6. ANSIOMERKIT, HUOMIONOSOITUKSET, MUISTAMISET. UNARINPERÄN METSÄSTYSSEURA RY:N HISTORIIKKI 1. JOHDANTO 2. UNARINPERÄN METSÄSTYSSEURA TÄNÄÄN

Transkriptio

1 UNARINPERÄN METSÄSTYSSEURA RY:N HISTORIIKKI VUOSILTA JOHDANTO s.1 2. UNARINPERÄN METSÄSTYSSEURA TÄNÄÄN s Yleistä 2.2 Varainhankinta 2.3 Metsästysvuokramaat 3. METSÄSTYS, PIENPEDOT JA RIISTANHOITO s Hirven ja karhunmetsästys 3.2 Lintujen ja jänisten pyynnistä 3.3 Pienpedot riistakantojen uhkana 3.4 Riistanhoito 4. TALKOOHENKI JA YHTENÄISYYS s Ampumarata, ammunta ja kilpailutoiminta 4.2 Yhteistyö 5. MUU TOIMINTA s.6 6. ANSIOMERKIT, HUOMIONOSOITUKSET, MUISTAMISET. s Seuran viirit: 6.2 Ansiomerkit: 6.3 Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet 7. SEURAN TOIMIHENKILÖT s Puheenjohtajat 7.2 Sihteerit / rahastonhoitajat 7.3 Hirvenmetsästyksen johtajat ja luvanhakijat 7.4 Vuosina johtokunnan / hallituksen jäsenet 8. LOPUKSI S VUOTISJUHLAPUHE 10. KUVIA s.10 s Heino Keinotie

2 1. JOHDANTO s.1 Perustava kokous pidettiin Perustamiskokouksessa oli metsästäjiä: Unarin Luusuasta, Uimaniemestä, Kukasjärveltä, Murtomaasta ja Kieringistä, yhteensä 125 henkeä. Vahvaa kiinnostusta metsästysseuratoimintaan on ollut seuran perustamisesta alkaen. Aloite seuran perustamiseksi tuli Kukasjärven metsästäjiltä. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Raaterova ja sihteerinä (opettaja) Aarne Kunnala. Lapin riistapäällikkö Pasi Puttonen vieraili kokouksessa kertoen syitä miksi metsästysseuroja pitäisi Lappiin perustaa. Mikäli me emme täällä Lapissa rupea huolehtimaan omista metsästysalueistamme, niin sitä lappasee jos helevetinmoista mettästäjää sieltä etelästä niin, ettei meille jää mettästettävää ollenkaan. Näillä sanoilla on ollut vahva vaikutus seuran perustamiseen. Perustavassa kokouksessa seuraan liittyi 82 jäsentä. Liittymismaksu oli 2 mk ja jäsenmaksu 3 mk. Seuraan sai liittyä maanvuokraajat perheineen. Jäsenmaksusta vapautettiin myöhemmin maanvuokraajat, jotka olivat vuokranneet seuralle maata yli 10 ha. Unarinperällä toimiva seura sai luontevasti nimen Unarinperän Metsästysseura ry. Seura rekisteröitiin Myöhemmin Unarinperän Metsästysseurasta erosivat Kukasjärvi ja Unarin Luusua, perustaen omat pienemmät metsästysseuransa Kukaserän ja Kivikiiran. Eron seurauksena valitettavasti menetettiin yhtenäisestä metsästysvuokramaa-alueesta merkittävä osa. Metsästyksen voi sanoa kuuluneen maaseudun ihmisten elämään ikiaikaisesti. Metsästysseuratoiminta on sen sijaan varsin nuori kulttuurinen ilmiö. Metsästämään on siis lähdetty aikaisemminkin, mutta nyt lähdettiin pyyntiin seuran jäsenenä. Seuraan kuuluminen toi etuja ja velvollisuuksia metsästäjälle. Pyyntitavat, -välineet ja pyydettävät eläimet ovat ajansaatossa muuttuneet luvulla seudulla on ollut runsaasti majavia, sekä peuroja luvulla majavan pyyntiä säännösteltiin sopimuksilla. Oli olemassa ns. majavanpyyntivala, jonka jokainen täysi-ikäinen lapinkylän mies joutui vannomaan. Majava kuoli sukupuuttoon luvulla. Majavanpyynti oli aluksi lappalaisten yksinoikeus. Hyviä majavapuroja löytyi Soasoja, Nakkuaoja ja Martinoja. Peuran kohtaloksi koitui lukuisat metsäpalot, mm. kaskenpoltto hävitti jäkälää ja lisääntynyt metsästys verotti kantaa. Marraskuussa alkoi oravan pyynti, jäniksiä pyydettiin lumen tultua maahan, jolloin näki jäljen. Riistaa on pyydetty: kuopilla, jousilla, keihäillä, raudoilla ja ansoilla. Maalintuja on pyydetty ansoilla luvullakin, samoin pulmusia keväällä. Lintujen ansapyyntiä on harrastettu Sainkumpussa ja Sadinmaassa. Pyyntikuopilla on pyydetty peuroja Hangasselässä ja Hangaslammella. Kettuja pyydettiin raudoilla ja myös myrkkypyyntiä harrastettiin. Saukon ja kärpän nahat olivat arvokkaita. Myös karhuja liikkui kylän ympäristössä. Nykyisin hirvi on yleistynyt, hirvenpyynnistä onkin tullut kylässä niin yleinen harrastus ettei juuri löydy taloa, josta ei olisi edustajaa hirviporukoissa. 2. UNARINPERÄN METSÄSTYSSEURA TÄNÄÄN 2.1 Yleistä Seuran kotipaikka on Sodankylän kunnassa Unarinperällä ja vuokramaat koostuvat pääasiassa alueen kylien Murtomaa, Uimaniemi ja Kieringin asukkaiden maista. Yhdistyksen toiminta-alue Sodankylän kunta. Jäseniä on noin 240, josta naisia on 30 ja vuokrattua metsästysmaata noin ha. Maanvuokraajia 112 hlöä. Valtaosa seuran jäsenistä asuu muualla, kuin seuran kotialueella. Hirven-

3 pyynnissä ulkopaikkakuntalaisten osuus on n. 40 %. Kokoontumispaikaksi on vakiintunut Kieringin kyläseurantalo, josta maksetaan vuosivuokra 250 euroa kyläseuralle. s.2 Seuran toiminta on ympärivuotista: riistanlaskentaa, riistanhoitoa, nuolukivien asennusta, pienpetojen pyyntiä, luonnontarkkailua, ampumaradan talkootöitä ja kunnostusta. Peijaiset järjestetään pääasiassa joulukuussa. Seura omistaa ampumaradan yhdessä naapuri metsästysseura Naakijoiden kanssa. Ampumaradalla on hirvikoeammunnat keväällä huhtikuussa ja syksyllä syyskuussa. Suunnitelmat ja päätökset tehdään riistakantojen kestävän kehityksen mukaisesti luontoa, ympäristöä, kulttuuriarvoja ja maisemaa kunnioittaen. 2.2 Varainhankinta Liittymismaksu oli alussa 2 mk ja jäsenmaksu 3 mk. Nykyään liittymismaksu on 100 ja jäsenmaksu 20. Muita merkittäviä varainhankintakeinoja ovat olleet: jäänlähtöveikkaus, hirviammuntakokeet, ampumakilpailut. Hirvipeijaisissa järjestetyt: hirvenliha arpajaiset, hirvenliha huutokauppa, myös aikaisempina vuosina järjestettävillä pilkkikisoilla on kerätty varoja. Jonkin verran tuloa on saatu Kieringin Maalaismarkkinoiden aikana, Seuralla on ollut esittely / myyntikoju Jänesnivan rannalla. 2.3 Metsästysvuokramaat: Vuonna 1972 n ha, ja vuonna 2002 n hehtaaria. Vuonna 2015 vuokramaiden tiedot: omistajat, hehtaarit, kiinteistötunnukset hankittiin Maanmittauslaitoksen rekisteristä, jolloin kokonaishehtaarimäärä putosi ha:lla tilojen pirstoitumisen-, omistajavaihtojen ja siitä seuranneiden kiinteistötunnusten muutosten vuoksi. Vuokrasopimusten mukaisten maiden osuus vuonna ha, lisäksi Kittilän puolella 1 412,76 ha. Voi olla, että vuosina 1972 ja 2002 vuokramaiden hehtaarimäärät olivat virheellisiä. Seuran alueella on vielä tuhansia hehtaaria joita omistajat eivät ole halunneet seuralle vuokrata. Sääntöjen mukaan metsästysseura toteuttaa tarkoitustaan mm. hankkimalla maita metsätys- ja riistanhoito tarkoituksiin. On ollut hyvä ja kauaskantoinen ratkaisu Unarinperällä perustaa lähikylien yhteinen metsästys-seura. Tällä tavoin on saatu iso yhtenäinen vuokramaa-alue helpottamaan metsästystä. 3. METSÄSTYS, PIENPEDOT JA RIISTANHOITO 3.1 Hirven ja karhunmetsästys Hirvenmetsästys on asia, joka saa veret kiertämään ja seuran hirvikokoukseen runsaasti väkeä. Hirvi ja karhu ovat suurriistaa ja suurriistalla on aina metsästäjälle erityinen merkitys luvulla ja 1970 luvun alussa hirviä pyydettiin Vuotson lähellä Mäkärän ja Pomokairan alueella. Omissa pyyntiporukoissaan mukana olivat Martinoja Aarne, Vierelä Tauno, Kangas Juhani, Kangas Toivo, Kangas Arvo, Alamartin Kauko, Niemi Matti, Niemi Eino. Pyyntipaikalle kuljettiin linjaautolla ja Niemi Eino traktorilla. Pyynti tapahtu hiipimällä. Pyyntireissut kestivät 1 vk:sta 3 viikkoon. Parhaimmillaan traktorin kyytillä oli 7 hirveä. Luvat haettiin Sodankylän Rhy:n kautta. Ensimmäinen hirvimiesten kokous pidettiin ja vasta 1976 haettiin seuran nimiin yhden aikuisen hirvenkaatolupa. Samana vuonna Unarinperän Metsästysseura teki aloitteen Riistanhoitoyhdistykselle ( Rhy) hirvilupien kaatokiintiöiden määräytymisestä seuran rekisteröityjen jäsenten määrällä. Rhy:n kokous hyväksyi esityksen, joka ei kuitenkaan toiminut silloin. Nykyisessä lupakäytännössä huomioidaan seuran hirvenpyytäjien määrä ja seuran metsästysvuokramaiden pinta-ala. Seura on mukana Sodankylän kunnan hirviyhteisluvassa ja pyyntialueena omien vuokramaiden lisäksi kunnan alueella olevat valtion maat. Hirvimäärät ovat vaihdelleet vuosikymmenten kuluessa ja huonoina aikoina hirvi on ollut kokonaan rauhoitettu. Vuosien myötä hirvenpyytäjien määrät ovat kasvaneet ja hirvien määrä on runsastunut. Maanviljelyksen ja metsätalouden muutos, Lapissa avohakkuut ja runsaat taimikot, sekä petojen väheneminen vaikuttivat siihen, että hirvelle tuli luonnossa lisää tilaa ja ruokaa. Myös riistanhoidolla on

4 ollut siihen merkitystä. Seuran taloudelle peijaisten muodossa hirvenmetsästys on ollut tärkeä tulonlähde. Hirvenlihahuutokauppa ja -arpajaiset on seuran taloudelle jäsenmaksujen jälkeen suurin tulonlähde. s.3 Peijaiset ovat seuralle tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa jäsenet, kyläläiset ja maanvuokraajat perheineen, seuraan kuuluvista kylistä voivat osallistua tapahtumaan. Seuran jäsenet ovat saaneet useana vuonna odotella jännityksellä, miten seuralle myönnetyt hirvet saadaan kaadettua. Peijaiset jäivät pitämättä vuonna 2014, kun seuran hirvet jäivät saamatta. Vuonna 2012 peijaisissa syötiin karjalanpaistia, koska seuralle saatiin vain vasa. Peijaisissa tarjotaan perinteisesti hirvikäristystä ja perunamuusia lisukkeiden kera. Hirvipeijaisten ajankohdaksi on vakiintunut itsenäisyyspäivä viikon lauantai. Vuonna 1977 haettiin 2 hirven kaatolupa. Kuitenkaan 70-luvun loppupuolellakaan eivät seuran metsästäjät olleet kovin innostuneita hirvenmetsästyksestä. Pöytäkirjamerkintä vuodelta -79: 9 Hirviluvan anominen päätettiin antaa sihteerin tehtäväksi ja jos kyläkunta ei pyydä, niin sihteeri hommaa pyytäjät muista kylistä. Vuoteen 1987 asti, seura pyysi hirviä ainoastaan kylien ympärillä omilla vuokramailla. Nykyään seuran kaatolupia haetaan Sodankylän hirviyhteisuvalla kunnan alueella oleville valtionmaillekin. Valtaosa hirvistä saadaankin muualta kuin seuran omilta vuokramailta. Hirviyhteisluvan pyyntialueita ovat: Koilliskaira (UKK-puisto), Pomo-Vuotso, Koitelainen, Rajala ja Vasakaira. Vuosien varrella, myös metsästäjien vaatetus on uudistunut. Syynä on asetuksen muutos vuonna 2013, joka siirtää punaiset vaatteet historiaan. Ne olivat pakollisia 1960 luvulta lähtien. Punaisen havaitsemista vaikeuttaa sateiset syyshämärät metsät, myös puna-vihersokeus. Se vaivaa kahdeksaa prosenttia suomalaismiehistä. Hehkuva oranssi on metsästäjälle työturvallisuuskysymys. Muutoin hirvijahdissa metsästyksenjohtaja vastaa metsästyksen lainmukaisuudesta ja metsästäjien turvallisuudesta. UP ms hirvenpyyntitilasto Pyytäjiä Hirviä Vasoja Hirvenpyynti on nykytekniikan avulla tehostunut ja helpottunut, koska on tullut koiran kaulapannat, joissa on gps- pohjaiset paikannusjärjestelmät yhdistettynä mobiililaitteiden digikarttoihin. Hirvenpyynti tapahtuu pääasiassa pysäyttävällä koiralla, jonkun verran naakimalla, hirviä matkimalla ja hirvipassilla. Seuran hirvet jaetaan itsenäisille pyyntiporukoille, joiden koot vaihtelevat. Karhukanta on nykyvuosina lisääntynyt, joka on tuonut yhden jännittävän pyyntiharrastuksen lisää. Ensimmäinen hirven kaatamisessa kunnostautunut seuran naisjäsen oli Kati Sassali vuonna Seuranjäsenet ovat ampuneet karhuja vuosina: 2000 Marko Sassali, 2013 Ari Mikkola, 2015 Marko Sassali.

5 3.2 Lintujen ja jänisten pyynnistä s.4 Kanalintujen metsästys on ollut kestosuosikki jäsenten keskuudessa. Kanalintujen vaihtelu vähentää katovuosina metsästysinnokkuutta. Seuran vuokramaiden alueella kanalintujen määrät ovat vaihdelleet rajusti vuosien varrella. Jonkin verran pyyntiä kompensoi kuntalaisen jokamiehen oikeus, jolloin kanalintuja ja hanhia voi pyytää valtionmailla kunnan alueella. Metsästysseura on itsekin esittänyt pidättyvää pyyntiä katovuosina. Vieraskortteja on myönnetty vain jäniksen pyyntiin. Jäniksiä on seuran alueella ollutkin kohtuullisen hyvin. Vesilinnut ovat kuuluneet myös monen metsästäjän riistasaaliiseen. 3.3 Pienpedot riistakantojen uhkana Pienpetojen pyyntiin on kiinnitetty huomiota koko seuran historian ajan. Joinakin vuosina sorsien vähyyden on arveltu johtuvan runsaasta villiminkki kannasta, nykyisin on todettu isojen haukien nappaaavan vesilinnun poikasia, myös lokit verottavat vesilinnun poikasia. Seura pitää tärkeänä pienpetojen metsästystä niin kotoperäisten kuin vierasperäisten kantojen kurissapitämiseksi ja kannustaakseen pyyntiä maksaa korvauksia, vaikka ne tekevät joinakin vuosina huomattavan loven seuran kassaan. Mainittakoon, että myös supikoira on rantautunut seuran alueelle. Pienpetojen metsästyksellä halutaan taata riista - ja muiden lintujen elinolosuhteet. Pienpetojen pyyntikorvaukset ovat viimeisten vuosien aikana olleet: kettu, näätä 25, supikoira 25, minkki 12 Vuonna 2001 ja 2010 IlpoKumpula voitti Sodankylän Rhy:n pienpeto kilpailun. Tilastot: Vuosi Kettu Näätä Supikoira V V V V V V V Minkki 6 Kärppä Korppi Riistanhoito Riistanhoito on tärkeä osa seuran toimintaa. Seuran alueella on tehty vuosittain seuraavia riistanhoitotöitä: pajukoiden raivaus, riistapellot, ruokinta- ja kiviautomaatit, telkänpönttöjä, hanhien kevätruokinta, nuolukivien jako, rauhoitukset ja pienpetopyynnit. Seuran alueella on yksi valtakunnallinen riistakolmio Purnurova-Korkiamaa-Huotarivaara. Riistakolmiolaskennat on laskettu talvisin ja kesäisin. Metsästyksen valvontaan on kiinnitetty huomiota, ettei luvatonta metsästystä pääse esiintymään. Katovuosina on tavoitteena ollut, että jätetään pyytämättä eläimiä, joita on tiedetty olevan vähänlaisesti.

6 Vuonna s osallistuttiin Rhy:n riistanhoitoptojektiin 5000 mk:lla. suurpetoyhdysmieheksi valittiin Veikko Vaara. otettiin talteen hirventaljat ja niistä saadut rahat käytettiin seuran hyväksi. ehdotettiin Rhy:lle kanalintujen täysrauhoitusta, joka myöhemmin toteutui. Jäniskannan tuhon syynä oli European brown hare syndrome virus (Euroopan ruskean jäniksen oireyhtymä (EBHS) ) 2001 Panu Mikkola nimettiin riistanhoitovastaavaksi Ilpo Kumpula palkattiin yhdistelmätuella seuraan riistanhoitotyöhön. 4. TALKOOHENKI JA YHTENÄISYYS 4.1 Ampumarata, ammunta ja kilpailutoiminta Yhteisen ampumaradan hankinnasta teki aloitteen naaapuriseura Naakijat ry vuonna Molemmille seuroille sopiva paikka löytyi Huotarivaarasta. Vuonna 1975 Naakijat ja Unarinperän Metsästysseura vuokrasivat ampumarata-alueen. Yhdessä maksettu vuosivuokra oli tuolloin 150 markkaa. Seuraavana vuonna suunniteltiin jo täydellä tohinalla ampumaradan rakentamista. Vuonna 1976 ampumarata-alue raivattiin ja aloitettiin rakentaminen yhteistalkoilla Naakijat metsästysseuran kanssa. Talkooväki valoi suojamuurit, teki laudoitukset ja valutyöt. Kauhakonetta käytettiin leikkauksen tekoon. Radalle hankittiin liikkuva maalirata ja voimanlähteeksi agregaatti. Käytössä ampumarata oli jo seuraavana kesänä vaikka viimeistelytöitä riitti vielä vuosiksi, seuran jäseniä koulutettiin ammunnan valvojiksi. Vuonna 1979 yhteistyössä rakennettu rata oli käyttökunnossa liikkuvan hirviradan osalta ja hirviammuntakokeita päästiin järjestämään samana vuonna. Ampumaradan lopputarkastus suoritettiin vuonna Vuonna 1983 rakennettiin suojakatos ja hankittiin radiopuhelimet luvun loppupuolella on pidetty, jokavuosi haulikkoammuntakilpailut ja yhdistyksen mestaruuskilpailut joka toinen vuosi. Vuonna 1986 järjestettiin ensimmäiset haasteammuntakilpailut, jonka isäntäseura voitti. Myöhemmin haasteammunnoissa osanottajia on ollut niukasti luvun alussa hankittiin uudenaikainen haulikkorata kahdella automaattiheittimellä. Hirviradan kiskoja nostettiin ja samalla rakennettiin uusi hirvikoppi. Vuonna 2000 järjestettiin ensimmäiset hirvikävelykilpailut. Vuonna 2002 Naakijat ry ja Unrinperän Metsästysseura ry tekivät ampumaradasta ostopäätöksen ja rata on nyt seurojen yhteisomistuksessa. Radiopuhelimet osoittautuivat hankaliksi käyttää tiheiden pariston vaihtojen takia. Niinpä vuonna 2007 pj. Aarne Karjalaisen pyynnöstä Heino Keinotie suunnitteli lankapuhelinverkon ja televerkko rakennettiin talkoilla vuonna Puhelimet saatiin lahjoituksena Sodankylän kunnalta ja teletarvikkeet kaapelit, liittimet ym Relacomilta. Seuran ostettavaksi jäi 24v tasasuuntaaja. Vuonna 2012 tehtiin ampumaradalla peruskunnostus ja talkoissa oli runsaasti porukkaa molemmista seuroista. Vuonna 2014 ympäristöviranomaiset vaativat Sodankylän kunnan alueella olevilta ampumaradoilta ympäristölupa hakemukset. Seurojen pj:t H. Simppala/H. Keinotie sopivat, että Keinotie tekee lupahakemuksen, joka osoittautuikin varsin työlääksi seikkaperäisten selvitysten (melu, asutus, pohjavedet, ampumamäärät jne), laadittavien piirustusten ja karttapohjien takia. Maaperänäytteet

7 ampumaradalta otettiin vuonna 2014 syksyllä (POHJOIS-SUOMEN BETONI JA s.6 MAALABORATORIO OY) Lupahakemus jätettiin Sodankylän ympäristölautakunnalle Lupa käsittely on vielä 2015 kesken. Lukematon on se talkootyön ja -tuntien määrä mitä molemmat seurat Unarinperän Metsästysseura ja Naakijat ovat ampumaradalle uhranneet. Ampumakoe- ja harjoittelupaikkana rata on palvellut erinomaisesti uusia ja vanhoja jäseniä harjoittaa riistamailla tarvittavaa ampumataitoa. Ampumaradasta onkin tullut molempien seurojen hyvän yhteistyön voimannäyttö. Yhteistyöllä on saatu ampumaradasta toimiva ja siten seurakohtaisia kustannuksia ja talkootyötä pienennettyä. 4.2 Yhteistyö Aina ei seuran alueella yhteistyö ole ollut niin auvoista. Erimielisyyksiä on ollut seuran perustamisesta alkaen. Muutamat jäsenistä olisivat halunneet vain Kieringin omaksi seuraksi. He eivät olleet halukkaita vuokraamaan maitansa useamman kylän yhteisseuralle. Metsään kaatamatta jääneet seuran hirvet, maanvuokrauksesta kieltäytyneiden erottamiset. Joidenkin maanvuokraamattomuuden ja yhteistyöhaluttomuuden perusteena on ollut hirvenpyyntiin-, lihanjakoon- ja peijaisiin liittyvä toiminta. Toisinaan talkooväkeä on ollut niukasti ja se on saanut seuran johdon mietteliääksi. Talkoilu ja yhteishenki on kuitenkin se tärkeä voimavara, jolla seuran toimintaa ylläpidetään ja kehitetään. Tärkeää on sosiaalinen kanssakäyminen, niin jäsenten kuin seuran alueen kaikkien ihmisten kanssa. Seura haluaa korostaa yhteistyön hyötyä /merkitystä, sekä saada mahdollisimman moni kiinnostumaan seuran toiminnasta, liittymään seuranjäseneksi ja vuokraamaan maat seuralle. Eräs hyvä tapa toteuttaa edellämainittua periaatetta on kutsua seuran alueen kaikki kyläläiset peijaisiin. Unarinperän Metsästysseuran toiminta eri sidosryhmien ja naapuriseurojen kanssa on luontevaa ja vaalimisen arvoista. Unarinperän ja Naakijoiden hyvä yhteistyö ja toiminta riistanhoidollisessa työssä on luontevasti toiminut eri toimijoiden ja liittojen kanssa, sekä yhteisissä talkoo- ja järjestelytoiminnoissa. Unarinperän Metsästysseura ry:n ulkopuoliset suhteet eri tahoille on pyritty hoitamaan totuudenmukaisesti ja tasapuolisesti, kuitenkin metsästysseuran sääntöjen noudattaen. 5. MUU TOIMINTA Vuonna 1991 Kyläseuran talon kunnostukseen annettiin 5000 mk :n avustus Järjestettiin lihanleikkauskurssi, opettajana toimi Veikko Vaara Järjestettiin viirin suunnittelukilpailu ja Aikion Sepon suunnittelema viiri hankittiin seuralle 2000 Hankittiin seuralle Seppo Aikoin suunnittelema viiri 1994 Hankittiin seuralle latausvälineet yleisimmin käytettyille kiväärin kaliipereille Hankittiin tietokone ja liityttiin Metsästäjäliittoon. / 1999 Hankittiin ilmakivääri ja pienoishirvirata 2001 Hankittiin koiran koulutuspanka ja - Passeli tietokone ohjelma rahastonhoitaja/ sihteerille 2001 Osallistuttiin pelastushelikopteri ASLAKin avustamiseen 1000 mk:lla ja vuonna eurolla Osallistuttiin Kieringin maalaismarkkina hankkeen rahoitukseen 3000 mk:lla. Maalaismarkkinoilla oli seuralla myyntipiste rannalla, lisäksi hoidettiin yövartiointi, roskien keruu ja liikenteen ohjaus. Myönnettiin ilmaiset jänisluvat syksylle 2001 Lanko-Pekalle ja Liikasen Erkille. Eivät hyödyntäneet tilaisuutta Sääntöjä uudistettiin ja muututtiin euroaikaan Seuran 30 vuotisjuhlat Kieringin kyläseuran talolla

8 2010 H. Keinotie teki seuralle kotisivut palvelemaan paremmin jäseniä saada ajankohtaista tietoa s.7 seuran tapahtumista ja päätöksistä. Seuran jäsenet ja muutkin seurasta kiinnostuneet saavat kotisivuilta ajankohtaiset tiedotukset, ohjeet, jäsenhakemukset, seuransäännöt ja pääsevät linkitysten kautta muihin tietolähteisiin. Kotisivun tunnus on unarinperanmetsastysseura.lappi.fi/fi 2012 Seuran jäsen Veikko Vaara valittiin Sodankylän Rhy:n puheenjohtajaksi vuosiksi ja Seura osallistui Kieringin maalaismarkkinoille esittely/myyntipisteellä Jänisnivan rannassa Seuran 40 vuotisjuhlat Kieringin kyläseuran talolla Seura osallistui Kieringin maalaismarkkinoille esittely/myyntipisteellä Jänisnivan rannassa Uudistettiin seuransäännöt vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia ja voimassa olevia lakeja. (Säännöt rek. PRH ) 2015 Laitettiin vuokramaat ajantasalle. Maanomistuksesta tietävien jäsenten kanssa haettiin voimassa olevat kiinteistötunnukset sihteerin päivittämään maanvuokralistaan. Uusien kiinteistötunnusten perusteella maanmittauslaitos ajoi tietokannasta lähtötietoihin perustuvan listauksen. Saadussa maanvuokralistassa olivat tarkemmat kiinteistötunnuksiin perustuvat tiedot: omistajat, osoitteet, pesänhoitajat, hehtaarimäärät. Listattu hehtaarimäärä pieneni, pirstoitumisen-, omistajavaihtojen ja siitä seuranneiden kiinteistötunnusten muutosten vuoksi. Mikäli vuokrasopimusta ei ole irtisanottu omistaja vaihdosta 3kk aikana ne ovat edelleen UP ms:n seuran käytössä Otettiin käyttöön Oma riista sähköinen asiointipalvelu. Oma riista -palvelu kokoaa riistanhoidossa ja metsästyksessä käytettyjä palveluita yhteen paikkaan. Palveluun kirjataan mm. saalisilmoitukset, havainnot, vuokramaat 6. ANSIOMERKIT, HUOMIONOSOITUKSET, MUISTAMISET. 6.1 Seuran viirien saajat: Vuonna 1999 Martinoja Aarne 2001 Granroth Enna, Kangas Juhani, Raaterova Eino Alatalo Leila, Alatalo Veikko, Poikela Kusti, Poikela Tuulikki ja Raaterova Kaarina. (Luovutettu seuran 30-vuotisjuhlassa) 2003 Granroth Aarre 2006 Nikula Helge 2007 Kumpula Heikki (Murtomaa) 2008 Alamartin Eero 2012 Niemi Eino, Vierelä Arvo, Nikkinen Risto, Granroth Lauri, Karjalainen Aarne, Kumpula Risto, Mikkola Panu, Granroth Ari, Vaara Veikko, Lotvonen Jari, Niemelä Antti ja Sassali Kati. (Luovutettu seuran 40-vuotisjuhlassa) 2016 Kumpula Jari, Niemi Heimo, Keinotie Heino, Hiltula Tuija. 6.2 Ansiomerkit: 2002 Seuran 30-vuotisjuhlassa luovutettu Riistanhoitoyhdistyksen myöntämät ansiomerkit: Lotvonen Jari, Granroth Ari, Kangas Juhani, Mikkola Pentti, Nikula Helge, Kauppi Aili, Granroth Enna, Raaterova Kaarina ja Alatalo Leila Seuran 40 - vuotisjuhlassa luovutettu Riistanhoitoyhdistyksen myöntämät ansiomerkit: Kumpula Ilpo, Päämaa Kari, Kumpula Heikki, Niemi Heimo, Mikkola Ari, Niemelä Antti, Karjalainen Aarne ja Jaakola Päiviö Veikko Vaaralle myönnetty Suomen Riistakeskuksen hopeinen ansiomerkki seuraavin perustein: Toiminut seuraavissa tehtävissä: Sihteerinä, rahastonhoitajana, johtokunnan jäsenenä lukuisia

9 kertoja, kouluttajana, ammunnanvalvojana, metsästyksen vartijana, suurpetoyhdyshenkilönä, s.8 seuran hirvenmetsästyksen johtajana. Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuodesta 1989 lähtien Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Toiminut kokousedustajana riistanhoitopiirin ja metsästäjäin keskusjärjestön kokouksissa useita kertoja. Aikaisemmin 1994 myönnetty pronssinen riistanhoidon ansiomerkki. 6.3 Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet Vuonna 2014 Seura myönsi kunniapuheenjohtajan arvon ja kunniajäsenen arvot seuraaville henkilöille: Kunniapuheenjohtajan arvo: Eino Raaterova, Tunnustuksena seuramme perustajajäsenenä, puheenjohtajana ja pitkäaikaisena aktiivitoimijana. Unarinperän Metsästysseura ry on päättänyt kutsua sinut Eino Raaterova seuramme kunniapuheenjohtajaksi. Kunniajäsenten arvo: Eino Niemi (93v), Veikko Alatalo, Juhani Kangas ja Risto Nikkinen. Tunnustuksena seuramme perustajajäsenenä ja pitkäaikaisena aktiivitoimijana on Unarinperän Metsästysseura ry päättänyt kutsua sinut (Nimi) seuramme kunniajäseneksi Kunniakirjat luovutettiin hirvipeijaisissa 7. SEURAN TOIMIHENKILÖT 7.1 Puheenjohtajat: Vuonna Toimiaika/vuosi Raaterova Eino Luusua Esko Nikula Helge Granroth Ari Niemelä Antti Karjalainen Aarne Keinotie Heino Vaara Veikko Sihteerit / rahastonhoitajat: Vuonna Toimiaika/vuosi Rahastonhoitaja Pyykkö Leena, sihteeri Sassali Kati Sihteeri/rahastonhoitaja Sassali Kati jatkuu Sihteeri/rahastonhoitaja Lotvonen Jari Hirvenmetsästyksen johtajat ja luvanhakijat: Vuonna Hirvenmetsästyksen johtaja, luvanhakija ja allekirjoittaja Granroth Ari Hirvenmetsästyksen johtaja, luvanhakija ja allekirjoittaja Niemelä Antti Hirvenmetsästyksen johtaja, luvanhakija ja allekirjoittaja Vaara Veikko Hirvenmetsästyksen johtaja Vaara Veikko, hirviyhteisluvan hakija ja allekirjoittaja Keinotie Heino Hirvenmetsästyksen johtaja, luvanhakija ja allekirjoittaja Keinotie Heino 2017 Hirvenmetsästyksen johtaja, luvanhakija ja allekirjoittaja Niemi Heimo

10 , johtokunnan / hallituksen jäsenet: s.9 Niemelä Antti, Karjalainen Aarne, Lotvonen Jari, Kumpula Risto, Vaara Veikko, Kumpula Ilpo, Raaterova Kari, Vierelä Arvo, Kumpula Veli, Nikula Tuomas, Sassali Kati, Halonen Jarmo, Kumpula Esko, Uutela Henri, Nikula Helge, Nikula Sauli, Nikkinen Risto, Granroth Ari, Poikela Kustaa, Kumpula Heikki, Kuusela Esa, Poikela Jorma, Niemi Heimo, Keinotie Heino, Kumpula Jari ja Nikkinen Juha. 8. LOPUKSI Lapin riistapäällikkö Pasi Puttosen luvulla lausumat ajatukset metsästysseurojen perustamisesta Lappiin tarkoituksenaan puolustaa paikallisten metsästäjien etuja ovat edelleeenkin ajankohtaiset. Paikalliset metsästysseurat vastaavat huomattavasta määrästä tehtäviä, jotka liittyvät hirvikannan hoitoon sekä hirvenmetsästykseen myös omassa kunnassaan sijaitsevilla valtion mailla. Seurat tekevät työtä kehittääkseen riistanhoitoa, metsästyskulttuuria, riistakantojen- ja petojen sääntelyä sekä turvallisuutta. Uusia suojelualueita ei tarvita ja tulevilla uudistuksilla ei tule kaventaa paikallisten vapaata metsästysoikeutta. Paikallisten seurojen ja riistanhoitoyhdistysten asemaa tulisi ennemminkin vahvistaa. Metsästysseurojen olemassa ololle on tärkeää korostaa niitä metsästykseen liittyviä hyviä puolia, kuten: kulttuurillisia, sosiaalisia, taloudellisia, luonnon tuntemuksen lisääminen ja tarjoamalla harrastumahdollisuuden nuorille. Metsästäjärekisterissä on henkeä. Riistalaskennat, petojen pyynti ja vuotuiset hirvijahdit ovat työmäärältään merkittäviä ja ainakin toistaiseksi korvaamattomia niin riistantutkimukselle kuin hirvikantojen- ja petokantojen säätelylle. Seurat voivat vaikuttaa asioihinsa riistanhoitoyhdistysten kautta, ja kattojärjestöjensä, kuten Metsästäjäliiton kautta. Elinkeino- ja väestörakenteen muutokset ovat hiljentäneet maaseudun kyliä. Silti monilla paikkakunnilla metsästysseurojen elinvoima ei ole vuosikymmenten mittaan lakannut, vaan tuonut uutta aktiviteettiä kylille. Samalla naisten innostus metsästysseuratoimintaan ja hirvenpyyntiin on kasvanut. Pohdintaan tuleekin naisedustajan saaminen seuran hallitukseen. Vireä Unarinperän Metsästysseura muodostuu kolmen kylän Murtomaa, Uimaniemi ja Kierinki yhteenliittymästä. Seuran toimielimissä on hyvä noudattaa vuosien varrella vallinnutta käytäntöä, jossa hallituksessa on edustus kaikista kylistä. Tärkeää on hyvä keskinäinen yhteistyö omassa ja naapuriseurojen kanssa. Kokousten ja asioiden käsittelyn oltava läpinäkyvää, avointa, tasapuolista ja sääntöjä noudattaen. Yleensä sääntöjen noudattaminen jo sinänsä takaa tasapuolisen kohtelun. Hallituksen aktiivinen ja laadukas toiminta, asioiden hyvä valmistelu ja toimiva keskinäinen tehtävienjako luo hyvän pohjan seuran johtamiselle. Hallitus toimii seuran ylimpänä toimeenpanevana- ja valvovana elimenä ja pitää huolen, että seura toimii lakien ja asetusten mukaisesti. Lisäksi suunnittelee ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. Epäselvissä ja kiistanalaisissa asioissa hallitus on velvollinen selvittämään asian. Seuran perustamisvaiheessa on ollut ajatuksena saada unarinperällä useamman kylän yhteinen mahdollisimman laaja seuran vuokramaa-alue. Seuraan kuuluvien kylien kannattaa tästä ajatuksesta edelleenkin pitää kiinni. Isolla seuralla on enemmän taloudellisisa, fyysisiä ja henkisiä voimavaroja ja painoarvoa asioiden edistämiseksi. Unarinperän Metsästysseura on toiminut yli 40 vuoden ajan ja on saavuttanut arvostusta ja ansaittua huomiota eri sidosryhmissä ja unohtaa ei voi sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä seuran alueella.

11 s VUOTISJUHLAPUHE Arvoisat kutsuvieraat, maanomistajat, metsästysseuran jäsenet ja hyvät läsnäolijat tervetuloa Unarinperän Metsästysseuran 40 - vuotisjuhlaan ja hirvipeijaisiin. Unarinperän Metsästyseura ry on perustettu 40 vuotta sitten. Perustava kokous pidettiin Kokouksessa oli metsästäjiä lähialueen kylistä: Unarin Luusuasta, Kukasjärveltä, Uimaniemestä, Murtomaasta ja Kieringistä. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Raaterova ja sihteerinä Aarne Kunnala. Silloinen Lapin riistapäällikkö Pasi Puttonen on aktiivisesti ollut kannustamassa metsästysseurojen perustamista lappiin ajatuksena puolustaa paikallisten metsästäjien etuja. Myöhemmin Kukasjärvi ja Unarin Luusua ovat eronneet seurasta perustaen omat seurat Kukaserän ja Kivikiiran. On ollut hyvä ja kauaskantoinen ratkaisu Unarinperällä perustaa lähikylien yhteinen metsästysseura. Tällä tavoin on saatu iso yhtenäinen vuokramaa-alue helpottamaan metsästystä. Vuokramaata seuralla on sodankylän puolella n ha ( ha) ja Kittilän puolella 1 470ha. Seuran jäsenmäärä on 220, josta naisia vuoden aikana on moni asia muuttunut yhteiskunnan kehityksen myötä. Pyyntitilastot osoittavat hirvien määrän kasvaneen ja hirvi onkin meille ja koko Suomelle tärkein riistaeläin. Hirvi on suurriistaa ja suurriistalla on aina metsästäjälle erityinen merkitys. Hirvien pitkästä historiasta huolimatta vasta toisen maailman sodan jälkeinen aika on merkinnyt sen runsastumista. Maanviljelyksen ja metsätalouden muutos, Lapissa avohakkuut ja niiden runsaat taimikot sekä petojen väheneminen vaikuttivat siihen, että hirvelle tuli luonnossa lisää tilaa ja ruokaa. Myös riistan hoidolla on ollut siihen merkitystä. Vuonna 1977 seura on hakenut 2 hirven kaatolupaa ja vuoteen 1987 asti seura on pääosin pyytänyt hirviä kylien ympäriltä. Myöhemmin kuntalaisen vapaalla metsästysoikeudella valtion maillakin seuran hirvien kaatolupia on ollut n. 15 aikuista per vuosi. Tästä on kaatolupien määrä edelleenkin kasvanut ja ajanjaksolla kaatolupien määrä on ollut jo n.30 aikusta ja n.10 vasaa per vuosi. Huippuvuonna 2010 kaatolupia seuralla oli 48 aikuista ja 12vasaa. hirven pyyntiin osallistuvien määrä on tasaisesti noussut vuoden 1992 tason 45 hengestä viimevuosien n. 110 henkeen, joista ulkopaikkakuntalaisten osuus viimeisinä vuosina on ollut n.45%. Seuralla on yhteinen Huotarivaaran ampumarata Naakijoiden kanssa. Ampumaradasta onkin tullut molempien seurojen hyvän yhteistyön voimannäyttö. Yhteistyöllä on saatu ampumaradasta toimiva ja siten seurakohtaisia kustannuksia pienennettyä ja seurakohtaista talkootyötä kevennettyä. Unarinperän Metsästysseuran uudet säännöt ovat PRH hyväksyttävänä ja vastaavat paremmin seuran ja nykyajan vaatimuksia. Seuralla on myös omat kotisivut joita edelleen kehitetään. Seuran päivitetty 40- vuotishistoriikki tulee kotisivuille myöhemmin. Kuten edellä totesin moni asia yhteiskunnassa on 40 vuodessa muuttunut. Riistanhoitopiirit ovat poistuneet ja tilalle on tullut Suomen Riistakeskus alueyksikköineen. Samalla koneisto on virkamiesmäistynyt ja ote näyttää olevan yhä tiukemmin etelän käsissä. Lapin Rhy:sten ja metsästysseurojen on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä ja aktiivisesti puolustettava meidän etuja mm seuraavissa asioissa: kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden säilymisessä ja torjuttava vapaan metsästysoikeuden kaventaminen. Lisää suojelualueita ei enää tarvita. Sodankylässä suojelualueita maa-alasta 30 % ja valtionmaita maa-alasta n. 70 %. Jo perustettujen suojelualueiden metsästysoikeutta ei saa kaventaa päin vastoin helpotettava mm. UKK puistossa. Erikoista on, että EU ei vaadi suojelualueille metsästyskieltoja vaan on linjannut, että metsästys on yksi luonnonhoitomuoto. Suomen ympäristöministeriö virkamiehineen tekee säännöistä tiukemmat, kuin mitä Eu direktiivi vaatii.

12 s.11 Metsästys täällä on meille ikimuistoinen nautintaoikeus ja sen myötä meillä on vahva metsästyskulttuuri, joka on yhtä arvokas kuin mikä tahansa muu kulttuuri. Metsästysseuran toiminnassa mukana oleminen tarjoaa nuorisollekin monipuolisen harrastuksen: jossa opitaan mm riistanpyyntiä, -hoitoa ja luonnossa liikkumaan sekä sosiaalista kanssakäymistä. Unarinperän metsästysseuran kylienväestön hyvä yhteistoiminta ja talkoileminen on se voimavara, jolla seura pysyy kehittyvänä ja elinvoimaisena tulevaisuudessakin. Suuret kiitokset kaikille juhlan järjestäjille ja vieraille. Yhteispelillä ja avoimin mielin lähdemme luotsaamaan metsästysseuraamme uudelle vuosikymmenelle ja kohti uusia haasteita! Yhteistyössä Unarinperän Metsästysseura ry:n pj. Heino Keinotie LÄHTEET: Unarinperän Metsästysseura ry:n 30 - vuotishistoriikki Vuosikokousten- ja johtokunnankokousten poytäkirjat Jäsenten kertomukset ja seuran toimintasuunnitelmat ja muut alan julkaisut

13 s.12 UP ms 40 vuotisjuhla

14 s.13 UP ms peijaiset Kunniakirjan saajat vasemmalta oikealle: Eino Niemen (93v) puolesta Vastaanottamassa Heimo Niemi, Veikko Alatalo, Juhani Kangas, Eino Raaterova, Risto Nikkinen. Takana pj. Heino Keinotie, siht. Jari Lotvonen

15 s.14 Peijaiset Kunniakirjojen saajat vasemmalta oikealle: Eino Niemen puuolesta Heimo Niemi, Veikko Alatalo, Juhani Kangas, Eino Raaterova, Risto Nikkinen

16 s.15 Hirvipeijaiset

17 s.16 Vuosikokous Aimo Karjalaisen kahvinuotio

18 s. 17 Hirvikokous Kieringin kyläseurantalolla. Arto Alamartin 2015

19 s.18 Veikko Vaara karhunpyynnissä Aarne Karjalainen hirvitornin teossa

20 s.19 Päiviö hirvikäristyksen teossa Ammunnan valvojat Huotarivaarassa

21 s.20 Naakijat 40v

22 Supikoiran pyyntiloukun tekokoulutus kouluttajajuha Mäkimartti

23 Peijaiset Henkilöt vasemmalta oikealle Rhy:n pj Vaara Veikko. Viirien saajat: pj Keinotie Heino, vpj Niemi Heimo, Hiltunen Tuija, Kumpula Jari ( ei paikalla )

24

25

26

27 Hirven kaato Pyytäjät: Ampuja Vesa Alamartin, Arto Alamartin, Heino Keinotie ja Ebbo koira