SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston päätös rakennusurakkasopimuksissa käytettävistä indeksiehdoista. Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1028 Valtioneuvoston päätös rakennusurakkasopimuksissa käytettävistä indeksiehdoista Valtioneuvoston päätös vuoden 1996 puutarhatuotannon tuen jakoperusteista Valtioneuvoston päätös eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 maksettavista tuista Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös turvatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös valtion teknillisen tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista N:o 1028 Valtioneuvoston päätös rakennusurakkasopimuksissa käytettävistä indeksiehdoista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Valtioneuvosto on valtiovarainministeriön esittelystä indeksiehdon käytön rajoittamisesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1222/1994) 3 :n nojalla, sellaisena kuin se on 29 päivänä marraskuuta 1996 annetussa laissa (922/1996), päättänyt: 1 Tämän päätöksen voimaantulon jälkeen tehtyyn rakennusurakkasopimukseen, jossa sopimuksen mukainen urakka-aika on vähintään 12 kuukautta, saadaan ottaa indeksiehto noudattaen mitä tässä päätöksessä on määrätty. Tätä päätöstä ei sovelleta muuhun asuntorakentamista koskevaan urakkasopimukseen kuin sellaiseen urakkasopimukseen, johon perustuva rakennustyö on hyväksytty asuntotuotantolain (247/1966), asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/1979), aravalain (1189/1993), vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain (867/1980), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993) tai asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisesti lainoitettavaksi tai korkotuettavaksi. Tällaisen rakennustyön urakka-aika saa olla 1 momentissa määrättyä lyhyempi. 2 Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan tässä päätöksessä talonrakennustyötä koskevaa kokonaisurakkasopimusta tai erikseen tehtyä rakennusteknistä, putki-, ilmastointi-, sähkö- tai maalaustyötä koskevaa urakkasopimusta. Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös maa- ja vesirakennustyötä koskevaa kokonaisurakkasopimusta tai erikseen tehtyä maanalaisten kalliotilojen rakennustyötä sekä sillanrakennustyötä koskevaa urakkasopimusta. Urakka-ajalla tarkoitetaan tässä päätöksessä urakkasopimuksessa mainittua rakennussuoritukselle varattua aikaa. 3 Indeksiehtoa voidaan käyttää talonrakennustyötä koskevassa urakkasopimuksessa siten, 1) että rakennusteknisiä töitä vastaava arvonlisäveroton urakkahinta, josta on vähennettävä palkkakustannusten osuutena 30 prosenttia, saadaan sitoa Tilastokeskuksen kuu A

2 3058 N:o 1028 kausittain julkaisemaan rakennuskustannusindeksin (1995=100) osaindeksiin 1 A Rakennusteknisten töiden tarvikkeet; 2) että LVI-töitä vastaavat arvonlisäverottomat urakkahinnat, joista on vähennettävä palkkakustannusten osuutena 35 prosenttia, saadaan sitoa 1 kohdassa mainitun indeksin osaindeksiin 2 A LVI-tarvikkeet; 3) että sähkötöitä vastaava arvonlisäveroton urakkahinta, josta on vähennettävä palkkakustannusten osuutena 25 prosenttia, saadaan sitoa 1 kohdassa mainitun indeksin osaindeksiin 3 A Sähkötarvikkeet ilman talouskojeita; ja 4) maalaustöitä vastaava arvonlisäveroton urakkahinta, josta on vähennettävä palkkakustannusten osuutena 60 prosenttia, saadaan sitoa 1 kohdassa mainitun indeksin osaindeksiin 4 A Maalaustarvikkeet. Indeksiehtoa voidaan käyttää maa- ja vesirakennustyötä koskevassa urakkasopimuksessa siten, 1) että maa- ja vesirakennustyötä vastaava arvonlisäveroton urakkahinta, josta vähennetään palkkakustannusten osuutena 25 prosenttia, saadaan sitoa Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaan maarakennuskustannusindeksin (1990=100) osaindeksiin M; 2) että maanalaisten kalliotilojen rakennustyötä vastaava arvonlisäveroton urakkahinta, josta vähennetään palkkakustannusten osuutena 30 prosenttia, saadaan sitoa 1 kohdassa mainitun indeksin osaindeksiin K; ja 3) että sillanrakennustyötä vastaava arvonlisäveroton urakkahinta, josta vähennetään palkkakustannusten osuutena 35 prosenttia, saadaan sitoa 1 kohdassa mainitun indeksin osaindeksiin S. 4 Edellä 3 :ssä tarkoitetusta indeksin muutoksesta saadaan ottaa huomioon enintään kaksi kolmasosaa (2/3). 5 Perusindeksinä, johon vastaisuudessa tapahtuvaa indeksin muutosta verrataan, käytetään tämän päätöksen mukaista indeksisidonnaisuutta sovellettaessa aikaisintaan sen kuukauden tai, milloin indeksitiedot julkaistaan neljännesvuosittain, sen neljännesvuoden, jonka aikana urakkatarjous on jätetty, indeksilukua ja tarkistusindeksinä työn tai työvaiheen valmistumiskuukauden tai -neljännesvuoden indeksilukua. 6 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa vuoden 1998 loppuun. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Vanhempi hallitussihteeri Petri Syrjänen

3 3059 N:o 1029 Valtioneuvoston päätös vuoden 1996 puutarhatuotannon tuen jakoperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 988/1995: 1 Tukeen oikeutetut tuotteet ja tuen määrä Vuodelta 1996 maksetaan valtion talousarvioon maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen varatusta määrärahasta eräistä maaja puutarhataloustuottajille vuodelta 1996 maksettavista tuista 28 päivänä joulukuuta 1995 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1785/1995) tarkoitettua avomaanpuutarhatuotteiden hehtaaritukea, kasvihuonetukea sekä maatalous- ja puutarhatuotteiden varastointitukea sekä maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta 23 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (413/1995) tarkoitettua puutarhatuotteiden varastointitukea tämän päätöksen liitteestä ilmenevällä tavalla. 2 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

4 3060 N:o 1029 HEHTAARITUKI 1996 mk/ha Liite 1. Avomaan tuoretuotanto 1.1 Vihannekset, täysi tuki A B+C porkkana sipuli kurttukaali mukulaselleri kiinankaali rapealehtinen keräsalaatti valkokaali punajuuri avomaankurkku pinaatti lehtikaali pehmeälehtinen keräsalaatti kasvihuonekurkku tomaatti persilja tilli paprika purjo muut salaatit ja endiivi lanttu Vihannekset, alennettu tuki A B+C kesäkurpitsa kukkakaali raparperi palsternakka piparjuuri kurpitsa punakaali ruusukaali retiisi sokerimaissi kyssäkaali

5 N:o Marjat A B + C mansikka vadelma karviainen herukat mesimarja pensasmustikka muut marjat Varastointituki (vihannekset) mk/m3 Koneellisesti jäähdytetyt varastot porkkana mukulaselleri purjo sipuli rapealehtinen keräsalaatti kurttukaali kiinankaali persilja valkokaali punajuuri kukkakaali 5 3 lanttu Muut varastot 1.5 Omena Pinta-alatuki, tuoretuotanto: kaikki alueet Varastointituki: 2750 mk/ha 114 mk/m3 koneellisesti jäädytetyssä varastossa 76 mk/m3 muussa varastossa

6 3062 N:o TEOLLISUUDEN SOPIMUSTUOTANTO 2.1 Vihannekset, täysi tuki A B+C valkokaali porkkana purjo sipuli kukkakaali mukulaselleri avomaankurkku pinaatti punajuuri lanttu punakaali Vihannekset, alennettu tuki A B+C kesäkurpitsa raparperi palsternakka pavut kurpitsa herne Varastointituki mk/m3 Koneellisesti jäähdytetyt varastot sipuli mukulaselleri kukkakaali purjo valkokaali porkkana 12 8 punakaali 8 5 Muut varastot

7 N:o Marjat mk/ha A B + C herukka karviainen vadelma mansikka mesimarja muut marjat KASVIHUONETUOTANTO mk/m2 vihannekset - yli 7 kk kk paprika kiinankaali rapealehtinen keräsalaatti avomaankurkku muut 35 koristekasvit - yli 7 kk kk 50 vihannesten ja koristekasvien yhdistelmät - yli 7 kk kk 42,50

8 3064 N:o 1030 Valtioneuvoston päätös eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 maksettavista tuista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 988/1995: 1 luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 5 :ssä tarkoitettuna siirtymäkauden tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 kotieläintalouden tuotantotukea, peltoalaan perustuvaa hehtaari- ja nuorten viljelijöiden tukea, kotieläintukia, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea sekä satovuodelta 1997/98 kasvinviljelyn tuotantotukea siten kuin tässä päätöksessä määrätään. Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa. 2 Määritelmät Tässä päätöksessä tarkoitetaan: 1) puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 :n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä; 2) nuorella viljelijällä tuottajaa, joka ei ennen vuoden 1997 alkua ole täyttänyt 40 vuotta; sekä 3) satovuodella heinäkuun 1 päivän ja seuraavan kesäkuun 30 päivän välistä ajanjaksoa. 3 Tuen saajat Tukea voidaan maksaa: 1) yksityiselle viljelijälle; 2) usealle viljelijälle yhteisesti; sekä 3) sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatai puutarhatalouden harjoittaminen. Edellä 1 momentin 3 kohdassa sanotusta poiketen voidaan 9 :ssä tarkoitettua tukea avomaanvihannesten osalta sekä 11 ja 15 :ssä tarkoitettua tukea maksaa myös sellaiselle yhteisölle, jonka osakkaina tai jäseninä on muita kuin luonnollisia henkilöitä, tai säätiölle. Tukea voidaan maksaa myös maa- tai puutarhataloutta harjoittavalle maatalousoppilaitokselle tai tutkimuslaitokselle sekä keinosiemennystoimintaa harjoittavalle yhteisölle. Jos maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä myöntää siihen luvan, tukea voidaan maksaa myös muulle yhteisölle. Maaja metsätalousministeriö voi myöntää luvan tuen maksamiseen vain tuotannolle, jota tuen hakija on harjoittanut ennen vuotta Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että tuotantoon liittyvät ympäristökysymykset on järjestetty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla. 4 Tuen saamisen edellytykset Tukea voidaan maksaa tuen saajalle, joka asuu vakinaisesti Suomessa. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa. Peltoalaan perustuvien tukien, eläinten lukumäärään ja eläinyksikköihin perustuvien tukien ja kasvihuonetuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja hallitsee toukokuun 15 päivänä 1997 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mu-

9 N:o kaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1997 käytettävää peltoa taikka kasvihuonetta. Viljelyksessä olevaa peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Avomaan puutarhatuotannon tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos viljelyksessä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria. Tuen maksamisen edellytyksenä 3 :n 1 momentissa tarkoitetuille tuen saajille on, että viljelijä on 31 päivänä joulukuuta 1996 alle 65-vuotias tai, että hänen puolisonsa on tuolloin alle 65-vuotias. Edellä 3 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellytyksenä on, ettei kukaan viljelijöistä, osakkaista, yhtiömiehistä tai jäsenistä ole täyttänyt 65 vuotta ennen vuoden 1997 alkua, tai että vähintään yksi heistä asuu tilalla tai sen hoidon kannalta sopivalla etäisyydellä siitä ja täyttää ikää koskevan edellytyksen. Tuen maksamisen edellytyksenä 3 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille tuen saajille on, että viljelijät, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maatai puutarhataloutta ja että osakeyhtiön osalta yli puolet sen äänivallasta on suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan näissä tapauksissa maksaa vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät 2 :n 2 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen. 5 jako Tuki maksetaan samansuuruisena koko maassa, jollei asianomaisen tukimuodon kohdalla mainitusta aluejaosta muuta johdu. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi. Tilan, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle, katsotaan sijaitsevan saaristossa. Noudatettavat aluejaot ovat liitteen 1 mukaiset. 2 luku Kotieläintalouden ja kasvinviljelyn tuotantotuki 6 Kotieläintalouden tuotantotuen määrä Tuotantotukea maksetaan tuottajalta markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta vuodelta 1997 seuraavasti: mk/kg Ulkosaaristo, alueet A ja B... 0,55 Ahvenanmaa, lukuun ottamatta ulkosaaristoa... 0,51 et A ja B, lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja ulkosaaristoa... 0,45 Ulkosaaristo, C-alue... 0,44 C-alue, lukuun ottamatta ulkosaaristoa 0,33 Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset maidon laatuvaatimuksista ja siitä, milloin maito katsotaan ostetuksi markkinointiin, suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta sekä tuen muuttamisesta litraa kohti maksettavaksi tueksi. 7 Kasvinviljelyn tuotantotuen määrä Kasvinviljelyn tuotantotukea maksetaan tuottajalta markkinointiin satovuodelta 1997/98 ostetuista tuotteista seuraavasti: Tuote mk/kg sokerijuurikas... 0,032 tärkkelysperuna... 0,018 mallasohra... 0,11 vehnä... 0,18 ruis... 0,19 Sokerijuurikkaan ja tärkkelysperunan tukea voidaan maksaa enintään Euroopan unionin komission Suomelle myöntämien tuotantokiintiöiden määrien mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tuotteiden laatuvaatimuksista ja siitä, milloin tuote katsotaan ostetuksi markkinointiin, sekä suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta A/143

10 3066 N:o luku Peltoalaan perustuva tuki 8 Tuen perusteena oleva peltoala Peltoalaan perustuvan hehtaari- ja nuorten viljelijöiden tuen perusteena on toukokuun 15 päivänä tuottajan hallinnassa oleva peltotai puutarhakasvien ala. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 :n 2 momentin 3 kohdassa, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 :ssä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon lopettamistukea. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä hyväksyttävästä viljelytavasta. 9 Hehtaarituen määrä Hehtaaritukea maksetaan vuoden 1997 kasvukauden ajan tuotantoon käytetystä pellosta seuraavasti: mk/ha ihmisravinnoksi käytettävät herneet peltokasvien tukeen oikeuttavat kasvit lukuun ottamatta ihmisravinnoksi käytettävää hernettä ja kesantoa Avomaan puutarhatuotteiden tuen enimmäismäärät ovat seuraavat: Tuote mk/ha omenat marjat, alue A marjat, alueet B ja C vihannekset, alue A vihannekset, alue B vihannekset, alue C Tuen maksaminen edellyttää, että edellä 1 momentissa tarkoitettujen kasvien viljelyala on yhteensä vähintään kolme hehtaaria tai, että avomaan puutarhatuotannon ala on yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. Avomaan puutarhatuottajille tukea maksetaan siten, että tuen kokonaismäärä on juurestuotannolle enintään 10 miljoonaa markkaa, muulle avomaan vihannestuotannolle enintään 15 miljoonaa markkaa, marjantuotannolle enintään 8,5 miljoonaa markkaa ja omenantuotannolle enintään 0,8 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukimäärä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta tuoteryhmittäin. 10 Nuorten viljelijöiden tuen määrä Nuorille viljelijöille maksetaan alueilla A ja B viljelyssä olevalta peltoalalta 150 markkaa hehtaarilta. Tuen maksaminen edellyttää, että viljelyssä oleva peltoala on vähintään kolme hehtaaria. 11 Kasvihuonetuen määrä Kasvihuonetuotannon tukea maksetaan tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien ja sisätiloihin tarkoitettujen ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoalan sekä avomaankurkun, kiinankaalin ja paprikan tuotantoalan perusteella enintään seuraavasti: Kasvihuoneet mk/m 2 viljelykausi 7 kk tai yli viljelykausi vähintään 2, mutta alle 7 kk Avomaankurkun, kiinankaalin, paprikan ja rapealehtisen keräsalaatin tuotantoalalta tuki maksetaan vain alle seitsemän kuukauden viljelykauden tukena. Alle kahden kuukauden viljelykaudelta tuki maksetaan 9 :n mukaisesti. Koristekasvien osalta tukea maksetaan maa- ja metsä-

11 N:o talousministeriön asettaman tuottajakohtaisen kiintiön puitteissa. Kasvihuonetukea ei makseta ulos istutettaviksi tarkoitetuille koristepuiden ja -pensaiden, hedelmä- ja marjakasvien taimille eikä perennoille tai muulle taimituotannolle. Tukea ei makseta siltä osin kuin tuottajalle maksetaan kasvihuonetuotannon lopettamistukea. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. Tuen maksaminen edellyttää, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien kasvihuoneiden teknisistä edellytyksistä sekä tuen määräytymisajankohdista. Tuen kokonaismäärä on vuonna 1997 enintään 243 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitettu viljelykausi ei täyty kasvitaudin, tulipalon tai muun vastaavan viljelijästä riippumattoman syyn takia, voi tuen myöntävä viranomainen päättää, että tuki maksetaan hakijalle täysimääräisenä. 4 luku Kotieläintuet 12 Eläinkohtaiset tuet Eläinkohtaista tukea maksetaan tuottajan hallinnassa olevien eläinten perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö päättää eläinten laskenta-ajankohdista. Jos eläinten määrä laskentaajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Munivien kanojen osalta enintään neljän kuukauden munintatauko ei vähennä tukea. Tukea maksetaan eläintä kohti enintään seuraavasti: et A C ja B mk mk emolehmät emakot broileriemot kalkkunaemot ja muut siipikarjaemot, ei kuitenkaan munivien kanojen emot vuohet maidon tuotantoon Emolehmille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistettua kiintiötä vastaavasta määrästä. Munivaa kanaa kohti maksetaan vuodelta 1997 tukea enintään seuraavasti: mk Ulkosaaristo, alueet A ja B... 31,00 Ahvenanmaa, lukuun ottamatta ulkosaaristoa... 30,00 et A ja B, lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja ulkosaaristoa... 26,00 Ulkosaaristo, alue C... 26,00 C, lukuun ottamatta ulkosaaristoa... 21,00 Tukea maksetaan kuitenkin enintään kanasta tuen saajaa kohti. Kananpoikien osalta tukea maksetaan tuottajan vuonna 1997 myymien tai omaan tuotantoon otettujen, Suomessa kasvatettujen eläinten perusteella alueilla A ja B 1,50 markkaa ja C-alueella 1,10 markkaa kananpojalta. Emakkojen määrän perusteella tukea maksetaan enintään 190 miljoonaa markkaa ja munivien kanojen määrän perusteella enintään 98 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettavat tuen määrät ylittävät edellä olevat enimmäismäärät, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen alentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä sekä eläintiheyden ja rehualan vaikutuksesta tuen suuruuteen. Eläintä kohti maksettavaa tukea ei makseta, jos maksettava määrä on alle 500 markkaa.

12 3068 N:o Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet Eläinyksikkötukea maksetaan tuottajan hallinnassa olevien eläinten perusteella. Laskenta-ajankohdista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Eläinyksiköt määritellään liitteessä 2. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea maksetaan eläinyksiköltä seuraavasti: Naudat ja uuhet mk iden A ja B saaristo Lypsylehmät Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää ja Pomarkku Hartola ja Mäntyharju Lihanaudat Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää ja Pomarkku... Hartola, Juupajoki, Jämsä, Kiikoinen, 297 Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kullaa, Lavia, Längelmäki, Mouhijärvi, Mäntyharju, Noormarkku, Pori, Suodenniemi 90 Uuhet kaikki edellä luetellut kunnat Hevoset koko maa Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä sekä eläintiheyden ja rehualan vaikutuksesta tuen suuruuteen. Maaja metsätalousministeriö määrittelee tarkemmin tukeen oikeuttavat eläimet. Hevosten osalta tukea ei makseta, jos hevosista kertyy vähemmän kuin yksi eläinyksikkö. Emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistettua tilakohtaista kiintiötä vastaavasta määrästä. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 20 eläinyksiköstä tuen saajaa kohti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitetun tuen alueellisista jakoperusteista. Eläinyksikköä kohti maksettavaa tukea ei makseta, jos maksettava määrä on alle 500 markkaa. 14 Teurastuksen yhteydessä maksettavat tuet Teurastetuista eläimistä maksetaan teurastuksen yhteydessä tukea teurastettua eläintä tai eläinmäärää kohden seuraavasti: 1) siat, sonnit ja hiehot, lampaat Ulkosaaristo et A C ja B siat sonnit kk, hiehot 12 kk ja yli sonnit väh. 15 kk sonnit, väh. 15 kk, liharodut ja risteytykset lampaat Ahvenanmaa, ulkosaaristoa lukuun ottamatta siat sonnit kk, hiehot 12 kk ja yli sonnit väh. 15 kk sonnit, väh. 15 kk, liharodut ja risteytykset lampaat Muu A- ja B- alue Muu C-alue siat sonnit kk, hiehot 12 kk ja yli sonnit väh. 15 kk sonnit, väh. 15 kk, liharodut ja risteytykset lampaat ) muut eläimet (koko maa) et A ja B C lehmät broilerit (100 eläintä) tarhatut fasaanit (100 eläintä) tarhatut sorsat (100 eläintä) viiriäiset (100 eläintä) kalkkunat (10 eläintä) ankat (10 eläintä) hanhet (10 eläintä) Tuen maksamisen edellytyksenä on, että eläimen teuraspaino on vähintään maa- ja

13 N:o metsätalousministeriön määräämä vähimmäispaino. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavista eläimistä ja tuen alueellisista jakoperusteista. 5 luku Puutarhatuotteiden varastointituki 15 Varastointituen määrä Tukea maksetaan alueilla A ja B tuen saajan 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 1997 välisenä aikana hallitseman ja kotimaisten avomaanvihannesten ja omenoiden varastointiin käytettävän varastointitilan perusteella siten, että perusteena on lokajoulukuussa käytössä olevan varastotilavuuden keskiarvo. Tukea maksetaan satovuodelta 1997/98 enintään seuraavasti: mk/m 3 Koneellisesti jäähdytetyt varastot Muut varastot Tuen maksaminen edellyttää, että tuen hakija on itse tuottanut varastoidut tuotteet, että tuotteet täyttävät kasvisten ja omenoiden vähimmäislaatuvaatimukset ja että avomaan puutarhatuotannon viljelyala on yhteensä vähintään 0,5 hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. Tuen kokonaismäärä on enintään 15 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavan käytössä olevan varastotilan määritysperusteista. Varastointitukea ei makseta, jos sen määrä olisi alle markkaa. 6 luku Erityiset säännökset 16 Tukien alentaminen Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa, jos: 1) hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tai puutteellisia tietoja; 2) tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta; 3) hakija ei ole pitänyt 12 ja 13 :ssä tarkoitettujen tukien osalta asianmukaista kirjanpitoa eikä eläinten määrissä tapahtuneista muutoksista ole muutoinkaan saatavissa luotettavaa selvitystä, tai 4) hakija ei ole pitänyt 15 :ssä tarkoitetun tuen osalta varastokirjanpitoa tai kyennyt antamaan selvitystä varastossa tapahtuneista muutoksista, taikka varastokirjanpidosta tai selvityksistä ei ole saatavissa luotettavaa kuvaa varastossa tapahtuneista muutoksista, tai 5) tukea koskeva hakemus on saapunut viranomaiselle myöhässä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tuen alentamisesta. 17 Menettelymääräykset Peltoalaan perustuvia, eläinkohtaisia ja eläinyksikköä kohti maksettavia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Puutarhatuotteiden varastointitukea ja kasvihuonetukea haetaan asianomaiselta maaseutuelinkeinopiiriltä ja Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitukselta. Tuotantotukia ja teurastuksen yhteydessä maksettavia tukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriöltä tai sen määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista, hakuajan jälkeen tapahtuvasta hakemusten täydentämisestä, hakemisessa noudatettavasta

14 3070 N:o 1030 menettelystä sekä ennakkoon maksettavan tuen määrästä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992). 18 Yksityiskohtaiset tukiperusteet Edellä tämän päätöksen 9 :n 2 momentissa, 11 :ssä ja 15 :ssä tarkoitettu tuki ei voi ylittää sitä tulonmenetyksen määrää, joka saadaan vertaamalla vuoden 1997 toteutuneita myyntihintoja vuosien 1992 ja 1993 myyntihintojen keskiarvoon. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yksityiskohtaisista tukiperusteista. 19 Komission päätösten huomioon ottaminen Tukia maksettaessa on noudatettava komission 13 päivänä helmikuuta 1995 (95/33/EY), 26 päivänä heinäkuuta 1995 (95/330/EY), 28 päivänä marraskuuta 1995 (95/529/EY), 20 päivänä helmikuuta 1996 (96/188/EY) ja 30 päivänä heinäkuuta 1996 K(96) 2524 antamien päätösten tässä päätöksessä tarkoitettuja tukia koskevia määräyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita kyseisten päätösten edellyttämällä tavalla. 20 Tarkemmat määräykset Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tukien valvonnassa noudatettavasta menettelystä, tukiperusteiden seurannassa tarvittavasta kirjanpidosta sekä muusta tämän päätöksen täytäntöönpanosta. 21 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

15 N:o Liite 1 I ALUEJAOT A Kymen läänistä Elimäki ja Kouvola Turun ja Porin läänistä Alastaro, Aura, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Koski T1, Kuusjoki, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Oripää lukuun ottamatta alueeseen B kuuluvaa osaa, Paimio, Perniö, Pertteli, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Somero, Tarvasjoki ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Piikkiö, Sauvo, Särkisalo ja Turku Uudenmaan läänistä Askola, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Liljendal, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Nurmijärvi, Pohja, Pornainen, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Inkoo, Pernaja ja Porvoo B Ahvenanmaan maakunta Turun ja Porin läänistä Askainen, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Houtskari, Huittinen, Iniö, Jämijärvi, Kankaanpää, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kullaa, Kustavi, Köyliö, Laitila, Lappi T1, Lavia, Luvia, Merimasku, Mynämäki, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhäranta, Rauma, Rymättylä, Suodenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Taivassalo, Ulvila, Uusikaupunki, Vahto, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Yläne ja Äetsä sekä Oripään kunnasta luonnonhaittakorvaukseen oikeutettu osa, Dragsfjärdin, Halikon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Piikkiön, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat Hämeen läänistä Asikkala, Forssa, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Hollola, Humppila, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Kalvola, Kangasala, Koski Hl, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Kärkölä, Lahti, Lammi, Lempäälä, Loppi, Luopioinen, Längelmäki, Mouhijärvi, Nastola, Nokia, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pälkäne, Renko, Riihimäki, Sahalahti, Tammela, Tampere, Toijala, Tuulos, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Ylöjärvi ja Ypäjä Kymen läänistä Anjalankoski, Hamina, Iitti, Imatra, Jaala, Joutseno, Kotka, Kuusankoski, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala, Vehkalahti, Virolahti ja Ylämaa Mikkelin läänistä Hartola, Heinola, Heinolan mlk, Mäntyharju ja Sysmä Keski-Suomen läänistä Jämsä ja Kuhmoinen Uudenmaan läänistä Artjärvi, Hanko, Hyvinkää, Karjalohja, Karkkila, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Orimattila, Sammatti ja Tammisaari sekä Inkoon, Pernajan ja Porvoon saaristo-osat C Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Vaasan läänit Keski-Suomen lääni Koko lääni lukuun ottamatta Jämsää ja Kuhmoista

16 3072 N:o 1030 Mikkelin lääni Koko lääni lukuun ottamatta Hartolaa, Heinolaa, Mäntyharjua sekä Sysmää Hämeen läänistä Kihniö, Kuorevesi, Kuru, Mänttä, Parkano, Ruovesi, Vilppula ja Virrat Kymen läänistä Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Uukuniemi Turun ja Porin läänistä Honkajoki, Karvia, Merikarvia ja Siikainen II SAARISTOALUE Ulkosaaristo Ahvenanmaan maakunta Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö sekä saaristo-osat seuraavista kunnista: Finström, Geta, Hammarland, Lemland ja Saltvik Muu A- ja B-alue Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Velkua sekä saaristo-osat seuraavista kunnista: Askainen, Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Kotka, Kustavi, Lemu, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Pyhtää, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku, Uusikaupunki, Vehkalahti ja Vehmaa. C-alue Saaristo-osat seuraavista kunnista: Maalahti, Maksamaa, Mustasaari ja Oravainen Sisäsaaristo Muut saaristo-osat Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Vaasan, Oulun sekä Turun ja Porin lääneistä III AHVENANMAA, ULKOSAARISTOA LUKUUN OTTAMATTA Eckerö, Jomala, Lumparland, Mariehamn ja Sund sekä muut kuin ulkosaaristo-osat seuraavista kunnista Finström, Geta, Hammarland, Lemland ja Saltvik

17 N:o Liite 2 ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET Lypsylehmät... 1 Emolehmät... 1 Muut naudat, yli 2 vuotta... 1 Muut naudat, 6 kk 2 vuotta... 0,6 Uuhet, vuohet... 0,15 Hevoset, yli 6 kk... siitostamma (mukaan lukien ponitammat)... 1 suomenhevonen... 0, vuotiaat muut hevoset ja ponit... 0, A/143

18 3074 N:o 1031 Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muuttanut maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (413/1995) 6 :n 1 momentin, 7 :n, 8 :n 1 momentin, 9 :n 1 momentin, 11 :n 1 momentin, 12 :n 1, 3 ja 4 momentin ja 13 :n 1 momentin sekä 14 :n 1 ja 3 momentin, 16 :n 1 momentin ja 16 a :n, sellaisina kuin niistä ovat 14 :n 1 momomentti valtioneuvoston päätöksessä (225/1996) ja 14 :n 3 momentti valtioneuvoston päätöksessä (1435/1995), lisännyt 8 :ään 3 ja 4 momentin ja 10 :ään 2 momentin, 14 :ään 4 momentin sekä uuden 16 b :n sekä kumonnut 16 :n 2 momentin, sellaisena kuin se on valtioneuvoston päätöksessä (225/1996), seuraavasti: 6 Maidon pohjoisen tuotantotuen määrä Pohjoista tuotantotukea maksetaan tuottajalta markkinointiin ostetusta maidosta enintään seuraavasti (mk/kg): C1 0,26 0,40 0,51 0,62 C2 0,28 0,40 0,51 0,63 C2 pohjoinen ja saaristo 0,37 0,52 0,63 0,74 C3 P1 0,54 0,69 0,81 0,92 P2 0,64 0,79 0,91 1,02 P3, P4 0,79 0,94 1,06 1,17 C4 P4 1,06 1,21 1,33 1,44 P5 1,58 1,73 1,85 1,96 7 Tuen perusteena oleva peltoala Tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 15 päivänä oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn sen kasvukauden aikana, jolta tukea maksetaan. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 :n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/92) 9 :ssä tarkoitettu sitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon lopettamistukea. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta,

19 N:o jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä hyväksyttävästä viljelytasosta. 8 Pohjoinen hehtaarituki Pohjoista hehtaaritukea maksetaan vuosittain kyseisen vuoden kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti (mk/ha): Vuosi et C1, C2 ja C2 pohjoinen ja saaristo vehnä ja ruis mallasohra sokerijuurikas tärkkelysperuna peltokasvien tukeen oikeuttavat kasvit lukuun ottamatta vehnää, ruista, mallasohraa, rehuviljaa ja kesantoa avomaavihannekset omena et C3 ja C4 avomaavihannekset Tuen kokonaismäärä vuodelta 1997 avomaan vihannestuotannossa on enintään kaksi miljoonaa markkaa. Tässä pykälässä tarkoitettu tuki ei voi ylittää sitä tulonmenetyksen määrää, joka saadaan vertaamalla tuen määräytymisvuoden toteutuneita hintoja vuosien 1992 ja 1993 myyntihintojen keskiarvoon. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yksityiskohtaisista tukiperusteista. 9 Yleinen hehtaarituki Yleistä hehtaaritukea maksetaan tuotannossa olevasta peltoalasta vuosittain seuraavasti: 1997 mk/ha mk/ha C2, C2 pohjoinen ja saaristo C C Nuorten viljelijöiden pohjoinen tuki Edellä 1 momentista poiketen vuonna 1997 nuorille viljelijöille maksetaan pohjoista tukea 180 markkaa hehtaarilta. 11 Kasvihuonetuotannon pohjoinen tuki Kasvihuonetuotannon tuen perusteena on tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, avomaakurkun, kiinankaalin, paprikan, leikkokukkien, leikkovihreän ja ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoala. Tukea maksetaan alueilla C1-C4 (mk/m2) enintään seuraavasti: Vuosi Kasvihuoneet viljelykausi 7 kk tai yli viljelykausi vähintään 2 mutta alle 7 kk Kotieläintuen määrä Pohjoisen kotieläintuen määräytymisperusteena on tuottajan omistuksessa tai hallinnassa olevien kotieläinten perusteella laskettu kotieläinyksiköiden kokonaismäärä. Laskenta-ajankohdista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Eläinyksiköt määritellään liitteessä 2. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea maksetaan enintään seuraavasti (mk/eläinyksikkö):

20 3076 N:o 1031 Vuosi C1 emolehmät sonnit, väh. 6 kk uuhet, vuohet siat siipikarja hevoset C2 emolehmät sonnit, väh. 6 kk uuhet, vuohet siat siipikarja hevoset C2 pohjoinen ja saaristo emolehmät sonnit, väh. 6 kk uuhet, vuohet siat siipikarja hevoset C3 emolehmät sonnit, väh. 6 kk uuhet, vuohet P1, P uuhet, vuohet P3, P siat siipikarja hevoset C4 emolehmät sonnit, väh. 6 kk uuhet, vuohet P uuhet, vuohet P siat siipikarja hevoset Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä sekä eläintiheyden ja rehualan vaikutuksesta tuen suuruuteen. Emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistetun tilakohtaisen kiintiön rajoissa. Kotieläintukea maksetaan alueilla C1, C2 ja C2 pohjoinen enintään 300 eläinyksiköstä, alueella C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja alueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä tuen saajaa kohti. Maa- ja metsätalousministeriö voi aikaisemman tuotannon huomioon ottaen myöntää luvan tuen maksamiseksi suuremmalle eläinyksikkömäärälle. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 20 yksiköltä tuen saajaa kohti. Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisistä syistä myöntää luvan kotieläintuen maksamiselle, vaikka tuen saaja ei täytä 4 :n 3 momentin mukaisia edellytyksiä. 13 Teurastetuista naudoista maksettava tuki Teurastetuista naudoista maksetaan tukea enintään seuraavasti (mk/teurastettu eläin): Hiehot C C C2 pohjoinen ja saaristo C C Sonnit P1, P P3, P P Varastointituen määrä Tukea maksetaan vuosittain tuottajan hallitseman kotimaisten avomaavihannesten ja omenoiden varastointiin käytettävän varastointitilan perusteella siten, että perusteena on loka-joulukuussa käytössä olevan varastotilavuuden keskiarvo. Tukea

21 N:o maksetaan satovuosittain enintään seuraavasti (mk/kuutio): vuosi koneellisesti jäähdytetyt varastot muut varastot Tuen kokonaismäärä on enintään 8 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavan käytössä olevan varastotilan määritysperusteista. Tässä pykälässä tarkoitettu tuki ei voi ylittää sitä tulonmenetyksen määrää, joka saadaan vertaamalla tuen määräytymisvuoden toteutuneita hintoja vuosien 1992 ja 1993 myyntihintojen keskiarvoon. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yksityiskohtaisista tukiperusteista. 16 Menettelysäännökset Peltoalaan perustuvia ja eläinkohtaisia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jos maa- ja metsätalousministeriö ei toisin päätä. Puutarhatuotteiden varastointitukea ja kasvihuonetukea haetaan maaseutuelinkeinopiiriltä. Tuotantotukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista ja noudatettavasta menettelystä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992). 16 a Tukien alentaminen Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa, jos: 1) hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tai puutteellisia tietoja; 2) tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta; 3) hakija ei ole pitänyt 12 :ssä tarkoitettujen tukien osalta asianmukaista kirjanpitoa eikä eläinten määrissä tapahtuneista muutoksista ole muutoinkaan saatavissa luotettavaa selvitystä, tai 4) hakija ei ole pitänyt 14 :ssä tarkoitetun tuen osalta varastokirjanpitoa tai kyennyt antamaan selvitystä varastossa tapahtuneista muutoksista, taikka varastokirjanpidosta tai selvityksistä ei ole saatavissa luotettavaa kuvaa varastossa tapahtuneista muutoksista, tai 5) tukea koskeva hakemus on saapunut viranomaiselle myöhässä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tuen alentamisessa noudatettavasta menettelystä. 16 b Tarkemmat määräykset Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien valvonnassa noudatettavasta menettelystä, tukiperusteiden seurannassa tarvittavasta kirjanpidosta sekä muuta tämän päätöksen täytäntöönpanosta. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

22 3078 N:o 1032 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös turvatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö on 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994, päättänyt: 1 Soveltamisala Tässä päätöksessä määrätään turvatekniikan keskuksen maksullisista suoritteista sekä niiden maksuperusteista. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :ssä tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoriteryhmiä ovat: 1. luvat, hyväksymiset, tutkinnot ja kokeet sekä turvallisuusselvitysten ja ilmoitusten käsittely silloin, kun ne koskevat: paineastioita vaarallisia kemikaaleja räjähteitä vaarallisten aineiden kuljetusta kaivostoimintaa rakennussementtejä mittaamisvälineitä jalometallituotteita sähkölaitteita ja -tarvikkeita sähkölaitteistoja sähköurakointia hissejä; sekä 2. muussa kuin yleisen valvonnan tarkoituksessa tehdyt tarkastukset silloin, kun ne koskevat paineastioita vaarallisia kemikaaleja räjähteitä vaarallisten aineiden kuljetusta kaivostoimintaa rakennussementtejä mittaamisvälineitä jalometallituotteita sähkölaitteita ja -tarvikkeita sähkölaitteistoja sähköurakointia; sekä hissejä. Edellä 1 momentissa mainituissa suoriteryhmissä turvatekniikan keskus määrää maksun suoriteryhmän tai suoritteen omakustannusarvon mukaisesti. 3 Muut maksulliset suoritteet Seuraavat suoritteet turvatekniikan keskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein: 1) tilaukseen tai muuhun toimeksiantoon perustuvat tutkimus- tai muut palvelut; 2) turvatekniikan keskuksen henkilöstön käyttö ulkopuolisissa koulutus-, suunnitteluja muissa asiantuntijatehtävissä silloin, kun ne eivät suoranaisesti tue turvatekniikan keskuksen maksutonta viranomaistoimintaa; 3) tilojen ja laitteiden käyttöpalvelut sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille silloin, kun ne eivät suoranaisesti tue turva-

23 N:o tekniikan keskuksen maksutonta viranomaistoimintaa; 4) menetelmien, tietojärjestelmien, ohjelmien ja vastaavien suoritteiden tuottaminen sekä tietojärjestelmissä olevien tietojen luovuttaminen tilauksesta ulkopuolisille; sekä 5) julkaisut ja jäljenteet lukuun ottamatta turvatekniikan keskuksen viranomaistoimintaan liittyvää jakelua sekä tiedotus- ja ohjeluonteisia julkaisuja. 4 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva

24 3080 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1033 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös valtion teknillisen tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö on 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994, päättänyt: 1 Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka valtion teknillinen tutkimuskeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat tutkimus-, kehitys- ja testauspalvelut, koulutus- ja neuvontapalvelut, tietopalvelut sekä muut vastaavat toimeksiantoon perustuvat suoritteet sekä tilojen käyttö. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva N:o , 3 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996