3 100,0 % 3 17,3 Alle 16-vuotiaan vammaistukiasiat 2 4,4 % 2 4,4 % 4 8,9 % 13 28,9 % 24 53,3 % 45 12,1 Asumistukiasiat 29 7,6 % 10 2,6 % 11 2,9 % 57 14,9 % ,9 % ,2 % ,8 Elatustukiasiat 1 2,0 % 3 5,9 % 2 3,9 % 6 11,8 % 14 27,5 % 25 49,0 % 51 12,7 Eläkettä saavan hoitotukiasiat 6 2,5 % 5 2,1 % 4 1,6 % 13 5,3 % 46 18,9 % ,5 % ,3 Eläkkeensaajan asumistukiasiat 13 10,6 % 5 4,1 % 5 4,1 % 28 22,8 % 39 31,7 % 33 26,8 % ,9 Julkiset eläkeasiat 2 3,8 % 2 3,8 % 2 3,8 % 5 9,4 % 9 17,0 % 33 62,3 % 53 13,6 Kansaneläkeasiat 23 3,2 % 30 4,2 % 88 12,4 % ,0 % ,2 % ,0 % ,9 Kansaneläkekuntoutusasiat 43 64,2 % 15 22,4 % 4 6,0 % 3 4,5 % 2 3,0 % 67 4,3 Kuel-kuntoutusasiat 4 57,1 % 2 28,6 % 1 14,3 % 7 5,0 Kuntien eläkeasiat 5 2,6 % 3 1,6 % 13 6,8 % 45 23,6 % 65 34,0 % 60 31,4 % ,0 Lapsilisäasiat 2 3,8 % 1 1,9 % 8 15,1 % 17 32,1 % 8 15,1 % 17 32,1 % 53 10,9 Lasten kotihoidon tukiasiat 1 4,3 % 1 4,3 % 1 4,3 % 11 47,8 % 6 26,1 % 3 13,0 % 23 10,0 Liikennevakuutuskuntoutusasiat 7 6,7 % 19 18,3 % 32 30,8 % 16 15,4 % 15 14,4 % 15 14,4 % 104 8,5 Maatalousyritt. tapaturma-asiat 2 3,0 % 1 1,5 % 6 9,0 % 6 9,0 % 31 46,3 % 21 31,3 % 67 11,2 Maatalousyrittäjien eläkeasiat 2 3,6 % 4 7,3 % 7 12,7 % 8 14,5 % 34 61,8 % 55 12,9 Mata-kuntoutusasiat 1 25,0 % 1 25,0 % 2 50,0 % 4 5,6 Mel-kuntoutusasiat 1 100,0 % 1 11,2 Merimieseläkeasiat 2 50,0 % 2 50,0 % 4 13,4 Myel-kuntoutusasiat 2 100,0 % 2 2,8 Opintotukiasiat 19 10,1 % 9 4,8 % 6 3,2 % 68 36,0 % 55 29,1 % 32 16,9 % 189 9,9 Palkkaturva-asiat 3 7,5 % 3 7,5 % 2 5,0 % 2 5,0 % 30 75,0 % 40 14,9 Rikosvahinkoasiat 1 0,5 % 6 3,0 % 20 9,9 % 6 3,0 % 31 15,3 % ,3 % ,5 Sairausvakuutuslain mukaiset asiat 60 8,7 % 53 7,7 % ,5 % ,6 % ,0 % ,6 % 686 9,9 Sosiaaliturvan soveltamisasiat 4 10,0 % 1 2,5 % 5 12,5 % 30 75,0 % 40 16,0