Tiedote 3/2015 MUISTILUOTSI - asiantuntija- ja tukikeskus

Transkriptio

1 Tiedote 3/2015 MUISTILUOTSI - asiantuntija- ja tukikeskus

2 Muistisairaiden ihmisten määrä Muistisairaiden ihmisten arvioidut määrät Suomessa: lievää muistisairautta sairastavaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa yht muistisairasta ihmistä :lla lievää tiedonkäsittelyn heikentymistä (osa kehittyy myöhemmin muistisairaudeksi) yht suomalaisella muisti- tai muita kognitiivisia oireita (muistisairaustasoisia tai lievempiä) yli 64-vuotiasta sairastuu vuosittain etenevään muistisairauteen v keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia Lähde: Viramo & Sulkava 2015: Muistisairauksien epidemiologia. Teoksessa: Muistisairaudet. Duodecim. JOULUATERIA JA TANSSIT TORSTAINA Lappeenrannan Kasinolla Jouluateria klo , jonka jälkeen tanssit tahdittaa Duo Sininen Sävel. Kahvit klo Hinta 30 yhdistyksen jäseniltä ja kerholaisilta. Muilta 40. Sitovat ilmoittautumiset yhd. toimistoon puh viimeistään Kerholaiset voivat ilmoittautua myös ohjaajalle. Ilmoita ruoka-ainerajoitukset. Linja-autokuljetus: Ruokolahti 10:30 Imatra keskusliikenneasema 10:50 Imatra Olavinkatu 11:00 Joutseno linja-autoasema 11:20 Lappeenranta 11:45 Paluu n. 14:45 Tervetuloa! Sivu 2 Tiedote 3/15

3 SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaiden määrä... Jouluateria ja tanssit.. Sisällysluettelo ja yhdistyksen yhteystiedot Muistikahvilat Muistikahvilat maakunnassa, kilpailu ja Muistineuvo.. Puheenjohtajan palsta.. Syksyinen tervehdys Muistiluotsista.. Sairastuneiden ryhmätoiminta Majakan pähkinät ja Omaishoitajien viikko.... E-K Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ryhmiä.. K-S Sydänpiirin kerhoja Omaisten vertaistukiryhmät.. Jäsenasiaa, hallitus.... Muistipoliklinikat ja muistiyhdyshenkilöt... Iso apu palvelukeskuksen tarjoamat palvelut. Käytännön ohjeita arkeen.. Muistiystävällinen Etelä-Karjala... Tehtäviä... Aamujumppa. Vertaislinja takakansi Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta Yhteystiedot: Kehittämispäällikkö Hanna Sinisalo puh Muistiluotsi työntekijä Tiina Ihalainen Ohjaaja Liisa Myllynen puh Toimistotyöntekijä Leena Ristola puh Puheenjohtaja Nyky Vanhanen puh Varapuheenjohtaja Helena Kiuru puh Etelä-Karjalan Muisti ry on myös Facebookissa Yhdistyksen nettisivut löytyvät osoitteesta Tapahtumatietoja myös sivustolla ja Etelä-Saimaan Tapahtumakalenterissa Sivu 3 Tiedote 3/15

4 IMATRA Imatran seurakunnan Olavinkulman kahvion tiloissa, Olavinkatu 13, Imatra Muistikahvila on avoinna klo : perjantai Istumatanssia /Haverilat perjantai perjantai Etelä-Karjalan Martat, Päivi Jukkara perjantai Diakoni Riitta Sjöblom LAPPEENRANTA Etelä-Karjalan Muisti ry:n toimitilat, Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta Muistikahvila on avoinna klo : perjantai Saimaan Kriisikeskus perjantai Etelä-Karjalan Martat, Päivi Jukkara perjantai Sinua varten Jaana Ruotsalainen perjantai perjantai SAMMONLAHTI Sammontorin asukastila, Sammonkatu 2, Lappeenranta Muistikahvila on avoinna klo : perjantai Teema avoin perjantai perjantai perjantai perjantai K-S Sydänpiiri, Kati Palviainen, sairaanhoitaja (YAMK) EKSOTE:n muistipoliklinikan esittely, Tarja Laine, muistihoitaja Sammonlahden srk toiminta, diakonissa Jaana Svinhufvud Joulukahvit LAURITSALA Seurakuntakodin pikkusali, Kauppalankatu 1, Lappeenranta Muistikahvila on avoinna klo : perjantai Saimaan Kriisikeskus perjantai Sinua varten Jaana Ruotsalainen perjantai perjantai Etelä-Karjalan Martat, Päivi Jukkara perjantai LEMI Osuuspankin kokoustila, Uimintie 1, Lemi maanantai maanantai Sivu 4 Tiedote 3/15

5 MUISTIKAHVILAT MAAKUNNASSA Muistikahvilat ovat kaikille avoimia. Tervetuloa tutustumaan! SAVITAIPALE maanantai klo Savitaipaleen seurakuntakoti. RAUTJÄRVI maanantai klo Seurakuntakeskus, Pankkikatu 3. JOUTSENO maanantai klo Joutsenon seurakuntakeskus, luentosali. LUUMÄKI maanantai klo Palvelukeskus Mäntykoti, kabinetti. Muutokset mahdollisia. Seuratkaa lehti-ilmoittelua. KILPAILU Tämä on malli Etsi tämän tiedotteen sivuilta kolme (3) mallin mukaista talitiaista. Mene Etelä-Karjalan Muisti ry:n nettisivuille ja klikkaa etusivun oikeassa reunassa olevaa Palaute -palkkia. Lähetä palautteella löytämäsi talitiaisten sivunumerot. Merkitse palautteeseen myös yhteystietosi. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme pientä tuotepalkintoa, jotka lähetetään arvonnan voittajille postitse. Vastausaikaa on asti. MUISTINEUVO ENNAKKOTIETO: Muistiliitto kehittää asiantuntijuuteen perustuvaa palvelevaa puhelinta yhteistyössä maakunnallisten Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskusten kanssa omassa hankkeessaan vuosina Hanke on edennyt pilotointivaiheeseen. Ennakkotietona: Muistineuvo puhelimen toiminta käynnistyy Puhelimeen vastaa muistityön ammattilainen joka maanantai, tiistai ja torstai klo numerossa (8snt + pvm). Vertaislinja tukipuhelin sairastuneiden omaisille jatkaa normaalisti toimintaansa Muistineuvo puhelimen rinnalla, ja siihen vastaa koulutettu vapaaehtoinen kaikkina päivinä klo numerossa (pvm). Merkitkää aika jo nyt kalenteriinne, Muistineuvo - puhelimen toiminnan kehittämisen kannalta olisi tärkeää saada sinne pilotointivaiheessa puheluita. Sivu 5 Tiedote 3/15

6 Puheenjohtajan palsta Syksyn kuulumisia... Miten käy muistisairauksien kanssa? Luin nimittäin ihmeuutisen, ehkä joku muukin luki, että muistisairaudet eivät enää yleistyisi! Ennusteet dementoivien sairauksien nopeasta yleistymisestä perustuvat 20 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin. Uusien tutkimusten mukaan Ruotsissa, Espanjassa, Englannissa ja Alankomaissa dementian esiintyvyys ei ole kasvanut, vaikka niin on pelätty. Tapausten määrä on pysynyt ennallaan tai jopa laskenut (Britannia ja Espanja). Nykyisissä tutkimuksissa korostetaan varhaista ennaltaehkäisyä. Elintavat, koulutus ja terveydenhuolto ovat parantuneet niin, että entiset ennusteet eivät päde. Kuitenkin Suomessa diagnosoidaan n vakavaa muistisairautta vuosittain ja monilla yli 65-vuotiailla ja nuoremmillakin on muistiongelmia, mutta vain pienellä osalla etenevä muistisairaus. Verensokerin muutokset näkyvät aivoissa. Alzheimerin tautia kuvataan aivojen diabeteksenä. Ajatellaan, että Alzheimerin tauti olisi tällainen tyypin kolme diabetes. Huonoista elintavoista aiheutuvat verensokerin muutokset voivat näkyä siis salakavalasti, mutta suoraan aivoissamme ja muistitoiminnoissamme. Riskiä voi vähentää syömällä monipuolista kotiruokaa, joka sisältää lihaa tai kalaa sekä runsaasti kasviksia. Liikunta, lähipiiristä huolehtiminen, itsensä hoitaminen ja muista sairauksista huolehtiminen ovat myös avainasemassa. (Asiantuntija Petteri Viramo, geriatrian erikoislääkäri, LT) Kauniita loppusyksyn päiviä Nyky Vanhanen puheenjohtaja Sivu 6 Tiedote 3/15

7 Syksyinen tervehdys Muistiluotsista! Onpa mukavaa olla pienen katkon jälkeen työn touhussa jälleen, ja tavata sekä vanhoja että uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Muistityön täyttämä syksy on lähtenyt jo vauhdilla käyntiin erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa omaisten ryhmissä, aktiivikerhoissa ja muistikahviloissa. Tulkaa mukaan jatkossakin ja kertokaa myös kaverille, sillä muistiasiat koskevat kaikkia vauvasta vaariin. Syksyn aikataulut eri tapahtumien osalta löydätte tästä tiedotteesta. Muistiviikkoa vietettiin viikolla 39 teemalla Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä. Laitoshoito ei ole ratkaisu muistisairaan ihmisen hoidon järjestämiseen, ja oikeus hyvään elämään on jokaisella meistä. Tarvitaan panostusta yksilöllisesti rakennettuihin palveluihin, ja kotoa ei tulisi siirtää ihmistä ryminällä laitokseen. Kodin ja laitoshoidon väliin mahtuu tukea, apuvälineitä ja palveluita, joiden avulla voi elää hyvää elämää kasvaneesta avuntarpeesta huolimatta. Turvattomuuden tunteet, kuntoutuksen ja hoidon tarve, raha-asioiden hoitamisen vaikeus tai riski eksyä eivät ole syitä siirtyä laitoshoitoon. Niihin tulee vastata yksilöllisesti tarpeisiin vastaavilla palveluilla ja tukimuodoilla. Kun tämä ei riitä, tai se ei ole muistisairaan toiveen mukaista, muistisairaan koti voidaan rakentaa yhdessä myös yhteisökotiin, kuten palveluasuntoon tai ryhmäkotiin. Myös tällöin on tärkeää, että sairastunut itse osallistuu omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Muistisairaita ihmisiä on Suomessa uusimman tiedon mukaan arviolta henkilöä, ja heidän läheisiään moninkertainen määrä. Etelä-Karjalan Muistiluotsi tarjoaa monipuolisesti tukea ja apua muistisairaille ja heidän läheisilleen. Pyrimme tekemään vaikuttamistyötä parhaalla mahdollisella tavalla muistisairaiden yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän puolesta toimimalla aktiivisesti eri verkostoissa. Olkaa meihin rohkeasti yhteydessä erilaisissa asioissa, niin saamme yhdessä Etelä-Karjalasta askel askeleelta muistiystävällisemmän maakunnan. Lämmintä ja kaunista syksyä toivottaen Hanna Sinisalokehittämispäällikkö, Etelä-Karjalan Muistiluotsi Sivu 7 Tiedote 3/15

8 SAIRASTUNEIDEN RYHMÄTOIMINTA Aktiivikerhot Imatra Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo Olavinkulman tiloissa. Joutseno Kerho kokoontuu joka toinen maanantai klo Seurakuntakeskuksessa, Penttiläntie 5. Lappeenranta Keskiviikon ryhmä kokoontuu klo yhdistyksen toimitiloissa Snellmaninkatu 3 B. Torstain ryhmä kokoontuu klo yhdistyksen toimitiloissa. Vapaita paikkoja voi tiedustella ohjaaja Liisa Myllyseltä puh Aktiivikerho on ryhmätoimintaa muistin ongelmia tai muistihäiriöitä kokeville tai muistisairautta sairastaville henkilöille. Aktiivikerho kestää 3 tuntia. Ryhmään toivotaan saavuttavan ajoissa. Muut menot toivotaan järjestettäväksi niin, että ryhmän toiminta ei keskeydy näiden kolmen tunnin aikana ja ryhmässä oltaisiin vain pakottavia poissaoloja lukuun ottamatta kunnes ryhmä päättyy. Keskeytymätön toiminta on tärkeää toiminnan tavoitteellisuuden, ryhmäytymisen ja keskittymisen kannalta. Toiminnan tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen (fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen kuntoutus) ja aktiivisen elämänotteen säilyminen. Tärkeää ovat yhdessä koetut elämykset ja iloiset hetket. Ryhmässä myös ulkoillaan, retkeillään ja tehdään tutustumismatkoja sekä osallistutaan kulttuuritapahtumiin, joten ryhmäläisten tulee vielä pystyä liikkumaan omatoimisesti ja itsenäisesti. Kerhopäivän aikana nautitaan päiväkahvit ja kahviraha 2 kerätään ryhmän aikana. Sivu 8 Tiedote 3/15

9 MAJAKAN VANHAT PÄHKINÄT Majakan vanhat pähkinät aivojumppakerho joka toinen torstai parittomilla viikoilla klo Imatran seurakunnan kohtaamispaikka Majakassa Ensontie 32 Imatra. Kerhon vetäjänä toimii Sirkka Leinonen. Tervetuloa entiset sekä uudet kerholaiset! Imatran seurakunta OMAISHOITAJIEN VIIKKO 48 ( ) Omaishoitajien kirkkopyhä Lähellä ja tukena Su klo 16 Imatrankosken kirkossa Tuomasmessu ja jumalanpalveluksen jälkeen kaikille avoin kirkkokahvihetki. Tervetuloa läheltä ja kauempaa! Kohtaamispaikka Ma klo 9-14 Avoimet ovet toimistolla: Perillistenkatu 3, Lappeenranta. Soppapäivä omaishoitajille ja hoidettaville klo Ateria 3. Ilmoittautumiset mennessä Erjalle puh Retki Ruokolahdelle Ti Omaishoitajien ja hoidettavien päiväretki Ruokolahdelle. Ilm mennessä Erja Koskimäki puh Sivu 9 Tiedote 3/15

10 MUIDEN TOIMIJOIDEN RYHMIÄ Yhdistyksen toimisto Lappeenrannassa Perillistenkatu 3:ssa (sisäänkäynti Mutkakadun puolelta) on avoinna maanantaisin klo 9-14 kaikille omaishoitajille ja asiasta kiinnostuneille. Puhelimitse työntekijät tavoittaa pääsääntöisesti arkisin klo 9-16 numeroista ja Vertaistukiryhmä omaishoitajina olleille Lappeenrannassa Paikka: Perillistenkatu 3, kokoustilat, (sisäänkäynti: Mutkakatu 7) ma klo 9.30 ma klo 9.30 Ryhmä on tarkoitettu omaishoitajina olleille ja tarkoituksena on lisätä hyvinvointia ja jaksamista muuttuneessa elämäntilanteessa. Osallistuminen on maksutonta. Kahvitarjoilu! Vetäjänä toimii Mare Juronen, lämpimästi tervetuloa! Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Imatralla Paikka: Imatran seurakunnan Olavinkulma, Lyhty-diakoniatila (Olavinkatu 13) to klo 14 to klo 14 Tervetuloa! Tied. puh Omaishoitajien ryhmä Lappeenrannassa Paikka: Lappeen seurakuntasali, Kirkkokatu 10 A Vertaistuellinen keskusteluryhmä on avoin kaikille omaishoitajille. Omaishoitajan kokemuksia ja tuntoja kuulostellen voi omastaan jakaa toisille ja myös yhdessä ammentaa voimavaroja eteenpäin. to klo 13 to klo 13 Ohjaaja diakoni Annika Meskanen, puh annika.meskanen@evl.fi Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Lappeenrannassa Paikka: Perillistenkatu 3, kokoustilat, (sisäänkäynti: Mutkakatu 7) ma klo ma klo Ryhmän tarkoituksena on lisätä omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista. Toimintaan kuuluvat keskustelutuokiot sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa ja toimintaa toiveiden mukaisesti. Esim. ergonomia, ravinto, unentarve, päihteet, tapaturmat, ensiapu, liikunta, taide ja kulttuuri, skype, mielenterveys, muistin huoltaminen, seksuaaliterveys ja terveyden huolto (kolesteroli, verenpaine ja verensokeri). Osallistuminen on maksutonta. Kahvitarjoilu! Tiedustelut: Projektityöntekijä Erja Koskimäki (sosionomi YAMK), puh Puhumalla puhtia - Tapaamalla tahtia Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Lauritsalassa Paikka: Hyvinvointiasema, Tietokatu 1, Lappeenranta to klo to klo Tiedustelut: Projektityöntekijä Erja Koskimäki Sivu 10 Tiedote 3/15

11 Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Lemillä Paikka: Lemin Sp:n kokoustila, Toukkalantie 1, Lemi ti klo ti klo ti klo Tiedustelut: Projektityöntekijä Erja Koskimäki (sosionomi YAMK), puh Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Luumäellä Paikka: Taavetin seurakuntakeskus Luumäen omaishoitajien ryhmätapaamiset pidetään Seurakuntakeskuksessa Taavetissa, osoitteessa Vallaherrankuja 4. Paikalla projektityöntekijä Erja Koskimäki puh , erja.koskimaki [ät] ekomaishoitajat.inet.fi ti klo ti klo Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Parikkalassa Paikka: Srk-talo, Pietarinkuja 2, Parikkala Parikkalan omaishoitajien ryhmätapaamiset pidetään seurakuntatalolla pienessä salissa. ma klo ma klo Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Rautjärvellä Paikka: Rautjärven seurakuntakeskus, os. Pankkikatu 3, Simpele ke klo 14 ke klo 14 Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Ruokolahdella Paikka: Koivurannan kerhotilat, Virastotie 4, Ruokolahti Omaishoitajat kokoontuvat kuukausittain Ruokolahdella Koivurannan kerhotiloissa. Yhteyshenkilö diakonissa Mirja Paananen, puh ke klo 13 ke klo 13 Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Savitaipaleella Paikka: Seurakuntakoti, Nikkarintie 2 to klo 10 to klo 10 to klo 10 Hyvinvointiryhmä omaishoitajille Taipalsaarella Paikka: Taipalsaaren seurakuntakeskus Taipalsaaren omaishoitajat tapaavat Seurakuntatalon salissa, osoitteessa Savilahdentie 18. Tule mukaan! Tiedustelut: projektityöntekijä Erja Koskimäki puh ti klo 13 ti klo 13 ti klo 13 Sivu 11 Tiedote 3/15

12 Kaakkois-Suomen Sydänpiirin tapahtumia ja Yhdessä terveyden polulle hankkeen kerhoja: Kokoontumiset Sydänpiirin kerhohuoneessa, Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta Sydänkerho Terttu Halonen puh kk viimeinen tiistai klo 12-14, , ja Tahdistinkerho kk ensimmäinen torstai klo , ja Työikäisten kerho kk toisen viikon torstai klo , ja Käsityökerho parillisen viikon maanantai klo , ja parillisen viikon tiistai klo 9-12,13.10., , , ja Kudo ja kuntoile neulekahvila klo maanantaisin ja Painonhallinnan tukiryhmä klo tiistaisin , ja Muualla kokoontuvia: Monikulttuurinen terveyskerho kuukauden 1. tiistai klo Sammontorin asukastila ja Lauritsalan vertaistukiryhmä Lauritsalan hyvinvointiaseman huone nro 3, Tietokatu 1, Lpr, klo tiistaisin , ja Imatra, sydänkerho Sinisessä talossa/asevelitalossa klo keskiviikkoisin 14.10, ja Ylämaa, sydänkerho Marttalassa kk toinen maanantai klo ja Lemin sydänkerho kk viimeinen maanantai klo Lemin seurakuntakeskus ja Taipalsaari, Terveysvalinnat kerho parillisen vk perjantai Saimaanharjun nuorisotila, Kuhatie klo , , , , ja Rautjärvi-Simpele Yhessä terveemmäks kerho kk 2. tiistai klo 15 Invakammari, Roihankatu 1, Simpele ja Lisätietoja Raija Jäppinen puh Saari, Kotirinteen takkahuone ja Parikkala. Näistä kerhoista lisätietoja saa Kaakon Sydänyhdistyksestä Maija Joroselta puh Kerhot alkavat lokakuussa. Sivu 12 Tiedote 3/15

13 OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT Imatra Tiistai klo Tiistai klo Tiistai klo Kokoontumispaikka: Olavinkulma, Kallen kabinetti, Olavinkatu 13, Imatra. Lappeenranta Tiistai klo Tiistai klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Keskiviikko klo Kokoontumispaikka: Etelä-Karjalan Muisti ry:n toimitilat, Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta Vertaistukiryhmä on luottamuksellinen keskusteluryhmä henkilöille, jotka hoitavat muistisairasta omaistaan tai läheistään. Tarvittaessa hoidettavalle järjestetään viriketoimintaa omaisten ryhmän ajaksi. Ilmoitathan, mikäli sairastunut läheisesi osallistuu. Muutokset ilmoitetaan ryhmäläisille kirjeitse ja paikallislehtien seuratoimintapalstoilla, joten seuratkaa ilmoittelua. Lisätiedot Etelä-Karjalan Muisti ry:n kehittämispäällikkö puh Kahviraha on 1,50 euroa. Tervetuloa! Sivu 13 Tiedote 3/15

14 JÄSENASIAA Vuoden 2015 jäsenmaksu on henkilöjäseniltä ja kannattajajäseniltä 20. Yhteisöjäsenmaksu on 50. Jäsenmaksun yhteydessä on lähetetty uusi jäsenkortti, joka on toistaiseksi voimassa oleva, joten säilyttäkää se huolella sillä vuosittain ei lähetetä uutta korttia! Yhdistyksen tili Etelä-Karjalan Säästöpankissa on FI Yhdistyksen jäsenenä saat - monipuolista tietoa välittävän Muisti-lehden 4 krt/v. - tiedotteet 4 krt/v. - jäsenetuja koulutuksiin ja retkiin/tilaisuuksiin - jäsenkortin asiakasetuineen Jäseneksi voi liittyä myös internetin kautta osoitteessa Jäsenasiat: toimistotyöntekijä Leena Ristola puh (ma-pe klo 9-14) leena.ristola@ekmuisti.fi tai toimisto@ekmuisti.fi PS. Mikäli osoitteesi muuttuu, niin ilmoita siitä meille, niin jäsentiedote ja Muistilehti tulevat ajallaan ja oikeaan osoitteeseen. Etelä Karjalan Muisti ry:n hallitus : Vanhanen Nyky, Lappeenranta, puheenjohtaja Hotanen Riitta, Lappeenranta Karels Riia, Lappeenranta Kiuru Helena, Lappeenranta, varapuheenjohtaja Lehto Mari, Taipalsaari Lindqvist Kirsi, Lappeenranta Stubbe Pirjo, Imatra Väänänen Tiina, Ruokolahti Ylikojola Maija-Liisa, Lappeenranta Sivu 14 Tiedote 3/15

15 MUISTIPOLIKLINIKAT Imatra Lappeenranta Imatran terveyskeskus/muistipoliklinikka Honkaharjun terveysasema Honkaharju 4, IMATRA Puh (ma-ke) Armilan terveyskeskus/muistipoliklinikka Armilankatu 44, Lappeenranta Ajanvaraukset ja puhelinneuvonta ma-pe klo puh muistihoitaja Tarja Laine puh muistihoitaja Tuija Liikka IMATRAN MUISTIYHDYSHENKILÖT Muistineuvoja Arja Sihvonen puh EKSOTEN MUISTIYHDYSHENKILÖT LAPPEENRANTA Muistikoordinaattorit Kiero Eeva-Liisa Eteläinen puh Tahvanainen Tuovi Pohjoinen Kuningas Marja-Leena Sammonlahti Kilpi Minna Lauritsala Kymäläinen Seija Joutseno Laamanen Sari Omaishoito LEMI Mikkonen Aila Kotihoito puh LUUMÄKI Siitonen Pia puh PARIKKALA Lepistö Marita muistikoordinaattori puh RAUTJÄRVI Vuorela Katri, Rautjärven hyvinvointiasema muistikoordinaattori puh RUOKOLAHTI Vänttinen Tarja Terveysasema, avo puh Hannonen Maire Kotihoito SAVITAIPALE Havo Ritva puh TAIPALSAARI Takamäki Anna-Maija puh Sivu 15 Tiedote 3/15

16 Terveyttä edistävät palvelut Iso apu palvelukeskuksessa yli 65 -vuotiaille Palveluohjausta ja neuvontaa Iso apu palvelukeskus antaa palveluohjausta ja neuvontaa Eksoten alueella asuville yli 65-vuotiaille, heidän omaisilleen ja läheisilleen ja sekä ikäihmisten parissa työskenteleville. Iso apu palvelukeskus toimii ns. matalan kynnyksen periaatteella, jolloin asiakas saa tarkoituksenmukaista palveluohjausta ja neuvontaa sekä jatko-ohjausta yhdestä paikasta. Siellä autetaan myös erilaisten etuuksien hakemisessa (Eksote, Kela, Verottaja, Poliisi ym.) Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille Iso apu palvelukeskus tekee ennaltaehkäisevää työtä Eksoten alueella tarjoamalla 75-vuotiaille hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Kotikäynti on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Kotikäynnit ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Kotikäynnin sopimiseksi otamme yhteyttä kirjeitse. Tapaamisessa on mahdollisuus keskustella nykyisestä terveydestänne ja hyvinvointiinne liittyvistä asioista sekä saada etukäteen tietoa ikääntyvien palveluista ja etuuksista. Keskustelemme myös ravitsemuksesta, liikunnasta sekä pärjäämisestä omassa kodissa nyt ja tulevaisuudessa. Hoitajan vastaanotto Voit varata ajan esimerkiksi seuraaviin toimenpiteisiin verensokerin mittaus, korvahuuhtelu, ompeleiden ja hakasten poisto, injektioiden anto. Vastaanotolla voimme keskustella terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Annamme myös ravitsemusohjausta. Vastaanotto on avoinna keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Varaa aikasi puh tai voit varata ajan myös sivulla. Iso apu palvelukeskuksessa ei ole sairausvastaanottoa eikä lääkäripalvelua. Kuntoutuksen lähivastaanotto ikääntyneille +75 Kuntoutuksen lähivastaanotolla saat fysioterapeutilta - arvion toimintakyvystäsi - tietoa liikunnasta ja ravitsemuksesta, kotiharjoitteluohjeita - tietoa ryhmäliikuntamahdollisuuksista - tutustumiskäynnin kuntosaliin Kuntoutuksen lähivastaanotto on tarkoitettu henkilöille, joilla on mm. - selkeä lihasvoiman alentuminen - tasapaino-ongelmia tai kaatumisia - liikkumisen epävarmuutta sekä selkeitä tule-oireita Fysioterapeutin lähivastaanotto toimii ajanvarauksella, varaa aikasi puh tai sivulla. Käynnistä peritään 8,80 maksu. Sivu 16 Tiedote 3/15

17 KÄYTÄNNÖN OHJEITA MUISTISAIRAAN ARKEEN TEE asioita totutulla tavalla. Sairaus vaikeuttaa uusien tapojen oppimista, joten hyödynnä rutiineja ja tuttuja välineitä. SÄILYTÄ puhelinta, avaimia, lomapakkoa, kaukosäädintä ja muita tärkeitä tavaroita tutuilla paikoilla. Laita ulko-oven lähistölle kori tai lokerikko, jossa säilytetään ulos lähdettäessä tarvittavat asiat. Vieressä voi olla listattuna korissa säilytettävät tavat. KÄYTÄ kalenteria. Kirjoita ylös tulevien tapahtumien lisäksi myös tehdyt asiat myöhemmän muistelun tueksi. TEE itsellesi viiikko-ohjelma, johon merkitset tärkeät menot ja harrastukset sekä mielihyvää tuottavat asiat, kuten kävelylenkit, torikäynnit ja läheisten tapaamiset. Tyhjän viikko-ohjelmapohjan voit kysyä lähimmästä muistiyhdistyksestä tai tulostaa tai tilata sitä Muistiliiton verkkosivuilta: TEE muistilappuja paikkoihin, joista näet ne helposti ja usein: jääkaapin oveen, eteisen peiliin tai ulko-oveen. KÄYTÄ muitakin muistuttajia: munakelloja, ajastimia, kännykän kalenterihälytystä. Muistuttava lääkeannostelija auttaa lääkkeiden ottamisessa oikeaan aikaan. HANKI heti sairauden alussa helppokäyttöinen puhelin, jossa on isot näppäimet ja jossa ei ole ylimääräisiä toimintoja. Näin ehdit tottua puhelimeen rauhassa. TUTUSTU turvallista ja itsenäistä liikkumista helpottaviin palveluihin. Paikannuslaitteen, kuten rannekkeen, lisäksi voi paikantimen asentaa kännykkään. Tarvittaessa läheinen saa tiedon sijainnista. Suostumus paikannusratkaisujen käyttämiseen kannattaa kirjata hoitotahtoon. LAITA lompakkoon tieto siitä, että sairastat muistisairautta, tai hanki esimerkiksi sos -ranneke. Samaan yhteyteen kannattaa kirjata läheisen yhteystiedot. Nämä helpottavat avuntarjoajaa tilanteessa, jossa määränpää on hukkunut matkan varrella. SIJOITA palohälyttimet ainakin keittiöön ja makuuhuoneeseen. Myös hellaan ja useimpiin sähkölaitteisiin löytyy ajastin- ja hälytinratkaisuja. Sivu 17 Tiedote 3/15

18 MUISTIYSTÄVÄLLINEN ETELÄ-KARJALA Muistiviikko käynnistyi Etelä-Karjalan Muisti ry:n järjestämällä seminaarilla Lappeenrannassa. Muistisairaudet koskettavat yhä useampaa. Suomessa on yli muistisairasta ja määrä kasvaa noin joka vuosi. Seminaaripäivässä pohdittiin miten luodaan muistiystävällinen yhteiskunta. Eurooppalaisessa vertailussa muistisairaita hoidetaan sairaaloissa Suomessa huomattavasti useammin muihin maihin verrattuna. Eksoten Merja Tepponen kertoi mittavasta kotihoidon kehittämisestä Etelä- Karjassa. Tulevaisuudessa yhä useampi muistisairas saa elää omassa kodissaan kehittyvän teknologiankin keinoin. Etelä-Karjalassa on jo yli 70 GPSpaikanninta, joiden avulla voidaan lisätä muistisairaan turvallisuutta. Muistiliiton toiminnanjohtaja Eila Okkonen esitteli viisi askelta kohti muistiystävällistä yhteiskuntaa. 1. Pidä huolta aivoistasi- aivoterveydestä on pidettävä huolta vauvasta vaariin. 2. Hanki apua ajoissa- muistisairauksien varhainen tunnistaminen kannattaa. Oikealla diagnoosilla ja lääkityksellä voidaan nostaa muistisairaan elämänlaatua merkittävästi. 3. Suvaitse kaikki joukkoon- Muistisairaudet koskettavat jollakin tavalla noin 30 % suomalaisista. Ymmärtämällä muistisairaan maailmaa ja hyväksymällä sairauden tuomat muutokset, luot merkittävää turvallisuutta muistisairaalle. Anna muistisairaalle aikaa kaupassa, pankissa, linjaautossa jne. 4. Ole muistisairaan rinnalla- kohtaa muistisairas aikuisena ihmisenä. Hän on muutakin kuin muistisairas, vaan kantaa mukanaan kaikkea elämänkokemustaan. Anna aikaa, kuuntele, keskustele, älä ohita. 5. Huolehditaan yhdessä kaikista- Muistisairaus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti arjessa selviytymiseen, muistisairas ihminen tarvitsee ystäviä, osallisuutta ja iloa arkeen. (Lähde: Muistiliitto) Vastuu aivoterveydestä ja siitä miten kohtaamme muistisairaita on meillä jokaisella. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen haastoi muuttamaan ajatusta tuetun palveluasumisen yksiköiden sijaan yhteisökoteihin. Yhteisökodeissa ihmisillä on oma koti, mutta sen lisäksi yhteisön tuoma tuki ja turva. Tuetun palveluasumisen yksiköiden toiminta tulisi muuttaa vielä enemmän asukkaiden elämän näköiseksi. Sivu 18 Tiedote 3/15

19 Musiikkiterapian asiantuntija Jaana Ruotsalainen toi esille huikeita tuloksia musiikin terapeuttisesta merkityksestä. Musiikki aktivoi koko kehoa ja lempimusiikkia kuunnellessa musiikki tuo positiivisia tunteita ja muistoja. Musiikin avulla voitaisiin tuoda yhteisökoteihin elämän makuisia yhteisiä hetkiä, jotka voisivat yhdistää muistisairaita, omaisia ja hoitajia. Näyttelijä Kati Outinen monologissaan kuvasi elävästi muistisairaan välillä hyvinkin ahdistunutta elämää. Tuo näytelmä pysähtyi miettimään, miten rankasta selviytymisestä muistisairauden kanssa eläminen on. Muistisairaan ymmärtämiseen ja kohtaamiseen tarvitaan osaamista. TunteVa -kouluttaja Erja Värtö toi konkreettisia vuorovaikutukseen vaikuttavia välineitä arjen kohtaamisiin. Muistisairaan käyttäytymisellä on aina jokin syy. Muistisairas voi haikailla omaan lapsuuden kotiinsa ja ikävöidä äitiään. Todellisuudessa lapsuuden kodista vietetystä ajasta voi olla kulunut jo 90 vuotta ja äitikin on ollut kuolleena jo vuosia. Muistisairas voi viestiä kaipauksellaan turvattomuutta ja ikävää. Asioiden realiteetti lisää muistisairaan tuskaa, mutta vanhojen asioiden yhdessä muistelu, turvallisen ilmapiirin luominen ovat keinoja joilla voidaan helpottaa muistisairaan käytösoireita. Lääkkeettömien hoitomuotojen käyttö on ensisijainen hoito-ohje muistisairaan käytösoireisiin. Tilaisuuteen osallistui yli sata kuulijaa. Muistisairaan elämänlaadun parantaminen on meidän jokaisen asia. Ollaan kaikki rakentamassa muistiystävällistä Etelä-Karjalaa. Meitä kaikkia tarvitaan. Kirjoittajana Tiina Väänänen Etelä-Karjalan Muisti ry:n hallituksen jäsen Lehtori, TtM, Saimaan ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Kuvassa näyttelijä Kati Outinen ja Etelä-Karjalan Muisti ry:n puheenjohtaja Nyky Vanhanen. Taustalla Erja Värtö. Kuva on otettu Alzheimerpäivän seminaarissa Sivu 19 Tiedote 3/15

20 LEMMIKKIELÄIMET Mitkä ovat seuraavat lemmikkieläimet? 1. JÄRKEVÄ ILMA 2. SURMA 3. TUKKA ALLA 4. TAUDIN ALUT 5. VAKAA KURSSI 6. REHTI SAMA 7. MONI PUSSI 8. ILON PANKKI 9. SAKSI 10. KOLLIVAARI TAVURISTIKKO Vaakaan: 1. Nuoren sian häntä 5. Sävellys 6. Siitä soppa-aineksiakin 8. Levitykseen 11. Jäytää 13. Musisoi ulkosalla Pystyyn: 1. Kerrostalossa 2. Vastaanotto 3. Comeback 4. Epäkuntoinen 5. Nyrkkeilykehän matto 7. Viedä tunto 9. Laina 10. Tylli 11. Ohut 12. Ikävää kuultavaa Sivu 20 Tiedote 3/15

21 SUOMEN JÄRVIÄ H Ä T Ä S K Ö N I I N I V E S I K A K I R A K N O S R P U U L A I S J L E N T U A E I Ä N Y I A L V U H E N I O R V I N V S S M S P L E P P Ä V E S I Ä R I U L E Y M I U Y L T I Ä K K A R N Ä K K Ä V S E S A O H E A S I L E E S J I K N N M I E I S N Ä I K J J E M N I V A G O Ä K V K S E T N V N Ä Ä S I I I T E N N O S R Y E V E N O I R N S J J P L E S T I J Ä R V I E Ä N R V N U Ä U M L A L I R M J Ö Y J N N V O I E R R Ä E N U K E I L Ä S Y Ä E J E U A V U V I S E V I K U A H J K R N Ä S K I V E I S E V O U R A L Y Ä O V I R I N E S K S K U O L I M O A P R I I L V T S I O J U I S O L L A M J A V J R E I I R E H I V Ä V R E N I S Ä Ä I Ä A I K O I T E R E E L E N T I I R A R R N P I E L A V E S I I V R Ä J A V L A V I J A L A N T I I I V R Ä J I N I I V I I Etsi sanaverkosta seuraavat Suomen järvet: Alajärvi Alvajärvi Enonvesi Evijärvi Haukivesi Iijärvi Iisvesi Inari Jalanti Jäminginselkä Keitele Kemijärvi Keurusselkä Kilpisjärvi Kivijärvi Koijärvi Koitere Kulovesi Kuolimo Kuorinka Kyrösjärvi Kyyvesi Leivonvesi Lentiira Lentua Leppävesi Lestijärvi Liekune Luirojärvi Längelmävesi Mallos Meiko Niinivesi Nilakka Onkivesi Orivesi Pielavesi Pielinen Puruvesi Puula Pyhäjärvi Pyhännänjärvi Päijänne Rehja Roine Ruovesi Saimaa Sinervä Sonkari Suontee Suvasvesi Sysmä Syväri Unnukka Viheri Viinijärvi Visuvesi Yltiä Ätäskö Sivu 21 Tiedote 3/15

22 KYSYMYKSIÄ 1. Mikä kaupunki? Sen keskustassa sijaitsee 1400-luvulla valmistunut Pyhän Mikaelin harmaakivikirkko. 2. Mikä vuori? Sen katalaaninkielinen nimi tarkoittaa sahattua vuorta. 3. Mikä vuosi? Linnanmäen huvipuisto avattiin Helsingissä. 4. Kenen kirjailijan Finlandia-palkittu teos? Lakeuden kutsu (1997) 5. Kenen suomalaisen keksintö? Mäkihyppylinko. 6. Montako astetta on oikokulma? 7. Missä laivassa on kapyysi? 8. Mikä tuli jokaiselle suomalaiselle pakolliseksi vuonna 1920? 9. Minkä niminen on Loviisan rahtisatama? 10. Näyttäytyy kaksi kertaa minuutissa, mutta vain kerran vuodessa. 11. Minkä Suomen kaupungin nimen muodostavat adjektiivi, erisnimi ja substantiivi? 12. Millä toisella nimellä liivate tunnetaan? 13. Mikä on Suomen kansalliskala? 14. Minkä kunnan ruotsinkielinen nimi on Karlö? 15. Sinulla on vain yksi tulitikku ja sinun pitää sytyttää kamina, myrskylyhty ja kynttilä. Minkä sytytät ensimmäiseksi? 16. Mitkä ovat sekä katsottavia että keitettäviä? 17. Missä vuori ja merenpinta ovat samalla tasolla? 18. Mikä on se, joka on vuorissa ja rakennuksissa, monilla eläimillä ja jonka monet ihmiset panevat usein suuhunsa? 19. Kuinka paljon painaa bruttorekisteritonni? 20. Missä on vikaa jos sinua tutkii dermatologi? 21. Millä nimellä tunnetaan paremmin divetymonoksidi? 22. Minkä maalainen on dekkareista tuttu Hercule Poirot? Sivu 22 Tiedote 3/15

23 TEHTÄVIÄ Sivu 23 Tiedote 3/15

24 Vastaukset: Kysymyksiä 1.=Laitila, 2.=Montserrat, 3.=1950, 4.=Antti Tuurin, 5.=Spede Pasasen 6. Oikokulma on 180 astetta. 7. Kapyysi on laivan keittiö. 8. sukunimi 9. Valko 10. U-kirjain 11. Uusikaarlepyy 12. gelatiini 13. ahven 14. Hailuodon 15. tulitikun 16. Teeveet 17. kartalla 18. harja 19. Ei mitään. Se on tilavuusmitta 20. Ihossa. Dermatologia tutkii ihon sairauksia. 21. vesi 22. belgialainen Lemmikkieläimet: 1. viljakäärme 2. marsu 3. kultakala 4. undulaatti 5. sauvasika 6. hamsteri 7. minipossu 8. kilpikonna 9. kissa 10. villakoira Tavuristikko: Vaakaan 1. Porsaansaparo 5. Kantaatti 6. Luumupuu 8. Sivellin 11. Kaihertaa 13. Katusoittaja Pystyyn 1. Portaat 2. Saanti 3. Paluu 4. Romu 5. Kanveesi 7. Puuduttaa 9. Velka 10. Lintu 11. Kaita 12. Herja VERTAISLINJA TUKIPUHELIN MUISTIHÄIRIÖISTEN LÄHEISILLE JOKA PÄIVÄ KLO Etelä-Karjalan Muisti ry:n jäsentiedote / Muistiluotsitiedote 3 /2015 Julkaisija Etelä-Karjalan Muisti ry, Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta Toimitus Etelä-Karjalan Muisti ry Painopaikka Saimaprint Oy, Lappeenranta Painos 550 kpl Sivu 24 Tiedote 3/15