Asfalttialan työehtosopimuksen soveltamisopas 2014

Transkriptio

1 Asfalttialan työehtosopimuksen soveltamisopas 2014

2 Sisällys 1 Soveltamisala Työaika Työajan sijoitus Tauot Yli-, sunnuntai- ja hätätyö sekä varallaolo Erilliset lisät Vuorokausi- ja viikkolepo Pääsiäislauantai Hälytysluontoinen työ Työajan lyhennys Arkipyhäkorvaus Työpalkat Nuorten työntekijöiden palkka Työpaikkaohjaaja Urakkatyömääräykset Palkanmaksu Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen Päivittäiset matkakustannukset Siirto toiseen työhön Sairausajan palkka Lääkärintarkastusten korvaaminen Ryhmähenkivakuutus Vuosiloma Vaate- ja ruokailusuojat Muita korvauksia Suojavarusteet Paikallinen sopiminen TYÖAJAN LYHENNYS ASFALTTIALALLA... 45

3 1 1 Soveltamisala Tämä työehtosopimus koskee asfaltti- ja tiemerkintäalan töitä ja sitä sovelletaan INFRA ry:n jäsenten ja sen työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä. Asfalttialan työehtosopimus on yleissitova eli asfalttialan työntekijöiden työsuhteiden ehdot määräytyvät asfalttialan työehtosopimuksen perusteella riippumatta siitä, ovatko työnantajat järjestäytyneet työehtosopimuksen tehneeseen työantajajärjestöön vai eivät. Asfalttialan työehtosopimus on teollisuuslinjaperiaatteen mukainen työehtosopimus, joten sitä sovelletaan INFRA ry:n jäsenten ja niiden työntekijöiden työsuhteisiin asfaltti- ja tiemerkintäalan töissä lukuun ottamatta maa- ja vesirakennusalan töitä, joihin sovelletaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. 2 Työaika 1. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Määräykset työajan pituudesta, yli-, sunnuntai- ja hätätyökorvauksista koskevat sekä tunti- että urakkapalkalla työskenteleviä. Työaika määräytyy pääsääntöisesti työehtosopimuksen ja esimerkiksi kokeiluluontoisia työaikamääräyksiä koskevan sopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen ja liitesopimuksen määräykset ovat ensisijaisia ja työaikalain määräyksiä noudatetaan täydentävästi sekä siltä osin, jos työehtosopimuksessa ei ole jostakin asiasta sovittu. 2. Työviikko alkaa maanantaina. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, mikäli alempana ei muuta ole sanottu. Kokeiluluonteisia työaikamääräyksiä koskevan sopimuksen mukaan säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopien järjestää siten, että päivittäinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika 50 tuntia. Tällöin työajan tulee tasoittua 40 tuntiin viikossa 4 viikon aikana. Esimerkki Työtä tehdään 10 tunnin työvuorossa 4 päivänä viikossa. Työpäivät ovat maanantaista torstaihin. Työaika tasoittuu viikossa 40 tuntiin.

4 2 Työtä tehdään 10 tunnin työvuorossa 5 päivänä viikossa. Työpäivät ovat maanantaista perjantaihin. Työaika tasoittuu neljässä viikossa 40 tuntiin siten, että työntekijä on työssä kolme viikkoa maanantaista perjantaihin ja neljännen viikon maanantaina, jonka jälkeen hänellä on loppuviikko vapaata. Sovittaessa tässä todetuista työaikajärjestelyistä paikallisesti, tulee työaikajärjestelmää käytettäessä laatia työtuntijärjestelmä enintään neljälle viikolle. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä työn alkamis- ja lopettamisaika, ruokailu- ja lepotauot sekä vapaapäivät. Työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista ja menettelytavoista tulee sopia paikallisessa sopimuksessa. 3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 :ssä sanotulla tavalla jaksotyöksi. Esimerkiksi asfalttimassan kuljetukset voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi. Jaksotyössä säännöllinen työaika on 80 tuntia 2 viikossa tai 120 tuntia 3 viikossa. Jaksotyössä ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityötä syntyy vasta kun 80 tai 120 tuntia ylittyy. Vuorokautisen työajan enimmäisrajoituksista ei työaikalaissa ole säädetty. Moottoriajoneuvonkuljettajia koskevat rajoitukset on kuitenkin huomioitava. 4. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta taikka tuotantoteknillisistä syistä jotakin työtä ole tehtävä silloinkin, kuten välttämättömät korjaustyöt, matkatöiden lopettaminen tai muu sellainen. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla. Mikäli lauantai ei ole vapaapäivä, työn luonne tai tuotantotekninen syy tulee todeta ja ilmoittaa työntekijöille. 5. Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantait sekä pääsiäisen, helatorstain ja joulun jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä tapaninpäivä ovat vapaapäiviä, ellei tuotantoteknillisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

5 3 3 Työajan sijoitus 1. Työaika alkaa yksivuorotyössä kello Pääsäännön mukaisesti työaika alkaa kello Työajan alkamisesta esimerkiksi kello 6.00 tulee sopia 4. kohdan mukaisesti paikallisesti. 2. Kaksivuorotyössä työ alkaa yleensä klo ja päättyy klo Lyhyehkön ajan kestävissä töissä työ voidaan järjestää kahteen vuoroon ylläsanotuista ajoista poiketen. Kaksivuorotyö voidaan järjestää esimerkiksi siten, että ensimmäinen vuoro alkaa kello 6.00 ja päättyy kello sekä jälkimmäinen vuoro alkaa kello ja päättyy kello Mikäli työn luonne tai tuotantotekninen syy sitä vaatii, työ voidaan järjestää kahteen vuoroon esim. klo alkavaksi. Kyse on poikkeustilanteesta ja asia on syytä selvittää etukäteen keskustelemalla luottamusmiehen ja työntekijöiden kanssa. Kyseessä voi olla esimerkiksi lentokentän päällystäminen. Poikkeustilanteen tulee olla lyhyehkö, joten se ei voine kestää pidempään kuin esimerkiksi muutaman viikon. 3. Työvuorokauden lasketaan alkavan kello 00, kuitenkin siten, että työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli vuorokauden vaihteen katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi. Mikäli työvuoro alkaa esimerkiksi sunnuntaina kello ja jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, katsotaan kaikkien tuntien kuuluvan sunnuntain työvuorokauteen. Sunnuntaityökorotus maksetaan kuitenkin työaikalain mukaisesti kello , vaikka työt jatkuisivat esimerkiksi maanantaiaamuun kello saakka. Yötyökorotus maksetaan esimerkissä kello väliseltä ajalta riippumatta mahdollisista ylityökorotuksista (ks. TES 6 2 mom.). 4. Mikäli aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, tai milloin siitä paikallisesti sovitaan, voidaan säännöllinen työaika järjestää tavanomaisesta poikkeavasti (siirretty työaika). Mikäli edellisessä kappaleessa mainittu järjestely toteutetaan muutoin kuin paikallisesti sopimalla, tulee ennen järjestelyn toimeenpanemista laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista. Muussa kuin edellä mainitussa tilanteessa ei työvuoroluetteloa tarvitse laatia. Mikäli tavanomaisesta poikkeavaa työaikaa (siirretty työaika) ei ole järjestetty edellä esitetysti, työntekijällä on oikeus korvaukseen siirretystä työajasta. Korvaus tässä säännöksessä tarkoitetusta siirretystä työajasta määräytyy 6 :n 3 kohdan mukaan.

6 4 Koneaseman rikkoontuminen on yleinen syy siirrettyyn työaikaan. Muita syitä voi olla esimerkiksi tes-tekstissä todetut sellaiset aloittamis- ja lopettamistyöt, jotka on tehtävä ennen varsinaisen työnteon aloittamista tai työnteon lopettamisen jälkeen. Työajan siirtämisestä tulee sopia paikallisesti. Mikäli säännöllisen työajan järjestäminen tavanomaisesta poikkeavasti toteutetaan muutoin kuin paikallisesti sopimalla, tulee ennen järjestelyn toimeenpanemista laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vähintään kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista. Muussa kuin edellä mainitussa tilanteessa (= kun järjestelystä on sovittu paikallisesti) ei työvuoroluetteloa tarvitse laatia. Mikäli poikkeavasta työajasta ei ole sovittu paikallisesti tai työvuoroluettelo on annettu tiedoksi työntekijöille myöhemmin kuin kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista, työntekijällä on oikeus korvaukseen siirretystä työajasta. Siirretystä työajasta maksetaan TES:n 6 :n 3 kohdan mukaisesti klo välisenä aikana tehdystä työstä korvauksena 1,44 /h ja kello välisenä aikana maksetaan korvauksena 4,50 /h. Esimerkki Normaali työaika klo Koneasema rikkoontuu tänään ja se on kunnossa huomenna klo Seuraavana päivänä työskennellään klo Siirretyn työajan korvaus klo 16 21: 1,44 /h ja klo 21 23: 4,50 /h. Mikäli siirretystä työajasta on sovittu paikallisesti, ei työntekijöille makseta erillistä korvausta. Työvuoroluetteloa ei tällaisessa yllättävässä rikkoontumistilanteessa käytännössä voida antaa kolmea päivää ennen työvuoroluettelon käyttöön ottamista. 5. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että säännöllinen työaika enintään viiden viikon jakson kestäessä on keskimäärin enintään 40 tuntia. Vuorotyötä varten laaditaan etukäteen tuntijärjestelmä, joka osoittaa, milloin työvuoro säännönmukaisesti alkaa ja päättyy sekä työvuoroon kuuluvat vapaapäivät.

7 5 4 Tauot 1. Ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta voidaan sopia paikallisesti. Ellei mitään sovita, ruokailutauko kestää tunnin ja se on sijoitettava työvuoron puoliväliin. Ruokailutauko voi olla eri työntekijöillä eri aikaan. Mikäli ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta ei ole yrityksessä sovittu paikallisesti mitään, on ruokailutauon pituus 1 tunti ja se on sijoitettava työvuoron puoliväliin. Esimerkki Työvuoro on klo Ruokailutauko on klo Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi puolen tunnin ruokailutauosta ja sen sijoittamisesta voidaan sopia esimerkiksi siten, että se pidetään työtilanteen kannalta järkevänä ajankohtana. Ruokailutauko on palkatonta aikaa. Mikäli paikallisessa sopimuksessa on sovittu ruokailusta työnteon lomassa, luetaan ruokailutauko työaikaan. 2. Kahdeksantuntisen työvuoron sekä ensimmäisellä että toisella puoliskolla on 15 minuutin virkistystauko. Jatkettaessa tämän jälkeen työpäivää pidetään kahdeksan tunnin jälkeen ja työn jatkuessa kahden tunnin välein 15 minuuttia kestävä virkistystauko. Nämä virkistystauot luetaan työaikaan. Paikallisesti voidaan sopia myös muunlainen menettely. Asfalttialalla on päivittäin kaksi 15 minuutin virkistystaukoa, jotka ovat palkallisia. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia yritykselle, työn tekemiselle ja työntekijöille parhaiten sopivasta järjestelystä. 5 Yli-, sunnuntai- ja hätätyö sekä varallaolo 1. Ylityötä on se työ, jota työnantajan esityksestä tehdään säännöllisen työajan lisäksi. (Vuorokautisesta) Yli- ja hätätyöstä maksetaan kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka tehdään työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan lisäksi. Ylityötunnit jaotellaan kuten säännöllisetkin työtunnit: vuorokautisiksi viikoittaisiksi

8 6 Ylityötä on siis työ, joka tehdään säännöllisten lain mukaisten enimmäistuntien jo täytyttyä. Siltä osin kuin työntekijän työmäärä ylittää työsopimuksella sovitun tuntimäärän mutta jää laissa mainitun työtuntien enimmäismäärän puitteisiin (8 h/vrk, 40 h/vko), kysymyksessä on lisätyö. Vuorokautista ylityötä on työ, joka tehdään säännöllisen kahdeksan (8) tunnin jälkeen ja viikoittaista ylityötä on viikoittaisen säännöllisen 40 tunnin jälkeen tehty työ. Vuorokautisia ylityötunteja ei tällöin oteta huomioon. Vuorokautista ylityötä voi siis syntyä esimerkiksi jos työntekijä, joka työskentelee normaalisti päivittäin 8 tuntia klo , työskentelee jonain päivänä klo asti (ylityötunteja 2 h). jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee kokeiluluonteisia työaikamääräyksiä koskevan paikallisen sopimuksen perusteella maanantaista torstaihin 10 h/pvä ( ), työskentelee jonain päivänä (ma-to) asti (ylityötunteja 2 h). Viikoittaista ylityötä voi siis syntyä esimerkiksi jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee maanantaista perjantaihin, tulee työhön lauantaina ja/tai sunnuntaina jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee kokeiluluonteisia työaikamääräyksiä koskevan paikallisen sopimuksen perusteella maanantaista torstaihin 10 h/pvä, tulee työhön perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Esimerkki (normaali työaika ma-pe klo ): Ma Ti Ke To Pe La Su Työtunnit Ma 2 h 50 % vuorokautista ylityötä, 2 h 100 % vuorokautista ylityötä Ke 2 h 50 vuorokautista ylityötä la 8 h 50 % ja 2 h 100 % viikoittaista ylityötä su 8 h 100 % viikoittaista ylityötä, 8 h 100 % sunnuntaityötä (sekä mahdollisesti 8 h 100 % viikkolepokorvausta, ks. TES 7 2. mom.). Aikapalkkajärjestelmässä ylityökorvaus lasketaan palkasta, joka muodostuu taulukkopalkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkintolisästä muodostuvasta palkasta. Tuotantopalkkiojärjestelmässä ylityökorvaus lasketaan tuotantopalkkion taulukkopalkasta, viikoittain laskettavasta tuotantopalkkiosta sekä mahdollisista tuotantopalkkion lisäksi maksettavasta urakkapalkasta ja ammattitutkintolisästä.

9 7 2. Työaikalain 19 :n mukainen ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujakso on kalenterivuosi. Työehtosopimuksella on sovittu työaikalain mukaisesti ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksoksi kalenterivuosi. Ylityötä voidaan teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö taikka henkilöstöryhmä yhdessä voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Mikäli lisäylityöstä on sovittu edellä kerrotulla tavalla, kalenterivuodessa voidaan teettää ylityötä enintään yhteensä 330 tuntia. 3. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka työaikalain 33 :n mukaisesti. Sunnuntaityötä on kalenteriin punaisella merkittyinä päivinä teetetty työ. Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäiväksi lasketaan vuorokausi, joka alkaa kello sanottuna päivänä, joten sunnuntai- tai pyhätyökorvaus lasketaan sanottujen vuorokausien kalenteriajalta kello Sunnuntaityöstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Muilta osin on sunnuntaityön korotettua palkkaa laskettaessa noudatettava yli- ja hätätyöstä suoritettavan korotetun palkan laskemisesta työaikalaissa annettuja määräyksiä. Jos työ on samalla yli- tai hätätyötä, maksetaan niistä lisäksi eri korvaus korottamattomasta palkasta. Esimerkki Työntekijä on työskennellyt maanantaista perjantaihin 40 tuntia. Hän työskentelee myös lauantaina ja sunnuntaina 8 tuntia. la 8 h 50 % viikoittaista ylityötä su 8 h 100 % viikoittaista ylityötä, 8 h 100 % sunnuntaityötä sekä mahdollisesti 8 h 100 % viikkolepokorvausta (ellei työaikaa ole lyhennetty seuraavan viikon aikana) Työntekijä saa sunnuntaina tehdystä työstä nelinkertaisen palkan (ks. myös TES 7 2mom.). 4. Varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava työaikalain 5 :n mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta

10 8 on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla. 6 Erilliset lisät 1. Vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,44 euron suuruinen lisä. Vuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Useimmiten seuraava vuoro alkaa edellisen päättyessä. Vuorotyöstä on maksettava asfalttialalla vuorotyölisää iltavuoron ajalta ja yötyölisää kello väliseltä ajalta. Iltavuorossa työskentelevälle työntekijälle tulee maksaa iltavuorolisää riippumatta, milloin iltavuoro alkaa. Vuorolisä on sidottu kyseiseen vuoroon, ei kellonaikaan. Esimerkki Työaika on järjestetty kahteen vuoroon, kello ja kello Jälkimmäisessä vuorossa maksetaan iltavuorolisää kello ja yötyölisää kello Jälkimmäinen vuoro on iltavuoro ja asfalttialalla maksetaan yötyölisää aina kello tehdystä työstä. 2. Työstä, jota tehdään klo välisenä aikana, maksetaan 4,50 euron suuruinen lisä tunnille. Mikäli kello teetettävä työ on samalla ylityötä, maksetaan ylityökorotukset normaalisti ja lisäksi 4,50 euroa tunnille, mutta yötyölisä ei korotu. 3. Työehtosopimuksen 3 :n 4 kohdan 3. kappaleessa tarkoitetusta siirretystä työajasta maksetaan klo välisenä aikana tehdystä työstä korvauksena kohdan 1 suuruinen korvaus. Kello välisenä aikana korvaus määräytyy kohdan 2 mukaan. Siirretystä työajasta, ks. tarkemmin aiemmin 3 4.

11 9 7 Vuorokausi- ja viikkolepo 1. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli työntekijä aloittaa työn tekemisen klo 7.00, pääsäännön mukaisesti työn tekemisen tulee päättyä klo 19.00, jotta työehtosopimuksen mukainen vuorokausilepo täyttyy. Vuorokausilevon pituudesta voidaan poiketa sopimalla asiasta paikallisesti. Mikäli vuorokausilepo on lyhyempi kuin 11 tuntia, tämä edellyttää paikallista sopimista. 2. Mikäli työntekijää on tarvittu tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana eikä hänen säännöllistä työaikaansa ole vastaavasti lyhennetty seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan työntekijälle tilapäiseen työhön käytetyltä ajalta hänen varsinaisen palkkansa suuruinen erillinen korvaus. Työntekijälle on annettava kerran viikossa mahdollisuuksien mukaan sunnuntain ajaksi, tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika eli ns. viikkolepo. Mikäli työntekijä työskentelee säännöllisen työaikansa lisäksi viikonloppuna siten, että hän ei saa viikkolepoaan, eikä hänen työaikaansa lyhennetä seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan hänelle viikkolepokorvauksena tuntipalkkansa suuruinen korvaus. Esimerkki Työntekijä on työskennellyt maanantaista perjantaihin 40 tuntia. Hän työskentelee myös lauantaina ja sunnuntaina 8 tuntia. la 8 h 50 % viikoittaista ylityötä su 8 h 100 % viikoittaista ylityötä, 8 h 100 % sunnuntaityötä sekä mahdollisesti 8 h 100 % viikkolepokorvausta (ellei työaikaa ole lyhennetty seuraavan viikon aikana) Työntekijä saa sunnuntaina tehdystä työstä nelinkertaisen palkan. 8 Pääsiäislauantai Muussa kuin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä maksetaan pääsiäislauantaina tehdystä työstä, vaikka se ei olekaan ylityötä, enintään kahdeksalla (8) tunnilla 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ samalla on ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

12 10 9 Hälytysluontoinen työ Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahana kolmen (3) tunnin palkka ammattitaitolisineen. Palkan suuruus määräytyy tuotannon taulukkopalkan mukaisesti. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa. (Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa). Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus. Jos hälytystyön suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin tunnin palkka. Hälytysluontoiseen työhön ei lueta asfaltinvalmistuksessa käytettävien raaka- ja tarveaineiden vastaanottoa. 10 Työajan lyhennys Työajan lyhentäminen määräytyy erillisen sopimuksen mukaan. Katso tarkemmin jäljempänä. 11 Arkipyhäkorvaus 1. Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä joulupäivältä sekä tapaninpäivältä jäljempänä mainituin edellytyksin aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista palkanosaa ja ilman ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi (6) viikkoa ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin. Arkipyhäkorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin: Arkipyhä muuten olisi työntekijän työpäivä. Työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen ko. arkipyhää. Työntekijä on ollut työssä tuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai pois-

13 11 saolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin tai ns. pekkasvapaaseen. Arkipyhäkorvaus maksetaan muiden edellytysten täyttyessä myös tilanteissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen. Arkipyhäkorvauksena maksetaan aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista palkanosaa ja mahdollista ammattitutkintolisää säännöllisen työajan tunneilta. Esimerkki Sairausloma (työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus) arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvaus maksettava Sairausloma (Kelan sairauspäiväraha = työnantajan sairausloman palkanmaksuvelvollisuus päättynyt) arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvausta ei makseta Lomautus arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvausta ei makseta Työpäivä arkipyhä lomautus = arkipyhäkorvaus maksettava 2. Edellä mainittu kuuden (6) viikon yhtäjaksoinen työsuhde katsotaan syntyvän myös 23 :n 1 kohdan 2 kappaleen laskentatavan mukaisesti sen edellytyksin. Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina, lasketaan peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen. Mikäli työntekijän määräaikainen työsopimus on päättynyt edellisen kauden päättymiseen ja hän tulee saman työnantajan palvelukseen, lasketaan peräkkäiset työkaudet yhteen. Mikäli työsuhteet ovat kestäneet yhteensä yli 6 viikkoa, maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvaus. Talveksi lomautetulla työntekijällä on myös oikeus arkipyhäkorvaukseen heti lomautuksen päättymisen jälkeen, koska hänen työsuhteensa on muutoin ollut talven voimassa. 3. Arkipyhäkorvaus suoritetaan muiden edellytysten vallitessa myös niissä tapauksissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan päivän poissaolo perustuu lomautukseen. Ks. esimerkki edeltä. 4. Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suoritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman ajalle sattuneilta arkipyhiltä. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Ainoan poikkeuksen tähän pääsääntöön muodostavat korvattavat arkipyhät, jotka sattu-

14 12 vat vuosiloman ja palkallisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman ajalle. Näissä tapauksissa arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä ei ole ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Näissäkin tapauksissa on tietenkin muiden arkipyhäkorvauksen maksamista koskevien edellytysten täytyttävä. Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suoritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. 5. Työntekijä ei menetä oikeutta arkipyhäkorvaukseen, jos hän arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, mikäli sen on aiheutunut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häiriö. Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on ratkaistava tapauksittain ottaen huomioon kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä. 6. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuoden päivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaattona, ensimmäisenä joulupäivänä sekä tapaninpäivänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstä, eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä, maksetaan hänelle kaksinkertainen palkka, eikä arkipyhäkorvausta makseta. 7. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain (laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä /388) mukaisesti. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. Itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä. Työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä palkka, jos se muuten olisi ollut hänen työpäivänsä. Tarkoitus on siis maksaa työntekijälle korvaus siitä ansionmenetyksestä, mikä itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä hänelle aiheutuu. Mikäli itsenäisyyspäivä sattuu pyhäpäiväksi tai työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi, ei työntekijälle makseta itsenäisyyspäivältä palkkaa. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että työntekijä on 1) ollut saman työnantajan työssä itsenäisyyspäivään mennessä vähintään 6 päivänä ja 2) työssä joko itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä.

15 13 o o o sekä ennen että jälkeen itsenäisyyspäivän poissa ollut työntekijä ei saa palkkaa juhlapäivältä. Tällöin näet voidaan olettaa, että hän olisi ollut poissa myös Esimerkiksi jos työntekijä on ollut sairauslomalla sekä itsenäisyyspäivää edeltävänä että sitä seuraavana päivänä, ei hänelle makseta itsenäisyyspäivän palkkaa. Itsenäisyyspäivältä maksetaan tällöin sairausajan palkka sen maksuedellytysten täyttyessä. Mikäli työntekijä on ollut työssä jompanakumpana edellisessä virkkeessä mainituista päivistä, maksetaan hänelle palkka myös itsenäisyyspäivältä. Itsenäisyyspäivän ollessa normaalina työpäivänä (ma-pe) ja työntekijä on vuosilomalla ja ei hänelle makseta itsenäisyyspäivältä palkkaa, koska itsenäisyyspäivä ei olisi ollut hänen työpäivänsä. Työntekijän vuosilomapäiväksi ei itsenäisyyspäivää voida vuosilomalain mukaan lukea. Itsenäisyyspäivä on tällöin palkaton vapaapäivä. Työntekijälle on maksettava "täyttä työpäivää vastaava palkka". Työntekijälle siis korvataan se ansionmenetys, joka hänelle aiheutuu itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä. Mikäli työntekijä työskentelee itsenäisyyspäivänä, maksetaan hänelle kaksinkertainen palkka. 12 Työpalkat Asfalttialan työehtosopimuksen mukaiset palkkausmuodot ovat aikapalkka, tuotantopalkkiopalkka ja urakkapalkka. Koneasemanhoitaja, koneasemamies, huolto- ja korjaustöitä tekevät sekä muut erikoistöitä tekevät työntekijät ovat aikapalkkajärjestelmässä, mikäli paikallisesti muuta ei sovita. Remixer-, uraremixer- tai muissa vastaavissa töissä, joissa massan menekki on pieni, maksetaan aikapalkkajärjestelmän mukaista palkkaa (sisältäen myös henkilökohtaisen palkanosan). Edellä mainituiden töiden hinnoittelu voidaan sopia myös paikallisesti siten, että palkkaus on vähintään työntekijän aikapalkkajärjestelmän mukaisen palkan suuruinen. Paikallinen sopiminen on tehtävä kirjallisesti. AIKAPALKKAJÄRJESTELMÄ Aikapalkkajärjestelmässä työntekijän palkka muodostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat: 1. Taulukkopalkka 2. Henkilökohtainen palkanosa (pisteytyksen perusteella) 3. Ammattitutkintolisä 1. Taulukkopalkka

16 14 Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat I V. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään ammattinimikkeen perusteella. Nimikkeissä on otettu huomioon nykyisin asfalttitöissä käytössä olevat nimikkeet. Työntekijän pääasiallinen työtehtävä on määräävä. 2. Henkilökohtainen palkanosa (0 25 pistettä) Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pisteytykseen siten, että pisteet vastaavat prosenttia taulukkopalkan päälle. Esimerkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan suuruuden ollessa 10 pistettä, tarkoittaa tämä sitä, että taulukkopalkan päälle lisätään 10 % henkilökohtaista palkanosaa. Henkilökohtainen palkanosa arvioidaan seuraavien viiden eri tekijän osalta: 1. Ammattitaito 2. Henkilökohtainen ominaisuus 3. Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus 4. Etumies / raportointi 5. Huolto- ja korjaustehtävät Kussakin kohdassa työntekijälle annetaan pisteet asteikolla 0 5. Pisteytys voidaan tehdä 0,5 pisteen tarkkuudella. Huomaa, että osatekijän 3 (Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus) arvioidaan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti. Muissa kohdissa arviointi tehdään kunkin työntekijän osalta erikseen. Pisteytys on syytä tehdä kirjallisesti ja saattaa työntekijän tietoon. 3. Ammattitutkintolisä Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalan ammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfalttialan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta). Ammattitutkintolisän suuruus on 0,31 /h ja erikoisammattitutkinnon lisä 0,72 /h. Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan henkilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten korvauksista. Keskustelussa voidaan sopia esimerkiksi työntekijän osallistumisesta koulutukseen talvella lomautuksen aikana ja siitä, kuinka työnantaja osallistuu koulutuksen kustannuksiin. Aikapalkkajärjestelmän sovellusohjeet Siirtyminen aikapalkkajärjestelmään ei saa alentaa työntekijän nykyistä palkkaa.

17 15 Kullekin työntekijälle määritetään työsuhteen alussa henkilökohtainen palkanosa. Uuden työntekijän palkkaryhmä ja henkilökohtainen palkanosa tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jälkeen. Alalle uutena tulevan työntekijän palkkaryhmä on pääsääntöisesti työsuhteen alussa ja ensimmäisen levityskauden ajan palkkaryhmä I. Henkilökohtainen palkanosa tulee määrittää viimeistään kahden palkkajakson jälkeen. Mikäli aikapalkkajärjestelmässä ei ole tehty henkilökohtaisen palkanosan määritystä, määräytyy henkilön palkka tämän työehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän alle 50 tonnin töiden kiinteän taulukkopalkan mukaisesti. Mikäli työntekijän palkka määräytyy aikapalkkajärjestelmän mukaisesti, eikä henkilökohtaista pisteytystä ole tehty, henkilölle on maksettava palkkaa 50 tonnin taulukon mukaisesti. Mikäli työntekijän palkka määräytyy tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisesti, ei henkilökohtaista pisteytystä välttämättä tarvitse tehdä, mutta tämä johtaa siihen, että työntekijän palkka määräytyy koko kauden ajan tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisesti. Työntekijän pyytäessä työnantajan tulee esittää henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen. Mikäli työntekijä ei ole tyytyväinen henkilökohtaisen palkanosansa muodostumiseen, työntekijän niin halutessa luottamusmies avustaa työntekijää neuvottelussa henkilökohtaisen palkanosan määrittelemiseksi. Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen esitetään kirjallisesti ja se perustuu työehtosopimuksessa todettuihin viiteen tekijään. Työntekijän henkilökohtainen pisteytys arvioidaan uudestaan työkauden päätyttyä työsuhteen jatkuessa ja/tai toimenkuvan muuttuessa. Henkilökohtainen pisteytys arvioidaan viimeistään kauden päätyttyä ennen seuraavan kauden alkamista. Pisteytystä voidaan arvioida myös kauden aikana. Mikäli henkilön ammattinimike (ja samalla palkkaryhmä) muuttuu, tulee pisteytys arvioida uuden ammattinimikkeen mukaisesti. Pisteytys voi siis korottua tai laskea uuden työtehtävän sisällön perusteella. Mikäli työntekijän työsuorituksessa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan, työnantaja antaa kirjallisena työntekijälle ilmoituksen työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien ja niihin liittyvien pisteiden muutoksista. Asiasta annetaan samanaikaisesti luottamusmiehelle tieto. Mikäli työntekijän työsuorituksessa ei tapahdu muutoksia kahden palkkajakson sisällä, voidaan henkilökohtaista palkanosaa alentaa. Myös tästä annetaan tieto luottamusmiehelle. Paikallisesti voidaan lisäksi sopia

18 16 työkohtaisesta lisästä tehtävän hankaluuden sitä edellyttäessä (esimerkiksi sisäparkkihallit, sisävarastot, tunnelit yms. hankalat työkohteet). Milloin levitystyötä ei voida tehdä aikapalkalla, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhteiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan ko. tunneilta aikapalkkajärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa sekä mahdollista ammattitutkintolisää tai erikoisammattitutkintolisää. Mikäli levitystyötä ei voida tehdä esimerkiksi konerikon vuoksi, työntekijä on velvollinen tekemään työnantajan osoittamaa muuta työtä. Esimerkiksi sateen keskeyttäessä levitystyön maksetaan työntekijälle aikapalkkajärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa ilman henkilökohtaista palkanosaa, mikäli työnantajalla ei ole muuta työtä tarjolla. TUOTANTOPALKKIOJÄRJESTELMÄ Tuotantopalkkiojärjestelmän tarkoituksena on antaa työntekijälle hänen työsuoritukseensa ja työn vaativuuteen suhteutettu oikeudenmukainen ansio. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi työpanoksen ja sen perusteella maksettavan tuotantopalkkion tulisi vastata toisiaan. Tuotantopalkkiotyön taulukkopalkan lisäksi maksettavassa tuotantopalkkiossa otetaan huomioon erilaatuiset työt ja tuotantotekniset tekijät siten, että sillä innostetaan työntekijää hyvään määrälliseen työsuoritukseen sekä laadun entistä suurempaan huomioimiseen. Näiden periaatteiden huomioonottaminen on tavoitteena tässä tuotantojärjestelmässä. Tuotantopalkkiojärjestelmän perusperiaate on, että järjestelmä on kannustava ja oikeudenmukainen. Mitä enemmän asfalttityöntekijät levittävät asfalttimassaa, sitä enemmän he ansaitsevat. Tuotantopalkkio lasketaan viikoittain ja jaetaan levitystyöhön osallistuvalle työryhmälle. Mikäli tuotantopalkkiojärjestelmä johtaa useana viikkona levityskauden aikana takuutuotannolle (levityskauden viikoista suurin osa takuutuotannolle), ei tuotantopalkkiojärjestelmän perusajatus toteudu ja työt pitäisi teettää esimerkiksi aikapalkalla. Tuotantopalkkiotyössä työntekijän palkka muodostuu seuraavista osatekijästä: 1. Tuotantopalkkion taulukkopalkasta 2. Tuotannon määrään perustuvasta tuotantopalkkiosta 3. Tuotantopalkkion lisäksi maksettavasta urakkapalkasta. Tuotantopalkkion laskemisen perustana on työkohteen koko. Työkohteella tarkoitetaan päällystettävien alueiden, katujen tai teiden muodostamaa kokonaisuutta.

19 17 Alle 50 tonnin kohteissa maksetaan edellä mainittujen kohtien 1 ja 2 sijasta kiinteää taulukkopalkkaa. Mikäli tuotantopalkkiotyössä oleva työntekijä tekee muuta kuin tuotantopalkkiotyötä, työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen taulukon kokonaistuntipalkkaa. Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä tuotannon taulukkopalkkojen (taulukkopalkka, kiinteä taulukkopalkka ja kokonaistuntipalkka) päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalanammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfaltin erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta). 1. Yleiset määräykset 1. Näitä määräyksiä sovelletaan, kun levitystyötä tehdään tuotantopalkkiotyönä. 2. Tuotantopalkkiotyötä ovat päällystystyön valmiiksi saattamiseen kuuluvat tarpeelliset työt ja työvaiheet. 3. Levitysryhmän koon määrittää työnantaja ottaen huomioon työn luonne, koneistus ym. seikat. Levitysryhmään tulee määrittää tarvittava määrä (=oikea määrä) työntekijöitä. Mikäli työntekijöitä on liikaa, tuotantopalkkiojärjestelmä ei välttämättä täytä perusperiaatettaan, jonka mukaan tuotantopalkkiojärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen ja kannustava. Liian pieni työntekijämäärä voi vaikeuttaa työn tekemistä työn tehokkuuden kannalta. Jos levitysryhmään tuodaan erillinen, ulkopuolinen työntekijä tai ryhmä, ei näitä lasketa mukaan levitysryhmään. Kyseiselle työntekijälle tai ryhmälle lasketaan tällöin oma palkka. Erillisellä työryhmällä tarkoitetaan käytännössä ns. lipparyhmää, joka tekee yleensä varsinaisen levitysryhmän edellä esimerkiksi linja-autopysäkit tai teiden liittymien alut. Mikäli lippojentekijät kuuluvat myös varsinaiseen levitysryhmään, suositellaan lippojen tekemisen vaikutuksen huomioimista paikallisessa sopimuksessa. 4. Tuotantopalkkiota maksetaan tuotantopalkkiotyöstä levitysryhmälle, joka levittää ja tiivistää asfalttimassan valmiiksi päällysteeksi. Huoltoautonkuljettajalle ei makseta tuotantopalkkiota, ellei hän osallistu asfaltin levittämiseen. 5. Levitysryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotantopalkkiolaskelma.

20 18 Laskelma annetaan ja tuotantopalkkio lasketaan viikoittain. Tuotantopalkkio huomioi näin mahdollisen työntekijöiden kannalta huonon päivän. 6. Tuotantopalkkiota maksetaan kaikille sellaisen työvuoron tunneille, jonka aikana on tehty edellä sanottua tuotantopalkkiotyötä. Tuotantopalkkio lasketaan viikoittain eli viikon aikana kaikille niille työvuorojen tunneille, joiden aikana on tehty tuotantopalkkiotyötä. Tuotantopalkkiotyönä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi: koneaseman pystytystä, purkamista ja siirtoa koneaseman tai levityskaluston korjaamista ja huoltoa pohjien tekemistä liikennemerkkien pystytystä liikenneohjausaitojen siirtoa valuasfaltointia urheilukenttäpäällysteiden tekemistä jyrsintää stabilointia. Edellä mainittuja töitä ei voida teettää tuotantopalkkiotyönä, vaan esimerkiksi aikapalkalla. 7. Tuotannon keskeytyspalkka Milloin työtä ei voi tehdä tuotantopalkkiotyönä, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhteiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiojärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa. 8. Kohteen keskeytys Työkohteella tarkoitetaan yhtä työkohdetta, joka on työehtosopimuksessa määritelty. Jos työ työntekijästä riippumatta keskeytetään ja levitysryhmä siirtyy työskentelemään uuteen kohteeseen, päällystetty työkohde mitataan kulloinkin levitetyn yhtäjaksoisen massamäärän mukaan. Kuitenkaan pienehköt paikkaus- ja käsitöiden tekemiset eivät aiheuta työkohteen mittaukseen keskeytymistä. Kohteen keskeytyessä ja työn jatkuessa muuna kuin tuotantopalkkiotyönä, työntekijälle maksetaan tuotannon kokonaistuntipalkkaa.

21 19 2. Tuotantopalkkion määrääminen Tuotannon taulukkopalkka Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat yhdenmukaiset aikapalkkajärjestelmän palkkaryhmien I V kanssa. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään ammattinimikkeen perusteella. Tuotantomäärään perustuva palkkio Tuotantopalkkion laskemisen perustana on työkohteen koko. Työkohteella tarkoitetaan päällystettävien alueiden, katujen tai teiden muodostamaa kokonaisuutta. Toistensa läheisyydessä ja toisiinsa liittyvissä alle 50 tonnin kohteissa maksetaan kiinteää taulukkopalkkaa. Paikallisesti voidaan sopia myös toisin ennen työn suorittamista ottaen huomioon päällystettävien alueiden kokonaisuus. Alle 50 tonnin kohde tiedetään pääsääntöisesti etukäteen tilauksen perusteella. Teitä ja moottorikatuja päällystettäessä muodostavat sellaiset päällystettävät pysäkki- ja risteysalueet, joita ei päällystetä samanaikaisesti ajoradan kanssa, omat työkohteensa. Tämä koskee myös paikoittaisia tasauksia. Näihin noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa. Myös päällystettäessä ajoradan ulkopuolisia pientareita, joiden leveys on alle 2,5 metriä, noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa. Taajamamerkki rajaa eron tiet, moottorikadut, lentokentät ja vastaavat taulukon kadut, pihat ja vastaavat taulukosta. Työkohteen koolla tarkoitetaan teoreettista massamäärää laskettuna lopullisesta pinta-alasta. Työryhmäkohtainen tuotantopalkkio jaetaan työntekijöiden kesken tasan tehtyjen työtuntien suhteessa. Tuotantopalkkiolaskelmaan otetaan huomioon vain tuotannon määrään (euroa/tonni) perustuva tuotantopalkkio. Työssäoppijat ja harjoittelijat eivät ole tuotantopalkkiolaskelmassa mukana laskettaessa tuotantopalkkiota viikon tarkastelujaksossa. Tuotantopalkkiotyössä palkkaryhmässä I olevan uuden työntekijän (muun kuin työssäoppijan ja harjoittelijan) palkkaryhmä tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jälkeen.

22 20 13 Nuorten työntekijöiden palkka Nuorille alle 18-vuotiaille työntekijöille, jotka hakeutuvat asfalttialalle työhön, voidaan asianomaisen työntekijän ja työnantajan sekä luottamusmiehen kesken sopia palkasta toisinkin kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty. 14 Työpaikkaohjaaja Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa. 15 Urakkatyömääräykset 1. Muista urakkatöistä kuin tuotantopalkkauksen suorista urakoista on sovittava erikseen. 2. Urakkapalkan on oltava vähintään tuotanto- tai aikapalkkiojärjestelmän palkkaryhmän mukainen taulukkopalkka lisättynä joko takuutuotannolla tai henkilökohtaisella palkanosalla palkkausjärjestelmästä riippuen. 16 Palkanmaksu 1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai taikka, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä. 2. Työryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotantopalkkiolaskelma. 3. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. 4. Työnantajan antaessa lopputilin on palkka maksettava heti työsuhteen päätyttyä paitsi tehtäessä urakkatyötä tai työtä, josta maksetaan tuotantopalkkiota, jolloin palkka on maksettava mittauksen jälkeisen päivän kuluessa. 5. Paikallisesti voidaan sopia, että lopputili maksetaan viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

23 21 17 Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen 1. Jos työntekijä työnantajan pyynnöstä matkustaa työhön kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiinsa, työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen. Työnantaja päättää yövytäänkö työmatkalla ja järjestääkö hän majoituksen ottamalla huomioon työmatkan pituuden ja keston. 2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tarkoitetulta vuorokaudelta päivärahaa 39 euroa lähtien. Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työntekijälle maksetaan edellä mainitun päivärahan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa. Komennustyössä päivärahan maksamisen edellytyksenä on yöpyminen. Päiväraha maksetaan myös matkapäiviltä, ensimmäiseltä matkapäivältä vain, jos matka alkaa ennen kello päivällä. Päiväraha maksetaan joka tilinmaksun yhteydessä eikä sitä merkitä palkaksi. 3. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja kaikki tarpeelliset matkakustannukset II luokassa, matkatavarakustannukset sekä makuupaikkaliput II luokassa. 4. Työnantaja on velvollinen maksamaan joka neljän (4) viikon kuluttua työntekijän matkasta tämän kotipaikkakunnalle ja takaisin työpaikalle aiheutuvat kustannukset edellisen kohdan mukaisesti. Pöytäkirjamerkintä: Neljän viikon laskennan lähtökohtana pidetään juhannusviikonloppua, josta korvattavien viikonloppumatkojen ajankohdat lasketaan vuosittain. Työntekijän oikeuteen saada korvaus tällä tavalla lasketusta viikonloppumatkasta ei työsuhteen kestolla ole vaikutusta. Sanotut kustannukset työnantaja on velvollinen maksamaan myös pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna työntekijälle tämän käydessä kotipaikkakunnallaan. Jos työntekijä sairastuu komennuspaikkakunnalla ja lääkäri toteaa hänet työkyvyttömäksi tai jos työntekijä lähtee vuosilomalle, työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle edellisessä kohdassa sanotut kustannukset matkalta kotipaikkakunnalle. Työntekijä voi käyttää omaa autoaan, mutta korvaus maksetaan yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaan. Kotimatkasta maksettavat korvaukset ovat veronalaista tuloa, mikäli kysymyksessä ei ole komennuksen päättyminen.

24 22 5. Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle 11,12 /h. Palkkaryhmässä I työntekijän matka-ajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella niin, ettei se ylitä edellä mainittuja korvauksia matkatunneilta. Jos työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei matka-ajan palkkaa makseta kello väliseltä ajalta. 6. Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan jokaisessa tapauksessa erikseen. 7. Paikallisesti voidaan sopia komennusmatkakustannusten korvaamisesta toisin kuin työehtosopimuksessa on määrätty. Mikäli toisin ei ole sovittu, noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. 8. Ulkomaantyöt Työskenneltäessä ulkomailla maksetaan työntekijälle kustannusten korvaukset kokonaisuus huomioon ottaen vähintään kotimaan kustannusten korvausten tasoisina. Työnantajan ja työntekijän tulee sopia kirjallisesti ulkomailla työskentelyn ajalta maksettavista kustannusten korvauksista ennen ulkomaan työkomennuksen alkamista. Verottomana päiväraha voidaan maksaa vain, kun sen edellytykset täyttyvät. Työehtosopimus edellyttää komennusta = yöpymistä. Verottajan omat määräykset ohjaavat myös asiaa. Verollinen päiväraha rinnastuu palkkaan, joten se ei ole kummallekaan osapuolelle, työntekijälle tai työnantajalle edullinen. Jos työntekijä omasta halustaan tai omista henkilökohtaisista syistään jää työntekopaikkakunnalle tai matkustaa muualle kuin kotiinsa, hänen ei voida katsoa olevan viikonloppuna sopimuksessa tarkoitetulla tavalla työmatkalla, eikä hänellä ole oikeutta päivärahaan ja majoitukseen. Tällöin päiväraha voidaan maksaa, mutta verollisena. Mikäli työmaa poikkeuksellisesti sijaitsee niin, että kotimatkan pituus, kohtuullisten kulkuyhteyksien puuttuminen tai muut näihin verrattavat syyt huomioon ottaen työntekijä ei ehtisi käydä asuinpaikkakunnallaan viikonlopun aikana tai hänen ei voitaisi kohtuudella edellyttää matkustavan sinne viikonloppuisin, työntekijän katsotaan olevan sopimuksessa tarkoitetulla tavalla työmatkalla ja hänellä on oikeus päivärahaan ja majoitukseen. Tähän lopullisen kannan ottaa verottaja. Pääsääntöisesti verottaja lähtee siitä, että komennus katkeaa viikonlopuksi, jos työntekijälle ei ole järjestetty majoitusta. Kun komennus katkeaa viikonlopuksi, verottaja lähtee siitä, että tällöin kustannukset ovat verovapaita. 4 viikon välein maksettava korvaus on verovapaa, koska tuolloin komennuksen katsotaan katkeavan. Matka kotiin ja sieltä takaisin korvataan tes:n mukaisesti, matkakustannukset julkisen liikenteen mukaan ja matka-ajanpalkkana maksetaan 11,12 /h. Näistä määräyksistä voidaan sopia paikallisesti, kunhan taso on vastaava.

25 23 Verottajan ohje ( FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2009/Tyomatkakustannusten_k orvaukset(9973)): (TVL on jäljempänä tuloverolaki.) Kun palkansaaja työskentelee erityisellä työntekemispaikalla, hänelle voidaan maksaa kustannuspäätöksen edellytysten täyttyessä kaikkia matkakustannusten korvauksia verovapaasti. Matkustamiskustannuksista voidaan korvata erityiselle työntekemispaikkakunnalle tehtyjen matkojen lisäksi myös matkat majoituspaikasta erityiselle työntekemispaikalle. Työnantaja ei kuitenkaan voi korvata verovapaasti työkomennuksen aikana tehtyjen vapaa-aikaan liittyvien matkojen kustannuksia. Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tekee tilapäisesti erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Jos palkansaajalla ei työn luonteen vuoksi ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle (liikkuva työ). Työmatkoja eivät ole palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat, työkomennuksen kestäessä tehdyt viikonloppu- ja muut vastaavat matkat asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä (TVL 72.3 ) ja toissijaisen työpaikan ja majoituspaikan väliset matkat. Milloin työmatka alkaa ja päättyy Työmatka alkaa, kun palkansaaja lähtee erityiselle työntekemispaikalle varsinaiselta työpaikaltaan, kotoaan tai TVL 95a :ssä tarkoitetulta työasunnoltaan ja päättyy, kun palkansaaja palaa johonkin noista paikoista. Jos työmatka tehdään toissijaisesta työpaikasta, matka alkaa ja päättyy vastaavien periaatteiden mukaan. Esim. työmatka katsotaan alkaneeksi toissijaisesta työpaikasta tai sen läheisyydessä olevasta majoituspaikasta. Jos palkansaaja menee ensin kotoaan varsinaiselle työpaikalleen ja jatkaa sieltä erityiselle työntekemispaikalle, työmatka alkaa, kun hän lähtee varsinaiselta työpaikaltaan. Samoin, jos palkansaaja käy ennen matkaa erityiselle työntekemispaikalle kotonaan esim. vaatteita vaihtamassa, työmatka alkaa palkansaajan lähtiessä kotoaan. Työmatka ei katkea, jos palkansaaja käy varsinaisella työpaikallaan vain työvälineiden vaihtamisen, uusien työmääräysten hakemisen tai muun samankaltaisen työn kannalta välttämättömän hyvin lyhytaikaisen tehtävän hoitamisen vuoksi. Edellytyksenä on, että hän jatkaa välittömästi toiseen työmatkakohteeseen. Liikkuva työ, katso jäljempänä.

26 24 Viikonloppumatkat Työmatkakäsitteen ulkopuolelle on rajattu työkomennuksen kestäessä tehdyt viikonloppu- ja muut vastaavat matkat (TVL72.3 ). Muita vastaavia matkoja ovat esim. muut kuin viikonloppuun ajoittuvat vapaa-ajan matkat. Myös tilanteessa, jossa työntekijät tekevät pidennettyä työviikkoa/työaikaa ja saavat esim. joka neljännen viikon vapaata, tuon vapaaviikon ajaksi kotiin tehty matka on viikonloppumatkaan rinnastettava matka. Siitä maksetut korvaukset ovat veronalaisia riippumatta siitä, onko palkansaajalla jossain muualla varsinainen työpaikka. Viikonloppumatkoilla päivärahaoikeus loppuu, kun työntekijä lähtee erityiseltä työntekemispaikkakunnalta ja alkaa taas, kun hän palaa kohdepaikkakunnalle. Tämä johtuu siitä, että matkat eivät ole työmatkoja, joten niihin käytetyltä ajalta ei voi maksaa verovapaata päivärahaa. Myöskään matkustamiskustannuksia ei voi korvata verovapaasti. Jos taas palkansaaja viettää viikonlopun erityisellä työntekemispaikkakunnalla, hänelle voidaan tältä ajalta maksaa päiväraha verovapaana. Työntekijä voi vähentää viikonloppumatkojen matkustuskustannukset kuten kodin ja varsinaisen työpaikan väliset matkat (TVL 93 ). TVL:n säännöksen tarkoituksena on sulkea työmatkakäsitteen ulkopuolelle komennuksen kestäessä tehdyt matkat. Näin ollen työmatkoja ovat matkat erityiselle työntekemispaikalle komennuksen alkaessa ja päättyessä sekä matkat erityiseltä työntekemispaikalta toiselle. Myös viikonloppumatka on työmatka silloin, kun komennus katkeaa viikonlopun ajaksi. Komennuksen katkeaminen Viikonloppumatkoista maksettujen korvausten verotuksen kannalta on olennaista se, jatkuuko työkomennus yhtäjaksoisesti vai katkeaako se viikonlopuiksi. Työkomennus katkeaa silloin, kun palkansaajalle ei ole järjestetty majoitusta viikonlopuiksi. Näin tapahtuu esim. silloin, kun palkansaaja asuu hotellissa ja huone on varattu vain työpäivien välisiksi öiksi. Majoituksen järjestämisestä riippumatta työkomennuksen on tulkittu katkeavan sairas- ja vuosilomien sekä juhlapyhien ajaksi. Näistä matkoista aiheutuneet kustannukset työnantaja voi korvata ennakonpidätystä toimittamatta. Jos työnantaja esim. työehtosopimuksen määräyksistä johtuen korvaa viikonloppumatkojen kustannukset myös silloin, kun työkomennus ei katkea, nämä korvaukset ovat verotuksessa palkkaa.

27 25 18 Päivittäiset matkakustannukset 1. Työntekijän päivittäiset työmatkat korvataan sovitusta 0-pisteestä lukien 4 km:n etäisyyden ulkopuolelta laskettu maksu julkista kulkuvälinettä käyttäen menon ja paluun osalta. Sitä vastaava korvaus maksetaan kaikille työntekijöille riippumatta heidän asuinpaikastaan. Työnantaja maksaa työntekijänsä matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksen matkatunneilta 4 km:n etäisyyden ulkopuolella käytetystä ajasta 11,12 /h. Palkkaryhmässä I työntekijän matkaajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella niin, ettei se ylitä edellä mainittuja korvauksia matkatunneilta. 0-pisteeksi voidaan sopia esimerkiksi koneasema. Tes-teksti tarkoittaa, että 0- pisteestä lähdettäessä ensimmäiset 4 kilometriä ovat päivittäisten matkakustannusten korvausten ja matka-ajanpalkan osalta korvauksettomia. 2. Työskenneltäessä jyrä- ja valuasfaltin siirtyvillä työmailla katsotaan koneasema 0-pisteeksi ja se on työhönottopaikka. Työhönottopaikkakunnan koneasema jää laskennan lähtökohdaksi. Työntekijän matka ja matka-ajan korvaus maksetaan yli 5 km:n matkalta, kuten kohdassa 1 on mainittu. 3. Edellä mainittuja matka-ajan korvauksia ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee kiinteällä koneasemalla, varastolla tai korjaamolla. Koneasema on työntekijän varsinainen työntekemispaikka, johon verottajankin ohjeen mukaan ei voida päivittäisiä matkakustannuksia korvata. 4. Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

28 26 19 Siirto toiseen työhön Jos työntekijä työn vähyyden tai sen loppumisen takia siirretään omalla suostumuksellaan tekemään muuta kuin omaa ammattityötään, voidaan tämän jälkeen ensiksi sattuvan palkanmaksukauden alusta sopia palkka sen työn mukaan, jota hän suorittaa. 20 Sairausajan palkka 1. 1)Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä enintään seuraavanpituisten ajanjaksojen työpäiviltä: 1) Katso menettelytapaohjeet sivu 32. Työsuhde on ennen työkyvyttömyyden Ajanjakso alkua jatkunut yhdenjaksoisesti: alle 2 viikkoa vähintään 2 viikkoa mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää 10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää Jos työkyvyttömyys on jatkunut yli sairausvakuutuksen karenssiajan pituisen ajan maksaa työnantaja sairausajan palkan myös odotuspäivältä. Sairausvakuutuksen karenssiajalla tarkoitetaan 1 (=työkyvyttömyyden alkamispäivä) + 9 arkipäivän pituista aikaa. Ns. karenssipäivä poistuu kun työntekijä on A) ollut yhdenjaksoisessa työsuhteessa vähintään yhden vuoden. B) tienpäällystysalalla kausiluontoisissa töissä ollut viimeisen kolmen vuoden aikana perättäisinä työkausina saman työnantajan palveluksessa yli kahden kuukauden työsuhteet yhteenlaskettuna vähintään 12 kuukautta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle siitä, että edellä mainitut ehdot täyttyvät. Kausiluonteisissa töissä huomioidaan yli kaksi kuukautta kestäneet työsuhteet. Kun näiden työsuhteiden kesto on yli 12 kuukautta kolmen levityskauden aikana, ka-

29 27 renssipäivä poistuu. Usein karenssipäivä poistuu uudella työntekijällä kahden levityskauden jälkeen. Työsuhteen kestoajalla tarkoitetaan sitä yhdenjaksoista aikaa, jonka työntekijä on työskennellyt työnantajan palveluksessa. Työsuhde alkaa silloin, kun työntekijä tosiasiallisesti aloittaa työnteon. Näin ollen tässä tapauksessa tarkasteltaessa työsuhteen kestoaikaa lasketaan se ensimmäisestä todellisesta työpäivästä työkyvyttömyyden alkamispäivään ja tämän mukaisesti määritellään korvattavan ajanjakson pituus. Työkyvyttömyyden alettua ei työsuhteen kestoajassa tapahtuneita muutoksia oteta huomioon laskettaessa ajanjakson pituutta. 2. Edellä olevasta poiketen maksetaan työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä työnantajan työssä sattuneen tapaturman vuoksi, sairausajan palkka työsuhteen kestoajasta riippumatta ensimmäisestä sellaisesta sairauspäivästä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä. Sairausajan palkanmaksuedellytykset määräytyvät siis sen mukaisesti, onko työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus vai työnantajan työssä sattunut tapaturma. Työntekijän vapaa-aikana sattunut tapaturma rinnastetaan sairauteen eli ansionmenetys korvataan sairautta koskevien määräysten mukaisesti. Sairaus tai vapaa-aikana sattunut tapaturma Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle, kun työkyvyttömyys on aiheutunut sairaudesta tai työntekijän vapaa-aikana sattuneesta tapaturmasta: 1. Työntekijä on estynyt työskentelemästä sairauden vuoksi. 2. Työntekijä esittää työkyvyttömyydestään työnantajan hyväksymän selvityksen. 3. Työntekijän työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 2 viikkoa ennen työkyvyttömyyden alkua. 4. Työkyvyttömyys kestää enemmän kuin yhden työntekijän työpäivän. Työtapaturma Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle, kun työkyvyttömyys on aiheutunut työnantajan työssä sattuneesta tapaturmasta: 1. Työntekijä on estynyt työskentelemästä työtapaturman vuoksi. 2. Työntekijä esittää työtapaturmasta työnantajan hyväksymän selvityksen. Korvattava ajanjakso lasketaan kalenteripäivien mukaisesti. Tähän kalenteripäivien mukaan laskettuun ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä maksetaan sairausajan palkkana kolmen edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella määräytyvä sairausajanpalkka. Työpäivillä tässä tarkoitetaan niitä päiviä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä ilman työkyvyttömyyden aiheuttamaa estettä.

30 28 Näin ollen ajanjaksoon sisältyvät lauantait, sunnuntait ja muut juhlapyhät eivät pääsääntöisesti ole sellaisia päiviä, joilta sairausajan palkka maksetaan. Lisäksi on syytä huomata, että sopimuksessa tarkoitetaan nimenomaan ajanjakson pituutta eikä korvattavien päivien lukumäärää. Korvattavan ajanjakson pituutta lähdetään laskemaan ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien ja se lasketaan niin pitkään kuin ajanjakso kalenteripäivinä täyttyy. 3. Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut enintään 30 päivää siitä päivästä, jolloin viimeksi suoritettiin sairauspäivärahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen heti ensimmäisenä täytenä sairauden uusiutumispäivänä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jos työntekijän palkallinen työkyvyttömyysjakso ei aikaisemmin ole ehtinyt täyttyä. Sairausajan palkan maksamista jatketaan tässä tapauksessa, kunnes edellä mainittu palkallinen ajanjakso on täyttynyt. Palkallisen ajanjakson ei sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjaksoinen. Mikäli saman sairauden uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää siitä, jolloin on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai uusi sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella. Mikäli sama sairaus uusiutuu enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa, uusi sairaus muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien sairausajanjaksojen kanssa, työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus vain yhteen 28, 35, 42 tai 56 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä, maksetaan sairausajan palkka heti ensimmäiseltä täydeltä työkyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä. Esimerkki Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt 2 vuotta (työnantajan korvattava ajanjakso 28 päivää) ollut työkyvytön ollut saman sairauden vuoksi uudestaan työkyvytön Ensimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koko ajalta. Jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, koska korvattava ajanjakso on täyttynyt jo ensimmäisen työkyvyttömyyden aikana.

31 29 Esimerkki Työntekijä, työsuhde kestänyt 4 vuotta (työnantajan korvattava ajanjakso 35 päivää) ollut työkyvytön ollut saman sairauden vuoksi työkyvytön uudelleen Ensimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koko ajalta. Jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus vain 7 ensimmäisen kalenteripäivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä (35 28 = 7 päivää). Tämän jälkeen jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, koska silloin 35 päivän korvattava ajanjakso on täyttynyt. Eri sairaus tai saman sairauden uusiutuminen yli 30 päivän jälkeen Mikäli kysymyksessä on eri sairaus tai saman sairauden uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai uusi sairaus, tapahtuu sairauspäivärahan maksavan Kelan toimiston ratkaisun perusteella. 4. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. Äkillisessä hammassairaustapauksessa korvataan ansionmenetys hoitotoimenpiteiden ajalta. Ansionmenetyksen korvaamisella tarkoitetaan sitä, että työntekijälle maksetaan hoitotoimenpiteiden ajalta se palkka, jonka hän olisi työssä ollessaan ansainnut vastaavana aikana. Koska ansionmenetys korvataan vain hoitotoimenpiteiden ajalta, tämä tarkoittaa, ettei muulta poissaoloajalta ansionmenetystä korvata. Esimerkiksi matka-ajalta hammaslääkäriin ja takaisin ei ansionmenetystä korvata. Edellytykset ansionmenetyksen korvaamiselle ovat, että 1. hammassairaus on äkillinen 2. se aiheuttaa työkyvyttömyyden 3. tähän hammassairauteen ei ole kohdistettu aikaisemmin hoitotoimenpiteitä 4. työntekijä ei onnistu saamaan hoitoa työajan ulkopuolella 5. työkyvyttömyydestä ja hoidon kiireellisyydestä esitetään hammaslääkärin antama lausunto.

32 30 Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti, jotta työntekijälle äkillisen hammassairauden aiheuttama ansionmenetys korvataan. 5. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. 6. Sairausajan palkka lasketaan työntekijän kolmen edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella. Tienpäällystysalalla sairausajan palkka lasketaan työntekijän kolmen edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntiansiosta (KTA). Ylitöitä ei huomioida määritettäessä sairausajanpalkkaa tienpäällystysalalla. Mikäli työntekijällä on alle kolme palkanmaksukautta, lasketaan KTA siihen mennessä ansaitusta säännöllisen työajan palkasta. 7. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, on työnantajalla oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. 8. Milloin työpaikalla toimii sairausavustuskassa tai sairausvakuutuslain alainen sairausvakuutuskassa, voi työnantaja toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolella maksettavat avustukset, jotka työnantaja peittää kassalle suorittamillaan kannatusmaksuilla. 9. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän pykälän sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys sekä että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kahden viikon ajan. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin. Pöytäkirjamerkintä: Lapsella tarkoitetaan paitsi omaa lasta, myös puolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.

33 31 Pöytäkirjamerkintä: Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa. Saman sairauden johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Samoin perustein maksetaan korvausta lapsen isälle tai äidille, mikäli toisella puolisolla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollista osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön. Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana Korvauksen maksamisen edellytykset; 1) sairastunut lapsi on alle 10-vuotias 2) lapsi sairastuu äkillisesti 3) poissaolo on lyhyt ja tilapäinen ja se on välttämätön sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi 4) poissaolosta annetaan työnantajan hyväksymä selvitys 5) molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä. 6) Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Korvaus voidaan maksaa äidille tai isälle. Korvaus maksetaan sairausajan palkkaa koskevaa säännösten mukaisesti eli ns. täyden palkan periaatteella. Sairausajan palkan odotuspäivää koskevien säännöstä noudatetaan korvauksen maksamisessa. Näin ollen korvausta ei makseta ensimmäiseltä poissaolopäivältä, mikäli työntekijän työsuhde on lapsen sairastumispäivään mennessä jatkunut alle vuoden, koska korvaus maksetaan vain lyhyestä ja tilapäisestä poissaolosta (enintään 4 päivää). Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison (avo- tai aviopuoliso) lapsiin. 10. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan palkka työvuoron loppuun. Palkka lasketaan tällöin tämän pykälän 6 kohdan mukaisesti. 11. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksella säädettyä lääketieteellisin perustein vaikeaksi arvioitavaa sairautta tai vammaa, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10. luvun 2 :ssä (1224/2004) tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon

34 32 opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Lapsella tarkoitetaan paitsi omaa lasta, myös puolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta. SAIRAUSAJAN PALKANMAKSUUN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET Sairausajan palkan maksamiseen liittyvät menettelytapaohjeet täydentävät edellä esitettyjä sairausajan palkanmaksuun liittyviä tulkinta- ja soveltamisohjeita. 1. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella Työkyvyttömyys todetaan työehtosopimuksen 20 :n mukaisesti yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta. Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä. Sairauden uusiutumistapauksessa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. 2. Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella Yrityksissä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Lähtökohtana sairauspoissaolon todistamiselle on edelleen yrityksen työterveyshuollon antama lääkärintodistus, mutta flunssatyyppisten lyhytaikaisten, enintään 3 päivän sairauksien osalta poissaoloon riittää yrityksen työterveyshoitajan antama todistus tai voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työntekijän ilmoitus hyväksytään selvitykseksi työkyvttömyydestä. Samalla voidaan sopia: ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus Soveltamisohje: Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa

35 33 luvattomana poissaolona. Sopiminen työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta Yrityksissä, joissa on järjestetty vähintään lain tarkoittama vähimmäistasoinen työterveyshuolto, voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää, että siitä sovitaan paikallisesti. Mikäli työntekijän ilmoituksella tapahtuvasta poissaolosta ei ole yrityksessä erikseen sovittu, työntekijän ilmoitus ei ole riittävä selvitys sairausajan palkan maksamiseksi. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä sairauspoissaolojen osalta ja edellytetään ja työntekijä on toimitettava lääkärintodistus selvitykseksi sairaudestaan. Tällaisella sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Työntekijän ilmoitusta koskevalla työehtosopimusmuutoksella tai sen soveltamisohjeella ei muuteta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevia muita määräyksiä eikä vakiintuneita tulkintoja. Paikallinen sopiminen työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta on mahdollista ottaa käyttöön yrityksissä, joissa on vähintään vähimmäistasoinen työterveyshuolto. Paikallisessa sopimuksessa sovittavat asiat Kun yrityksessä sovitaan työntekijän ilmoitusta koskevasta menettelystä, voidaan työehtosopimuksen mukaan sopia myös seuraavista seikoista. Näistä kannattaa ehdottomasti sopia, jottei myöhemmin tule epäselvyyksiä, miten paikallista sopimusta sovelletaan. 1. Ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan. Voidaan siis sopia - Tehdäänkö ilmoitus omalle esimiehelle vai jollekin toiselle nimetylle henkilölle. - Hyväksytäänkö ilmoitukseksi vain puhelinsoitto vai myös tekstiviesti. - Onko esim. poissaolo ja sen syy töihin tultaessa kirjattava ja työntekijän se allekirjoituksellaan vahvistettava. 2. Rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään. - Yrityksessä voidaan rajoittaa työntekijän ilmoituksella sallittujen poissaolojen määrää esim. kahteen poissaoloon vuodessa.

36 34 - Voidaan sopia myös esimerkiksi siitä, että työntekijän omasta sairaudesta johtuvia poissaoloja sallitaan esimerkiksi kaksi ja alle 10- vuotiaan lapsen sairaudesta johtuvia esimerkiksi yksi. 3. Hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään viimeistään ennen työvuoron alkua. - On tärkeää, että työntekijän ilmoitus tulee niin hyvissä ajoin, että työt voidaan poissaolosta huolimatta järjestellä mahdollisimman tehokkaasti. - Yrityksessä voidaan sopia poissaolon edellytykseksi esim., että ilmoitus tehdään aina viimeistään ennen työvuoron alkua. 4. Työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus. - Työnantajan on syytä varautua siihen, ettei uuden menettelyn käyttöönotto suju toivotulla tavalla. - On syytä sopia, että työnantajalla on aina mahdollisuus vaatia lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen vaatiminen ei kuitenkaan saa olla syrjivää, vaan sen tulee perustua asiallisiin syihin. Asiallisena syynä voi olla esim. saman työntekijän useasti toistuvat lyhyet sairauspoissaolot, jolloin lääkärissä käynti on muutenkin tarpeellista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona. Työehtosopimusosapuolten yhteinen kanta on, että ilmoituksen viivästyminen ei ole sellaisenaan peruste vähentää sairausajan palkkaa, mutta jos ilmoitus viivästyy tai jää kokonaan tekemättä ilman perusteltua syytä, voidaan sairausajan palkkaa vähentää tai se voidaan pidättää kokonaan. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi työntekijän sairauteen liittyvää syytä, jonka vuoksi työntekijä ei pysty ilmoittamaan sairaudesta ennen työvuoron alkua. Työntekijän ilmoitus voidaan tämän työehtosopimuksen määräyksen nojalla sopia riittäväksi selvitykseksi työkyvyttömyydestä vain flunssatyyppisissä sairauksissa. Mikäli flunssatyyppinen sairaus uusiutuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työehtosopimuksen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen Edellä esitettyjä menettelytapoja noudetaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumistapauksissa, jos tehdään paikallinen sopimus työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta. Paikallisessa sopimuksessa voidaan sopia myös erilaisia menettelytapoja koskien työntekijän omaa tai lapsen sairautta. Tiedottaminen henkilöstölle Työnantajayrityksen on saatettava henkilöstön tietoon, minkälaista selvitystä yrityksessä vaaditaan työkyvyttömyydestä. Mikäli aina edellytetään lääkärintodistuk-

37 35 sen esittämistä, tästä ja todistusta koskevista vaatimuksista on tiedotettava siten, että jokainen työntekijä ja toimihenkilö tietävät yrityksen käytännön. Työntekijän velvollisuus antaa selvitystä Työntekijällä on selvityksenantamisvelvollisuus todistaakseen poissaolonsa oikeutuksen ja saadakseen sairausajan palkan työnantajalta. Korostettakoon edelleen, että edellytyksenä luonnollisesti on, että työntekijä tietää, minkälainen selvitys kyseisessä yrityksessä vaaditaan. 3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. 4. Yrityksen työterveyspalvelujen ensisijainen käyttäminen Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Pöytäkirjamerkintä: Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus. 5. Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen. Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

38 36 Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 6. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen. 7. Sairastumisesta ilmoittaminen ennen työvuoron alkua Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty. 8. Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkauskustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoittumisessa. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainittujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen. 9. Muualla tehdystä työstä aiheutunut työkyvyttömyys Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä. 10. Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien aiheuttama työkyvyttömyys Tapaturma-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymättä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle.

39 37 Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn viipymättä tapahtuneelle muun lääkärin käytölle. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus. 21 Lääkärintarkastusten korvaaminen Lakisääteiset lääkärintarkastukset Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavissa terveystarkastuksissa sekä tarkastuksen että matkojen osalta työntekijän menettämien säännöllisten työtuntien ajalta lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/01) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista terveydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Ansionmenetyksen ja muiden kulujen korvaaminen Ansionmenetyksenä korvataan ns. täysi palkka sen mukaan mitä työntekijä olisi ansainnut ko. tarkastuksen aikana. Tarkastuksen tulee tapahtua työsuhteen aikana. Työsuhteen katsotaan alkavan silloin, kun työntekijä ryhtyy työtä tosiasiallisesti tekemään, ja työsuhde päättyy silloin, kun työntekijä lopettaa tosiasiallisen työnteon. Esimerkki Työnantaja sopii työntekijän kanssa 1.9., että työntekijä aloittaa työskentelyn Samalla sovitaan, että työntekijä käy työterveyshuoltolain mukaisessa terveystarkastuksessa Tällöin työntekijän ansionmenetystä ei korvata, koska terveystarkastus ei tapahdu työsuhteen aikana. Ansionmenetyksen lisäksi työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista, päiväraha asfalttialan työehtosopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on, että työntekijä lähetetään sanotunlaiseen terveystarkastukseen tai tutkimukseen toiselle paikkakunnalle

40 38 tai hänet määrätään tällaisessa tarkastuksessa tai tutkimuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastukseen. Terveystarkastus tai tutkimus tapahtuu työntekijän työajan ulkopuolella Mikäli terveystarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, työntekijälle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa. Muuta korvausta ei työntekijälle tällöin makseta, tapahtuipa terveystarkastus millä tahansa paikkakunnalla. Muut lääkärintarkastukset Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat: Perusedellytykset 1.1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti. 1.2 Muissa kuin kohdassa 1.1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella. 1.3 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. 1.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen. 1.5 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta. 1.6 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata. Erityisedellytykset Ansionmenetys korvataan: Uusi tai uusiutuva sairaus Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus. Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

41 39 Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä. Aikaisemmin todettu sairaus Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen. Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi. Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella. Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä. Laboratorio- ja röntgentutkimukset Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen tekemistä ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella. 22 Ryhmähenkivakuutus Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

42 40 23 Vuosiloma 1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja vuosiloman pituus sekä vuosiloman antaminen määräytyvät vuosilomalain mukaan. Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina jälkeen, lasketaan vuosilomaa sekä lomapalkkaa ja -korvausta laskettaessa peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen. Esimerkki Työntekijä on työskennellyt levityskaudella 2014 saman työnantajan palveluksessa 5 kk. Hänet lomautetaan talveksi ja hän palaa saman työnantajan palvelukseen levityskaudelle Kaudet lasketaan yhteen ja tämän perusteella määräytyy vuosiloman ansainta ja alla oleva vuosilomapalkka. Lisäksi muun muassa työantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden pituus lasketaan samalla periaatteella. 2. Alle kuusi (6) kuukautta keskeytymättä saman työnantajan palveluksessa olleen tienpäällystysalan työntekijän lomapalkan ja -korvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 14 prosenttia ja vähintään kuusi (6) kuukautta olleen työntekijän 18,5 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien 6 kuukauden täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Lomarahaa kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta maksetusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden. Lomarahaa alkaa kertyä edellä olevan määräyksen mukaisesti sairaus- ja tapaturma-ajalta tai sen jälkeen maksetusta palkasta. 3. Työntekijällä, joka työsuhteensa aikana on ollut työssä vähemmän kuin 14 päivää, ei kuitenkaan ole oikeutta lomakorvaukseen, jos hän itse päättää työsuhteensa, vaikka hänelle olisi edelleen työtä tarjolla tai hänen työsuhteensa puretaan työsopimuslain 43 :n perusteella. 4. Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa voimaan astuvan vuosilomalain mukaisesti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomapalkka ja lomaraha määräytyy seuraavasti: jokaiselta perhevapaan aikana kertyneeltä lomapäivältä työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa kolmen (3) edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan mukaisen keskituntiansion. Esimerkki: Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäivää kuukaudessa. 2,5 lomapäivää * 12 = kuukauden ajalta kertyvä lomarahan määrä.

43 41 Jos täydessä lomanmääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, työntekijälle maksetaan perhevapaan perusteella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus. Esimerkki: Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2 lomapäivää kuukaudessa. Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työntekijä on ollut perhevapaalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perhevapaalta maksetaan: 2 lomapäivää * kolmen edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan mukainen keskituntiansio * 12 * 5/21 (23,8 %). 5. Äitiys- ja isyysvapaa Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopimuksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työsopimuslain 4 luvun 1 :n mukaisen äitiystai isyysvapaan alkamispäivästä lukien. Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 momentissa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta. Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina, määritetään työsuhteen pituus laskemalla peräkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen. 24 Vaate- ja ruokailusuojat 1. Jokaiselle vakinaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen on työnantajan varustettava työntekijän ruokailua ja vaatteiden sekä työkalujen säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat suojat, jotka tulee varustaa vedenpitävillä katoilla, lukollisilla ovilla ja seinillä. Suojat on työnantajan kustannuksella pidettävä puhtaina ja vartioituina, mikäli työmaille on vartiointi järjestetty, sekä kylmänä ja kosteana vuodenaikana vähintään 15 C lämpöisinä. Em. suojien tulee olla myös jokaisen työpaikan levityskohteessa tai sen läheisyydessä, jos siinä työskennellään vähintään kahtena työpäivänä. 2. Jokaisella työpaikalla tulee työnantajan toimesta järjestää juomaveden saantia varten vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita. 3. Työnantajan on pidettävä vakinaisella työpaikalla tarpeelliset pesulaitteet. Työntekijälle on varattava 5 min. pesuaikaa ennen työajan päättymistä. Työnantaja järjestää pesuaineet peseytymistä varten. Rakennustyön turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen sekä henkilöstötiloja koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti työnantajan tulee järjestää käymälätilat myös levitystyömaalle. Asiaa valvoo aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja.

44 42 25 Muita korvauksia 1. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60- vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Työntekijällä on oikeus saada 50- ja 60-vuotispäivänsä vapaaksi sekä korvauksena korvauspalkka pääsääntöisesti kahdeksalta tunnilta, mikäli merkkipäivä sattuu työntekijän työpäiväksi ja työntekijän työsuhde on jatkunut 3 kuukautta välittömästi ennen merkkipäivää. 2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan. Kutsuntapäivän korvauksen maksamisen edellytykset: 1) Kysymyksessä on varusmiespalveluksen edellyttämä kutsunta. 2) Työntekijä osallistuu em. kutsuntaan ensimmäistä kertaa. Kutsuntapäivän korvausta ei makseta kuin kutsuntatoimituksen pitopäivältä, vaikka työntekijä joutuisikin olemaan poissa työstä useamman päivän ajan. Mikäli työntekijä ehtii kutsuntatoimituksen pitopäivänä olemaan myös työssä, maksetaan hänelle työssäolon ajalta palkka normaalisti ja lisäksi em. kutsuntapäivän korvaus. 3. Reservinharjoitusten ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reservipalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka reserviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen. 4. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, on oikeus saada läheisen omaisensa hautauspäivä, mikäli se sattuu työpäiväksi vapaapäivänä ja saada siitä korvauksena tuntipalkka 8 tunnilta. Tuntipalkka määräytyy aikapalkkajärjestelmässä aikapalkan taulukkopalkan ja tuotantopalkkiojärjestelmässä tuotannon taulukkopalkan mukaisesti ammattitaitolisineen. Pöytäkirjamerkintä: Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa tai samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.

45 43 5. Mikäli työntekijän silmälasit todisteellisesti rikkoutuvat korjauskelvottomiksi tai muutoin vahingoittuvat hänen työssään, työn antaja korvaa rikkoutuneet silmälasit tai vastaa niiden korjauskustannuksista. Edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuusi (6) kuukautta. Mikäli työntekijä ei ole käyttänyt ko. työn mahdollisesti edellyttämiä suojavälineitä, silmälaseja ei korvata. 26 Suojavarusteet Työnantaja antaa työntekijän käyttöön: 1. Työtehtäviin soveltuvat haalarit tai takin ja housut taikka muut tarvittavat suojavarusteet sekä turvajalkineet. Suojavaatteita ja turvajalkineita annetaan yhdet vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perusteltua (esimerkiksi suojavaatetuksen poikkeavan voimakas tai vähäinen kuluminen, turvajalkineiden vähäinen käyttötarve). Kylmissä olosuhteissa työskenneltäessä työnantaja antaa lämpösuojatut haalarit tai takin ja housut niitä tarvitseville työntekijöille. Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset suojavaatteet ja turvajalkineet hän katsoo tarkoituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Suojavaatteet ja turvajalkineet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan uudet suojavaatteet tai turvajalkineet työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Samoin työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava hallussaan olevat suojavaatteet ja turvajalkineet. Työnantaja voi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluorganisaation kanssa paikallisesti sopia yrityskohtaisesta menettelystä, jolla ne työntekijät, jotka haluavat turvakengät omakseen, osallistuvat turvajalkineiden hankintakustannuksiin. 2. Suojakypärän sekä siihen sopivan myssyn, mikäli se on työturvallisuuden kannalta tarpeellista. Työntekijä huolehtii suojakypärän ja myssyn kunnosta ja luovuttaa ne työsuhteen päätyttyä työnantajalle. 3. Meluisissa töissä työntekijän käyttöön kuulosuojaimet. 4. Yhden sadetakin ja -housut, mikäli työntekijän on työskenneltävä sateessa ilman katosta tai muuta suojaa. Työntekijä palauttaa em. sadevarusteet työsuhteen päättyessä. 5. Yhdet käsineet kerran kahdessa viikossa emulsioruiskutustyötä suorittaville sekä tuotantopalkkiotyössä työskenteleville, niitä tarvitseville työntekijöille. 6. Amiinia käsiteltäessä amiinin käsittelyyn osallistuville työntekijöille työntekijöiden käyttöön tarvittavat suojavälineet, joiden viennistä säilytyspaikkaan vastaa työntekijä. Tes-osapuolet ovat todenneet, että työturvallisuussäännökset edellyttävät kypärän ja muiden henkilökohtaisten suojainten käyttöä asfalttialalla. Kypärän ja mui-

46 44 den henkilökohtaisten suojainten käyttäminen kuuluu työnantajan direktiooikeuden perusteella työnantajan päätäntävaltaan. Henkilökohtaisia suojaimia on käytettävä myös tilaajan sitä vaatiessa. 27 Paikallinen sopiminen Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan INFRA ry:hyn kuuluvissa yrityksissä paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuksen määrittelemät henkilöstön edustajat. Jos sopimisen kohteena oleva asia koskee työntekijöitä yleisesti, on asia sovittava luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmies ei sovi asiaa kaikkia edustamiaan työtekijöitä koskien, voidaan asiasta sopia työnantajan ja työntekijän / -jöiden kesken myös suoraan. Luottamusmiehen ja työantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Pääsääntöisesti paikalliset sopimukset tehdään luottamusmiehen kanssa, mutta usein paikallinen sopimus voi koskea esimerkiksi yhtä tai muutamaa levitysryhmää, jolloin paikallinen sopimus tehdään kaikkien levitysryhmän/ -ryhmien jäsenten kanssa. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole toisin sovittu. Irtisanomisajasta on syytä sopia, muutoin noudatetaan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Työntekijöitä yleisesti koskevan sopimuksen voi irtisanoa aina sopimuksen solmimiseen oikeutettu luottamusmies taikka tämän edustamien työntekijöiden enemmistö. Työntekijöitä yleisesti koskeva sopimus on aina solmittava kirjallisena. Työnantajan ja työntekijän välillä solmittu sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Jälkikäteisten erimielisyyksien välttämiseksi kaikki paikalliset sopimukset on syytä tehdä kirjallisesti. Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

47 45 TYÖAJAN LYHENNYS ASFALTTIALALLA Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. Tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät, kunnes vuonna 1988 ja myöhemmin toteutuvan työajan lyhennyksen yhteismäärä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt. 2. Työajan lyhennyksen määrä Lyhennysvapaata kertyy 1 päivä 18 tehtyä työpäivää kohti. Työajan lyhennyksen määrä on enintään 12 päivää (vuodessa). Työntekijälle kertyy 8 tuntia vapaata jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Tehdyiksi työpäiviksi ei lueta vuosilomapäiviä luetaan kaikki ne päivät, joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia tai joilta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan. 3. Työajan lyhennysvapaan antaminen Työajan lyhennysvapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä työnantajan määräämänä aikana. Lyhennysvapaata ei voi määrätä pidettäväksi lomautuksen tai vuosiloman aikana. Kausiluontoisissa töissä ennen ansaittuja lyhennysvapaita ei voi määrätä pidettäväksi työkauden päätyttyä, jollei paikallisesti ole muuta sovittu. Kesän aikana ansaittuja työajanlyhennyspäiviä ei voida sijoittaa työkauden loppuun, ellei siitä ole paikallisesti sovittu muuta. Käytännössä pekkaspäiviä ei sijoiteta kauden loppuun, jotta työntekijän ansiopäivärahan piiriin pääsy ei hankaloidu Kausiluontoiset työt Niille työntekijöille, jotka eivät tuotantokautena tehtävän kausiluontoisen työn tekemisen vuoksi pidä vuosilomaa lomakautena, lyhennysvapaa annetaan siten, että välisenä aikana annetaan yhdessä lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhäpäivien kanssa yhteensä vähintään 7 päivän pituinen vapaajakso (sisältää viisi lyhennyspäivää).

48 46 Loput 7 lyhennyspäivää annetaan välisenä aikana työnantajan määräämällä tavalla yksittäisinä päivinä tai useamman päivän jaksoissa. Vapaapäivät annetaan kuitenkin siten, että vähintään kaksi (2) vapaapäivää sijoittuu ajalle ja vähintään kaksi (2) vapaapäivää ajalle Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaan antamisesta edellä olevasta poikkeavasti. Sopimus on tällöin tehtävä kirjallisesti Muut työt Kausiluonteisille työntekijöille (yleensä levitysryhmät) on kesän aikana annettava yksi viikon vapaajakso, joka sisältää 5 työajanlyhennyspäivää. Tästä poikkeaminen on tehtävä paikallisella sopimuksella. Mikäli näin ei ole tehty, eikä työajanlyhennyspäiviä ole annettu, päiviä ei voi sijoittaa kauden loppuun. Asfalttialan irtisanomissuojasopimuksessa on määritelty kausiluonteinen työntekijä. Kausiluontoisessa työssä olevalla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka aloittaa vuosittaisen työskentelynsä asfalttialan yrityksen palveluksessa keväällä päällystyskauden alkaessa ja lopettaa sen päällystyskauden päätyttyä. Niiden työntekijöiden osalta, jotka pitävät vuosilomansa vuosilomalain tarkoittaman lomakauden aikana vuosilomalain määräysten mukaisesti, työajan lyhennys toteutetaan antamalla lyhennysvapaa (12 lyhennysvapaapäivää) välisenä aikana. Lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämällä tavalla yksittäisinä vapaapäivinä tai useamman päivän jaksoissa kuitenkin niin, että työntekijälle annetaan yhdessä lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhäpäivien kanssa yksi vähintään 7 päivän pituinen vapaajakso (5 lyhennyspäivää). Loput seitsemän (7) vapaapäivää annetaan siten, että vähintään kaksi (2) vapaapäivää sijoittuu ajalle ja vähintään kaksi (2) ajalle Muilla työntekijöillä tarkoitetaan ennen kaikkea koneasemamiehiä. Tulkintaohje: Tienpäällystysalan lyhennyssopimuksen 3.2 kohdan Muut työt mukaan työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia kolmen työajan lyhennyspäivän pitämisestä muulloinkin kuin välisenä aikana Ilmoittaminen ja siirto Työnantaja ilmoittaa vapaapäivien ajankohdan vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vapaan alkamista. Mikäli työnantajan ilmoitettua vapaan ajankohdan käy ilmi, että työnantajasta riippumattomista syistä vapaan antaminen ilmoitettuna ajankohtana siirtäisi suunniteltua työn valmistumista, voi työnantaja siirtää vapaata ilmoittamalla siitä viimeistään kaksi (2) päivää ennen vapaan alkamista. Vapaan alkamista voi siirtää enintään kahdella (2) viikolla pidettävien lyhennyspäivien siirrosta voidaan sopia paikallisesti.

49 47 Kesällä pidettävien työajanlyhennyspäivien siirtämisestä on sovittava paikallisella sopimuksella. Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa. 4. Ansionmenetyksen korvaaminen Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyökorotus mukaan lukien 5,0 %:n suuruinen lyhennyskorvaus työsuhteen kestosta riippumatta. Edellä mainittu lyhennyskorvaus maksetaan työntekijälle vuosineljänneksittäin vuosineljänneksen vaihtumista seuraavan tilikauden tilinmaksun yhteydessä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy kesken vuosineljänneksen, maksetaan hänelle em. lyhennyskorvaus lopputilin yhteydessä. Edellä mainitusta lyhennyskorvauksesta maksetaan työehtosopimuksen 23 :n mukainen lomapalkka ja korvaus. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan alkaen työajan lyhennyskorvausta kuten työajanlyhennysjärjestelmään kuuluvillekin (Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyökorotus mukaan lukien 5,0 %:n suuruinen lyhennyskorvaus työsuhteen kestosta riippumatta). Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy. Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen korvaukseen.