Kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta 2008

Transkriptio

1 Suomen Ringetteliitto ry Hämeentie 105 A, HELSINKI

2 JOHDANTO Ringette syntyi tyttöjen ja naisten yhteiseksi jääpeliksi Kanadassa 45 vuotta sitten. Suomeen pelin toi Juhani Juuso Wahlsten tammikuussa1979. Vuosi 2008 oli Ringetteliiton 25. toimintavuosi. Liiton tarkoituksena on edistää, kehittää ja valvoa tyttöjen ja naisten ringettetoimintaa, edistää liikunta- ja urheiluharrastusta, terveitä elämäntapoja sekä edesauttaa nuorison välistä ystävyyttä. Liitto on rekisteröityjen ringettetoimintaa harjoittavien seurojen valtakunnallinen keskusjärjestö. Suomen Ringetteliiton päämäärät vuoteen 2010 Ringetessä mukana oleminen edistää ihmisten hyvinvointia. Ringettepeli tarjoaa jokaiselle mukaan tulevalle elämyksellisen kokemuksen tässä ja nyt. Mukaan voidaan ottaa kaikki halukkaat tasa-arvoisesti ja kukin voi toteuttaa peliä omista lähtökohdista ja omien motiiviensa ohjaamana. Ringette on hyvä vaihtoehto jokaiselle osallistua ja vaikuttaa liikuntakulttuurissa. Strategiset valinnat ja niiden tavoitteet vuoteen 2010 Strategiset valinnat A. Pelaamisen kokemus ydinasiaksi B. Osaamisen lisääminen C. Lajin tutuksi tekeminen A. Pelaaminen Tavoitteet vuoteen 2010 pelaamisen lähtökohtana on yksilön kokemuksen arvostaminen jokaisella on mahdollista löytää pelipaikka omien tavoitteidensa ja motiiviensa mukaan ringetessä jokaisen peli on yhtä arvokasta pelaaminen kasvattaa / ohjaa vastuullisuuteen pelaaminen opettaa ymmärtämään itseä ja toista Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi uudet tavat kilpailla koulutetut toimijat

3 B. Osaaminen Tavoitteet vuoteen 2010 kaikki ringettetoiminnassa mukana olevat ohjaajat, valmentajat, erotuomarit, toimitsijat ja luottamushenkilöt on koulutettu kaikkien pelaajien ja pelaajien vanhempien kanssa on keskusteltu toiminnan pelisäännöistä osaamisen kehittämisessä käytettävät toimintatavat ja materiaalit ovat ajanmukaisia ja painottuvat vuorovaikutukseen ja osallisuuteen Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi uuden koulutusjärjestelmän kurssit laajasti käytössä Operaatio Pelisäännöt käytössä sinettiseuratoiminta seurojen toiminnan kehittämisen tukena osaamisen kehittämisestä vastaavat ihmiset ovat koulutettuja C. Laji tutuksi Tavoitteet vuoteen 2010 liikunnasta kiinnostuneilla ihmisillä on mielikuva ringetestä mahdollisimman moni peruskoulun päättävä tyttö on voinut kokeilla ringetteä koulussa ringetteä pelataan puolessa Suomen jäähalleissa paikallistasolla liikuntapäättäjät mahdollistavat ringeten pelaamisen Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Koulutapahtumien kautta tavoitetaan peruskoulua käyviä tyttöjä ja opettajia kehitetään yhteistyötä paikallistasolla liikuntapäättäjien kanssa Pelissä Elämä -tapahtumaketju toteutetaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti liikuntayhteisön sisällä ringeten edustajat ovat mukana edistyksellisillä toimintatavoilla

4 Tukitoiminnat 1. Edunvalvontatyö Tavoitteet vuoteen 2010 toimintaympäristö mahdollistaa kaikkien osallistumisen tasavertaisesti Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi kehitetään keinoja valtakunnallisen ja paikallistason toimintaympäristön parantamiseksi 2. Edellytykset Tavoitteet vuoteen 2010 löytää yhteistyökumppaneita, joilla on samanlaiset arvot yhteistyökumppaneiden avulla varmistetaan laadun parantaminen Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi rakennetaan tuotteet yhteistyökumppaneita kiinnostaviksi 3. Kertomukset Tavoitteet vuoteen 2010 liikunnasta kiinnostuneilla ihmisillä on positiivinen mielikuva ringetestä ringettekertomukset tavoittavat kaikki ringetestä kiinnostuneet ihmiset kaikkien viestien sisällöt tukevat strategisia valintoja kaikki toimijat ymmärtävät oman roolinsa osaksi ringeten yhteistä kertomusta Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi lehti, seuraposti, netti, tapahtumakohtainen viestintä, yksittäiset kohtaamiset, aktiivinen ulkoinen viestintä

5 Uusi strategiatyö Ringetteliitto aloitti uuden strategian työstämisen vuoden 2008 aikana. Liiton toiminnanjohtaja Sari Honkalehto kävi neuvotteluita mahdollisten ulkopuolisten konsulttien kanssa. Lisäksi syksyllä 2008 tehtiin kirjallinen strategiakysely, johon pyydettiin vastauksia kaikilta liittohallituksen, aluehallituksien ja nuorten ryhmän jäseniltä. Vastauksista tehtiin yhteenveto, joka esiteltiin hallitusseminaarissa marraskuussa Samassa yhteydessä päätettiin myös strategiatyön alustava aikataulu ja työnjako. Painopistealueet vuonna 2008 toimialoittain NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALA Uusien lajinlevityskeinojen löytäminen Ringettekoulun markkinoinnin ja sisällön kehittäminen Nuorten ringette AIKUISLIIKUNNAN TOIMIALA Lady -ringette Erotuomari- ja toimitsijakoulutus SM-sarjan kehitystyö HUIPPU-URHEILUN TOIMIALA Tähdistöottelun kehittäminen Nuorten maajoukkuetoiminnan kehittäminen JÄRJESTÖTOIMINNAN TOIMIALA Seuratoimijoiden osaamisen lisääminen Liiton hallitustyöskentelyn ja työryhmien työn edelleen kehittäminen

6 NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALA Järjestötoiminta nuorisoliikunnan toimialalla Ringeten kokeilutapahtumat: Kaveripäivä, Koulutapahtuma ja Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtuma Vuoden 2007 lopussa perustetun lajinlevittämistyöryhmän työskentely pääsi vauhtiin Hyvinkäällä. Siellä työryhmä asetti tavoitteet kauden lajinlevitykselle. Toukokuun alueseminaarissa ideoitiin uusia lajinlevityskeinoja yhdessä liittohallituksen, nuorten ryhmän ja aluehallituksien edustajien kanssa. Kesään mennessä saatiin valmiiksi sekä yhteinen lajinlevityssuunnitelma että kolme alueellista lajinlevityssuunnitelmaa. Alueellisista lajinlevityssuunnitelmista vastasivat alueille valitut lajinlevitysvastaavat. Nuorelta Suomelta saatiin Lisää harrastajia alle 12-vuotiaiden toimintaa -hankkeeseen tukea euroa ja OPM:ltä koulutapahtumiin 8000 euroa. Lajinlevitykseen käytettiin vuoden aikana Ringetteliiton budjetista yli euroa. Summasta noin euroa käytettiin seurojen avustamiseen tapahtumien järjestämiseksi ja noin 9000 euroa välineisiin, ringett oihin ja -renkaisiin. Lajinlevitystyöryhmä valitsi kauden lajinlevityskeinoiksi: Ringeten kaveripäivä ringettekoululaisten ja F-junioreiden kavereille Koulutapahtuma Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtuma Seuroja kannustettiin ja tuettiin järjestämään ringeten kokeilutapahtumia sekä taloudellisesti että valmiilla materiaalilla mm. mainoksilla ja tuntimalleilla.

7 Tukimuodot vuonna 2008: Ringettetapahtuma Tuki Materiaalituki Tule kokeilemaan ringetteä - tapahtuma Koulutapahtuma 200 max 1000 Kaveripäivä Valmis mainos tapahtuman markkinoimiseksi kpl 20 ringett aa seuralle 10 mailaa ja 10 rengasta koululle Ringettevihko lapsille Opettajan opas opettajille Valmis tuntimalli Ringettepostikortti, jolla kaverit kutsutaan mukaan Valmiit tuntimallit RK ja F Seuroja on kannustettu markkinoimaan toimintaansa paikallisesti joka kausi saadakseen lisää harrastajia seuraan. Toimintavuoden 2008 aikana monet ringetteseurat järjestivät vähintään yhden Ringetteliiton tukeman ringeten kokeilutapahtuman. Yhteensä seurat järjestivät kahdeksan Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtumaa, 14 Kaveripäivää ja 131 koululle koulutapahtuman koululaista kokeili ringetteä koulussa Vuosi 2008 oli ennätysvuosi koulutapahtumien järjestämisessä. Seurat järjestivät ringeten kokeilutapahtuman 131 koululla, joissa yhteensä yli 5000 koululaista kokeili ringetteä jäällä. Tapahtumat pyrittiin keskittämään lähinnä esikouluikäisille ja 1-4 luokkalaisille tytöille. Tämän toivottiin auttavan seuroja saamaan tapahtumien avulla aikaisempaa enemmän uusia harrastajia. Tapahtumien yhteydessä lapsille jaettiin ringettevihko muistoksi ringeten kokeilusta. Koulut saivat liiton lahjoittamana 10 mailaa ja 10 rengasta sekä Ringetteopas kouluille -oppaan.

8 Uusittu Ringetteopas kouluille Ringetteopas kouluille -materiaali on ollut käytössä jo pidempäänkin, mutta sen sisältöä ja ulkoasua uusittiin. Opas myös taitettiin, kuvitettiin ja painettiin värillisenä. Oppaita jaettiin koulujen opettajille ringeten koulutapahtumien yhteydessä. Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtumat Tule kokeilemaan ringetteä -kokeilutapahtuma on seurojen järjestämä tilaisuus jäähallissa, jonne kaikki kiinnostuneet lapset vanhempineen voivat vapaasti tulla kokeilemaan lajia. Kokeilupäivää markkinoitiin etukäteen mm. paikallisesti alakouluissa, päiväkodeissa, kaupoissa ja kirjastoissa.

9 Kokeilutapahtuman aikana osallistujat saivat tietoa seuran toiminnasta ja heille tarjottiin mahdollisuus tulla mukaan seuran toimintaan ringettekoulun kautta. Tule kokeilemaan ringetteä -tapahtumat vuonna 2008: Tule kokeilemaan ringetteä Pvm Osallistujat Iisalmi Pieksämäki Nokia Vammala Helsinki / Pirkkola Kerava Tampere Turku Yhteensä 8 kpl 134 Seuroja tuettiin Ringettekoulujen markkinoimisessa Ringettekouluille tehtiin omat Ringettekoulusta kertovat nettisivut Sivuilta löytyvät kaikkien Ringettekoulujen yhteystiedot ja lajiesittely. Kauden alussa tehtiin seuroille yhteinen näyttävä mainospohja ringettekoulujen markkinoimiseksi. Jokaisella seuralla oli mahdollisuus saada yhteiseen pohjaan oma teksti ja omat yhteystiedot seuran logolla. Ringetteliitto teki mainoksen jokaiselle seuralle valmiiksi. Seuran tehtäväksi jäi painaa mainoksia tarpeidensa mukaan.

10 Kahden alueen seurojen kanssa kokeiltiin ringettekoulujen yhteistä lehtimainosta. Mainokset ajoittuivat koulujen alkamisaikaan, ja ne julkaistiin Aamulehden MORO -liitteessä sekä Helsingin Sanomien urheilusivuilla. Seuroja kannustettiin järjestämään Ringettekoulun ja F-junioreiden kaveripäiviä. Niiden järjestämistä tuettiin rahallisesti sekä valmiilla materiaalilla. Valmis materiaali sisälsi postikortit, joilla kaverit voitiin kutsua kaveripäivään sekä valmiit tuntimallit ohjaajien avuksi jäälle. Ringeten kaveripäivä on seuran järjestämä tapahtuma, johon nykyiset ringeten harrastajat voivat kutsua kavereitaan tietylle harjoituskerralle kokeilemaan ringetteä. Kaveripäivää markkinoitiin pääasiassa seuran ringettekoululaisten ja F-junioreiden kavereille. Kaveripäivät vuonna 2008: Kaveripäivät Pvm Osallistujat Helsinki Ringette BLD-ringette Järvenpään Haukat Ringette Walapais EKS Hyvinkää Ringette Tuusula Ringette Kangasniemen Pallo NoU Ringette Seven Ringettes Jää-Kotkat Ilves Ringette Tikkakosken Tikka Heinola Ringette Yhteensä 14 kpl 256 Nuorten ringeten kehittäminen Vuonna 2007 perustettu Ringetteliiton nuorten ryhmä jatkoi nuorten ringettetoiminnan kehittämistä. Nuorten ryhmä oli ensimmäistä kertaa mukana jokavuotisessa liittohallituksen ja alueiden yhteisessä alueseminaarissa. Seminaarissa nuoret esittelivät ryhmänsä alueiden edustajille, kertoivat näkemyksiään lajinlevittämiseen ja jatkoivat nuorten esitteen työstämistä. Liiton nuorten ryhmän on tarkoitus osallistua myös jatkossa liiton järjestämiin kehittämisseminaareihin. Suomen Ringetteliiton nuorten ryhmä koostuu seitsemästä vuotiaasta nuoresta. Ryhmässä on edustus jokaiselta ringeten alueelta. Ryhmän tavoitteena on saada ringetessä toimivien nuorten ääni kuuluviin sekä seura- että liittotasolla.

11 Ryhmään valitut nuoret suunnittelevat itse millaista toimintaa nuoret ringeten pariin haluaisivat (esim. pelejä, turnauksia, tapahtumia, leirejä, sarjoja, koulutuksia jne.). Lisäksi tavoitteena on suunnitella, miten nuoret jatkossa pääsivät myös seuratasolla vaikuttamaan niin omaan kuin seuran muuhun toimintaan. Nuorten ryhmän edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksissa. Ringetteliitto järjesti ringetteseurojen nuorille Mä Oon Täällä -koulutuksen Turussa finaalitapahtuman yhteydessä. Osa koulutuksen käyneistä nuorista toimi ringeten kesäleireillä ohjaajina. Turun Ringetestä kahdeksas sinettiseura Joka viides ringetteseura on sinettiseura. Sinettiseuratoiminta kiinnostaa edelleen ringetteseuroja. Uudeksi sinettiseuraksi valittiin Turun Ringette, joka Suomen vanhimpana ringetteseurana otti arvonsa mukaisen paikan ringeten lasten ja nuorten toiminnan laatuseurojen joukossa. Seura vastaanotti Nuori Suomi sinetin kevätjuhlissaan ti Vuoden 2008 lopulla sinettiseuroja olivat Ilves Ringette, Jääurheiluseura Haukat, Lahti Ringette, Raision Nuorisokiekko, Rauman Lukko, Turun Ringette, VG-62 ja Ylöjärven Ilves. Turun Ringette vastaanotti Nuori Suomi sinetin Sinetin hakuprosessin käynnistivät seuratoiminnan paikallistuen avulla NoU Ringette ja Tikkakosken Tikka. Sinettiseurojen yhteinen tapaaminen järjestettiin Tampereella Ringetteliiton sinettiseuroista tapaamiseen osallistui edustajia seitsemästä seurasta.

12 Sinettiseurojen laatu tarkastetaan kolmen vuoden välein sinettiauditoinnilla. Ringeten sinettiseuroista auditoitiin vuoden 2008 aikana Lahti Ringette ( ), Raision Nuorisokiekko (( ), Rauman Lukko ( ) ja VG-62 Naantali ( ). Vuonna 2008 auditoitiin ensimmäistä kertaa myös lajiliitot Nuoren Suomen toimesta. Ringetteliiton sinettipalvelut ja -kriteerit auditoitiin Auditoinnissa käytiin läpi uudet lajiliittoja koskevat sinettikriteerit. Jatkossa Ringetteliiton on järjestettävä ringeten sinettiseuroille yksi ilmainen koulutustilaisuus vuodessa. Koulutustoiminta nuorisoliikunnan toimialalla Ringetteliitto järjesti valmentajille valmentajakursseja ja valmennusseminaareja. Lisäksi liiton toimiston henkilökunta piti yksittäisiä seurakohtaisia koulutustilaisuuksia. Koulutukset sisälsivät I-tason kursseja (lajiosiot ja SLU:n yhteisten palvelujen kursseja), jotka alueet ja / tai seurat organisoivat sekä II-tason valmentajatutkinnon. II-tason koulutukset järjestetään yhteistyössä Kisakallion urheiluopiston kanssa. I-tason kursseja järjestettiin seuraavasti: Ringettekoulun ohjaajakoulutus (37 osallistujaa) 9 / 2008, Tampere 9 / 2008, Järvenpää 10 / 2008, Tikkakoski Perustutkinnon lajiosio 1 (50 osallistujaa): 3 / 2008, Helsinki/Espoo 9 / 2008, Lapinlahti 9 / 2008, Nokia 10 / 2008, Nurmijärvi Perustutkinnon maalivahtiosio (10 osallistujaa): 1 / 2008, Nokia II -tason tutkinnon läpäisi 7 henkilöä. Koulutus pidettiin pääasiallisesti Kisakallion urheiluopistolla aikavälillä toukokuu 2008 tammikuu Koulutus sisälsi neljä viikonlopun kestävää (pe - su) lähijaksoa sekä etätehtäviä. Edellä mainituissa tilaisuuksissa koulutettiin yhteensä 104 henkilöä. Kouluttajina toimivat Matti Virtanen, Merja Markkanen, Katja Pasanen, Tuomas Kallio ja Kim Forsblom.

13 Valmentajaseminaari C-, B-junioreiden ja SM-sarjan valmentajille pidettiin Tähdistötapahtuman yhteydessä. Seminaariin osallistui 29 valmentajaa 13 eri seurasta. Opettajakoulutuslaitoksille, urheiluopistoille ja liikunnanopettajien paikallisyhdistyksille järjestettiin ringettedemonstraatioita. Edellä mainittujen tahojen opiskelijat ja opettajat saivat käytännön koulutuksen lisäksi kootun paketin lajin eri mahdollisuuksista koulumaailmaan soveltaen. Harjoitus- ja valmennustoiminta nuorisoliikunnan toimialalla Pelisäännöt edistävät lasten ja nuorten ringetteä Pelisääntöjen tekeminen on ollut ringeten tapa edistää keskustelua lasten ja nuorten ringetestä vuodesta 1999 lähtien. Pelisääntökeskustelujen pitäminen ja pelisääntöjen tekeminen kauden alussa juniorijoukkueissa (F, E, D ja C) oli edelleen velvoite aluesarjaan osallistumiselle. Pelisäännöt tehneitä joukkueita oli 113 kpl (kausi ). Nuorten aluejoukkueet (alle 17 v) Nuorten aluejoukkuetoimintaan osallistui neljä aluetta (Etelä-Suomi, Lounais-Suomi, Häme-Pohjanmaa ja Itä-Suomi). Aluejoukkueet osallistuivat elokuun lopussa järjestetylle Suurleirille Kisakallion urheiluopistolla. Aluejoukkueet harjoittelivat ja pelasivat omilla alueillaan 5-10 kertaa vuoden aikana leirien ja yksittäisten harjoitusten muodossa valmistautuessaan aluejoukkueturnaukseen -09. Vuoden 2008 aluejoukkueturnaus pidettiin tammikuussa Vantaalla Tähdistötapahtumassa. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana neljän joukkueen toiminnassa oli mukana n syntynyttä pelaajaa. Aluejoukkuevalmentajat 2008: Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa-Häme Etelä-Suomi Jouni Jäppinen Antero Köninki Jari Huotari ja Mika Salonen Timo Iso-Kungas, Petri Lampinen, Niko Tuominen ja Jukka Kemppainen

14 Urheilulukiot ja Urheiluakatemiat Opiskelun ja ringeten harjoittelun yhdistämistä tarjottiin neljällä paikkakunnalla Suomessa: Turun urheiluakatemiassa, Keravan lukiossa, Lapinlahden lukiossa ja Hyvinkään ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikilla paikkakunnilla pelaajat saivat 1-2 kertaa viikossa ringettevalmennusta jääja fyysisten harjoituksien muodossa, joissa painopisteenä olivat henkilökohtaisen tekniikan, taktiikan ja fysiikan kehittäminen. Liiton yhdyshenkilönä urheilulukio- ja urheiluakatemiatoiminnassa oli liiton koulutuspäällikkö Matti Virtanen. Kilpailutoiminta ja tapahtumat nuorisoliikunnan toimialalla Junioreiden aluesarjat pelattiin lasten kilpailusuositusten mukaisesti Junioreiden aluesarjoja pelattiin kaikilla neljällä alueella ikäluokissa F, E, D, C ja B. Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositusten mukaista toimintaa jatkettiin aluesarjapelien osalta. F-junioreiden ottelut pelattiin turnausmuotoisina, otteluiden tuloksia ei julkaistu ja kaikki joukkueet palkittiin kauden lopussa. E-junioreissa yksittäisten ottelujen tulokset julkaistiin, mutta sarjataulukkoa ei pidetty ja kauden lopussa palkittiin kaikki joukkueet. D-junioreissa pidettiin sarjataulukkoa, mutta ei pistepörssiä ja kauden jälkeen palkittiin kolme parasta joukkuetta. D-F -junioreissa pelattiin numerojärjestyssäännöllä. Numerojärjestyssäännön (juniorisääntö) tavoitteena on varmistaa tasapuolinen peluuttaminen entistä paremmin ja ohjata valmentajia peluuttamaan lapsia mahdollisimman monipuolisesti eri pelipaikoilla. Alueelliset päätöstapahtumat Etelä-Suomi järjesti kaksi alueellista päätöstapahtumaa seurojen juniorijoukkueille. F-junioreiden ja ringettekoulujen päätöstapahtuma järjestettiin Tuusulassa. E-BN -ikäluokkien päätöstapahtuma järjestettiin Pirkkolassa

15 Nuorten kilpailutoiminta B- ja C-nuorten Suomen mestaruudet ratkottiin perinteisesti keväällä SM-turnauksissa: B-nuorten SM-turnaus pelattiin Hyvinkäällä , järjestäjänä Hyvinkään Ringette. Turnaukseen osallistui 12 joukkuetta. C-nuorten SM-turnaus pelattiin Forssassa , järjestäjänä FoPS -juniorit. Turnaukseen osallistui 16 joukkuetta Kaikkiaan tapahtumiin osallistui n. 450 nuorta pelaajaa Keväällä 2008 SM-kehitystyöryhmä saattoi päätökseen sarjauudistustyön, joka vaikutti suuresti ringeten aikuisten ja vanhimpien juniori-ikäluokkien kilpailutoimintaan. Työryhmän työstä kerrotaan enemmän aikuisten toimialan osiossa. Nuorten osalta tärkein muutos oli B-nuorten ikäluokan muuttaminen käsittämään vuotiaiden toiminnan aiemman vuotiaiden sijaan. Samalla perustettiin B-nuorten ylialueellinen sarja. B-nuorten ylialueellinen sarja Sarjauudistuksen myötä uutena sarjana syksyllä aloitettiin B-nuorten ylialueellinen sarja. Sarjaan lähti mukaan yhdeksän joukkuetta. Kesäleireillä ennätysmäärä osallistujia Vuoden 2008 aikana Ringetteliitto järjesti kolme ringeten kesäleiriä sekä yhden laji- ja maalivahtileirin. Leireille osallistui ennätykselliset 228 lasta ja nuorta.

16 Kesäleirien suunnittelusta ja käytännön toiminnasta vastasi 21 ohjaajaa. Neljä leireistä pidettiin Kisakalliossa Lohjalla ja yksi Piispalassa Kannonkoskella. Kesäleirien ohjelmaan kuului 1-2 kertaa päivässä jäätä ja oheisharjoittelua. Jäällä keskityttiin ringettetaitojen osalta mailankäsittelyyn ja luistelutaitoon. Jokaisena leiri-iltana järjestettiin hauskaa iltaohjelmaa. Viimeisenä iltana leiriläisille pidettiin Talent -kisat. Ennen leirien alkua ohjaajille järjestettiin yhden päivän koulutustilaisuus, jossa käytiin jäällä läpi ringeten mailankäsittelytaitoja ja jäähallin sisäradalla malleja oheisharjoituksista. Kesäleirien lisäksi järjestettiin lajileiri yli 14 -vuotiaille kenttäpelaajille ja maalivahtileiri yli 12 -vuotiaille maalivahdeille.

17 AIKUISLIIKUNNAN TOIMIALA Ladyringette Ladytoiminta jatkui aktiivisena vuoden aikana. Ladyringetteä harrastavia joukkueita oli liittoon ilmoittautunut 20 eli kaksi enemmän kuin vuonna FUN -lisenssejä oli vuoden 2008 loppuun mennessä lunastettu 399 (269 edellisenä vuonna). Ladyringeten Internet-sivuja päivitettiin ja vuoden aikana kerrottiin ladytoiminnasta Ringette-lehden numeroissa 1 ja 3. Nettisivuille tuotettiin erityisesti sellaista terveysaiheista materiaalia, joka tukee aikuisen naisen terveellisiä elämäntapoja ja harjoittelua. Liiton toiminnanjohtaja Sari Honkalehto vastasi materiaalin keräämisestä ja tuottamisesta. Ladyringette-esitettä jaettiin eri puolilla Suomea lajinlevitystapahtumissa ja ladyturnauksissa. Esitteitä sai maksutta Ringetteliitosta. Lisäksi otettiin käyttöön ladytoiminnan oma ladyrengas logo.

18 Myös ladytapaamisten sarja jatkui vuoden aikana. Kisakallion Urheiluopistolla järjestettiin ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen tapaaminen. Ohjelma oli rakennettu edellisen kerran jälkeen saatujen palautteiden ja toiveiden mukaan ja mukana oli ennätykselliset lähes 40 naista yhdeksästä eri seurasta. Tapaaminen koostui lajiharjoittelusta, toiminnan suunnittelusta, harjoituspeleistä, kuntotesteistä sekä terveysaiheisesta luennosta. Luennoitsija oli tällä kertaa ele- ja kehonkielen asiantuntija, joka antoi neuvoja erilaisiin esiintymis- ja vuorovaikutustilanteisiin. Tapaamisesta julkaistiin iso artikkeli Ringette-lehdessä nro 3. Samaan yhteyteen oli tehty taulukko aikuisen naisten terveyden kannalta tärkeistä luvuista. Ladytapaamisessa päätetyt linjaukset ja tapahtumat kirjattiin liiton kotisivuille ja julkaistiin Ringette-lehdessä. Liiton alaista ladyturnausta ei pystytty vuoden 2008 aikana järjestämään. Turnaus oli alun perin suunniteltu Turun finaalitapahtuman yhteyteen, mutta sitä ei jääaikojen puutteen vuoksi voitu järjestää. Myöskään alustavasti suunniteltua Suomi-Ruotsi ladyturnausta ei saatu järjestettyä useita yrityksistä huolimatta, sillä ruotsalaiset eivät saaneet naisten harrastejoukkueitaan kokoon vielä vuoden 2008 aikana. Molemmat turnaukset päätettiin suosiolla siirtää vuodella eteenpäin.

19 Aikuisten liikunnan muut tuotteet Kilpailutoiminta Keväällä 2008 SM-kehitystyöryhmä saattoi päätökseen sarjauudistustyön, joka vaikutti suuresti ringeten aikuisten ja vanhimpien juniori-ikäluokkien kilpailutoimintaan. Toiminnan laajennuttua ja pelaajien määrän jatkuvasti kasvaessa päätettiin luoda järjestelmä, joka käsittää neljä tasoa aikaisemman kahden sijaan. Uusi järjestelmä käsittää SM-sarjan, Ykkössarjan, B-junioreiden ylialueellisen sarjan sekä alueelliset naisten harrastesarjat. Näin eri motivaatiotasolla pelaavat pelaajat löytävät helpommin tavoitteitaan vastaavan sarjan. Työryhmään kuuluivat varsinaisina jäseninä Jarkko Hellsten Lahdesta, Susanna Saarela Tampereelta, sarjapäälliköt Laura Salminen ja Päivi Reiman sekä liiton koulutus- ja valmennuspäällikkö Matti Virtanen. Työryhmän kokouksiin osallistui myös monia asiantuntijoita kuten alueiden puheenjohtajia ja sarjapäälliköitä. Työryhmä haastatteli kaikki SM-sarjan seurat ja suoritti kyselyitä joukkueiden kapteeneille.

20 SM -sarja ja Naisten valtakunnallista SM -sarjaa pelattiin 21. kertaa. Kauden SM -sarjaan osallistui 9 joukkuetta. Runkosarjan päätyttyä jouluun, keväällä 2008 pelattiin SM -jatkosarjaa seitsemän ja SM -karsintasarjaa kolmen joukkueen voimin. Jatkosarjasta neljä parasta pelasivat välierät, joista voittajat etenivät finaaliin ja häviäjät pronssiotteluun. Karsintasarjan kaikki joukkueet lunastivat paikan SM -sarjaan. Helsinki Ringette voitti SM -sarjan mestaruuden. Kauden SM -sarjakausi käynnistyi syyskuussa yhdeksän joukkueen voimin kolminkertaisella runkosarjalla. SM -sarjajoukkueiden kauden avausturnaus pelattiin Tuusulassa järjestäjänä Tuusulan Ringette. Turnaukseen osallistui yhdeksän SM -sarjajoukkuetta. Ykkössarja Uutena valtakunnallisena sarjana starttasi Ykkössarja viiden joukkueen nelinkertaisen runkosarjan voimin. Aluesarjat Alueilla järjestettiin naisten ikäluokan joukkueille omia aluesarjoja. World Club Championships 2008, Sault Saint Marie Kansainvälinen Ringetteliitto järjesti ensimmäistä kertaa seurajoukkueiden MM-kisat marraskuussa Suomi sai turnaukseen kaksi paikkaa, jotka jaettiin kevään 2008 SM-sarjasijoitusten mukaan. Helsinki Ringeten jättäydyttyä pois WCC edustuspaikat menivät hopeajoukkue Luvian Kiekolle -82 ja pronssijoukkue EKS Espoolle. Turnaus pidettiin Kanadassa Sault Saint Mariessa. Turnaukseen osallistui neljä kanadalaista joukkuetta suomalaisten joukkueiden lisäksi. Luvia sijoittui turnauksessa toiseksi ja Espoo kolmanneksi. Seuraavan kerran ko. turnaus pelataan vuonna 2011.

21 Ringeten Finaalitapahtuma Turussa Ringeten vuosittainen päätapahtuma Finaalitapahtuma järjestettiin tällä kertaa Lounais-Suomen alueella. Paikka oli Kupittaan jäähalli Turussa ja päävastuullisena seurana toimi Turun Ringette. Paikkakunta ja alue vaihtuivat liittohallituksen aikaisemman päätöksen mukaisesti. Finaalitapahtuman yhteydessä järjestettiin tällä kertaa D-junioreiden turnaus, johon mahtui mukaan 12 joukkuetta eri puolilta Suomea. SM -mitalit ratkaistiin lauantaina. Yleisöä Kupittaan jäähallissa oli arviolta noin 1500, vaikka halli olisi vetänyt väkeä runsaasti enemmänkin. Finaalipaikkakunnan ja alueen kierrättämisellä kun on haettu juuri sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus ainakin matkojen suhteen osallistua vuoden päätapahtumaan.

22 SM -kultaa voitti Helsinki Ringette, hopeaa Luvian Kiekko -82 Luvialta ja pronssia EKS Espoosta. Ringeten SM-kultaa 2008, Helsinki Ringette Vuoden 2008 finaalitapahtumassa nähtiin myös aikaisempia vuosia suurempi ansiomerkkien saajien joukko. Ansiomerkin saajat ja vuoden palkitut 2008 (kaikki palkitut eivät ole kuvassa). 25 v. juhlavuoden kunniaksi alueiden ja seurojen lisäksi Ringetteliitto halusi muistaa vuosien aikana ansioituneita henkilöitä. Kaikki ansiomerkin saajat ja vuoden palkittavat kutsuttiin tapahtuman aikana järjestettyyn kahvitilaisuuteen.

23 Erotuomaritoiminta Erotuomaritoiminta koki vuonna 2008 rajuja uudistuksia. Valtakunnallisen kilpailutoiminnan erotuomaritoiminta ja siihen liittyneet käytännöt liitettiin SM-erotuomarikerholta ringetteliiton alaisen uuden työryhmän Erotuomarija toimitsijatyöryhmän (ETT) tehtäväksi. Samalla työryhmään liittyi uusia kasvoja erotuomaripuolelta. Myös kaikki valtakunnalliseen erotuomaritoimintaan liittyvä rahaliikenne alkoi toimia liiton kirjanpidon kautta, mikä nosti liiton vuosibudjettia tämän kustannuspaikan osalta useilla kymmenillä tuhansilla euroilla. ETT:n tehtävänä oli mm. tuomaritoiminnan kehittäminen, koulutukset, sääntötulkintojen vahvistaminen sekä tuomareiden luokitusten hoitaminen ja liiton alaisten otteluiden ja turnausten tuomariasettelut. Sääntötulkinnoista tehty julkaisu oli saatavilla liiton internet -sivustolta. Lisäksi se jaettiin tuomarikoulutuksissa ja SM -toimihenkilöseminaarissa. Työryhmän puheenjohtajana toimi Matti Pasanen liittohallituksesta. ETT ja alueiden erotuomarikerhot järjestivät erotuomareille ja toimitsijoille useita koulutuksia eri puolella Suomea. SM -erotuomareiden vuosittainen koulutusviikonloppu järjestettiin Suurleirin ohessa Kisakallion Urheiluopistolla. Koulutukseen osallistui 20 tuomaria. SM -tuomareiden palkkioiden maksamisessa jatkettiin edelliskauden toimintamallia, joka perustui kiinteään ottelukohtaiseen kokonaiskuluun seuroille.

24 HUIPPU-URHEILUN TOIMIALA Nuorten maajoukkue (alle 19 v) Nuorten maajoukkueen toiminta-ajatuksena säilyi Tie Huipulle -ohjelman (liite) mukaisesti toimia nuorten aluejoukkueiden ja naisten maajoukkueen välissä tavoitteellisena väliportaana. Päävalmentajana jatkoi Timo Himberg Naantalista ja toisena valmentajana Katariina Forsblom Espoosta. Joukkueen johtajana aloitti Henna Smolander Espoosta ja huoltajana toimi jo totuttuun tapaan Lotta Björn Helsingistä. Ryhmään kuului vuoden aikana n. 30 vuosina syntynyttä urheilijaa. Ryhmä osallistui nuorten Tähdistöotteluun ja leireili Kisakallion urheiluopistolla sekä Suurleirillä Joukkue pelasi kaksi harjoitusottelua Lounais-Suomen aluejoukkuetta vastaan Laitilassa ja Raumalla joukkue leireili ja pelasi Budapestissä Unkarissa. Joukkue järjesti lajinlevitystapahtumia leireilyn ohessa. Nuoret järjestivät paikallisille lajista kiinnostuneille nuorille demonstraatioita sekä lahjoittivat mailoja ja pelivälineitä. Nuorten maajoukkueen pelaajia unkarilaisten lajikokeilijoiden kanssa yhteiskuvassa Naisten maajoukkuetoiminta MM-kisavuoden jälkeen naisten maajoukkueella oli tapahtumamäärältään kevyempi vuosi. Maajoukkuetoimintaa toteutettiin kuitenkin Tie Huipulle - ohjelman mukaan kansallisten päätapahtumien kautta. Maajoukkuerinki käsitti n. 35 urheilijaa ja tämä ryhmä osallistui Tähdistöotteluun Vantaalla ja Suurleirille Kisakallion urheiluopistolla.

25 Maajoukkueen toimihenkilöinä toimivat: Virpi Karjalainen vastuuvalmentaja, Tommi Tuominiemi valmentaja, Kim Forsblom mv-valmentaja, Kristiina Heinonen joukkueenjohtaja, Katja Kortesoja joukkueenjohtaja, Heikki Kontto huoltaja ja Mika Salminen huoltaja. Naisten tähdistöottelu. Kuvassa Lännen joukkue

26 JÄRJESTÖTOIMINNAN TOIMIALA Osaaminen on yksi painopiste Ringetteliiton strategiassa vuoteen Osaamisen kehittäminen on kohdennettu kaikkiin ringeten parissa työskenteleviin. Vuoden 2007 aikana toteutettiin ringetteseurojen seurakysely. Kyselyyn vastasi 26 / 40 seuraa. Kysely antoi hyvän kuvan ringetteseurojen nykytilanteesta erityisesti akuuteista tarpeista ja yhteisistä haasteista. Vastausten pohjalta suunniteltiin ringetteseurojen omista tarpeista lähtöisin oleva koulutus ja seurakäyntien sarja. Pilottialueeksi valittiin Lounais-Suomen alue, jolla koulutus saatiin päätökseen vuoden 2008 aikana. Koulutus suunniteltiin alusta alkaen yhteistyössä Kisakallion Urheiluopiston Hyvä Seura koulutuskeskuksen ja Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun (Liiku) seurakehittäjä Tapio Saarnin kanssa. Koulutus toteutettiin kolmessa erässä seuraavasti: Ensimmäinen erä Toinen erä Kolmas erä Ringetteseurojen koulutus 1. ALOITUSSEMINAARI lähtötilanteen kartoitus tavoitteet sitoutuminen 2. SEURASEMINAARI valittu teema yhteinen kehitystyö toiminnallisuus 3. PÄÄTÖSSEMINAARI tulokset arviointi jatkotoimenpiteet ILTAKOULUTUKSET SEURAN SISÄISET KEHITYSTOIMENPITEET ILTAKOULUTUKSET SEURAN SISÄISET KEHITYSTOIMENPITEET Lounais-Suomen pilottihanke antoi hyviä kokemuksia ja eväitä jatkoa varten. Koulutuksesta ja palautteista on tehty erilliset yhteenvedot. Lisäksi Ringette-lehdessä 1 / 2008 julkaistiin koulutusta käsittelevä artikkeli.

27 Vuoden 2008 lopulla aloitettiin keskustelut myös muiden alueiden koulutuksista. Elokuun alussa toiminnanjohtaja Sari Honkalehto esitteli mahdollisuuksia Itä-Suomen alueen kokouksessa. Etelä-Suomen ja Häme- Pohjanmaan alueita tiedotettiin kirjallisesti. Seurarengas-logo otettiin käyttöön virallisena tunnuksena ringeten seuraja toimihenkilöyhteistyölle. Pitkän aikavälin tavoitteena on auttaa ringetteseuroja mahdollisimman käytännönläheisesti ja yksilöllisesti toimimaan laadukkaasti ja elinvoimaisesti koko liikuntakentässä. Ringetteliitto pyrkii myös tuottamaan kirjallista ja sähköistä tukimateriaalia seuroille ja tukemaan seuratoimijoiden osaamisen kehittämistä mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti. Liiton toiminnanjohtaja Sari Honkalehto esitteli seurakoulutuspilottia Vierumäellä järjestetyillä Hyvä Seura päivillä yhdessä Kisakallion Pauliina Hyvösen ja Liikun Tapio Saalin kanssa. Liiton kaikki koulutukset, seurakäynnit, tapahtumat ja seminaari on esitelty tarkemmin toisaalla kunkin toimialan alaisen toiminnan alla. Liiton jäsenyydet Suomen Ringetteliitto ry on Suomen Valtakunnan Urheiluliiton ry:n, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Kansainvälisen Ringetteliiton (International Ringette Federation), Nuori Suomi ry:n, Pohjois-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsen.

28 Liiton edustukset Kristiina Heinonen valittiin IRF:n (International Ringette Federation) hallituksessa avoinna olleeseen vice president administration tehtävään. IRF käsitteli asiaa puhelinkokouksessaan keskiviikkona , jonka jälkeen jäsenmaat äänestivät ehdokkaastaan kirjallisesti. IRF tiedotti valinnasta lauantaina IRF piti vuoden aikana kolme puhelinkokousta ja ja Puhelinkokouksiin osallistuivat Sari Honkalehto ja Matti Virtanen. Lisäksi Matti Virtanen osallistui liiton edustajana ensimmäisiin seurajoukkueiden MM-kisoihin Kisaviikon aikaan järjestettiin erilaisia neuvotteluita ja tapaamisia, joissa Matti Virtanen toimi Suomen edustajana. Liiton valmennus- ja koulutuspäällikkö Matti Virtanen oli Antidoping toimikunnan koulutustyöryhmän jäsen. Liiton toiminnanjohtaja kuului Nuoren Suomen seuratoiminnan johtoryhmään (kokoukset 5.2., 16.4., 21.8., ), Hyvä Seura hankkeen urheiluseuratoiminnan reseptit johtoryhmään (kokoukset 19.6., 9.9., ) sekä SLU:n organisoimaan jääurheiluliittojen työryhmään (kokoukset.9.4., 22.9.). Toiminnanjohtaja toimi yhteyshenkilönä myös Kunnon aikuisliikunnan vastaavien tapaamisissa (kokous 28.1.). Lisäksi vuoden aikana toiminnanjohtaja, koulutus- ja valmennuspäällikkö, nuorisopäällikkö ja liittohallituksen puheenjohtaja osallistuivat useisiin Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Nuoren Suomen järjestämiin koulutusja kokoustilaisuuksiin. Liiton ansiomerkit ja vuoden palkitut henkilöt Vuoden 2008 aikana palkittiin seuraavat henkilöt: Kultainen ansiomerkki: Jarkko Hellsten Marja Miettinen

29 Hopeinen ansiomerkki: Pronssinen Ansiomerkki: Kristiina Heinonen Eija Korhonen Lea Mäkelä Kirsi Kanerva Matti Paasonen Juha Pohjola Petri Sundell Matti Virtanen Krister Åberg Liisa Ahokas Esa Harju Raimo Heinonen Leena Hirvonen Jonna Hoffren Katja Huotari Sirkku Hynninen Virpi Karjalainen Pasi Kataja Antero Kivelä Heikki Kontto Katja Kortesoja Kaija Lahti Pirjo Laitila Anja Lehtosaari Jari Linden Veijo Muuronen Marika Mäkinen Tiina Pauninsalo Tapio Peltomaa Heikki Ryömä Ilkka Salmenkivi Mika Salminen Jukkamatti Santanen Tauno Siltanen Jukka Sulkunen Tommi Tuominiemi Harto Viiala Muut palkitut: Vuoden ringettehenkilö Vuoden juniorivalmentaja Vuoden ringetteseura Vuoden ringettekoulu Vuoden Ringettemedia Minna Rossi Mia Lainio Ilves Ringette Ringette Walapais ringettekoulu YLE

30 SM -sarjan All Stars palkinnot: Maalivahti Anna Vanhatalo, Helsinki Ringette Puolustaja Jonna Ruotsalainen, Lapinlahden Luistin -89 Puolustaja Anu Paalanen, Espoon Kiekkoseura Hyökkääjä Anne Pohjola, Lapinlahden Luistin -89 Hyökkääjä Elina Raesola Luvian Kiekko-82 Keskushyökkääjä Marjukka Virta, Espoon Kiekkoseura Agnes Jacks Trophy Anne Pohjola, Lapinlahden Luistin -89 Vuoden valmentaja Vuoden erotuomari Espoon Kiekkoseura SM-joukkueen Katriina Forsblom, Kristiina Heinonen ja Anne Kiljunen Katriina Keskitalo Sääntömääräinen kevätkokous Suomen Ringetteliiton sääntömääräinen kevätkokous pidettiin liiton toimistossa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kari Lahti Lahdesta. Kokoukseen osallistui 19 henkilöä ja äänioikeutettuja seuroja oli 8. Sääntömääräinen syyskokous Suomen Ringetteliiton sääntömääräinen syyskokous pidettiin Holiday Club Vesileppiksessä Leppävirralla. Syyskokousten kierrätystä eri alueilla jatkettiin näin kahden edellisen vuoden tapaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi Virpi Rossi. Kokoukseen osallistui 21 henkilöä, joista äänioikeutettuja edustajia oli 8. Liittohallituksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin jatkamaan Kari Lahti. Liittohallituksen uudeksi jäseneksi erovuoroisen tilalle valittiin Katriina Keskitalo. Erovuorossa olleista valittiin jatkamaan Lea Mäkelä, Leena Hirvonen ja Matti Pasanen. Ringetteliiton tilien ja hallinnon tarkastusta valittiin jatkamaan tilintarkastusyhteisö Tilintarkastus Rantalainen Oy. Liittohallitus Liittohallitus kokoontui vuoden 2008 aikana 7 kertaa. Lisäksi liittohallituksella oli vuoden aikana yksi pidempi hallitusseminaari. Hallitusseminaari järjestettiin Leppävirralla Seminaarin pääaihe oli Ringetteliiton uusi strategiatyö.

31 Vuoden 2008 aikana liittohallituksella oli myös sähköpostikokous välisenä aikana. Hallituksen jäsenet ja kokousaktiivisuus: Kari Lahti, puheenjohtaja (7/7) Leena Hirvonen (4/7) Tia Haanpää (6/7) Pirjo Lehtonen (6/7) Lea Mäkelä (6/7) Matti Pasanen (5/7) Mia Ravander (3/7) Susanna Saarela (3/7) Kai Saarinen (3/7) Liittohallituksen kokouksiin oli kutsuttu lisäksi alueiden puheenjohtajat, joilla liiton sääntöjen ja määräysten mukaan on kokouksissa puhe-, mutta ei äänioikeutta. Hallituksen kokouskutsut ja pöytäkirjat lähetettiin arkistoitavaksi sähköisinä molemmille tilintarkastajille. Tilintarkastajat Suomen Ringetteliiton tilintarkastajina olivat Ringetteliiton edustajana Sisko Väisänen ja tilintarkastusyhteisö Tilintarkastus Rantalainen Oy. Liiton kirjanpitoa hoiti Suomen Liikunnan ja Urheilun kirjanpitäjä Leila Haapsaari. Hänen tilalleen tuli loppuvuodesta Virva Parkkonen. Kirjanpitäjän vaihtuminen tilikauden lopussa vaikeutti loppuvuoden kirjanpitoa ja tulevaa tilinpäätöstä. Liiton henkilöstö Liitossa työskenteli neljä (4) täysipäiväistä työntekijää. Toimistoassistenttina aloittaneen Päivi Reimanin työtehtäviin sisällytettiin myös SM-sarjapäällikön tehtävät ja muutenkin hänen työnkuvaansa tarkennettiin. Samassa yhteydessä Päivi Reimanin työsopimus ja tehtävänimike uusittiin alkaen tehtävänimike on ollut toimisto- ja sarjapäällikkö. Lisäksi liitossa jatkoivat täysipäiväisinä toiminnanjohtaja, nuorisopäällikkö sekä koulutus- ja valmennuspäällikkö.

32 MM 2010 projektiin liittyen liitto teki alustavat sopimukset myös maajoukkueen päävalmentajan (Virpi Karjalainen) ja kahden apuvalmentajan (Kim Forsblom ja Tommi Tuominiemi) sekä joukkueenjohtajien (Kristiina Heinonen ja Katja Kortesoja) kanssa. Näille henkilöille maksetaan ainoastaan kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Ringetteliiton aluetoiminta Ringetteliiton aluehallitukset toimivat aktiivisesti Etelä-Suomessa, Häme- Pohjanmaalla, Itä-Suomessa ja Lounais-Suomessa. Alueet toteuttivat laajasti sarjatoimintaa. Jokaisella alueella oli omat aluejoukkueet, jotka osallistuivat yhteiseen aluejoukkueturnaukseen. Alueet järjestivät totuttuun tapaan myös kerran vuodessa yhden suuremman alueellisen tapaamisen. Näihin tapaamisiin osallistui aina vähintään yksi liiton työntekijä. Pohjois-Suomessa ei ollut aktiivista toimintaa, mutta toiminnan herättämistä ringettekoulu- ja ladytoiminnan tasolla pidetään edelleen mahdollisena. Alueella on ollut edelleen jatkuvasti kysyntää, mutta toiminnan käynnistämisen vastuunottajista on ollut pula. Pohjois-Suomen tilanne tulee konkreettiseksi tulevalla strategiakaudella. Alueseminaari järjestettiin Kisakallion Urheiluopistolla Seminaariin osallistui liittohallituksen jäsenten lisäksi kaikkien alueiden puheenjohtajat, lajinlevitysvastaavat ja sarjapäälliköt. Lisäksi seminaarissa oli ensimmäistä kertaa mukana liiton nuorten ryhmä.. Alueseminaarin ensimmäisenä päivänä pidettiin neljä erillistä tapahtumaa: lajinlevitystyöryhmän, nuorten ryhmän sekä talousvastaavien ja puheenjohtajien kokous. Lisäksi annettiin tulospalvelukoulutusta. Seminaarin toinen päivä käytettiin lajinlevityksen toimenpiteiden ja aikataulun suunnitteluun. Jäsenseurat Vuoden 2008 lopussa Ringetteliitolla oli 40 jäsenyhdistystä, joissa oli aktiivista ringettetoimintaa. Viimeisten vuosien trendin mukaan jäsenseurojen määrä on vähentynyt, mutta lisenssimäärä lisääntynyt. Listalla punaisella merkityissä seuroissa ei ole aktiivista toimintaa, mutta ne ovat edelleen liiton jäsenseuroja. BLD Ringette Etelä-Suomen Ringette -erotuomarit Espoon Kiekkoseura Forssan Palloseuran juniorit Forssan Ringettetuomarit Heinola Ringette Hela Kiekko Helsinki Ringette Hyvinkää Ringette Valkeakoski Espoo Forssa Heinola Kauhava Helsinki Hyvinkää

33 Hämeen Ringette erotuomarikerho Ilves Ringette Janakkalan Kiekko Jääkotkat Jääurheiluseura Haukat Kangasniemen Palloilijat -51 Kuopion Hockey Club Lahti Ringette Laitilan Jyske Lapinlahden Luistin -89 Lappeen Riento Ringette Lauttakylän Luja Ringette Luvian Kiekko Rockets / Loimi Kiekko Nokian Urheilijat Nummelan Palloseura Ringette Nurmijärvi Seven Ringettes Paimion Haka Parkanon Kiekko Pieksämäen Pallo Sepot Raision Nuorisokiekko Rauman Lukko Ringette Walapais Ringeten SM Erotuomarit Satakunnan Jääurheilijat Shakers Ringette Suonenjoen Kiekko Karhut Tampereen Ringette Tikkakosken Tikka Turun Ringette Tuusula Ringette Varsinais-Suomen Ringette erotuomarit VaPS Jääliikunta VG-62 Vieremän Peli Haukat Ylöjärven Ilves Tampere Janakkala Uusikaupunki Järvenpää Kangasniemi Kuopio Lahti Laitila Lapinlahti Lappeenranta Huittinen Luvia Loimaa Nokia Nummela Nurmijärvi Paimio Parkano Pieksämäki Raisio Rauma Vantaa Harjavalta Kerava Suonenjoki Tampere Tikkakoski Turku Tuusula Vammala Naantali Vieremä Ylöjärvi Lisenssit Vuoden aikana lisenssien kokonaismäärä pysyi hienoisessa nousussa. Vuoden 2008 lopussa lisenssejä oli 3530 (v , v ). Alle 18-vuotiaiden eli lasten ja nuorten osuus oli 2259 kpl (v ). Kuten kohdassa jäsenseurat jo mainittiin, on seurojen kokonaismäärä pudonnut, mutta samanaikaisesti lisenssien määrä pysynyt nousujohteisena. Seurojen määrän väheneminen on ollut osittain luonnollista poistumaa, mutta siihen on vaikuttanut myös koko ajan paheneva pula jääajoista ja pelkästään luonnonjäillä ei sarjatoimintaa pysty enää harrastamaan. Lisenssimäärän kasvaminen aktiivisten seurojen vähenemisestä huolimatta on toisaalta merkki toimivien seurojen kehityksestä.

34 Liiton lehti Ringette-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehti jaettiin jokaiselle ringettelisenssin lunastaneelle, yhteistyökumppaneille, tiedotusvälineisiin ja erilaisiin tapahtumiin (myös lajinlevitystapahtumissa). Lehden toimituksessa pyrittiin huomioimaan koko lukijakunnan tarpeet aiheiden liikkuessa ringettekouluista järjestötoimintaan. Lisäksi pääkirjoituksen kirjoittajaksi pyydettiin aina kulloinkin ajankohtaisena olevan aiheen asiantuntijaa. Lehti toimi myös yhtenä liiton virallisena tiedotuskanavana.