HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2016

2 Sisällys HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Vuosi 2016 lyhyesti 3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta Konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelma 9 Konsernin ja emoyhtiön tase 10 Konsernin ja emoyhtiön rahoituslaskelma 11 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 12 Liitetiedot 13 Konsernin tunnusluvut 20 Tunnuslukujen laskentakaavat 20 Muiden sähköliiketoimintojen ja Turku Energia Sähköverkot Oy:n tuloslaskelma 21 Muiden sähköliiketoimintojen ja Turku Energia Sähköverkot Oy:n tase 22 Toimintakertomukset ja tilinpäätöksen allekirjoitus 23 Tilintarkastuskertomus 24 2 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

3 Katsaus Turku Energian vuoteen 2016 Edellisvuotta kylmemmät talvikuukaudet sekä talouden piristyminen paransivat Turku Energian tulosta Edellisvuotta kylmemmät talvikuukaudet sekä talouden piristyminen nostivat Turku Energian energiankulutusta vuonna 2016 vaikuttaen positiivisesti energian kysyntään sekä Turku Energian liikevaihtoon ja liiketulokseen. Strategian mukaiset uusiutuvaa ja hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa lisäävät hankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. Sähkön ja lämmön toimitusvarmuus säilyi erinomaisella tasolla. Turku Energia -konsernin liikevaihto parani edellisvuodesta 6,8 prosenttia ollen 255,8 milj. euroa (2015: 239,6 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 17,8 milj. euroa (10,8 milj. euroa). Konsernin varsinaiset investoinnit olivat 15,6 milj. euroa (24,9 milj. euroa) ja ne kohdistuivat pääosin verkostojen siirtokyvyn sekä sähkö- ja lämpöverkostojen toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi konserni sijoitti osakepääomaa osakkuusyhtiöihin pitkäaikaisena sijoituksena 4,2 milj. euroa. Kaukolämpöä myytiin 1970 gigawattituntia (1764 GWh). Lämpöä myytiin 11,7 % enemmän edellisvuoteen verrattuna ja uusia asiakkaita liittyi lämmitys- ja jäähdytysverkkoihin ennätysmäärä. Sähköä siirrettiin oman verkkoalueen asiakkaille 1497 GWh (1466 GWh) ja muille verkonhaltijoille 498 GWh (370 GWh). Käyttöpaikkojen määrä kasvoi noin 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkönmyyntiliiketoiminnan asiakasmyynnin kannattavuus pysyi hyvällä tasolla onnistuneen riskienhallinnan sekä kilpailukyvyn parantamiseksi tehtyjen toimien myötä. Turku Energia hankki myymänsä sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Pool Spotista. Koko liiketoiminnan kannattavuutta kuitenkin rasitti sähkön alhainen markkinahinta, kun Turku Energian oman tuotannon osuudet myytiin pohjoismaiseen sähköpörssiin vallitsevalla alhaisella markkinahinnalla. Henkilöstön määrä oli vuonna 2016 keskimäärin 288 henkilöä (287). Asiakastyytyväisyyttä mitattiin kuluttaja-asiakkaiden osalta vuoden aikana kerran. Asiakastyytyväisyys säilyi raportointikaudella edelleen hyvällä tasolla. Turku Energia konsernin liiketoiminnan tuloksen arvioidaan vuonna 2017 pysyvän vuoden 2016 tasolla. Sähkön ja lämmön kysynnän arvioidaan Turun seudulla edelleen kasvavan hitaasti energiansäästötoimista huolimatta. Lämpötilan vuosittaiset vaihtelut vaikuttavat merkittävästi energian, erityisesti lämmön kysyntään, mikä heijastuu tulokseemme kyseisenä vuonna. 3

4 Tunnusluvut 2016 Liikevaihto (milj. euro) Liikevoitto (milj. euro) Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (milj. euro) Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 17,3 20,2 16,4 9,2 12,9 270,2 269,0 254,4 239,6 255, Taseen loppusumma (milj. euro) 282,4 315,4 266,1 261,5 10,8 17,8 23,5 26,8 23, ,8 Oman pääoman tuotto-% (ROE) 16,1 22,0 17,1 10,3 15, Gearing (%) 20,9 13,4 23,5 38,5 45,0 25,7 33,2 29,2 17,2 26, Bruttoinvestoinnit (milj. euro) 24,9 Henkilöstö keskimäärin ,6 13,4 14,6 15, TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

5 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016 MARKKINAKATSAUS Vuonna 2016 sää oli Suomessa pitkän ajan keskiarvoa hieman lämpimämpi, mutta kuitenkin vuoden alun ja lopun osalta edellisvuotta selvästi kylmempi. Edellisvuotta viileämpi vuosi lisäsi energiankäyttöä vaikuttaen sekä sähkön että erityisesti lämmön kysyntään. Myös parantunut talouden kuva näkyi energiankäytön nousuna, Turun seudulla varsinkin telakkateollisuuden kautta. Energiantuotantoon käytettävistä polttoaineista kivihiilen hinta oli vuoden aikana nousussa. Syynä oli Kiinan keväällä käyttöön ottamat hiilikaivosten tuotannonrajoitukset, jotka nostivat vuoden aikana hiilen markkinahintaa. Myös raakaöljyn hinta nousi selvästi käytyään ensin alkuvuonna alimmalla tasolla vuosiin. Kotimaisten polttoaineiden, metsähakkeen ja turpeen hinnoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2016 aikana. Sähkön aluehintaero Suomen hintaalueen ja pohjoismaisen sähköpörssin spotkeskihinnan välillä vaihteli vuoden aikana pohjoismaisen vesitilanteen ja käytettävis sä olevien sähkön rajasiirtoyhteyksien kapa si - teetin vaihteluiden myötä. Vuoden aikana Suomen aluehinta oli keskimäärin 5,5 euroa/mwh pohjoismaista keskihintaa korkeammalla tasolla. Toteutunut aluehintaero oli edellisvuotta alempi. Sähkön keskimääräinen hinta Suomen hinta-alueella vuonna 2016 oli 32,4 eur/mwh, mikä oli 2,8 eur/mwh edellisvuotta korkeammalla tasolla. Suomen hinta-alueen sähkön hinnan nousuun vaikuttivat erityisesti kivihiilen markkinahinnan nousu sekä edellisvuotta heikompi pohjoismainen vesitilanne. Syksyllä varsinkin Keski-Euroopan sähkömarkkinoiden johdannaishintoja nostivat varsin monia Ranskan ydinvoimaloita koskeneet ylimääräiset turvallisuustarkastukset, mitkä aiheuttivat ydinvoimakapasiteetin niukkuutta lähestyttäessä talven lämmityskautta. Tämä hintavaikutus heijastui myös pohjoismaisille sähkön tukkumarkkinoille. Turku Energia hankki myymänsä sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Pool Spotista. Turku Energian osakkuusyhtiöiltään hankkiman sähkön omat tuotanto-osuudet myytiin pohjoismaiseen sähköpörssiin. TULOSKEHITYS Konsernin liikevaihto oli 255,8 milj. euroa (239,6 milj. euroa). Nousua edellisvuodesta oli 6,8 %. Suunnitelmapoistoja kirjattiin 10,3 milj. euroa (9,3 milj. euroa). Liikevoitto oli 17,8 milj. euroa (10,8 milj. euroa). Voitto ennen veroja oli 26,2 milj. euroa (17,2 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 22,7 milj. euroa (14,9 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 12,9 % (9,2 %). Osakkuusyhtiöiden maksamat osingot lisäsivät emoyhtiön rahoitustuottoja 7,5 milj. eurolla (6,1 milj. eurolla). Lämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 139,0 milj. euroa (129,8 milj. euroa) ja sähkönmyyntiliiketoiminnan liikevaihto oli 79,7 milj. euroa (77,8 milj. euroa). Turku Energia Sähköverkot Oy:n liikevaihto oli 34,5 milj. euroa (30,0 milj. euroa). Emoyhtiön liikevaihto oli 232,2 milj. euroa (221,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 9,7 milj. euroa (6,5 milj. euroa). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 15,9 milj. euroa (12,1 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 17,7 milj. euroa (10,9 milj. euroa). KONSERNIN INVESTOINNIT Varsinaiset investoinnit olivat 15,6 milj. euroa (24,9 milj. euroa). Investoinnit kohdistuvat pääosin verkostojen siirtokyvyn sekä toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Kaukolämpöinvestoinnit kohdistuivat lämpöverkoston laajentamiseen ja laitteisto- hankintoihin. Investoinnit olivat yhteensä 5,1 milj. euroa (14,1 milj. euroa). Sähköverkkoyhtiön investoinnit kohdistuivat verkon uusimiseen ja laajentamiseen. Investoinnit olivat yhteensä 9,1 milj. euroa (9,5) milj. euroa. Lisäksi Voimaosakeyhtiö SF:ään sijoitettiin 2,3 milj. euroa ja Suomen Hyötytuuli Oy:öön 1,7 milj. euroa pitkäaikaisina sijoituksina. KONSERNIN RAHOITUS Yhtiön rahoitusasema säilyi hyvänä. Korolliset velat olivat vuoden lopussa 87,0 milj. euroa (76,2 milj. euroa). Velkoja lyhennettiin tilikauden aikana 19,0 milj. eurolla ja uutta lainaa nostettiin 30,0 milj. euroa. Vieraan pääoman korkokulut olivat 2,8 milj. euroa (2,1 milj. euroa). Turku Energian solmimasta 100 milj. euron yritystodistusohjelmasta oli vuoden 2016 lopulla käytössä 5,0 milj. euroa. Aloittavan taseen loppusumma oli 315,3 milj. euroa ja tilinpäätöshetkellä tase oli 339,8 milj. euroa. Investoinnit rahoitet - tiin omarahoituksella ja vieraalla pääomalla. Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 42,9 % (45,2 %). Tunnuslukua laskettaessa poistoero on jaettu omaan pääomaan ja laskenalliseen verovelkaan. KONSERNIRAKENNE JA LIIKETOIMINNAT Turku Energia -konsernin emoyhtiö on Oy Turku Energia Åbo Energi Ab. Turku Energia -konserni on organisoitu liiketoimintaperusteisesti. Energialiiketoimintaa harjoittavat Turku Energia Lämpö ja sähkönmyyntiliiketoimintaa Turku Energia Sähkönmyynti liiketoimintayksiköt sekä sähkön siirtoliiketoimintaa tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy (omistusosuus 100 %). Urakointipalvelut-liiketoimintayksikkö on palveluliiketoimintaa harjoittava 5

6 yksikkö pääasiakkaanaan Turku Energia Sähköverkot Oy. Konsernin yhteisen asiakaspalvelun tuottaa Asiakaspalveluyksikkö. Konsernin ja liiketoimintojen tarvitsemat liiketoiminnan tukipalvelut ovat Konsernipalvelut-yksikössä. Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muina osakkaina ovat Fortum Power and Heat Oy sekä Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit. Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE, 39,5 %) toimittaa osakkailleen lämpöä, höyryä ja sähköä. Yhtiön muut osakkaat ovat Fortum Power and Heat Oy sekä Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit. Svartisen Holding A/S (34,74 %) omistaa vesivoimalaitososuutta hallitsevan norjalaisen Eastern Norge Svartisen AS:n koko osakekannan. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) tuottaa tuulisähköä Porin Reposaareen ja Tahkoluotoon sekä Raaheen rakennetuissa tuulivoimalaitoksissa. Kolsin Voima Oy:stä omistusosuus on 22,5 %. Muut osakkaat yhtiössä ovat Vantaan Energia Oy (22,5 %), Oulun Energia Oy (22,5 %), Pori Energia Oy (22,5 %) ja Oulun Seudun Sähkö (10,0 %). Yhtiön omituksessa ovat Kokemäen- ja Kymijoessa sijaitsevat Kolsin, Korkeakosken ja Koivukosken vesivoimalaitokset sekä 13,2 prosentin osuus Länsi-Suomen Voima Oy:stä, joka omistaa Harjavallan voimalaitoksen. Kolsin Voima Oy:n vesivoimalaitosten yhteenlaskettu nimellisteho on 66 megawattia ja vuotuinen vesivoimatuotanto on keskimäärin noin 300 gigawattituntia. Liikennevirta Oy (12,9 %) on valtakunnallinen sähköautojen latausoperaattori, jossa osakkaana on kuntaomisteisia energiayhtiöitä. Omistusosuus Voimaosakeyhtiö SF:stä on 3,69 %. Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoima Oy:stä, joka rakennuttaa ydinvoimalaa Pyhäjoelle, 66 prosenttia ja JSC Rusatom Energy International:n (aiem-min Rusatom Overseas) tytäryhtiö RAOS Voima Oy: stä 34 prosenttia. Turku Energia on antanut sitoumuksensa osallistua hankkeeseen 41 milj.eurolla vuosina sekä sitoumuksen vastata voimalaitoksen kiinteistä ja muuttuvista kuluista omistuksensa suhteessa. Turku Science Park Oy (27,56 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turun kaupunkikonsernin ohjauksessa. LIIKETOIMINTAKATSAUKSET Sähkönmyynti Sähkönmyyntiliiketoiminnan asiakasmyynnin kannattavuus pysyi 2016 hyvällä tasol - la onnistuneen riskienhallinnan sekä kilpailukyvyn parantamiseksi tehtyjen toimien myötä. Koko liiketoiminnan tulosta rasitti kuitenkin alhainen sähkön markkinahinta, joka rasitti voimakkaasti sähkön tuotannon kannattavuutta, kun Turku Energian oman tuotannon osuudet myytiin pohjoismaiseen sähköpörssiin vallitsevalla alhaisella markkinahinnalla. Tukkumarkkinoiden hintataso oli vuoden 2016 aikana alhainen, mutta kuitenkin hieman vuoden 2015 tasoa korkeampi. Turku Energia hankki myymänsä sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Pool Spotista. Turku Energian sähköntuotanto-osuudet muodostuvat osakkuusyhtiöiden vesi-, tuuli- ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osuuksista. Näiden tuotanto vastasi yli puolesta myydystä sähköstä. Sähkönsiirto Turku Energia Sähköverkot Oy Sähköä jaettiin oman verkkoalueen asiakkaille 1497 GWh:a (1466 GWh). Käyttöpaikkojen määrä kasvoi noin 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirron laatu vuonna 2016 oli erinomainen eikä sähkönjakelussa ollut merkittäviä katkoja. Turku Energia Sähköverkot Oy:n siirtohinnat ovat edelleen valtakunnallisessa vertailussa edullisimpien joukossa. Lämpöliiketoiminta Kaukolämmön myyntimäärä oli 1970 GWh:ta (1764 GWh), jossa oli nousua edellisvuodesta 11,7 %. Nousu johtui edellisvuotta viileämmästä säästä, erityisesti talvikuukausien osalta. Myyntimäärän nousulla oli myös vaikutusta lämmön liikevoittoon. Pääosa kaukolämmöstä hankittiin Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä Naantalin voimalaitokselta, Orikedon biolaitokselta ja Kakolan lämpöpumpuista. Kotimaisella puupolttoaineella, kaatopaikkakaasulla, lämmön talteenotolla sekä muulla uusiutuvalla energialla tuotettiin 28 % hankitusta lämmöstä. Kaukojäähdytystä ja höyryä toimitettiin suunnitellusti. Turku Energian lämmön ja jäähdytyksen toimitusvarmuus asiakkaille oli vuonna 2016 erittäin hyvällä tasolla. Vuoden alussa otettiin käyttöön Luolavuoren pellettiä käyttävä huippu- ja vara - lämpölaitos. Palveluliiketoiminta Toiminnallinen tehokkuus ja kilpailukyky pysyivät Turku Energia -konsernin Urakointipalveluissa vuonna 2016 edellisvuoden tasolla, mutta liikevaihto jäi hieman budjetista. Palvelutuotannossa keskityttiin strategian mukaisesti Turku Energia -konsernin sähkönsiirtoprosessien tukemiseen sekä katu- ja liikennevaloihin liittyvien infrastruktuuripalveluiden tarjoamiseen Turun kaupungille. Yksikön suurimmat asiakkaat olivat Turku Energia Sähköverkot Oy ja Turun kaupunki. YRITYSVASTUU Turku Energialle on vahvistettu vastuullisen yritystoiminnan periaatteet sekä sponsorointiperiaatteet, joiden päämääränä on avoimuus ja toiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Vastuullinen yritystoiminta kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöä koskevan vastuun, ja niiden toteutumista seurataan Turku Energian johtamisjärjestelmän puitteissa. Sertifioitu johtamisjärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001) auditoitiin ulkoisesti ja sisäisesti kaksi kertaa. Yhteistyökumppaneiden vastuullisuutta arvioitiin osana jatkuvaa toimintaa. Ympäristö Turku Energian ympäristöpäämäärät ovat uusiutuvan energian osuuden lisääminen, päästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden ja -viestinnän edistäminen ja paikallisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Tavoitteet sisältyvät Turku Energian strategiaan ja ympäristöohjelmaan vuosille Osakkuusyhtiö Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) kautta Turku Energia on vaikuttamassa siihen, että Turun seudulla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa uusimpia tekniikoita hyväksikäyttäen. 6 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

7 TSE:n monipolttoainevoimalaitos tulee korvaamaan Naantalin nykyisten hiilivoimalaitosyksiköiden tuotantoa kaukolämmön päätuotantolaitoksena loppuvuodesta 2017 lukien. Osakkuusyhtiö Hyötytuulen tuotanto tuulivoimaloissa oli suunnitelmien mukaista ja Turku Energia myi asiakkailleen suurimman osan energiantuotannosta tuulisähkönä. Turku Energia sitoutui ensimmäisten joukossa energia-alan energiatehokkuuden jatkosopimukseen vuosille , jossa tehostetaan omaa energiankäyttöä energian jakelussa ja tuotannossa. Tavoitteena on säästää omasta energiankäytöstä 6 % vuoteen 2025 mennessä. Sopimuksessa Turku Energia on sitoutunut myös kehittämään asiakkailleen uusia innovatii vi sia energiapalveluita ja energiatehokkuustoimia. Turku Energian ensimmäinen aurinkovoimala aloitti myös tuotannon Turussa Kupittaalla. Ympäristöasioita esitellään yksityiskohtaisemmin konsernin vuosikertomuksen ympäristöosiossa. Asiakkaat Turku Energian asiakkaita ovat sekä suorassa asiakassuhteessa olevat yksityis- ja yhteisöasiakkaat että kaikki konsernin sähkö-, lämpö- ja ulkovalaistusverkon alueella olevat energiapalveluiden loppukäyttäjät. Turku Energian kuluttaja-asiakkaiden mielipiteitä kartoitettiin asiakastyytyväisyystutkimuksella, jossa Turku Energian yrityskuvassa korostuivat luotettavuus, asiantuntemus ja nyt myös uudistuvuus. Turku Energian toimintaan täysin tai hyvin tyytyväisiä asiakkaista oli 57 prosenttia (2015: 61 %). Kehittämiskohteita tutkimusten mukaan olivat laskutus, viestintä ja tiedottaminen, sekä sähkön ja lämmön hinta. Henkilöstö Vuonna 2016 henkilöstön määrä konsernissa oli henkilötyövuosina keskimäärin 288 (287). Vuoden 2016 lopussa henkilöstön määrä oli 280 (284), joista vakituisessa työsuhteessa oli 263 (267). Henkilöstön keski-ikä on vuoden lopussa 48,3 vuotta. Henkilöstölle maksettujen palkkojen kokonaissumma oli 13,2 milj. euroa (13,1 milj. euroa). Vakavia onnettomuuksia ei kertomusvuonna tapahtunut. Jatkuvasti seurattu työtapaturmaindeksi heikkeni edellisvuodesta ollen 20,5 (6,8). KEHITYSTOIMINTA Konsernin kehitystoiminta keskittyy asiakkaille tarjottavien energiatuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, sähköhankinnan riskienhallintaan, toiminnan sisäiseen tehostamiseen sekä tuotanto- ja siirtolaitteistojen tehokkuuden, toimintavarmuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen. OSAKKEET Turun kaupunki omistaa Oy Turku Energia Åbo Energi Ab:n koko osakekannan osaketta. JOHTO Hallitukseen kuuluivat Ulla Achrén, Minna Arve, Pasi Heikkilä, Ilkka Kanerva, Mari- Elina Koivusalo, Jarmo Rosenlöf, Saara Uotila, Timo Kari asti ja hänen jälkeensä alkaen Lauri Kattelus ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä, sekä henkilöstön nimeäminä edustajana Reijo Hakamäki saakka ja sen jälkeen Jukka Lehtinen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jarmo Rosenlöf ja varapuheenjohtajana Ilkka Kanerva. Turku Energian toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri, MBA Timo Honkanen lukien, yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2000 lukien toimineen energianeuvos, diplomi-insinööri Risto Vaittisen jäätyä samanaikaisesti eläkkeelle. Yhtiön toimintaa ohjaa hallituksen hyväksymän konsernihallinnon mukaisesti toimitusjohtajan johdolla johtoryhmä, johon kuuluvat liiketoimintayksiköiden johtajat, konsernipalvelut yksikön johtaja, asiakaspalvelu- ja henkilöstöjohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstön edustaja. RISKIENHALLINTA Riskienhallinnalla pyritään tunnistamaan yhtiön strategiset, toiminnalliset, rahoitukselliset ja perinteiset vahinkoriskit sekä maineriskit. Turku Energia -konserni ottaa toiminnassaan energiatoimialaan, strategiaansa ja tavoitteisiinsa liittyviä riskejä. Riskienhallinnan tavoitteena on näiden riskien ennakoiva ja kokonaisvaltainen hallinta. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät energianhankintaan ja jakeluun. Työtapaturmien välttämiseksi ja yleisen turvallisuustason parantamiseksi toteutettiin vahvistetun koulutussuunnitelman mukaisesti vuonna 2016 valittuja koulutus- ja kehitysohjelmia painopisteenä lakisääteiset koulutukset. Työterveyden ja työturvallisuuden hallinnan pohjana on OHSAS 18001:2007 -standardi. Vuodesta 2015 työtapaturmien kokonaismäärä nousi ollen 19 (11). Ympäristöriskien hallinnan pohjana ovat ISO 14001:2004 -standardin mukaiset ympäristöjärjestelmät sekä ISO 9001:2008 -standardin mukaiset laadunhallinnan työkalut. Turku Energian tietoturvapolitiikka määrittelee tietoturvallisuuden tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot tavoitteena varmistaa tietojen, tietojärjestelmien ja tietoverkkojen turvallinen ja luotettava toiminta sekä estää niiden luvaton käyttö ja tuhoaminen. Lisäksi on varauduttu toiminnan keskeyttäviin tilanteisiin ja tehty suunnitelmat katkoista aiheutuvien vahinkojen minimoimiseksi. ENERGIARISKIEN HALLINTA Energiariskien hallinnan tavoitteena on riskien hallinta ja välttäminen energian hankinnassa ja vastaavasti myynnissä sekä kustannustehokas suojautuminen konsernin tulosta tai kassavirtaa heikentäviltä tekijöiltä. Sähkönmyynnin riskinhallinnan perustana on yhtiön hallituksen hyväksymä sähkönmyynnin riskikäsikirja, jossa kuvataan riskinhallinnan periaatteet raportointikäytäntöineen. Riskikäsikirjaa uudistettiin vuoden 2016 aikana ja yhtiön hallitus hyväksyi sen tammikuussa Sähkömarkkinariskeillä tarkoitetaan Sähkönmyyntiliiketoimintaan vaikuttavia riskitekijöitä, kuten sähkön hankinta- ja myyntihinnan vaihtelu, asiakasprofiiliriski, valuuttariski, volyymiriski, henkilöriski ja vastapuoliriski. Lämmönhankintariskeillä tarkoitetaan Kaukolämpöliiketoimintaan vaikuttavia riskitekijöitä, kuten hankinta- ja hintariskejä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota lämmönhankinnan hajauttamiseen hankintariskien hallitsemiseksi. Lämpöliiketoiminnan riskinhallinnan perustana on hallituksen hyväksymä riskikäsikirja. 7

8 Riskikäsikirjoissa määritellään kummassakin liiketoiminnassa noudatettavat instrumentit, rajaukset ja vastuut. VAHINKORISKIEN HALLINTA JA OIKEUDENKÄYNNIT Turku Energia pyrkii estämään vahingot laadukkaalla toiminnalla ja ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä. Riskit, joita ei voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan, mikäli se on kustannuksiltaan mahdollista. Omaisuuteen, toiminnan keskeyttämiseen ja toiminta- ja tuotevastuisiin jne. liittyvät vahinkoriskit on katettu asianmukaisin vakuutuksin. Merkittäviä vahinkoriskejä ei realisoitunut vuoden 2016 aikana. Merkittäviä oikeudenkäyntejä ei ollut käynnissä vuonna RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on riskien välttäminen ja kustannustehokas suojautuminen konsernin tulosta tai kassavirtaa heikentäviltä tekijöiltä. Rahoitusriskejä hallitaan suojaamalla valuutta- ja korkoriskejä vain sellaisilla rahoitusinstrumenteilla, joiden markkinaarvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata. Konsernin valuuttariski aiheu - tuu osakepääomasta, joka on sijoitettu Svartisen Holding AS:ään, ja toisaalta myös yhtiöstä saatavista osingoista. Valuuttariski liittyy Norjan kruunun ja euron vaihtosuhteeseen. Luottoriskien hallinta on ensisijaisesti liiketoimintojen vastuulla, ja sitä ohjataan luotto-ohjeistuksella. Asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä luotolle pyritään saamaan erillinen vakuus. Turku Energian tilinpäätöshetken myyntisaataviin ei sisälly epävarmoiksi katsottavia eriä. Likviditeetin hallinnassa noudatetaan hyväksyttyjä sijoitustoiminnan periaatteita. Likviditeetin hallintaa varmistaa sitovat luottosopimukset, jotka turvaavat lyhytaikaisen rahoituksen saatavuuden. Likvidien varojen sijoittamiseen ja johdannaissopimuksien tekemiseen liittyviä luottoriskejä minimoidaan sijoitusten laajalla hajautuksella, tehdyt johdannaiskaupat annetaan pääsääntöisesti Nasdaq OMX Clearing Ab:n selvitettäväksi sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten ja energia-alan yhtiöiden kanssa. VOITONJAKOEHDOTUS Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,70 euroa, josta tilikauden voitto on ,29 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 1 200,00 euroa/osake eli yhteensä ,00 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. TILIKAUDEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT Tilinkauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia ei ole ollut. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n vuoden 2017 lopulla valmistuva monipolttoainevoimalaitos tulee lisäämään uusiutuvan energian osuutta sähkön- ja lämmönhankinnassa, sekä parantamaan lämmöntoimituksen varmuutta ja sähkön hankinnan omavaraisuutta nykyisestä. Asiakaskäyttäytymistä tulee ohjaamaan digitalisaatio ja toisaalta myös hajautetut energianhankinnan ratkaisut. Sähköntuotantoinvestoinnit liittyvät jatkossa erityisesti Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeen ja Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimahankkeiden rahoittamiseen. Sähkön ja lämmön kysynnän arvioidaan edelleen kasvavan Turun seudulla hitaasti energiansäästötoimista huolimatta riippuen myös talouden suhdanteista. Lämpötilan vuosittaiset vaihtelut vaikuttavat merkittävästi energian, erityisesti lämmön kysyntään, kuten 2000-luvun tilastot ja viime vuodetkin osoittavat. Lämpötilojen vaihtelu näkyy usein tuloksen laskuna tai nousuna kyseisenä vuonna. Turku Energian Lämpöliiketoiminnan kannattavuuden odotetaan pysyvän edelleen hyvänä. Kaukojäähdytyksen myynnin arvioidaan edelleen kasvavan, mutta sen osuus liikevaihdosta pysyy kuitenkin pienenä. Sähkönmyyntiliiketoiminnan kannattavuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2016 tasolla. Sähkön markkinahinnan arvioidaan pysyvän lähivuodet alhaisella nykytasolla, mitä ennakoi myös tulevien vuosien sähköjohdannaisten hintataso. Sähköntuotantoosuuksien kannattavuutta rasittaa tulevien vuosien sähköjohdannaisten ennakoima alhainen pohjoismainen markkinahinta. Turku Energia Sähköverkot Oy:n liikevaihdon arvioidaan hieman nousevan vuoden 2016 tasosta ja kannattavuuden arvioi daan pysyvän hyvänä. Turku Energia -konsernin liiketoiminnan tuloksen arvioidaan vuonna 2017 olevan vuoden 2016 tasolla. 8 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

9 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Konserniavustus Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisen verovelan muutos Tilikauden voitto ennen vähemmistöosuutta Vähemmistön osuus Tilikauden voitto

10 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN TASE EURO KONSERNI EMOYHTIÖ VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Verkostot Tuotannolliset koneet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet tai osuudet Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset Laskennallinen verosaaminen Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Vähemmistöosuudet Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Laskennallinen verovelka Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahalaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

11 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Liiketoiminta Tulorahoitus Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon Konserniavustus Rahoitustuotot ja -kulut Verot Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos Korottomien lyhytaik velkojen muutos Liiketoiminnan kassavirta Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 1) Käyttöomaisuuden myyntitulot Kassavirta ennen rahoitusta Rahoitus Pitkäaikaisten saamisten muutos Liittymismaksut Pitkäaikaisten velkojen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Osingonjako Laskelman mukainen likvidien varojen muutos Taseen mukainen likvidien varojen muutos

12 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Oy Turku Energia Åbo Energi Ab ja tytäryhtiöt Turku Energia Sähkö verkot Oy ja Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Turun Seudun Energiantuotanto Oy, josta Turku Energia omistaa 39,5 %, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä. Samoin osakkuusyhtiöinä on yhdistelty Svartisen Holding AS, jonka osakepääomasta Turku Energia omistaa 34,74 %, Turku Science Park Oy, josta Turku Energia omistaa 27,56 %, sekä Kolsin Voima Oy, josta Turku Energia omistaa 22,5 %. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan kuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Muuntoero on kirjattu vapaaseen omaan pääomaan. KÄYTTÖOMAISUUS Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon. Käyttöomaisuusvarastot on aktivoitu taseeseen keskimääräiseen hankintahintaan tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan. Suunnitelman mukaiset poistot on tehty tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus on arvostettu keskimääräiseen hankintahintaan tai alempaan jälleenhankintahintaan. VÄLITTÖMÄT VEROT Verot on laskettu suoriteperusteisesti. Kertynyt poistoero on merkitty konsernitaseeseen jaettuna omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä niiden muutos konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Emoyhtiössä ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia eikä verovelkoja. JOHDANNAISET Johdannaiset on hankittu sähkökaupan suojaamistarkoituksessa. 12 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

13 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Liikevaihto Sähkön myynti Sähkön siirto Lämmön myynti Katuvaloverkkopalvelut Muut myyntitulot Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Yhteensä Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Aktivoitavat palkat Yhteensä Eläkemenoihin vuonna 2016 sisältyy 0,921 M (0,987 M ). Kuntien eläkevakuutukselle maksettuja eläkemenoperusteisia maksuja ennen yhtiöittämistä palveluksessa olleesta henkilöstöstä. Vastaavia maksuja sisältyy myös seuraavien vuosien henkilöstökuluihin. Näistä eläkesitoumuksista kunnat vastaavat yhteisvastuullisesti eikä niiden kattamatonta osaa voida selvittää. Tästä syystä näistä eläkesitoumuksista aiheutuvaa vastuuta ei ole esitetty liitetiedoissa eikä taseessa. Johdon ja hallituksen palkat ja palkkiot Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy kunnallisen eläkelain perusteella. Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaiset poistot ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet 5-10 v. Rakennukset ja rakennelmat v. Tuotannolliset koneet ja laitteet v. Verkosto v. Koneet ja laitteet 5-10 v. Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkio Muut palkkiot Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Osinkotuotot Muut korkotuotot Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

14 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkotuotot yhteensä Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä Sijoitusten arvonalentumiset Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalennukset Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä Konserniavustus Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja tilinpäätöksessä tehtyjen poistojen erotus Kertyneestä poistoerosta omaan pääomaan merkitty osuus Tuloverot Tuloverot konserniavustuksesta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennalliset verot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Kertynyt poistoero Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Kertynyt poistoero Maa-alueet Hankintameno Hankintameno Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Lisäykset Hankintameno TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

15 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Kertynyt poistoero Tuotannolliset koneet ja laitteet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys Kertynyt poistoero Verkostot Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys/vähennys Kertynyt poistoero Koneet ja laitteet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron vähennys Kertynyt poistoero Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Keskeneräiset hankinnat Tilikauden aikana valmistunut Lisäykset tilikauden aikana Keskeneräiset hankinnat Tarvikevarastot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat yht Osakkeet konserniyritykset Hankintameno Hankintameno Saamiset saman konsernin yrityksiltä Hankintameno Muutos Hankintameno

16 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Osuudet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno Lisäykset Kurssiero Hankintameno Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Hankintameno Hankintameno Muut osakkeet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Sijoitukset Hankintameno Muutos Hankintameno Muut saamiset Hankintameno Hankintameno Pysyvien vastaavien ja rahoitusomaisuuden sijoitukset Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Konserniyritykset Turku Energia Sähköverkot Oy Omistusosuus 100 % 100 % 100 % 100 % Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Turun Seudun Kaukolämpö Oy Omistusosuus 60,75 % 60,75 % 60,75 % 60,75 % Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Turun Seudun Energiantuotanto Oy Omistusosuus 39,5 % 39,5 % 39,5 % 39,5 % Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Svartisen Holding AS Omistusosuus 34,74 % 34,74 % 34,74 % 34,74 % Kotipaikka Oslo, Norja Oslo, Norja Oslo, Norja Oslo, Norja Turku Science Park Oy Omistusosuus 27,56 % 27,56 % 27,56 % 27,56 % Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Kolsin Voima Oy Omistusosuus 22,5 % 22,5 % 22,5 % 22,5 % Kotipaikka Kokemäki Kokemäki Kokemäki Kokemäki Saamisten erittely Pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verosaaminen Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

17 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Voitto edellisiltä tilikausilta Osingonjako Voitto edellisiltä tilikausilta Muuntoero Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Voitto edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto Yhteensä Laskennallinen verovelka Laskennallinen verovelka tilinpäätössiirroista Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahalaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Laskennalliset verot Muut velat (liittymismaksut) Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahalaitoksilta Joukkovelkakirjalainat Ostovelat Yhteensä Velat saman konsernin yrityksille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Yhteensä Muut velat Siirtovelat Yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lomapalkat Velat saman konsernin yrityksille sisältää konsernitilivelkaa Turun kaupungille Pankkitilin saldo

18 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Annetut vakuudet Takaukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta Takaukset tytäryritysten puolesta Annettu osakepantti Takaukset Svartisen Holding AS:n puolesta Vastuumäärä Annettu osakepantti (yleisvakuus) Takauksen määrä Muut takaukset Omasta puolesta annetut vakuudet Takaukset sähköjohdannaisten kaupankäyntiin Pantatut arvopaperit ja pankkitilit Leasingvuokravastuut Leasingvuokravastuu seur. 12 kk Tullitakaus Annettu urakkatakuu Turun kaupungille Annettu urakkatakuu Salon kaupungille Muut Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä Annetut yrityskiinnitykset Rahalaitoslainat Muut vastuut Emoyhtiö Vuosina emoyhtiö on saanut taseeseen sisältymättömiä sähköliittymismaksuja ,13 euroa ja lämpöliittymismaksuja ,33 euroa. Näihin eriin sisältyy takaisinmaksuvelvollisuus, jonka toteutuminen on epätodennäköistä. Käyvät arvot Nimellismäärät Nimellismäärät Milj Johdannaissopimukset Positiiviset Negatiiviset Nettoarvot Nettoarvot Sähköjohdannaiset Ostosopimukset 3,9-0,4 3,4-7,4 44,8 56,0 Myyntisopimukset 0,2-3,4-3,2 3,6 19,5 21,5 Hiilijohdannaiset 1,3-0,8 0,5-0,8 7,1 9,8 Päästöoikeusjohdannaiset 0,1-0,1 0,0 0,2 1,0 1,3 Tuntiprofiilisopimukset MWh bruttovolyymi Käypien arvojen laskenta perustuu raportointipäivän markkinahintoihin. Tuntiprofiilisopimukset ovat energianeutraaleja OTC-vastapuolten kanssa solmittuja sopimuksia, joiden tarkoitus on suojata yhtiön myymän sähkön tuntitason profiilihintariskiltä. Tilinpäätöksen laadintahetkellä yhtiöllä ei ole tarjolla käytettävissä käyvän laskentaan riittävän tarkkaa arvostusmallia. Turku Energian tekemien profiilisopimusten vuosittain realisoituneet tulokset ovat kuitenkin vaihdelleet välillä +0,5/-0,1 miljoonaa euroa viimeisten neljän vuoden aikana. Johdannaisten erääntyminen 2016 Määrä, Milj. Alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Sähköjohdannaiset 12,8 52,3-65,1 Hiilijohdannaiset 5,9 1,2-7,1 Päästöoikeusjohdannaiset - 1,0-1,0 18 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2016

19 LIITETIEDOT Sähkön hintariskiä suojataan sähköjohdannaissopimuksilla, joista suurin osa on tehty pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nasdaq Commodities:ssa. Suojaustoiminnan päätavoite on vähentää sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta tulokseen. Sähkönmyynnin riskinhallinnan perustana on yhtiön hallituksen vahvistama riskikäsikirja, jossa kuvataan riskinhallinnan periaatteet raportointikäytäntöineen. Johdannaiskaupankäynnin tarkoituksena on suojautua markkinahintariskeiltä ja kaikki johdannaiskaupankäynti liittyy joko sähkön myyntiin asiakkaille tai yhtiön omistamiin sähkön tuotanto-osuuksiin. Johdannaiskaupankäyntiä ei tehdä spekulatiivisessa tarkoituksessa. Sähkön hintasuojauksessa käytetään pääosin Nasdaq-noteerattuja standardoituja johdannaistuotteita systeemihinnalle ja aluehintaerolle. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös kahdenvälisiä OTC-sopimuksia. Päästöoikeusjohdannaiset on hankittu pääosin ICE Futures Europe -johdannaispörssistä (ICE, Intercontinental Exchange). Herkkyysanalyysi Seuraavassa on laskettu sähköjohdannaisten hintaherkkyydet sähköjohdannaissopimuksille positiolle. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissä mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähköjohannaisten noteeraus NASDAQ OMX. Oslo ASA:ssa muuttuisi yhden euron megawattitunnilta per tuote koko ajanjaksolla, jolla Turku Energialla on johdannaisia. +/- 1 EUR/MWh muutos sähköjohdannaisten noteerauksissa, milj. euroa Vaikutus Vaikutus sähköjohdannaisten käypään arvoon +/- 1,6 2,0 Johdannaisinstrumentteihin ja suojaustoimenpiteisiin liittyvät laskentaperiaatteet Johdannaiset ovat pääosin erittäin todennäköisiksi ennakoitujen liiketoimien suojauksia (kassavirran suojaus) eli sähkön myyntiin tai yhtiön omistamiin sähkön tuotanto-osuuksiin kohdistuvia. Suojausten tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti osana jatkuvaa riskienhallintaa eli tehtyjä johdannaissuojauksia verrataan päivitettyihin sähkönmyynti- ja tuotantoennusteisiin. Yhtiö arvioi suojausta aloitettaessa ja sen jälkeen, ovatko suojaustoiminnassa käytettävät johdannaiset tehokkaita kumoamaan suojattavien kassavirtojen (tai käypien arvojen) muutokset. Tilinpäätöksessä johdannaiset esitetään taseen ulkopuolisina vastuina. Käytössä Kohde-etuuden Koronvaihtosopimukset oleva pääoma Päättymispäivä Markkina-arvo arvo Emoyhtiö Konserni on suojautunut pitkäaikaisiin vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvältä korkoriskiltä kiinnittämällä korkokustannuksia kiinteäksi koronvaihto sopimuksin. Koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, sillä niiden ehdot vastaavat nykyisten yhtiön taseessa olevien ja tulevaisuudessa nostettavien muuttuvakorkoisten lainojen ehtoja. Koronvaihtosopimuksia ei ole kirjattu tulosvaikutteisesti. Turku Energialla (sis. TSE) on vuosille viranomaisten myöntämiä päästöoikeuksia CO2 tonnia.näistä vuoden 2016 aikana käytettiin lämmön ja höyryn tuotantoon CO2 tonnia. Päästöoikeuksia säästyi edelliseltä päästökauppakaudelta CO2 tonnia. Vuoden 2016 päästöoikeuksia ostettiin lämmöntuotantoon CO2 tonnia ja sähköntuotantoon CO2 tonnia. Turku Energia omistaa osakkeita ns. mankala-periaatteella toimivissa sähköntuotantoyhtiöissä: Suomen Hyötytuuli Oy, Kolsin Voima Oy sekä Voimaosakeyhtiö SF. Näissä yhtiöissä osakkailla on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vastuu huolehtia omalta omistusosuudeltaan kaikista yhtiöissä syntyvistä kustannuksista. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ssä Turku Energia vastaa omalta osaltaan kustannuksista sähköntuotannon osalta omistusosuutensa suhteessa ja lämmön osalta koko osuudelta niin kauan kuin se on vuokrannut lämpöverkot Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungeilta. Turku Energian hallitus antoi sitoumuksen Voimaosakeyhtiö SF:lle osallistua omistusosuuksiensa suhteessa Fennovoiman ydinvoimalan rahoittamiseen vuosina milj. eurolla. Tilikauden aikana rahoittamiseen osallistuttiin 2,3 milj. eurolla. Kokonaissijoitus tilikauden lopussa on 8,8 milj. euroa. KONSERNI EMOYHTIÖ Vuokravastuut 74,85 M 81,17 M 61,97 M 67,73 M Konserni Euroopan unionin arseenidirektiivistä 552/2009 johtuen verkkoyhtiöllä on pylväiden käsittelyvastuu. Vanhat pylväät katsotaan ongelmajätteeksi ja ne pitää hävittää ongelmajätelaitoksissa. Käsittelyn oletetaan maksavan 140 euroa / t. 19