Poliisihallitus OHJE 1 (37) Turvallisuusalan valvonta
|
|
- Anita Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Poliisihallitus OHJE 1 (37) VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖKOULUTUKSET Voimassaoloaika alkaen toistaiseksi Säädösperuste Sisäasiainministeriön asetus vartijan voimankäyttökoulutuksesta ja voimankäyttökouluttajan koulutuksesta (1121/2010) 4 ja 6 Kohderyhmät Vartijan ja järjestyksenvalvojan lakisääteisten voimankäyttökoulutusten järjestäjät Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 23 a :n perusteella hyväksytyt voimankäyttökouluttajat ja asekouluttajat Järjestyksenvalvojista annetun lain (533/1999) 18 :n ja 18 a :n perusteella hyväksytyt järjestyksenvalvojakouluttajat Muuttuva ohje Tämä ohje muuttaa vartijan voimankäyttökoulutuksista annetun ohjeen 2020/2012/4703. Muuttunut sisältö kirjattu ohjeeseen kursivoituna. ASIA Poliisihallitus vahvistaa muutettuna noudatettavaksi vartijan voimankäyttökoulutuksen opetussuunnitelmaa 2020/2012/4701 ja vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen opetussuunnitelmaa 2020/2012/4702 täydentävän ohjeen liitteineen. Poliisiylitarkastaja Marko Rahikainen Ylitarkastaja Vesa Tiainen JAKELU TIEDOKSI Vartijoita kouluttavat oppilaitokset, Poliisihallituksen turvallisuusalan valvonnan internet sivut, poliisilaitokset, Poliisiammattikorkeakoulu Poliisihallituksen yksiköt, Sisäasiainministeriön poliisiosasto Raatihuoneenkatu 5, 4. krs, PL 38, MIKKELI tavy@poliisi.fi, Puh , Faksi
2 Poliisihallitus 2 (37) VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖKOULUTUKSET Tämä ohje sisältää ohjeita voimankäyttökouluttajille ja asekouluttajille vartijan voimankäyttökoulutuksen ja voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen opintosuunnitelmien tarkoittamien koulutusten toteuttamisesta. Tämän ohjeen liitteenä ovat todistusmallit ja koulutusten sisältöä tarkentavat asiakirjat. Kouluttajana vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisessä osassa (ohjeen osa I), teleskooppipatukkakoulutuksessa (ohjeen osa II A) ja kaasusumutinkoulutuksessa (ohjeen osa II B) sekä vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksessa on saanut toimia alkaen vain poliisihallituksen hyväksymä voimankäyttökouluttaja, ja ampuma-asekoulutuksessa (ohjeen osa II C) poliisihallituksen hyväksymä asekouluttaja. Jos koulutusta annetaan elinkeinonharjoittamisen muodossa, tulee kaasusumutinkoulutuksessa (ohjeen osa II B) ja ampuma-asekoulutuksessa (ohjeen osa II C) kouluttajalla olla voimassa oleva aseelinkeinolupa osioissa koulutettaville välineille. Tämä ohje on voimassa alkaen toistaiseksi. VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖKOULUTUS Harjoituksen avaaminen ja turvallisuusmääräykset ovat osissa I, II A ja II B ja III (voimankäyttövälineiden kertauskoulutus) samansisältöiset. Harjoituksen avaaminen ja turvallisuusmääräykset Koulutuksen aluksi koulutuksen vastuukouluttaja esittelee: o vastuukouluttaja / muut kouluttajat (oltava Poliisihallituksen hyväksymiä voimankäyttökouluttajia / asekouluttajia) o koulutuspäivän sisällön ja aihepiirin esittely o harjoituksen alkaminen / päättyminen o harjoitusalue o harjoitusalueelta poistuminen / palaaminen Vastuukouluttaja ilmoittaa turvallisuusmääräykset: o keskeytysvelvollisuus: POIKKI o hälytyspuhelimet + ensiapuvälineet o suojaliivit, jalkineet o korut, kellot, yms. pois o tehdään ainoastaan, mitä kouluttaja käskee o ilmoitus loukkaantumisista ja varustevahingoista kouluttajalle Vastuukouluttaja tarkastaa: o esteet osallistua harjoitukseen / fyysiset rajoitukset o varuste- ja suojavälineiden tarkastus ja varusteiden jako Harjoituksissa vaadittavat varusteet Varusteet voivat olla henkilökohtaisia tai koulutuksen järjestäjän on varattava riittävä määrä välineitä (patukat, teleskooppipatukat, Inert- harjoitus- kaasusumuttimet, ampuma-aseet ja edellä mainittujen voimankäyttövälineiden kotelot, kiinnikkeet sekä varustevyöt ja suojalasit) koulutettavien käyttöön har-
3 Poliisihallitus 3 (37) joitusten tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Varusteiden käyttöturvallisuus on vastuukouluttajan tarkastettava ennen harjoitusten aloittamista. Varusteiden tulee mahdollisimman hyvin vastata vartioimistehtävissä käytettäviä varusteita. Varusteet vaikuttavat olennaisesti muun muassa vartijan liikkumiseen. Harjoituksessa voidaan kantaa niitä voimankäyttövälineitä, joiden kantamiseksi ja käyttämiseksi koulutukseen osallistuja on kouluttautumassa. Lähtökohtaisena periaatteena on, että jos voimankäyttövälineitä kannetaan, tulisi harjoitusten aikana käyttää myös suojaliiviä. Suojaliivejä on käytettävä ase- ja ampumakoulutuksessa sekä aseteknisessä koulutuksessa. Suojaliivissä tulee olla vähintään NIJ II standardin mukainen suojaustaso (NIJ ) tai vastaava kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukainen suojaustaso. Suojaliivin on kuitenkin aina annettava suoja ammuttaessa käytettävältä patruunalta, sillä luodin materiaali, luodin nopeus ja aseen kaliiperi vaikuttavat suuresti läpäisyyn ja trauman syvyyteen. Ase- ja ampumakoulutuksessa käytettävä suojaliivi ei saa olla valmistusajankohdasta laskettuna vanhempi kuin mitä valmistaja on ilmoittanut liivin käyttöiäksi. Ase- ja ampumakoulutuksessa käytettävä suojaliivi voi olla koulutettavan oma tai koulutuksen järjestäjän suojaliivi. Ase- ja ampumakoulutuksen vastuukouluttajan on varmistauduttava siitä, että kaikilla harjoituksiin osallistuvilla ja harjoitusta seuraavilla henkilöillä on harjoitusten aikana suojausominaisuuksiltaan riittävä suojaliivi yllään. Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä ja vastuukouluttajan varmistuttava, että harjoitusta varten on käytettävissä: o vähintään 1 kpl iskusuojapukuja (I yleinen osa, osio 5) o vähintään 1 kpl / pari iskusuojatyynyjä (I yleinen osa, osio 4)
4 Poliisihallitus 4 (37) I YLEINEN OSA Laajuus Vähintään kuusi (6) oppituntia. Yleistä Vartijan voimankäyttökoulutuksen yleinen osa on laajuudeltaan vähintään kuusi (6) oppituntia. Koulutus saa olla kokonaisuutena pidempi ja myös eri osien pituuksia voidaan tarpeen mukaan pidentää. Laajuus on sama sekä vartijan voimankäyttökoulutuksessa että annettaessa koulutus järjestyksenvalvojille kaasusumutinkoulutuksen yhteydessä. Alla olevissa taulukoissa on ohjeellinen esimerkki opetustuntien ajankäytöstä. Vaadittavat näyttökokeet voidaan suorittaa harjoitusten yhteydessä tai erikseen omana osionaan. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Tauon pituus on 15 minuuttia. Tauot voi sovittaa tarpeen mukaisesti kuitenkin niin, että taukojen yhteenlaskettu aika koko päivän ajalta on 45 min. 1) Vartijat Harjoituksen avaaminen ja turvamääräykset osio 1. Lainsäädäntö ja raportointi osio 2. Fyysinen voimankäyttö osio 3. Käsiraudat osio 4. Patukka osio 5. Näyttökokeet ja palaute 1 ¼ oppituntia 2 oppituntia ¾ oppituntia ¾ oppituntia 1 oppitunti osio 6. Kirjallinen koe ¼ oppituntia 6 oppituntia, 45 minuuttia taukoja / järjestelyaikaa kouluttajille ja 15 minuuttia aloitustoimenpiteisiin (tauot voi sovittaa tarpeen mukaisesti)
5 Poliisihallitus 5 (37) 2) Järjestyksenvalvojat Harjoituksen avaaminen ja turvamääräykset osio 1. Lainsäädäntö osio 2. Fyysinen voimankäyttö osio 2. Fyysinen voimankäyttö jatkuu (vartijan osioiden 3-5 sijalla oleva koulutus) 2 oppituntia 2 oppituntia 1 oppitunti osio 6. Koe (ja palaute) 1 oppitunti 6 oppituntia, 30 minuuttia taukoja / järjestelyaikaa kouluttajille ja 15 minuuttia aloitustoimenpiteisiin (tauot voi sovittaa tarpeen mukaisesti) Koulutuksen sisältö on erilainen vartijoille ja järjestyksenvalvojille. Vartijat (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 2 1 mom. 9 kohta ja 29 ). Järjestyksenvalvojat (Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) 2 a 1 mom.). Kummallekin kohderyhmälle tarkoitetut osat on eritelty käyttäen edellä mainittuja tehtävänimikkeitä. Korvaavuudet Myöhemmin kuin mutta aikaisemmin kuin hyväksytysti suoritettu yleinen osa (laajuus neljä (4) oppituntia, alkaen kuusi (6) oppituntia) korvaa tässä ohjeessa tarkoitetun yleisen osan kokonaisuudessaan. Osana vartijan koulutusta jälkeen hyväksytysti suoritettu yleinen osa korvaa kokonaisuudessaan järjestyksenvalvojalle tarkoitetun yleisen osan. Myöhemmin kuin järjestyksenvalvojalle osana kaasusumutinkoulutusta annettu yleinen osa ei korvaa miltään osin väliaikaisen vartijan koulutukseen sisältyvää hätävarjelu ja voimankäyttöosiota. Kantaakseen kaasusumutinta mukanaan vartioimistehtävällä, vartijan tai väliaikaisen vartijan tulee suorittaa väliaikaisen vartijan koulutus ja/tai vartijan peruskoulutus, joka sisältää tässä tarkoitetun vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan. 1. Lainsäädäntö ja raportointi Vartijat opiskelevat lakia yksityisistä turvallisuuspalveluista ja rikoslakia. Järjestyksenvalvojat opiskelevat osioista 1 ja 3-4 vapautuvalla koulutusajalla järjestyksenvalvojista annetun lain voimakeinojen käyttöön liittyviä säännöksiä ja rikoslakia sekä voimankäyttöön ja voimankäyttövälineiden kantamiseen liittyviä rangaistussäännöksiä. Aineistona tulee käyttää ainakin ajantasaisia lakeja ja niiden esitöitä (hallituksen esitykset ja valiokuntamietinnöt). Järjestyksenvalvojien koulutuksessa voidaan hyödyntää myös Poliisihallituksen vahvistamaa järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen koulutusaineistoa soveltuvilta osiltaan. Vartijoille koulutetaan alla olevaan luetteloon merkitty lainsäädäntöosuus. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on yksi (1) oppitunti.
6 Poliisihallitus 6 (37) Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) o 2 14 kohta, voimankäyttövälineet o 12, Vartioimistehtävässä noudatettavat yleiset periaatteet o 13, Toimenpiteen perusteen ilmoittaminen o 17, Tapahtumailmoitukset o 19, Vartijan toimintaohjeet o 28, Vartijan oikeudet o 29, (laissa 725/2010), Voimankäyttövälineiden kantaminen o 30, Voimankäyttövälineiden kantamistapa Rikoslaki (39/1889) 4 luku (laissa 515/2000) o 4, Hätävarjelu o 5, Pakkotila o 6, Voimakeinojen käyttö Järjestyksenvalvojille koulutetaan (kaasusumutinkoulutuksen yhteydessä) luetteloon merkitty osa. Kaasusumutinkoulutusta lukuun ottamatta yleinen osa ei ole osa järjestyksenvalvojille lakisääteistä vähimmäiskoulutusta. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on kaksi (2) oppituntia. Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) o 2, Järjestyksenvalvojan tehtävä ja toimialue o 3, Toiminnassa noudatettavat periaatteet o 6, Pääsyn estäminen o 7, Henkilön poistaminen, kiinniottaminen ja säilössä pito o 8, Kielletyt esineet ja aineet o 9, Voimakeinojen käyttö o 10, Voimankäyttövälineet ja niiden kantaminen Rikoslaki (39/1889) 4 luku (laissa 515/2000) o 4, Hätävarjelu o 5, Pakkotila o 6, Voimakeinojen käyttö Rikoslaki 21 luku o 5, Pahoinpitely o 6, Törkeä pahoinpitely o 7, Lievä pahoinpitely o 8, Kuolemantuottamus o 9, Törkeä kuolemantuottamus o 14, Heitteillepano o 15, Pelastustoimen laiminlyönti Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) o 26 1 mom. 1 ja 2 kohta Raportointi koulutetaan vain vartijoille. Järjestyksenvalvojille tarkoitetun kaasusumutinkoulutuksen yleiseen osaan tämä osio ei sisälly. Raportointia koulutettaessa on opetettava vähintään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 17 :n (tapahtumailmoitukset) asiasisältö perusteluineen ja kyseistä pykälää täydentävän Valtioneu-
7 Poliisihallitus 7 (37) voston asetuksen yksityisistä turvallisuuspalveluista (534/2002) 11 (tapahtumailmoitus) asiasisältö. Aineistona voidaan käyttää muun muassa hallituksen esityksen HE 69/2001 vp. 17 :n yksityiskohtaisia perusteluja ja vartijan peruskoulutuksen oppikirjojen asiaa koskevia osioita. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on 1/4 oppituntia. 2. Fyysinen voimankäyttö Vartijoille ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on kaksi (2) oppituntia. Järjestyksenvalvojien kaasusumutinkoulutukseen tähtäävässä koulutuksessa osio on kestoltaan pidempi, koska yleisen osan osioita 1 ja 3-4 (käsiraudat, patukka ja raportointi) ei kouluteta heille. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika järjestyksenvalvojille on kolme (3) oppituntia. Kolmannen oppitunnin opetusaiheet on erikseen merkitty tähän ohjeeseen vartijoita koskevien opetusaiheiden jälkeen. Lisäaika tulee käyttää pääosin harjoitteluun. Harjoittelulla pyritään kouluttamaan tekniikoita, joilla voidaan vähentää tarvetta kaasusumuttimen käyttämiselle tai käyttämisestä voidaan kokonaan luopua. Fyysiseen voimankäyttöön liittyvät asiat tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Fyysinen voimankäyttö Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti (vähintään 10 harjoitetta): Liikkuminen ja suojaaminen o puhutteluasento o puolustusasento o suoja-asento o liikkuminen o lyönneiltä suojautuminen + liikkuminen Irrottautumiset o hihaotteista o rinnusotteista o ranne-/käsivarsiotteista Vapautumiset o kuristuksen teoria o vapautuminen kuristusotteesta Kohtaaminen o l-sääntö / kolmiosääntö o identifiointi / puhuttaminen o lähestyminen o kuljetusote Kiinniotto-oikeuden käyttämiseen liittyvä turvallisuustarkastus o toimivalta; tarkastamisoikeus o pariharjoittelu Kuljetusotteet
8 Poliisihallitus 8 (37) o normaali käsivarsikuljetus o kuljetus kyynärlukolla o hanhenkaula Maahanviennit o käsivarsikaato o vartalokaato o hallinta maassa Luettelossa mainittujen harjoitteiden osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero kuusi (6) olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen fyysisen voimankäytön koulutuskortissa. Harjoitukset ja harjoitteiden teoria on tarkoitettu koulutettavaksi siten, että osioista muodostuu jatkumo; edellä koulutettuun osioon lisätään seuraavaksi koulutettavia osioita tai vaihdetaan esimerkiksi irrottautumisen kohtaa (hiha, rinta, ranne, kuristus edestä). Yksittäisiä suoritteita harjoitellaan vähintään viisi (5) toistoa. Kaikissa harjoituksissa on erityisesti huomioitava asentoon, liikkumiseen ja etäisyystekniikkaan liittyvät asiat. Järjestyksenvalvojat: Järjestyksenvalvojat harjoittelevat edellä luettelossa olevien harjoitteiden lisäksi, ja yleisen osan osioiden 1 ja 3-4 (käsiraudat, patukka ja raportointi) sijasta: o lyönneiltä ja potkuilta suojautumista (liikkuminen) o hallintaotteita (luettelossa mainitut ja harjoitellut tekniikat suojautumisten jatkona) Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika järjestyksenvalvojien lisäosuudella on yksi (1) oppitunti. 3. Käsiraudat Koulutetaan vain vartijoille. Järjestyksenvalvojille tarkoitetun kaasusumutinkoulutuksen yleiseen osaan tämä osio ei sisälly. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on ¾ oppituntia (aikataulu 1) tai yksi (1) oppitunti (aikataulu 2). Käsirautojen käytön ja käsiraudoissa olevan henkilön kuljettamisen harjoittelu Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti (vähintään 10 harjoitetta): Käsirautojen käyttö: o huolto o käyttöharjoittelu o + kyllä, ehkä ja ei-henkilö o turvallisuustarkastamisen yhdistäminen Käsirautaharjoitteiden osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero kuusi (6) olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen koulutuskortissa.
9 Poliisihallitus 9 (37) Harjoitukset ja harjoitteiden teoria on tarkoitettu koulutettavaksi siten, että osioista muodostuu jatkumo; edellä koulutettuun osioon lisätään seuraavaksi koulutettavia osioita. Yksittäisiä suoritteita harjoitellaan vähintään viisi (5) toistoa. Käsirautaosion 3 harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Näyttökokeen suorittaminen: Yleisen osan näyttökokeet ja palaute (osio 5) kohdassa tarkoitettu fyysisen voimankäytön ja käsirautojen käytön näyttökoe voidaan suorittaa joko harjoitusosioiden lopussa tai erikseen näytöille varattuna aikana. Näyttökokeena voidaan ottaa vastaan yksi käsirautaosion 3 harjoitteista, jolloin kouluttajan on ilmoitettava näytön vastaanottamisesta oppilaalle. Kouluttaja voi päättää näytön järjestämisestä harjoitusten yhteydessä tai vaihtoehtoisesti erillisenä koeosiona koulutettavien osaamiseen ja koulutuksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvien asioiden perusteella. Näyttökokeen aikana muut parit voivat jatkaa harjoittelua. Arviointiperusteet: Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen käytön näyttökokeen arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero seitsemän (7) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 1 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta. 4. Patukka (enintään 70 cm:n pituinen) Koulutetaan vain vartijoille. Järjestyksenvalvojille tarkoitetun kaasusumutinkoulutuksen yleiseen osaan tämä osio ei sisälly. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on ¾ oppituntia. Patukan perustekniikoiden harjoittelu Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti (vähintään 10 harjoitetta): Patukkakoulutus: o patukka voimankäyttövälineenä o patukan kantaminen o patukan lyönnin vaikutukset o sallitut lyöntialueet o kielletyt lyöntialueet o perustekniikat Patukkakoulutuksen osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero kahdeksan (8) olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen teleskooppipatukan koulutuskortissa, teleskooppipatukan erityispiirteitä lukuun ottamatta (avaaminen, sulkeminen). Perustekniikkaa voidaan harjoitella yhtenä tai kahtena erillisenä harjoituksena osallistujien taitotason perusteella valittuna. Kahtena erillisenä osana harjoitellessa (osallistujille helpompi) harjoitus 1 päättyy patukalla horjuttamiseen.
10 Poliisihallitus 10 (37) Harjoituksessa 2 suoritetaan hyökkäyksen väistämisen jälkeen oikeaoppinen lyönti. Yhtenä harjoituksena järjestettäessä horjuttamisen ja lyönnin välillä on oltava selvä ajallinen tauko, jolloin kohdehenkilön reaktioita horjutukseen tulee arvioida. Perustekniikoiden harjoittelun tulee sisältää vähintään 10 toistoa (5 + 5 tai 10) ja patukalla suoritettavat iskut on lyötävä iskusuojatyynyyn. Patukkaosion 4 harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Näyttökokeen suorittaminen: Yleisen osan näyttökokeen (osion 5) patukan käytön osalta 1 ja 2 näyttökokeina voidaan ottaa vastaan yksi (jos molemmat näytöt sisältyvät samaan harjoitteeseen) tai kaksi (suorittajalle helpompi) patukkaosion 4 harjoitteista, jolloin kouluttajan on ilmoitettava näytön vastaanottamisesta oppilaalle. Kouluttaja voi päättää näyttöjen järjestämisestä harjoitusten yhteydessä tai vaihtoehtoisesti erillisenä koeosiona koulutettavien osaamiseen ja koulutuksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvien asioiden perusteella. Näyttökokeen aikana muut parit voivat jatkaa harjoittelua. Arviointiperusteet: Patukan käytön näyttökokeen arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta soveltuvin osin opetusnäytettä lukuun ottamatta. 5. Näyttökokeet ja palaute Näyttökokeet arvostellaan arvosanoin hyväksytty tai hylätty. Ohjeellinen vähimmäisaika näyttökokeisiin ja palautteeseen on 1 oppitunti. Näyttökokeet voidaan järjestää harjoitusosioiden jälkeen omina suorituksinaan tai erillisenä näyttökoe osiona (osio 5). Kouluttaja antaa tarvittaessa palautetta harjoittelun aikana suorituksista. Näyttökokeen jälkeen annettavassa palautteessa tulee keskittyä mahdollisiin kehittämiskohteisiin ja hylätyissä näytöissä on tuotava selkeästi esiin hylkäämiseen johtaneet seikat jotta koulutettava tietää mitä osa-alueita hänen täytyy kehittää. Yleistä näyttökokeesta: Näyttökokeessa vartijan tulee käyttää tehtävänmukaista varustusta. Ohjeet varusteista on annettu tämän ohjeen sivulla kolme (3). Näyttökokeessa on kolme osasuoritusta, joissa käytetään asianmukaisesti suojattua kohdehenkilöä. Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen näyttökokeessa kohdehenkilö voi olla voimankäyttökouluttaja (suositeltavaa) tai koulutukseen osallistuva toinen henkilö. Patukan käytön näyttökokeissa kohdehenkilönä toimii aina kouluttaja. Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen näyttökokeessa ei edellytä kohdehenkilölle erityisiä suojavarusteita. Patukan käytön näyttökokeissa iskusuojapuku on maalimiehelle pakollinen. Suorittajan käyttämän patukan tulee olla pehmustettu.
11 Poliisihallitus 11 (37) Hyväksyttävä suoritus yleisen osan näyttökokeessa edellyttää, että jokainen osasuoritus (fyysinen voimankäyttö ja käsirautojen käyttö sekä patukan käyttö) suoritetaan hyväksyttävästi. Näyttökoetta tai jotakin sen kolmesta osasta erikseen voidaan kutakin yrittää kolme (3) kertaa saman harjoituksen aikana. Jos ensimmäisen koulutuskerran jälkeen yhtä tai useampaa osasuoritusta ei voida hyväksyä, tulee koulutettava ohjata harjoittelemaan omatoimisesti. Näyttökoe tai jokin sen osista voidaan ottaa vastaan yhteensä kolme (3) kertaa ilman koulutuksen uudelleen suorittamista. Koulutukseen sisältyvän näytön lisäksi näyttökoetilaisuuksia voidaan järjestää kaksi (2) kertaa. Jokaisessa näyttötilaisuudessa voidaan jokaista näytön osaa yrittää kolme (3) kertaa. Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen näyttökoe. Näyttökokeen suorittaminen: Vartija kuljettaa kohdehenkilöä kuljetusotteella (normaali käsivarsikuljetus / kuljetus kyynärlukolla / hanhenkaula). Vartija vie kohdehenkilön hallitusti maahan (käsivarsikaato / vartalokaato) ja ottaa kohdehenkilön kädet hallintaan. Tämän jälkeen vartija ottaa käsiraudat esille kantokotelosta ja kahlehtii kohdehenkilön kädet selän taakse. Arviointiperusteet: Fyysisen voimankäytön ja käsirautojen käytön näyttökokeen arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero seitsemän (7) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 1 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta. Patukan käytön näyttökoe 1 Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö lähestyy uhkaillen sanallisesti vartijaa. Vartija ilmoittaa olevansa vartija, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa patukan esille. Kohdehenkilö jatkaa lähestymistä ja uhkailua. Vartijan on etäisyystekniikalla ja patukalla horjuttamalla saatava kohdehenkilö pois vartijaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka-alueelta, jolloin kohdehenkilö jää paikalleen. Arviointiperusteet: Patukan käytön näyttökokeen 1 arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta soveltuvin osin opetusnäytettä lukuun ottamatta. Patukan käytön näyttökoe 2 Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö lähestyy uhkaillen sanallisesti vartijaa. Vartija ilmoittaa olevansa vartija, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa patukan esille. Kohdehenkilö jatkaa uhkaavaa lähestymistä ja vartijan on etäisyystekniikalla ja patukalla horjuttamalla yritettävä saada kohdehenkilö pois vartijaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka-alueelta. Kun kohdehenkilö edelleen jatkaa hyökkäystään huitoen nyrkeillä kohti vartijaa, vartijan on hyökkäyksen torjumiseksi lyötävä
12 Poliisihallitus 12 (37) kohdehenkilöä sallittuun (suojattuun) kohdealueeseen riittävän voimakkaasti, otettava etäisyyttä kohdehenkilöön ja tarkkailtava voimakeinon vaikutusta. Kohdehenkilö (voimankäyttökouluttaja) ilmaisee riittävän voimakkaan lyönnin jäämällä paikalleen. Jos oikealla tekniikalla lyöty isku ei ole riittävän voimakas pysäyttämään kohdehenkilön etenemistä, voimankäyttö-kouluttajan tulee jatkaa etenemistä. Kohdehenkilön tulee lyödä uudelleen sallitulle lyöntialueelle. Mikäli lyönti edelleen suoritetaan oikealla tekniikalla, mutta se ei ole voimatasoltaan riittävän tehokas pysäyttäväksi lyönniksi, tulee voimankäyttökouluttajan pysäyttää suoritus ja ilmoittaa suorittajalle, että lyönnit suoritettiin oikealla tekniikalla, mutta se ne eivät olleet riittävän tehokaita. Suoritus voidaan hyväksyä teknisesti oikein suoritettuna, mutta voimatasoltaan riittämättömänä, mikäli on ilmeistä, ettei suorittaja voi saada fyysistä ominaisuuksistaan johtuen lyönteihinsä pysäyttävän lyönnin vaatimaa riittävää voimaa suhteessa maalimiehenä toimivaan kouluttajaan. Patukan lyöntien tehottomuutta tulee arvioida suhteessa suorittajan fyysisiin ominaisuuksiin. Ensisijainen arviointiperuste on lyöntitekniikka. Arviointiperusteet: Patukan käytön näyttökokeen 2 arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta soveltuvin osin opetusnäytettä lukuun ottamatta. 6. Kirjallinen koe Kirjallinen koe arvostellaan arvosanoin hyväksytty tai hylätty. Ohjeellinen vähimmäiskoulutusaika on ¼ oppituntia. Kirjallisessa kokeessa vartijan tulee osoittaa, että suorittaja on omaksunut yleisen osan opetusaiheisiin sisältyvän tietopuolisen aineksen. Hyväksytty suoritus kirjallisessa kokeessa edellyttää, että yli puolet vastauksista on oikein. Osana väliaikaisen vartijan koulutusta suoritettavan yleisen osan hyväksymisraja on vaativampi (60 % oikein). Koulutettaessa yleinen osa osana väliaikaisen vartijan koulutusta (Sisäasiainministeriön asetus vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksesta (780/2002) 2 ) kirjallinen koe sisältyy kyseisen opintokokonaisuuden kokeeseen, eikä koetta tule erikseen järjestää. Kirjallinen koe on järjestettävä, jos yleinen osa koulutetaan erikseen esimerkiksi kaasusumutinkoulutuksen yhteydessä. Vartijat ja järjestyksenvalvojat suorittavat kokeen heille tarkoitetuista lainsäädännön osuuksista ainoastaan silloin, kun yleinen osa järjestetään erillisenä väliaikaisen vartijan koulutuksesta. Kokeen laatii kouluttaja. Kokeessa on oltava vähintään kymmenen (10) kysymystä. Kysymykset voivat olla muodoltaan monivalintakysymyksiä tai esseekysymyksiä. Mallikysymyksiä on liitteenä 1. Väliaikaisen vartijan koulutuksen yleistä osaa koskevat koekysymykset ovat erillisessä, Alvarin ylläpitämässä tietokannassa.
13 Poliisihallitus 13 (37) II VOIMANKÄYTTÖVÄLINEITÄ KOSKEVAT ERITYISET OSAT A TELESKOOPPIPATUKKA Yleistä Teleskooppipatukkakoulutusta voidaan antaa vain vartijoille. Koulutukseen (osio II A) osallistuminen edellyttää vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan (osio I) hyväksyttyä suorittamista (yhdessä yleisen osan kanssa muodostaa vaadittavan vähimmäiskoulutuksen (6 + 5 oppituntia). Aloituksesta, turvamääräyksistä ja varusteista on annettu ohjeet sivuilla 2-3. Teleskooppipatukka ei kuulu järjestyksenvalvojista annetun lain 10 :n määrittelemiin voimankäyttövälineisiin, joita saadaan kantaa mukana järjestyksenvalvontatehtävissä. Korvaavuudet Vartijan erityisen voimankäyttökoulutuksen osana jälkeen suoritettu teleskooppipatukkakoulutus korvaa osion II A täysimääräisesti. Laajuus Vähintään viisi (5) oppituntia. Ajankäytön ohjeellinen aikataulutus (oppitunnin pituus on 45 minuuttia ja tauon 15 minuuttia): 1. Teoria 1 oppitunti Tauko (kouluttajalla mahdollisesti välinetarkastusta) 2. Alkulämmittely ja perustekniikat 3 oppituntia Tauko (viimeistään 90 min harjoittelun jälkeen)) 3. Kirjallinen koe ja näytöt sekä palaute 1 oppitunti tai, jos näytöt otetaan vastaan perustekniikoiden harjoittelun yhteydessä: 1. Teoria 1 oppitunti Tauko (kouluttajalla mahdollisesti välinetarkastusta) 2. Alkulämmittely ja perustekniikat ja näytöt 3 ½ oppituntia Tauko (viimeistään 90 min harjoittelun jälkeen) 3. Kirjallinen koe ja palaute ½ oppituntia
14 Poliisihallitus 14 (37) Koulutuksen sisältö Käsiteltävä tietopuolinen aineisto on koulutettu kouluttajille Poliisiammattikorkeakoulun antamassa voimankäyttökouluttajan koulutuksessa tai sitä vastaavassa aikaisemmassa koulutuksessa. Harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Koulutuksessa on käytävä läpi perustekniikat ja suoritettava ainakin vähimmäismäärä harjoituksia (vähintään 15 harjoitetta) iskusuojatyynyllä varustautunutta maalimiestä vastaan. Teleskooppipatukkakoulutuksen teoriaosa ja perustekniikoiden harjoittelu Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti: Teleskooppipatukkakoulutus: o teoria o teleskooppipatukan esille ottaminen o teleskooppipatukan avaaminen alaspäin o teleskooppipatukan avaaminen ylöspäin o teleskooppipatukan sulkeminen o teleskooppipatukan kotelointi ja esille ottaminen avattuna o lyöminen teleskooppipatukalla o etäisyystekniikka yhdellä ja kahdella kädellä sekä teleskooppipatukalla o torjuminen teleskooppipatukalla o lyöntiharjoitukset (iskusuojatyyny, iskusuojapuku) o kokonaisvaltaiset harjoitukset Teleskooppipatukkakoulutuksen osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero kahdeksan (8) olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen teleskooppipatukan koulutuskortissa. Vaadittavat suoritukset Kirjallinen koe ja näyttökoe arvostellaan kumpikin erikseen arvosanalla hyväksytty / hylätty. 1. Kirjallinen koe Kirjallisessa kokeessa vartijan tulee osoittaa, että hän on omaksunut teleskooppipatukkaa koskevan erityisen osan opetusaiheisiin sisältyvän tietopuolisen aineksen. Hyväksytty suoritus kirjallisessa kokeessa edellyttää, että yli puolet vastauksista on oikein. Kokeen laatii kouluttaja. Kokeessa on oltava vähintään kymmenen (10) kysymystä. Kysymykset voivat olla muodoltaan monivalintakysymyksiä tai esseekysymyksiä. Mallikysymyksiä on liitteenä numero yksi (1). 2. Näyttökoe
15 Poliisihallitus 15 (37) Näyttökokeessa vartijan tulee käyttää tehtävänmukaista varustusta. Ohjeet varusteista on annettu tämän ohjeen sivulla kolme (3). Näyttökokeessa on kaksi osasuoritusta, joissa käytetään asianmukaisesti suojattua kohdehenkilöä (maalimiehellä vähintään iskusuojatyyny, iskusuojapuku suositeltava). Hyväksyttävä suoritus näyttökokeessa edellyttää kummankin osasuorituksen hyväksyttyä suoritusta Teleskooppipatukan käyttö 1 Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö (iskusuojatyynyllä varustautunut maalimies, kouluttaja) lähestyy uhkaillen sanallisesti vartijaa. Vartija ilmoittaa olevansa vartija, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa teleskooppipatukan esille. Kohdehenkilö jatkaa lähestymistä ja uhkailua. Vartijan on etäisyystekniikalla ja teleskooppipatukalla horjuttamalla saatava kohdehenkilö pois vartijaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka-alueelta, jolloin kohdehenkilö jää paikalleen. Arviointiperusteet: Teleskooppipatukan käytön näyttökokeen 1 arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta Teleskooppipatukan käyttö 2 Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö (iskusuojatyynyllä varustautunut maalimies, kouluttaja) lähestyy uhkaillen sanallisesti vartijaa. Vartija ilmoittaa olevansa vartija, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa teleskooppipatukan esille. Kohdehenkilö jatkaa uhkaavaa lähestymistä ja vartijan on etäisyystekniikalla ja teleskooppipatukalla horjuttamalla yritettävä saada kohdehenkilö pois vartijaan kohdistuvan hyökkäyksen uhka-alueelta. Kun kohdehenkilö edelleen jatkaa hyökkäystään huitoen nyrkeillä kohti vartijaa, vartijan on hyökkäyksen torjumiseksi lyötävä kohdehenkilöä (iskusuojatyynyllä suojattuun) sallittuun kohdealueeseen riittävän voimakkaasti, otettava etäisyyttä kohdehenkilöön ja tarkkailtava voimakeinon vaikutusta. Kohdehenkilö ilmaisee riittävän voimakkaan lyönnin jäämällä paikalleen. Arviointiperusteet: Teleskooppipatukan käytön näyttökokeen 2 arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero yhdeksän (9) olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 2 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta.
16 Poliisihallitus 16 (37) B KAASUSUMUTIN Yleistä Kaasusumutinkoulutusta voidaan antaa vartijoille ja järjestyksenvalvojille kaasusumuttimen yhtenä lakisääteisenä hallussa pitämisen edellytyksenä. Koulutukseen (osio II B) osallistuminen edellyttää vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan (osio I) hyväksyttyä suorittamista (yhdessä yleisen osan kanssa muodostaa vaadittavan vähimmäiskoulutuksen (6 + 5 oppituntia). Aloituksesta, turvamääräyksistä ja varusteista on annettu ohjeet sivuilla 2-3. Elinkeinotoimintana annettava koulutus edellyttää voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen lisäksi ase-elinkeinolupaa. Korvaavuudet Vartijan erityisen voimankäyttökoulutuksen osana jälkeen suoritettu kaasusumutinkoulutus korvaa osion II B täysimääräisesti. Laajuus Vähintään viisi (5) oppituntia. Ajankäytön ohjeellinen aikataulutus (oppitunnin pituus on 45 minuuttia ja tauon 15 minuuttia): 1. Lainsäädäntö 1 oppitunti 2. Kaasusumuttimen käyttö (tietopuolinen osa) 1 oppitunti Tauko (kouluttajalla mahdollisesti välinetarkastus) 3. Alkulämmittely ja käyttö 2 oppituntia Tauko 4. Kirjallinen koe ja näytöt sekä palaute 1 oppitunti tai, jos näytöt otetaan vastaan perustekniikoiden harjoittelun yhteydessä: 1. Lainsäädäntö 1 oppitunti 2. Kaasusumuttimen käyttö (tietopuolinen osa) 1 oppitunti Tauko (kouluttajalla mahdollisesti välinetarkastus) 3. Alkulämmittely ja käyttö ja näytöt 2 ½ oppituntia Tauko (viimeistään 90 min harjoittelun jälkeen) 4. Kirjallinen koe ja näytöt sekä palaute ½ oppituntia
17 Poliisihallitus 17 (37) Koulutuksen sisältö Käsiteltävä tietopuolinen aineisto on koulutettu kouluttajille Poliisiammattikorkeakoulun antamassa voimankäyttökouluttajan koulutuksessa tai sitä vastaavassa aikaisemmassa koulutuksessa. Harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Koulutuksessa on käytävä läpi perustekniikat ja suoritettava ainakin vähimmäismäärä harjoituksia (vähintään 15 harjoitetta). Kaasusumutinkoulutuksen teoriaosa ja perustekniikoiden harjoittelu koulutetaan Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen mukaisesti. Kaasusumutinkoulutus: o teoria o sumuttimen käyttöönottotarkastus o kotelotekniikka o sumutusetäisyys o sumutusharjoitus paikallaan olevaan kohteeseen o sumutusharjoitus kohti liikkuvaan kohteeseen o sumutusharjoitus - hätävarjelutilanne o välineenvaihtoharjoittelu o sumuttamisharjoitus - välineenvaihto o vapaaehtoinen altistaminen Kaasusumutinkoulutuksen osalta tarkempi sisältö ja suoritustapa on kuvattu tämän ohjeen liitteenä numero 10 olevassa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen kaasusumutin koulutuskortissa. Muutoksena aikaisempaan verrattuna kaikki harjoitukset tehdään maalimieheen kohdistuen harjoitussumuttimella (INERT) (vähintään 15 harjoitetta). Kaasusumuttimella tehtävä altistus on vapaaehtoinen. Vaadittavat suoritukset Kirjallinen koe ja näyttökoe arvostellaan kumpikin erikseen arvosanalla hyväksytty/hylätty. 1. Kirjallinen koe Kirjallisessa kokeessa vartijan / järjestyksenvalvojan tulee osoittaa, että hän on omaksunut kaasusumutinta koskevan erityisen osan opetusaiheisiin sisältyvän tietopuolisen aineksen. Hyväksytty suoritus kirjallisessa kokeessa edellyttää, että yli puolet vastauksista on oikein. Kokeen laatii kouluttaja. Kokeessa on oltava vähintään kymmenen (10) kysymystä. Kysymykset voivat olla muodoltaan monivalintakysymyksiä tai esseekysymyksiä. Mallikysymyksiä on liitteenä 1.
18 Poliisihallitus 18 (37) 2. Näyttökoe Näyttökokeessa vartijan / järjestyksenvalvojan tulee käyttää tehtävänmukaista varustusta. Ohjeet varusteista on annettu tämän ohjeen sivulla kolme (3). Näyttökokeen suorittaminen: Kohdehenkilö (kouluttaja) lähestyy hitaasti kävellen vartijaa / järjestyksenvalvojaa ja uhkailee tätä nyrkeillä huitoen. Vartija / järjestyksenvalvoja ilmoittaa olevansa vartija / järjestyksenvalvoja, käskyttää kohdehenkilöä pysähtymään ja varoittaa voimakeinojen käytöstä sekä ottaa sumuttimen (INERT) esille. Kohdehenkilö jatkaa hitaasti lähestymistä ja uhkailua. Vartijan / järjestyksenvalvojan on sopivalta etäisyydeltä sumutettava (vettä) kohdehenkilön kasvoihin, otettava etäisyyttä kohdehenkilöön ja tarkkailtava voimakeinon vaikutusta sekä ympäristöä. Kohdehenkilö pysähtyy suihkun osuessa kasvoihin. Jos vartija / järjestyksenvalvoja ei saa osumaa kasvoihin tai sumutuksella ei ole vaikutusta, vartija / järjestyksenvalvoja luopuu sumuttimesta ja siirtyy puolustusasentoon (ilman teleskooppipatukkaa tai patukkaa) tai avaa teleskooppipatukan tai ottaa patukan käyttövalmiuteen ja siirtyy puolustusasentoon. Arviointiperusteet: Kaasusumuttimen käytön näyttökokeen arviointiperusteet ilmenevät tämän ohjeen liitteenä numero 11 olevasta Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttajakoulutuksen Näyttökoe 3 arviointilomakkeesta opetusnäytettä lukuun ottamatta.
19 Poliisihallitus 19 (37) C AMPUMA-ASE Yleistä Ampuma-asekoulutukseen (osioon II C) osallistuminen edellyttää vartijan voimankäyttökoulutuksen yleinen osan (osion I) hyväksyttyä suorittamista. Koulutus voidaan antaa ainoastaan vartijan peruskoulutuksen (100 oppituntia) hyväksytysti suorittaneelle henkilölle. Suoritetun ampuma-asekoulutuksen lisäksi ampuma-aseen kantaminen vartijan työtehtävissä edellyttää paikallispoliisin myöntämää ampuma-aseen hallussapitolupaa. Elinkeinotoimintana annettava ampuma-asekoulutus edellyttää voimankäyttökouluttajaksi hyväksymisen lisäksi ase-elinkeinolupaa. Korvaavuudet Vartijan erityisen voimankäyttökoulutuksen osana jälkeen suoritettu ampuma-asekoulutus korvaa osion II C täysimääräisesti. Laajuus Vähintään 24 oppituntia. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Koulutuksen sisältö Ampuma-asetta koskeva erityinen osa muodostuu seuraavista osioista: 1. Vartija ampuma-aseen käyttäjänä ja haltijana (6 oppituntia) 2. Ase- ja varustetekniikka (2 oppituntia) 3. Aseen käsittely ja käyttö (12 oppituntia) 4. Näyttökokeessa osattavien asioiden harjoittelu (2 tuntia) 5. Kirjallinen koe ja näyttökoe (1 tunti) 6. Lisäkoulutus hylätyn näyttökokeen jälkeen Tässä ohjeessa määritelty käsiteltävä tietopuolinen aineisto ja lainsäädäntö on koulutettu kouluttajille Poliisiammattikorkeakoulun antamassa voimankäyttökouluttajan koulutuksessa tai sitä vastaavassa aikaisemmassa koulutuksessa. Harjoitukset tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Muiden kuin kouluttajakoulutuksessa koulutettujen tekniikoiden kouluttaminen on kiellettyä. Koulutuksessa on käytävä läpi tässä ohjeessa määrätyt perustekniikat ja suoritettava ainakin vähimmäismäärä harjoituksia.
20 Poliisihallitus 20 (37) Osio 1. Vartija ampuma-aseen käyttäjänä ja haltijana 1.1. Lainsäädäntö Ampuma-aselaki (1/1998) o 6, Ampuma-aseiden tyypit o 8, Taskuase o 13, Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen ja hallussapito o 18, Luvanvaraisuus o 42, Hankkimislupa o 43, Hyväksyttävät käyttötarkoitukset o 44, Hankittavaa ampuma-asetta koskevat edellytykset o 45, Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset o 46, Hankkimisluvan voimassaoloaika ja lupaehdot o 52, Hallussapitolupa o 53, Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupaehdot o 56, Ampuma-aseen kantaminen työtehtävässä o 61, Patruunoiden hankkiminen (Ks. Myös 10 ) o 62, Ampumatarvikelupa o 87, Ampuma-aseen ja aseen osan lainaaminen o 105, Huolellisuusvelvollisuus o 106, Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen Rikoslaki (39/1889) 4 luku (laissa 515/2000) o 4, hätävarjelu 1.2. Asiakokonaisuudet Vartijan oikeus aseen hankintaan ja hallussapitoon Aseen säilyttäminen ja luovuttaminen Aseen kantaminen työtehtävissä Sanaton viestintä varusteiden ja ampuma-aseen suhteen Hätävarjelu Aseenkäyttötilanteet, päätöksenteko ja aseenkäyttömuodot niissä Aseenkäytön seuraamukset Raportointi Osio 2. Ase- ja varustetekniikka 2.1 Asiakokonaisuudet Vartijalle sallitut ampuma-asetyypit ja niiden ominaisuudet Patruunatyypit ja niiden ominaisuudet Varustevyö ja asekotelo Aseen kunnossapito sekä huolto Purkaminen ja kokoaminen Huolto Toimintakunnon tarkastaminen
21 Poliisihallitus 21 (37) Osio 3. Aseen käsittely ja käyttö Asiakokonaisuudet, jotka suoritetaan joko pistoolilla tai revolverilla 3.1. Käyttäjä- ja kouluttajatarkastus o vartija suorittaa asekouluttajan ohjauksessa aseen (ja lippaiden) tarkastuksen ennen jokaista harjoituskertaa o asekouluttaja suorittaa vartijan aseen (ja lippaiden) tarkastuksen ennen jokaista harjoituskertaa 3.2. Aseen lataaminen ja tyhjentäminen 3.3. Varautuminen aseen käyttöön ja aseotteet o liikeradat, aseen ottaminen kotelosta ja palauttaminen koteloon, valmiusote, ampumaote ja liipaisinsormen paikka 3.4. Ampuma-asento pystystä, kyykystä ja polvelta 3.5. Ampumatekniikka o liipaisinsormen kontrollointi, tähtääminen, laukaisu ja kohteen toiminnan havainnointi 3.6. Häiriönpoistotekniikka 3.7. Hakeutuminen suojaan ja sen tehokas käyttö 3.8. Valaisimen käyttötekniikat ja suojan käyttö 3.9. Liikkuminen aseen kanssa o liikkuminen ase valmiusotteessa ja ampumaotteessa, suojan käyttö ja liikkuminen valaisimen kanssa Käskyttäminen: vartijan aseman ilmoittaminen ja aseen käytöstä varoittaminen. Aseen käsittelyn ja käytön (osio 3) harjoituksissa ammutaan vähintään 300 laukausta. Osio 4. Näyttökokeessa osattavien asioiden harjoittelu Näyttökokeen mukaista suoritusta harjoiteltaessa saa kerrallaan ampua enintään 50 laukausta (sarja). Sarjojen välillä on oltava vähintään 30 minuutin pituinen lepotauko. Näyttökokeen harjoittelussa ammutaan vähintään 100 laukausta. Varustuksen on oltava työtehtävässä käytettävän mukainen.
22 Poliisihallitus 22 (37) Osio 5. Näyttö Kirjallinen koe ja näyttökoe arvostellaan kumpikin erikseen arvosanalla hyväksytty / hylätty Kirjallinen koe Kirjallisessa kokeessa vartijan tulee osoittaa, että hän on omaksunut ampuma-asetta koskevan erityisen osan opetusaiheisiin sisältyvän tietopuolisen aineksen. Hyväksytty suoritus kirjallisessa kokeessa edellyttää, että yli puolet vastauksista on oikein Näyttökoe Näyttökokeessa vartijan tulee käyttää tehtävänmukaista varustusta ja samantyyppistä asetta kuin harjoittelussa. Näyttökoe pitää suorittaa hyväksyttävästi kolmen (3) kuukauden kuluessa harjoittelun päättymisestä. Näyttökoetta saa yrittää kaksi (2) kertaa ilman lisäharjoittelua (osiossa 6). Näyttökokeessa vaadittavat suoritukset ja hylkäysperusteet ovat tämän ohjeen liitteenä nro 12 olevassa Poliisiammattikorkeakoulun asekouluttajan ohjeessa. o ohjeesta poiketen näyttökokeen kohtien 3 10 mukainen suoritus hylätään, jos se kestää pidempään kuin 80 sekuntia. Osio 6. Lisäkoulutus hylätyn näyttökokeen jälkeen Vähintään 50 perusammuntaan liittyvää laukausta Yksilöllistä harjoittelua näyttökokeessa havaittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseksi. Lisäkoulutuksen jälkeen näyttökoetta saa yrittää kaksi (2) kertaa ilman uutta lisäkoulutusta.
23 Poliisihallitus 23 (37) VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖVÄLINEIDEN KERTAUSKOULUTUS Yleistä Vartijan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus jakautuu kuuteen osaan (A-F). Yleinen osa (osio A) on kaikille koulutukseen osallistuville pakollinen. Yleinen osa sisältää teoriakoulutusta ja fyysisen voimankäytön, käsirautojen ja enintään 70 senttimetriä pitkän patukan käyttökoulutusta. Harjoitukset on tarkoitettu järjestettäväksi peruskoulutusten tavoin. Kertauskoulutuksessa pyritään saavuttamaan kullekin koulutukseen osallistujalle tarkoituksenmukainen harjoitusten sisältö ja vaativuustaso. Kouluttajan on otettava huomioon koulutettavan ryhmän osalta koulutukseen osallistuvien mahdolliset tasoerot. Jokaisessa koulutuksessa kerrattavat voimankäytön teoreettiset perusteet ovat: o vartijan oikeudet käyttää voimakeinoja ja voimankäyttövälineiden kantaminen (A 2.1.1) o jokamiehen oikeudet käyttää voimakeinoja (A 2.1.2) o harjoitteiden teoria (A 2.1.3) Harjoitteiden teoria voidaan kouluttaa myös harjoitusten yhteydessä, jos se on tarkoituksenmukaista (ajan tehokas hyödyntäminen) ja harjoitusolosuhteet (harjoitustila ja ryhmäkoko) huomioiden mahdollista. Yleisen osan koulutukseen osallistuvien pakollisuudesta on poikkeuksena vartijan voimankäyttökoulutuksen enintään 70 senttimetriä pitkän patukan käyttämistä koskevan osan kertaus (A 3.1.3), joka on vaihtoehtoinen teleskooppipatukkakoulutuksen (osio B) kanssa. Teleskooppipatukan kertauskoulutukseen (osio B) eivät saa osallistua ne vartijat, jotka eivät ole suorittaneet vartijan voimankäyttökoulutuksen teleskooppipatukkaa koskevaa erityistä osaa (osio II A). Kaasusumutinkoulutuksen kertauskoulutukseen voivat osallistua ne vartijat, jotka ovat suorittaneet vartijan voimankäyttökoulutuksen kaasusumutinta koskevan erityisen osan (II B). Koulutuksen jälkeen annetaan palaute. Kouluttaja antaa palautteen kertauskoulutukseen osallistuneille vartijoille henkilökohtaisesti ja vartijat puolestaan antavat kirjallisen palautteen kouluttajalle. Koulutuksen jälkeen suoritetaan huoltotoimenpiteet (E). Huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa tarvittaessa yhtä aikaa tai ennen palautteen antamista. Korvaavuudet Vartijoiden voimankäyttövälineiden kertauskoulutukselle ei ole olemassa korvaavaa koulutusta. Koulutus on suoritettava ( jälkeen) 365 päivän kuluessa vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutuksen hyväksytystä suorittamista seuraavan kalenterivuoden ensimmäisestä päivästä lukien. Kertauskoulutusta ei edellytetä sinä vuonna, jolloin vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutus on suoritettu (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 29 2 mom.). Koulutus on suoritettava 365 päivän kuluessa ( jälkeen) edellisen kertauskoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta lukien. Voimankäyttökouluttajaksi hyväksyttyjen vartijoiden tai väliaikaisten vartijoiden ei tarvitse suorittaa kertauskoulutusta (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 29 3 mom.).
24 Poliisihallitus 24 (37) Laajuus Vähintään 8 oppituntia (oppitunnin pituus 45 minuuttia, tauon 15 minuuttia) Ajankäyttö oppitunneilla jakautuu ohjeellisesti seuraavasti: A Yleinen osa 1. Aloitustoimenpiteet ½ oppituntia 2. Voimankäytön teoreettiset perusteet 1-1 ½ oppituntia Tauko 3. Voimankäyttöharjoitukset 3 oppituntia - fyysinen voimankäyttö, käsiraudat ja patukka Tauko B Teleskooppipatukka Kaasusumutin (tai korvaavat harjoitteet) 1 oppituntia 1 oppituntia Tauko D Näyttö ja palaute E Huolto ½ - 1 oppituntia ½ oppituntia Niillä, jotka eivät suorita teleskooppipatukan tai kaasusumuttimen erityisten osien kertauskoulutusta, on niiden sijasta käytettävissä 1-2 oppituntia yleisen osan voimankäyttöharjoitteluun ja välinehallintaan. Osallistumisen edellytykset Koulutukseen osallistuvan vartijan tai väliaikaisen vartijan on tullut suorittaa hyväksytysti vähintään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 25 :n 1 momentissa tarkoitettu väliaikaisen vartijan koulutus tai sitä vastaava aikaisempi koulutus, joka sisältää vartijan voimankäyttökoulutuksen yleisen osan tai sitä vastaavan aikaisemman koulutuksen.
25 Poliisihallitus 25 (37) A YLEINEN OSA 1. Aloitustoimenpiteet 1.1 Aloitus ja turvallisuusmääräykset Koulutuksen aluksi koulutuksen vastuukouluttaja esittelee: o vastuukouluttaja / muut kouluttajat (oltava Poliisihallituksen hyväksymiä voimankäyttökouluttajia / asekouluttajia) o koulutuspäivän sisällön, aihepiirin ja tavoitteiden esittely o harjoituksen alkaminen / päättyminen o harjoitusalue o harjoitusalueelta poistuminen / palaaminen Vastuukouluttaja ilmoittaa turvallisuusmääräykset: o keskeytysvelvollisuus: POIKKI o hälytyspuhelimet + ensiapuvälineet o suojaliivit, jalkineet o korut, kellot, yms. pois o tehdään ainoastaan, mitä kouluttaja käskee o ilmoitus loukkaantumisista ja varustevahingoista kouluttajalle Vastuukouluttaja tarkastaa: o esteet osallistua harjoitukseen / rajoitukset o varustetarkastus ja varusteiden jako o mahdollisten mukana pidettävien ampuma-aseiden latauksen (ampuma-aseissa ei saa olla patruunoita pistoolin, pienoispistoolin, revolverin ja pienoisrevolverin kertauskoulutusta sekä käsittelytaitoa ja ampumistaitoa mittaavaa koetta lukuun ottamatta (osio F) 1.2 Harjoituksissa vaadittavat varusteet Varusteet voivat olla henkilökohtaisia tai koulutuksen järjestäjän on varattava riittävä määrä välineitä (patukat, teleskooppipatukat, Inert- harjoitus- kaasusumuttimet, ampuma-aseet ja edellä mainittujen voimankäyttövälineiden kotelot, kiinnikkeet sekä varustevyöt ja suojalasit) koulutettavien käyttöön harjoitusten tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Varusteiden käyttöturvallisuus on vastuukouluttajan tarkastettava ennen harjoitusten aloittamista. Varusteiden tulee mahdollisimman hyvin vastata vartioimistehtävissä käytettäviä varusteita. Varusteet vaikuttavat olennaisesti muun muassa vartijan liikkumiseen. Harjoituksessa voidaan kantaa niitä voimankäyttövälineitä, joiden kantamiseksi ja käyttämiseksi koulutukseen osallistuja on kouluttautumassa. Lähtökohtaisena periaatteena on, että jos voimankäyttövälineitä kannetaan, tulee käyttää myös suojaliiviä. Sen vuoksi myös harjoitusten aikana on käytettävä suojaliivejä. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, jos harjoituksien aikana kannetaan ampuma-asetta. Ampumaasekoulutusta (osio F) lukuun ottamatta ampuma-ase ei saa olla ladattu patruunoilla. Vastuukouluttajalla on ehdoton velvollisuus tarkastaa kaikkien harjoituksissa mukana pidettävien ampuma-aseiden tila. Koulutuksen järjestäjän ja vastuukouluttajan on varmistuttava, että harjoitusta varten on käytettävissä:
26 Poliisihallitus 26 (37) o vähintään 1 kpl iskusuojapukuja (osio D) o vähintään 1 kpl / pari iskusuojatyynyjä (osiot ja B) 2. Voimankäytön teoreettiset perusteet Voimankäytön teoreettisten perusteiden aineistona tulee käyttää ainakin ajantasaisia lakeja ja niiden esitöitä (hallituksen esitykset ja valiokuntamietinnöt). Voimankäytön teoreettisen perusteet tulee kouluttaa, kuten Poliisiammattikorkeakoulun antamassa kouluttajakoulutuksessa on kouluttajille opetettu. Koulutuksessa hyödynnetään Poliisiammattikorkeakoulun kouluttajille jakamaa materiaalia. 2.1 Pakolliset osiot Vartijan oikeudet käyttää voimakeinoja ja voimankäyttövälineiden kantaminen o perusoikeudet o perustuslaki (731/1999) 2 luku, 6 yhdenvertaisuus; 7 oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen; 9 liikkumisvapaus; 10 yksityiselämän suoja, 12 sananvapaus ja julkisuus; 13 kokoontumis- ja yhdistymisvapaus; 15 omaisuuden suoja o laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 12, 28, 29, 30 vartioimistehtävissä noudatettavat yleiset periaatteet poistaminen, kiinniottaminen, turvallisuustarkastus voimankäyttövälineitä koskeva sääntely o tilanteeseen sopivan voimakeinon ja voimankäyttövälineen valinta (voimankäyttöpyörä, voimankäytön porrasmalli) o voimankäytöstä luopuminen Jokamiehen oikeudet käyttää voimakeinoja o pakkokeinolaki (450/1987) 1 jokamiehen kiinniotto-oikeus o voimankäyttö pakkokeinolain 1 :ssä tarkoitetun jokamiehen kiinniotto-oikeuden toteuttamiseksi o voimankäyttö viranomaista avustettaessa o hätävarjelu ja pakkotila o hätävarjelu vartijan voimankäytön epäonnistuttua o voimankäyttö hätävarjelu- tai pakkotilassa vartioimistehtävien ulkopuolella o rikoslaki (39/1889) 4 luku (laissa 515/2000), 4 hätävarjelu; 5 pakkotila; 6 voimakeinojen käyttö; 7 rangaistusvastuun lievennys Harjoitteiden teoria (voidaan suorittaa myös harjoitusten yhteydessä) o fyysisen voimankäytön harjoitteet kohtaaminen, turvallisuustarkastus ja käsiraudat kuljetusotteet maahan viennit ja maassa hallinta o käsirautojen käyttäminen käyttöönotto / huolto käsirautojen käyttö (käsirautojen laittaminen, kireyden tarkastaminen, lukitseminen, irrottaminen) käsiraudoissa olevan henkilön kuljettaminen + kyllä, ehkä ja ei -henkilö turvallisuustarkastukseen yhdistäminen
Vartijan ja järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus
Liite XXX/XXX/XXX 1 (7) 10.11.2016 Vartijan ja järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus Yleistä Vartijan/järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus jakautuu kuuteen
LisätiedotVARTIJAN TAI JÄRJESTYKSENVALVOJAN VOIMANKÄYTTÖVÄLINEIDEN KERTAUS- KOULUTUS
Liite 11 1 (5) VARTIJAN TAI JÄRJESTYKSENVALVOJAN VOIMANKÄYTTÖVÄLINEIDEN KERTAUS- KOULUTUS Koulutuksen pituus on vähintään 8 oppituntia (oppitunnin on pituus 45 minuuttia ja tauon pituus on 15 minuuttia).
LisätiedotOhje ID (5)
Ohje ID-1635406 1 (5) 09.12.2016 POL-2016-17842 Voimassaoloaika 1.1.2017 alkaen toistaiseksi Säädösperuste Säädösperuste Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta (12.8.2016/652)
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus vartijan ja järjestyksenvalvojan koulutuksesta ja voimankäyttövälineiden koulutuksesta sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavan hoitajan koulutuksesta Sisäministeriön
LisätiedotN:o 781 3825. 3. Kirjallinen koe opetuksen aiheista * saavutettava vähintään 60 % enimmäispistemäärästä
N:o 781 3825 Liite I YLEINEN OSA (VÄHINTÄÄN 4 TUNTIA) 1. Voimankäytön perusteet 1.1 Säännökset voimankäytöstä ja voimankäyttövälineistä * mm. rikoslaki ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 1.2
LisätiedotVOIMANKÄYTTÖKOULUTUS KOULUTUSKORTTI
VOIMANKÄYTTÖKOULUTUS VARTIJA JA JÄRJESTYKSENVALVOJA KOULUTUKSEN AIHE: Teleskooppipatukka KOULUTUKSEN TAVOITE: Kouluttaja- ja käyttäjäkoulutus Harjoituksen avaaminen Vastuukouluttajan ja muiden kouluttajien
LisätiedotVOIMANKÄYTTÖKOULUTTAJAN KERTAUSKOULUTUS 2011 VARTIJAN VOIMANKÄYTTÖKOULUTTAJAN KERTAUSKOULUTUS
1 LIITE 14 KOULUTUSKORTTI VOIMANKÄYTTÖKOULUTTAJAN KERTAUSKOULUTUS 2011 AIHE TELESKOOPPIPATUKKA / OC-SUMUTIN OPPIMISTAVOITE KOULUTTAJAN KERTAUSKOULUTUS AIKA klo 14.30-17.15 PAIKKA Poliisiammattikorkeakoulu
Lisätiedotturvallisuusalan kouluttajien
Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 1 Poliisihallitus turvallisuusalan valvonta 2 Turvallisuusalan valvonnan tehtävät (LYTP 7 luku) Yksityisten turvallisuuspalveluiden, voimankäyttökouluttajien,
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 101/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 101/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi järjestyslain 22 :n, järjestyksenvalvojista annetun lain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotLUKU 1: YLEISET SÄÄNNÖKSET 15 1 Lain tavoite ja soveltamisala 15 2 Määritelmät 22
5 SISÄLLYS Johdanto 11 Lyhenteet 14 LUKU 1: YLEISET SÄÄNNÖKSET 15 1 Lain tavoite ja soveltamisala 15 2 Määritelmät 22 LUKU 2: VARTIOIMISLIIKETOIMINTA 89 3 Luvanvaraisuus 90 4 Vartijan tehtävät ja toimialue
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos SM066:00/2011. Asetusehdotus on valmisteltu sisäministeriössä virkatyönä.
SISÄMINISTERIÖN ASETUS VOIMANKÄYTTÖ- ASE-, JA JÄRJESTYKSENVALVOJAKOULUTTAJIEN KOULUTUKSESTA 1. Yleistä Asetusehdotus liittyy hallituksen esitykseen (HE 22/2014 vp) eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista
LisätiedotKoekysymyksinä voidaan käyttää myös Alvarin ylläpitämän kysymyspankin koekysymyksiä.
LIITE 19 Mallikoekysymyksiä Koekysymyksinä voidaan käyttää myös Alvarin ylläpitämän kysymyspankin koekysymyksiä. I Fyysisen voimankäytön perusteet / Vartijan/järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 111 :n 1 momentin nojalla: 1 Vartijaksi
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos SM066:00/2011
SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUKSESTA JA VOIMANKÄYTTÖKOULUTUKSESTA SEKÄ TURVALLISUUSALAN ELINKEINOLUVAN HALTIJAN VASTAAVAN HOITAJAN KOULUTUKSESTA 1. Yleistä 1 Ehdotus liittyy
LisätiedotLIITE 1 2020/2012/4703. Mallikoekysymyksiä
LIITE 1 Mallikoekysymyksiä Koekysymyksinä voidaan käyttää myös väliaikaisen vartijan koulutukseen (LYTP 24 3 mom.) sisältyvän yleisen osan koekysymyksiä (Alvarin ylläpitämä kysymyspankki). I Yleinen osa
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 780. Sisäasiainministeriön asetus. vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2002 N:o 780 782 SISÄLLYS N:o Sivu 780 Sisäasiainministeriön asetus vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan ja vartijan koulutuksesta...
LisätiedotTurvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015
Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Sisäministeriö Timo Kerttula Viite: Sisäministeriön lausuntopyyntö: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista
LisätiedotLausunto OKM lausunto - Yksityistä turvallisuusalaa koskevat asetusluonnokset
Lausunto 13.03.2015 Sisäministeriö Viite Asia SM066:00/2011 OKM lausunto - Yksityistä turvallisuusalaa koskevat asetusluonnokset Sisäministeriö on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntoa asetusluonnoksista,
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja SM066:00/2011 Sini Lahdenperä VALTIONEUVOSTON ASETUS YKSITYISISTÄ TURVALLISUUSPALVELUISTA
SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 4.10.2016 SM066:00/2011 Sini Lahdenperä VALTIONEUVOSTON ASETUS YKSITYISISTÄ TURVALLISUUSPALVELUISTA 1. Yleistä Asetusehdotus liittyy yksityisistä turvallisuuspalveluista
LisätiedotVAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS
SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 10.12.2011 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin
LisätiedotVAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS
SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 9.4.2015 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS KOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin
LisätiedotHE 42/2016 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI YKSITYISISTÄ TURVALLISUUSPALVELUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA
Muistio 1 (5) HE 42/2016 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI YKSITYISISTÄ TURVALLISUUSPALVELUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA Hallituksen esityksessä on kyse yksityisen turvallisuusalan lupaprosessien sujuvoittamisesta.
LisätiedotLausunto ID (5)
Lausunto ID-1877653 1 (5) 13.02.2018 POL-2018-2769 Jakelussa mainituille SMDno-2017-1466 Poliisihallituksen lausunto Turvatoimet Maahanmuuttovirastossa Poliisihallituksen lausuntoon on hallituksen esityksestä
LisätiedotN:o 780 3817. Opetussisältö
N:o 780 3817 VÄLIAIKAISEN VARTIJAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Liite Opetusaihe ja tunnit Opetussisältö 1. Kurssin hallinnointi/2 h 2. Turvallisuuslainsäädäntö ja koulutus/3 h 2.1 Yksityistä turvallisuusalaa koskeva
LisätiedotTurvallisuusalan tutkintotoimikunta kiittää mahdollisuudesta lausua kannanottonsa asetusluonnoksista.
TurvaUisuusalan Lausunto 1 (10) Tutkintotoimikunta 11.3.2015 Sisäministeriö Viite: Sisäministeri6n lausuntopyynt6 SM1522072 Yksityistä turvallisuusalaa koskevista asetusluonnoksista Turvallisuusalan tutkintotoimikunta
LisätiedotMääräys ID (7)
Määräys ID-175730 1 (7) 22.02.2017 POL-2017-579 Voimassaoloaika 1.3.2017 lukien toistaiseksi Säädösperuste Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) 111, Sisäministeriön asetus (878/2016) vartijan
LisätiedotPäätös. Laki. järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 182/2006 vp Hallituksen esitys laiksi järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotLaki. yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 2 :n 17 kohta, 4 :n 2 momentti,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ampuma-aseasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ampuma-aseasetuksen (145/1998) 2 :n 3 momentti, 10 :n 1 momentin 6 kohta ja 3 momentti, 12, 16 ja
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ampuma-aseasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ampuma-aselain (1/1998) 25 :n 1 momentin ja 119 :n 1 momentin 3, 4, 6, 7 ja 8 kohdan nojalla muutetaan valtioneuvoston
LisätiedotTURVALLISUUSVALVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2017 / Näyttöaineistoluettelo
01 Turvallisuuslainsäädäntö... 2 02 Turvallisuussuunnittelu... 3 03 Turvallisuusalan elinkeinon harjoittaminen... 5 04 Turvallisuusjohtaminen... 8 05 Palveluliiketoiminta turvallisuusalalla... 9 06 Turvallisuustekninen
LisätiedotHYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS
SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 7.3.2012 HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS PL-HYPPYMESTARIKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Pakkolaukaisuhyppymestarikurssin
LisätiedotValtioneuvoston asetus poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta /645
1 / 6 18.3.2011 20:15 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2008» 16.10.2008/645 16.10.2008/645 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston
LisätiedotTURVALLISUUSVALVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Aineistoluettelo
01 Turvallisuuslainsäädäntö... 2 02 Turvallisuussuunnittelu... 2 03 Turvallisuusalan elinkeinon harjoittaminen... 4 04 Turvallisuusjohtaminen... 7 05 Palveluliiketoiminta turvallisuusalalla... 8 06 Turvallisuustekninen
LisätiedotKatsaus ampuma-aselakiin EVP poliisit, 17.11.2015. Pasi Vuorenmaa Ylikomisario Pohjanmaan poliisilaitos
Katsaus ampuma-aselakiin EVP poliisit, 17.11.2015 Pasi Vuorenmaa Ylikomisario Pohjanmaan poliisilaitos Metsästysperusteiset pitkät pyssyt Aseen on sovelluttava hyvin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen.
LisätiedotSisäasiainministeriön asetus
4883 Sisäasiainministeriön asetus poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2002 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan
LisätiedotTurva-ala. Yleiskuvaus kilpailulajista. Kilpailun luonne. Osaamisvaatimukset. Finaalin kilpailutehtävät ja käytettävissä oleva kilpailuaika
Turva-ala Yleiskuvaus kilpailulajista Yleiskuvaus kilpailulajista Turvallisuusala koostuu yhteiskunnan perusturvallisuuden ylläpitämiseksi toteutettavista viranomaistoiminnoista, yritysten, julkisyhteisöjen
LisätiedotN:o 782 3833. Koira ei saa osoittaa häiritsevää aggressiivisuutta tai selvää arkuutta. Koira tuodaan suoritukseen varustettuna kuonokopalla.
N:o 782 3833 Liite 1. LUOKSE PÄÄSTÄVYYS Koira tuodaan kytkettynä kuonokoppa päässä henkilöryhmän läpi tarkastajan luokse. Koiralle suoritetaan varusteiden ja tunnistusmerkinnän tarkastus sekä koiran käyttäytyminen
LisätiedotMAKSUTAULUKKO. Liikenneopettajalupa... 39 Liikenneopettajaluvan kaksoiskappale... 30 Ajokorttilain 91 :n mukainen sopivuuslausunto...
6 871/2013 Liite MAKSUTAULUKKO 1. PAIKALLISPOLIISIN SUORITTEET AJO-OIKEUS JA LIIKENNE Ajokortit Ajokortin kaksoiskappale, ajokortin uudistaminen ja muut ajokorttilain (386/2011) 11 :ssä tarkoitetut ajokortit
LisätiedotKoulutuksen kesto: 5 tuntia (fyysisen voimankäyttö 3 tuntia + käsiraudat 1 tunti + patukka 1 tunti)
1 (6) 7.12.2016 LIITE 14 Fyysisen voimankäytön koulutuskortti (sis. vinyylipatukan ja käsiraudat) SISÄLLYS Fyysisen voimankäytön perusteet 1. Kohtaaminen 2. Kiinnimeno 3. Hallinta käsistä 4. Käden vienti
LisätiedotTämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu:
SUOMEN ILMAILULIITTO RY Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI OHJE KOULUTUSOHJELMA I 1. Yleistä Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: a) tämä ohje, b) koulutusohjelma
LisätiedotMuistio 1 (5)
Muistio 1 (5) Eduskunta Hallintovaliokunta HALLITUKSEN ESITYS HE 42/2016 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI YKSITYISISTÄ TURVALLISUUSPALVE- LUISTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA - VASTINE HALLINTOVALIOKUNNALLE ANNETUISTA
LisätiedotERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN
4/001/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Opetusministeri Jukka Gustafssonin suullinen toimeksianto ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:
Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta
LisätiedotTurvallisuusalan perustutkinto
Turvallisuusalan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö vartiointi- ja palvelutoiminnot opintokokonaisuudesta Kuva: Timo Paakkanen Taustaa Ammattiosaamisen näytön suoritti kolmannen vuoden opiskelija. Hänellä
LisätiedotMaahantuontimerkinnän Suomen maatunnuksena käytetään merkintää FI.
LUONNOS Valtioneuvoston asetus ampuma-aseasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan 27 päivänä helmikuuta 1998 annetun ampuma-aseasetuksen
LisätiedotTämä teksti kaikkiin VIIKKOVUOROILLE. pistooli ja kivääri
Tämä teksti kaikkiin VIIKKOVUOROILLE. pistooli ja kivääri Helsingin Koulutus- ja tukiyksikön pistooliammunnat ovat ulkoradalla pidettäviä ohjattuja ja valvottuja ammunnan harjoittelutilaisuuksia. Aseina
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 723. Laki. järjestyslain 22 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2010 N:o 723 728 SISÄLLYS N:o Sivu 723 Laki järjestyslain 22 :n muuttamisesta... 2473 724 Laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta...
LisätiedotJyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt
Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011
SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN
NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ
LisätiedotTODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ
LisätiedotVAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA KELPOISUUS
SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 2.2.2018 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA KELPOISUUS KOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotTurva-ala. Näytöslajit. Turva-ala. Lajivastaavat. Matti Kymäläinen Hyria koulutus matti.kymalainen(at)hyria.fi puh. 050 375 7209.
Näytöslajit Turva-ala Lajivastaavat Matti Kymäläinen Hyria koulutus matti.kymalainen(at)hyria.fi puh. 050 375 7209 1 / 11 Koulutuskeskus Salpaus tommi.jaatinen(at)salpaus.fi puh. 044 708 0183 Tommi Jaatinen
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1998 N:o 1 7. Ampuma-aselaki. N:o 1
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1998 N:o 1 7 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Ampuma-aselaki... 1 2 Laki poliisilain 23 :n muuttamisesta... 29 3 Laki poliisin henkilörekistereistä
LisätiedotJÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta
LisätiedotMaatalousyrittäjien opintoraha Koulutusmateriaali ylitarkastaja Kirsi Liiten
Maatalousyrittäjien opintoraha Koulutusmateriaali 2011 ylitarkastaja Kirsi Liiten Käsiteltäviä asioita Uuden asetuksen tuomat muutokset Opintokokonaisuus/opintokokonaisuuden kesto Koulutuspäivä Etäopinnot/opintokokonaisuus
LisätiedotTässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.
LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen
LisätiedotKURINPITO KUULEMINEN ILMOITUS KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! Kyllä. Hallinnollinen päätös.
1 (5) KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Huoltajalle. Kyllä. Opettaja/ rehtori. Opettajalla ja rehtorilla yksin tai yhdessä
LisätiedotUudistuva lainsäädäntö
Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,
LisätiedotPUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!
1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita
LisätiedotRESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE
OHJE 1(10) HELSINKI 1.10.008 RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE Lyhenne Peruste Voimaantulo Voimassaolo RESUL Ampuma-aselaki (1/1998) perusteluineen Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/007)
LisätiedotPUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus
PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja
LisätiedotPELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA
PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien
LisätiedotPäätös kouluttajaksi hyväksymisestä
Päätös 1 (5) Sähköinfo Oy PL 55 02601 Espoo Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä Asianosainen Vireilletulo Kouluttajaksi hyväksyminen tiettyjen uusiutuvaa energiaa käyttävien energiajärjestelmien asentajien
LisätiedotHuoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä
KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotKoulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa
Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen
LisätiedotKirjaaminen tai päätös Kirjataan (LL 26 a, Ilmoitetaan alaikäisen opiskelijan huoltajalle. 1 mom.). ja ryhmänohjaajalle. Rehtori tekee päätöksen
Liite Askolan lukion suunnitelmaan kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä toimintatavoista: Menettelytavat rike- ja häiriötilanteessa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis-
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2002 N:o 282 288. Laki. N:o 282. yksityisistä turvallisuuspalveluista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2002 N:o 282 288 SISÄLLYS N:o Sivu 282 Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista... 2591 283 Laki poliisin henkilörekistereistä annetun
LisätiedotEKL-kouluttajakoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 5
EKL-kouluttajakoulutuksen kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 5 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 30.3.2009 1.1 26.11.2009 Koulutuksen kokemusten
LisätiedotEduskunnan hallintovaliokunta 18.3.2010. Asia: Lausunto HE 106/2009 vp laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Eduskunnan hallintovaliokunta 18.3.2010 Asia: Lausunto HE 106/2009 vp laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunnon antaja: / Sampsa Olkinuora kiittää mahdollisuudesta
LisätiedotKARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU
KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä
LisätiedotSuunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.
Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin
LisätiedotHenkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 7. Sisäasiainministeriön asetus. poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetun asetuksen liitteen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 2004 N:o 7 SISÄLLYS N:o Sivu 7 Sisäasiainministeriön asetus poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetun asetuksen liitteen muuttamisesta...
LisätiedotPERUS- JA KERTAUSKOULUTUKSIIN JÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUSMATERIAALI
JÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUSMATERIAALI PERUS- JA KERTAUSKOULUTUKSIIN JÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUSMATERIAALI PÄIVITYS 9.12.2016 Sivu 2 / 141 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU Tekijät Ylitarkastaja Pekka Mäkelä
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotOmnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.
Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja
Lisätiedothttp://www.wordle.net Opiskelijan ohje Tutkintopalvelu 1.9.2013
http://www.wordle.net Opiskelijan ohje 1.9.2013 Opiskelijan ohje 2 (9) n käyttöohje tutkinnon suorittajalle Ohjeen sisältö TIEKEn tutkintoja hallinnoidaan ssa, jonka osoite on /tupa. Jokainen TIEKEn tutkintoa
LisätiedotSiviili-ilmailun turvaamiseen liittyvät palvelukseenottamis- ja koulutusvaatimukset
luonn Määräys 1 (6) Antopäivä: 3.3.2015 Säädösperusta: Ilmailulaki (864/2014) 95 Voimaantulopäivä: 6.3.2015 Voimassa: toistaiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008 yhteisistä
LisätiedotVientivalvonta, siviiliaseet. Poliisihallitus Asehallinto
Vientivalvonta, siviiliaseet Poliisihallitus Asehallinto Asehallinnon tehtävät Poliisihallitus vastaa ampuma-aselaissa Poliisihallituksen tehtäväksi määrätyistä asioista, näiden tehtävien ohjauksesta ja
LisätiedotTodistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa
MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus poliisin suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2017 annetun sisäministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan poliisin suoritteiden maksullisuudesta
LisätiedotJÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUSMATERIAALI
JÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUSMATERIAALI JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUS- JA KERTAUSKOULUTUKSEN PÄIVITETTY KOULUTUSMATERIAALI Kädessäsi on päivitetty ja osittain niin rakenteeltaan kuin sisällöltään uusittu
Lisätiedot1(5) GRADUOINTIOHJE 15.8.2004 Suomen Karate-Do Shotokai ry
1(5) SUOMEN KARATE-DO SHOTOKAI RY:N GRADUOINTIOHJE 1 JOHDANTO 1.1 Tämä graduointiohje antaa suuntaviivat ja yleiset puitteet :n (SKDS) harjoittelusta graduointivaatimusten muodossa. 1.2 Tähän kirjatut
LisätiedotPERUSKOULUN KOULUPÄIVÄN RAKENNE JA RYTMITYS. Kari Sutinen, plm
PERUSKOULUN KOULUPÄIVÄN RAKENNE JA RYTMITYS Kari Sutinen, plm Koulupäivän rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Perusopetuksen kehittämishankkeiden yhteydessä on noussut esille erilaisia, vakiintuneesta tavasta
LisätiedotPERUS- JA KERTAUSKOULUTUKSIIN JÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUSMATERIAALI
JÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUSMATERIAALI PERUS- JA KERTAUSKOULUTUKSIIN JÄRJESTYKSENVALVOJAN KOULUTUSMATERIAALI PÄIVITYS 7.2.2017 1 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 9.12.2016 Tekijät
LisätiedotYksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com
Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen
LisätiedotPARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE
PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:
Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat
LisätiedotPaperiteollisuuden perustutkinto
Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin
LisätiedotTURVALLISUUSVALVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Aineistoluettelo
01 Turvallisuussuunnittelu... 2 02 Turvallisuuslainsäädäntö... 3 03 Vartioimisliiketoiminnan ja vartiointityön perusteet... 4 04 Turvallisuusjohtaminen... 7 05 Turvallisuustekniikka... 8 06 Tietoturvallisuus...
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA
KJ LOGO TÄHÄN Sivu 1 / 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Tämä asiakirja sisältää asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/98) sekä asetuksen ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta
LisätiedotUusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista
Uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista Koulutuspäivät, Poliisiammattikorkeakoulu Tampere, 23.-24.11.2016 Poliisihallitus, Turvallisuusalan valvonta Koulutuspäivän ohjelma 23.-24.11.2016 klo 08:00-09:00
Lisätiedot(3) Suorittamattomista jälki-istunnoista tehdään merkintä lukuvuositodistuksiin.
Sivistyslautakunta 80 14.10.2014 Koulujen työrauhapaketti SLTK 80 14.10.2014 Eduskunta on hyväksynyt koulujen työrauhauudistuksen. Uudistuksen taustalla pyritään mm. seuraaviin uudistuksiin: Osallistumiseen
LisätiedotMUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015
MÄÄRÄYS 18.5.2017 OPH-662-2017 Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 18.5.2017 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 ja 4 mom.
Lisätiedot