Typenpoiston toiminnan optimointi Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolla
|
|
- Ella Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Typenpoiston toiminnan optimointi Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolla Oulussa Tekijä: Enni Sohlo Työn valvoja: Jarmo Sallanko Tekniikan tohtori Työn ohjaaja: Jarmo Lahtinen Diplomi-insinööri
2 OULUN YLIOPISTO Tiivistelmä opinnäytetyöstä Teknillinen tiedekunta Osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Tekijä Sohlo Enni Laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Työn valvoja Sallanko J., laboratorioinsinööri Työn nimi Typenpoiston toiminnan optimointi Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolla Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Ympäristötekniikka Diplomityö Tammikuu Tiivistelmä Tämän diplomityön tavoitteena oli Taskilan jätevedenpuhdistamon typenpoistoprosessin optimointi. Vuonna 2009 ensimmäisen kerran toteutettu typenpoisto ei toiminut täysin lupaehtojen mukaisesti. Erityisesti ongelmia oli typenpoiston käynnistymisessä. Tämän vuoksi oli aiheellista tutkia miten typenpoistoa ja sen käynnistymistä voisi parantaa. Diplomityö tehtiin huhti-joulukuussa 2010, jolloin pystyttiin seuraamaan typenpoistoa koko sen käynnissäoloajan (kesä-marraskuu). Käynnistysvaiheessa testattiin erilaisia ajomalleja ja etsittiin niistä sopivin. Syksyllä tehtiin lisää erilaisia muutoksia ilmastusaltaisiin, jotta löydettäisiin optimaaliset olosuhteet typenpoistolle. Lisäksi tehtiin saostus- ja laskeutuskokeita sopivien kemikaalien löytämiseksi typenpoiston ajalle. Jälkisuodattimien pesun vaikutusta jälkidenitrifikaatioon ja rejektiveden sisäistä typpikuormaa tutkittiin myös. Esisaostukseen sopivin kemikaali oli tehtyjen saostuskokeiden perusteella polyalumiinikloridi, joka on jo ennestään laitoksella käytössä. Polymeerin syötöllä ei ollut kovin suurta saostusta parantavaa vaikutusta. Jälkiselkeytykseen lietteen laskeutuvuutta parantamaan sopisi parhaiten Magnafloc polymeeri. Rejektiveden sekä hydraulinen kuorma että typpikuorma olivat hyvin pienet, joten rejektivesi ei vaadi erilliskäsittelyä tällä hetkellä. Jälkisuodattimien pesu vaikuttaa jälkidenitrifikaatioon heikentävästi. Tutkimusten perusteella typenpoiston käynnistyksessä tulisi lieteikä nostaa 15 vuorokauteen, mikä pienentää lietekuormaa. Ilmastusaltaiden happipitoisuus voitaisiin nostaa 3:een mg/l, jolloin nitrifikaatiobakteereiden kasvunopeus lisääntyy. Lisäksi polyalumiinikloridin syöttöä tulisi lisätä esisaostukseen, jolloin ilmastukseen tuleva orgaaninen kuorma pienenee. Kaikki ilmastusaltaiden lohkot tulisi pitää hapellisina kunnes nitraattipitoisuus nousee. Nitraattipitoisuuksien noustua edetään vaiheittain: ensin yksi lohko anoksiseksi, sitten toinen ja lopuksi käynnistetään nitraattikierrätys. Kokonaiskierrätysaste olisi hyvä pitää alle maksimin. Esiselkeytyksen ohitusluukku voi tarpeen mukaan olla auki max % ja lieteikää voisi olla sopivaa laskea typenpoiston käynnistyttyä. Lisäksi happipitoisuus lasketaan takaisin 2:een mg/l ja polyalumiinikloridin syöttöä vähennetään. Syksyllä vesien jäähtyessä lieteikää tulisi nostaa jälleen ja polyalumiinikloridin syöttöä tulisi lisätä hieman. Ilmastusvaiheessa päästiin jo hyviin kokonaistyppireduktioihin, joten metanolin syöttö jälkisuodatukseen oli vähäistä. Säilytyspaikka Oulun yliopisto, tiedekirjasto Tellus Muita tietoja
3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of technology Department Department of process and environmental engineering Author Sohlo Enni Abstract of thesis Laboratory Water Resources and Environmental Engineering Laboratory Supervisor Sallanko J., Laboratory Engineer Name of the thesis Optimization of nitrogen removal at wastewater treatment plant in Oulu Subject Level of studies Date Number of pages Environmental engineering M.Sc. (Tech.) January Abstract The aim of this diploma thesis was to optimize the nitrogen removal process at the Taskila wastewater treatment plant. In 2009 nitrogen removal process was operating first time and licence condition wasn t completely achieved. Especially there were problems in the start of the nitrogen removal. Because of this it was necessary to research how nitrogen removal and its start could be improved. This work was done from April to December 2010 when it was possible to observe nitrogen removal process during its whole period of duty (June-November). Different kinds of running models were tested in the starting period. In the autumn more dissimilar modifications were done in activated sludge tanks to find optimal conditions for nitrogen removal. Precipitation and settlement tests were done to find suitable chemicals for duration of nitrogen removal. Also influence of post-filter washing to post-denitrification and nitrogen load of reject water were examined. According to precipitation tests the most suitable precipitation chemical for preprecipitation is polyaluminiumchloride which is already in use at the plant. Polymer feeding didn t have big improving influence on pre-precipitation. The best polymer to improve sludge settling in post-settling tanks is Magnafloc Both hydraulic and nitrogen load of reject water were small so there is no need for extra treatment of reject water at this moment. Post-filter washing reduced post-denitrification. Based on the tests and research sludge age should be 15 days, polyaluminiumchloride feed should be increased and dissolved oxygen concentration in activated sludge tanks should be 3 mg/l at the start of nitrogen removal. All the blocks in activated sludge tanks should be aerobic until nitrate concentration rises. Then 2 first blocks are changed anoxic and nitrate circulation is started. Total degree of recirculation should be kept under the maximum. Bypass gate of pre-settling could be open % and after the start of nitrogen removal sludge age should be decreased. Also dissolved oxygen concentration is reduced to 2 mg/l and polyaluminiumchloride feed is reduced. In autumn when water cools sludge age should be again increased and polyaluminiumchloride feed should be raised. Because of the good nitrogen reduction of the activated sludge process the methanol feeding to the post filters was little. Library location University of Oulu, Science and Technology Library Tellus Additional information
4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty vuonna 2010 huhti-joulukuun aikana Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolla. Tavoitteena on ollut parantaa vuonna 2009 käynnistetyn typenpoistoprosessin toimintaa. Haluan kiittää Oulun vettä tästä diplomityöpaikasta sekä mielenkiintoisesta ja monipuolisesta aiheesta. Kesä-elokuun aikana työskentelin pääasiassa Taskilan puhdistamolla käytönvalvojana ja tällöin sain arvokasta käytännön kokemusta laitoksen toiminnasta. Tämän ansiosta diplomityön tekeminen on ollut helpompaa. Iso kiitos kuuluu myös siis laitoksen mahtavalle henkilökunnalle. Lisäksi kiitän diplomityön ohjaajia Jarmo Sallankoa ja Jarmo Lahtista sekä Taskilan jätevedenpuhdistamon käyttömestaria Pasi Mikkosta avusta koko diplomityönteon aikana. Iso kiitos kuuluu myös Hintan laboratorion henkilökunnalle, joka analysoi näytteitäni.
5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT KÄYTETYT MERKINNÄT 1 JOHDANTO YLEISTÄ JÄTEVEDEN PUHDISTUKSESTA Jäteveden koostumus Puhdistusvaatimukset JÄTEVEDEN PUHDISTUSPROSESSI Mekaaninen käsittely Välppäys Hiekanerotus Virtaamantasaus Esiselkeytys Kemiallinen käsittely Biologinen käsittely Aktiivilieteprosessi Biofilmiprosessit Mikro-organismit Lietteen käsittely KEMIKAALIT Saostuskemikaalit Alumiinisuolat Rautasuolat Kalkki Polymeerit Neutralointi Desinfiointi TYPEN POISTO Yleistä Nitrifikaatio Nitrifikaatioprosessi... 33
6 5.2.3 Nitrifikaatiobakteerit Denitrifikaatio Denitrifikaatioprosessi Denitrifikaatiobakteerit Lämpötilan vaikutus typen poistoon Liuenneen hapen vaikutus typen poistoon ph:n vaikutus typen poistoon Haitta-aineiden vaikutus typen poistoon Typenpoiston mittaukset ja ohjaus Erilaiset ajotavat TASKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Yleistä Puhdistusprosessi Typenpoisto TYPENPOISTON KÄYNNISTYS Tehdyt muutokset ja seuranta Tulokset ja niiden tarkastelu ILMASTUSALTAIDEN TOIMINNAN OPTIMOINTI Ohitusluukun vaikutus Nitraattikierrätyksen määrän vaikutus Lieteiän vaikutus Palautuslietteen määrän vaikutus Yhteenveto ilmastuksen optimoinnista SAOSTUSKOKEET Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät Tulosten tarkastelu Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät Tulosten tarkastelu Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät Tulosten tarkastelu Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät... 79
7 9.4.2 Tulosten tarkastelu Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät Tulosten tarkastelu Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät Tulosten tarkastelu Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät Tulosten tarkastelu Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät Tulosten tarkastelu Saostuskoe Materiaalit ja menetelmät Tulosten tarkastelu Saostuskokeiden kemikaalien vertailu ja kustannukset LASKEUTUSKOKEET Laskeutuskoe Laskeutuskoe Laskeutuskoe Laskeutuskoe Laskeutuskoe Laskeutuskoe Polymeerien vertailu JÄLKISUODATTIMET TYPENPOISTOSSA REJEKTIVESI Näytteenotto ja laitteisto Tulokset ja niiden tarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHDELUETTELO
8 LIITTEET: Liite 1 Typenpoistoprosessien ominaisuuksia, 1 s. Liite 2 Ilmastuslinjojen typpianalyysien tulokset, 3 s. Liite 3 Saostuskokeiden tulokset BOD 7 -, kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuvaajina, 7 s.
9 KÄYTETYT MERKINNÄT AVL BOD 7 COD + NH 4 - NO 2 - NO 3 PAC PIX VSS asukasvastineluku, yhden henkilön keskimääräinen jätevesikuormitus vuorokaudessa biochemical oxygen demand, biologinen hapenkulutus, kuvaa 7 päivän aikana orgaanisen aineksen biologiseen hajotukseen kulunutta happimäärää (myös BOD 5 ), orgaanisen aineen mitta (mgo 2 /l) chemical oxygen demand, kemiallinen hapenkulutus, kuvaa happimäärää, joka tarvitaan orgaanisen aineksen kemialliseen hajotukseen(mgo 2 /l) ammoniumioni nitriitti-ioni nitraatti-ioni polyalumiinikloridi, saostuskemikaali ferrisulfaatti, saostuskemikaali volatile suspended solids, orgaaninen suspentoitunut kiintoaine
10 1 JOHDANTO Suomen jätevedenpuhdistamoilla päällimmäisenä tavoitteena on perinteisesti ollut fosforin, kiintoaineksen sekä orgaanisen aineksen poisto. Viimevuosina puhdistamoille on alettu antamaan myös typenpoistovelvoitteita, jotka perustuvat EU:n Vesipuitedirektiiviin sekä siitä johdettuun Valtioneuvoston asetukseen (888/2006) (Typenpoiston toteuttaminen Forssan Sortohaan jätevedenpuhdistamolla Envistone-prosessilla, 2008). Puhdistamoiden typenpoistovelvoite arvioidaan puhdistamokohtaisesti. Tähän vaikuttaa puhdistamon purkuvesistö ja sen tila. Yleisesti typen aiheuttama rehevöityminen näkyy merialueilla, joten typenpoistovaatimuksia on annettu puhdistamoille, joiden purkuvesistönä on meri tai suoraan mereen laskeva joki. Myös sisämaan puhdistamoille tullaan nähtävästi antamaan typenpoistovelvoitteita. Taskilan jätevedenpuhdistamon heinäkuussa 2004 saadussa ympäristöluvassa uutena lupaehtona oli 70 prosentin kokonaistypenpoistoteho silloin, kun jäteveden lämpötila on yli 12 ºC. Tällöin myös kokonaistyppipitoisuus lähtevässä jätevedessä saisi olla korkeintaan 20 mg/l. Oulun Vesi teki valituksen typenpoistovelvoitteesta Vaasan hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Marraskuussa 2006 korkein hallinto-oikeus päätti, että typenpoisto tulee toteuttaa lähtien aina jäteveden lämpötilan ollessa yli 12 ºC. Tämän päätöksen myötä Taskilan jätevedenpuhdistamoa laajennettiin vuonna Puhdistamolle rakennettiin kolmas aktiiviliete- ja jälkiselkeytyslinja sekä metanolin-, glykolin- ja kalkinsyöttöjärjestelmät. Lisäksi kahteen aiemmin rakennettuun aktiivilietelinjaan tehtiin typenpoiston vaatimat muutokset. Laitokselle asennettiin myös uusia analysaattoreita sekä prosessin ohjausjärjestelmään tehtiin muutoksia. Ensimmäisen kerran typpeä poistettiin Taskilassa vuonna 2009 kesämarraskuun aikana. Tällöin keskiarvo lähtevän veden kokonaistyppipitoisuudelle oli 22 mg/l ja puhdistusteho 60 %. Lupaehtoihin ei siis aivan ylletty ja sen vuoksi oli aiheellista tutkia kuinka typenpoistoa voitaisiin tehostaa. Erityisesti ongelmana oli typenpoiston hidas käynnistyminen. Tämän työn tarkoituksena oli Taskilan jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessin optimointi typenpoiston osalta. Tavoitteena oli siis löytää sopivat ajotavat ja olosuhteet puhdistamon typenpoistoprosessille ja erityisesti nitrifikaation käynnistämiselle. Työn 7
11 alkuosa koostuu jätevedenpuhdistuksen ja typenpoiston teoriasta ja loppuosa tehdyistä tutkimuksista. Tutkimuksiin sisältyi mm. saostuskokeita, laskeutuskokeita sekä prosessin ajomallien ja ajoparametrien muutoksia. Typenpoistoprosessia seurattiin koko sen käynnissäoloajan eli kesäkuusta marraskuun loppuun. 8
12 2 YLEISTÄ JÄTEVEDEN PUHDISTUKSESTA Jäteveden epäpuhtauksien ja niiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten vuoksi jätevesi tulee puhdistaa riittävän hyvin ennen vesistöön johtamista. Jätevesien puhdistaminen on osa vesiensuojelua ja niin myös osa ympäristönsuojelua. Tuottamamme jätevesi kerätään viemäriverkostoon, jota pitkin se kulkeutuu jäteveden puhdistamolle ja sieltä edelleen vesistöihin. Joissain tapauksissa puhdistettu jätevesi voidaan myös imeyttää maahan tai käyttää uudelleen (Metcalf & Eddy, 2003). Maahan imeyttäminen oli ensimmäinen jäteveden puhdistusprosessi, sillä maaperä on tehokas suodatin. Jäteveden uudelleenhyödyntäminen maataloudessa on myös vanha tapa. (Degremont, 1991a, 81; RIL, 2004, 492) Jäteveden puhdistuksessa käytettävät menetelmät riippuvat tulevan jäteveden laadusta ja puhdistusvaatimuksista. Puhdistukseen käytettävät menetelmät voidaan jakaa mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin menetelmiin. Yleensä puhdistusprosessiin kuuluu yksikköprosesseja kaikista kolmesta menetelmäluokasta. Jätevedenpuhdistamoilla ensimmäisinä yksikköinä ovat mekaaniset puhdistusprosessit ja niiden jälkeen tulevat kemialliset ja biologiset vaiheet. Suurimmassa osassa Suomen puhdistamoita kemiallinen ja biologinen puhdistus tapahtuvat samanaikaisesti ja siten puhdistamot ovat siis rinnakkaissaostuslaitoksia. Kemiallinen puhdistus voi tapahtua myös esi- tai jälkisaostuksena, jolloin saostuminen tapahtuu ennen tai jälkeen biologisen vaiheen. Puhdistusprosessit voidaan jakaa myös primäärisiin, sekundäärisiin ja tertiäärisiin puhdistustapoihin. Primäärisellä tasolla poistetaan kiintoainesta ja orgaanista materiaalia, sekundäärisellä tasolla biohajoavaa orgaanista ainesta ja kiintoainesta ja tertiäärisellä tasolla ravinteita ja kiintoainesta. Desinfiointi on myös osa tertiääristä puhdistusta. (Metcalf & Eddy, 2003, 11) Nykyisin uusien ja herkempien analyysien ansiosta jätevesistä pystytään havaitsemaan erilaisia haitallisiakin kemikaaleja jo hyvin alhaisissa pitoisuuksissa, mutta tämän hetkiset puhdistustekniikat eivät pysty vastaamaan siihen. Kuitenkin tällä hetkellä tällaisten kemikaalien poisto ei ole tarvittavaa, mutta tulevaisuudessa siihenkin on varauduttava. 9
13 Tänä päivänä uusia analyysimenetelmiä ollaankin kehittämässä terveyden ja ympäristön parantamiseksi. (Metcalf & Eddy, 2003, 8) 2.1 Jäteveden koostumus Jäteveden laatu ja määrä vaihtelee mm. sijainnin, vuorokauden ajan ja vuodenajan mukaan. Jäteveden koostumukseen vaikuttaa myös asutuksen määrä, teollisuuden tyyppi ja muut alueen laitokset. Jätevesi koostuu kotitalouksien, laitosten ja teollisuuden käyttämistä vesistä, vuotaneista pohjavesistä, sadevedestä ja sulamisvesistä. Epäpuhtaudet, joita jätevesi sisältää, voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: kiintoaines, happea kuluttavat aineet, ravinteet, bakteerit, virukset, itiöt, raskasmetallit ja ympäristölle haitalliset aineet (Kemira Kemwater, 2003, 5, 36). Epäpuhtaudet voidaan luokitella myös partikkelikoon mukaan taulukon 1 mukaisesti. Laskeutuvat ja suspentoituneet partikkelit voidaan erottaa vedestä mekaanisesti ja kolloidiset ja liukoiset kemikaalien avulla (Sipilä, 2006, 11). Epäpuhtauksien jako voidaan tehdä karkeasti myös jakamalla ne orgaanisiin ja epäorgaanisiin aineisiin. Orgaaniset epäpuhtaudet ovat suurimmaksi osaksi liukoisia, kolloidisia ja suspentoituneita, kun taas epäorgaaniset ovat pääasiassa liukoisessa muodossa. (Kemira Kemwater, 2003, 36) Taulukko 1. Epäpuhtauksien jako partikkelikoon perusteella (Kemira Kemwater, 2003, 36). Hiukkaskoko ( m ) Liukoiset Kolloidiset Suspentoituneet Laskeutuvat <0,1 0,1 1, >100 Tärkeimpiä jätevedestä poistettavia epäpuhtauksia kiintoaineen ja orgaanisen aineksen lisäksi ovat fosfori- ja typpiyhdisteet, sillä ne rehevöittävät vesistöjä. Suomessa typenpoisto on kuitenkin melko uusi juttu. Kun fosforia ja typpeä pääsee vesistöön liikaa, alkavat levät kasvamaan. Tätä kutsutaan sekundääriseksi tuotannoksi, joka kuluttaa happea n. viisi kertaa enemmän kuin jäteveden primäärisen orgaanisen materiaalin hajotus. Levien lisäksi myös jotkin vesieliöt lisääntyvät nopeasti ravinnekonsentraation kas- 10
14 vaessa. Typen ja fosforin lisäksi jätevedenpuhdistamoilla keskitytään kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD, BOD), raskasmetallien, rasvojen ja öljyjen, patogeenisten organismien sekä pesu- ja puhdistusaineiden poistoon. (Kemira Kemi Ab, 4; Kemira Kemwater, 2003) Kun teollisuudessa tekniikat kehittyvät ja uusia kemikaaleja tuotetaan, muuttuu myös jäteveden koostumus. Teollisuudesta tulevien erilaisten yhdisteiden poistaminen jätevedestä on hankalaa ja kallista, joten teollisuusjätevesien esipuhdistusmenetelmien kehittäminen on entistä tärkeämpää. (Metcalf & Eddy, 2003, 7, 9) 2.2 Puhdistusvaatimukset Yhdyskuntajäteveden puhdistusvaatimukset asetetaan puhdistamokohtaisesti ympäristöluvassa, joka tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Lupaehtojen on vähintään täytettävä vaatimukset biologisen käsittelyn ja ravinteiden poiston osalta, jotka perustuvat yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettuun direktiiviin. Vaatimukset koskevat puhdistamoilta lähtevän jäteveden BOD:n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuuksia ja poistotehoja (Santala E, Etelämäki L, 2009). Lisäksi vaatimukset voivat koskea myös COD:a ja kokonaistyppeä. Luonnollisesti jäteveden puhdistusmääräykset kovenevat, kun suurempia määriä vettä johdetaan vesistöön, jota käytetään vesivarantona. Nykyisin puhdistusvaatimukset ovat olleet tapauksesta riippuen seuraavat: biologinen hapenkulutus BOD 7 <15 20 mg/l ja poistuma 90 %, fosforipitoisuus 0,5 1,5 mg/l ja poistuma 90 % sekä typpipitoisuus 20 mg/l ja poistuma %. Puhdistusvaatimukset määräytyvät puhdistamon sijainnin ja paikallisten olosuhteiden (esim. lämpötilan) mukaan (Kaloinen J, 2004). Esim. typelle ei ole puhdistusvaatimusta monellakaan laitoksella. Suomessa puhdistamot toimivat suurimmaksi osaksi hyvin. (RIL, 2004, 493; Tuomi O. ym. 2004) Suomessa typenpoiston tarvetta käsitellään laitoskohtaisesti ympäristölupien tarkistusten yhteydessä. Yleisesti typpeä on poistettava silloin, kun vesien tilaa voidaan parantaa typpikuorman vähentämisellä (Santala E, Etelämäki L, 2009). Yhdyskuntajätevesidirektiivin neljästä vaihtoehdosta on täytettävä vähintään yksi, mikäli typenpoisto on puhdistamolla tarpeen. Nämä neljä vaihtoehtoa ovat: 1) Puhdistustehovaatimus: vuoden keskimääräinen typenpoistoteho on vähintään 70 %. 2) Puhdistetun veden pitoisuusvaati- 11
15 mus: puhdistetun veden kokonaistyppipitoisuuden vuotuinen keskiarvo on enintään 15 mg /l, kun puhdistamon AVL on ja enintään 10 mg /l, kun AVL > ) Lämpötilarajoitteinen pitoisuusvaatimus: kun puhdistusprosessin lämpötila on yli 12 C, jäteveden tarkkailunäytteen kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg /l. 4) Aikaan sidottu pitoisuusvaatimus: ilmasto-olosuhteet huomioon ottaen määritetään vuotuinen typenpoiston voimassaoloajanjakso, jolloin tarkkailunäytteen kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg/l. (Kaloinen J, 2004) Tulevaisuudessa jätevedenpuhdistamoiden puhdistusvaatimukset kasvavat ja niissä otetaan huomioon myös muutkin kuin vesistöön liittyvät asiat. Esimerkiksi ilmaan joutuvat päästöt on otettava huomioon. Puhdistusvaatimusten lisääntyessä on mietittävä myös seuraavia asioita: vanhentunut infrastruktuuri, uudet puhdistustavat, laitoksen suorituskyky ja luotettavuus, jäteveden desinfiointi, hajujen poisto sekä laitoksen päivittäminen (Metcalf & Eddy, 2003, 15). 12
16 3 JÄTEVEDEN PUHDISTUSPROSESSI Jätevedenpuhdistusprosesseja on olemassa monenlaisia, sillä jäteveden määrä, laatu ja puhdistusvaatimukset vaihtelevat. Yksittäisistä yksikköprosesseista kootaan kullekin jätevedelle sopiva kokonainen laitoskokonaisuus jäteveden laadun ja puhdistusvaatimusten mukaan. Myös kustannukset ja toteuttamiskelpoisuus vaikuttavat prosessien valintaan. Yksinkertaisin ja kaikista vanhin tapa poistaa epäpuhtauksia jätevedestä on mekaaninen käsittely. Mekaaniset käsittelytavat ovat yleensä ensimmäisenä jätevedenpuhdistusprosessissa, mutta niitä voi olla myös prosessin muissa kohdissa. Mekaanisen käsittelyn jälkeen tulevat kemialliset ja biologiset menetelmät. Myös jätevedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen käsittely on osa puhdistusprosessia. (RIL, 2003, 52) 3.1 Mekaaninen käsittely Mekaaniset puhdistusmenetelmät perustuvat jätevedessä olevien epäpuhtauksien fysikaalisiin ominaisuuksiin. Siksi mekaanisia menetelmiä kutsutaan monesti myös fysikaalisiksi menetelmiksi. Mekaaniset käsittelytavat ovat yksinkertaisia, edullisia ja helppoja hallita. Mekaanisiin menetelmiin kuuluvat välppäys, hiekanerotus, rasvanerotus, suodatus, flotaatio ja laskeutus, joista kolme viimeistä ovat erilaisia selkeytystapoja. Myös sekoitus voidaan sisällyttää mekaanisiin menetelmiin. Fysikaalisen käsittelyn avulla saadaan jätevedestä poistettua kiintoainesta eli mm. hiekka, rasvat ja öljyt sekä roskat. Mekaanisella käsittelyllä saadaan poistettua n. kolmasosa BOD:sta. (Kemira Kemwater, 2003, 44, 45) Esimerkki mekaanisen käsittelyn prosessivaiheista on esitetty yksinkertaistetusti kuvassa 1. 13
17 Kuva 1. Yksinkertainen kaavio mekaanisesta puhdistusvaiheesta. Screen-välppä, grit chamber-hiekanerotus, sedimentation-selkeytys (Kemira Kemwater, 2003, 44) Välppäys Jäteveden tullessa puhdistamolle, se kulkee ensin välpän tai siivilän läpi. Välpät ovat laitteita, jotka koostuvat sauvoista, joiden välisestä raosta vesi virtaa läpi. Siivilät ovat metalli- tai tekokuitukudosta tai reiällisiä metallilevyjä. Välppäyksen tarkoituksena on poistaa jätevedestä karkea materiaali (vessapaperi, pikkuesineet, roskat), joka muuten voisi vahingoittaa prosessivälineitä, vähentää prosessin tehokkuutta tai saastuttaa vesistöt. Välpät voidaan jaotella sälevälin mukaan harvoihin (säleväli mm), keskitiheisiin (säleväli mm) ja tiheisiin (säleväli <10 mm) välppiin. Välpän erottamat roskat, eli välpe, kerätään säiliöön ja hävitetään. (Metcalf & Eddy, 2003, 315; RIL, 2004, 53) Hiekanerotus Hiekanerotuksessa painavimmat partikkelit laskeutuvat hiekanerottimen pohjalle tai ne erotetaan vedestä keskipakovoiman avulla. Hiekanerottimissa tapahtuu usein myös ilmastus, jotta vesi saataisiin hapelliseksi ja rasva erottuisi paremmin. Hiekanerottimet ovat yleensä välppien ja esiselkeytyksen välissä. Kolme yleisintä hiekanerotustapaa 14
18 ovat horisontaalinen erotus, ilmastettu erotus ja vortex-tyyppinen erotus. Erotettu hiekka voidaan myös pestä tai stabiloida ennen hävittämistä. (Metcalf & Eddy, 2003, 384, 385) Virtaamantasaus Puhdistusprosessiin voi kuulua myös virtaamantasausallas, joka on monesti hiekanerotuksen jälkeen. Virtaamantasausaltaan tarkoituksena on saada jätevesivirtaukset tasaisiksi. Tulevan jäteveden määrän muuttuessa, voidaan virtaamantasauksen avulla parantaa seuraavien yksiköiden toimintaa, pienentää yksiköiden kokoa ja kustannuksia sekä vähentää säätöongelmia. Virtaamantasaamisen etuja ovat biologisen käsittelyn paraneminen (virtauspiikit minimoituu, inhiboivat aineet laimenevat, ph stabiloituu), jäteveden laadun ja laskeutuvuuden paraneminen jälkiselkeyttimissä (kiintoainekuorma tasainen), suodattimien pinta-alantarpeen pieneneminen ja suodattimien suorituskyvyn paraneminen sekä kemikaalien syötön kontrolloimisen paraneminen. Virtaamantasauksen huonoja puolia taas ovat suuri tilantarve, hajuhaitat, kustannukset sekä käytön ja ylläpidon lisätarve. (Metcalf & Eddy, 2003, ) Esiselkeytys Viimeinen mekaaninen vaihe on esiselkeytys, jossa poistetaan kiintoainesta laskeuttamalla, suodattamalla tai flotaatiolla. Yleisin esiselkeytystapa on laskeutus. Ennen esiselkeytystä voidaan myös syöttää kemikaalia, joka sekoitetaan jäteveteen erillisessä sekoitusvaiheessa (pikasekoitus) ja jonka annetaan flokkautua flokkausaltaassa (hämmennys). Yleisemmin kemikaali syötetään kuitenkin ilmastettuun hiekanerotukseen. Kemikaali voidaan syöttää myös vasta ilmastusaltaaseen. Sekoituksen avulla saadaan aineiden sekoittumisen lisäksi tasainen lämpötila- ja pitoisuusprofiili. (RIL, 2004, 58) Syötetty kemikaali saostaa jätevedessä olevaa liukoista ainetta kiinteäksi, jolloin se voidaan erottaa selkeyttimessä. Yksi selkeytintyyppi on ympyrän muotoinen selkeytin, johon jätevesi johdetaan altaan keskeltä alhaalta ylöspäin. Kiintoaines laskeutuu alas ja puhdistunut vesi virtaa reunojen yli putkistoon. Altaan pohjalle kertynyt liete kaavitaan pois ja johdetaan lietteen käsittelyyn. Suomessa monilla puhdistamoilla on kuitenkin 15
19 suorakaiteen tai ympyrän muotoiset selkeyttimet, joissa on vaakavirtaus. (Metcalf & Eddy, 2003, 401) 3.2 Kemiallinen käsittely Kemikaaleja käytetään jätevedenpuhdistuksessa moniin eri tarkoituksiin, mm. koagulointiin, saostukseen, desinfiointiin, ioninvaihtoon, jäteveden neutralisointiin ja stabilointiin sekä hapetukseen. Tärkeimpiä kemikaalien tehtäviä on kiintoaineksen, BOD:n, ja ravinteiden (typpi ja fosfori) saostus, ph:n kontrollointi ja partikkelien koagulointi. Kemikaaleja voidaan lisätä useisiin prosessivaiheisiin. (Metcalf & Eddy, 2003, 476) Kun saostuskemikaali on syötetty, se sekoitetaan jäteveteen nopeasti ja tehokkaasti. Saostuksessa kemikaali reagoi jätevedessä olevan epäpuhtauden (esim. fosfori) kanssa muodostaen uuden vaikeasti liukenevan yhdisteen. Tämän jälkeen tulee koagulointivaihe, jossa flokit muodostuvat. Koagulaatiolla saadaan poistettua suspentoituneet ja kolloidiset epäpuhtaudet. Koska kaikilla partikkeleilla on yleensä vedessä negatiivinen varaus, ne hylkivät toisiaan, eivätkä näin voi flokkautua. Kemikaalia lisäämällä partikkelit destabiloidaan, jolloin ne tarttuvat toisiinsa muodostaen mikroflokkeja. Mikroflokit kasvatetaan suuremmiksi laskeutuviksi hiukkasiksi hämmentämällä. (Metcalf & Eddy, 2003, 479; RIL, 2004, 133, 140) Muodostuneet flokit erotetaan selkeytyksessä joko laskeuttamalla, flotaatiolla tai suodattamalla. Saostaminen voi tapahtua neljällä eri tavalla, joissa saostuskemikaali syötetään prosessin eri vaiheisiin. Ensimmäinen tapa on suorasaostus, jossa saostusvaihe on ainoa käsittelyvaihe välpän ja hiekanerotuksen jälkeen. Saostusvaiheeseen kuuluu pikasekoitus, hämmennys sekä laskeutus. Saostuskemikaali syötetään hiekanerotuksen jälkeen. Toinen tapa on rinnakkaissaostus, jossa kemikaali syötetään ilmastukseen. Siinä fosforin kemiallinen saostuminen tapahtuu yhtä aikaa aktiivilieteprosessin kanssa. Kolmas tapa on esisaostus, joka on muuten samanlainen kuin suorasaostus, mutta prosessin loppuun kuuluu lisäksi biologinen käsittelyvaihe. Neljäs tapa on jälkisaostus, jossa kemikaali syötetään vasta biologisen vaiheen jälkeen. (Kemira Kemwater, 2003) Puhdistamoilla voidaan kuitenkin syöttää saostuskemikaaleja useampaankin kuin yhteen kohtaan. Kuvassa 2 on esitetty rinnakkaissaostuksen prosessikaavio. 16
20 Kuva 2. Rinnakkaissaostus. Pre-sedimentation-esiselkeytys, aeration-ilmastus, coagulant-koagulantti, sedimentation-selkeytys (Kemira Kemwater, 2003, 61). 3.3 Biologinen käsittely Biologinen puhdistusvaihe on yleensä toisena mekaanisen puhdistusvaiheen jälkeen. Tässä vaiheessa tarkoituksena on liukoisen biohajoavan aineksen hapettaminen, suspentoituneen ja laskeutumattoman kolloidisen kiintoaineksen flokkaus ja ravinteiden poisto (Metcalf & Eddy, 2003). Biologinen käsittely perustuu mikro-organismien, pääasiassa bakteerien, kykyyn hajottaa epäpuhtauksia, jotka sitten muuttuvat biologiseksi lietteeksi. Hajotusreaktiot ovat hyvin monimutkaisia ja niihin sisältyy useita sivureaktioita. Hajotusnopeus riippuu monista tekijöistä, joita ovat mm. happipitoisuus, ph, lämpötila, mikrobit, epäpuhtauksien tyyppi, myrkylliset aineet sekä puhdistusmenetelmä. (Kemira Kemwater, 2003, 45, 46) Bakteerit saavat tarvitsemansa energian hapettamalla jäteveden orgaanista ja epäorgaanista ainesta, joka kuluu uuden solumassan synteesiin ja elintoimintojen ylläpitoon. Syntynyt biomassa erotetaan vedestä yleensä selkeytyksellä. Jätevedessä olevaa kiintoainesta voidaan poistaa myös puoliläpäisevän kalvon avulla (RIL, 2004, 120). Biologinen jäteveden puhdistus voi tapahtua kolmenlaisissa olosuhteissa: aerobisissa, anaerobisissa tai anoksisissa. Aerobinen prosessi tapahtuu hapen läsnä ollessa eli mikroorganismit käyttävät vedessä olevaa vapaata happea orgaanisen materiaalin hapettamiseen. Reaktiotuotteina syntyy hiilidioksidia, vettä ja biomassaa. Lämpötila vaikuttaa 17
21 aerobiseen prosessiin, mutta se toimii hyvin vielä 5 C:ssa eikä ole niin herkkä kuin anaerobinen prosessi. (Kemira Kemwater, 2003, 47, 48) Anaerobisissa olosuhteissa ei ole vapaata happea saatavilla eikä myöskään nitraattiin sitoutunutta happea. Mikrobit hajottavat orgaanisen materiaalin metaaniksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Biomassaa syntyy vain vähän. Anaerobinen prosessi on huomattavasti hitaampi kuin aerobinen, sillä bakteerit eivät pysty hyödyntämään orgaanista ainesta niin tehokkaasti. Jos reaktionopeuksia halutaan kasvattaa, täytyy prosessin lämpötilaa nostaa. Anaerobisia prosesseja käytetäänkin yleensä vain teollisuuden jätevesien käsittelyssä ja lietteen käsittelyssä (mädätys). (Kemira Kemwater, 2003, 47) Anoksinen prosessi on samantyyppinen kuin aerobinen, mutta siinä bakteerit käyttävät nitraattiin sitoutunutta happea. Prosessissa vapautuu hiilidioksidia, vettä ja typpikaasua. Siksi anoksisia olosuhteita käytetäänkin typen poistoon. Anoksinen prosessi on hieman hitaampi kuin aerobinen, mutta nopeampi kuin anaerobinen. Prosessi toimii vain, kun orgaanista materiaalia on saatavilla. Vedessä ei myöskään saa olla vapaata happea, sillä bakteerit käyttäisivät mieluummin sitä kuin nitraatin happea. (Kemira Kemwater, 2003, 48) Aktiivilieteprosessi Biologiset prosessit voidaan jakaa kahteen ryhmään: leijuva-alustaisiin ja kiinteäalustaisiin. Aktiivilieteprosessi on leijuva-alustainen eli mikrobit uivat vapaasti vedessä tai ovat kiinnittyneinä leijuviin hiukkasiin. Prosessin keskeisin osa on ilmastusallas, jossa aktiivilietettä ja vettä sekoitetaan jatkuvasti, jotta liete ei pääse laskeutumaan. Veteen lisätään myös ilmaa, jotta aerobiset olosuhteet säilyisivät. Yleensä sekoitukseen käytetäänkin ilman syöttöä. (RIL, 2004, 183) Vesi ilmastusaltaaseen tulee esiselkeytyksestä ja ilmastuksen jälkeen vesi johdetaan jälkiselkeytykseen, jossa syntyneet bioflokit erotetaan vedestä. Jälkiselkeytyksestä suuri osa laskeutuneesta lietteestä johdetaan takaisin ilmastukseen, jotta orgaaninen materiaali saataisiin hajotettua nopeammin. Palautuslietteen avulla voidaan säätää ilmastusprosessia halutunlaiseksi. Orgaanisen materiaalin nopean hajoamisen lisäksi on tärkeää, että muodostuneet flokit ovat laskeutuvia. Tämän vuoksi viipymä ilmastuksessa tulee olla riittävän pitkä, mutta ei kuitenkaan liian pitkä, 18
22 jolloin ravinteet alkavat liueta takaisin veteen. (RIL, 2004, 184) Kuvassa 3 on esitetty aktiivilieteprosessi pääpiirteittäin. Kuva 3. Aktiivilieteprosessi. Fe on saostuskemikaali, ES on esiselkeytys, RL on raakaliete, L on ilmastus, PL on palautusliete, JS on jälkiselkeytys, YL on biologinen ylijäämäliete ja V on purku vesistöön (Suomen ympäristökeskus, 2009) Biofilmiprosessit Kiinteäalustaisissa prosesseissa eli biofilmiprosesseissa mikrobit ovat kiinnittyneinä kiinteisiin kantaja-aineisiin muodostaen biofilmin materiaalin pintaan. Tällaisia prosesseja on monenlaisia; biologiset pedit, bioroottorit, suspentoitunut biofilmi, biologiset suodattimet ja fluidisoituneet pedit. Biofilmiprosesseissa jätevesi virtaa kiinteää pintaa pitkin tai sen ohitse, jolloin kiintopinnoilla olevat mikrobit pääsevät kosketuksiin veden kanssa ja hajottavat vedessä olevaa materiaalia. Biofilmejä käytetään yleensä orgaanisen aineksen poistoon, mutta niitä käytetään myös typen poistoon (nitrifikaatio- tai denitrikaatiosuodatin). (Kemira Kemwater, 2003, 56 59; RIL, 2004, 192) Suodattimet ovat vanhimpia ja aika yleisiä biofilmiprosesseja. Niissä vesi syötetään alhaalta tai ylhäältä päin suodatinkerroksen läpi ja puhdistunut vesi johdetaan eteenpäin. Vedessä olleet epäpuhtaudet muuttuvat biomassaksi suodatinmateriaalin pinnalla ka s- 19
23 vavien mikrobien toimesta. Suodattimessa tapahtuu myös mekaanista pidättymistä, kun isommat hiukkaset tarttuvat biomassan limaiseen pintaan. Biomassan muodostumisen vuoksi suodatin tukkeutuu aika ajoin, joten se täytyy pestä usein. Kuvassa 4 on Taskilan jätevedenpuhdistamon biologisia suodattimia. (Kemira Kemwater, 2003, 59; RIL, 2004, 193) Kuva 4. Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamon biologiset suodattimet (Suomen ympäristökeskus, 2009) Mikro-organismit Jätevedenpuhdistuksen biologisissa prosesseissa elää monenlaisia mikrobiyhdyskuntia. Niihin kuuluvat bakteerit, protozoat, sienet, rotiferat ja levät. Suurin osa aktiivilietteestä tai biofilmistä koostuu bakteereista. Rihmamaiset bakteerit edistävät flokkautumista, mutta liiallisena ne voivat aiheuttaa lietteen laskeutumisongelmia. Protozoat ja rotiferat vaikuttavat lietteen laatuun syömällä vapaata bakteerimassaa, jolloin kiintoainepitoisuus pysyy alhaalla. Ympäristön olosuhteet, etenkin lämpötila ja ph, vaikuttavat mikrobien valikoitumiseen, selviytymiseen ja kasvuun. Optimaalinen ph-alue mikrobeille on 6,5 7,5. Mikrobit voidaan luokitella lämpötilaoptiminsa mukaan kolmeen luokkaan: psykro- 20
24 fiilisiin, mesofiilisiin ja termofiilisiin. Taulukossa 2 on esitetty lämpötilaluokat. (Metcalf & Eddy, 2003, 558, 559; RIL, 2004, ) Taulukko 2. Mikrobien lämpötilaluokat (RIL, 2004, 170). Tyyppi Esiintymisalue ( C) Optimilämpötila ( C) Psykrofiiliset Mesofiiliset Termofiiliset Aktiivilietteessä tai biofilmin pinnalla olevat bakteerit ovat joko eläviä, kuolleita tai lepovaiheessa. Bakteerien kasvumekanismien tunteminen on tärkeää biologisten käsittelyprosessien kannalta. Kun bakteerit ovat sopivassa kasvuympäristössä, ne totuttelevat uuteen ympäristöön eikä solujen määrä kasva. Tätä kutsutaan tottumisvaiheeksi. Logaritmisen kasvun vaiheessa bakteerit alkavat lisääntyä nopeasti. Stationäärivaiheessa biomassan kasvu hidastuu, sillä jokin tekijä, esim. ravinne, rajoittaa kasvua. Biomassan määrä pysyy vakiona. Kuolemisvaiheessa bakteereita kuolee enemmän kuin syntyy, sillä ulkopuolinen ravinto on loppu ja bakteerimassaa aletaan käyttää ravintona. (RIL, 2004, 174) Kuvassa 5 on esitetty bakteerien kasvun eri vaiheet. 21
25 Kuva 5. Bakteerien kasvukäyrä. Number of cells-solujen lukumäärä, time-aika, lag phase-tottumisvaihe, log phase-logaritmisen kasvun vaihe, stationary phasestationäärivaihe, death phase-kuolemisvaihe ( Aktiivilietteen bakteerit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: vapaasti uivat, flokkeja muodostavat ja filamenttiset bakteerit. Vapaasti uivia bakteereita tulee aktiivilieteprosessiin jäteveden mukana. Ne ovat niin pieniä ja keveitä, etteivät ne kerkeä laskeutua lietteen mukana jälkiselkeytyksessä, joten ne voivat huuhtoutuvat pois aktiivilieteprosessista ja koko laitokselta. Nämä bakteerit ovat myös ravintoa muille mikrobeille. Vapaasti uivat bakteerit lisääntyvät nopeasti, joten niitä voidaan havaita parhaiten matalan lieteiän prosesseissa. (Kemira Kemwater, 2003, 50) Suurin osa biomassasta koostuu flokkeja muodostavista bakteereista. Niillä on tarttuva pinta, jolloin tarttuessaan toisiinsa ne muodostavat laskeutuvia flokkeja. Nämä bakteerit kasvavat hitaammin kuin vapaasti uivat, joten ne tarvitsevat pidemmän lieteiän. Filamenttiset bakteerit muodostavat pitkiä, hiusmaisia filamentteja lietteeseen, jolloin ne saattavat suurina määrinä aiheuttaa ongelmia aktiivilieteprosessiin. Ne tekevät lietteestä liian kuohkeaa ja paksua, jolloin liete ei laskeudu ja ylijäämälietteen ja palautuslietteen erottaminen vaikeutuu. Pieninä määrinä filamenttiset bakteerit kuitenkin stabiloivat flokkien rakennetta. (Kemira Kemwater, 2003, 50, 51) 22
26 3.4 Lietteen käsittely Jätevedenkäsittelyn eri vaiheissa vedestä erotetut epäpuhtaudet, kuten välppeet, hiekka ja liete, täytyy jatkokäsitellä tai niille täytyy olla jonkinlainen sijoituspaikka. Välpe ja hiekka viedään yleensä kuivatettuna vain kaatopaikoille, mutta lietteen käsittely vaatiikin enemmän. Kustannusten vähentämiseksi lietteen tilavuutta pienennetään, jolloin kuljetus ja käsittely on halvempaa. Suomessa lietettä syntyy vuosittain kuiva-aineena laskettuna tonnia. (Degremont, 1991a, 126; RIL, 2004, 555; Santala E, Etelämäki L, 2009) Liete koostuu nesteestä ja kiintoaineesta ja se on geelimäistä. Lietteen orgaaninen aines on hankalasti käsiteltävässä muodossa ja veden määrä hankaloittaa käsittelyä lisää. Lietteen käsittelyyn kuuluu mm. tiivistys, stabilointi, hygienisointi, kunnostus, kuivaus ja poltto. Jos lietettä on tarkoitus hyötykäyttää, se yleensä kompostoidaan tai siihen lisätään kalkkia. Käsiteltyä lietettä voidaan käyttää mm. viherrakentamisessa, kaatopaikkojen peitekerroksissa tai sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti. Monesti liete viedään kuitenkin vain kaatopaikalle. (Kemira Kemi Ab, 53; RIL, 2004, 560; Santala E, Etelämäki L, 2009) Lietteen tiivistyksen tarkoituksena on pienentää tilavuutta vettä poistamalla, jotta käsittely- ja kuljetuskustannukset pienenisivät. Tiivistäminen voi tapahtua esim. laskeuttamalla tai linkoamalla. Tiivistyksessä syntynyt rejektivesi johdetaan takaisin puhdistusprosessin alkuun. Lietteen stabiloinnilla estetään orgaanisen aineksen hajoaminen ja hajuhaittojen syntyminen. Liete saadaan stabiloitua tilapäisesti kalkilla ja pysyvästi mädätyksellä tai lahotuksella. Hygienisoinnilla vähennetään lietteessä olevien bakteerien, virusten, raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden määrää. Se voi tapahtua mm. pastöroinnilla tai muulla lämpökäsittelyllä, pitkäaikaisella varastoinnilla tai klooraamalla. Kunnostuksen tarkoituksena on rikkoa lietteen geelimäinen rakenne, jotta vesi saataisiin helpommin poistettua. Kunnostukseen voidaan käyttää kemikaaleja (ferrikloridi, kalkki, polymeerit) tai kuivausta. (RIL, 2004, 556, 560, 570, ) 23
27 4 KEMIKAALIT Kemikaaleja käytetään jätevedenkäsittelyssä yleisimmin koagulaatioon, saostukseen, desinfiointiin, hapetukseen ja neutralointiin. Yleensä kemialliset yksikköprosessit toimivat yhdessä fysikaalisten ja biologisten yksikköprosessien kanssa. Kemikaalien tyypit ja annostukset vaihtelevat jäteveden laadun mukaan. Yleisimmin käytettyjä kemikaaleja ovat polymeerit, rauta- ja alumiinisuolat sekä kalkki. (Degremont, 1991b, 1286) 4.1 Saostuskemikaalit Jätevesien käsittelyssä saostuskemikaaleja käytetään lähinnä fosforin ja orgaanisen aineksen poistoon. Tärkeimpiä fosforinsaostuskemikaaleja ovat alumiini- ja rautasuolat sekä kalkki, sillä fosfaatti-ioni reagoi alumiinin, raudan ja kalsiumin kanssa muodostaen niukkaliukoisia yhdisteitä. Suomessa yleisimpiä saostuskemikaaleja ovat polyalumiinikloridi (PAC), alumiinisulfaatti (Al(SO 4 ) 3 ), ferrisulfaatti (Fe 2 (SO 4 ) 3 ), ferrosulfaatti (Fe- SO 4 ), ferrikloridi (FeCl 3 ), sammutettu kalkki (Ca(OH) 2 ) ja alumiinia ja rautaa sisältävä AVR. (Sipilä A, 2006, 12, 18) Fosforia esiintyy jätevedessä orgaanisesti sitoutuneena ja epäorgaanisessa muodossa polyfosfaatteina ja ortofosfaatteina. Kun saostuskemikaalia lisätään jäteveteen, liuennut epäorgaaninen fosfaatti saostuu liukenemattomaksi. Samalla metallihydroksidi saostuu ja muodostaa flokkeja saostuneen metallifosfaatin ja muun kiintoaineksen kanssa. ph vaikuttaa näihin saostusreaktioihin. (Kemira Kemwater, 2003, 71) Alumiinisuolat Alumiini-ioni (Al 3+ ) toimii tehokkaimmin fosfaattifosforin saostuksessa. Alumiinisuolojen aktiivisena osana voi olla alumiini-ioni (esim. AVR) tai polyalumiini-ioni (esim. PAC). Alumiinipohjaisia kemikaaleja käytettäessä ph:n tulisi olla 5-8,5. Alumiini ei reagoi pelkästään fosforin kanssa (yhtälöt 1 ja 2), vaan myös muiden yhdisteiden ja itse veden (yhtälö 3) kanssa. Tämä tulee ottaa huomioon annostuksen määrityksessä. Poly- 24
28 alumiiniyhdistettä käytettäessä tarvitaan jopa kaksinkertainen annos verrattuna alumiiniyhdisteisiin, mutta polyalumiiniyhdisteet sitovat kiintoainesta tehokkaammin. Ne toimivat myös laajemmalla ph-alueella ja muodostuneen lietteen määrä on pienempi. Yleisesti alumiiniyhdisteiden etuna on, että saostunut fosfori pysyy stabiilina. (Kemira Kemwater, 2003, 71, 72) 3Al PO H 2 O (AlOH) 3 (PO 4 ) 2 + 3H + (1) Al 3+ + PO 4 3- AlPO 4 (2) Al H 2 O (AlOH) 3 + 3H +, (3) missä Al PO 4 H 2 O (AlOH) 3 (PO 4 ) 2 H + AlPO 4 (AlOH) 3 = alumiini-ioni = fosfaatti-ioni = vesimolekyyli = alumiinihydroksidifosfaatti = vetyioni = alumiinifosfaatti = alumiinihydroksidi Rautasuolat Rautasuoloja on kahden- ja kolmenarvoisia. Kahdenarvoiset ovat ferrosuoloja ja kolmenarvoiset ovat ferrisuoloja. Raudan tulisi mieluummin olla ferrimuodossa, sillä ferrosuolat täytyy hapettaa ferrimuotoon ennen käyttöä. Tavallisin ferrisuola on ferrikloridi, FeCl 3 6H 2 O, mutta Suomessa yleisimmin käytetty rautasuola on ferrosulfaatti, Fe- SO 4 7H 2 O, sillä sitä muodostuu jätteenä kemianteollisuudessa ja on siksi edullista. Ferrosulfaatti parantaa lietteen laskeutuvuutta ja veden erottumista lietteestä. (RIL, 2004, 143; Suunnittelukeskus Oy, 2002) 25
29 Ferroraudan hapettaminen ferrimuotoon (yhtälö 4) tapahtuu ilman hapella ilmastusaltaassa, erillisessä ilmastuksessa tai jäteveden ph:n nostolla yli 8,5. Hapettunut ferrirauta saostaa fosfaatteja sitoen samalla orgaanista ainesta tehokkaimmin ph-alueella 4-8. Hapettumisen kanssa saa olla tarkkana, ettei rauta hapetu jo varasto- tai annostelusäiliössä. Silloin rauta alkaa reagoida vedessä olevien hydroksyyli-ionien kanssa, jolloin muodostuu rautahydroksidisakkaa yhtälön 5 mukaisesti. Tämäkin voi sitoa epäpuhtauksia, mutta ei poista fosforia niin tehokkaasti. Rautahydroksidisakkaa alkaa muodostua myös, kun ph nousee yli 6. Olisi tärkeää, että kolmenarvoiseksi hapettunut rauta reagoisi pian fosfaatin kanssa yhtälön 6 mukaisesti, ettei rautahydroksidia muodostu liikaa. (Suunnittelukeskus Oy, 2002) 4Fe 2+ + O 2 + 2H 2 O 4Fe OH -, (4) Fe H 2 O Fe(OH) 3 +3H + (5) Fe 3+ + PO 4 3- FePO 4 (6) missä Fe 2+ Fe 3+ O 2 OH - = kahdenarvoinen rautaioni = kolmenarvoinen rautaioni = happimolekyyli = hydroksidi-ioni Fe(OH) 3 = rautahydroksidi FePO 4 = ferrifosfaatti Kalkki Suomessa käytetään sammutettua kalkkia harvemmin saostuskemikaalina. Optimaalinen ph kalkkisaostuksessa on Sammutettu kalkki reagoi vedessä olevan ortofosfaattimuodossa olevan fosforin kanssa muodostaen saostuvaa hydroksyyliapatiittia yhtälön 7 mukaisesti. Kalkkisaostus muodostaa paljon lietettä, mutta se laskeutuu hyvin ja veden- 26
30 poisto onnistuu helposti. Tehokkaimmin kalkkisaostus toimii jälkisaostuksena biologisen käsittelyn jälkeen. (Kemira Kemwater, 2003, 74; RIL, 2004, 142) 10Ca PO OH - Ca 10 (PO 4 ) 6 (OH) 2, (7) missä Ca 2+ Ca 10 (PO 4 ) 6 (OH) 2 = kalsiumioni = hydroksyyliapatiitti Polymeerit Polymeerit koostuvat toistuvista kemiallisista yksiköistä, monomeereista. Homopolymeereissa toistuva ryhmä on sama, kun taas kopolymeerit koostuvat useammista erilaisista yksiköistä. Veden käsittelyssä käytettävät polymeerit ovat yleensä lineaarisia eli niissä ei ole haarautumia. Polymeereissä voi olla myös varauksia, jolloin niitä kutsutaan polyelektrolyyteiksi. Jos polymeeri sisältää positiivisia varauksia, on kyseessä kationinen polymeeri ja jos se sisältää negatiivisia varauksia, polymeeriä kutsutaan anioniseksi polymeeriksi. Varauksettomat polymeerit ovat nonionisia polymeerejä. Kationisia polymeerejä käytetään yleensä yhdessä alumiini- ja rautasuolojen kanssa. Anioniset eivät sovellu tähän tarkoitukseen, sillä metallisuolat saattavat reagoida polymeerin kanssa muodostaen sakkaa. Niitä voidaan kuitenkin lisätä, kun metallisuolojen saostuminen on tapahtunut hetken aikaa, jolloin anioninen polymeeri linkittää flokit tiukasti yhteen. (Kemira Kemwater, 2003, 155, 156) Polymeerit toimivat apuaineina saostuksessa tehostaen flokkien sitoutumista ja vähentäen saostuskemikaalien tarvetta. Niiden toiminta perustuu pituuteen, suureen kokoon ja varauksellisiin ryhmiin. Polymeerien varaukselliset kohdat sitoutuvat epäpuhtauksiin, jolloin partikkelit neutraloituvat ja voivat paremmin tarttua toisiinsa. Polymeerit myös silloittavat flokkeja suuremmiksi, jolloin laskeutuminen on nopeampaa. Polymeerejä käytetään myös lietteen veden poistossa apuaineena. (Kemira Kemwater, 2003, 156; Sipilä A, 2006, 18) 27
31 4.2 Neutralointi Veden käsittelyssä neutraloinnilla tarkoitetaan ph:n säätämistä sopivalle tasolle. Jos käsitellyn jäteveden ph on erityisen matala tai korkea, vesi täytyy neutraloida ennen vesistöön johtamista. Myös eri prosessivaiheet saattavat vaatia tietyn ph:n. ph:n nostoon käytettyjä kemikaaleja ovat mm. kalsiumkarbonaatti, kalsiumhydroksidi (sammutettu kalkki), natriumkarbonaatti (sooda) ja natriumhydroksidi (syövyttävä sooda). Natriumhydroksidi ja natriumkarbonaatti ovat hieman kalliimpia, mutta toimivia ja yleisesti käytettyjä pienillä laitoksilla. Kaikista yleisimmin käytetty kemikaali on sammutettu kalkki, joka on halvempaa, mutta hankalampi syöttää. ph:n laskemiseen käytettyjä kemikaaleja ovat hiilihappo, suolahappo ja rikkihappo. (Metcalf & Eddy, 2003, 526, 527) 4.3 Desinfiointi Tärkeimpiä vesihuollossa käytettyjä desinfiointimenetelmiä ovat klooraus, otsonointi, UV-säteilytys ja hypokloriitin käyttö. Tarkoituksena on poistaa vedestä tautia aiheuttavat mikro-organismit. Desinfioitumiseen vaikuttavat reaktioaika, lämpötila, desinfiointiaineen väkevyys, veden ph ja kemiallinen koostumus sekä organismien määrä. Talousveden lisäksi myös jätevettä voidaan joutua desinfioimaan, jos jätevesi johdetaan lähelle virkistykseen käytettyä vesistöä. Erityisesti, jos vesistö on uimakäytössä, jätevesi tulee desinfioida ainakin uimakauden aikana. Jätevedessä desinfioitavia ryhmiä ovat bakteerit, loiset ja virukset. (RIL, 2004, 152, 154) Ideaaliselta desinfiointiaineelta tai menetelmältä vaaditaan muutakin kuin tautiaaiheuttavien mikrobien hävittäminen. Desinfioinnin tulee tapahtua riittävän nopeasti ja laajalla lämpötila-alueella. Käytettävien menetelmien tai aineiden tulee olla edullisia sekä helppoja varastoida, kuljettaa ja käsitellä. Niiden tulee olla myrkyllisiä mikrobeille, mutta ei ihmisille eikä eläimille. Desinfiointiaineet eivät saa aiheuttaa korroosiota tai liata ja niiden pitää olla tasaisia koostumukseltaan. Lisäksi aineen konsentraation tulee säilyä tarpeeksi suurena riittävän pitkään. (Metcalf & Eddy, 2003, 1220; RIL, 2004, 152) 28
32 Koko maailmassa yleisimmin käytetty desinfiointiaine on kloori, sillä kloori täyttää yllä olevat vaatimukset. Kloori liukenee veteen hyvin ja se muodostaa nopeasti veden ja siinä olevien ainesten kanssa desinfioinnin kannalta tärkeitä yhdisteitä. Jätevedenkäsittelyssä käytetyimpiä klooriyhdisteitä ovat puhdas kloori Cl 2, natriumhypokloriitti NaOCl, kalsiumhypokloriitti Ca(OCl) 2 ja klooridioksidi ClO 2. (Metcalf & Eddy, 2003, 1231) 29
33 5 TYPEN POISTO 5.1 Yleistä Typpi on väritön, mauton, hajuton, palamaton ja myrkytön kaasu, joka esiintyy kaksiatomisena molekyylinä. Maan ilmakehästä n. 78 % on typpeä ja sitä esiintyy myös maaperässä ja luonnonvesissä erilaisina suoloina. Typpi on elintärkeä aine, sillä sitä tarvitaan aminohappojen ja nukleiinihappojen muodostumiseen. Eläimet saavat tarvitsemansa typen kasvi- tai eläinravinnosta ja kasvit käyttävät maaperässä olevia typen yhdisteitä, joita ovat nitraatit ja ammoniumsuolat. Taulukossa 3 on esitetty erilaisia typen yhdisteitä. Taulukko 3. Typpi erilaisissa muodoissa (Kemira Kemwater, 2003, 9). Typpikaasu (N 2 ) Puhdas typpi, 78 % maan ilmakehästä. Ammonium (NH 4 + ) Orgaanisesti sitoutuneen typen hajoamistuote, kasvien ravinnonlähde. Ammoniakki (NH 3 ) Nitraatti (NO 3 - ) Myrkyllinen kaasu, liukenee veteen. Muodostuu ammoniumista korkeassa ph:ssa Hapettumistuote, kasvien ravinnonlähde. Nitriitti (NO 2 - ) Välituote ammoniumin hapettuessa nitraatiksi. Proteiinit Solujen rakennusaine, koostuu aminohappoketjusta. 30
34 Typellä on oma kiertokulkunsa elollisen ja elottoman luonnon välillä. Kuvassa 6 on esitetty typen kierto. Typpikaasua sitoutuu kasviproteiiniin, jota eläimet käyttävät ravintonaan. Eläinproteiinia hajoaa ammoniumiksi, joka sitten hapettuu nitriitiksi ja nitraatiksi. Nitriitti ja nitraatti pelkistyvät typpikaasuksi tai kasvit käyttävät niitä ravintona. Ammonium on myös kasvien ravintona. Kuva 6. Typen kierto. Nitrogen gas-typpikaasu, fixing-sitoutuminen, plant proteinkasviproteiini, animal feed-eläinravinto, animal protein-eläinproteiini, decompositionhajotus, oxidation-hapetus, nitrite-nitriitti, nitrate-nitraatti, reduction-pelkistys, plant nutrients-kasviravinto (Kemira Kemwater, 2003, 8). Jätevedessä typpi esiintyy orgaanisesti sitoutuneena ja epäorgaanisesti sitoutuneena nitriittiin, nitraattiin ja ammoniumiin. Bakteerit hapettavat orgaanisia typpiyhdisteitä, jolloin typpi vapautuu veteen ammoniakkina. Tätä prosessia kutsutaan ammonifikaatioksi, joka tapahtuu ennen nitrifikaatiota. Vedessä ammoniakki ja ammonium-ionit ovat tasapainossa. Jätevedessä suurin osa typestä on ammoniummuodossa. Jäteveden typpi on peräisin mm. proteiineista ja ureasta. Koska typpi on kasviravinne ja se voi aiheuttaa rehevöitymistä, täytyy se poistaa jätevedestä ennen vesistöön johtamista. Lisäksi typpiyhdisteet ovat liukoisessa muodossa, jolloin ne kertyisivät vesistöihin. Suomen vesis- 31
Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
LisätiedotRinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon
Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon Sakari Pitkäjärvi Huittisten puhdistamo oy 1 1 Perinteinen rinnakkaissaostus Fosfori saostetaan jätevedestä kemiallisesti Esimerkiksi ferrisulfaattia
LisätiedotFOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN
FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN 1980 2020 Risto Saarinen Toimitusjohtaja Porvoon vesi Yhteenveto Fosforinpoisto osataan Suomessa Osaaminen ja tekniset ratkaisut ovat parantuneet On aika arvioida, tarvitaanko
LisätiedotMittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus
Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,
LisätiedotJÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ
JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
LisätiedotKERTARAPORTTI 25.8.2014
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotRAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä
RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan
LisätiedotTietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta
Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista
LisätiedotKestävä sanitaatio Jätevedet
Kestävä sanitaatio Jätevedet 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Vesihuollon historiaa Jätevesi Viemäröinti Jäteveden käsittely isoissa
LisätiedotENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
LisätiedotJari Kinnunen JÄTEVEDENPUHDISTUS RINNAKKAISSAOSTUSLAITOKSELLA ESIMERKKINÄ KINNULAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO
Jari Kinnunen JÄTEVEDENPUHDISTUS RINNAKKAISSAOSTUSLAITOKSELLA ESIMERKKINÄ KINNULAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVEDENPUHDISTUS RINNAKKAISSAOSTUSLAITOKSELLA ESIMERKKINÄ KINNULAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jari Kinnunen
LisätiedotBiologinen fosforinpoisto Mahdollisuudet, rajoitukset, tekniikka
Biologinen fosforinpoisto Mahdollisuudet, rajoitukset, tekniikka Prosessiasiantuntija Pöyry Environment Oy 1 Yleistä Biomassa sitoo fosforia yli normaalin metaboliatarpeen PAO (Phosphorus-Accumulating
Lisätiedot24.1.2011 NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA
NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA Biologiset prosessit 24.1.2011 1 LUENNON SISÄLTÖ Biologisen puhdistusprosessin tavoitteet Biologisten puhdistusprosessien jaottelu Puhdistusprosessien periaatteiden esittelyä
LisätiedotJätevesien hygienisoinnin menetelmät
Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:
Lisätiedot2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo
2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,
LisätiedotDiplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 16.9.2014.
Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan tutkinto-ohjelma Maija Renkonen Esisaostuksen mahdollisuudet aktiivilieteprosessin kuormitusvaihteluiden hallinnassa Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä
LisätiedotTUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
LisätiedotVeden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult
Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅFConsult 4.2.2016 1 Sisältö Vesilähteet Veden sisältämien epäpuhtauksien jaottelu Veden epäpuhtauksien aiheuttamat ongelmat Veden
LisätiedotOnline-mittaukset lietteenkuivauksen optimoinnissa
Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja geoympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Online-mittaukset lietteenkuivauksen optimoinnissa Oulussa 13.5.2013 Tekijä: Henna Mannermaa Työn valvoja: Jarmo
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 4/2017, 26.4.2017 (5JATUR). Tulokuormitus oli orgaanisen aineen osalta noin 20 % pienempi kuin vuoden 2016 keskimääräinen tulokuorma, mutta ravinnekuormitukset
LisätiedotMBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa
MBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa Sofia Risteelä Diplomityöntekijä, Oulun Vesi Pohjois Suomen vesihuoltopäivät 15.11.2018, Ruka Jätevedenpuhdistus on keskittynyt Ouluun, Taskilaan Lupaehdot puhdistetulle
LisätiedotENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo
LisätiedotKemiallisia näkökulmia vedenkäsittelyyn
LUMAT 1(1), 2013 Kemiallisia näkökulmia vedenkäsittelyyn Tero Luukkonen Kemian laitos, Oulun yliopisto tero.luukkonen@oulu.fi Emma-Tuulia Tolonen Kemian laitos, Oulun yliopisto emma-tuulia.tolonen@oulu.fi
LisätiedotAMMONIUMTYPPI ILMASTUKSEN OHJAUSPARAMETRINÄ YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN PUHDISTUKSESSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari AMMONIUMTYPPI ILMASTUKSEN OHJAUSPARAMETRINÄ YHDYSKUNTAJÄTEVEDEN
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin
LisätiedotLIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä
1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista
LisätiedotKiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy
Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset
LisätiedotJäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla
LIFE12 ENV/FI/597 2013-2017 Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla Marja Tiirola Limnologipäivät 10.4.2017 N-SINK o Reduction of waste water
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotKuva 210 x 205 mm (+ leikkuuvarat)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Kuva 210 x 205 mm (+ leikkuuvarat) Viikinmäen jätevedenpuhdistamo 10 kilometriä Helsingin Viikinmäen
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Suomenojan. jätevedenpuhdistamo
Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Suomenojan jätevedenpuhdistamo 10 kilometriä Viemäröintialueen raja Paineviemäri Viemäritunneli Sekaviemäröity alue Suomenojan jätevedenpuhdistamo
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotBIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO
BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO ORIMATTILA Vääräkosken jätevedenpuhdistamo VÄÄRÄKOSKEN PUHDISTAMO Puhdistamon allastilavuuksia: tulevan veden tasausallas V= 300 m 3 sakokaivolieteallas V= 50 m 3 ilmastusallas
LisätiedotNPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen
NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE Juho Uzkurt Kaljunen 16.5.2019 Tausta Panoskokeet Jatkuvatoiminen laitteisto Tulokset NPHarvest Kannattava lopputuote
Lisätiedotasuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä
1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,
LisätiedotHygienisoinnin määritelmä
Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän
LisätiedotMäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus
Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo
LisätiedotTaskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia
Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia Sofia Risteelä Prosessi-insinööri Oulun Vesi Vesihuolto 2019 15.5.2019, Jyväskylä 1 Oulun alueen jätevedenpuhdistus on keskittynyt Taskilaan Lupaehdot puhdistetulle
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 11/2018, 5.6.2018 (5FORSS). Tarkkailuajankohtana puhdistustulos täytti ympäristöluvan tason lukuun ottamatta lievästi luparajan ylittänyttä orgaanisen
LisätiedotINNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto
NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE Juho Uzkurt Kaljunen 16.5.2019 1 Tausta Panoskokeet Jatkuvatoiminen laitteisto Tulokset NPHarvest Kannattava lopputuote
Lisätiedotsade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotLAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen
SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotVIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS
VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN HOITAJAN KATSAUS Virtain nykyinen keskuspuhdistamo rakennettiin vuosina 1982-1983 ja käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 1983,
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotKERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi
ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET
LisätiedotJOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA
JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA Membraanibioreaktori Aktiivilieteprosessi Membraanisuodatus CAS + = Jätevedenkäsittely (orgaanisten partikkeleiden pilkkoutuminen) tehdään aktiivilieteprosessissa
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (2) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 3/2017, 22.3.2017 (5KANKA). Kankaanpään jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana lumien sulamisesta johtuvista hule/vuotovesistä huolimatta kohtuullisen vakaasti
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen
FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2016, 10.10.2016 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset
LisätiedotKERTARAPORTTI 20.11.2015
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset
LisätiedotTypenja fosforintalteenotto
Typenja fosforintalteenotto jätevesistä - rejekti Surendra Pradhan Riku Vahala Anna Mikola Juho Kaljunen 29.03.2017 Sisällys Typen talteenoton tarpeellisuus NPHarvest-projekti lyhyesti Laboratoriotestien
LisätiedotKUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017
1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotPuhtaan veden tekijät. Jätevesien puhdistaminen Suomessa
Puhtaan veden tekijät Jätevesien puhdistaminen Suomessa 2 Vesien rehevöityminen on estettävä Vuodessa yksi ihminen tuottaa jäteveteen noin kilon verran fosforia ja viisi kiloa typpeä. Mikäli ravinnetuotoksemme
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 2/2017, 15.2.2017 (5EU). Puhdistamolle tuli maltillinen virtaama (1722 m³/d) ja tuleva kuormitus oli hieman keskimääräistä pienempää. Vuoden 2016 keskimääräiseen
Lisätiedot7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA
7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003
LisätiedotTampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori
Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2
LisätiedotArvio NP3-rikastushiekka-altaalle tulevien prosessikemikaalien jäämien pitoisuuksista ja niiden pysyvyydestä ja mahdollisesta muuntumisesta.
Arvio NP3-rikastushiekka-altaalle tulevien prosessikemikaalien jäämien pitoisuuksista ja niiden pysyvyydestä ja mahdollisesta muuntumisesta. NP3-altaalle läjitettävä NP-rikastehiekka sisältää prosessikaaviossa
LisätiedotHUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
LisätiedotKERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO
s. 1 (1) TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8.9.2014 (776c). Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO C776 TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU
LisätiedotPäätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa
Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana
LisätiedotHSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari , LUT
HSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari 6.9.2018, LUT Maija Vilpanen, kehittämisinsinööri, HSY CWPharma-hanke CWPharma-hankkeessa - kerätään ja tuotetaan lisää tietoa lääkeaineista sekä
LisätiedotKiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla
Kiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla Tavoitteena käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus < 0,1 mg(p)/l Kiekkosuodatuskoeajot Koeajojen tavoitetuloksen
LisätiedotYhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia
Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna
LisätiedotMädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013
Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle
LisätiedotTYPENPOISTON NITRIFIKAATIO- JA DENITRIFIKAATIONOPEUDET JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSISSA
TYPENPOISTON NITRIFIKAATIO- JA DENITRIFIKAATIONOPEUDET JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSISSA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristötekniikka Opinnäytetyö Kevät 2014
LisätiedotKestävä sanitaatio Juomavesi
Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotPK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä
PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä olemme tehneet sen aikana SanOx Ltd, Jukka Hakola, Commercial Director Jukka.hakola@sansox.fi +358 40 500 1123 DOUBLE WINNER OF EU INNOVATION AWARD 2014 OxTube,
LisätiedotLevin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI
JÄTEVESITUTKIMUS Testausseloste 1 (2) Raporttinumero: 055722 Analyysit Vrk-virtaama *Kiintoaine GF/C *Biologinen hapenkulutus BOD7 / ATU *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Fosfori *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori
LisätiedotKohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari
Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015
Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)
LisätiedotDYNASAND ratkaisee suodatusongelmat
DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä
LisätiedotTalvivaara Projekti Oy
16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET
LisätiedotTYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA
TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 1/2017, 17.1.2017 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotHS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO
Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin
LisätiedotENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018
ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Suodatus 8 % Muu 6 % Lietteen kuivauksen energiankulutus muodostuu kuivauslaitteiston pumppausjärjestelmän
LisätiedotBIOKAASULAITOKSEN REJEKTIVESIEN VAIKUTUS JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTAAN JA REJEKTIVEDEN ESIKÄSITTELYN TARPEELLISUUS
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Päivi Lehto BIOKAASULAITOKSEN REJEKTIVESIEN VAIKUTUS JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTAAN JA REJEKTIVEDEN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotForssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.
s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 20/2017, 25.10.2017 (5FORSS). Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset. Ville
LisätiedotHUBER Hiekanerotusjärjestelmät
WASTE WATER Solutions HUBER Hiekanerotusjärjestelmät Luotettavat kompaktilaitteet välppeen ja hiekan erotukseen Erilaisia hiekanerotinjärjestelmiä mineraalisten partikkeleiden erotukseen Optimaalinen järjestelmä
LisätiedotKohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.
Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,
LisätiedotKosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla
Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 11/2016, 23.11.2016 (5kanka). Kankaanpään jvp:lle tulevan jäteveden tulovirtaama oli kasvanut lokakuun tarkkailukertaan (27.10.2016) verrattuna 90%, mutta oli
LisätiedotKohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.
Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA SK1300 + BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto helmikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto helmikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotKERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO
s. 1 (1) TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 28.12.2016 (776c). Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO C776 TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotNITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA
NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA 1(6) Ville Kivisalmi Typen kiertoon maa- ja vesiekosysteemeissä osallistuvat bakteerit ovat pääasiassa autotrofeja kemolitotrofeja, jotka saavat energiansa epäorgaanisten
LisätiedotRengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto
Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:
LisätiedotItä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.
Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto elokuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto elokuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotFiltralite Clean. Filtralite Clean JÄTEVESI. Filtering the water for tomorrow
Filtralite Clean JÄTEVESI Filtering the water for tomorrow 1 Päämäärämme Asuitpa Houstonissa, Hong Kongissa tai Helsingissä kaupunkeihin kohdistuvat yhä suuremmat ihmisvirrat. Väestörakenteen muutos ja
Lisätiedot