PÄÄTÖS Nro 13/10/1 Dnro ISAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 13/10/1 Dnro ISAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. HAKIJA Vapo Oy, yhteyshenkilö Martti Patrikainen puh ASIA Hakemus, jossa tarkastellaan Raate- ja Oritsuon turvetuotannosta peräisin olevien liettymähaittojen poistamistoimenpiteitä Ison Tervalammen, Pienen Tervalammen ja Tervajoen osalta, Ruokolahti HAKEMUS Hakemuksen peruste Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamansa päätöksen nro 124/05/2, joka koski Juurikkasuon, Kesselilänsuon, Oritsuon, Raatesuon ja Saunalamminsuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien vesistöön johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista, 6. määräyksessä antanut seuraavan velvoitteen: "Luvan saajan on tehtävä suunnitelma Ison Tervalammen, Pienen Tervalammen ja Pienestä Tervalammesta Sarajärveen laskevan Tervajoen kunnostamisesta turvetuotannosta aiheutuneita liettymiä poistamalla niin, että virkistyskäyttöön otettujen rantojen käytettävyys paranee ja pienvesiliikenne mahdollistuu. Luvan saajan on toimitettava mennessä Itä-Suomen ympäristölupavirastoon hakemus, jossa on esitetty suunnitelma kunnostustoimenpiteistä." Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 07/0105/1, hylännyt Vapo Oy:n valituksen kunnostusvelvoitteen asettamisesta. Hakemuksen toimittaminen on määrätty tehtäväksi mennessä. Hakemuksen sisältö Vapo Oy on toimittanut Itä-Suomen ympäristölupavirastoon asiaa koskevan hakemuksen ja liittänyt siihen Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laatiman suunnitelman, jossa esitetään Oritsuon ja Raatesuon turvetuotannosta aiheutuneista liettymistä johtuvia kunnostustoimenpiteitä Isossa ja Pienessä Terva-

2 lammessa sekä Tervajoessa. Hakemusta on täydennetty Hakija on esittänyt, että kunnostustoimenpiteet tehdään laaditun suunnitelman mukaisesti. Kunnostusalueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sarajoen valuma alueella (3.057). Oritsuon ja Raatesuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu Mustajoen eteläpuolella olevaa perattua ojaa pitkin Ison ja Pienen Tervalammen kautta Sarajärveen. Iso Tervalampi on voimakkaasti humusväritteinen ja erittäin rehevä. Ison Tervalammen länsipäähän laskee etelästä Majalammesta lähtöisin oleva perattu puro. Mustajoki laskee Ison Tervalammen luoteisnurkkaan. Mustajoen suisto on rämeikköinen eikä joella ole selvää lasku uomaa sen yhtyessä Isoon Tervalampeen. Pieni Tervalammen veden laatu muistuttaa Iso Tervalammen veden laatua. Vesi on tumman ruskeaa ja humuspitoista. Pienen Tervalammen ja Sarajärven välisen uoman pituus on noin 260 metriä. Pienestä Tervalammesta laskeva uoma on osittain umpeenkasvanut mutta siitä pääsee kulkemaan soutuveneellä keväisin ja syksyisin. Oja on hidasvirtainen ja leveydeltään 2 7 metriä. Ojassa kasvaa paikoitellen järviruokoa. Ojan laskukohdassa Sarajärveen kasvaa vesikasvillisuutta. Ison ja Pienen Tervalammen välinen korkeusero on noin 5,5 metriä ja Pienen Tervalammen ja Sarajärven noin 0,1 metriä. Oritsuon ja Raatesuon osuus Ison Tervalammen kiintoainekuormituksesta on vaihdellut 69 %:sta 44 %:iin. Turvetuotannon kuormitus oli suurinta soiden kunnostusvaiheessa. Tuotannon aikana 1980 ja 1990-luvuilla, jolloin nykyisin vanhentuneina pidetyt vesiensuojelumenetelmät olivat käytössä, kiintoainekuormituksen osuus oli 59 %. Turvesoiden osuudeksi kiintoainekuormituksesta 2000 luvulla, kun nykyaikaiset vesiensuojelutoimet on toteutettu, on arvioitu 44 %. Oritsuon ja Raatesuon turvetuotantoalueilta on tullut Isoon Tervalampeen katselmustoimituksessa tehdyn arvion mukaan kunnostusvaiheessa kiintoainetta noin kg vuodessa. Tuotantovuosina ja 1990 luvuilla kiintoainekuormitus on ollut kg vuodessa ja vuodesta 2001 alkaen noin kg vuodessa. Tämä tarkoittaa, että järveen olisi tullut kiintoainetta karkeasti arvioiden noin m 3 (tilavuuspaino 20 kg/m 3 ). Pääosa kiintoaineesta on jäänyt Isoon Tervalammen pohjaan, mutta osa aineksesta on kulkeutunut Pieneen Tervalampeen. Esitys toimenpiteistä Ison Tervalammen osalta järven virkistyskäyttöön otettujen rantojen käytettävyys ei ole oleellisesti heikentynyt kiinteästä, pohjaan sedimentoituneesta lietteestä johtuen ja pienvesiliikenne järven koko alueella on mahdollista. Lietesyvyyttä tai pohjan korkeutta ei mitattu koko järven alueella, koska vettä oli alueella yli 3,0 metriä. Lietettä on 2

3 pakkautunut järveen tulevien ojien alapuolella alle 50 metrin etäisyydelle rannasta merkittävästi, mutta liete toimii tällä alueella tehokkaana kiintoaineen pidättäjänä ja parantaa osaltaan muun järven laatua. Lietettä ei esitetä poistettavaksi alueelta, koska alue ei ole virkistyskäytössä, ja lietteen poistaminen todennäköisesti aiheuttaa kiintoainepiikin järveen tuleviin ojiin varastoidusta hienoaineksesta ja siten heikentää ainakin tilapäisesti järven vedenlaatua. Ison Tervalammen rannalla olevien kahden mökkikiinteistön osalta virkistyskäyttöä ei voida parantaa ruoppaamalla rantoja niiden syvyyden ja rannoilla olevan, ainoastaan ohuen lieteharson vuoksi. Viidanlahdessa Välimäen tilalla RN:o 9:70 sijaitsevan saunarakennuksen virkistyskäyttöä voidaan parantaa poistamalla liete kaivinkoneella noin 20 metrin matkalta rannasta. Lietettä kaivetaan rannasta noin 20 metrin etäisyydelle kaivinkoneella kovaan pohjaan asti. Liete nostetaan kuivamaan rantaan kiinteistönomistajan kanssa sovittavaan paikkaan. Pienen Tervalammen osalta rannassa olevan mökkikiinteistön Muistola RN:o 9:78 rantaa parannetaan asentamalla noin 20 metrin etäisyydelle ja 30 metrin levyiselle alueelle suodatinkangas ja sen päälle noin 300 mm:n hiekkakerros, jolla rannassa oleva liete tiivistetään kankaan alle ja ranta saadaan uimakäyttöön. Kangas ja sora voidaan levittää pitkäpuomisella kaivinkoneella paikalleen kesäaikaan tai talvella jään päälle. Pieneen Tervalampeen tulevan ojan suulla oleva majavan pato poistetaan ja joen suulle tehdään kaivamalla noin metrin levyinen vesiallas poistamalla pohjaan tiivistynyt liete kaivinkoneella lammesta ja läjittämällä liete kovalle maalle kaivualueen viereen maanomistajan kanssa erikseen katsottuun paikkaan. Poistettavan lietteen määrä on noin m 3, ja lietteen kuiva ainepitoisuus on arviolta alle 10 %. Läjitysalueen koko on pieni, noin 500 m 2, joka maisemoidaan istuttamalla alueelle koivuntaimia vuoden kuluttua lietteen maalle nostamisesta. Sarajärveen laskevaa Tervajokea voidaan käyttää pienvesiliikenteeseen nykyiselläänkin samoin kuin sauvomalla tapahtunutta liikennettä Pienen Tervalammen ja Sarajärven välillä on harrastettu aikaisemminkin. Joen tilaa esitetään kuitenkin parannettavaksi poistamalla ruovikkoa niittämällä joen yläosasta siten, että avovesiosuutta levennetään. Niitettävä jokiosuus on esitetty suunnitelmakartassa. Joen suussa Sarajärven puolella tehdään vastaava toimenpide. Niitto tulee suorittaa vähintään kahtena peräkkäisenä vuonna, jotta toimenpiteellä on pitkäaikaisempaa vaikutusta ympäristöön. Vesikasvillisuuden poisto tehdään heinäkuussa. Leikattu kasvimassa kerätään pois vedestä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupavirastossa ja Ruokolahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Ruokolahden kunnalta ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel- 3

4 ta. Lausunnot ja muistutukset tuli toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään Lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että suunnitellut ruoppaukset tulee toteuttaa kertaluonteisesti välisenä aikana. Ruoppausmassat tulee sijoittaa maalle. Niitä ei saa jättää vesialueelle tai rannan tuntumaan niin lähelle rantaviivaa, että ne pääsevät valumaan takaisin vesistöön. Maalle läjitettävät ruoppausmassat tulee tasoittaa tai sijoittaa muutoin niin, että ne soveltuvat maisemaan. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyllä hankkeella ei ole merkittävää haittaa yleiselle edulle ja on näin ollen puoltanut luvan myöntämistä. Imatran seudun ympäristölautakunta on Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena lausunut, että esitetty suunnitelma ei ota huomioon lampien kunnostamista kokonaisuutena vaan enemmänkin yksittäisten kiinteistöjen kannalta. Suunnitelmasta ei käy ilmi vesienhoitolain mukaisten lähtökohtien huomioiminen. Lammet eivät ole luonnostaan humus- ja lietepohjaisia. Lampien alkuperäinen olemus tulee ottaa huomioon kunnostuksessa. Suunnitelmasta ei myöskään käy ilmi, mikä on vesistöjen tilanne tulevaisuudessa, tulevatko liettyminen ja muut haitat mahdollisesti tulevaisuudessakin jatkumaan ja mitä niille tehdään tai miten ne estetään. Suunnitelma on puutteellinen ja epätarkka monessa suhteessa. Suunnitelmassa esitetyt toimet eivät kohtele lampien ja joen virkistyskäyttöä ja kiinteistöjen omistajia tasapuolisesti. On hyvin todennäköistä, että liete ja turvehaitat jatkuvat edelleen entisen kaltaisena mahdollisista kunnostustoimista huolimatta. Suunnitelmasta ei myöskään käy ilmi lietealtaiden ja patojen kyky todella estää lietteen ja turpeen kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin sen enempää normaalitilanteessa kuin tulvan tai rankkasateen sattuessa. Jos näitä ei pystytä estämään, ei kunnostuksesta ole todellista hyötyä, vaan ongelmat ovat entisellään lammissa ja joessa. Ruokolahden kunnanhallitus on lausunnossaan ilmoittanut yhtyvänsä ympäristölautakunnan lausunnassa esitettyyn. Muistutukset 1. AA ja BB (Jylhänmäki RN:o 9:75) sekä CC (Uutela RN:o 9:14) ovat yhteisessä muistutuksessaan arvostelleet sitä, että suunnitelman tekijät eivät ole keskustelleet maanomistajien ja mökkiläisten kanssa liettymähaitoista, vaan selvitystä on tehty vain silmämääräisesti arvioiden veneestä käsin.

5 Hakijan selitys Muistuttajien kiinteistöt ovat Ison Tervalammen rannalla. Käyttäjien mielestä lietekerros ei ole harsomainen, vaan sitä on cm:n kerros laiturin päässä, vaikka lietettä on itse yritetty poistaa. Pahimmillaan saunomisen jälkeen on käytävä muualla suihkussa, jotta turvepölyn saa pois iholta kutisemasta. Parina viime kesänä vedessä on havaittu lisäksi sinilevää. Isoon Tervalampeen turvesoilta laskevan ojan suu on kasvattanut lietealuettaan vuosi vuodelta kauemmaksi lampeen päin. Vuonna 2005 tehty laskuojan perkaus pahensi rajusti lammen tilannetta. Muistutukseen on liitetty valokuvia keväältä 2005 Isolta Tervalammelta, joissa näkyy runsaasti kookkaita turvepaakkuja ajelehtimassa lammella. Muistuttajien käsityksen mukaan Ison Tervalammen virkistyskäyttö on heikentynyt merkittävästi. Turvelietettä ei ole vain pohjaan sedimentoituneena, vaan lietettä liikkuu virtausten mukana kaikissa vesikerroksissa ja sitä tulee turvesoilta kaiken aikaa lisää. Ojan suulla oleva lietekerros ei mitenkään voi estää kiintoaineksen leviämistä lampeen, koska lietekasan viereen on kaivettu oja lampeen asti. Lammen virkistys- ja hyötykäyttöä ei paranna se, että yhden rantasaunan uimapaikkaa esitetään ruopattavaksi. Jokainen haluaisi uida omassa mökkirannassaan. Muistuttajien vaatimus on, että vähintään kaikki mökkirannat puhdistetaan. Lisäksi uuden turvelietteen pääsy lampeen on estettävä. 2. DD (Pelto-Mäkelä RN:o 9:79) on esittänyt seuraavat vaatimukset: - Pienen Tervalammen osalta ruoppaukset tulee kohdistaa muistutuksen liitteenä olevaan karttaan merkittyihin kohteisiin eli lammen lounais- ja etelärantaan kokonaisuudessaan ja Tervajoen osalta toimenpidealutta on laajennettava. - Tervajoen kunnostustoimeksi esitetty vesikasvien niittäminen hyvin rajatuilta alueilta on täysin riittämätön pienvesiliikenteen mahdollistamiseksi. Tervajoen nielu, suisto ja keskiosa (mutka) ovat umpeen kasvaneet lietteen ja vesikasvien vuoksi. Tervajoen nielua tulee ruopata 10 metrin matkalta, 5 metrin leveydeltä ja metrin syvyydeltä kuitenkin niin, että Pienen Tervajärven ja Sarajärven vesipintojen tasapainoa ei järkytetä. - Tervajoen keskiosassa on poistettava liete ja vesikasvit juurineen ja vanhan majavapadon jäänteet 10 metrin matkalta. - Tervajoen suisto on ruopattava 10 metrin matkalta, 5 metrin leveydeltä ja 2 metrin syvyydeltä. - Niittotoimenpiteet tulisi tehdä 5 vuoden ajan koko Tervajoen pituudelta, jotta vesikasvillisuus tukehtuisi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon hakijalla ei ole huomauttamista. 5

6 Ruokolahden kunnanhallituksen ja Imatran seudun ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta hakija on lausunut, että Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamassaan päätöksessä määrännyt, että hakijan on tehtävä suunnitelma Ison Tervalammen, Pienen Tervalammen ja Pienestä Tervalammesta Sarajärveen laskevan Tervajoen kunnostamisesta aiheutuneita liettymiä poistamalla niin, että virkistyskäyttöön otettujen rantojen käytettävyys paranee ja pienvesiliikenne mahdollistuu. Pienen Tervalammen rannalla on vain yksi virkistyskäyttöön otettu kiinteistö eivätkä lammen rannat muutoin ole virkistyskäytössä. Hakija on suunnitelmassa esittänyt, että kyseisen mökin ranta kunnostettaisiin siten, että sen käytettävyys paranee. Pienveneliikennöinti lammella on nykyisinkin mahdollista. Mökkirannan kunnostamisen lisäksi hakija on esittänyt laskuojan suualueen ruoppausta ja Tervajoen kaislikon niittoa. Näiden toimien yhteisvaikutukset ovat hakijan mielestä sellaiset, että Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä asetetut velvoitteet täyttyvät. Suunnitelmassa ei lausuntojen mukaan oteta huomioon lampien kunnostamista kokonaisuutena, vaan enemmänkin yksittäisten kiinteistöjen kohdalla. Suunnitelmassa tarkastellaan liettymien vaikutuksia virkistyskäyttöön otettujen rantojen kannalta ja Tervajoen kunnostamista niin, että veneliikenne olisi siinä mahdollista. Tarkastelun lähtökohtana ovat lupapäätökset. Suunnitelmassa tarkastellaan Vapo Oy:n turvetuotannosta tulleen kiintoainekuormituksen vaikutuksia liettymiseen. Tarkasteltujen vesistöjen valuma-alueella on tehty myös metsäojituksia, jotka ovat aiheuttaneet kiintoainekuormitusta vesistöihin. Metsäojitusten vaikutukset vesistöihin ovat hyvin samankaltaiset kuin turvetuotannosta aiheutuvat vaikutukset. Ruokolahden kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, etteivät lammet ole luonnostaan humus- ja lietepohjaisia, ja että lampien alkuperäinen olemus tulee ottaa huomioon kunnostuksessa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antamassaan päätöksessä nro 124/05/2 perusteluissaan todennut, että Raate- ja Oritsuon vaikutus Ison ja Pienen Tervalammen veden laatuun on selvä tuotantosoiden suuren valuma-alueosuuden perusteella, mutta vesistön käyttökelpoisuutta alentavaa vaikutusta vähentää myös se, että kyseiset vesistöt ovat perusluonteeltaankin humuspitoisia ja reheviä. Ison Tervalammen rannalla mökkien edustalla lietettä on ollut muutamia senttejä ohuena harsona ja rannat syvenevät mökkien kohdalla voimakkaasti rannasta lammen keskelle mentäessä, siten että kaikkien kiinteistöjen kohdalla lammen käyttö esimerkiksi uimiseen on mahdollista. Viidanlahden pohjassa sijaitsevan saunan ranta on matalampi ja siinä lietteestä voidaan olettaa olevan haittaa esim. rannan uimakäytölle. Saunarannan virkistyskäytön parantamiseksi voidaan ruoppaus teknisesti toteuttaa, aiheuttamatta merkittäviä vesistöhaittoja. Ison Tervalammen keskiosassa lietettä on eniten, eikä lietteen poistamisella paranneta rantojen virkistyskäyttöä. Lietteen poistamisesta aiheutuva irtonainen liete voisi aiheuttaa virkistyskäyttöhaittoja. 6

7 Taulukko: Oritsuon ja Raatesuon arvioitu bruttokuormitus (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tarkkailutulokset ) Kiintoaine Kok-P Kok-N kg/a kg/a kg/a v ,7 867 v , v , v , v , v , v. 2008* 20022* 34, keskiarvo , (* = Oritsuon osuus kiintoainekuormasta kg, vuonna 2008 liikkui poikkeuksellisen paljon vettä sekä talvella, keväällä että myöhään loppusyksystä, mikä nosti etenkin kiintoaineen vuosikuormitusta poikkeuksellisiin arvoihin) Oritsuolla ja Raatesuolla on otettu talven 2008/2009 aikana käyttöön pintavalutuskentät. Jatkossa Orit- ja Raatesuon tuotantoalueilta alapuoliseen vesistöön tuleva kuormitus on tehostetun vesienkäsittelyn johdosta huomattavasti aikaisempaa vähäisempää. Muistutukset Ison Tervalammen pohjan lietepaksuus vaihtelee eri puolilla lampea. Eniten lietettä on lammen keskiosassa ja vähiten itärannan kalliopohjilla. Lietteen poistaminen lammen keskiosasta ei paranna rantojen virkistyskäyttöä eikä lammen länsiosassa lähellä lampeen tulevan ojan laskukohdan perkaus lisää rakennuttujen rantojen virkistyskäyttöarvoa Tämän lisäksi lähellä laskuojaa tehtävät ruoppaukset saattaisivat irrottaa pohjaan ja ojaan kasautunutta lietettä niin, että siitä saattaisi aiheutua vedenlaadun heikkenemistä. Irtonaista humusaineiden poistoa ei voida tehdä ruoppaamalla alueilla, jotka ovat rantavesistään kivisiä ja osittain kallioisia. Paikoin kovan pohjan päällä on matalassa rantavedessä ohut kerros irtonaista humusta. Tällaiselta alueelta ei rantojen peittäminen suodatinkankaalla estä irtonaisen humuksen leviämistä rantaveteen. Myös rannan kivikkoisuus estää suodatinkankaan käyttöä. Iso Tervalammen toimenpiteet on suunnattu siten, että niistä on oletettavasti hyötyä ja ne eivät aiheuta laajamittaista lietteen irtoamista pohjasta ja siten vedenlaadun heikkenemistä. Toimenpiteet on suunnattu alueelle, josta lietettä voidaan ottaa pois, ja näin parantaa rannan virkistyskäyttöä. Hakija korostaa, että toimenpiteet on suunnattu siten, että niistä on oletettavasti hyötyä ja ne ovat teknisesti toteuttamiskelpoisia. Tämän lisäksi hakija viittaa soveltuvilta osin edellä lausumaansa sekä asiassa aikaisemmin esittämäänsä. 7

8 8 Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa paikalla tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Määräykset Asia ratkaistaan voimaan tulleen valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 momentin mukaisesti Itä-Suomen aluehallintovirastossa, koska kyse on lain voimaan tullessa Itä- Suomen ympäristölupavirastossa vireillä olleesta, asianosaisille kuuluttamalla tiedoksi annetusta asiasta. Aluehallintovirasto määrää Vapo Oy:n kunnostamaan Ison ja Pienen Tervalammen sekä Pienestä Tervalammesta Sarajärveen laskevan Tervajoen määräyksistä ilmenevässä laajuudessa. 1. Ison Tervajärven erityiseen virkistyskäyttöön otetut ranta-alueet on niiden virkistyskäytön mahdollistamiseksi ruopattava hakemussuunnitelman ja siihen liitetyn kunnostuskartan 3 (MK 1:2 000) mukaisesti tilan Välimäki (RN:o 9:70) saunarannassa, ja lisäksi on kunnostettava tilojen Jylhänmäki (RN:o 9:75) ja Uutela (RN:o 9:14) vapaaajan kiinteistöjen ranta-alueet laitureiden läheisyydestä ruoppaamalla tilojen omistajien kanssa erikseen sovitusta paikasta rantaa 30 metrin leveydeltä noin 20 metrin etäisyydelle rannasta kovaan pohjaan asti. 2. Pieneen Tervajärveen laskevan ojan suualue (vähintään 500 m 2 :n alue) ja erityiseen virkistyskäyttöön otettu ranta-alue tilalla Muistola (RN:o 9:78) on sen virkistyskäytön mahdollistamiseksi kunnostettava hakemussuunnitelman ja siihen liitetyn kunnostuskartan 4 (MK 1:2 000) mukaisesti, ja lisäksi tilan Pelto-Mäkelä (RN:o 9:79) rannassa olevan veneenpitopaikan edustalle on ruopattava tilan omistajan kanssa sovittavaan paikkaa vähintään 5 metriä leveä veneväylä rannasta ulottuen kasvillisuudesta vapaaseen alueeseen asti. 3. Tervajoen uomaa on avattava niittämällä uomassa kasvava vesikasvillisuus kahtena peräkkäisenä vuotena hakemussuunnitelman ja siihen liitetyn kunnostuskartan 4 (MK 1:2 000) mukaisesti joen yläosasta ja suistosta. Niitettävä kasvillisuus on poistettava vesialueelta. 4. Ruoppaukset ja muut vesistöä samentavat työt on tehtävä välisenä aikana ellei kunnostuskohteiden omistajien kanssa toisin sovita. Tervajoen niittäminen on tehtävä välisenä aikana. Työt on suoritettava siten, että vesistölle tai sen käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa.

9 9 Ratkaisun perustelut Ruoppausmassat on läjitettävä maa-alueelle niin, että ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöön ja siten, ettei tulva pääse huuhtomaan ruoppausmassoja. 5. Töiden päätyttyä työalueet on siistittävä, viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön sopiviksi mahdollisimman pian. Tarvittaessa läjitysalueet on maisemoitava istuttamalla niihin puuntaimet. 6. Kunnostustyöt on tehtävä Ison ja Pienen Tervalammen alueella valmiiksi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä ja Tervajoen uoman niittämisen osalta mennessä. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta. Kysymys on Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 124/05/2 Oritsuon ja Raatesuon turvetuotannon aiheuttamien haittojen poistamiseksi määrätyn kunnostusvelvoitteen toimeenpanosta. Mainittujen turvetuotantoalueiden ympäristöluvat on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 122/07/2. Tässä voimassa olevassa ympäristöluvassa on annettu määräykset myös turvetuotannon vesistövaikutusten tarkkailusta ja aiheutuvien haittojen korvaamisesta. Näitä määräyksiä ei ole tarpeen kunnostusvelvoitteen toteuttamisen takia muuttaa. Aluehallintovirasto on Vapo Oy:n hakemuksessaan esittämään kunnostussuunnitelmaan verrattuna laajentanut kunnostustoimenpiteet kaikkiin Ison ja Pienen Tervalammen erityiskäyttöön otettujen kiinteistöjen ranta-alueisiin lupamääräyksistä ilmenevästi. Kunnostustarpeesta ja sen syy-yhteydestä Oritsuon ja Raatesuon turvetuotantoon on saatu riittävä selvitys muistutuksista ja ympäristölupaviraston tekemällä tarkastuksella. Ison Tervalammen alueella kiinteistöillä Jylhänmäki ja Uutela on lammen rannalla virkistyskäytössä vapaa-ajanrakennukset, joiden käytölle turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus on aiheuttanut käytön estymistä tai vaikeutumista. Erityisesti tuotantoalueiden laskuojan perkauksesta talvella on aiheutunut merkittävää rantojen liettymistä ja myös Jylhänmäen tila on tuolloin ollut rakennettuna. Pienellä Tervalammella kunnostuskohteeksi on lisätty tilalla Pelto-Mäkelä käytössä olevan veneenpitopaikan edusta. Toimenpiteeksi on alueen käyttö huomioon ottaen riittävää 5 metriä leveän veneväylän teko lammen avoimelle vesialueelle ulottuvaksi. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. Pienen Tervalammen ranta-alueen ruoppaaminen määrättyä laajemmin ei ole tarpeen, kun otetaan huomioon rannan nykyinen tila ja siihen kohdistuva käyttö. Sama koskee Tervajoen kasvillisuuden poistoa. Tarkastuksella havaitun perusteella Tervajokea ei ole tarpeen ruopata, vaan kasvilli-

10 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu suuden poisto kahtena peräkkäisenä kesänä on riittävä toimenpide turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (35 h, 43 /h, muu ympäristölupaasia). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) ja ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). 10

11 11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo (asian esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh

12 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.