/Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvitys

Transkriptio

1 /Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvitys Selvityksen tarkoitus ja sisältö Etelä-Savon matkailun aluerakenne perustuu merkittävästi vapaa-ajan asutuksen, mökkimajoituksen ja mökkimatkailun varaan. Valtakunnallisen matkailun tilastoinnin puutteiden takia tietopohja on ollut puutteellinen. Esimerkiksi tieto maakunnan majoituskapasiteetista (vuodepaikat) ja sen sijoittumisesta (mukaan lukien mökkimajoitus), on puutteellinen ja on selvitettävä itse. Etelä-Savon maakuntaliitto on yhteistyössä kuntien ja matkailutoimijoiden kanssa laatinut tämän Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvityksen, joka sisältää - kuntakohtaisen matkailun aluerakennekortin - kuntakohtaisen matkailun aluerakennekartan - kuntakohtaisen majoituspalvelutaulukon - Etelä-Savon matkailun saavutettavuuskartan ja merkittävimmät liikennevirrat - Etelä-Savon tapahtumamatkailua havainnollistan kartan Selvitys on ajankohtainen. Se palvelee muun muassa vapaa-ajan asutuksen, matkailun ja kaupan kehittämistä sekä maakuntaohjelmatyötä ja kaavoitusta. Matkailun kehittäminen tarvitsee lähtökohdakseen riittävän hyvän tietopohjan myös matkailun olemassa olevassa aluerakenteesta ja toimintaympäristöstä. Kuntakohtainen matkailun aluerakennekortti Sisältää kunnittain kuvauksen keskusverkosta maakuntakaavan mukaisesta matkailurakenteesta matkailun kärkikohteista ja niiden sijoittumiseen majoituspalveluista ja niiden sijoittumisesta liikennevirroista, julkisen liikenteen palveluista ja matkaketjuista (Helsingistä ja Pietarista alueelle saapuvan matkailijan ja lähinnä matkailun kärkituotteiden näkökulmasta).

2 Keskusverkkoluokittelu Maaseudun keskusverkko on kuvattu tuoreessa valtakunnallisessa tutkimuksessa Palvelujen saavutettavuus muutoksessa maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Tutkimuksessa maaseudun (palvelu)keskukset on mm. luokittelu (profiloitu) nykyisten palvelujen määrän, keskustatoimintojen työpaikkojen määrän, vähittäiskaupan työpaikkojen määrän, kuntaan kohdistuvan asioinnin ja asukasmäärän perusteella. Yhtenäinen, myös maaseudun ja vapaa-ajan asutuksen palvelut huomioon ottava valtakunnallinen selvitys on hyvä pohja myös Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvityksen keskusluokitukselle. Kirjallisuuslähteet: Rehunen, A., Rantanen, M., Lehtola, I., Hiltunen, M. (toim.) (2012) Palvelujen saavutettavuus muutoksessa maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet Liitteessä on kuvattu keskusten luokittelussa käytetyt muuttujat sekä eritasoisten keskusten kriteerit. Maakuntakaavoitustilanne Tarkastelussa on otettu huomioon voimassa olevan Etelä-Savon maakuntakaavan merkinnöistä seuraavat: vesistömatkailun kehittämisvyöhyke matkailupalvelujen alueet (rm) virkistysmatkailualueet (V-rm) maakunnalliset vene-, retkeily- ja melontareitit.

3 Matkailun kärkikohteiden määrittäminen Matkailukohde on katsottu maakunnan mittakaavassa kunnan matkailulliseksi kärjeksi, kun sen kävijämäärä vuonna 2012 on ylittänyt kävijää. Etelä-Savossa on joitakin matkailijoidenkin suosimia palvelupisteitä kuten kaupunkien ja muiden keskusten torit tai Kuortin ja Vehmaan liikenneasemat, joiden kävijämäärät ovat hyvin merkittäviä. Näitä palvelukeskittymiä ei ole kuitenkaan tässä selvityksessä käsitelty niiden toiminnallisen luonteen vuoksi matkailukohteina vaan osana kunnan keskusverkkoa ja sen palveluja. Etelä-Savon matkailun kärkituotteet (kohteet/tapahtumat) ovat seuraavat: Kärkituote Kävijämäärä Kunta Kenkävero Mikkeli Valamon luostari Heinävesi Repoveden kansallispuisto Mäntyharju Savonlinnan oopperajuhlat Savonlinna Visulahden matkailukeskus Mikkeli Olavinlinna Savonlinna Mikkelin ravit ST. Michel ravit Mikkeli Savonlinnan maakuntamuseo Savonlinna Ollinmäen viinitila Mikkeli Linnansaaren kansallispuisto Rantasalmi Lusto Savonlinna Salmela Mäntyharju Mikkelin museot Mikkeli Lintulan luostari Heinävesi Rapion mylly Juva Kesämaa Savonlinna Mikäli kunnasta ei ole löytynyt yhtään maakunnallista kärkikohdetta, on pyritty löytämään kunnallinen kärkikohde.

4 Loma-asutuksen matkailullista merkitystä arvioitaessa kriteereinä on käytetty loma-asuntojen määrää sekä maakunnan ulkopuolella asuvien omistusosuutta. Loma-asutus on katsottu maakunnan mittakaavassa kunnan matkailulliseksi kärjeksi, kun loma-asuntoja on vähintään (5 prosenttia maakunnan mökkikannasta) ja maakunnan ulkopuolelle asuvien omistajien osuus on yli 50 prosenttia (7 kuntaa). Loma-asunnot ja maakunnan ulkopuolella asuvien omistajien määrä v Loma-asunnot yht. Maakunnan ulkop. Maakunnan ulkop. osuus (%) Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava ETELÄ-SAVO Etelä-Savon matkailun aluerakenne on hyvin hajanainen kuten Etelä-Savon alue- ja yhdyskuntarakenne kokonaisuutena ( kuin haulikolla ammuttu ). Mikkelin ja Savonlinnan osalta matkailun kärkituotteet sijoittuvat aika hyvin keskustarakenteeseen lukuun ottamatta Ollinmäen viivitilaa (Mikkeli), Lustoa ja Kesämaata (Savonlinna). Muilta osin kärkituotteet sijoittuvat pääosin keskusten ulkopuolelle. Puolessa maakunnan kunnista matkailun kärkituote on mökkimatkailu, mikä osaltaan havainnollistaa hyvin matkailun hajanaista aluerakennetta ja toimintaympäristöä. Vapaa-ajan asutus on esitetty selvityskartalla siten, että vapaa-ajan asutuksen rakenne käy ilmi. Vapaa-ajan asutus sijoittuu pääosin keskusten ulkopuolelle. Maaomistaja- ja rakennuspaikkakohtaisen kaavoituksen myötä vapaaajan asutuksen rakenne on ja säilyy hajanaisena. Maakunnan tapahtumamatkailua ja niiden kävijämääriä on havainnollistettu kartalla, jossa on esitetty eri puolille maakuntaa sijoittuvia kulttuuri- ja urheilutapahtumia, kesäteattereita, tanssilavoja ja golfkenttiä.

5 Majoituspalvelut Etelä-Savossa on selvityksen mukaan noin majoituspalvelujen vuodepaikkaa, josta mökkimajoituksen osuus yli 50 %. Kaupunkien osalta kaupalliset majoituspalvelut sijoittuvat prosentin osuudella keskuksiin. Muilta osin kaupalliset majoituspalvelut (pääosin mökkimajoitusta) sijoittuvat hajalleen keskusten ulkopuolelle. Kaupallisen majoituskapasiteetin (vuokramökkikapasiteetin, hotellit ja B&B) selvittäminen luotettavasti on selkeästi vaikein osa selvitystyötä. Ajan tasalla olevaa ja luotettavaa tietoa ei ole välttämättä ole valmiina missään vaan se on selvitystyön yhteydessä koottava kuntakohtaisesti. Luotettavimmat tietolähteet ovat kunnat ja kuntien matkailupalvelut (+nettisivut) sekä kaupunkien/kaupunkiseutujen matkailu- ja elinkeinoyhtiöt (+nettisivut). Tärkeä tietolähde selvityksen teossa on kunta ja kunnan oma kaava- ja paikkatietojärjestelmä. Selvitystyön osalta keskeinen toimija kunnan lisäksi on maakuntaliitto. Kaupallisten majoituspalvelujen lisäksi loma-asutuksen laskennalliseksi kokonaismajoituskapasiteetiksi saadaan noin vuodepaikkaa ( loma-asuntoa, 4-5 vuodepaikkaa/lomaasunto). Liikennevirrat ja julkisen liikenteen palvelut Matkailun aluerakenneselvityksen tavoitteena on kuvata paitsi Etelä-Savon osa-aikaista (mobiilia) ja piilevää rakennetta (todellisuutta) myös sen erilaisia liikenne- ja asiakasvirtoja sekä matkaketjuja. Selvityksessä tarkastellaan julkisen liikenteen tarjontaa osana matkaketjua Helsingistä ja Pietarista alueelle saapuvan matkailijan ja lähinnä matkailun kärkituotteiden näkökulmasta. Matkaketjuja on havainnollistettu kuntakohtaisessa matkailun aluerakennekortissa.

6 Joukkoliikenteen osalta on esitetty yhden vuorokauden aikana olevien yhteyksien määrä sekä nopeimman yhteyden matka-aika. Helsingin ja matkakohteen välillä katsotaan olevan suora joukkoliikenneyhteys silloin kun Matkahuollon tai VR:n nettiaikataulupalvelu antaa aikataulun ko. yhteydelle. Matka voi siis todellisuudessa sisältää useita vaihtoja. Onkin muistettava, että käytettävissä olevien vuorojen matka-aika voi vaihdella, alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto Helsinki Savonlinna yhteyksistä (yht.17). Helsinki-Savonlinna matka-ajat linja-autolla ( ) Matka-aika Vuoroja 5h 1 5h - 6h 7 6h 7h 5 7h 8h 2 > 8h 2 Matkaketjun edellyttämien vaihtojen sujuvuutta ei ole tarkistettu aikatauluista. Lisäksi tarkastellaan tieverkon keskimäistä vuorokausiliikennettä koko vuoden ajalta. Koska Etelä- Savon matkailun painottuu kesäkauteen, on selvityksessä tarkasteltu myös kesäkuukausien (kesä-, heinä- ja elokuu) keskimääräistä liikennettä tieverkolla.

7 Pääliikenneyhteyksien liikennevirtoja ja Etelä-Savon julkisen liikenteen solmupisteitä on havainnollistettu alla olevalla kartalla.. Liikennevirasto: tieliikennemäärät VR: Nousut ja laskut asemittain www. matkahuolto.fi: linja-autoliikenteen vuorotarjonta junaliikenteen vuorotarjonta matka-ajat henkilöautolla Kuntakohtaisen matkailun aluerakennekortin keskeinen sisältö on kuvattu kuntakohtaisella matkailun aluerakennekartalla ja majoituspalvelut kuntakohtaisesti exel-taulukossa.

8 Selvityksen tulokset ja yhteenveto Etelä-Savon kaupungit ja kirkonkylät muodostavat alueen palvelurakenteen perustan. Ne palvelevat myös matkailua ja vapaa-ajan asukkaita ja toimivat vetovoimaisen tapahtumamatkailun päänäyttämönä. Varsinainen Etelä-Savon matkailun aluerakenne on kuitenkin hyvin hajanainen kuten Etelä-Savon alue- ja yhdyskuntarakenne kokonaisuutena ( kuin haulikolla ammuttu ), matkailun yritysverkko on mikro- ja pienyritysvetoinen ja asiakasvirrat suhteellisen pieniä. Puolessa maakunnan kunnista matkailun kärkituote on mökkimatkailu, mikä osaltaan havainnollistaa hyvin matkailun aluerakennetta. Etelä-Savossa on selvityksen mukaan noin majoituspalvelujen vuodepaikkaa, josta mökkimajoituksen osuus yli 50 %. Kaupunkien osalta kaupalliset majoituspalvelut sijoittuvat prosentin osuudella keskuksiin. Muilta osin kaupalliset majoituspalvelut (pääosin mökkimajoitusta) sijoittuvat hajalleen keskusten ulkopuolelle. Kaupallisten majoituspalvelujen lisäksi loma-asutuksen laskennalliseksi kokonaismajoituskapasiteetiksi saadaan noin vuodepaikkaa ( loma-asuntoa, 4-5 vuodepaikkaa/lomaasunto). Selvitys vahvistaa entisestään käsitystä siitä, että Etelä-Savon matkailun aluerakenne perustuu merkittävästi vapaa-ajan asutuksen, järvi- ja mökkimatkailun ja mökkimajoituksen varaan. Etelä- Savossa ei ole esimerkiksi Lapille tyypillisiä matkailukeskuksia. Omarantainen vapaa-ajan asunto ja rantasauna on Saimaan maakunnan matkailun yksi kärkituote, jolla maakunnan on mahdollisuus erottautua ja pärjätä myös kansainvälisessä kilpailussa. Vapaa-ajan asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla uudella loma-asunnolla joka vuosi. Monessa kunnassa vapaa-ajan asuntoja ja osa-aikaisia asukkaita on jo enemmän kuin pysyviä asuntoja ja asukkaita. Uutta vapaa-ajan asutusta varten Etelä-Savossa on edelleen noin kaavatontin varanto. Maakunnan ulkopuolisia vapaa-ajan asukkaita on lähes He omistavat myös yli puolet mökkikannasta. Osa-aikaisesti Etelä-Savon väkiluku on siten noin asukasta; kesän ruuhkahuippuna luonnollisesti vielä paljon enemmän. Vapaa-ajan asuntojen keskimääräinen käyttö Etelä- Savossa on noin 80 vrk/v. Vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman lisäys on miljoonaa euroa. Vapaa-ajan asuntokiinteistöjen arvo on puolestaan yli 5 miljardia. Kovia tunnuslukuja, joiden ansiosta Etelä-Savo on vapaa-ajan asumisen ykkösmaakuntia koko Suomessa. Tapahtumamatkailun osalta maakunnan kärkituotteita ovat oopperajuhlat (80 000), St Michel ravit ja Sulkavan suursoudut (20 000). Vastaavasti kohdematkailun osalta eniten kävijöitä vuonna 2012 oli Kenkäverossa ( ), Valamossa, Repoveden kansallispuistossa, Visulahdessa, Olavinlinnassa (70 000). Vähintään kävijää saavutti vuonna 2012 noin 20 eri matkailutapahtumaa tai kohdetta. Lisäksi lukuisat eri puolille maakuntaa sijoittuvat kulttuuri- ja urheilutapahtumat, kesäteatterit, tanssilavat, golfkentät jne. muodostavat kokonaisuutena merkittäviä asiakasvirtoja ja palvelevat myös mökkimatkailua. Vapaa-ajan asutuksen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun jatkuvasti kasvaneet asiakasvirrat ovat luoneet omat mahdollisuudet myös kaupunkien ja kirkonkylien uusiutumiselle matkailukeskuksina, mikä toteutuessaan on todellinen ekoteko. Matkailun liikennetarpeet Itä-Suomessa on yksi Itä-Suomen liikennestrategian vuoden 2013 toimintasuunnitelman mukainen hanke, jota on tarkoitus pilotoida juuri Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvitystyön yhteydessä. Matkailun kärkikohteiden saavutettavuutta ja matkaketjujen palvelutasotarkastelua osana matkailutuotetta, kilpailukykyä ja tuotekehittelyä onkin tarkoitus jatkaa yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa. Valtakunnan tasolla Liikennevirastossa on tekeillä laaja matka- ja kuljetusketjujen palvelutasohanke.

9 Matkailun aluerakenneselvityksen ja benchmarking työ on ajankohtainen. Etelä-Savossa on erinomainen hetki tarkastella matkailun aluerakenteen uusia haasteita ja matkailukonseptin mahdollisuuksia tilanteessa, jossa kysyntä omaperäisille, omaehtoisille ja aluetta profiloiville, etenkin kestävän matkailun, matkailukonsepteille kasvaa jatkuvasti maailmalla. Etelä-Savo on uuden ohjelmakauden julkisen sektorin keskeisten toimijoiden (kunnat, maakuntahallinto, ELY-keskus) osalta ison haasteen edessä; mihin suuntaan matkailua halutaan maakunnassa painottaa (mihin taloudellisia resursseja ohjataan)? Mikä on oikeastaan Etelä-Savon matkailun perusmalli ja konsepti? Millä se profiloituu jatkossa etenkin nopeasti muuttuvan kulutuskysynnän aallokoissa ja mikä on sellainen konsepti, joka tuottaa lisäarvoa, ei vain matkailun toimialalle, vaan laajemmin koko sen alueen, etenkin laajojen maaseutualueiden, paikallisyhteisöihin ja talouksiin? Matkailun aluerakenneselvityksen ja benchmarking työ palvelee - matkailun kehittämistä ja maakunnan matkailustrategian päivitystä ( ) - maakuntaohjelmatyötä (kilpailukykyinen ja menestyvä aluekehityksen toimintaympäristö) - maakunnallisen ja seudullisen kaupan palveluverkon selvitystä maakunta- ja kuntakaavoitusta. Tavoitteena on omien erityispiirteiden tunnistaminen ja tietopohjan parantaminen, helpottaa strategisten valintojen ja tulevaisuuden tiekartan tekemistä sekä selkeyttää ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja keskinäistä verkostoitumista sekä eri tasolla operoivien toimijoiden roolia ja lisäarvoa. Matkailun aluerakenneselvityksen tuloksia esitellään keskeisille matkailutoimijoille maakuntaliiton järjestämässä matkailufoorumissa Samalla esitellään myös maaseutu- ja järvimatkailun erilaisia benchmarking kohteita maakunnan oman matkailun ja matkailukonseptien kehittämiseksi.

10 Liite 1. Keskusverkon luokittelussa käytetyt muuttujat. Muutuja Palvelujen määrä Keskustatoimintojen työpaikkamäärä Vähittäiskaupan työpaikkamäärä Kuntaan kohdistuva asiointi Muuttajan osatekijät Asukasmäärä Lähde: Palvelujen saatavuus muutoksessa Seuraavien 12 palvelun määrä yhteenlaskettuna. Kustakin palvelusta tulee yksi piste. Päivittäistavarakaupassa isompi kauppa vastaa myös kaikkia pienempiä myymälätyyppejä. valintamyymälä tai pienmyymälä (alle 400 m 2 ) pieni supermarket ( m2 ) iso supermarket (väh m 2 ja päivittäistavaroiden myyntipinta-alaa väh. 700 m 2 ) hypermarket (hypermarket väh m 2 tai muu kauppa, jolla väh, m 2 kokonaismyyntipinta-alaa ja väh m 2 päivittäistavaroiden myyntipinta-alaa) ala-asteen koulu (opetusta vuosiluokilla 1 6) yläasteen koulu tai lukio (opetusta vuosiluokilla 7 9 tai lukioluokilla) kirjasto terveyskeskus postin myyntipiste huoltoasema Alkon myymälä apteekki Työpaikkojen lukumäärä seuraavilla toimialoilla (TOL2008): G Tukkuja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus I Majoitusja ravitsemistoiminta K Rahoitusja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallintoja tukipalvelutoiminta Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveysja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Vähittäiskaupan työpaikkojen määrä. Tähän eivät sisälly tukkukaupan työpaikat. Suuri vaikutusaluetutkimus aineiston perusteella määritetty 39 eri toimialan kuhunkin kuntaan kohdistuva asiointikertojen vuotuinen laskennallinen yhteismäärä Taajaman asukasmäärä Eri keskustasojen kriteerit. Keskus Kaupunkiseutukeskus tai -alakeskus Pikkukaupunkikeskus tai -alakeskus Iso kuntatason palvelukeskittymä Pieni kuntatason palvelukeskittymä Kriteerit Vähintään asukasta taajamassa tai kaupunkiseututason keskuksen lähialueella. Kaikki 12 palvelua saatavilla. Mukana ovat myös kaupunkikeskusta vastaavat alakeskukset. Vähintään keskustatoimintojen työpaikkaa, vähintään 180 vähittäiskaupan työpaikkaa ja Suuri vaikutusaluetutkimus aineiston perusteella laskettuja 39 eri toimialan asiointikertoja sijaintikunnan alueella vuoden aikana vähintään kaksi miljoonaa. Vähittäiskaupan työpaikkoja tulee taajama-alueella tai keskuksen alueella olla vähintään 70. Lisäksi on edellytetty, että hypermarketin lisäksi vain yksi muu yllä pisteytetyistä 12 palvelusta on saanut puuttua. Mikäli keskuksesta puuttuu hypermarketin lisäksi kaksi palvelua, keskus on luetettu isoksi kuntatason palvelukeskittymäksi, mikäli vähittäiskaupassa on vähintään 100 työpaikkaa. Keskuksessa tulee lisäksi olla päivittäistavarakauppoja vähintään kaksi tai päivittäistavaroiden myyntialaa vähintään neliömetriä. Yhden päivittäistavarakaupan tulee olla yli neliömetrin kokoinen tai päivittäistavaroiden myyntialaa kaupoissa yhteensä tulee olla vähintään 1500 neliömetriä. Pisteytettyjä palveluja on vähintään seitsemän ja niistä julkisia palveluja on vähintään kaksi. Jos palveluja on vain tasan seitsemän kappaletta, on edellytetty, että taajama-alueella on vähintään 500 asukasta tai 20 vähittäiskaupan työpaikkaa. Valinnan pohjana on muutamissa tapauksissa käytetty myös tapauskohtaista harkintaa ja muissa tutkimushankkeissa tehtyjä keskusta-alueiden rajauksia.

11 Iso kylä- tai asuinaluekeskus Vähintään neljä palvelua pisteytetyistä 12 palvelusta. Pieni kylä- tai asuinaluekeskus Vähintään kaksi palvelua pisteytetyistä 12 palvelusta. Lähde: Palvelujen saatavuus muutoksessa Kirjallisuuslähteet: Rehunen, A., Rantanen, M., Lehtola, I., Hiltunen, M. (toim.) (2012) Palvelujen saavutettavuus muutoksessa maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet