Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus, joka koskee pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista läjitysaltaaseen, Pori

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 121/2011/1 Dnro ESAVI/412/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus, joka koskee pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista läjitysaltaaseen, Pori LUVAN HAKIJA Technip Offshore Finland Oy Reposaaren maantie PORI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ruoppausmassojen läjitysalue sijaitsee Porin kaupungin 65. kaupunginosassa eli Mäntyluodossa korttelissa 4 sijaitsevalla tontilla nro 1 (kiinteistötunnus ). Kiinteistön omistaa Technip Offshore Finland Oy. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty , ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) mukaan jätteen laitosmaiseen tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) mukaan jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä tai käsittelyä, jos jätettä käsitellään tai hyödynnetään vähintään tonnia vuodessa, koskevassa ympäristölupa-asiassa on aluehallintovirasto toimivaltainen lupaviranomainen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LÄJITYSALTAASEEN LIITTYVÄT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Läjitysaluetta koskevat aiemmat vesilain mukaiset luvat Vesilain (264/1961) mukainen päätös Aker Mäntyluoto Oy:lle kulkuväylän syventämiseen ja leventämiseen ruoppaamalla ja ruoppausmassojen läjittämiseen Mäntyluodon satama-alueella Porin kaupungin Yyterin kylässä hakemukseen liitetyn hakemussuunnitelman mukaisesti (Länsi-Suomen vesioikeus nro 61/1997/2, ). Vesilain mukainen päätös Porin kaupungille Mäntyluodon Kallonlahden satamalaajennuksen laiturien rakentamiseen, satama-altaan ruoppaamiseen, täyttötöiden tekemiseen, hiekan ottamiseen merestä ja ruoppausmassojen läjitykseen piirrosten nro PS-7757 ja PS-7762 mukaisesti ja muutoin suunnitelmassa esitetyllä tavalla (Länsi-Suomen vesioikeus nro 10/1998/2, ). Vesilain mukainen päätös Aker Mäntyluoto Oy:lle kulkuväylän syventämiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen Mäntyluoto -nimisen tilan RN:o 1:686 ja 65. kaupunginosassa 4. korttelissa sijaitsevan tontin 1 alueille (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 69/2000/2, ). Vesilain mukainen päätös Porin kaupungille Reposaaren kalasataman satama-altaan ruoppaamiseen, laiturin ja aallonmurtajan rakentamiseen, Mäntyluodon Kallonlahden laiturilaajennukseen ja Kallonlahden kääntöaltaan rakentamiseen ja merihiekan ottamiseen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 28/2001/2, ). Edellä lueteltujen päätösten perusteella nyt puheena olevaan läjitysaltaaseen on läjitetty jo aiemmin useampaan otteeseen haitta-ainepitoisuuksiltaan ja ominaisuuksiltaan pitkälti samanlaisia ja samoilta alueilta peräisin olevia imuruopattuja pintasedimenttejä yhteensä noin m 3 ktr. Vesilain mukainen päätös Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille mm. Porin Mäntyluodon väylän ja satama-altaan ruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen, merialueen täyttöön ja uuden laiturin rakentamiseen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 96/2009/2, ). Päätöksen perusteella läjitysaltaaseen on läjitetty ja tullaan vielä läjittämään Mäntyluodon satama-altaasta ruopattavia haitallisia aineita sisältäviä koheesiomaita yhteensä m 3 ktr. Läjitysaluetta koskevat aiemmat ympäristönsuojelulain mukaiset luvat Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös Technip Offshore Finland Oy:n Mäntyluodon telakan toiminnalle (Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 126 YLO, ). Päätöksessä on annettu ruoppausmassojen läjitysaluetta koskeva määräys (nro 16) saattaa läjitysalue sellaiseen kuntoon, että siitä irtoavan pölyn synty ja leviäminen ympäristöön estetään. Asiaa koskeva suunnitelma tuli esittää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

3 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut lupapäätöksen nro 97/2009/2 Porin kaupungille. Ympäristölupapäätös koskee Mäntyluodon satama-altaasta ruopattujen pilaantuneiden koheesiomaiden sijoittamista Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Kaavoitus Ympäristöministeriön vahvistamassa (lainvoimainen ) seutukaavassa ("Satakunnan seutukaava 5") ja Porin kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa ("Meri-Porin osayleiskaava 1999") Technip Offshore Finland Oy:n telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Valmisteilla oleva Satakunnan Seutukaava 5:n korvaava Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja lähetetty ympäristöministeriön vahvistettavaksi Kaavasta on valitettu. Ruoppausmassojen läjitysalue on maakuntakaavassa merkitty teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T). Ajantasaisessa ( ) asemakaavassa Technip Offshore Finland Oy:n telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuusrakennusten kortteli-alueeksi (TT-2). Alueen merkintää täsmentävä kaavamääräys on "Korttelialueelle saa rakentaa teollisuusrakennuksia sekä niiden toimintaa varten tarpeellisia toimisto-, huolto- ja varastorakennuksia ja toiminnan kannalta välttämättömiä hälytys- ja huoltohenkilökunnan asuntoja. Korttelialueen tonteilla tulee olla vähintään yksi autopaikka kerrosalan kutakin 200 m 2 kohden, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea tontilla samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohden. Rakennuslautakunta voi myöntää enintään 50 %:n lievennyksen lukumäärästä määräajaksi, kuitenkin enintään 5 vuodeksi kerrallaan. Istutettavaksi määrättyjen tontinosien lisäksi on kullekin tontille istutettava rakentamisen yhteydessä vähintään 10 m 2 viheriötä kutakin 100 m 2 kohti. 3 HAKEMUS Yleistä Hakemuksen mukaisesti toimintana on Porin Mäntyluodossa sijaitsevan Technip Offshore Finland Oy:n telakan edustan vesialueen syventämiseen liittyvien pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen läjitysaltaaseen. Suunnitelma Porin Mäntyluodossa sijaitsevan Technip Offshore Finland Oy:n telakan edustan vesialueen syvennyshankkeessa alueelta ruopataan massoja yhteensä m 3 ktr, josta arviolta m 3 ktr on imuruoppausmassoja ja m 3 ktr moreenia ja louhetta. Hakijan käsityksen mukaan kyseiset imuruopattavat massat ovat meriläjitykseen kelpaamattomia ja ne on suunniteltu sijoitettavaksi tiiviillä moreenipadolla eristettyyn läjitysaltaaseen telakan alueelle.

4 Allasta on käytetty aiemminkin useaan otteeseen muiden meriläjitykseen sopimattomien ruoppausmassojen läjitykseen. Porin Satamalla on Technip Offshore Finland Oy:n suostumus läjittää noin m 3 ruoppausmassoja alueelle. Sopimuksen mukaisesti Porin Satama on vastannut asianmukaisten lupien hankkimisesta sekä tarpeellisten rakenteellisten töiden, kuten tarpeellisten pengerrysten korottamisten suorittamisesta. Nyt imuruopattavat massat sisältävät lähinnä savea ja silttiä. Massat sisältävät haitallisia aineita siinä määrin, että ne on perusteltua läjittää maalle. Ruoppausmassat syötetään läjitysalueelle koillisosasta merenpuolelta penkereen reunan yli. Läjitysalueen vanha pohjois-eteläsuuntainen välipenger toimii pohjapatona. Sen itäpuolelle on tehty uusi luode-kaakkosuuntainen välipenger. Pintavedet ohjautuvat itäiseltä alueelta vanhan penkereen yli länsialueelle. Läjitysalueen ylivuotovedet johdetaan läjitysalueen länsiosasta aiempaan tapaan penkereen yli mereen. Hakemuksen liitteenä olevassa päivätyssä suunnitelmakartassa piirustusnro 2 on esitetty mm. imuruoppausmassojen läjitysalue. Hakija on täydennyksessään esittänyt lisäksi tietoa mm. reunapenkereen vakavuustarkastelusta ja periaateleikkauksen tehdystä korotuksesta imuruoppausmassojen läjitysaltaaseen, leikkaus A-A. Läjitysalueen penkereitä on vahvistettu korotuksen yhteydessä pohjois- ja itäreunalla penkereen ulkopuolella moreenisilla vastapenkereillä. Reunapenkereen luiskan kaltevuus on ulkoreunaltaan 1:2 ja sisäreunaltaan 1:3. Reunapenkereen harjan korkeus on N 60 +4,9 m ja harjan leveys 5 m. Välipenger on rakennettu ympäröivästä materiaalista noin tasoon N 60 +5,0 m, harjan leveytenä vähintään 1 m. Välipenkereen luiskien kaltevuudet ovat 1:5. Läjitysalueen ylivuotokynnyksen harjan korkeus on N 60 +4,5 m ja leveys noin 20 m. Kyseessä olevan hankeen imuruoppausmassojen on arvioitu mahtuvan telakan läjitysalueelle. Porin kaupungin Mäntyluodon sataman ruoppaus ja massojen läjitys ovat vielä kesken, joten läjitysaltaan reunapenkereiden lisäkorotustarve voidaan arvioida vasta satama-altaan ruoppauksen jälkeen. Korotusta ei voida tehdä ilman penkereiden stabiliteetin kasvattamista (vastapenkereet yms.). Reunapenkereet ja ylivuotokohta tullaan suunnittelemaan niin, että altaassa saavutetaan riittävä viipymä. Vähimmäisajaksi arvioidaan 24 h. Tällöin päästään kokemusten mukaan keskimääräisesti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä. Arvio hankkeen vaikutuksista Sedimentin laatu Pohjasedimentistä otettiin näytteitä ruoppausalueiden keskikohdista (pisteet P1, P2 ja P3). Näytteitä otettiin niin syvältä kuin saatiin eli 0 0,3 m:n syvyydestä kaikista pisteistä ja syvyydestä 0,6 0,8 m pisteestä P2. Näytteenotto lopetettiin tiiviin, kivisen moreenikerroksen pintaan, josta ei saatu otettua näytettä. Kaikista näytteistä analysoitiin Sb, As, Cd, Cu, 4

5 Cr, Co, Pb, Ni, Zn ja V. Lisäksi kolmesta näytteestä analysoitiin PCB- ja organotinayhdisteet sekä kahdesta näytteestä PAH-yhdisteet. Pisteen P2 aivan meren pohjan pinnasta (0 0,2 m) otetun näytteen kuparipitoisuus oli koholla (180 mg/kg) ylittäen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007), ns. pima-asetus, mukaisen alemman ohjearvon (150 mg/kg). Arseenipitoisuudet olivat lisäksi niukasti yli em. mainitun asetuksen kynnysarvon pisteissä P2 ja P3. Muuten näytteiden metallipitoisuustaso oli alhainen. Pisteiden P1 ja P3 näytteiden pitoisuustaso vastasi luonnollisia tausta-arvoja. Kaikissa näytteissä havaittiin pieniä pitoisuuksia (0,002 0,018 mg/kg) tributyylitinaa. Pitoisuus on reilusti alle kynnysarvotason (0,1 mg/kg). Pisteen P2 näytteissä yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuustaso (0,01 0,04 mg/kg) oli korkeimmillaankin vain hieman yli määritysrajan. Tutkittujen näytteiden PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli alle määritysrajan 0,01 mg/kg ja yksittäisten yhdisteiden pitoisuudetkin jäivät alle määritysrajan 0,001 mg/kg. Näytteestä P2 (0 0,2 m) tehtiin kaatopaikkakelpoisuustestaus yksivaiheisena ravistelutestinä liukoisuussuhteessa L/S=10 massojen läjityskelpoisuuden sekä ylivuotoveden ympäristöriskin arviointia varten. Kaikki liukoisuudelle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot alittuivat paitsi kloridipitoisuus, joka oli mg/kg sekä fenoli-indeksi, joka oli 7,6 mg/kg. Kloridin suuri pitoisuus selittyy meriveden vaikutuksella. Kokonaispitoisuuden perusteella arvioitavien yhdisteiden osalta PAHyhdisteitä havaittiin yhteensä 1,4 mg/kg, mikä on kuitenkin selvästi alle pima-asetuksen kynnysarvon 15 mg/kg ja myös selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 40 mg/kg. Yksittäisistä PAH-yhdisteistä suurin pitoisuus oli bentso(b)fluoranteenilla, 0,24 mg/kg, mikä on selvästi alle kynnysarvon 1 mg/kg. Orgaanisen hiilen (TOC), oksygenaattien (BTEX), mineraaliöljyjen ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet jäivät selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetettujen raja-arvojen. Ruoppausmassan läjittämisen aiheuttaman riskin arviointi Havaitut haitta-aineet Ruoppausmassan meriläjityskelpoisuutta arvioitiin ympäristöministeriön "Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen " mukaan. Kuparin osalta taso 2 ylittyi pisteissä P2 ja P3 ja taso 1 ylittyi pisteessä P1. Lisäksi taso 1 ylittyi nikkelin osalta pisteissä P2 ja P3, sinkin osalta pisteessä P2, kadmiumin osalta pisteessä P2 ja TBT:n osalta kaikissa tutkimuspisteissä. Ruoppausmassaa voidaan pitää lievästi pilaantuneena kohonneen kuparipitoisuuden vuoksi. Ylivuotoveden aiheuttama pilaantumisriski Ruoppausmassassa on paikoin kuparipitoisuuksia, jotka sinällään aiheuttavat ympäristön pilaantumisriskin. Pitoisuustaso nyt ruopattavalla alueella 5

6 on kuitenkin hyvin pieni. Kiintoaines laskeutuu purkupaikan läheisyyteen, mutta kulkeutuu pohjavirran mukana kauaksikin. Mikäli kiintoainemäärä ylivuotovedessä pysyy alhaisena (100 mg/l), on kiintoaineksen kokonaismäärä vielä kohtalaisen pieni ja sitä kautta myös haitta-ainemäärät ovat hyvin pieniä. Haitta-aineet eivät liukene merkittävästi kiintoaineesta. Tehdyn liukoisuustestin perusteella kiintoaineesta ei liukene veteen juurikaan metalleja, joten itse ylivuotovesi ei aiheuta riskiä ympäristölle. Metallipitoisuuksia tulee kuitenkin tarkkailla ruoppaustyön aikana. Ruoppausmaiden läjitys- ja kaatopaikkakelpoisuus Imuruoppaamalla pohjasta irti saatavaa maa-ainesta ei saa läjittää merialueelle. Tehdyn liukoisuustestin perusteella raskasmetalleja sisältävää, imuruoppauksella poistettavaa maa-ainesta voidaan sijoittaa maankaatopaikan luonteiselle läjitysalueelle Kirrinsantaan. Haitta-ainepitoista maaainesta on tasolle MW ,0 m ruopattavalla alueella (piste P2) noin m 3 ktr. Pitoisuustaso on ko. kohdan ruopattavassa maamassassa pienempi, kuin Porin Sataman ruoppaushankkeesta läjitysalueelle sijoitettavan ruopattavan maa-aineksen. Liukoisuus on hyvin pieni, ja pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamisen ehdotkin toteutuvat pääsääntöisesti. 6 Tarkkailu Imuruoppausmassojen läjitysaltaan ylivuotokohdasta otetaan vesinäytteet kuukausittain vesistötarkkailun kanssa samaan aikaan. Pitoisuustarkkailu lopetetaan noin kuukauden kuluttua läjityksen lopettamisesta. Näytteistä määritetään kupari, kadmium, sinkki, nikkeli ja lyijy. Kiintoaineen määrä ylivuotovedessä mitataan läjityksen ollessa käynnissä kerran vuorokaudessa. Kiintoaineksen haitallisen pitoisuuden arvioinnissa tavoitteena on, ettei meriveden laatua heikennetä merkittävästi. Mikäli viipymä purkualtaassa on yli 24 h, päästään helposti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä, mikä on onnistunut myös aikaisemmissa ruoppaustöissä. Kiintoaineksen keskimääräiselle pitoisuudelle ehdotetaan arvoa 100 mg/l. Tilapäinen yksittäinen pitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Metallipitoisuuksien tavoitearvot ylivuotovedessä ovat seuraavat: Alkuaine Cu Ni Pb Cd Zn Enimmäispitoisuus 7,5 g/l 380 g/l 9,2 g/l 1 g/l 87,5 g/l Tarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua lupaehtoja valvoville viranomaisille. Tarkkailutuloksista laaditaan valvontaohjeen mukainen yhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan töiden aiheuttamia vesistövaikutuksia ja mahdollisia haittoja.

7 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Porin kaupungin ilmoitustaululla Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Porin kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Porin kaupungilta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on ajantasaisessa asemakaavassa merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-2). Alueen kaavamääräyksessä määrätään, että "Korttelialueelle saa rakentaa teollisuusrakennuksia sekä niiden toimintaa varten tarpeellisia toimisto-, huolto- ja varastorakennuksia ja toiminnan kannalta välttämättömiä hälytys- ja huoltohenkilökunnan asuntoja." Läjitysallasta on käytetty aiemminkin pilaantuneiden ruoppausmassojen läjitysalueena. ELY-keskus on katsonut, että ko. ruoppausmassojen sijoittamiselle telakan tontilla sijaitsevaan läjitysaltaaseen voidaan myöntää ympäristölupa. Lupamääräyksiin esitetään laitettavaksi soveltuvin osin, mitä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksessä nro 97/2009/2 on määrätty koskien Porin Mäntyluodon satamasta ruopattavien hienojakoisten ruoppausmassojen sijoittamisesta, vaikutusten tarkkailusta sekä raportoinnista. Porin kaupungin ympäristövirasto on lausunut, että ruoppauksesta ja massojen läjityksestä johtuvasta kiintoaineiden kulkeutumisesta meressä tulee tehdä työnaikainen seurantaohjelma. Sedimentaatiotutkimuksissa tulee tarkkailla kiintoaineiden mukana kulkeutuvista raskasmetalleista ainakin kuparin pitoisuuksia lähialueilla. Myös nikkelipitoisuudet ovat olleet korkeita satama-alueella tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa. Imuruoppausmassojen läjitysalueen ylivuotoveden tarkkailua tulee seurata lupapäätöksessä nro 97/2009/2, Dnro LSY-2009-Y-60 mainitulla tavalla. Läjityksen aikana kiintoainepitoisuus on määritettävä vuorokausittain ja kupari- ja nikkelipitoisuudet kuukausittain. Kyseisen luvan mukaan ylivuotoveden tarkkailua tulee jatkaa kuukauden läjityksen lopettamisen jälkeen.

8 8 Muistutukset ja mielipiteet Tämän ympäristölupahakemuksen ja vesilain mukaisen vesialueen ruoppausta ja ruoppausmassojen sijoittamista vesialueelle koskevan lupahakemuksen (dnro ESAVI/304/04.09/2010) kuuluttamisen yhteydessä jätetyt muistutukset eivät sisältäneet tätä hakemusasiaa koskevia vaatimuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu asiaa koskevista lausunnoista aluehallintovirastossa päivätyllä kirjeellä. Hakija on todennut vastineessaan , että annetuissa lausunnoissa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä edellyttäisi täsmennyksiä jo esitettyihin lupahakemuksen tietoihin. MERKINTÄ Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 217/2011/4 (diaarinumero ESAVI/304/04.09/2010) myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle luvan vesialueen ruoppauksiin ja vesialueen täyttöön. Tätä lupa-asiaa käsiteltäessä on ollut käytettävissä edellä mainitun asian (ESAVI/304/04.09/2010) hakemusasiakirjat. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintolupavirasto myöntää Technip Offshore Finland Oy:lle ympäristöluvan telakan edustan vesialueelta ruopattujen pilaantuneiden koheesiomaiden sijoittamiseen telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen hakemuksen mukaisesti (päätöksen liite 1). Koheesiomaiden läjittämisestä läjitysaltaaseen ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Läjitysaltaaseen sijoitettavat ruoppausmassat 1. Läjitysaltaaseen saa sijoittaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 217/2011/4, mukaisesti telakan edustan vesialueen ruoppauksesta syntyvää täyttöön ja meriläjitykseen kelpaamatonta pääasiassa raskasmetalleilla pilaantunutta pehmeää ruoppausmassaa noin m 3 ktr. Läjitysaltaan saa täyttää enintään korkeuteen N 60 +4,5 m tai ylivuotokynnyksen harjan korkeuteen. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 8 )

9 9 Rakenteet 2. Rakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja niissä mahdollisesti ilmenevät viat on korjattava välittömästi. Läjityksen aikana pintarakenteiden kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. (YSL 5, 43, 46 ) 3. Läjitysaltaan reunapenkereiden mahdollisesta lisäkorottamisesta tulee luvan saajan toimittaa suunnitelma hyvissä ajoin ennen kyseisen työn aloittamista Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto antaa suunnitelman johdosta tätä päätöstä täydentävän määräyksen. (YSL 5, 43, 55 ) 4. Kuuden kuukauden kuluessa läjitystyön päättymisestä luvan saajan tulee toimittaa suunnitelma toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten läjitysalueen pintarakenteiden tekemisestä ja mahdollisten päästöjen ehkäisemisestä sekä alueen mahdollisesta jatkokäytöstä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. (YSL 43, 90, JäteL 6,JäteA 9 ) Ruoppausmassojen käsittely alueella ja ylivuotovesien hallinta 5. Imuruoppausmassat tulee syöttää läjitysaltaaseen koillisosasta merenpuolelta penkereen reunan yli. (YSL 43 ) 6. Läjitysaltaan vesien keräily ja käsittely ennen altaasta poisjohtamista ylivuotokynnyksen kautta on järjestettävä siten, että altaan ylivuotovesistä aiheutuva haitta ympäristölle rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Ylivuotovesien riittävä viipymä ja puhdistuminen läjitysaltaassa on varmistettava läjitysaltaan pinnan muotoilulla, ylivuotokynnyksen harjan korkeutta säätämällä, saostuskemikaaleja käyttämällä, läjitystä rajoittamalla tai muulla vastaavalla tavalla. Ylivuotoveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 100 mg/l seitsemän vuorokauden liukuvana keskiarvona. Edellä olevan raja-arvon noudattamista arvioitaessa tulee ottaa huomioon mittauksen kokonaisepävarmuus. (YSL 43, YSA 37 ) Jätteet ja niiden käsittely 7. Läjityksessä ja siihen liittyvässä työssä syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. (YSL 43, 46, JäteL 6, 15, VNp 659/1996) Muut toimet pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 8. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on ilmoitettava viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja

10 Päästöjen tarkkailu ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on ilmoitettava myös Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. (YSL 5, 46, 62, JäteL 6 ) 9. Läjitysaltaan ylivuotoveden kiintoainepitoisuus on määritettävä läjityksen aikana vuorokausittain sekä kupari- ja nikkelipitoisuudet kuukausittain. Ylivuotoveden pitoisuustarkkailu voidaan lopettaa kuukauden kuluttua läjityksen lopettamisesta. (YSL 43, 46 ) 10. Päästöjen tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai edellä määräyksessä 6 asetun raja-arvon noudattamisen valvottavuutta. (YSL 43, 46 ) 11. Näytteiden otto, mittaukset ja analysointi on suoritettava CEN-standardien tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti. (YSL 43, 46, 108 ) Aloittamis- ja valmistumisilmoitukset 12. Läjittämisen aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen läjittämisen aloittamista. Kirjanpito ja raportointi Läjittämisen lopettamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vuorokauden kuluessa läjittämisen lopettamisesta. (YSL 43, JäteL 52 ) Raportointi 13. Läjittämistyöstä tulee laatia yhteenvetoraportti, josta ilmenevät ainakin seuraavat tiedot: läjityksen ajankohdat ja läjitetyn ruoppausmassan määrä (m 3 ktr) suoritetun tarkkailun tulokset arvio läjitysalueelta mereen johdetusta ylivuotovedestä arvio läjityksen aikaisista päästöistä mereen (kiintoaine, Cu, Ni) tiedot mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista tiedot läjitystyössä mahdollisesti syntyneistä jätteistä (jätenimike, määrä, toimittamispaikka) läjitysalueen korkeustiedot läjityksen jälkeen. 10

11 Yhteenvetoraportti tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa läjitystyön päättymisestä. (YSL 46, JäteL 51, 52 ) Kirjanpito 14. Läjittämisen edistymisestä ja siihen liittyvästä tarkkailusta on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa edellä määräyksessä 13 esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JäteL 51, 52 ) Vastuuhenkilö 15. Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Samoin vastuuhenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava välittömästi kirjallisesti em. valvontaviranomaisille. (YSL 43, 45, JäteA 10 ) 11 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta läjittäminen täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut Hakemuksessa esitetyn ja edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen läjitystoiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden luvanvaraisten toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta on asemakaavan mukaista. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitetut luvan myöntämisedellytykset. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tässä päätöksessä määrätyn mukaisesti voidaan ruoppausmassojen läjittämisen katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Sedimentin läjittäminen tehdään läjitysaltaaseen, johon on jo 1990-luvun lopulta lähtien sijoitettu lähialueelta imuruopattuja massoja, jotka ovat ol-

12 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut leet haitta-ainepitoisuuksiltaan ja ominaisuuksiltaan pitkälti samanlaisia kuin tässä hankkeessa. Nyt ruoppausmassan läjitykseen myönnetty lupa sallii läjitysaltaan käyttämisen läjitykseen vastaavaksi ajaksi kuin vesilain mukaisessa telakan edustan vesialueen ruoppaamiseen ja massojen sijoittamisen myönnetyssä lupapäätöksessä on määrätty hanke suoritetavaksi. Kyseisessä päätöksessä on määrätty työt suoritettavaksi olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on saanut lainvoiman, uhalla että lupa muutoin raukeaa. Läjitysalueen ylivuotovesien mukana mereen kulkeutuvan kiintoaineen ja kiintoaineen mukana kulkeutuvien haitallisten aineiden, lähinnä kuparin ja nikkelin määrän, arvioidaan hakemuksessa esitetyn selvityksen ja aiempiin läjityksiin liittyneen seurannan perusteella olevan suhteellisen vähäisiä ja vaikutusten vesistössä voidaan arvioida rajoittuvan pääasiassa purkupaikan läheisyyteen. Sedimentille tehdyn liukoisuustestin perusteella metallit ovat kiintoaineessa niukkaliukoisessa muodossa eli ylivuotoveden metalleista ei aiheudu juurikaan riskiä ympäristölle. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitettua jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaa vakuuden asettamista ei ole tässä tapauksessa pidetty tarpeellisena, koska hakija on riittävän vakavarainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Sijoitettava ruoppausmassa ei myöskään tehtyjen selvitysten perusteella ole ongelmajätettä. Lupamääräykset 1, 2 ja 5. Määräykset ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja läjitystoiminnasta aiheutuvien päästöjen minimoimiseksi. Telakan edustan vesialueen ruoppauksesta syntyy noin m 3 ktr sellaisia pilaantuneita ruoppausmassoja, joiden sijoittaminen mereen on vastoin ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta. Jätelain 6 :n jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lupamääräys 3. Määräys on tarpeen mm. läjitysalueen lopullisten rakenteiden selvittämiseksi, hyväksymiseksi ja valvonnan suorittamiseksi, mikäli altaan reunapenkereen korottamiselle ilmenee tarvetta läjitysmassojen määrästä johtuen. Lupamääräys 4. Tässä vaiheessa ei ole riittäviä tietoja antaa lopullisia määräyksiä altaan sulkemisesta. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan toiminnan lopettamista koskevat lupamääräykset antaa lupa-asiassa toimivaltainen lupaviranomainen. Lupamääräys 6. Määräys on tarpeen läjitysaltaan ylivuotovesistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja mereen johdettavien päästöjen minimoimiseksi. Aiempien mittaustulosten mukaan ylivuotoveden kiin- 12

13 toainepitoisuudelle asetettu raja-arvo saavutetaan läjittämällä imuruoppausmassa lupamääräysten mukaisesti ja järjestämällä poistoveden viipymä läjitysaltaassa riittävän pitkäksi. Ruopattavan ja läjitettävän sedimentin haitta-ainepitoisuuksien ja liukoisuuksien perusteella raja-arvojen asettaminen muille parametreille kuin kiintoainepitoisuudelle ei ole tarpeen. Lupamääräys 7. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteen kuljettaja ja tuottaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Lupamääräys 8. Häiriötilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset 9 ja 10. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan päästötarkkailusta. Määräykset ovat tarpeen myös valvonnan suorittamiseksi, edellä määräyksessä 6 asetetun raja-arvon valvomiseksi ja päätöksen perusteiden oikeellisuuden seuraamiseksi. Lupamääräys 11. Ympäristönsuojelulain 108 :n ympäristölupapäätöksessä sekä sen perusteella laadittavissa suunnitelmissa edellytetyt mittaukset, tutkimukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lupamääräys 12. Määräys on tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Lupamääräykset 13 ja 14. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja suorittamiseksi. Lupamääräys 15. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittely- tai hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittely- tai hyödyntämispaikalla oltava näistä tehtävistä vastaava hoitaja. 13 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESTETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

14 14 LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa viiden vuoden ajan siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 62, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15, 19, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8, 9,10, 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) 2 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa.

15 15 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Technip Offshore Finland Oy Reposaaren maantie PORI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

16 16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liitteet 1) Läjitysalueen periaatepiirros 2) Valitusosoitus Pekka Häkkinen Tapio Kovanen Päivi Jaara Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Pekka Häkkinen (puheenjohtaja) ja Tapio Kovanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/sv

17 Läjitysalueen periaatepiirros Liite 1 LIITE 1

18 Liite 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.