HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2017

2 Sisällys HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Vuosi 2017 lyhyesti 3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta Konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelma 9 Konsernin ja emoyhtiön tase 10 Konsernin ja emoyhtiön rahoituslaskelma 11 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 12 Liitetiedot 13 Konsernin tunnusluvut 20 Tunnuslukujen laskentakaavat 20 Muiden sähköliiketoimintojen ja Turku Energia Sähköverkot Oy:n tuloslaskelma 21 Muiden sähköliiketoimintojen ja Turku Energia Sähköverkot Oy:n tase 22 Toimintakertomukset ja tilinpäätöksen allekirjoitus 23 Tilintarkastuskertomus 24 2 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017

3 Katsaus Turku Energian vuoteen 2017 Konsernin tulos edellisvuoden tasolla Monipolttoainevoimalaitoksen valmistumisen myötä uusiutuvien määrä kasvaa Edellisvuotta lämpimämmät talvikuukaudet vaikuttivat energian kysyntään vuonna Sähkönkulutus laski Turussa 1,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Turku Energian liikevaihto ja liiketulos säilyivät edellisvuoden tasolla. Yhtiö uudisti strategiansa vuoden 2017 aikana. Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos valmistui aikataulussaan. Laitos lisää merkittävästi uusiutuvien polttoaineiden osuutta Turku Energian myymästä kaukolämmöstä ja sähköstä. Sähkön ja lämmön toimitusvarmuus oli ennätystasolla. Turku Energia -konsernin liikevaihto oli 255,0 milj. euroa (2016: 255,8 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 17,8 milj. euroa (17,8 milj. euroa). Konsernin varsinaiset investoinnit olivat 23,8 milj. euroa (15,6 milj. euroa) ja ne kohdistuivat verkostojen siirtokyvyn sekä sähkö- ja lämpöverkostojen toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen sekä Artukaisiin rakennettavaan uuteen höyrylaitokseen. Lisäksi konserni sijoitti osakkuusyhtiöiden voimalaitososuuksiin pitkäaikaisena sijoituksena 3,3 milj. euroa. Sähköä siirrettiin oman verkkoalueen asiakkaille 1480 GWh (2016: 1497 GWh) ja muille verkonhaltijoille 519 GWh (498 GWh). Käyttöpaikkojen määrä kasvoi noin 2,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön toimitusvarmuus oli vuonna 2017 erinomainen. Siirtoasiakasta kohden laskettu keskeytysaika oli ensimmäistä kertaa alle 9 minuuttia. Sähkön siirtohinnat ovat Turussa edelleen valtakunnallisessa vertailussa edullisimpien joukossa. Kaukolämpöä myytiin 1927 gigawattituntia (1970 GWh). Myydyn lämmön määrään vaikutti edellisvuotta lämpimämpi talvi. Kaukolämmön perustuotanto tuotettiin Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitoksilla, Orikedon biolämpökeskuksessa ja Kakolan lämpöpumpuilla. Uusiutuvalla energialla tuotettiin 34 prosenttia (2016: 28 %) hankitusta lämmöstä. Lämmön toimitusvarmuus säilyi erittäin hyvällä tasolla ollen keskimäärin 43 minuuttia asiakasta kohden laskettuna (2016: 1 h 18 min). Kaukolämmön hinnoittelurakenteen muutosta valmisteltiin. Uusi hinnoittelurakenne astui voimaan maaliskuussa Sähköntuotantoa rasitti edelleen sähkön alhainen markkinahinta. Turku Energian sähköntuotanto-osuudet muodostuvat osakkuusyhtiöiden vesi- ja tuulisähkön sekä yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon osuuksista. Turku Energia hankki myymänsä sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Pool Spotista. Turku Energian palvelutuotannossa keskityttiin strategian mukaisesti Turku Energia -konsernin sähkönsiirtoprosessien tukemiseen sekä katu- ja liikennevaloihin liittyvien infrastruktuuripalveluiden tarjoamiseen. Henkilöstön määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 286 henkilöä (2016: 287). Asiakastyytyväisyyttä mitattiin kuluttaja-asiakkaiden osalta vuoden aikana kerran. Turku Energian toimintaan täysin tai hyvin tyytyväisiä oli 71 prosenttia (59 %) asiakkaista. NÄKYMÄT TULEVAISUUTEEN Turku Energia -konsernin liiketoiminnan tuloksen arvioidaan edelleen olevan hyvällä tasolla vuonna Sähkön ja lämmön kysynnän arvioidaan Turun seudulla edelleen kasvavan hitaasti talouden suhdanteista riippuen. Lämpötilan vuosittaiset vaihtelut vaikuttavat merkittävästi energian, erityisesti lämmön kysyntään. Sähkön markkinahinnan arvioidaan edelleen pysyvän lähivuodet alhaisella nykytasolla. Sähköntuotanto-osuuksien kannattavuutta rasittaa tulevien vuosien sähköjohdannaisten ennakoima alhainen pohjoismainen markkinahinta. Uusiutuvien energianlähteiden osuuden Turku Energian myymästä sähköstä ja lämmöstä odotetaan nousevan yli 50 prosenttiin vuoden 2018 aikana Naantalin uuden monipolttoainevoimalaitoksen myötä. 3

4 Tunnusluvut 2017 Liikevaihto (milj. euro) Liikevoitto (milj. euro) Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (milj. euro) 10,8 17,8 17,8 17,2 269,0 254,4 239,6 255,8 255,0 26,8 23,1 33,2 29,2 26,2 27, Taseen loppusumma (milj. euro) 282,4 315,3 339,8 360,9 Oman pääoman tuotto-% (ROE) Bruttoinvestoinnit (milj. euro) 261,5 24,9 22,0 17,1 10,3 23,8 15,7 16,2 13,4 14,6 15, Gearing (%) 59,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 23,5 38,5 45,0 20,2 Henkilöstö keskimäärin 13,4 16,4 9,2 12,9 13, TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017

5 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2017 MARKKINAKATSAUS Energiankäyttöön Suomessa vaikuttaa merkittävästi säätila. Vuosi 2017 oli pitkän aikavälin keskivertoa lämpimämpi, talvikuukaudet jäivät etelässä leudoiksi, mutta kesäkuukaudet viileiksi. Suomen talouden elpyminen näkyy jo toista vuotta lisääntyneenä sähkönkulutuksena. Energia-alaa edustavan Energiateollisuus ry:n (ET) mukaan vuonna 2017 teollisuuden sähkönkäyttö nousi 1,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava nousu oli 1,5 prosenttia. Turussa uudisrakentaminen vilkastui, mutta sähkönkulutus kuitenkin laski 1,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna johtuen lämpimämmästä säästä. Energiantuotantoon käytettävistä polttoaineista kivihiilen hinta oli edelleen nousussa erityisesti toukokuusta 2017 alkaen. Syynä oli erityisesti vahvana jatkunut Aasian hiilen kysyntä. Myös raakaöljyn hinta oli nousussa yhdessä selvästi vilkastuneen maailmantalouden kanssa. Kotimaisten polttoaineiden, metsähakkeen ja turpeen, hinnoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2017 aikana. Sähkön aluehintaero Suomen hintaalueen ja pohjoismaisen sähköpörssin spot-keskihinnan välillä vaihteli vuoden aikana pitkälti käytettävissä olevien sähkön rajasiirtoyhteyksien kapasiteetin vaihteluiden, ydinvoimahuoltojen sekä osin myös tuulituotannon vaihteluiden myötä. Vuoden aikana Suomen aluehinta oli keskimäärin 3,8 euroa/mwh pohjoismaista keskihintaa korkeammalla tasolla. Toteutunut aluehintaero oli noin 1,7 euroa/mwh edellisvuotta alempi. Sähkön keskimääräinen hinta Suomen hinta-alueella vuonna 2017 oli 33,2 euroa/mwh, mikä oli 0,8 euroa/mwh edellisvuotta korkeammalla tasolla. Pohjoismaisen ja Suomen hinta-alueen johdannaishintakehitykseen vaikuttivat hiililauhteen rajakustannuskehitys eli erityisesti kivihiilen sekä päästöoikeuden hintojen nousu sekä Keski-Euroopan hintojen, erityisesti Saksan tukkumarkkinahintojen muutokset. Alkusyksystä pidempiä johdannaishintoja nostivat jyrkästi Saksan vaaleihin liittyneet odotukset Saksan ruskohiilivoimakapasiteetin nopeahkosta alasajosta seuraavan hallituksen toimesta. Myös Ranskan talven ydinvoimakapasiteettiin liittyvät huolet olivat pinnalla. Ydinvoimahuolten hälvettyä sekä Saksan mutkistuneiden ja pitkittyneiden hallitusneuvotteluiden myötä pidempien vuosituotteiden hinnat olivat kuitenkin laskussa marraskuusta lukien. Pohjoismaisia hintoja painoi myös hydrobalanssin selvä paraneminen loppuvuoden sateiden myötä. Vuoden aikana pohjoismainen vesitilanne parani yli 16 TWh. Turku Energia hankki myymänsä sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Pool Spotista. Turku Energian tuotanto-osuuksista saatu sähkö myytiin pohjoismaiseen sähköpörssiin. TULOSKEHITYS Konsernin liikevaihto oli 255,0 milj. euroa (255,8 milj. euroa). Suunnitelmapoistoja kirjattiin 10,8 milj. euroa (10,3 milj. euroa). Liikevoitto oli 17,8 milj. euroa (17,8 milj. euroa). Voitto ennen veroja oli 27,6 milj. euroa (26,2 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 24,1 milj. euroa (22,7 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 13,5 prosenttia (12,9 %). Osakkuusyhtiöiden maksamat osingot lisäsivät emoyhtiön rahoitustuottoja 8,8 milj. eurolla (7,5 milj. eurolla). Lämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 145,4 milj. euroa (139,0 milj. euroa), ja muiden sähköliiketoimintojen liikevaihto oli 71,2 milj. euroa (79,7 milj. euroa). Turku Energia Sähköverkot Oy:n liikevaihto oli 36,1 milj. euroa (34,5 milj. euroa). Emoyhtiön liikevaihto oli 229,0 milj. euroa (232,2 milj. euroa). Liikevoitto oli 8,5 milj. euroa (9,7 milj. euroa). Voitto ennen tilin päätössiirtoja ja veroja oli 15,8 milj. euroa (15,9 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 21,9 milj. euroa (17,7 milj. euroa). KONSERNIN INVESTOINNIT Varsinaiset investoinnit olivat 23,8 milj. euroa (15,6 milj. euroa). Investoinnit kohdistuivat pääosin verkostojen siirtokyvyn sekä toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Lämpöliiketoiminnan investoinnit kohdistuivat lämpöverkostojen laajentamiseen ja laitteistohankintoihin sekä Artukaisten uuteen höyryntuotantolaitokseen. Investoinnit olivat yhteensä 15,1 milj. euroa (5,1 milj. euroa). Sähköverkkoyhtiön investoinnit kohdistuivat sähköverkostojen siirtokyvyn ja toimitusvarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Investoinnit olivat yhteensä 7,6 milj. euroa (9,1 milj. euroa). Lisäksi Voimaosakeyhtiö SF:ään sijoitettiin 2,4 milj. euroa ja Suomen Hyötytuuli Oy:öön 0,9 milj. euroa pitkäaikaisina sijoituksina. KONSERNIN RAHOITUS Konsernin rahoitusasema säilyi hyvänä. Korolliset velat olivat vuoden lopussa 111,8 milj. euroa (87,0 milj. euroa). Velkoja lyhennettiin tilikauden aikana 0,2 milj. eurolla ja uutta lainaa nostettiin 30,0 milj. euroa. Vieraan pääoman korkokulut olivat 3,8 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Aloittavan taseen loppusumma oli 339,8 milj. euroa ja tilinpäätöshetkellä tase oli 360,9 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 42,1 prosenttia (42,9 %). Tunnuslukua laskettaessa poistoero on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 5

6 KONSERNIRAKENNE JA LIIKETOIMINNAT Turku Energia -konsernin emoyhtiö on Oy Turku Energia Åbo Energi Ab. Turku Energia -konserni on organisoitu liiketoimintaperusteisesti. Energialiiketoimintaa harjoittavat lämpö- ja sähkönmyyntiyksiköt. Sähkön siirtoliiketoimintaa harjoittaa tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy (omistusosuus 100 %). Turku Energia keskittyy energiantuotantoliiketoiminnan kehittämiseen pääosin osakkuusyhtiöidensä kautta. Urakointipalvelut-yksikkö harjoittaa palveluliiketoimintaa pääasiakkaanaan Turku Energia Sähköverkot Oy. Konsernin yhteisen asiakaspalvelun tuottaa asiakaspalveluyksikkö. Konsernin ja liiketoimintojen tarvitsemat liiketoiminnan tukipalvelut tuotetaan konsernipalvelut-yksikössä. Turku Energian tytäryritykset ja muut omistukset Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muina osakkaina ovat Fortum Power and Heat Oy sekä Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit. Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE, 39,5 %) toimittaa osakkailleen lämpöä, höyryä ja sähköä. Yhtiön muut osakkaat ovat Fortum Power and Heat Oy sekä Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit. Svartisen Holding A/S (34,74 %) omistaa vesivoimalaitososuutta hallitsevan norjalaisen Eastern Norge Svartisen AS:n koko osakekannan. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) tuottaa tuulisähköä Porin Reposaareen ja Tahkoluotoon sekä Raaheen rakennetuissa tuulivoimalaitoksissa. Kolsin Voima Oy:stä omistusosuus on 22,5 %. Muut osakkaat yhtiössä ovat Vantaan Energia Oy (22,5 %), Oulun Energia Oy (22,5 %), Pori Energia Oy (22,5 %) ja Oulun Seudun Sähkö (10,0 %). Omistusosuus Voimaosakeyhtiö SF:stä on 3,73 %. Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoima Oy:stä 66 %. Fennovoima Oy rakennuttaa ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Turku Energia on antanut sitoumuksensa osallistua hankkeeseen 41 milj. eurolla vuosina Lisäksi Turku Energia on sitoutunut vastaamaan voimalaitoksen kiinteistä ja muuttuvista kuluista omistuksensa suhteessa. Turku Energia luopui Liikennevirta Oy:n (12,9 %) omistuksesta lokakuussa Turku Energia jatkaa sähköisen liikenteen palveluiden kehittämistä Turun seudulla yhteistyösopimuksin mm. Liikennevirta Oy:n kanssa. Turku Science Park Oy (27,56 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turun kaupunkikonsernin ohjauksessa. LIIKETOIMINTAKATSAUKSET Sähkönmyyntiliiketoiminta Sähkönmyyntiliiketoiminnassa keskityttiin liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen ja riskienhallinnan kehittämiseen. Asiakastyytyväisyys säilyi korkealla tasolla niin yritys- kuin kuluttaja-asiakkaissa. Tukkumarkkinoiden hintataso oli hieman edellisvuotta korkeampi. Sähkönsiirto, Turku Energia Sähköverkot Oy Sähköä jaettiin oman verkkoalueen asiakkaille 1480 GWh:a (1497 GWh). Käyttöpaikkojen määrä kasvoi 2,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkönjakelun laatu pysyi erittäin hyvällä tasolla. Turku Energia Sähköverkot Oy:n siirtohinnat ovat edelleen valtakunnallisessa vertailussa edullisimpien joukossa. Lämpöliiketoiminta Kaukolämmön myyntimäärä oli 1927 GWh:ta (1970 GWh). Lasku johtui edellisvuotta lämpimämmistä talvikuukausista. Pääosa kaukolämmöstä hankittiin Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä Naantalin voimalaitokselta, Orikedon biolaitokselta ja Kakolan lämpöpumpuista. Kotimaisella puupolttoaineella, kaatopaikkakaasulla, lämmön talteenotolla sekä muulla uusiutuvalla energialla tuotettiin 34 prosenttia (28 %) hankitusta lämmöstä. Kaukojäähdytystä ja höyryä toimitettiin suunnitellusti. Turku Energian lämmön ja jäähdytyksen toimitusvarmuus asiakkaille oli vuonna 2017 erittäin hyvällä tasolla. Energiantuotanto Sähkön ja lämmön perustuotanto tuotetaan Turku Energian osakkuusyhtiöiden tuotantolaitoksissa. Tuotanto-osuuksista saatu sähkö myytiin pohjoismaiseen sähköpörssiin Nord Pool Spotiin, josta Turku Energia myös hankki myymänsä sähkön. Vikatilanteissa ja talvipakkasilla Turku Energia käyttää lämmöntuotannossa omia huipputeho- ja varalaitoksia. Osakkuusyhtiöistä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä hankitaan valtaosa alueella tarvittavasta lämmöstä. TSE:n uusi biopolttoaineita hyödyntävä monipolttoainevoimalaitos valmistui ja vihittiin käyttöön joulukuussa Naantalissa. Laitos tuottaa sekä kaukolämpöä että sähköä. Sähköntuotanto-osuuksia on lisäksi Suomessa Kokemäenjoessa ja Kymijoessa Kolsin Voima Oy:n kautta sekä Norjassa Svartisen Holdin A/S:n kautta. Lisäksi tuulivoimaosuuksia on Suomen Hyötytuuli Oy:n kautta Porin ja Raahen seudulla. Lisäksi Turku Energia ostaa tai hankkii sähköä muilta tuuli- ja vesivoimatuottajilta kahdenvälisin sopimuksin. Sähköntuotantomäärät olivat suunnitellulla tasolla, mutta alhainen sähkön markkinahintataso vaikutti sähköntuotannon kannattavuuteen. Palveluliiketoiminta Toiminnallinen tehokkuus ja kilpailukyky paranivat urakointipalvelut-yksikössä vuonna Palvelutuotannossa keskityttiin strategian mukaisesti Turku Energia -konsernin sähkönsiirtoprosessien tukemiseen sekä katu- ja liikennevaloihin liittyvien infrastruktuuripalveluiden tarjoamiseen. Yksikön suurimmat asiakkaat olivat Turku Energia Sähkö verkot Oy ja Turun kaupunki. YRITYSVASTUU Turku Energialle on vahvistettu vastuullisen yritystoiminnan periaatteet sekä sponsorointiperiaatteet, joiden päämääränä on avoimuus ja toiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Turku Energian hyvän liiketavan periaatteet kirjattiin ja otettiin käyttöön alkuvuonna Vastuullinen yritystoiminta kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöä koskevan vastuun, ja niiden toteutumista seurataan Turku Energian toimintajärjestelmän puitteissa. Sertifioitu toimintajärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001) auditoitiin kerran ulkoisesti ja sisäisesti kaksi kertaa. Yhteistyökumppaneiden vastuullisuutta arvioitiin osana jatkuvaa toimintaa. Turku Energian vastuullisesta toiminnasta kerrotaan yksi- 6 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017

7 tyiskohtaisemmin vuosikertomuksessa ja vastuullisuusraportissa. Ympäristötavoitteet Vuonna 2017 laadittiin uusi ympäristöohjelma vuosille Turku Energian ympäristöpäämäärät ovat uusiutuvan energian osuuden lisääminen, päästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden edistäminen ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Ohjelma sisältää 46 toimenpidettä ympäristön hyväksi. Osakkuusyhtiö Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n kautta Turku Energia on vaikuttamassa siihen, että Turun seudulla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa uusimpia tekniikoita hyväksikäyttäen. TSE:n loppuvuodesta 2017 valmistunut monipolttoainevoimalaitos korvaa Naantalin hiilivoim alaitosyksiköiden tuotantoa kaukolämmön päätuotantolaitoksena. Vuoden 2017 aikana aloitettiin Artukaisten uuden höyryntuotantolaitoksen rakennustyöt. Uusi metsähaketta polttoaineenaan käyttävä höyryntuotantolaitos tulee valmistuessaan vähentämään raskaan polttoöljyn käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä Turku Energian tuotannossa. Laitos valmistuu syksyllä Turku Energia on sitoutunut energiaalan energiatehokkuuden jatkosopimukseen vuosille , jossa tehostetaan omaa energiankäyttöä energian jakelussa ja tuotannossa. Tavoitteena on säästää omasta energiankäytöstä kuusi prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Sopimuksessa Turku Energia on sitoutunut myös kehittämään asiakkailleen uusia innovatiivisia energiapalveluita ja energiatehokkuustoimia. Ympäristöasioita esitellään yksityiskohtaisemmin konsernin vuosikertomuksessa ja vastuullisuusraportissa. Asiakkaat Turku Energian asiakkaita ovat sekä suorassa asiakassuhteessa olevat yksityis- ja yhteisöasiakkaat että kaikki konsernin sähkö-, lämpö- ja ulkovalaistusverkon alueella olevat energiapalveluiden loppukäyttäjät. Turku Energian kuluttaja-asiakkaiden mielipiteitä kartoitettiin asiakastyytyväisyystutkimuksella. Turku Energian toimintaan täysin tai hyvin tyytyväisiä asiakkaista oli 71 prosenttia (59 %). Strategisia vahvuusalueita olivat asiakasviestintä ja tiedottaminen, laskutus sekä sähkön jakelu. Kehittämiskohteita tutkimusten mukaan olivat sähkön tuotantotavan ympäristöystävällisyys ja sähkön hinnoitteluperusteiden selkeys sekä sähkön hinta. Henkilöstö Vuonna 2017 henkilöstön määrä konsernissa oli henkilötyövuosina keskimäärin 278 (279). Vuoden 2017 lopussa henkilöstön määrä oli 286 (287), joista vakituisessa työsuhteessa oli 260 (263). Henkilöstön keski-ikä on vuoden lopussa 47,9 vuotta. Henkilöstölle maksettujen palkkojen kokonaissumma oli 13,4 milj. euroa (13,2 milj. euroa). KEHITYSTOIMINTA Konsernin kehitystoiminta keskittyy asiakkaille tarjottavien energiatuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, sähkönhankinnan riskienhallintaan, toiminnan sisäiseen tehostamiseen sekä tuotanto- ja siirtolaitteistojen tehokkuuden, toimintavarmuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen. OSAKKEET Turun kaupunki omistaa Oy Turku Energia Åbo Energi Ab:n koko osakekannan osaketta. JOHTO Hallitukseen kuuluivat Ulla Achrén, Minna Arve ( asti), Pasi Heikkilä, Ilkka Kanerva, Lauri Kattelus, Mari-Elina Koivusalo, Jarmo Rosenlöf, Saara Uotila ( asti) ja lukien Katri Sarlund. Henkilöstön nimeämänä edustajana hallituksessa toimi Jukka Lehtinen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jarmo Rosenlöf ja varapuheenjohtajana Ilkka Kanerva. Turku Energian toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri, MBA Timo Honkanen. Yhtiön toimintaa ohjaa hallituksen hyväksymän konsernihallinnon mukaisesti toimitusjohtajan johdolla johtoryhmä, johon kuuluvat liiketoimintayksiköiden johtajat, konsernipalvelut-yksikön johtaja, asiakaspalvelu- ja henkilöstöjohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstön edustaja. RISKIENHALLINTA Riskienhallinnalla pyritään tunnistamaan yhtiön strategiset, toiminnalliset, rahoitukselliset ja perinteiset vahinkoriskit sekä maineriskit. Turku Energia -konserni ottaa toiminnassaan energiatoimialaan, strategiaansa ja tavoitteisiinsa liittyviä riskejä. Riskienhallinnan tavoitteena on näiden riskien ennakoiva ja kokonaisvaltainen hallinta. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät energianhankintaan ja jakeluun. Työtapaturmien välttämiseksi ja yleisen turvallisuustason parantamiseksi toteutettiin vahvistetun koulutussuunnitelman mukaisesti vuonna 2017 valittuja koulutus- ja kehitysohjelmia painopisteenä lakisääteiset koulutukset. Työterveyden ja työturvallisuuden hallinnan pohjana on OHSAS 18001:2007 -standardi. Työtapaturmien kokonaismäärä nousi ollen 26 (19), mutta työtapaturmaindeksi parani edellisvuodesta ollen 18,4 (20,5). Vuoden aikana sattui yksi vakavaksi laskettava työtapaturma. Ympäristöriskien hallinnan pohjana ovat ISO 14001:2004 -standardin mukaiset ympäristöjärjestelmät sekä ISO 9001:2008 -standardin mukaiset laadunhallinnan työkalut. Turku Energian kyberturvallisuusstrategia ja tietoturvapolitiikka päivitettiin vuoden 2017 aikana. Lisäksi on varauduttu toiminnan keskeyttäviin tilanteisiin ja tehty suunnitelmat energianjakelun katkoista aiheutuvien vahinkojen minimoimiseksi. ENERGIARISKIEN HALLINTA Energiariskien hallinnan tavoitteena on riskien hallinta ja riskien välttäminen energian hankinnassa ja vastaavasti myynnissä sekä kustannustehokas suojautuminen konsernin tulosta tai kassavirtaa heikentäviltä tekijöiltä. Sähkönmyynnin riskienhallinnan perustana on yhtiön hallituksen hyväksymä sähkönmyynnin riskikäsikirja, jossa kuvataan riskienhallinnan periaatteet raportointikäytäntöineen. Sähkömarkkinariskeillä tarkoitetaan Sähkönmyynti-liiketoimintaan vaikuttavia riskitekijöitä, kuten sähkön hankinta- ja myyntihinnan vaihtelu, asiakasprofiiliriski, volyymiriski, henkilöriski ja vastapuoliriski. Lämmönhankintariskeillä tarkoitetaan kaukolämpöliiketoimintaan vaikuttavia riskitekijöitä, kuten hankinta- ja hintariskejä. Erityisesti on kiinnitetty huomiota lämmönhankinnan hajauttamiseen hankintariski- 7

8 en hallitsemiseksi. Lämpöliiketoiminnan riskienhallinnan perustana on hallituksen hyväksymä riskikäsikirja. Riskikäsikirjoissa määritellään kummassakin liiketoiminnassa noudatettavat instrumentit, rajaukset ja vastuut. VAHINKORISKIEN HALLINTA JA OIKEUDENKÄYNNIT Turku Energia pyrkii estämään vahingot laadukkaalla toiminnalla ja ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä. Riskit, joita ei voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan, mikäli se on kustannuksiltaan mahdollista. Omaisuuteen, toiminnan keskeyttämiseen ja toiminta- ja tuotevastuisiin jne. liittyvät vahinkoriskit on katettu asianmukaisin vakuutuksin. Syksyllä 2017 markkinaoikeuteen valitettiin Turku Energian hankintapäätöksestä koskien Artukaisten höyryputkiston maanrakennus- ja putkitöitä. Markkinaoikeus antoi päätöksensä tammikuun lopussa Päätöksen mukaan valitus jätetään tutkimatta. Merkittäviä oikeudenkäyntejä vuonna 2017 ei ollut vireillä. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on riskien välttäminen ja kustannustehokas suojautuminen konsernin tulosta tai kassavirtaa heikentäviltä tekijöiltä. Korkoriskejä hallitaan vain sellaisilla rahoitusinstrumenteilla, joiden markkinaarvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata. Luottoriskien hallinta on ensisijaisesti liiketoimintojen vastuulla, ja sitä ohjataan luotto-ohjeistuksella. Asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä luotolle pyritään saamaan erillinen vakuus. Turku Energian tilinpäätöshetken myyntisaataviin ei sisälly epävarmoiksi katsottavia eriä. Likviditeetin hallinnassa noudatetaan hyväksyttyjä sijoitustoiminnan periaatteita. Likviditeetin hallintaa varmistaa sitovat luottosopimukset, jotka turvaavat lyhytaikaisen rahoituksen saatavuuden. Likvidien varojen sijoittamiseen ja johdannaissopimuksien tekemiseen liittyviä luottoriskejä minimoidaan sijoitusten laajalla hajautuksella, tehdyt johdannaiskaupat annetaan pääsääntöisesti Nasdaq Clearing Ab:n selvitettäväksi sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten ja energia-alan yhtiöiden kanssa. VOITONJAKOEHDOTUS Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,50 euroa, josta tilikauden voitto on ,80 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 1 200,00 euroa/osake eli yhteensä ,00 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. TILIKAUDEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT Tilinkauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia ei ole ollut. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Turku Energia -konsernin strategia uudistettiin vuonna Toimintaympäristön ja asiakkaiden arjen muutokset sekä alhainen sähkön hintataso edellyttävät uusiutumista ja muutosvalmiuden kasvattamista sekä liiketoiminnan kustannustehokasta kehittämistä. Strategian toimenpideohjelmaan kirjatut toimenpiteet käynnistetään suurelta osin vuoden 2018 aikana. Toimenpideohjelman painopisteinä ovat asiakastyytyväisyyden kehittäminen, uudistuminen, ympäristötavoitteiden toteuttaminen sekä liiketoiminnan kasvattaminen ja tehokkuuden parantaminen. Uusiutuvien energianlähteiden osuuden Turku Energian sähkön ja lämmön hankinnassa odotetaan nousevan yli 50 prosenttiin vuoden 2018 aikana. Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) uusi voimalaitos Naantaliin valmistui vuoden 2017 lopulla. Laitos lisää merkittävästi uusiutuvan energian osuutta sähkön ja lämmön hankinnassa. TSE teki syksyllä 2017 päätöksen biopolttoaineen kuljetinjärjestelmään investoimisesta. Järjestelmä mahdollistaa biopolttoaineiden määrän lisäämisen monipolttoainevoimalaitoksella prosenttiin vuoden 2019 aikana. Investoinnin myötä uusiutuvien osuus Turku Energian kaukolämmön ja sähkön tuotannossa kasvaa edelleen. Myös Artukaisiin syksyllä 2018 valmistuva uusi höyryntuotantolaitos lisää uusiutuvien energianlähteiden määrää, kun raskasta polttoöljyä korvataan metsähakkeella. TSE:n Naantalin voimalaitoksen hiiltä käyttävien vanhimpien voimalaitosyksiköiden sulkemiseen lähivuosien aikana valmistaudutaan. Sähkön ja kaukolämmön sekä kaukojäähdytyksen kysynnän arvioidaan kasvavan Turun seudulla hitaasti talouden suhdanteista riippuen. Lämpötilan vuosittaiset vaihtelut vaikuttavat merkittävästi energian, erityisesti lämmön kysyntään. Sähkön markkinahinnan arvioidaan pysyvän lähivuodet alhaisella nykytasolla, mitä ennakoi myös tulevien vuosien sähköjohdannaisten hintataso. Sähköntuotantoosuuksien kannattavuutta rasittaa tulevien vuosien sähköjohdannaisten ennakoima alhainen pohjoismainen markkinahinta. Kaukolämmön uusi hinnoittelurakenne otetaan käyttöön maaliskuussa Hinnoittelurakenne uudistettiin vastaamaan uudistuvaa tuotantorakennetta sekä todellisia tuotantokustannuksia. Uuden kausihinnoitteluun perustuvan hinnoittelurakenteen tavoitteena on myös kannustaa asiakkaita energiatehokkuuteen ja kiinnittämään huomiota kulutuksen tehohuippuihin. Vuoden 2018 aikana pyritään tekemään ratkaisu Turku Energia -konsernin tulevista toimitiloista. Turku Energia -konsernin liiketoiminnan tuloksen arvioidaan vuonna 2018 olevan edelleen hyvällä tasolla. 8 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017

9 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Konserniavustus Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisen verovelan muutos Tilikauden voitto ennen vähemmistöosuutta Vähemmistön osuus Tilikauden voitto

10 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN TASE EURO KONSERNI EMOYHTIÖ VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Verkostot Tuotannolliset koneet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet tai osuudet Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset Laskennallinen verosaaminen Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Vähemmistöosuudet Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Laskennallinen verovelka Muut velat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahalaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017

11 KONSERNIN JA EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Liiketoiminta Tulorahoitus Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon Konserniavustus Rahoitustuotot ja -kulut Verot Muut oikaisut Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos Liiketoiminnan kassavirta Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Kassavirta ennen rahoitusta Rahoitus Pitkäaikaisten saamisten muutos Liittymismaksut Pitkäaikaisten velkojen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Osingonjako Laskelman mukainen likvidien varojen muutos Taseen mukainen likvidien varojen muutos

12 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Oy Turku Energia Åbo Energi Ab ja tytäryhtiöt Turku Energia Sähkö verkot Oy ja Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Turun Seudun Energiantuotanto Oy, josta Turku Energia omistaa 39,5 %, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä. Samoin osakkuusyhtiöinä on yhdistelty Svartisen Holding AS, jonka osakepääomasta Turku Energia omistaa 34,74 %, Turku Science Park Oy, josta Turku Energia omistaa 27,56 %, sekä Kolsin Voima Oy, josta Turku Energia omistaa 22,5 %. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan kuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. KÄYTTÖOMAISUUS Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon. Käyttöomaisuusvarastot on aktivoitu taseeseen keskimääräiseen hankintahintaan tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan. Suunnitelman mukaiset poistot on tehty tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus on arvostettu keskimääräiseen hankintahintaan tai alempaan jälleenhankintahintaan. VÄLITTÖMÄT VEROT Verot on laskettu suoriteperusteisesti. Kertynyt poistoero on merkitty konsernitaseeseen jaettuna omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä niiden muutos konserni tuloslaskelmassa laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Emoyhtiössä ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia eikä verovelkoja. JOHDANNAISET Johdannaiset on hankittu sähkökaupan suojaamistarkoituksessa. 12 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017

13 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Liikevaihto Sähkön myynti Sähkön siirto Lämmön myynti Katuvaloverkkopalvelut Muut myyntitulot Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut Yhteensä Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Aktivoitavat palkat Yhteensä Eläkemenoihin vuonna 2017 sisältyy 0,654 M (0,921 M ) Kuntien eläkevakuutukselle maksettuja eläkemenoperusteisia maksuja ennen yhtiöittämistä palveluksessa olleesta henkilöstöstä. Vastaavia maksuja sisältyy myös seuraavien vuosien henkilöstökuluihin. Näistä eläkesitoumuksista kunnat vastaavat yhteisvastuullisesti eikä niiden kattamatonta osaa voida selvittää. Tästä syystä näistä eläkesitoumuksista aiheutuvaa vastuuta ei ole esitetty liitetiedoissa eikä taseessa. Johdon ja hallituksen palkat ja palkkiot Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy kunnallisen eläkelain perusteella. Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaiset poistot ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet 5 10 v. Rakennukset ja rakennelmat v. Tuotannolliset koneet ja laitteet v. Verkosto v. Koneet ja laitteet 5 10 v. Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkio Muut palkkiot Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Osinkotuotot Muut korkotuotot Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

14 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä Muut korko- ja rahoitustuotot muilta Korko- ja rahoitustuotot yhteensä Sijoitusten arvonalentumiset Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalennukset Korkokulut saman konsernin yrityksille Korkokulut muille Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä Konserniavustus Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja tilinpäätöksessä tehtyjen poistojen erotus Kertyneestä poistoerosta omaan pääomaan merkitty osuus Tuloverot Tuloverot konserniavustuksesta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennalliset verot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys/vähennys Kertynyt poistoero Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys/vähennys Kertynyt poistoero Maa-alueet Hankintameno Hankintameno Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Lisäykset Hankintameno TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017

15 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys/vähennys Kertynyt poistoero Tuotannolliset koneet ja laitteet Hankintameno Lisäykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys/vähennys Kertynyt poistoero Verkostot Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys/vähennys Kertynyt poistoero Koneet ja laitteet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron lisäys/vähennys Kertynyt poistoero Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Keskeneräiset hankinnat Tilikauden aikana valmistunut Lisäykset tilikauden aikana Keskeneräiset hankinnat Tarvikevarastot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat yht Osakkeet konserniyritykset Hankintameno Hankintameno Saamiset saman konsernin yrityksiltä Hankintameno Muutos Hankintameno

16 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Osuudet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno Lisäykset Kurssiero Hankintameno Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Hankintameno Hankintameno Muut osakkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Sijoitukset Hankintameno Muutos Hankintameno Muut saamiset Hankintameno Hankintameno Pysyvien vastaavien ja rahoitusomaisuuden sijoitukset Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Konserniyritykset Turku Energia Sähköverkot Oy Omistusosuus 100 % 100 % 100 % 100 % Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Turun Seudun Kaukolämpö Oy Omistusosuus 60,75 % 60,75 % 60,75 % 60,75 % Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Turun Seudun Energiantuotanto Oy Omistusosuus 39,5 % 39,5 % 39,5 % 39,5 % Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Svartisen Holding AS Omistusosuus 34,74 % 34,74 % 34,74 % 34,74 % Kotipaikka Oslo, Norja Oslo, Norja Oslo, Norja Oslo, Norja Turku Science Park Oy Omistusosuus 27,56 % 27,56 % 27,56 % 27,56 % Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Kolsin Voima Oy Omistusosuus 22,5 % 22,5 % 22,5 % 22,5 % Kotipaikka Kokemäki Kokemäki Kokemäki Kokemäki Saamisten erittely Pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verosaaminen Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017

17 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Muut saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Voitto edellisiltä tilikausilta Osingonjako Voitto edellisiltä tilikausilta Muuntoero Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Voitto edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto Yhteensä Laskennallinen verovelka Laskennallinen verovelka tilinpäätössiirroista Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahalaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Laskennalliset verot Muut velat (liittymismaksut) Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahalaitoksilta Joukkovelkakirjalainat Ostovelat Yhteensä Velat saman konsernin yrityksille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Yhteensä Muut velat Siirtovelat Yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lomapalkat Velat saman konsernin yrityksille sisältää konsernitilivelkaa Turun kaupungille Pankkitilin saldo

18 LIITETIEDOT EURO KONSERNI EMOYHTIÖ Annetut vakuudet Takaukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta Takaukset tytäryritysten puolesta Annettu osakepantti Takaukset Svartisen Holding AS:n puolesta Vastuumäärä Annettu osakepantti (yleisvakuus) Takauksen määrä Muut takaukset Omasta puolesta annetut vakuudet Takaukset sähköjohdannaisten kaupankäyntiin Pantatut arvopaperit ja pankkitilit Leasingvuokravastuut Leasingvuokravastuu seur. 12 kk Tullitakaus Annettu urakkatakuu Turun kaupungille Muut Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä Annetut yrityskiinnitykset Rahalaitoslainat Muut vastuut Emoyhtiö Vuosina emoyhtiö on saanut taseeseen sisältymättömiä sähköliittymismaksuja ,13 euroa ja lämpöliittymismaksuja ,33 euroa. Näihin eriin sisältyy takaisinmaksuvelvollisuus, jonka toteutuminen on epätodennäköistä. Johdannaissopimusten käyvät arvot ja nimellismäärät Käyvät arvot Nimellismäärät Milj Johdannaissopimukset Positiiviset Negatiiviset Nettoarvot Nettoarvot Sähköjohdannaiset Ostosopimukset 3,3 0,0 3,3 3,4 45,5 44,8 Myyntisopimukset 0,0-1,3-1,3-3,6 15,6 19,5 Hiilijohdannaiset 0,8-0,4 0,4 0,5 5,8 7,1 Päästöoikeusjohdannaiset 0,2 0,0 0,2 0,0 0,5 1,0 Tuntiprofiilisopimukset MWh bruttovolyymi -0, Käypien arvojen laskenta perustuu raportointipäivän markkinahintoihin. Tuntiprofiilisopimukset ovat energianeutraaleja OTC-vastapuolten kanssa solmittuja sopimuksia, joiden tarkoitus on suojata yhtiön myymän sähkön tuntitason profiilihintariskiltä. Tilinpäätöksen laadintahetkellä yhtiöllä ei ole tarjolla käytettävissä käyvän laskentaan riittävän tarkkaa arvostusmallia. Turku Energian tekemien profiilisopimusten vuosittain realisoituneet tulokset ovat vaihdelleet välillä +0,5/-0,3 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana. Johdannaisten erääntyminen 2017 Määrä, M Alle 1 vuosi 1 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Sähköjohdannaiset 11,9 50,5-65,1 Hiilijohdannaiset 4,3 0,7-7,1 Päästöoikeusjohdannaiset - 0,5-0,5 18 TURKU ENERGIA TILINPÄÄTÖS 2017