PÄÄTÖS Nro 88/10/2 Dnro ISAVI/76/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 88/10/2 Dnro ISAVI/76/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJA Lapinlahden kunta ASIA Vesialueen ruoppaaminen Onkivedellä ym. Puustellin alueen rantojen kunnostamista varten, Lapinlahti. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan, täydentämässään hakemuksessa pyytänyt asiakohdassa sanottuun rakentamiseen lupaa Lapinlahden kunnassa. Hankealue sijaitsee Onkiveden rannalla Lapinlahden taajaman itä- ja pohjoispuolella. Puustellin ranta-alue rajoittuu jo aiemmin kunnostettujen Liisankujan rannan ja Linnansalmen rantojen väliselle alueelle. Ranta-alueiden kunnostus on tullut ajankohtaiseksi asutuksen levittyä alueelle. Vesialueen mataluuden ja rantojen umpeenkasvun takia rantojen virkistyskäyttöarvoa on tarkoitus parantaa vesialuetta ruoppaamalla sekä rakentamalla rantapolkuja ja telarannat veneille. Onkivesi kuuluu Vuoksen (4) vesistöalueen Iisalmen reitin (4.5) valuma-alueeseen ja siellä Onkiveden alueen (4.51) lähialueeseen (4.511). Onkivesi on Iisalmen reitin alin ja suurin järvi. Vuoksen koko valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 7,7 %. Onkiveden pinta-ala on 114 km 2, sen lähivaluma-alueen pinta-ala 416 km 2 ja järvisyys 29,7 %. Järven keskisyvyys on 3,4 m ja viipymä noin 3 kk. Onkivettä säännöstellään Viannankosken säännöstelypadolla. Uusin säännöstelyä koskeva päätös on annettu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 103/07/2. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tulvajuoksutuksiin käytetään myös Ahkiolahden kanavaa. Onkiveden vedenkorkeudet (N 60 ) ovat: HW +85,76 m, MHW +85,29 m, MW +84,78 m, MNW +84,23 m ja NW +84,00 m.

2 Onkivesi on rehevä, ruskeavetinen järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Suurimmat kuormituksen aiheuttajat lähialueella ovat ravinteiden osalta maatalous sekä luonnonhuuhtouma. Nämä yhdessä muodostavat fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta kaksi kolmasosaa. Pistekuormituksen osuus lähialueen ravinnekuormituksesta on noin 9 %. Merkittävin pistekuormituksen aiheuttaja alueella on Lapinlahden kunnan jätevedenpuhdistamo. Rehevyys ilmenee runsaina ranta- ja vesikasvustoina sekä säännöllisinä leväesiintyminä. Mittaustulosten perusteella vesi on humuspitoista, sillä keskimäärin väriluku on ollut 153 mg Pt/l. Veden happipitoisuus on ollut 54 %:n luokkaa. Pieni happipitoisuus selittyy runsaalla humuksen määrällä, sillä se kuluttaa vesistössä happea. Keskimääräinen ph-arvo on ollut 6,8, joka on normaalia luokkaa. Pitoisuus fosforin osalta on ollut keskimäärin 62 µg/l ja typen osalta µg/l. Nämä pitoisuudet ovat reheville järville tyypillisiä. Uudessa Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisen tilan luokituksessa Onkivesi saa arvosanan tyydyttävä ja kemiallisessa luokituksessa arvosanan hyvä. Ranta- ja vesikasvien kasvustot Onkivedellä ovat reheviä ja tiheitä. Kunnostettava alue on järviruokovaltainen, ja sen kasvillisuus koostuu matalalle ja runsasravinteiselle vesialueelle tyypillisistä lajeista. Järven kalastoon kuuluu tyypillisiä sisävesien kaloja, ja kalasto on särkikalavaltainen. Särkikalojen lisäksi yleisimmät kalat ovat ahven, lahna ja hauki. Kalastus Puustellin rannan alueella on vähäistä. Kalastusta vaikeuttaa vesialueen mataluus ja runsas vesikasvillisuus. Onkiveden linnusto koostuu selkävesien, rehevien rantojen ja ruovikkorantojen linnuista sekä havu- ja lehtipuuvaltaisien rantojen lajeista. Linnansalmen sulassa on keväällä paljon vesilintuja ja kahlaajia. Lintulahden linnusto on runsasta ja siellä asustaa mm. lokkeja ja vesilintuja. Vesiliikenne on soutu- ja perämoottoriveneilyä. Kunnostettavalla alueella ei sijaitse aikaisempia rakennettuja venerantoja. Lähimmät venepaikat ovat Liisankujan rannassa ja Linnansalmen rannassa. Linnansalmen kautta pääsee Onkivedelle sekä päinvastoin. Linnansalmen ja Honkalahden välissä kulkee kapea väylä, jota pitkin veneet pääsevät kulkemaan. Muutoin veneellä liikkuminen Puustellin ranta-alueilla on hankalaa mataluuden ja vesikasvillisuuden vuoksi. Linnansalmen yläpuolisessa vesistössä ei harjoiteta uittoa. Puustellin asuinalueen edustan vesialuetta ruopataan vesikasvillisuuden poistamiseksi ja syvyyden lisäämiseksi sekä veden vaihtuvuuden parantamiseksi. Ruoppaussyvyys on N ,70 m, joka on noin metrin kasvukauden keskivedenpintaa alempana. Ruopattavan vesialueen pinta-ala on m 2 ja ruoppausmassojen määrä noin m 3 ktr. Ruoppausmassat ovat liejuista silttiä. Ranta-alueet luiskataan koko matkalta kaltevuuteen 1:5. Ruoppaukset tehdään talvella jään päältä kuokkakauhalla varustetulla kaivinkoneella. Massat läjitetään Haatainniemen alueelle tasoon N ,50 m sekä Puustellintien rannan tuntumaan tasoon N ,00 m. Läjitysalueiden 2

3 ympärille rakennetaan suojavalli, joka estää ruoppausmassojen ja vesien pääsyn takaisin vesistöön. Lintulahden vesialuetta ruopataan umpeenkasvun estämiseksi ja veden vaihtuvuuden sekä lintujen elinolojen parantamiseksi. Ruoppaussyvyys on sama kuin Puustellin ranta-alueella eli N ,70 m ja massojen määrä noin m 3 ktr. Lahteen ruopattavan lammikon pinta-ala on noin m 2 ja sen reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3. Lahteen tehtävien väylien leveys on 10 m ja reunojen kaltevuus 1:3. Ruoppausmassat läjitetään Haatainniemen läjitysalueelle tasoon N ,50 m. Puustellin alueelle Haatainniemeen rakennetaan 20 veneelle telaranta, jonka luiskien kaltevuus on keskialivedenkorkeuden alapuolella 1:5 ja tästä ylöspäin 1:8 tai loivempi. Lisäksi aikaisemmin rakennettua Liisankujan rantaa kunnostetaan ja samalla rakennetaan sinne lisää venepaikkoja. Hakemukseen on liitetty vesistövaikutusten tarkkailuohjelma ja Haatainniemen vesialueiden kasvillisuusselvitys 2008 sekä hanketta varten tarvittavien vesialueiden ja vesijätön omistajien antamat suostumukset. Hankealueen rannat omistaa Lapinlahden kunta. Alueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan hankealueeseen kuuluva vesialue on merkitty kaavamerkinnällä W eli vesialue ja Lintulahti lisäksi merkinnällä s-1 eli alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Hakemuksen mukaan Lintulahti ei kuulu mihinkään valtakunnalliseen tai kansainväliseen suojeluohjelmaan. Haittoja hankkeessa syntyy pääasiassa vain ruoppaustöistä, jotka haittojen minimoimiseksi ajoitetaan talveen. Työnaikaisia haittoja ovat melu- ja maisemahaitat sekä veden laatumuutokset, mm. sameneminen. Läjitysmassojen kuivuminen ja lopullinen muotoilu vie aikaa, mutta haitat eivät ole pitkäkestoisia. Mitään pysyvää haittaa tai vahinkoa ei hankkeesta aiheudu ympäristölle. 3 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään MUISTUTUS Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että hanke on perusteltu eikä yleisen edun kannalta ole estettä siihen, että hakijalle myönnetään lupa hankkeeseen hakemusasiakirjojen mukaisesti. Yleisen edun nimissä päätöksessä tulee ottaa huomioon seuraavat vaatimukset: Vesistöä kohtuuttomasti samentavia töitä ei saa tehdä välisenä aikana, joka on vesistöjen käytön yleistä virkistäytymiskautta. Rakennustöillä ei saa tarpeettomasti häiritä muuta vesistön käyttämistä.

4 Työskentelyalueet tulee viimeistellä ja maisemoida ympäristöön sopiviksi töiden päättyessä. Töiden aloittamisesta tulee hyvissä ajoin etukäteen ilmoittaa Pohjois-Savon ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Lapinlahden kunnan ympäristölautakunnalle. Töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Lapinlahden kunnan ympäristölautakunnalle. 4 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Lapinlahden kunnalle luvan vesialueen ruoppaamiseen Onkivedellä ja telarantojen rakentamiseen Puustellin alueen rantojen kunnostamista varten Lapinlahden kunnan Ollikkalan kylässä. Annetut suostumukset ja lausunto huomioon ottaen hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan tarve on luvan saajan selvitettävä erikseen. Ruopattava vesialue ja telarantojen sijainti ilmenevät hakemuksen liitteenä 9 olevasta suunnitelmakartasta 1: MÄÄRÄYKSET 1. Rakennustyöt on tehtävä niin, ettei vesialueelle tai sen käytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Vesistöä kohtuuttomasti samentavia töitä ei saa tehdä välisenä aikana. 2. Töiden vesistövaikutuksia on tarkkailtava hakemuksen liitteenä 13 olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. 3. Töiden päätyttyä työalueet on maisemoitava ja pidettävä luvan edellyttämässä kunnossa. 4. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.

5 5. Ennen töihin ryhtymistä on niiden aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Työt on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. 5 PERUSTELUT Hanke on tarpeen Puustellin asuinalueen rantojen ja vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi sekä Lintulahden umpeenkasvun estämiseksi ja veden vaihtuvuuden ja lintujen elinolojen parantamiseksi. Vesilain 2 luvun 4 :n mukaan vesistöön rakentamisen edellytyksiä harkittaessa on otettava asemakaava huomioon. Kun kyseessä on vesialueen kunnostamistoimenpide, joka hillitsee Lintulahden nykyisen luonnonmukaisen tilan muutosta huonompaan suuntaan eli umpeenkasvua, ei hanketta ole pidettävä asemakaavan vastaisena sillä tavoin, että se estäisi vesilain mukaisen luvan myöntämisen. Hanke täyttää siten vesilain 2 luvun 4 :n edellytykset. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 4, 6 :n 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (maksutaulukon mukainen ruoppaus m 3 ktr). Vesilain 21 luvun 9 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

6 6 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Erkki Kaijalainen Esittelijä Markku Juvonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Markku Juvonen. MJ/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh

7 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.