VII. Köyhäinhoitolautakunta.

Transkriptio

1 VII. Köyhäinhoitolautakunta. Köyhäinhoitolautakunnan kertomus Helsingin kaupungin köyhäinhoidon hallinnolta vuonna 926!) oli seuraavansisältöinen: Köyhäinhoitolautakunnan jäseninä olivat vuonna 926, ylivalvontansa alaisten piirien mukaan ryhmitettyinä, seuraavat henkilöt: Piiri. Jäsen, johtaja. Varajäsen. Ensimmäinen palomestari W. Veturinkuljettaja F. B. Gröndahl. W. Bergström. I. Rouva F. Pietikäinen. II. Eversti O. E. Ehrström. III. Toimittaja A. E. Leino. Sähkötyöläinen J. E. Aalto. Lääketieteentohtori A. Ruotsalainen. Rouva H. Kaukonen. IV. Kansakoulunopettajatar O. Lääketieteentohtori E. Alho. A. Oinola. V. Taloudenhoitaja H. Moisio. VI. Esittelijäneuvos A. P. Arvelo. Metallityöläinen J. K. Lehtonen. Tarkastaja I. A. Grönberg. VII. Aluelääkäri V. Leontjeff. Aluelääkäri C. J. L. Wetterstrand. VIII. Filosofiantohtori J. M. af Forselles. Lääketieteenlisensiaatti A. K. A. Wartio vaara. IX. Neiti P. af Heurlin. X. Pianoteknikko J. Virtanen. Kätilö F. Lönnqvist. Kirjastonapulainen A. Pettersson. XI. Rouva E. Huttunen. Metallityöläinen Hj. Blomqvist. XII. Isännöitsijä C. F. Fagerholm. Filosofianmaisteri E. Heikel. XIII. Taloudenhoitaja A. Halme. Rouva M. Salmela. XIV. Kansakoulunjohtaja A. Noponen. Kaupunginkätilö H. H. C. Edelmann. XV. Sementtityöläinen P. J. Nevalainen. Ompelija S. Lehtinen. Filosofianmaisteri H. Allenius. Rouva I. J. Grönstrand. Sairaanhoitajatar L. Hagan. Pastori Th. af Björksten. Puheenjohtajana toimi jäsen Bergström ja varapuheenjohtajana jäsen Virtanen. Tarkastuspiirit käsittivät seuraavat osat kaupunkia: l:nen piiri I, II, III ja VIII kaupunginosan ja VII kaupunginosan Tarkka-ampujankadun pohjoispuolella; 2:nen piiri VII kaupunginosan muut osat ja IX kaupunginosan; 3:s piiri VI kaupunginosan; 4:s piiri V kaupunginosan sekä IV kaupunginosan Eerikinkadun eteläpuolella; 5:s piiri IV kaupunginosan muut osat; 6:s piiri Töölön, Meilahden ja Ruskeasuon; 7:s piiri XI kaupunginosan Castrenkadun, Toisen linjan, Lönnrotkadun ja Viidennen linjan eteläpuolella; 8:s piiri XI kaupunginosan Castrenkadun, Toisen linjan ja Lönnrotkadun poh- Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, ovat julkaistuina Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa vuodelta 927.

2 9* VII. Köyhäinhoito lautakunta. joispuolella sekä Kaarlenkadun länsipuolella kuin myös Flemingkadun länsipuolella olevat osat Franzenkadun eteläpuolella; 9:s piiri XI kaupunginosan muut osat^ sekä XII kaupunginosan Vaasankadun eteläpuolella; 0:s piiri XII kaupunginosan Vaasankadun pohjois- ja Kotkankadun kaakkoispuolella; ll:s piiri XII kaupunginosan Kotkankadun luoteispuolella sekä Pasilan; 2:s piiri X kaupunginosan; 3:s piiri Vallilan, Sturenkadun, Hattulantien ja Anjalantien eteläpuolella sekä Hermannin Saarikadun eteläpuolella; 4:s piiri Vallilan muut osat Kumtähdenkadun eteläpuolella; 5:s piiri Hermannin Saarikadun pohjoispuolella, Toukolan, Käpylän ja Vanhankaupungin. Köyhäinhoitolautakunnan osastojen jäsenet olivat kertomusvuonna seuraavat: ensimmäiseen osastoon kuuluivat I, II ja IV tarkastus piirin johtajat sekä jäsenet Leontjeff ja Grönstrand, herra Ehrström puheenjohtajana ja neiti Oinola varapuheenjohtajana; toiseen osastoon III, V ja VI tarkastus piirin johtajat sekä jäsenet Fagerholm ja Arvelo, herra Moisio puheenjohtajana ja herra A. E. Leino varapuheenjohtajana; kolmanteen osastoon kuuluivat VII, VIII ja XI tarkastuspiirin johtajat sekä jäsenet af Heurlin ja Moisio, filosofiantohtori af Forselles puheenjohtajana ja piirilääkäri Leontjeff varapuheenjohtajana; neljänteen osastoon IX, X ja XII tarkastuspiirin johtajat sekä jäsenet Grönstrand ja Nevalainen, herra Virtanen puheenjohtajana ja herra Fagerholm varapuheenjohtajana; viidenteen osastoon kuuluivat XIII, XIV ja XV tarkastuspiirin johtajat sekä jäsenet Allenius ja Virtanen, herra Noponen puheenjohtajana ja herra Nevalainen varapuheenjohtajana. Kunnalliskodin johtokuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: eversti O. E. Ehrström puheenjohtajana, pianoteknikko J. Virtanen varapuheenjohtajana sekä isännöitsijä C. F. Fagerholm; varajäseninä neiti I. Grönberg ja herra A. E. Leino. Kokoukset y. m. Köyhäinhoitolautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 2 varsinaiseen ja 2 ylimääräiseen kokoukseen, käsitellen yhteensä 62 asiaa, joista 23 oli toimitusjohtajan ja 390 sihteerin valmistamia. Ensimmäisellä osastolla oli 24 kokousta, toisella osastolla 23, kolmannella ja neljännellä osastolla kullakin 25 kokousta sekä viidennellä osastolla 24 kokousta. Niissä käsitellystä 0,87 asiasta oli ensimmäinen osasto käsitellyt 2,42, toinen 2,072, kolmas,800, neljäs 2,059 ja viides osasto 2,4 asiaa. Kunnalliskodin johtokunta kokoontui 9 kertaa ja käsitteli tällöin 22 asiaa, joista 40 koski hoidokkien eroamista laitoksesta. Johtokunnan kokoukset pidettiin säännöllisesti kunnalliskodissa. Köyhäinhoitolautakunnan vuoden kuluessa käsittelemistä periaatteellista merkitystä omaavista tai yleistä mielenkiintoa herättävistä asioista mainittakoon seuraavat: Sen johdosta, että oli lausuttu epäilyksiä siitä, oliko kunnalliskodin maanviljelys tosiaan/kannattavaa, päätti köyhäinhoitolautakunta tammikuun 4 p:nä, pyydettyään ensin kunnalliskodin johtokunnan lausuntoa asiasta, sekä sen jälkeen kun toimitusjohtaja oli tätä vastaan esittänyt useampia muistutuksia, että vaikkakaan ei voitu todeta maanviljelyksen kannatta vaisuutta, sitä kuitenkin muista syistä kuin taloudellisista olisi jatkettava samalla tavalla, kuin siihenkin asti, nimittäin kohdistamalla se etupäässä juurikasvien viljelykseen. Haagan köyhäinhoitolautakunnan anomus saada lähettää Helsingin työlaitokseen eräs Haagan kuntaan kuuluva työvelvollinen mies esiteltiin helmikuun p:nä, ja päätti köyhäinhoitolautakunta periaatteellisista syistä evätä anomuksen.

3 20* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Köyhäinhoitolautakunta hyväksyi helmikuun 6 p:nä kaupunginvaltuustolle lähetettäväksi tarkoitusta varten asetetun komitean köyhäinhoitoa sekä kunnalliskotia ja työlaitosta varten laatimat ohjesääntöehdotukset. Näitä ehdotuksia tarkastamaan asetti rahatoimikamari myöhemmin uuden komitean, joka ei kuitenkaan vuoden kuluessa ehtinyt lopettaa työtänsä. Vuonna 925 oli köyhäinhoitolautakunta ehdottanut työlaitoksen rakentamista naisille. Asian valmistelun jätti rahatoimikamari komitealle, johon kuului kaksi köyhäinhoitolautakunnan edustajaa sekä yksi rahatoimikamarin, yksi kaupungin työtupien johtokunnan ja yksi rakennuskonttorin edustaja. Köyhäinhoitolautakunnan edustajiksi valittiin helmikuun 6 p:nä jäsenet af Forselles ja Virtanen. Komitea ei ehtinyt vuoden kuluessa loppuun suorittamaan työtänsä. Sittenkuin kaupunginvaltuustossa oli herätetty kysymys kunnallisista»äitiyseläkkeistä», sekä pyydetty köyhäinhoitolautakunnan lausuntoa asiassa, päätti köyhäinhoitolautakunta maaliskuun p:nä jättää asian valmistelukomitealle, johon valittiin filosofiantohtori J. af Forselles, neiti O. Oinola ja rouva F. Pietikäinen. Sen johdosta, että kaupungin sairaalain hallitus oli esittänyt kunnalliskodin hoitomaksujen alentamista, jotta yoitaisiin ilman lisämaksua siirtää potilaita sairaaloista kunnalliskotiin, päätti köyhäinhoitolautakunta huhtikuun 6 p:nä, että korvausta olisi korvausvelvollisilta vaadittava kussakin tapauksessa eri harkinnan mukaan. Samalla päätti köyhäinhoitolautakunta sairaalaviranomaisille huomauttaa, ettei maksavia potilaita yleensä pitäisi siirtää sairaaloista kunnalliskotiin. Sen johdosta, että keväällä oli kassavirastosta väärennetyillä lastensuojelulautakunnalle osoitetuilla laskuilla nostettu rahaa ja koska pidetys ä tutkinnos a oli käynyt selville, että mainitut laskut eivät olleet voimassa olevien säännöksien mukaisesti maksettaviksi määrätyt, johtuen siitä, että näitä säännöksiä ei ole voitu tarkalleen noudattaa, päätti köyhäinhoitolautakunta kesäkuun 7 p:nä rahatoimikamarille ehdottaa kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön tarkastamista. Jotta tämänkaltaiset väärennykset tulisivat vastaisuudessa vältetyiksi, päätti köyhäinhoitolautakunta samalla antaa seuraavat ohjeet laitosten laskujen suorittamiseen nähden: että laskut ovat asianomaisen johtajan hyväksyttävät ja varustettavat sen virkailijan vastaanottotodistuksella, joka on vastaanottanut tavaran, jota paitsi asianomaisen lautakunnan toimitusjohtajan vielä tulee varmentaa laskut; että tavarat tilataan mikäli mahdollista kirjallisesti; sekä että kamreerin ollessa estettynä, tulee kirjanpitäjän määrätä maksettaviksi asianmukaisesti hyväksytyt laskut. Asia ei vuoden kuluessa aiheuttanut muita toimenpiteitä, kuin että rahatoimikamari päätti antaa kassanhoitajalle ankaran varoituksen sekä kamreerille ankaran muistutuksen. Työlaitoksen vahtimestarien ja työnjohtajien pyynnöstä päätti lautakunta kesäkuun 7 p:nä näille virkailijoille myöntää kymmenen palvelusvuoden jälkeen kuukauden, viiden palvelusvuoden jälkeen kolmen viikon sekä muissa tapauksissa kahden viikon kesäloman. Sen johdosta, että vuoden määräraha suoranaisia avustuksia varten oli ylitetty siinä määrin, että kahden miljoonan markan lisämääräraha oli tarpeen, asetti köyhäinhoitolautakunta elokuun 2 p:nä komitean, johon kuului puheenjohtaja, toimitusjohtaja, apulaisjohtajat ja sihteeri, tarkastamaan tällaisen korkean nousun syitä, sekä tekemään ehdotuksen toimenpiteiksi, joiden avulla voitaisiin alentaa suoranaisten avustusten kustannuksia. Mainittu

4 2* VII. Köyhäinhoito lautakunta. komitea jätti syyskuun 6 p:nä lautakunnalle mietintönsä, jossa ehdotettiin, että kaupunki vuonna 927 rakentaisi asuntoja vähävaraisille helsinkiläisille, tai, jollei tätä ehdotusta voitaisi hyväksyä, että vapaaksi tulevia huoneistoja kaupungin taloissa varattaisiin yksinomaan sellaisille henkilöille, jotka korkean vuokran tähden saavat avustusta köyhäinhoidolta; että, lisäämällä paikkoja kaupungin sairaaloissa, varattaisiin kunnalliskodin n. k. sairaspaviljonki yksinomaan kunnalliskodin omille hoidokeille; sekä että vuonna 927 rakennettaisiin jo aikaisemmin ehdotettu työlaitos naisille. Näitä ehdotuksia, joihin myös köyhäinhoitolautakunta yhtyi, rahatoimikamari ei kuitenkaan hyväksynyt, vaan asetettiin uusi komitea edelleen tutkimaan kysymystä. Mihinkään tulokseen ei kuitenkaan päästy vuoden kuluessa. Lokakuun 4 p:nä päätti köyhäinhoitolautakunta sihteerin ehdotuksesta (nojaten köyhäinhoitolain määräykseen siitä, että köyhäinhoitolautakunta edustaa kuntaa köyhäinhoitoasioissa) tästälähtien yksin, alistamatta päätöstään rahatoimikamarin hyväksyttäväksi, päättää köyhäinhoidon korvausvelkomisten poistoista sekä määrätä kassavirastolle, että näitä korvausvelkomisia ei enää saisi ottaa kaupungin järjestelmälliseen kirjanpitoon. Päätöksestä teki revisionikonttori rahatoimikamarille muistutuksen, mikä kuitenkaan ei aiheuttanut mitään lopullista päätöstä vuoden kuluessa. Sen johdosta, että keskuskeittola oli rahatoimikamarille ehdottanut, että köyhäinhoitolautakunta velvoitettaisiin jakamaan avustusta etupäässä valmiin ruuan muodossa keskuskeittolasta, päätti köyhäinhoitolautakunta marraskuun 0 p:nä siltä vaaditussa lausunnossa esittää, että lautakunta muutamina vuosina oli antanut avustusta valmiin ruuan muodossa keskuskeittolasta, mutta vuonna 924 katsoi olevan syytä lopettaa se ja siitä asti oli myöntänyt ruokatavaroita Elannon välityksellä. Syyt tällaiseen järjestelmän muutokseen olivat: että suoranaiset avustukset eivät yleensä nouse sellaisiin summiin, että ne riittäisivät koko perheen elatukseksi, sekä jos näin ollen avustus annettaisiin valmiin ruuan muodossa, tulisi tästä avustuksesta osalliseksi ainoastaan osa perheen jäsenistä, jota vastoin toisille olisi valmistettava ruoka kotona, jollei, niinkuin ensin ajateltiin, mutta joka käytännössä on näyttänyt mahdottomalta toteuttaa, perhe itse ostaisi tarvittavan lisäruuan samasta keskuskeittolasta; että keskuskeittolan ruoka on noudettava, koska köyhäinhoidon avunsaajien ei sallita syödä paikalla, mikä taasen on hankalaa useille avunsaajille; että keskuskeittolalla on ainoastaan yksi jakelupaikka Sofiankadulla, kun taasen suurin osa avunnauttijoista asuu kaupungin syrjäisissä osissa; että avustuksensaajat, jotka mielellään ottavat vastaan ruokatavaroita Elannosta, ottivat vastahakoisesti keskuskeittolan ruokaa ja köyhäinhoidon virkailijat olivat usein tilaisuudessa toteamaan, että jaettu ruoka oli huonoa; sekä että sellaisissa tapauksissa, missä perheen emännällä ei ole ansiotyötä kodin ulkopuolella, ei valmiin ruuan jakaminen vaikuttaisi yhtä kasvattavasti kuin jos perheen emännälle annetaan tilaisuus itse valmistaa perheensä ruoka. Joulukuun 7 p:nä päätti köyhäinhoitolautakunta rahatoimikamarille ehdottaa ryhdyttäväksi valmistaviin toimenpiteisiin kaupungin liittymiseksi suunniteltuun kuntainväliseen työlaitokseen Uudenmaan läänissä. Mihinkään lopulliseen päätökseen eivät kaupungin viranomaiset tulleet vuoden kuluessa. Köyhäinhoidon virkailijat. Köyhäinhoitolautakunnan henkilökunnassa tapahtui vuoden varrella seuraavat muutokset: Vuoden varrella järjestettiin kolme kanslistintointa, joiden haltijoiksi nimitettiin kirjurinapulaiset E. M. Ekholm, L.-M. Lehto ja E. M. Nyman. Kirjurinapulainen M. Forssell erosi toimestaan ja otettiin hänen sijaansa neiti B, E.

5 22* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Laurell. Rouva A. S. Silfvenius erosi kunnalliskodin naistöiden johtajattaren toimesta ja otettiin hänen tilalleen neiti A. S. Virta. Vuoden aikana teki lautakunnan sihteeri rahatoimikamarin myöntämällä apurahalla matkan Tukholmaan, Göteporiin, Malmööseen sekä Köpenhaminaan pääasiallisesti tutustuakseen köyhäinhoidollisten korvausasioiden käsittelyyn. Kansliatyö. Köyhäinhoitolautakunnan lähettämien kirjelmien lukumäärä oli 5,0 ja toimitusjohtajan lähettämien kirjelmien luku 58, ensimmäisen apulaisjohtajan 288 sekä toisen apulaisjohtajan 34. Sitäpaitsi ovat kanslianjohtajat lähettäneet yhteensä 883, rekisteritoimisto 87 ja kassalaitos 3,378 kirjelmää. Avunhakijoiden vastaanottoa varten oli köyhäinhoidon kolme avustuskansliaa avoinna klo 9 ap. ip. Erottajankadun 9:ssä sijaitsevassa kansliassa, joka kesäkuun p:nä muutettiin taloon nro Yrjönkadun varrella, vastaanotettiin IVI tarkastuspiirissä, eli Pitkänsillan eteläpuoleisissa kaupunginosissa, Töölössä ja Meilahdessa asuvia avunetsijöitä, kansliassa Siltasaarenkadun 3:ssa VIIXII tarkastuspiirissä eli X, XI ja XII kaupunginosissa ja Fredriksperissä asuvia avunetsijöitä ja kansliassa Eurantien 6:ssa XIIIXV tarkastuspiirissä eli Vallilassa, Hermannissa, Toukolassa ja Käpylässä asuvia avunetsijöitä. Yllämainituissa kanslioissa käsiteltiin 86,430 eri asiaa kuten taulu II lähemmin osoittaa. Köyhäinhoitolautakunnan keskuskanslia sihteeriosastoineen ja rekist^ritoimistoineen sekä kassavirasto sijaitsivat talossa nro 3 Siltasaarenkadulla. Elatusvelvollisten takaisinmaksuvelvollisuus. Kertomusvuoden kuluessa on köyhäinhoitolautakunta 2,5C8 yksityiseltä elatusvelvolliselta päättänyt vaatia takaisin heille annetun avustuksen. Kuten aikaisemmin on ensimmäinen johtajanapulainen hoitanut velkomkasiain valvomisen ja ollut tavattavissa keskuskansliassa. Sellaisissa tapauksissa, jolloin korvausta ei muuten ole voitu saada, on asianomaista sihteerin toimesta lain kautta velottu. Ensimmäisen apulaisjohtajan asioistaan vastaamaan tuottamien henkilöiden lukumäärä oli 3,085. Näistä otettiin kunnalliskotiin ja työlaitokseen 74 henkilöä, joista 57 miestä ja 7 naista. Ensimmäisen apulaisjohtajan toimesta on vuoden kuluessa yhteensä 762 henkilöllä peritty 342,276: 4 markkaa sekä 37 henkilöltä lastensuojelulautakunnan antamasta hoidosta 24,359r 85 markkaa, jotapaitsi kunnalliskotiin ja työlaitokseen otetut 23 maksuvelvollista ovat hyvittäneet kuntaa 3,480 markalla. Sihteerin vuoden kuluessa käsittelemiä tapauksia, jolloin yksityisiltä elatusvelvollisilta maaherran toimesta perittiin heidän velkansa köyhäinhoito- ja lastensuojelulautakunnalle, oli 623, joista 408 uutta tapausta. Ulkokunnilta haettujen köyhäinhoitolautakunnalle tai lastensuojelulautakunnalle kuuluvien korvausten lukumäärä oli vuoden kuluessa,60, joista 53 uutta tapausta. Velkomisten tuloksena saatiin vuoden kuluessa yhteensä,527,39: 92 markkaa (näistä köyhäinhoitolautakunnalle,206,730:95 markkaa), jotavastoin saatavista poistettiin 4,424: 60 markkaa. Valtiota velottiin n. k. kruununtapauksissa, jolloin valtio on velvollinen suorittamaan köyhäinhoidon, sihteerin toimesta 334 tapauksessa, joista 333 hyväksyttiin. Myönnetyn korvauksen kokonaissumma oli,496,356: 9 markkaa, josta köyhäinhoitolautakunnalle,03,043: 7 markkaa. Sitäpaitsi maksoi valtio»sotaorpojen» hoidosta yhteensä 45,909: 52 markkaa, josta köyhäinhoitolautakunnalle 2,880:78 markkaa, Sihteerinosaston kirjeenvaihtoa osoittaa taulu.

6 23* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Kertomusvuonna julistettiin päätös 983 Helsingin kaupungin nostamassa korvausvaatimusjutussa sekä 00 kaupungille tehtyä korvausvaatimusta koskevassa jutussa, kuten allaolevasta yhdistelmästä tarkemmin näkyy. Helsingin kaupunki ^nk^vasuitn... vierasta yksityisiä Valtiota Yh- heille parrfuia Maaherran paatoksella: kuntaa henkilöitä vastaan. teensä, korvausvaativastaan. vastaan. musjuttuja. hyväksyttyjä osittain hyväksyttyjä hyljättyjä Yhteensä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä: hyväksyttyjä osittain hyväksyttyjä... hyljättyjä Yhteensä Kaiken kaikkiaan Varoituksen saaneet henkilöt. Köyhäinhoitolautakunta on poliisin pyynnöstä apulaisjohtajan kautta antanut varoituksen joutilaisuudesta, y. m.,823 henkilölle, joista 473 miestä ja,350 naista. Näistä annettiin 4 miehelle ja 3 naiselle varoitus kerjuusta. Lastenhoito. Köyhäinhoitolautakunnan osalle tulevasta lastenhuollosta on kuluneena, samoin kuin edellisenä vuonna, huolehtinut toinen apulaisjohtaja, joka myöskin on välittänyt köyhäinhoito- ja lastensuojelulautakunnan välistä yhteistyötä. Rekisteritoimisto. Yksityishenkilöt, hyväntekeväisyysyhdistykset y. in. tekivät rekisteritoimistolle seuraavan määrän avunetsijöitä koskevia tiedusteluja: Suomenkieliset kansakoulut.. 4,852 Hyväntekeväisyyden järjestä- Ruotsinkieliset»..,477 misyhdistys 35 Lastensuojelulautakunta Keuhkotautisten tiedonanto- Työnvälitystoimisto 97 toimisto ja poliklinikka... 7 Yksityishenkilöt Yhteensä 6,967 Tasavallan presidentin sivnlikanslia 69 Seuraavan määrän ilmoituksia puutteenalaisille henkilöille annetusta avusta tekivät allamainitut yhdistykset ja laitokset: Suomenkieliset kansakoulut 6,394 Ruotsinkieliset kansakoulut 9 Pelastusarmeija,828 Kaupunkilähetys 338 Kansanlastentarhat 5 ' Yhteensä 8,586 Suomen vankeusyhdistys.. 2 Tehtyjen kyselyjen lukumäärä jakaantuu eri kuukausille seuraavasti: Tammikuu 89 Toukokuu 47 Syyskuu 706 Helmikuu 43 Kesäkuu 75 Lokakuu,869 Maaliskuu 207 Heinäkuu 4 Marraskuu 392 Huhtikuu 2,794 Elokuu Joulukuu

7 24* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Uusia avustuskortteja on annettu 444 henkilölle. Rekisteröityjen avustuskorttien luku on lisääntynyt 2,790 ja oli vuoden lopussa 36,657. Henkilö-asiakirjojen luku on lisääntynyt 2,700 ja oli asiakirjojen lukumäärä vuoden lopussa 30,70. Vuoden kuluessa on kuolemantapausten johdosta poistettu 28 avustusl^orttia. Sitäpaitsi siirrettiin toimistoon 6,669 asiakirjaa henkilöistä, jotka olivat saaneet avustusta yhdistykseltä Hyväntekeväisyyden järjestämiseksi, mikä yhdistys vuoden kuluessa lakkautti toimintansa. Kansakouluista tehtyjen kyselyjen johdosta on 66 tapauksessa vastattu että avustus ei ollut tarpeen ja 555 tapauksessa että henkilöllä ei ole täällä kotipaikkaoikeutta. Avustuksensaajain lukumäärä ), joka vuonna 925 oli 7,978, nousi vuonna 926 yhteensä 8,426:een. Köyhäinhoidon puoleen käännyttiin 0,570 tapauksessa, ollen vastaava luku edellisenä vuonna 0,002, joten köyhäinhoitotapaukset lisääntyivät 568:a, joista 6 tapausta koski kunnalliskotiin tai työlaitokseen ottamista ja 359 suoranaisten avustusten jakamista; sairaalatapaukset vähenivät 68:a muihin avustusryhmiin kuuluvien tapausten lisääntyessä yhteensä 6:a. Kertomusvuonna oli avustuksensaajista 7,046 täyskasvuisia ja 872 alaikäisiä, yhteensä 7,98 Helsingissä asuvaa henkilöä ja he saivat 0,062 tapauksessa erilaisia avustuksia, niistä 24 yksinomaan 00 markkaa pienempiä. Köyhäinhoidolle lahjoitettujen varojen koroilla avustettiin 94 henkilöä, ja 34 muilla paikkakunnilla asuvaa, mutta Helsingissä kotipaikkaoikeutta nauttivaa henkilöä sai avustusta oleskelupaikkakunnan köyhäinhoitoviranomaisen välityksellä. Alempana esiintyvät yksityiskohtaiset tiedot koskevat ainoastaan ensinmainittua avustuksensaajain ryhmää. Täysikäisten avustuksensaajain jakautuminen ikään ja sukupuoleen nähden käy selville allaolevasta taulukosta: Ikä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Ikä. Miehiä. Naisia. Yhteensä, 620 v v ' 2030» Yli 80» » ,256 Tuntematon 4050» ,435 ikä » , » Yhteensä 2,557 4,489 7,046 Miehistä oli 76. % ja naisista 66.9 % 660 vuotiaita. Ala-ikäisten avunsaajain jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan käy selville seuraavasta yhdistelmästä: Ikä. Poikia. Tyttöjä. Yhteensä. Ikä. Poikia. Tyttöjä. Yhteensä. Alle vuoden Yli 6 vuotta 3 vuotta tai ikä tun- 37» tematon » » Yhteensä Kuten ylläolevista luvuista näkyy oli suurin osa lapsista eli 58.6 % 7 vuotiaita tai vanhempia, kun taas lapset alle 3 vuoden muodostivat ainoastaan 3.9 % kaikista alaikäisistä avustuksensaajista. r ) Henkilöitä, jotka ovat saaneet lääkkeitä vähemmällä kuin 00 markalla, ei ole laskettu mukaan,

8 25* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Tietoja täyskasvuisten avunsaajien siviilisäädystä annetaan allaolevassa yhdistelmässä: Mieliiä. Naisia. Yliteensä. Naimattomia,270,983 3,253 Naimisissa olevia...,022 49,53 Leskiä 205,483,688 Eronneita Naimattomia äitejä Tuntematon siviilisääty Yhteensä 2,557 4,489 7,046,273 täyskasvuista avustuksensaajaa ja 773 lasta oli Helsingissä syntyneitä. 5,897 6 vuotta vanhemmalla henkilöllä ja 757 lapsella oli kotipaikkaoikeus kaupungissa. 6 vuotta vanhemmista avustuksensaajista oli 4,476 henkilöllä suomi ja 2,493 ruotsi äidinkielenä, kun taas 77 henkilöä puhui jotain muuta kieltä. Yllämainittua seikkaa valaisevat lähemmin seuraavat luvut: Syntymäpaikka. Yli 6 vuotiaat avustuksensaajat. Alle 6 vuotiaat Suomi Ruotsi, Juut avustuks. kielet, teensä. saajat. Helsinki , Muu Suomen paikkakunta 3,703, , Ulkomaat Ilmoittamaton paikkakunta Yhteensä 4,476 2, , Kotipaikka. lielsinki 5,897 Muu Suomen paikkakunta.. Selvittämätön N. k. kruununtapaus Yli 6 Alle 6 vuo- vuotiaat. tiaat. 757 Yhteensä 7, Kaikista yli 6 vuotiaista avustuksensaajista oli 63.5 %:lla suomi ja 35.4 %:lla ruotsi äidinkielenä. Helsingissä syntyneistä täysikasvuisista avustuksensaajista oli ainoastaan 44.8 % suomea puhuvia kun taas 54.4 % oli ruotsia puhuvia. Eri ikäryhmien jakautuminen täyskasvuisten avustuksensaajain syntymäpaikan mukaan näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Helsinki 630 vuotiaita » 445 Yli 50» 355 Tuntematon ikä Muu Suomen paikkakunta. Ulkomaat. Tuntematon syntymäpaikka. Yhteensä,273 5, ,046 Kaikista 630 vuotiaista avustuksensaajista oli 38.3 % Helsingissä syntyneitä, kun taas 3050 vuotiaitten ikäryhmän vastaava prosenttiluku oli 6.5 ja yli 50 vuotiaitten ikäryhmän ainoastaan.5. Ammatin mukaan jakautuivat täyskasvuiset avustuksensaajat siten että 3,70 henkilöä eli 45.0 % oli ammattivalmistusta vailla olevia työläisiä,,539 henkilöä eli 2.8 % tehtaan- tai ammattityöläisiä, 97 eli 3.o % henkilöllisiä palvelijoita, 663 eli 9.4 % erilaisten muiden ammattien harjoittajia ja 757 eli Kunnall, kert, * Yhteensä ,234 2, ,69 2, ,078, 42 43

9 26* VII. Köyhäinhoito lautakunta. 0.8 % varsinaista ammattia vailla olevia henkilöitä. Sairaus tai viallisuus oli syynä 57.7 %:n avustuksentarpeeseen, ja vanhuus 8.4 %:n kaikista avustetuista henkilöistä, kun taas 2.2 % oli joutunut köyhäinhoidon rasitukseksi perheen lukuisuuden, 9.7 % työttömyyden ja 0.5 % laiskuuden, haluttomuuden, juoppouden y. m. s. tähden sekä.5 % muista syistä. Alle 30 vuotiaitten ikäryhmässä oli sairaus tai viallisuus syynä avuntarpeeseen 82. %:lla kaikista ryhmään kuuluvista henkilöistä; 63.0 %:lla 3050 vuotiaista avustuksensaajista, 78.4 %:lla 5070 vuotiaitten ikäryhmässä sekä 98.4 %:lla yli 70 vuotiaitten ryhmässä oli myöskin syynä sairaus tai viallisuus. Työttömyys avuntarpeen syynä oli verrattain suuri 3050 vuotiaitten ikäryhmässä eli 2.4 %:lla mainitun ryhmän kaikista avustetuista henkilöistä. Avustetut lapset olivat 749 tapauksessa, 85.9 %, avioliitossa ja 2 tapauksessa, 3.9 %, avioliiton ulkopuolella syntyneitä, jota paitsi 2 lapsesta puuttuu tietoja. Vanhempien ammatin mukaan he jakautuivat seuraavasti: T..... Isan ammatti. Aviosyntyiset lapset. ~ Äidin ammatti. Aviottomat lapset. Ammattikehitystä vailla olevia Palvelijattaria 40 työläisiä 5 Ammattikehitystä vailla ole- Tehtaan- tai ammattityöläisiä 65 via työläisiä 49 Muita ammatinharjoittajia.. 69 Ammattityöläisiä 26 Ammattia vailla olevia henki- Muita ammatin harjoittajia.. 2 löitä 4 Ammattia vailla olevia henki- Yhteensä 749 löitä 4 Yhteensä tapauksessa (25 poikaa ja 28 tyttöä) elivät molemmat vanhemmat; 279 tapauksessa (32 poikaa ja 47 tyttöä) ainoastaan toinen, tapauksessa ( tyttö) olivat molemmat vanhemmat kuolleet, 2 tapauksessa (5 poikaa ja 70 tyttöä) oli äiti naimaton, jotapaitsi 2 tapauksessa ( poika ja tyttö) molemmat vanhemmat olivat tuntemattomia. 390 lasta eli 44.7 % oli avun tarpeessa perheen lukuisuuden, 96 lasta eli 22.5 % lapsen sairauden tai viallisuuden tähden sekä 286 lasta eli 32.8 % muusta tai tuntemattomasta syystä. Köyhäinhoitolautakunnan toimesta vuonna 926 hoidetuista, elätetyistä ja rahalla avustetuista oli: Kunnalliskotiin ja työlaitok- Lääkkeillä y. m. avustettuja 2 ) 868 seen otettuja,60 Lahjoitettujen varojen koroilla Päiväkodeissa hoidettuja avustettuja 94 Elätteelle annettuja 9 Sairaaloissa y. m. laitoksissa Kotonaan suoranaista avus- kunnalliskodista erillään Iloitusta saaneita 3,398 dettuja 3,686 Yhteensä 3 ) 0,570 Kunnalliskoti ]a työlaitos. Kunnalliskodissa ja työlaitoksessa hoidettiin vuonna 926,58 4 ) täyskasvuista henkilöä, (vuonna 925,370). Edelliseltä x ) Avunsaajain perheet (mies eli vaimo ja lapset) eivät ole mukaanluetut. 2 ) Tähän ei sisälly henkilöt, jotka olivat saaneet lääkkeitä vähemmän kuin 00 markan arvosta. ;} ) Koska sama henkilö vuoden varrella on voinut saada useanlaatuista avustusta, ei summa esitä avustettujen henkilöiden kokonaislukua, vaan niiden tapausten lukumäärää, joissa köyhäinhoidon apua on käytetty. 4 ) Näistä oli 49 henkilöä otettu sekä kunnalliskotiin että työlaitokseen, mutta sisältyvät tähän vain kerran.

10 27* VII. Köyhäinhoito lautakunta. vuodelta jäljellä olevia oli,07 henkilöä, vuoden varrella otettiin 50 ja poistettiin 484; vuoteen 927 jäi siis jäljelle,034 henkilöä. Poistetuista: S,iirtyi vapaaseen elämään Lähetettiin kotiseudulleen... 2 Siirrettiin muihin laitoksiin.. 48 Karkasi laitoksesta 76 Kuoli 59 Yhteensä 484 Miehistä oli vuoden alkaessa 28 ja sen päättyessä 25 työlaitokseen otettuna. Vuoden lopulla jäljellä olevain hoidokkien jakautuminen ajan pituuden mukaan minkä he ovat olleet kunnalliskotiin ja työlaitokseen otettuina näkyy seuraavasta yhdistelmästä: 5 3 Yhteensä,034 Laitoksiin Eron- neita. otettuja. Tammikuu 64 Helmikuu 5 Maaliskuu 48 Huhtikuu 20 Toukokuu 2 Kesäkuu 2 Vähemmän kuin vuoden vuotta. vuoden ». 2 vuotta » » » » 45 Laitoksiin otettuja. 45 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 48 Eronneita Hoidokkien luku eri kuukausina oli: Suurin määrä. Vähin määrä. Keskimäärä. Suurin määrä. Väliin määrä. Keski- määrä. Tammikuussa,020,005,0 Elokuussa Helmikuussa..,025,00,02 Syyskuussa Maaliskuussa..,00 999,003 Lokakuussa Huhtikuussa.., Marraskuussa, Toukokuussa Joulukuussa..,040,009,026 Kesäkuussa Heinäkuussa Koko vuonna, Ikänsä mukaan jakautuivat täyskasvuiset hoidokit seuraavasti: Ikä. Kunnallisk. Mie- J\ T ai- 630 vuotta » » Yli 70 vuotta Työlait. Miehiä Ikä. Tuntematon ikä Yhteensä. Kunnallisk. Mie- Naihiä. sia. lyolaif. Mie- t Yl -.. hiä. teensä. Yhteensä ,567 Syynä kunnalliskotiin ottamiseen oli useimmissa tapauksissa vanhuus tai sairaus, työlaitokseen ottamiseen taas työttömyys.

11 28* yhdistel- Hoidokkien siviilisääty eri ikäryhmissä ilmenee seuraavasta mästä: Naimattomia. Naimisissa olevia. Leskiä ja eronneita. Kaikkiaan. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Alle 30 vuotiaita » » Yli 70» tai tuntematon ikä Yhteensä ,567 Naimattomista naisista oli 65 äitejä. Syntymäpaikan mukaan jakautuivat hoidokit seuraavasti: Helsinki Muu paikkakunta Hoidokkien äidinkieli oli: Kunnalliskoti. Työlaitos. Miehiä. Naisia. Miehiä ,289 Yhteensä ,567 Suomi. Ruotsi. Muut kielet. Yhteensi Kunnalliskoti ,5 Työlaitos Yhteensä ,567 Kunnalliskodissa hoidettiin vuoden varrella 43 lasta, joista 4 poikaa ja 29 tyttöä, kaikki alle 2 vuotta. Äidit olivat 8 tapauksessa naimisissa olevia, tapauksessa leskiä ja 34 tapauksessa naimattomia. Lapsista oli 42 syntynyt Helsingissä; 25:llä oli kotipaikkaoikeus täällä. Hoitopäiviä oli vuoden varrella 345,796 ja jakautuivat ne seuraavasti: Kaikkiaan. Keskimäärin hoidokkia kohti. Kunnallis- Työ- Kunnallis- Työkoti. laitos. Yhteensä. koti. laitos. Yhteensä. Miehiä 67,676 64,409 32, Naisia 209,57 209, Lapsia 4,554 4, Yhteensä 28,387 64, , Täysikäisten hoidokkien hoitopäivien jakautuminen eri ikäryhmien kesken näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kaikkiaan. Keskimäärin hoidokkia kohti. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Alle 30 vuotta 5,962 8,939 4, vuotiaita 26,92 29,7 56, » 56,960 64,773 2, Yli 70 vuotta 4,877 06,274 48, Tuntematon ikä 365 -, Yhteensä 32, ,57 34,

12 VII. Köyhäinhoitolautalmnta. Hoitopäivien luku keskimäärin hoidokkia kohti kohosi siis hoidokkien iäti mukana ja oli suurempi naisille kuin miehille. Kunnalliskodin ja työlaitoksen menot ja tulot olivat: Menot, Smk. Yhteiset menot ,762: 29 Kunnalliskoti 4,473,88: 7 Työlaitos,079,236:74 Yhteensä 6,35,87: 74 Tulot, Smk. Kunnalliskoti 82,469: 8 Työlaitos 86,797: 55 Luontoisedut 806,843: 67 Yhteensä,76,:03 Tuottavain laitosteii nettotulot nousivat maanviljelyksestä 3,063:62 markkaan, sikalasta 237,020: 25 markkaan ja pesulaitoksesta 5,952: 23 markkaan, yhteensä 274,036: 0 markkaan. Bruttokustannus hoidokkia kohti päivässä (lapset mukaanluettuina) oli 7: 74 markkaa. Jos vähennetään kunnalliskodista ja työlaitoksesta saadut tulot saadaan nettokustannukseksi päivää kohti 4: 34 markkaa. Jos taas otetaan mukaan tuloa tuottavain laitosten nettotulot nousevat nettokustannukset hoidokkia ja päivää kohti 3: 55 markkaan (vuonna 925 4: 26 markkaa). Kustannukset ) avustuksensaajain ruokinnasta nousivat 2,23,392: 6 markkaan, ollen siis 6: 45 markkaa päivässä (vuonna 925 6: 55 markkaa). Hoidokkien työ. Työkykyisiä hoidokkeja pidettiin työssä laitosten ruokaloissa ja työsaleissa sekä pesulaitoksessa, maanviljelyksessä ja sikalassa. Hoidokeista oli 95 miestä ja 36 naista vuoden varrella otettu korvaamaan työllään kaupungin heille antaman köyhäinhoidon. Heidän laskettiin tuottaneen kaupungille 3,480 markkaa. Lääkärinhoitoa hoiti laitosten vakinainen lääkäri, joka kävi laitoksissa säännöllisesti joka päivä. Polikliinisten käyntien luku vuonna 926 oli 3,332, jakautuen vuoden eri kuukausille seuraavasti: Tammikuu 35 Toukokuu 254 Syyskuu Helmikuu 3 Kesäkuu 239 Lokakuu Maaliskuu 325 Heinäkuu 227 Marraskuu Huhtikuu 246 Elokuu 208 Joulukuu 300 Yhteensä 3,332 Kaikkiaan sattui 59 kuolemantapausta, jakautuen kuolemansyyn mukaan seuraavasti: Miehiä. Naisia^ Yh- teensä Vanhuudenheikkous Sydäntauti Keuhkotulehdus Syöpä Halvaus Verenvähyys... 2 Ruusu 2 3 Munuaistauti 2 3 Influensa Lues Suoliverenvuoto Keuhkokatarri.. Aivotulehdus.. Yhteensä 56 Yh- teensä. Naisia. Miehiä. 6 6 ' Varastot vuoden alussa mukaanluettuna, varastot vuoden lopussa poisluettuna.

13 264* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Kirjastossa oli vuoden lopussa 2,462 kirjaa, joista suomalaisia,57 ja ruotsalaisia,305. Kirjalainojen lukumäärä nousi 9,47:ään. Lukusalia käytti vuoden kuluessa 32,630 henkilöä. Paitsi erinäisiä kuvalehtiä oli käytettävänä 66 kpl. suomenkielistä sekä 29 kpl. ruotsinkielistä Helsingissä ilmestyvää lehteä. Pesulaitos. Kunnalliskodin pesulaitoksessa suoritettiin kertomusvuonna omien laitosten pesun lisäksi myöskin Kivelän ja Humaliston sairaalain sekä lastensuojelulautakunnan Oulunkylän lastenkodin ja yksityisten henkilöiden pesu. Kunnalliskodissa puhdistetut ja mankeloidut vaatteet painoivat 37,008 kg (vuonna 925 3,986 kg). Pesulaitoksessa työskenteli, paitsi 5 palkattua pesijätärtä, myöskin 20 hoidokkia, joiden päivätöistä pesulaitokselta velottiin 0 markkaa päivältä. Tuloja oli 634,746: 50 markkaa kun taas menot olivat!) 628,794: 27 markkaa, joten siis nettovoitoksi jäi 5,952: 23 markkaa. Maanviljelys ja puutarhanhoito. Maanviljelystä harjoitettiin kertomusvuonna samalla tapaa kuin aikaisemmin. Työlaitoksen hoidokkien maanviljelyksessä suorittamista päivätöistä velottiin siltä 25 markkaa hevospäivä työstä ja 5 markkaa hoidokaspäivätyöstä. Tulot tekivät 94,020 markkaa, menot taasen 62,956: 38 markkaa. Puhdas tulo oli siis 3,063: 62 markkaa. Sato käsitti 2,400 hl perunoita, 206 hl lanttuja, 90 hl porkkanoita, 78 hl punajuuria,,000 kg kaalia, 24,000 kg heiniä, 20,000 kg vihantarehua sekä muita vihanneksia ja puutarhatuotteita laitoksen omiksi tarpeiksi. Sianhoito. Sikakanta oli vuoden alussa 503 eläintä ja vuoden päättyessä 478 eläintä. Vuoden varrella myytiin 23 elävää eläintä 67,755 markalla ja 36,78 kg sianlihaa 53,557: 50 markalla. Sianlihaa toimitettiin omalle ruokalalle 22,524 kg arvoltaan 270,288 markkaa. Sikalasta oli vuonna 926 menoja 344,292: 25 markkaa ja tuloja 58,32: 50 markkaa, joten siis puhdas voitto oli 237,020: 25 markkaa. Elätteelleanto. Vuonna 926 oli köyhäinhoidon kustannuksella elätteelle sijoitettu 9 henkilöä, joista 44 miestä ja 75 naista. Nämä jakautuivat iän mukaan seuraavasti: Ikä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Ikä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. 620 vuotta vuotta » » » » » Yli 80» 3 4 Syynä elätteelle ottamiseen on ollut: Yhteensä Miehiä. Naisia. Yhteensä. Vanhuudenheikkous Mielisairaus tai tylsämielisyys Muu sairaus tai kivulloisuus Raa jankkoisuus 2 3 Yhteensä Hoitopäivien lukumäärä oli 35,789, niistä,473 miesten ja 24,36 naisten päivää. *) Tähän sisältyy kustannukset uuden pesukoneen hankkimisesta.

14 265* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Päiväkodeissa ja kesäsiirtoloissa hoidetut. Eri päiväkodeissa hoidettiin köyhäinhoidon kustannuksella 325 poikaa ja 38 tyttöä, yhteensä 643 lasta, joiden ikä ja perheolot näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Vanhemmat Äiti Isä Äiti Näi s t ä: Ikä. avioliitossa. leski. leski. naimaton. Yhteensä. Poikia. Tyttöj Alle vuoden vuotta » » Yli 2» Tuntematon ikä.. _ Yhteensä Köyhäinhoidon omassa päiväkodissa hoidettiin vuoden aikana 95 lasta, nimittäin 42 poikaa ja 53 tyttöä. Tämä päiväkoti, edelleenkin Alppikadun n:o 9:ssä, oli koko vuoden aikana avoinna kaikkina arkipäivinä. Hoitopäivien lukumäärä oli 9,888 eli keskimäärin 04. lasta kohti. Keskimäärin on lapsia päiväkodin aukiolopäivinä hoidettu päivää kohti 34. Hoidetuista lapsista oli 3 alle 3 vuotiaita, 8 lasta 37 vuotiaita ja 64 lasta yli 7 vuotiaita. Päiväkodin kustannukset nousivat seuraaviin määriin: Kokonaiskustannukset, Smk. Kustannus päivää kohti, Smk. Ruoka 27,707:78 2:80 Palkat 5,480: 05 :57 Vuokra 4,600: :48 Lämpö ja valo 3,269: 35 : 33 Erinäiset menot 2,26: 9 : 2 Korjaustyöt 500: : 05 Yhteensä 63,683: 37 6: poikaa ja 20 tyttöä oleskeli köyhäinhoidon kustannuksella kesäsiirtoloissa. Suoranaisia avustuksia. Vuoden aikana avustusta rahassa tai erilaisten tarveaineiden muodossa saaneiden avustuksensaajien lukumäärä nousi 3,398:aan. Näistä asui 34 toisilla paikkakunnilla ja avustus annettiin tällöin oleskelupaikan köyhäinhoitoviranomaisten välityksellä. Viimeksimainittuja avustuksensaajia asui 77 henkilöä 29:ssä Uudenmaan läänin eri kunnassa, 24 7:ssä Turun ja Porin läänin kunnassa, 39 4:ssä Hämeen läänin kunnassa, 9 3:ssa Vaasan läänin kunnassa, 8 8:ssa Oulun läänin kunnassa ja Mikkelin läänin kunnassa, 8 0:ssä Kuopion läänin kunnassa ja 2 7:ssä Viipurin läänin kunnassa. Suurin määrä näistä avustuksensaajista eli 45 asui Helsingin pitäjässä, 24 Espoossa, 7 Hagan kauppalassa, 4 Tampereella, 3 Viipurissa, Huopalahdessa, 7 Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Hollolassa, 6 Oulunkylässä, 5 Porvoon kaupungissa, Porvoon maalaiskunnassa, Pernajassa, Sipoossa, Turussa ja Keravalla, 28:ssa kunnassa oli 24 ja 62:ssa kunnassa ainoastaan avustuksensaaja. Avustuksen syyksi oli ilmoitettu vanhuus 8 tapauksessa, sairaus tai kivulloisuus 22 tapauksessa, juoppous tai huoli- Lukuunottamatta luontoisetuja 3,839: 95 markkaa, jotka maksettiin takaisin.

15 32* VII. Köyhäinhoito lautakunta. mattomuus 30 tapauksessa sekä perheen suurilukuisuus tai riittämättömät tulot 34 tapauksessa ja joku muu syy 47 tapauksessa. Kaupungissa asuvista täyskasvuisista avustuksensaajista oli 24 henkilöä saanut avustusta vähemmän kuin 00 markkaa, kun taas 3,060 henkilöä oli saanut suuremman määrän. Elatusvelvollisuutta silmälläpitäen jakautuivat viimeksimainitut avustuksensaajat siten, että 338 oli yksinäisiä miehiä,,258 oli yksinäisiä naisia, 49 oli lapsettomia perheitä ja,35 oli lapsiperheitä. Lasten lukumäärä avustetuissa perheissä käy selville seuraavasta yhdistelmästä: Lasten lukumäärä perheessä. mies ja vaimo ynnä lapsia Yhteensä 352 Perheitä, joihin kuului yksinäinen naiyksinäinen mies (leski) ynnä lapsia nen (naimaton, eronnut tai leski) ynnä lapsia Yhteensä * ,35 Lapsia yhteensä..,005 Lapsia keskimäärin perhettä kohti ,99 2, Avustuksesta osalliseksi tulleiden lukumäärä oli yhteensä 6,535 ), niistä 860 miestä, 2,70 naista ja 2,974 lasta. Kaupungissa asuville avustuksensaajille jaettiin yhteensä 4,09,447: 50 2 ) markkaa, tai siis keskimäärin avustuksensaajaa kohti,337:07 markkaa ja avustettua henkilöä kohti 626: 08 markkaa. Jaetut avustukset nousivat yhteensä 4,785,978:9 markkaan. Kaupungissa asuvat suoranaista avustusta saaneet yli 6 vuotiaat henkilöt, jakautuivat iän ja sukupuolen mukaan seuraavasti: Ikä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Ikä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. 620 vuotta vuotta ' » » » Yli 80 vuotta » Tuntematon 5060» ikä 2 Yhteensä 829 2,23 3,060 siviilisäädystä annetaan allaolevassa yhdis- Tietoja avustuksensaajien telmässä: Tähän eivät sisälly henkilöt, jotka olivat saaneet vähemmän kuin 00 2 ) 00 markkaa pienempiä avustuksia lukuunottamatta. markkaa.

16 VII. Köyhäinhoitolautakunta. 33* Miehiä. Naisia. Yh- teensä. Naimattomia Naineita Leskiä ja eronneita 60,35,4 Miehiä. Nai- Yh- sia. teensä. Naimattomia äitejä Tuntematon siviilisääty 2 Yhteensä 829 2,23 3,060 Syntymäpaikan ja kotipaikan mukaan avustuksensaajat jakautuivat seuraavasti: Syntymäpaikka. Mie- ^iä. Naisia. Yhteensä.,.... KotipaiKKa. Mie- ^jä. ix aisia. inteensä. Helsinki Helsinki 675,85 2,526 Muu paikkakunta Muu paikkakunta Suomessa 64,809 2,450 Suomessa Ulkomaat Riidanalainen Tuntematon paik- N. k. kruununkakunta tapaukset Yhteensä 829 2,23 3,060 Yhteensä 829 2,23 3,060 Avuntarpeen syy oli: Annetut avustukset. Annetut avustukset. 00 Smk. Alle 00 Smk. Alle ja enem- 00 Ybt. ja enem- 00 Yht. män. Smk. män. Smk. Sairaus tai viallisuus,79 20,99 Laiskuus, halutto- Vanhuudenheikkous muus, juoppous Suurilukuinen perhe tai huolimattotai riittämättömät muus y. m tulot Muut syyt Työansion puute Yhteensä 3, ,084 Avustuksensaajien jakautuminen ammattinsa mukaan käy selville seuraavasta yhdistelmästä: Mie- Nai- Mie- Naihiä. sia. Yht hiä. sia. Tehdas- ja ammatti- Yksityisten palvetyöläisiä lijoita Työläisiä ilman erikoista ammattia ,420 Muita Yhteensä , ,060 YJlt Kaupungissa asuvia avustuksensaajia valvoi ensi kädessä köyhäinhoidon 5 kaitsijaa. Heidän tekemiensä kotikäyntien luku nousi 25,377:ään ja jakautui eri tarkastuspiirien kesken seuraavasti: Piiri. Käyntejä. Piiri. Käyntejä. Piiri. I,789 VI II,677 VII Iir 2,08 VIII IV,664 IX V,450 X/ Kunnall. kert. 926.,956,975,427,930,988 XI XII XIII XIV XV Käyntejä..,553.,644.,26.,667.,378

17 268* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Sitäpaitsi välitti köyhäinhoidon 5 diakonissaa jonkin verran avustusta ja kävivät perheissä, joissa oli alaikäisiä tai sairaita, sekä henkilöiden luona, jotka eri syistä olivat erikoishoidon tarpeessa; diakonissojen tekemien kotikäyntien luku oli 9,597. Seuraavat keskimäärät valaisevat tarkemmin suoranaisten avustusten jakoa eri tarkastus piireissä. Piiri. Henkilöitä perhettä kohti. Kuukausia, joiden kuluessa avustusta saatiin. Avustusta perhettä kohti, Smk. Avustus avustettua perheenjäsentä kohti. I.7 6.0,62: : 30 II ,86: : 0 III : : 20 IV.8 5.5,089: 70 59: 30 V.6 5.5,28: 60 79: VI ,090: 0 565: 5 VII.9 6.,248: : 70 VIII ,472: 680: IX : :90 X.9 6.,226: : 50 XI ,607: : 20 XII ,230: :0 XIII ,302: 609: 70 XIV ,608: : 50 XV ,088: 462: 30 Avunsaajain luku vaihteli vuoden eri kuukausina Tammikuu 2,0 Helmikuu 2,056 Maaliskuu 2,020 Huhtikuu,97 Toukokuu,79 Kesäkuu,662 seuraavasti: Heinäkuu,57 Elokuu,478 Syyskuu,58 Lokakuu,59 Marraskuu,653 Joulukuu,792 Avustukset annettiin osin*rahassa, osin halkojen, ruokatavaroiden, ruokaannosten, jalkineiden, valmiiden vaatteiden, kankaiden, sukkien y. m. muodossa. Perheitä, joissa oli»sota-orpoja» oli kaikkiaan 6. Suoranaisesti avustettujen»sota-orpojen» lukumäärä oli 338. Näille lapsille annettujen suoranaisten avustusten kokonaissumma oli 336,040: 28 markkaa, josta köyhäinhoitolautakunta on valtiolta velkonut 66,976': 04 markkaa. Kunnalliskodin ulkopuolella olevissa laitoksissa ja sairaaloissa hoidetut. Helsingin kaupungin köyhäinhoidon kustannuksella hoidettiin,6 miestä,,874 naista ja 20 lasta allamainituissa sairaaloissa, parantoloissa ja muissa laitoksissa: Potilaat. Hoitopäivät. Marian sairaalassa Kivelän» Nikkilän mielisairaalassa Miehiä. Naisia. Yht , Keskimää rin hoi- Miehiä. Naisia. Yht. dokkia kohti. 6,800 24,744 4, ,093 73,948 4, ,095 6,338 98,

18 269* VII. Köyhäinhoito lautakunta. Miehiä. Potil! i a t. Naisia. Yht. Miehiä. H o i t o p ä i v B t. Naisia. Yht. Keskimäärin hoidokkia kohti. Humaliston sairaalassa ,604 2, Kulkutautisairaalassa ,89 4, Yleisen sairaalan eri osastoilla ,688 2,848 4, Lapinlahden keskuslaitoksessa ,373 0,9 5, Rajamäen työsiirtolassa ,725 2,349 0,074 3 Muissa laitoksissa ,360 7, Yhteensä,6,874 3,485 95,87 239, , Lapsista hoidettiin 84 poikaa ja 80 tyttöä kaupungin omissa sairaaloissa, 4 poikaa ja 7 tyttöä valtion sairaaloissa sekä 3 poikaa ja 3 tyttöä muissa laitoksissa. Lahjoitettujen varojen koroilla avustetut. Köyhäinhoidolle lahjoitettujen rahastojen korot nousivat seuraaviin määriin: Hedvig Charlotta Gripenbergin rahasto Wilhelm Elgin rahasto.. Carl Gustaf Hanellin rahasto Alexandras understöd.. Carl Sierckenin rahasto.. Gustava Katharina Brobergin y. m. rahastot.. W. J. S. Westzynthiuksen testamenttirahasto Maria Bergmanin testamenttirahasto Adolf Fredrik Sierckin rahasto Smk. Smk. Lisette Gardbergin rahasto 89: 90,006: 88 Elsa Maria Lampan rahasto,66: :97 W. Wavulinin lahjoitusrahasto,348:50 467:48 Lasten kesäsiirtolain ra- 547:6 hasto,078:80 25: 72 Johan Gustav Rosenbergin rahasto 449: 50,77: 02 Puolisoiden Isak Mattsson- Kivilän apurahasto... 5,000:,878: 90 Emma Grefbergin rahasto 9,540: 50 Alfred Kordelinin avustus- 899: rahasto 5,056: :30 Yhteensä 42,08: 46 Näitä korkovaroja käytettiin osaksi avustukseksi 94 henkilölle, osaksi kesäsiirtolahoidon järjestämiseksi muutamille köyhäinhoidon päiväkodin hoidokeille. Opintoavustuksiksi! varatuista Emma Grefbergin ja Alfred Kordelinin rahastojen korkovaroista myönnettiin 20 pojalle ja 7 tytölle yhteensä 7,220 markkaa apurahoina opetuksen saamiseksi seuraavissa kouluissa: Poi- Tyt- Yhkia. töjä. teensä. Kauppakoulu 2 2 Seminaarit.. Oppikoulut Ammattikoulu Poi- Tyt- Yhkia. töjä. teensä Yhteensä

19 VII. Käy }(, äin h o ito lautakunta. Grefbergin rahastosta annetut apurahat vaihtelivat 250:stä l,500:een markkaan ja Kordelinin rahaston apurahat 250:stä 600:een markkaan. Köyhäinhoitolautakunnan henkilökunnan keskuudessa vuonna 924 perustettu ompeluseura toimi myös vuoden 926 aikana. Ompeluseuran herättämä kiinrostus oli hyvin vilkas ja ottivat kaikki köyhäinhoitolautakunnan toimialat osaa työhön. Ompeluseuran toiminnan kautta kertyneet varat käytettiin»kainojen köyhien» avustamiseksi. Ompeluseura lahjoitti sitäpaitsi kunnalliskotiin radiokoneen. Köyhäinhoidon talot ja menot. Allaolevassa taulussa esitetään tietoja köyhäinhoidon arvioidu sta ja todellisista tuloista ja menoista vuonna 926 Arvioidut tulot ja menot. Menosäännön mukaan. Tulot: Tuloja kunnalliskodista i 99,500» työlaitoksesta» maanviljelyksestä 227,000 85,000» sianhoidosta 500,000» pesulaitoksesta 648,000 Korvausta köyhäin elatuksesta 2,200,000 Luontoisedut 830,346 Yhteensä Smk 4,789,846 Kaupunginvaltuuston myöntämiä ja lisämäärärahoja. Todelliset tulot ja menot. 82,469! 8 86, ,020-58, , ,420,79lj , ,020,82 37 Määrä, jolla to-! delliset tulot ja menot ylittivät! (+) tai alittivat; () lasketut. 7,030 40,202 9,020 8,32 3, ,79 9,662 9! 45;! 50; , Menot: Köyhäinhoitolautakunta... Köyhäinhoidon kassa- ja tililaitos Kunnalliskoti ja sen yhteydessä olevat laitokset (yhteiset kustannukset) Kunnalliskoti Työlaitos Maanviljelys Sianhoito Pesulaitos.' Elätteelleantokustannukset.. Sairaanhoitokustannukset... Mielisairaiden hoitokustannukset Sokeiden ja raajarikkoisten hoito- ja opetuskustannukset Lääkkeet Suoranaiset avustukset... Päiväkotihoidon kustantamiseksi lapsille Matkakulut Hautauskulut Apurahoja työttömille...,54, , ,6 4,557,673,087,872 89, , ,764 00,000 2,800,000 3,850,000 50,000 80,000 2,800, ,000 0,000 60,000 Yhteensä Smk 9,00,660 3,205,320 4,989 6,985,978 40,000 9, ,57,49 228, , ,473,88,079 >,236 62, ,, ,794 73,578 2,2983,93 4,204,660 3,952 88,45 4,785, ,537! 32 9,994! 92 69, ,65, ,937,70l 8 0,605 98j 3,260! 25,388 83,95 8,635 26,799 3,969 26,42 50, ,660j 8, ,45 + 6, ; 328, Yksityiskohtaiset tiedot ovat julkaistuina Helsingin kaupungin tilastossa V..926.

20 VII. Köyhäinhoito lautakunta. 37 * Kaupungin 926 vuoden budjettiin olivat köyhäinhoidon määrärahat merkityt 20,00,660 markan määräisinä, niistä kuitenkin,000,000 markkaa arvaamattomiin tarpeisiin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Siten jäi köyhäinhoidon menoja varten 9,00,660 markkaa. Vuoden varrella myönsi kaupunginvaltuusto ja rahatoimikamari lisämäärärahaa yhteensä 2,65,52: 03 markkaa, mistä määrästä kuitenkin 00,000 markkaa, kaupunginvaltuuston myöntämää apurahaa työttömille, ei voida laskea tavallisiin köyhäinhoitokustannuksiin. Tästä summasta jakoi köyhäinhoitolautakunnan asettama komitea, johon kuuluivat jäsenet Fagerholm, Moisio ja Leino sekä työnvälitystoimiston edustaja, 75,000 markkaa vuokra-avustuksena työttömille ja 25,000 markkaa ruoka-apuna työttömille naisille. Köyhäinhoidon menot nousivat kaikkiaan 20,837,70:8 x ) markkaan ja jos menojen kokonaismäärästä vähennetään tulot, 5,020,82: 37 markkaa, jää jäljelle 5,86,880:44 markkaa, mikä määrä siis osoittaa kunnan todelliset menot köyhäinhoidosta vuonna 926. Vuonna 925 todelliset köyhäinhoitokustannukset olivat 4,56,959: 24 markkaa, vuonna 924,993,603: 80 markkaa, vuonna 923 2,570,939: 64 markkaa ja vuonna 922, 3,769,697:89 markkaa. ' Taulu I. Köyhäinhoitolautakunnan sihteeriosaston kirjeenvaihto vuonna 926, Laitos tai viranomainen, jolta saapui tai jolle lähetettiin kirjelmiä. Saapuneita kirjelmiä, jotka koskivat Hr W i 3 3' I p: ibv?»2 c ta rt 2 2. S to 2.3 S <. P P 5*«< <i 03 P o S.* < 2.. I S 5 3 e sr» läl CO p: < P & C S? 03 O <j S P CD P ^ S' 3 E pr Lähetettyjä kirjelmiä, jotka koskivat crq 2L ^ cn P S' M S* S* IS* 4»Ö «3 gsig-plo ST* S 4 8 S tr * S gsl S < 2.5 P a g & <j P ii SS 03 p: Köyhäinhoitolautakunta.. Yksityiset henkilöt, yhty mät tai laitokset Pastorinvirastot Poliisilaitokset Kruununnimismiehet... Henki- tai kihlakunnankirjurit Maaherra Korkein hallinto-oikeus.. Asiamiehet, maistr. valtakirjat Kaupungin- tai kruununi vouti Kaupunginvaltuusto... Rahatoimikamari! Lastensuojelulautakunta..! Muut viranomaiset , Yhteensä,4 2,736! , , , j _! i j ,005, ! 3, ö 5,0 *) Työttömille maksettuja avustuksia ei ole luettu mukaan.

21 Taulu II. Katsaus köyhäinhoitolautakunnan kansliain työhön vuonna 926. Henkilöitä, jotka on lähetetty Kunnalliskotiin ja työlaitokseen. Eri päiväkoteihin. Valtion sairaaloihin. Kaupungin sairaaloihin. Muihin laitoksiin. P CD Yhteensä. H" p: p: PT pr 2. p: P CD >CO CD P p* n. to Ui ö P 03 CD B SS Varattomuudentodistuksia annettu - M» 5 stannettu hautauksia. Maksutontalääkärinhoitoa varten. Kanslia Erottajalla. Tammikuu _ 2, ,238 Helmikuu , ,70 s Maaliskuu , ,53 Huhtikuu , ,933 Toukokuu ' 3 6, ,460 ' & Kesäkuu , ,34 Oi Heinäkuu , ,803 ^ Elokuu ,938 S: «s». Syyskuu , ,356 S Lokakuu , ,380 O Marraskuu , , ' Joulukuu , ö 44 2,89 S ' Yhteensä ?,309 20,956, jl ,784 6,246,588 2,306 3,722 Ofc. ö Oikeusapua varten. Verojen maksuun. Passia varten. Eläkettä varten. Parantolaan pääsemiseksi. Koulunkäyntiä varten. Muihin tarkoituksiin. ksettu suorasia avustuksia elätteelleantomaksuja. Kanslia Siltasaarella. Tammikuu , ,649 Helmikuu , ,867 Maaliskuu , , Huhtikuu , ,297 Toukokuu ,462 i ,399 Kesäkuu ,22 ; ,63 Heinäkuu , ,06 Elokuu : ,74 Syyskuu ,93 : 344 ; 40 ' ,30 Lokakuu », » 2,636 >. Marraskuu ! 3 ; 5 >, l 202 \ 50 > 206 i 2,522 Joulukuu ,972 l i 273 l 3,627 Yhteensä l 6 827,559,53 ; ; : 3C i 9,507 4,422 2, ,37. 34,32? > säänjätettyjä anomuksia H CD 3 pt S es 2. 3 <?P 3 CD m F S Cfl itettuja velkoa muista kunnista. g uita asioita. H Ps Cfi teltyjä asioita yhteensä. Ok

22 Taulu II jatk. Kanslia Vallilassa. Tammikuu, Helmikuu. Maaliskuu, Huhtikuu, Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Elokuu.. Syyskuu.. jlokakuu.. Marraskuu! Joulukuu Yhteensä Kaikkiaan Henkilöitä, jotka on lähetetty _ H g S2.W Ö t-i SO fc* tr SO S lii 05T3 3 s»55" g ** o o o 5' B' B" ,29 t oj 2 *rct> cn ^ 5'pi 54 Varattomuudentodistuksia annettu 5338 ^ g: S. ursa» K *?o o ^ O * Sf n d o 05 Pv c e» 2 03 M CD 03 p 3 n p , ,358 3, , ! ,068 3,098 4, ,976 86,430 g ö S" E erp 0 42 p'g S. p (CD) ^ g 5*8 g * s-j«jr - cc cc O 2.? '»3,74,532,822,528, ,6 2,777 PS SP. CD* a f" o 35.» 3 ' pj g» co rt> ,430 M ia: » 3 P O ,299 3 Pasee S»:SO 2,367 2,498 2,792 2,202,680, ,085,87,492,85 20,379 Taulu III. Miesten työlaitoksen toiminta vuonna 926. Työhaava. Päivätöitä.! Tuloja laitoksessa elätettyjen päivätöistä, ainekset siihen luettuina. Työlaitokselle tehdyt työt. Kunnalliskodille tehdyt työt. Muut työt. Yhteensä. j j Käytettyjen työtarvikkeiden arvo, Smk. Nettotulot (työpalkat), Smk. Päivätyön keskiarvo, Smk. Brutto. Netto. Suutarintyöt Sepäntyöt Maalaustyöt Vaatturityöt.. Sekalaiset tvöt 3,499 4,0 2,396 2,498 2,440 30,654 9,338 30,9 28 8,09 9, , , ,54 24, , , , , ,369 50, , , ,64 38,909 2, , , , , , , , , , , , ,97 0, , ,742 83, Yhteensä 45,597 23, , , , , , Tarveaineita oli 926 vuoden alussa 54,405: 22 markan arvosta, vuoden varrella hankittiin 530,45: 29 markalla ja kulutettiin 464,5:56 markalla, joten tarveaineiden säästö vuoteen 927 oli 20,740: 95 markkaa.