Tunturisiika Oy, osoite Karhutie 1 A 1, Kuusamo, puh Juhtijärven luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Dnro PSAVI/152/04.08/2013 Ympäristö- ja vesitalousluvan hakija Tunturisiika Oy, osoite Karhutie 1 A 1, Kuusamo, puh Asia Juhtijärven luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo Hakemuksen pääasiallinen sisältö Hakemuksen taustaa Hakemus Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Tunturisiika Oy:lle kalankasvatusta Juhtijärven luonnonravintolammikossa koskevan määräaikaisen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 86/07/1. Lupapäätöksessä määrätään, että mikäli luvan saaja aikoo jatkaa luonnonravintolammikkotoimintaa vielä jälkeen, on sitä koskeva hakemus jätettävä ympäristölupavirastolle (nykyisin aluehallintovirasto) sanottuun päivään mennessä. Mikäli uutta lupaa haetaan, tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta hakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman. Uutta lupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjan tiedoista ja tarkkailutuloksista sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön ja vesioloihin sekä ehdotus tarvittavista hoitoja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Erityisesti hakijan on uutta lupaa haettaessa esitettävä tässä asiassa esitettyyn luonnonsuojelulain 65 :n mukaiseen arviointiin nähden vertailukelpoinen selvitys lupamääräyksen 17 mukaisesti rakennettujen pohjakynnysten vaikutuksista Juhtipuron ympäristön luontotyyppeihin ja kasvilajeihin. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Lupaa haetaan kalankasvatustoiminnan jatkamiseen nykyisellään voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesti. Voimassa oleva lupapäätös Lupapäätöksessä määrätään seuraavaa: - Lannoituksen enimmäismäärä saa olla 20 kg/ha/v, eli 22,2 hehtaarin kokoiselle lammikolle saadaan levittää yhteensä 444 kiloa teollisesti valmistettua lannoitetta. Keinolannoitteen keskimääräinen fosforipitoisuus saa olla enintään 6 % ja typpipitoisuus 18 %, mikä kilomääräisesti tarkoittaa noin 26,5 kilon fosfori- ja noin 80 kilon typpimäärää. Lammikkoa saa kesä heinäkuussa lannoittaa vain teollisesti valmistetulla lannoitteella, mikäli lammikosta ei ole poistovirtausta. Niinä vuosina, jolloin lammikkoa ei lannoiteta,

2 Kuvaus toiminnasta voidaan pohjaa pöyhiä laahuksella kasvukaudella kesä-heinäkuussa. Pöyhintää ei kuitenkaan saa tehdä lammikon poistomunkin läheisyydessä eikä tyhjennyskanavan alueella. Lisäksi lammikkoa saadaan kalkita tarpeen mukaan, kuitenkin enintään kg/v veden ph-tason säätämiseksi. - Tunturisiika Oy:llä on oikeus säännöstellä Juhtijärven luonnonravintolammikon vedenkorkeutta niin, että se ei ylitä korkeutta N ,10 m. Lammikosta saadaan juoksuttaa vettä myös muulloin kuin syksyisen tyhjennysjuoksutuksen aikana, mikäli vedenpinta uhkaa ylittää edellä mainitun korkeuden. Juoksutus saa olla enintään 800 l/s. Vettä on juoksutettava muulloinkin sulan maan aikana riittävästi Juhtipuron kuivumisen estämiseksi, kunnes purolle suunnitellut pohjakynnykset on rakennettu. Lammikon tyhjennysjuoksutus on toteutettava vähitellen niin, että Juhtipuroon ei synny tulva-aaltoa. Lammikkoa ei saa tyhjentää enempää kuin kalanpoikasten pyytäminen edellyttää. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin siten, että siitä ei ole ympäristölle haittaa. Ympäristölupavirasto on ennen lupapäätöksen antamista velvoittanut Tunturisiika Oy:n luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti asianmukaisella tavalla arvioimaan hankkeesta aiheutuvat vaikutukset Juhtivaaran soiden niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi mainitut suot on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Lupapäätöksessä on määrätty, että Juhtipuroon Juhtivaaran suot Natura-alueella on mennessä rakennettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti pohjakynnyksiä puron vedenkorkeuden nostamiseksi ja reunasoiden kuivumisen estämiseksi. Pohjakynnysten rakentamisaikaa on jatkettu saakka. Juhtijärven luonnonravintolammikko sijaitsee lähellä Oulangan kansallispuistoa Oulankajoen alaosan valuma-alueella Kuusamon kaupungin keskustaajamasta noin 45 km pohjois-koilliseen ja Liikasenvaaran kylältä noin viitisen kilometriä etelä-kaakkoon. Lammikko on osa Kuusamon kunnan kaikkien kylien yhteistä vesialuetta (kiinteistötunnus ). Luonnonravintolammikko on otettu käyttöön 1980-luvun alkupuolella ja toiminta on siirtynyt Tunturisiika Oy:lle vuonna Vesialueen omistaja on vuokrannut Juhtijärven hakijalle. Juhtijärven valuma-alueen pinta-ala on noin 1,3 km 2. Juhtijärven keskisyvyydellä noin 2,5 m järven pinta-ala on noin 22 ha ja tilavuus noin m 3. Lumen sulamisvesistä ja sateista täyttyvään, padottuun luonnonravintolammikkoon istutetaan keväällä vastakuoriutuneita siianpoikasia. Siianpoikasten tavoitepituus syksyllä on cm. Tuotantotavoite on siianpoikasta (noin kg) tuotantokaudessa eli noin poikasta/ha. Lammikolle levitetty lannoitemäärä on lupakaudella ollut keskimäärin noin 360 kiloa vuodessa (noin 21,5 kg fosforia ja noin 65 kiloa typpeä). Lammikkoa on kalkittu joka toinen vuosi luvan mukaisella enimmäismäärällä kiloa. Lammikolla ei ole käytetty rotenonia eikä sitä ole tarkoitus käyttää jatkossakaan. Hakemuksen mukaan lammikon kalkitusta ja lannoitusta jatketaan entiseen tapaan. Lannoitustarvetta seurataan muun muassa kalojen kasvumittausten perusteella ja niiden käyttäytymistä seuraamalla. Lannoitetta ei varastoida lammikkoalueella.

3 Lammikon tyhjennys pintavirtausmunkin kautta (30 50 l/s) Juhtipuroon ja edelleen Oulankajokeen aloitetaan yleensä syyskuun puolivälissä siianpoikasten paunettipyynnin tehostamiseksi. Lammikkoon mahdollisesti jääviä kaloja pyydetään lisäksi pohjaverkoilla ja keväällä jäiden lähdön jälkeen myös lyhytaikaisesti paunetilla. Lammikon talviaikaiseksi vedenkorkeudeksi jää yli 1,5 metriä. Syvimmissä kohdissa vedensyvyys on noin kolme metriä. Lammikon täyttäminen patoamalla keväällä tasaa virtaamia alapuolisessa vesistössä. Kuivina kesinä Juhtipuroon ei tule käytännössä lainkaan vettä. Syksyllä lammikon tyhjennysvaiheessa Juhtipuron virtaama kasvaa merkittävästi. Oulankajoessa virtamaa kasvattava vaikutus on noin 0,41 %. Juhtipuron laskennallinen keskivirtaama on noin 0,026 m 3 /s ja Oulankajoen keskivirtaama Juhtipuron suun kohdalla on noin 23,7 m 3 /s. Luonnonravintolammikon päästö- ja vaikutustarkkailu on ollut puutteellista. Hakijan mukaan se on johtunut osaksi lammikon etäisestä sijainnista ja siianpoikasten takaisinpyynnin ajoittaisista ongelmista. Vesinäytteitä on otettu vuodesta 2008 alkaen vaihtelevasti muun muassa juoksutusten ja näytteenoton aikataulutusongelmien vuoksi. Käyttötarkkailun vesinäytetuloksia ei ole saatavilla. Päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutunut ohjelman mukaisesti vuosina 2008 ja Vuonna 2012 vaikutustarkkailun toinen näytekierros jäi toteutumatta näytepisteille johtavan tien ollessa lukittuna. Vuodelta 2009 on käytettävissä yksittäiset päästötarkkailutulokset ja vuodelta 2010 näytteet otettiin sekä päästö- että vaikutustarkkailun osalta niin ikään kerran. Vuonna 2013 tarkkailuja ei toteutettu, koska siikojen takaisinpyynti epäonnistui ja ajoittui poikkeuksellisen pitkälle ajalle. Päästö- ja vaikutustarkkailun tehostamiseksi hakijan käyttämä konsultti ottaa vuoden 2014 aikana käyttöön uuden LIMS -järjestelmän (Laboratorion tiedonhallintajärjestelmä). Tämän jälkeen järjestelmä seuraa tarkkailun ja näytteenottojen toteutumista ja tarvittaessa hälyttää, mikäli jokin näyte tai yksittäinen analyysi on jäänyt ottamatta. Juhtipurolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Oulankajoki sen sijaan on kalataloudellisesti merkittävä jokialue ja se tunnetaan erityisesti Venäjän puolelle Paanajärveen syönnökselle vaeltavan luonnonvaraisen taimenen syntymäjokena. Juhtijärvi kuuluu lähialueineen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen Kuusamon yleiskaava-alueeseen, mutta alueelle ei ole laadittu erillistä osayleiskaavaa. Juhtijärven länsipäässä sijaitsee luonnonsuojelualueita (SL). Juhtijärven länsipäähän rajoittuu Juhtivaaran suot -niminen kolmiosainen valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Juhtijärveltä luoteeseen sijaitsee toinen, Sirkkapuron alueen soidensuojelualue. Oulankajoen laakso kuuluu lisäksi valtakunnalliseen harjujensuojelualueeseen. Oulankajoen alue kuuluu myös laajaan Oulanka-Sukerijärvi -kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen. Juhtijärvi kuuluu Koutajoen vesistön suojellun valumaalueen rajauksen piiriin. Koutajoen vesistö on suojeltu myös koskiensuojelulailla. Juhtijärven länsiosan rannat ja lähes puolet koko järven rannoista rajoittuvat Natura verkostoon sisällytettyyn Juhtivaaran suoalueeseen. Natura-arvioinnin (päivätty ) mukaan Juhtipuron vedenkorkeuden laskusta aiheutuneet vaikutukset ulottuivat Juhtivaaran soiden Natura alueen letoille ja puistoisille soille ja olivat voimakkaita. Koska alueella näkyvissä olleet muutokset olivat jo kohdistuneet suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin ja suojelun perusteena olevien lajien esiintymät olivat vaarassa heikentyä tai hävitä tulevaisuudessa ja lisäksi alueen luonnontilaisuus ja luonne arvokkaana suokohteena oli jo muuttunut, voitiin vaikutuksia pitää merkittävästi alueen tilaa heikentävinä. Natura-arvioinnissa esitettiin vaikutuksia lieventävinä toimenpiteinä muun muassa Juhtipuron yläosan ennallistamista ja veden-

4 korkeuden nostamista lähemmäs luonnontilaa esimerkiksi puroon rakennettavien pohjakynnysten avulla. Juhtipuron yläosan vedenkorkeuden nostamiseksi ja Natura-alueen reunasoiden kuivumisen estämiseksi on puroon vuonna 2010 rakennettu seitsemän pohjakynnystä. Maastoselvityksiä pohjakynnysten vaikutuksista Juhtipuron ympäristön luontotyyppeihin ja kasvilajeihin ei ole kynnysten rakentamisen jälkeen tehty, mutta hakijan mukaan selvitys voidaan toteuttaa esimerkiksi vuonna 2014 tai Juhtijärvi kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueeseen. Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesistöjä rehevöittävien, pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan sekä tulvien ja kuivuuden aiheuttamia haittoja vähennetään. Juhtijärveä tai Juhtipuroa ei ole vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa tyypitelty eikä niille ole annettu ekologisen tilan luokituksia tai muita luokituksia. Lammikon tarkastuskäynneistä, rehunkuljetuksista ja kalojen siirroista aiheutuva liikenne on vähäistä eikä lammikon läheisyydessä ole niistä häiriintyviä kohteita. Juhtijärven tai Juhtipuron rannoilla ei ole yksityisessä omistuksessa olevia tiloja eikä vakituisia tai loma-asuntoja. Tiedot olennaisista päästöistä Vaikutusten tarkkailu Vahinkoarvio Juhtijärven luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttaa suoraan vain lammikon lannoitus, koska kaloja ei ruokita. Hakijan arvion mukaan Juhtijärven kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus on ollut vähäistä. Luonnonravintolammikolta juoksutettavan veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet pieniä (keskiarvo 1,7 mg/l). Pitoisuudet ja taustapitoisuuksina käytetyn Oulankajoki havaintopisteen pitoisuudet ovat olleet vuosina käytännössä samoja. Typpipitoisuuksia ei ole päästötarkkailunäytteistä määritetty, mutta ainetaselaskelman mukaan toteutuneella lammikon keskimääräisellä lannoitusmäärällä lammikosta on kalojen myötä poistunut enemmän typpeä kuin sinne on lannoitteen mukana lisätty. Nykyisen luvan mukaisella lannoituksen enimmäismäärälläkin laskennallisesta typpikuormituksesta muodostuu käytännössä merkityksettömän pieni. Ainetaselaskelman mukainen toteutunut keskimääräinen fosforikuormitus on ollut hieman yli 10 kg/v. Päästötarkkailun mukaan veden kokonaisfosforipitoisuus (keskiarvo 29 µg/l) on ollut vajaa neljäsosa ainetaselaskelman mukaisesta kuormituksesta. Hakija on esittänyt, että Juhtijärven luonnonravintolammikon käyttö- ja päästö- ja vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Hakijan arvion Juhtijärven luonnonravintolammikon kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu korvattavaa edunmenetystä.

5 Asiakirjojen nähtävänäpito Asiakirjat ovat nähtävänä Kuusamon kaupunginkansliassa. Asiakirjoihin voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen toimitiloissa Oulussa. Mahdollisuus muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet voidaan esittää vapaamuotoisesti. Muistutuksista tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - muistuttajan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero arkisin - yllä mainittu hakijan ja hakemuksen nimi sekä diaarinumero PSAVI/152/04.08/ mikäli muistutus koskee kiinteistöä, kiinteistön nimi, rekisterinumero, kiinteistörekisterikylä ja kunta - ne hankkeeseen liittyvät asiat, jotka muistuttaja haluaa tuoda hakemusta käsittelevän lupaviranomaisen tietoon - yksilöidyt vaatimukset sekä niiden perusteet - muistuttajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei muistutusta toimiteta sähköisesti - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti, selvitys asiamiehen toimivallasta. Muistutusten ja mielipiteiden toimittaminen ja määräpäivä Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet on toimitettava kahtena kappaleena Pohjois- Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon viimeistään Kirjaamo on avoinna arkisin klo Kirjelmän voi toimittaa myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Aluehallintoviraston yhteystiedot ovat kuulutuksen alalaidassa. Lisätietoja Asian esittelijä: ympäristöylitarkastaja Heino Hirvikoski, puh tai Lupasihteeri Anne Moilanen