JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Kortepohjan seurakuntakeskus, Isännäntie 4 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj. Alenius-Taipalus Anu Hintikka Pauli 53-67, klo Illman Hilkka Jegoroff Mikko Pekkarinen Raija Puhalainen Erkki Suonperä Juha Venäläinen Juha Taivassalo Maria Tuunanen Inkeri Väliniemi Tuulikki Wilhelms Pipsa VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht. Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vs. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Huttunen Hannu aluekappalaisten edustaja Väätäinen Osmo aluekappalaisten edustaja Koivisto Sirpa tiedottaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA - Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Kortepohjan seurakuntakeskus, Isännäntie 4 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 53 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajat Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Korpilahden aluekappalaisen viran täyttäminen ja lausunto viran tehtävistä ja erityisistä tarpeista Virkasuhteen päättyminen eroilmoituksen perusteella Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi Toiminnalliset painopisteet toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelussa Jyväskylän seurakunnan tilinpäätös vuodelta Henkilöstökertomus Työnantajan edustajien nimeäminen yhteistyötoimikuntaan Oikaisuvaatimus kirkkoneuvoston päätöksestä , 41 (Ei julkinen) Edustajan nimeäminen Kirkkopalvelut ry:n kokoukseen Huhtasuon seurakuntakeskuksen toiminnan siirtäminen Metsästysvuokrasopimus, Jokela, kirkkoherranvirkatalo, Kaakkovuoren palsta Emäntäpalvelun sisäiset veloitushinnat alkaen Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen Kirkkohallituksen yleiskirjeet Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 53 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 54 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi seuraavasti täydennettynä: - 62 Jyväskylän seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2016: jaettiin täydennyksenä tasekirjan sivu Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Päätös Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Erkki Puhalainen ja Juha Suonperä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Erkki Puhalainen ja Anu Alenius-Taipalus. 56 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Päätös Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin osallistujalistan mukaisesti. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Henkilöstösuunnitelman päivittäminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 195 käynnistää henkilöstösuunnitelman päivittämisen ja perusti tätä varten työryhmän. Työryhmän ensisijaiseksi tehtäväksi annettiin tehdä helmikuun loppuun 2017 mennessä ehdotus kriteereistä alueseurakuntien väliselle resurssien jaolle sekä ehdotus vuotta 2017 koskevista henkilöstörakennetta koskevista muutoksista. Lisäksi työryhmälle annettiin tehtäväksi raportoida kirkkoneuvostolle laajemman henkilöstösuunnittelun teemoista ja ehdotus tämän laajemman henkilöstösuunnittelun jatkoprosessista tavoitteineen ja aikatauluineen. Työryhmän jäseniksi kirkkoneuvosto nimesi kirkkoherra Arto Viitalan (pj.), hallintojohtaja Anu Lajusen, aluekappalainen Eivor Pitkäsen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekurin ja yhteisen seurakuntapalvelun johtajan Jukka Helinin (sihteeri) sekä kirkkoneuvoston luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalaisen, Inkeri Tuunasen ja Arja Ylhävaara-Perendin. Lisäksi yhteistyötoimikuntaa pyydettiin nimeämään yksi työntekijöiden edustaja, joksi toimikunta valitsi toimistosihteeri Arja Wirzeniuksen. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa tammi-helmikuussa Työryhmä ohjeistettiin kuulemaan asiassa aluekappalaisia ja muita yksiköiden päälliköitä sekä yhteistyötoimikuntaa, toiminnallista johtoryhmää ja tukipalvelupäälliköiden kokousta sekä toteuttamaan lapsiasiavaikutusten arviointia. Henkilöstösuunnitelman päivittämisen lähtökohtana ovat aiemmin hyväksytyt henkilöstösuunnitelmat: kirkkoneuvoston hyväksymä alueseurakuntien välinen henkilöstöresurssien jako, kirkkovaltuuston hyväksymä henkilöstösuunnitelma ja kirkkoneuvoston hyväksymän toiminnan- ja talouden kehittämissuunnitelma. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti keskittynyt etenkin alueseurakuntien välisen henkilöstöresurssin jaon kysymyksiin ja muutamiin vuoden 2017 henkilöstöratkaisuihin. Työryhmä on kuitenkin käynyt keskustelua ja alustavasti raportoinut myös laajemmista teemoista. Työryhmän raportissa todetulla tavalla henkilösuunnittelussa tukeudutaan Jyväskylän seurakunnan uuden toimintastrategia 2025 linjauksiin. Työryhmän ehdottaa, että aiempien alueseurakuntakohtaisten kriteerien sijaan henkilöstöresurssien jaon lähtökohdaksi otettaisiin alueseurakuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet. Jo aiemmin on muutamissa yhteyksissä, mm. kanttorien ja pappien työvuorojen suunnittelussa, tukeuduttu neljään yhteistoiminta-alueeseen, joita ovat a) Huhtasuon ja Vaajakosken alueseurakunnat, b) Keltinmäen, Korpilahden ja Säynätsalon alueseurakunnat, c) Keskustan ja Kuokkalan alueseurakunnat sekä d) Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat. Työryhmän ehdotuksen mukaan nykyinen alueseurakuntiin sijoitettu henkilöstömäärä tulisi jakaa näille yhteistoiminta-alueille kahden kriteerin nojalla: Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA nykyinen kasvatuksen tehtävien määrä 65 jaetaan (laskennallisesti) yhteistoiminta-alueille 0-14-vuotiaiden määrän perusteella muu kuin kasvatuksen työntekijäresurssi (66,4 tehtävää) jaetaan jäsenmäärään ja asukasmäärään perustuvan viiteluvun mukaisessa suhteessa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tilastotietojen valossa uusilla kriteereillä yhteistoiminta-alueiden nykyisiin resursseihin tapahtuisi enimmillään 1,6 tehtävän vähennys tai 2,7 tehtävän lisäys. Tässä vaiheessa työryhmä ei ole ottanut kantaa siihen, kuinka uusi kriteeristö vaikuttaisi alueseurakuntien resursseihin, vaan tämä ja useat muut raportissa mainitut henkilöstösuunnittelun teemat tulee ottaa lähempään tarkasteluun jatkovalmistelussa. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä on ottanut kantaa myös tiettyihin vuoden 2017 kuluessa ajankohtaisiin henkilöstöjärjestelyihin. Avoinna olevaa Korpilahden aluekappalaisen viran täyttämistä pidetään perusteltuna, mutta Huhtasuon aluekappalaisen avoimeksi tulevaa viran ja avoinna olevan Huhtasuon alueseurakunnan kappalaisen viran (Halssilan kappalainen) kohdalla työryhmä näkee perusteltuna lykätä haettavaksi julistamista. Huhtasuon ja Halssilan kirkkojen tulevaisuus voi heijastua ko. virkojen tehtäväkuviin ja lykkääminen mahdollistaa myös kappalaisten vikojen hakemisen porrastamisen eri ajoille. Niin ikään työryhmä ehdottaa Huhtasuon ja Keskustan nuorisotyönohjaajan virkojen sekä Vaajakosken lapsityön virkojen haettavaksi julistamisen lykkäämistä alkusyksyyn 2017, kunnes on ehditty saattaa päätökseen erillisenä prosessina käynnissä oleva kasvatustyön organisointia koskeva kokonaisselvitys. Keltinmäen kappalaisen kesän alussa 2017 avoimeksi tulevan viran osalta ehdotetaan aiemman henkilöstösuunnitelman mukaisesti, että se jätetään toistaiseksi täyttämättä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tässä yhteydessä pappistyövoiman vähentämistä, koska tarkoitus on nyt ottaa sijainen Keltinmäen alueseurakunnan seurakuntapastorin virkaan, josta vakituinen viranhaltija on virkavapaalla vuoden 2017 loppuun saakka ja virka on tilapäisesti ollut 2014 alkaen täyttämättä. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että käynnissä olevan keskusrekisteriselvityksen vuoksi avoinna olevien ja sijaisjärjestelyin hoidettavien kirkkoherranviraston hallintosihteerin ja kolmen toimistosihteerin viran auki panoa lykätään syksylle Työryhmän raporttiluonnosta on käsitelty maaliskuussa yhteistyötoimikunnassa, joka lausunnossaan toteaa: Yhteistyötoimikunta näkee tärkeänä, että tämän henkilöstösuunnitelman päivittämisen jatkovalmistelun yhteydessä ratkaistaan myös tällä hetkellä erillisessä valmistelussa olevat kasvatustyön organisointia ja työajattomien työntekijöiden työaikakokeilua koskevat linjaukset. Työaikakokeilun osalta tulee kiinnittää huomiota erityisesti lähiesimiesjärjestelyihin.. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Aluekappalaiset käsittelevät asiaa Aluekappalaiset puoltavat henkilöstösuunnitelman pääperiaatteita jatkovalmistelun pohjaksi, vaikka toisaalta ilmaistiin huolta siitä, että joillekin alueille muutos tarkoittaa resurssien vähenemistä. Esitys Kirkkoneuvosto 1) hyväksyy työryhmän raportin henkilöstösuunnittelun yksityiskohtaisen jatkovalmistelun pohjaksi; 2) päättää jatkaa aiemmin valitun työryhmän työskentelyaikaa siten, että työryhmän on tuotava jatkovalmistelusta väliraportti kirkkoneuvostolle kesäkuun 2017 kokoukseen sekä loppuraportti lokakuun 2017 kokoukseen; ja että työryhmän tulee jatkovalmistelussa kuulla eri työyksiköitä niin työntekijöiltä kuin alueneuvostoilta ja johtokunnilta lausunnot pyytäen, mukaan lukien lapsivaikutusten arviointi Päätös Vilkkaan keskustelun jälkeen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työryhmässä toimii Jukka Helinin tilalla YSP:n vs. johtaja Tuomas Palola. 58 Korpilahden aluekappalaisen viran täyttäminen ja lausunto viran tehtävistä ja erityisistä tarpeista (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Korpilahden aluekappalainen (II kappalainen, vakanssi nro 3) Marjut Haapakangas on Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille osoittamallaan kirjeellä irtisanoutunut virastaan lukien. Tuomiokapituli on merkinnyt irtisanoutumisen tiedoksi ja pyytänyt Jyväskylän seurakunnalta lausunnon viran tarpeista. Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa ja päätti pyytää Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulilta, että Korpilahden aluekappalaisen virkaa ei julistettaisi haettavaksi ennen kuin kirkkoneuvosto on käsitellyt asiaa ja antanut viran täytöstä silloin lausunnon tuomiokapitulille. Tuomiokapitulin on ottanut huomioon kirkkoneuvoston pyynnön ja virkaa ei toistaiseksi ole julistettu haettavaksi. Perusteena viran haettavaksi julistamisen lykkäämiselle mainittiin kirkkoneuvoston päätöksessä se, että Jyväskylän seurakunnassa käynnistyi henkilöstösuunnitelman päivittäminen. Kirkkoneuvosto myös päätti pyytää Korpilahden alueneuvostoa antamaan helmikuun 2017 loppuun mennessä lausunnon Korpilahden aluekappalaisen viran erityisistä tarpeista. Kirkkoneuvoston asettaman henkilöstösuunnitelman päivitystä valmistelevan työryhmän raportissa ehdotetaan, että Korpilahden aluekappalaisen virka täytettäisiin välittömästi. Seuraavassa on valmisteltu aluekappalaisen viran täyttö siten, että kirkkoneuvosto voi päättää asiasta välittömästi, mikäli se hyväksyy tältä osin työryhmän raportissa ehdotetun linjauksen. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kappalaisen viran julistaa haettavaksi tuomiokapituli ja tuomiokapituli päättää myös hakijoiden kelpoisuudesta ja antaa lausunnon hakijoista seurakunnalle. Kirkkovaltuuston tehtyä valinnan tuomiokapituli antaa valituksi tulleelle viranhoitomääräyksen. Mikäli kirkkovaltuustossa äänestetään valinnasta ja äänet menevät vaalissa tasan, antaa tuomiokapituli viranhoitomääräyksen virkaan jollekin eniten ääniä saaneista (KJ 6, 27 ). Kirkkoneuvostolla tulee ennen haettavaksi julistamista antaa tuomiokapitulille lausunto viran erityisistä tarpeista ja kirkkoneuvosto on pyytänyt tämän lausunnon lähtökohdaksi lausunnon Korpilahden alueneuvostolta. Aluekappalaisen viran muodollinen kelpoisuusvaatimus on sama kuin yleensäkin kappalaisen viroissa eli virkaan voidaan valita pappi, joka on suorittanut pastoraalitutkinnon. Seurakunnan lausunnossa viran erityisistä tarpeista tuodaan esille muita seikkoja, joita nimenomaan Korpilahden aluekappalaisen viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Aluekappalaisen viran tehtäväkenttä on laaja ja tehtäviä on määritelty yksityiskohtaisesti niin kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä papin yleisten velvollisuuksien osalta kuin alueseurakunnan johtosäännössä (4. luku, 10 ) ja osaksi myös kirkkoherran johdolla laaditussa papiston keskinäisen työnjaon määrittelyssä. Jyväskylän seurakunnan aluekappalaisten virkojen pääasialliset tehtävät ovat yleisten seurakuntapapin velvollisuuksien (mm. jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, kristillinen kasvatus ja sielunhoito) ohella pääpiirteissään seuraavat: - johtaa alueseurakunnan seurakuntatyötä yhdessä alueneuvoston kanssa ja toimia alueneuvoston jäsenenä ja esittelijänä - johtaa ja koordinoida alueseurakunnan jumalanpalveluselämää - osallistua alueseurakunnan ja tarvittaessa kokoseurakunnallisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen mukaan lukien rippikouluvastuu ja työnjaossa määritelty työalavastuu - johtaa alueseurakunnan työyhteisöä ja toimia alueseurakuntaan nimettyjen työntekijöiden esimiehenä - vastata alueseurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta alueneuvoston käsittelyä varten ja valvoa yhdessä alueneuvoston kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista - hyväksyä alueseurakunnan laskut sekä valvoa alueseurakunnan varojen käyttöä - koordinoida alueseurakunnan toimitilojen käyttöä - osallistua johtavien työntekijöiden kokouksiin sekä vuorollaan johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn Korpilahden alueneuvosto on antanut asiassa , 7 seuraavan lausunnon: Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Jyväskylän seurakunnan Korpilahden alueseurakunnassa on noin 4200 seurakunnan jäsentä ja sen alueella on noin 4900 asukasta. Alueseurakunnan toimintaympäristö on maaseutumainen, kirkonkylästä ja useista muista kyläkunnista muodostuva maantieteellisesti laaja alue. Korpilahden kirkon peruskorjaus on alkamassa. Kirkon läheisyydessä on uusi seurakuntakoti. Aluekappalainen on esimies alueseurakunnan noin 10 työntekijän työyhteisössä. Aluekappalainen johtaa yhdessä alueneuvoston kanssa alueseurakunnan toimintaa. Aluekappalaiselta edellytetään: - kykyä olla korpilahtelaisten hengellinen paimen - kykyä kehittää jumalanpalvelusta ja muuta seurakuntaelämää alueseurakunnassa - kykyä rakentaa seurakuntaa seurakuntalaisten kanssa - kykyä luoda työyhteisöön hyvää, työalarajat ylittävää yhteistyötä - kykyä ymmärtää sekä maaseudun perinteistä elämänmuotoa että kaupunkimaisen elämäntavan kysymyksiä - hyviä johtamis- ja esimiestaitoja sekä riittävää johtamiskoulutusta - hyviä vuorovaikutustaitoja - valmiuksia seurakunnan hallintoa, taloutta ja kiinteistöjä koskevien asioiden hoitamiseen - hyviä valmiuksia alueneuvostotyöskentelyyn - valmiuksia ottaa vastuuta alueseurakunnan ohella myös koko Jyväskylän seurakunnan toiminnasta ja sen kehittämisestä Tätä alueneuvoston lausuntoa voidaan pitää sellaisenaan soveltuvana myös kirkkoneuvoston lausunnoksi tuomiokapitulille. Samalla, kun kirkkoneuvosto hyväksyy lausunnon tuomiokapitulille, voidaan päättää myös muista viran täyttöön kuuluvista seikoista. Koska kappalaisen viran vaalin suorittaa kirkkovaltuusto, on sen edustus tärkeä ottaa huomioon myös haastattelutyöryhmää nimettäessä. Haastattelutyöryhmällä tulee olla valtuudet tarvittaessa tehdä päätös soveltuvuustestin käyttämisestä valintaprosessissa. Haastattelutyöryhmä on aiemmissa Jyväskylän seurakunnan aluekappalaisten valinnoissa järjestänyt seurakuntalaisille ja samalla myös kirkkovaltuustolle ja alueneuvostolle avoimen tilaisuuden, jossa hakijat ovat esittäytyneet. Näin on syytä menetellä nytkin. Tällöin aluekappalaisen vaalista voidaan myönteisellä tavalla tehdä kiinnostava ja julkisuutta saava tapahtuma niin Korpilahden alueseurakunnassa kuin koko seurakunnassamme. Varsinainen haastattelu suoritetaan erikseen. Koeajan käyttö myös kappalaisen viran täytössä on tullut mahdolliseksi lukien ja aiemmin Säynätsalon ja Kuokkalan aluekappalaisen valinnoissa päädyttiin koeajan käyttöön, kuten lähes poikkeuksetta on menetelty myös muissa virkavalinnoissa. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää antaa Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille lausuntonaan, että Korpilahden aluekappalaisen virka (Jyväskylän seurakunnan II kappalaisen virka) tulee julistaa haettavaksi ja että viran täytössä toivotaan noudatettavan 6 kk:n koeaikaa ja että virkaan valitulta on edellytettävä rikosrekisterilain 6 2. momentin mukainen rikosrekisteriote; sekä päättää lisäksi antaa tuomiokapitulille edellä olevassa esittelyssä mainitun, alueneuvoston ehdotuksen mukaisen lausunnon Korpilahden aluekappalaisen viran erityisistä tarpeista; 2) päättää, että viran virkapaikka on Korpilahden seurakuntakoti ja viran palkkaus on vaativuusryhmän 603 mukainen, ja järjestelmän mukainen peruspalkka 3.589,79 /kk, vaativuuslisä 55,62 /kk; 3) nimeää haastattelutyöryhmän kokoonpanon seuraavasti: kirkkoherra (pj.), hallintojohtaja, kirkkovaltuuston edustaja, kirkkoneuvoston edustaja, ja pyytää Korpilahden alueneuvostoa nimeämään haastattelutyöryhmään kaksi edustajaa; Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkovaltuuston edustajaksi haastattelutyöryhmään nimettiin Minna Mustonen ja kirkkoneuvoston edustajaksi Anu Alenius-Taipalus. 59 Virkasuhteen päättyminen eroilmoituksen perusteella (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Arja Wirzenius on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Yhteiseen seurakuntapalveluun sijoittuvasta toimistosihteerin virasta (vakanssi nro 203) alkaen. Kirkkoneuvosto päätti , että avoimeksi tulevia virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä ei täytetä vakinaisesti ennen kuin kirkkoneuvosto on käsitellyt maaliskuussa 2017 työryhmän henkilöstösuunnittelua koskevan ehdotuksen. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 60 Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Diakoniatyöntekijä (---) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Yhteiseen seurakuntapalveluun sijoittuvasta diakoniatyöntekijän virasta (vakanssi nro 79) alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkoneuvosto päätti , että avoimeksi tulevia virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä ei täytetä vakinaisesti ennen kuin kirkkoneuvosto on käsitellyt maaliskuussa 2017 työryhmän henkilöstösuunnittelua koskevan ehdotuksen. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 61 Toiminnalliset painopisteet toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelussa (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Jyväskylän seurakunnan toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana marraskuussa 2017 kirkkovaltuustossa hyväksytty strategia vuoteen 2025 Rohkeasti hengellinen, reilusti välittävä. Strategiaan nojautuen laaditaan kolmeksi vuodeksi toiminta- ja taloussuunnitelma, joka puolestaan liittyy seuraavan vuoden talousarvioon. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää seuraavan vuoden (2018) osalta yksityiskohtaisen tavoiteasettelun sekä lisäksi kahdelle seuraavalle vuodelle ( ) yleiset tavoitteet sekä myös yksittäiset isot hankkeet. Toiminta- ja taloussuunnittelun valmistelua koskevat linjaukset (painopisteet ja talouden yksikkökohtaiset raamit) on tarkoitus hyväksyä kirkkoneuvoston kokouksessa Yleensä tämä ns. raamikokous on voitu pitää hieman aiemmin huhtikuussa, jolloin kirkkoneuvoston linjaukset toiminnan painopisteistä on ehditty ottamaan huomioon yksiköiden valmisteluissa. Riittävän ajoissa annetun kirkkoneuvoston evästyksen turvaamiseksi lieneekin paikallaan määritellä toiminnalliset painopisteet jo kirkkoneuvoston maaliskuun kokouksessa. Mikäli tarvetta ilmenee, näitä alustavasti valittuja painopisteitä on mahdollista tarkentaa huhtikuun lopun kokouksessa. Painopisteiden tulee siis perustua strategiaan, jossa seurakuntamme tehtäväksi määritellään: Rohkaisemme uskomaan Jumalaan ja elämään kirkon yhteydessä. Huolehdimme lähimmäisistämme ja luomakunnasta. Tavoitteemme on: Evankeliumi tavoittaa kaikki. Toiminnassamme välittyvät ilo ja toivo. Jyväskylän seurakunnan arvot ovat puolestaan: Raamatun ilmoitus Jumalasta, ihminen Jumalan kuvana ja luomakunnan pyhyys. Strategiassa on lisäksi määritelty kahdeksan suuntaviivaa, jotka ovat: Vaikutamme kristittyinä arjessa Kannamme yhdessä vastuuta seurakunnasta ja sen jumalanpalveluksesta Kuljemme vierellä erilaisissa elämäntilanteissa Toimimme yhteistyöverkostoissa arvojemme mukaisesti Autamme tukea tarvitsevia Viemme hyvää sanomaa lähelle ja kauas Tarjoamme mahdollisuuksia kristillisen uskon tuntemuksen syventämiseen Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Annamme lapsille ja nuorille eväitä turvalliseen kasvuun Aiemmilta vuosilta tuttu vaihtoehto on määritellä kirkkoneuvoston johdolla joitakin strategiasta nousevia ja ajankohtaiset haasteet huomioon ottavia painopisteitä toiminta- ja taloussuunnittelukaudelle. Näiden painopisteiden tulisi olla pääosin sellaisia, joihin on luontevaa useimpien yksiköiden liittyä. Toisaalta jokin tärkeä yksittäisen sektorin toimintokin tai tavoite on mahdollista asettaa painopisteeksi. Aiempaan tapaan on aihetta jättää kullekin yksikölle myös riittävästi vapautta määritellä omia tavoitteita strategian nojalla ja oman vastuualueen tilanne mielessä pitäen. Alueneuvosto tai johtokunta voi puolestaan evästää yksittäisiä työaloja yksikön yhteisillä painopisteillä/tavoitteilla. Kirkkovaltuuston ja muiden johtavien luottamushenkilöiden sekä johtavien viranhaltijoiden yhteisessä seminaarissa keskusteltiin kirkkoherran ja hallintojohtajan alustusten jälkeen, uutta strategiaa lähtökohtana pitäen, tulevien vuosien asettamista haasteista toiminnalle ja toimintakulttuurille. Tähänastisten keskustelujen ja johtoryhmän käsittelyn nojalla on nostettavissa ehdolle painopisteiksi vuodelle 2018 seuraavat strategian suuntaviivat (aluekappalaiset käsittelevät asiaa ja siinä yhteydessä mahdollisesti esiin nousevat tarkennukset ehdotuksiin voidaan ottaa huomioon kirkkoneuvoston käsitellessä asiaa): Annamme eväitä lapsille ja nuorille turvalliseen kasvuun o Kasvatuksen työalojen organisointia tarkastellaan 2017, luontevaa olisi jatkoksi asettaa yhteisiä painopisteitä/tavoitteita o Tämän painopisteen sisällä tulisi kehittää lasten ja nuorten sekä perheiden toiminnan kokonaisuutta Kannamme yhdessä vastuuta seurakunnasta ja sen jumalanpalveluksesta o 2018 on seurakuntavaalien vuosi ja on tämänkin vuoksi tärkeää vahvistaa seurakuntalaisuutta o myös luottamushenkilöiden roolia ja organisaatiota on aihetta tarkastella ja kehittää? o seurakuntalaisten yhteistä vastuuta jumalanpalvelusten toteuttamisesta tulee laajentaa nykyisestä Viestintä laajasti ymmärrettynä, ei vain viestintäyksikköä koskien o ulkoinen ja sisäisen viestintä sekä muu keskinäinen kommunikointimme o vastuunkantajien viestintäosaaminen o sähköinen viestintä (ja palvelut) ja siihen liittyvät osaaminen, asenteet, kalusto jne. Erityisenä tapahtumana kaikkien yksiköiden tulee ottaa huomioon 2019 toukokuussa järjestettävä valtakunnallinen tapahtuma Kirkkopäivät Jyväskylässä Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Esitys Päätös Kirkkoneuvosto nimeää edellä mainitut 3 aihetta yhteisiksi painopisteiksi vuoden 2018 toimintasuunnitteluun ja pyytää lisäksi eri yksiköitä ottamaan huomioon Kirkkopäivien järjestämisen Jyväskylässä Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 62 Jyväskylän seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2016 (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkojärjestyksen 15 luku: Seurakunnan ja seurakuntayhtymän talous 5 Talousarviovuodelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja toimenpiteistä talouden tasapainottamiseksi. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Konsernitase liitteineen on laadittava ja sisällytettävä tilinpäätökseen, jos seurakunnalla, seurakuntayhtymällä tai kirkolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta jossakin kirjanpitovelvollisessa. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnasta, tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto ja taloudesta vastaava viranhaltija. Allekirjoitettu tilinpäätös on annettava viipymättä tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastuksen jälkeen se saatetaan kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Kirkkovaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen viimeistään tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. 6 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista toimintaan ja talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toimintakertomuksessa selostetaan oleelliset asiat konsernin toiminnasta ja taloudesta sekä niiden kehityksestä tilikauden aikana. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Toimintakertomuksessa on myös annettava luettelo tehdyistä aloitteista ja toimenpiteistä niiden johdosta. Taloussäännön 23 :n mukaan tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä kirkkojärjestyksen sekä kirjanpitolain ja -asetuksen säännösten, kirkkohallituksen ja kirkkoneuvoston antamien ohjeiden sekä taloussäännön määräysten mukaisesti. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen kirkkoneuvosto ja taloudesta vastaavina viranhaltijoina hallintojohtaja ja talouspäällikkö. Tilinpäätös sisältää tasekirjan ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, tilinpäätöslaskelmat, tilinpäätöksen liitetiedot, allekirjoitukset ja merkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Tasekirja arkistoidaan sidottuna. Allekirjoitettu tilinpäätös on annettava viipymättä tilintarkastajille. Tilintarkastuskertomus on laadittava toukokuun loppuun mennessä. Kirkkoneuvoston on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä siihen mahdollisesti liittyvät vastineet kirkkovaltuuston käsiteltäviksi. Kirkkovaltuuston on päätettävä tilipäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta kesäkuun loppuun mennessä. Jyväskylän seurakunnan tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta ovat liitteenä (liite). Esitys Kirkkoneuvosto 1) käsittelee Jyväskylän seurakunnan tilinpäätöksen vuodelta 2016; 2) esittää kirkkovaltuustolle, että tilikauden ylijäämä, ,38, kirjataan taseeseen tilikauden yli-/alijäämätilille vahvistamaan seurakunnan omaa pääomaa; 3) allekirjoittaa tilinpäätöksen ja päättää luovuttaa sen tilintarkastajille ja edelleen kirkkovaltuustolle, joka päättää sen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kokous keskeytettiin klo väliseksi ajaksi. 63 Henkilöstökertomus 2016 (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti seurakunnassa on laadittu henkilöstökertomus, joka koskee vuotta 2016 (liite). Henkilöstökertomukseen on koottu henkilöstöä kuvaavia tietoja henkilöstön määrästä, rakenteesta ja sairauspoissaoloista sekä investoinneista henkilöstöön ja työhyvinvointiin. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Henkilöstöä kuvaavia muutamia keskeisiä tunnuslukuja 2016 ja vertailuluvut (2015): - Seurakunnan vakituisten virkojen ja työsuhteiden määrä oli 269,5 (274) palvelussuhteessa olevien henkilöiden lukumäärä oli 300 (301) henkilöä. - Tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 255 (255) htv - Sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 22 (19) kalenteripäivää. Poissaolojen kokonaismäärä oli 4987(4389) kalenteripäivää. - Henkilöstöstä naisten osuus seurakunnan työntekijöistä oli 71 % (70,55 %) - Henkilöstön keski-ikä oli 48,2 (47,9) vuotta - Seurakunnan henkilöstökulujen määrä oli ( ). Esitys Päätös Kirkkoneuvosto käsittelee henkilöstökertomuksen vuodelta 2016 liitettäväksi kirkkovaltuustolle esitettävään tilinpäätökseen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 64 Työnantajan edustajien nimeäminen yhteistyötoimikuntaan (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Työsuojelun yhteistoimintaan sekä muuhun työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan seurakunnissa sovelletaan yleissopimusta yhteistoiminnasta seurakunnassa. Seurakunnassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää on perustettava yhteistyötoimikunta (Kirkon yhteistoimintasopimus 12 1 mom.). Toimikunnan jäsenmäärästä sovitaan paikallisesti. Toimikunnassa on enintään 12 jäsentä. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa työnantajaa Yhteistoimintasopimuksen momentin mukaan yhteistyötoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät. Työnantajan edustajana toimii työsuojelupäällikkö. Jos yhteistyötoimikunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, työnantajan edustajana toimii lisäksi kirkkoherra ja tarpeen mukaan kirkkoneuvoston määräämä muu esimiesasemassa oleva henkilö. Työntekijöiden edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Yhteistyötoimikunnassa on sovittu työnantajan edustajien ja henkilöstön edustajien kesken, että yhteistyötoimikunnan jäsenten lukumäärä on 12. Näistä jäsenistä 8 on henkilöstön edustajia ja 4 työnantajan edustajia. Yleissopimuksen mukaisesti työsuojelupäällikkö ja kirkkoherra toimivat yhteistyötoimikunnan jäseninä. Kirkkoneuvoston tulee tämän lisäksi määrätä toimikuntaan työnantajan edustajaksi kaksi jäsentä. Työnantajan edustajien valinnassa on tarpeen huomioida edustajan työsuojeluasioiden harrastuneisuus. Työnantajan edustajia yhteistyötoimikunnassa ovat kirkkoherran ja työsuojelupäällikkö Antti Pekurin lisäksi tällä hetkellä aluekappalainen Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Mauri Tervonen, joka on pyytänyt eroa yhteistyötoimikunnasta alkaen sekä yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Jukka Helin (virkavapaalla alkaen). Yhteistyötoimikunnan toimikausi päättyy Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää, että työsuojelupäällikön ja kirkkoherran lisäksi työnantajan edustajiksi yhteistyötoimikuntaan valitaan vuoden 2017 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi vs. aluekappalainen Päivi Kärkkäinen ja hallintojohtaja Anu Lajunen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 65 Oikaisuvaatimus kirkkoneuvoston päätöksestä , 41 (Ei julkinen) (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) 66 Edustajan nimeäminen Kirkkopalvelut ry:n kokoukseen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkopalvelut ry:n kokous pidetään Kirkkopäivien yhteydessä Turussa perjantaina Jäsenseurakunnalla on oikeus lähettää yksi kokousedustaja. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto nimeää yhden edustajan kokoukseen. Seurakunnan edustajaksi Kirkkopalvelut ry:n kokoukseen nimettiin Mauri Sompa. 67 Huhtasuon seurakuntakeskuksen toiminnan siirtäminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkoneuvoston kokouksessa Kirkkoneuvostoa informoitiin Huhtasuon seurakuntakeskuksen tilanteesta seuraavasti: Huhtasuon seurakuntakeskuksessa on tehty kuntoselvitys, jossa on ilmennyt merkittäviä sisäilman laatua heikentäviä ongelmia. Kartoituksen perusteella seurakuntakeskus on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Pahimpien ongelmien todettiin olevan kiinteistön siinä rakennuksessa, jossa myös kirkkosali sijaitsee. Kiinteistön epäkohdista aiheutuvia riskejä tilojen käyttäjille, niin työntekijöille kuin seurakuntalaisille, arvioidaan yhdessä seurakunnan, työterveyshuollon ja kaupungin ympäristöterveyshuollon edustajien kesken. Tarvittavilta osin on tarkoitus siirtyä välittömästi väistötiloihin. Lähistöllä sijaitseva Huhtakeskus soveltuu joidenkin toimintojen paikaksi. Osa toiminnoista voi toistaiseksi jatkaa seurakuntakeskuksen tiloissa, esimerkiksi liikuntasalin käytön välittömiin rajoituksiin ei ilmeisesti ole tarvetta. Tiloissa suoritetaan myös muun muassa ilmanvaihdon tehostamiseen Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA liittyviä toimenpiteitä, joilla ilman laatua pyritään parantamaan välittömästi. Kevään aikana selvitetään tarkemmin peruskorjaustarpeen laajuus ja mahdollisuudet korvaavien tilojen löytämiseen. Sisäilmatyöryhmä kokoontui käsittelemään Huhtasuon kirkon tilannetta. Sisäilmatyöryhmä arvioi tilannetta työterveyslääkäriä ja kaupungin ympäristöterveystarkastajaa kuullen ja päätti kiirehtiä tilojen sulkemista. Työryhmä oli pyytänyt ja sillä oli käytettävissään kuntoselvitysten lisäksi työterveyslääkärin laatima terveydellisen merkityksen arvio. Työryhmä totesi, että kuntoselvityksessä on todettu merkittäviä rakenne- ja kosteusvaurioita, joista voi olla terveydellistä haittaa tilojen käyttäjille. Kuntokartoituksen tulosten selvittyä kiinteistössä on tehty joitakin korjaavia toimenpiteitä, muun muassa ilmanvaihdon säätöjä, mutta niiden ei kuitenkaan katsota pienentävän riittävästi rakennuksen ongelmista aiheutuvia riskejä. Terveydellisen merkityksen arvio tuki tätä näkemystä. Sisäilmatyöryhmän näkemyksen nojalla kirkkoherra, hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö linjasivat, että kaikki toiminnot nykyisissä tiloissa lopetetaan maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi päätettiin, että asia viedään kirkkoneuvoston käsiteltäväksi Toimintaa varten ryhdyttiin järjestämään välittömästi väistötiloja. Todettiin myös, että liikuntasalivuoroille seurakunnalla ei ole mahdollisuutta osoittaa korvaavia tiloja. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä tehdyn linjauksen, että kaikki toiminnot Huhtasuon seurakuntakeskuksessa lopetetaan mennessä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkoneuvosto kävi keskustelua mahdollisista korvaavista tiloista. Merkittiin, että Pauli Hintikka poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Metsästysvuokrasopimus, Jokela, kirkkoherranvirkatalo, Kaakkovuoren palsta (Valmistelija Maritta Lukkarinen p ) (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Hirvieläinkanta on kasvanut viime vuosina, joka on aiheuttanut laajoja vahinkoja taimikoissa ja marjatiloilla. Tuhoja voidaan vähentää tehokkaimmin metsästämällä, jolloin kanta pysyy kohtuullisella tasolla. Hirvieläimet liikkuvat laajoilla alueilla ja kannan hoito on tehokkainta laajoilla yhtenäisillä alueilla. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kiinteistön Jokela, kirkkoherranvirkatalo 37 ha Kaakkovuoren palsta on metsästysseura Jahti-Iikat ry:lle vuokrattujen maiden ympäröimä. Kaakkovuoren alueella on runsaasti hirvieläimiä, jotka aiheuttavat vahinkoa paitsi taimistoille myös naapuritiloilla toimiville maaja marjatiloille. Seurakunnan omistama maa-alue on ollut vuokrattuna samaiselle metsästysseuralle ajoalueeksi. Määräaikainen vuokrasopimus on päättynyt Jahti-Iikat ry pyytää metsästysvuokrasopimuksen uudistamista perusteena, että jos seurakunnan omistama maa ei kuuluisi enää metsästysalueeseen, muodostuisi rauhoitetusta alueesta pian hirvi- ja muiden haittaeläinten tyyssija. Maa-alueen liittäminen Jahti-Iikkojen metsästysalueeseen yhtenäistäisi aluetta ja mahdollisesti vaikuttaa myönteisesti myös kaatolupamääriin. Metsästysvuokrasopimuksen keskeiset ehdot: 1. alueelle ei myönnetä aseen käyttö- eikä riistanruokintaoikeutta 2. vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irti pitoon vuokraalueella metsästyslain mukaisesti 3. vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole 4. haavoitetut isokokoiset alueelle kaatuneet hirvieläimet voidaan noutaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maa- ja metsätaloudelle vahinkoja aiheuttamatta 5. metsästysoikeus luovutetaan 0,75 /ha vuosivuokralla, sopimusaika 5 v 6. metsästysoikeutta ei saa siirtää eikä vuokrata kolmannelle osapuolelle Kirkkoneuvoston ohjesääntö 3 luvun 10:2 : Kirkkoneuvosto päättää lisäksi seuraavista kirkkovaltuustolle muutoin kuuluvista asioista, jollei päätösvaltaa ole ohje- tai johtosäännöllä annettu seurakunnan muulle viranomaiselle: ) kiinteää omaisuutta koskevasta vuokrasopimuksesta, jos sitä ei ole alistettava, sekä muusta vuokra- ja käyttösopimuksesta; Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää vuokrata vuokrasopimuksessa tarkemmin määriteltävillä ehdoilla hirvieläinten metsästystä koskevan metsästysoikeuden kiinteistön (Jokela, kirkkoherranvirkatalo) Kaakkovuoren 37 ha palstan Jahti-Iikat ry:lle hirvieläinten ajoalueeksi ajalle ; 2) valtuuttaa kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarisen allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Emäntäpalvelun sisäiset veloitushinnat alkaen (Valmistelija Maritta Lukkarinen p ) (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kiinteistöpalvelut tulosyksikköön v alusta liitetty emäntäpalvelut hoitavat pääemännän johdolla seurakunnan omaan toimintaan liittyviä tarjoilujen tarvikehankintoja, ruoan valmistamista, tarvikkeiden ja tuotteiden jakelua toimipisteisiin sekä tarvittaessa tarjoilee. Emäntäpalvelut vastaavat seurakunnan eri toimipisteiden keittiötilojen valvonnasta ja huollosta sekä viranomaisten edellyttämästä omavalvonnasta. Kukin tilaava yksikkö maksaa emäntäpalvelulle sisäisiin veloitushintoihin perustuvaa kustannusvastaavaa korvausta tilaamistaan palveluista. Emäntäpalvelun toimintakate ilman vyörytystuloja on ollut ,13, ,95 ja ,49. Hinnasto on pysynyt pitkään ennallaan ja ollut voimassa alkaen. Vuodesta 2015 alkaen on ollut mahdollisuus emäntäpalvelun välityksellä tilata kahvitus- ja leivontatarvikkeita Kespro-tukun myyntierien mukaisina toimituksina. Nyt hinnaston hintoihin on tehty tukkuhintojen kehitystä noudatteleva hinnoittelu. Osa tuotteista on listalla uusia. Joidenkin tuoteryhmien hinnat ovat nousseet ja osan laskeneet, johon on vaikuttanut myös tarjolla olevien kauppamerkkien osittainen uusiutuminen. Reilun kaupan tuotteiden hinnoittelu on selvästi noussut vuodesta 2014, kun taas esim. eireilun kaupan kahvi- ja teetuotteiden hinnat hivenen laskeneet. Seurakunnalle on myönnetty kirkon ympäristödiplomi, jonka huomioiminen myös elintarvikeostoissa on suotavaa mm. suosimalla hintaerosta huolimatta reilun kaupan tuotteita. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto hyväksyy emäntäpalvelun sisäiset veloitushinnat oheisen liitteen mukaisesti otettavaksi käyttöön alkaen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 70 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirja on nähtävillä KL:n 10 luvun 6 :n mukaan kirkkoneuvosto suorittaa kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonnan. 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 KiOy Reimarin osakkeiden hankinta osana toimitilaratkaisuksi hallintoa, yhteisiä työmuotoja ja Keskustan alueseurakuntaa varten Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Hermanni Riikosen eroanomus luottamustehtävistä, Huhtasuon alueneuvoston jäsenen, Perheasiain neuvottelukeskuksen yhteisjohtokunnan jäsenen ja seurakuntavaalien vaalilautakunnan varajäsenen valitseminen. 6 Eija Toiviaisen luottamustoimien lakkaaminen ja Säynätsalon alueneuvoston jäsenen valitseminen 7 Vuoden 2017 talousarvion muuttaminen 8 Aloitteet 9 Ilmoitusasiat 10 Valitusosoitus Esitys Päätös Kirkkoneuvosto toteaa, että kirkkovaltuuston päätökset ovat laillisia lukuun ottamatta 5 :n kohtaa 2) koskien Huhtasuon alueneuvoston jäsenen ja seurakuntavaalien vaalilautakunnan varajäsenen valitsemista, jossa eivät Kirkkolain 23 luvun 2.1 mukaiset edellytykset täyty, joten valinnat täytyy näiltä osin käsitellä uudelleen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 71 Kirkkohallituksen yleiskirjeet (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Yleiskirjeet ovat nähtävillä kokouksessa ja haettavissa Internet-osoitteesta Yleiskirje 4/2017: Lausunto maahanmuuttajan kasteesta Yleiskirje 5/2017: Kansallinen veteraanipäivä Yleiskirje 6/2017: Varautuminen Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetukseen Esitys Päätös Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi yleiskirjeet. Merkittiin tiedoksi. 72 Ilmoitusasiat Päätös Ilmoitusasioita ei käsitelty. 73 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Allekirjoitukset ARTO VIITALA Arto Viitala puheenjohtaja MARKKU LAITINEN Markku Laitinen pöytäkirjanpitäjä Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Hallintopalveluissa ERKKI PUHALAINEN ANU ALENIUS-TAIPALUS Allekirjoitukset Erkki Puhalainen Anu Alenius-Taipalus Pöytäkirja yleisesti Kirkkoherranvirastossa nähtävillä viraston aukioloaikana Nähtäville asettamisesta Kirkkoherranviraston ilmoitettu ilmoitustaululla Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Tarkastajien nimikirjaimet EP AA-T

21 Jyväskylän seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 53-64, 66, Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon1. Pöytäkirjan pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Piippukatu 11, Jyväskylä Postiosoite: PL 103, Jyväskylä Sähköposti: jyvaskylan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat) Liitetään pöytäkirjaan

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Kalarannanpuisto Rantakatu, Vaasa Postiosoite: PL 204, Vaasa Telekopio: Sähköposti: Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: 65 Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa (548/2007) tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa 250 euroa, markkinaoikeudessa 2000 euroa, 4000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 1 milj. euroa) tai 6000 euroa (jos hankinnan arvo on vähintään 10 milj. euroa). Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa., jollei lain 5, 7 tai 9 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan

23 1 Liite asiaan nro: 57 Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Työryhmän raportti

24 2 Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , 155 perustaa työryhmän päivittämään henkilöstösuunnitelmia. Työryhmän ensisijaiseksi tehtäväksi annettiin tehdä helmikuun loppuun 2017 mennessä ehdotus kriteereistä alueseurakuntien väliselle resurssien jaolle sekä ehdotus vuotta 2017 koskevista henkilöstörakennetta koskevista muutoksista. Toiseksi työryhmän tulee raportoida kirkkoneuvostolle laajemman henkilöstö-suunnittelun teemoista ja ehdotus tämän laajemman henkilöstö-suunnittelun jatkoprosessista tavoitteineen ja aikatauluineen. Työryhmän jäseniksi kirkkoneuvosto nimesi kirkkoherra Arto Viitalan (pj.), hallintojohtaja Anu Lajusen, aluekappalainen Eivor Pitkäsen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekurin ja yhteisen seurakuntapalvelun johtajan Jukka Helinin (sihteeri) sekä kirkkoneuvoston luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalaisen, Inkeri Tuunasen ja Arja Ylhävaara-Perendin. Lisäksi yhteistyötoimikuntaa pyydettiin nimeämään yksi työntekijöiden edustaja, joksi toimikunta valitsi toimistosihteeri Arja Wirzeniuksen. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa tammi-helmikuussa Työryhmän tehtävät yksityiskohtaisesti ehdotus kriteereistä alueseurakuntien väliselle resurssien jaolle ehdotus vuotta 2017 koskevista muutoksista päivitetty henkilöstösuunnitelma jäljellä olevista henkilöstösuunnitelman mukaisista vähennyksistä vuoteen 2020 asti raportti teemoista ja prosessista laajempaa henkilöstösuunnitelmaa varten (tähtäyspiste 2025) kuuleminen: ainakin aluekappalaisia ja muita yksiköiden päälliköitä sekä yhteistyötoimikuntaa, toiminnallista johtoryhmää ja tukipalvelupäälliköiden kokousta lapsiasiavaikutusten arviointi toteutettava Taustaa työskentelylle 2009 alkaen kolme isoa henkilöstösuunnitteluprosessia alueseurakuntien välinen henkilöstöresurssien jako kolmen kriteerin nojalla jokainen alueseurakunta sai perusosana neljä virkaa noin 40 lastenohjaajan tehtävää jaettiin alueseurakuntien kiintiöön (laskennallisesti) 0-7 vuotiaiden lasten määrän suhteessa muu olemassa oleva henkilöstöresurssi jaettiin ns. väkimääränosana eli kunkin alueseurakunnan jäsenmäärän ja asukasmäärän keskiarvon perusteella laadittiin henkilöstösuunnitelma (kirkkovaltuusto )

25 3 tavoite vuosille oli 40 henkilötyövuoden vähennys (13 % säästö henkilöstömenoihin) vähennykset varauduttiin toteuttamaan ennen muuta eläköitymisten yhteydessä (asetti reunaehdot henkilöstörakenteen suunnittelulle) vähennysten kohdentamisessa jäi vastuu kullekin yksikölle eläköitymisiä oli tiedossa enemmän kuin vähennystavoite yksiköiden tavoite ei euromääräinen vaan lukumäärää koskeva kirkkoneuvoston johdolla toteutettu toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelma taustalla talouden kiristyminen aikaistettiin joitakin henkilöstösuunnitelma 2011:n vähennyksiä joitakin ylimääräisiä vähennyksiä (mm. papin ja kanttorin virka) myös resurssien vahvistamista (oppilaitostyö) 2012 yhteisen seurakuntapalvelun virkajärjestelyjä (papin viran ylimääräinen vähennys) YSP myös henkilökohtaisten erityisjärjestelyjen yhteydessä saanut eräitä virkoja (lapsi ja perhetyössä 1½ virkaa) kirkkoneuvoston päätöksin projektityöntekijöitä (nuoret aikuiset , Aseman Pysäkki ) KIPA toi haasteita taloushallinnon henkilöstösuunnittelulle henkilöstöpäällikön virka lakkautettiin ylimääräisenä vähennyksenä kausityöntekijöiden määrä, sijaisten määrä, ostopalveluiden määrä ja eräät muut tekijät vaikuttavat myös henkilöstömenojen tai niihin liittyvien menojen kokonaisuuteen, luonnollisesti palkkaratkaisut myös suuresti 2015 lopussa henkilöstömäärä noin 10 % pienempi kuin 2011 (274 vakituista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää) Henkilöstökulujen vuosittainen määrä on tällä hetkellä noin 0,5 miljoonaa euroa pienempi kuin 2010 Henkilökulujen osuus kirkollisverotuloista tällä hetkellä noin 65 %, kun 2010 vastaava luku oli 73 %.

26 4 Henkilöstösuunnitelman päivittämisessä huomioon otettavia seikkoja Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti keskittynyt työnsä ensimmäisessä vaiheessa alueseurakuntien välisen henkilöstöresurssin jaon kysymyksiin ja muutamiin vuoden 2017 henkilöstöratkaisuihin. Työryhmä on kuitenkin käynyt alustavaa keskustelua laajemmista teemoista. Työryhmässä on mm. tutustuttu niihin teemoihin, jotka ovat ehtineet olla esillä kasvatuksen sektorilla (varhaiskasvatus ja nuorisotyö) meneillään olevassa selvitystyössä. Ko. prosessissa kartoitetaan mahdollisuuksia uudistaa kasvatuksen työalojen organisointia ja johtamista (kirkkoneuvoston edellyttämä selvitys siihen liittyen, että kasvatuksen sektorin kaksi työalasihteerin virkaa yhteisessä seurakuntapalvelussa on täytetty määräaikaisesti). Kysymyksenä kasvatuksen sektorilla on mm. tiimien muodostaminen ja lähiesimiesjärjestelmä. Tulisiko varhaiskasvatus ja nuorisotyö liittää yhdeksi tiimiksi? Tulisiko tiimit tehdä alueseurakunnittain tai yhteistoiminta-alueittain vai tulisiko harkita jopa kokoseurakunnallista kasvatustyön johtamista? Henkilöstörakennetta, johtamisjärjestelmiä ja seurakunnan muuta organisaatiota tulee tietenkin kehittää Jyväskylän seurakunnan uuden toimintastrategia 2025 pohjalta, siihen sisältyvästä perustehtävästä, tavoitteesta, suuntaviivoista ja arvoista käsin. Etenkin pitemmän aikavälin suunnittelussa tulee tietoisesti pyrkiä kartoittamaan vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että hyviksi havaituista toimintamalleista tulisi luopua, mutta tietty olemassa olevien rakenteiden kyseenalaistaminen auttaa valmistautumaan niihin muutoshaasteisiin, joita yhteiskunnassa ja kirkossa on vastassa tulevina vuosina. Jyväskylässä vallitseva yhden seurakunnan hallintomalli antaa seurakuntayhtymiin verrattuna huomattavaa joustavuutta uudistaa organisaatiota. Mm. seuraavia teemoja on työryhmässä lisäksi ollut esillä ja näihin aiheisiin on jatkotyöskentelyssä paneuduttava lähemmin Yhteistoiminta-alueiden yhteistyön mahdollisuudet (Huhtasuo-Vaajakoski, Keltinmäki- Korpilahti-Säynätsalo, Keskusta-Kuokkala, Palokka-Tikkakoski) Kokoseurakunnallisen yhteistoiminnan mahdollisuudet (esim. leirit ja retket sekä projektit ja myös muu perustyön tasaaminen) Uuden strategian jatkona toimintakulttuurin kehittäminen Taloussuunnitelman asettamat haasteet selvitettävä Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö Jäsenmäärän kehitys Työajatonta työtä tekevien työntekijöiden mahdollinen työaikakokeilu ja sen vaikutukset henkilöstötarpeisiin esimerkiksi koskien leirityövoimaa ja lähiesimiestyötä Keskusrekisterin perustamishanke (maakunnallinen tai hiippakunnallinen jäsenrekisteri) Myös taloushallinnon rovastikuntasoisen yhteistyön vahvistamista selvitetään

27 5 Keskusrekisteri ja taloushallinnon yhteistyöhön liittyen voisi olla mahdollista myös muun asiantuntija-avun (esim. kiinteistö, hautaustoimi) myynti laajemmalle alueelle Muita alustavia kysymyksiä mikä painoarvo henkilöstömäärillä, mikä kustannuksilla? kausityöntekijät, palkkiotoimiset, ostopalvelut vaihtoehtoina vakiviroille? kokoseurakunnallinen työnjako ja tasaaminen (esim. kirkolliset toimitukset papin ja kanttorien kesken) mahdollistavat resurssien jakamisen muutenkin kuin virkojen sijoittamisena tiettyyn yksikköön etenkin pitemmän aikavälin henkilöstösuunnittelussa (2025) tulee pohtia, millaisia sellaisia rakenteellisia muutoksia ihannetapauksessa haluamme, joita eläköitymiseen perustuva lähinnä yksikkökohtainen suunnittelu ei mahdollista Lähtökohtia tukipalveluiden osalta Kiinteistötyöntekijöiden vähennykset toteutuneet henkilöstösuunnitelman mukaisesti ( ,75, nyt 29,5, tavoitteena 28) Haasteena on, että kiinteistöjen määrä ei ole vähentynyt kiinteistöstrategian mukaisesti ja että toiminnansuunnittelussa ei ole riittävästi kyetty huomioimaan vähentynyttä kiinteistöhenkilökunnan määrää Kiinteistöpäällikön virkaan siirtynyt vastuu leirikeskuspalveluista (2016) Kiinteistöpäällikön sijaiseksi nimetty hautaustoimenpäällikkö (2016) Kiinteistö-, hautaus- ja puistopalveluiden sekä leirikeskuspalveluiden sihteereistä muodostettu tiimi (2016) Hautaus- ja puistopalveluissa vähennykset toteutettu mm. kausityöntekijöitä vähentämällä ja eläköitymisten kautta Hautausmaanhoitaja jäänyt eläkkeelle ja toinen siirtynyt osa-eläkkeelle ja kiinteistötyöhön, ylipuutarhuri siirtynyt osa-aikaeläkkeelle ja yksi työnjohtajista eläköityy v (tarve tehtävänkuvien tarkasteluun) Hautaustoimen päällikön tehtäviin lisätty vastuita: työsuojelupäällikön tehtävä (2015) ja kiinteistöpäällikön sijaisuus (2016) Ympäristöasioiden vastuu tehtävät voitava jatkossakin sisällyttää johonkin tehtävään. Ensisijaisesti ns. asiantuntijatehtävä, johon voi liittää myös vastuutehtäviä.

28 6 Krematorion tekninen erityisasiantuntemus välttämätöntä. Krematoriopalvelun merkitys on lisääntynyt jatkuvasti. Leirikeskuspalveluissa vähennykset toteutettu suunnitelman mukaisesti (1,6 henkilötyövuotta) Haasteena leirikeskusten määrä Emäntäpalveluissa vähennykset toteutettu suunnitelman mukaisesti (0,5 htv) Leirikeskus- ja emäntäpalveluiden henkilöstötarve arvioitava leiritoiminnan selvityksen yhteydessä. Hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut yhdistetty yhdeksi hallintopalveluisen yksiköksi Vähennykset toteutettu: puhelinvaiheenhoitajan, henkilöstöpäällikön, toimistovirkailijan ja palkanlaskijan virka lakkautettu Vuodesta 2009 hallintotehtävistä on vähennetty 6,7 virkaa/tehtävää 17,7 ->11 IT-aluekeskus Yhden henkilötyövuoden vähennys toteuttamatta (toteutetaan suunnitelman mukaan työntekijän eläköityessä). Kokonaisresursseja arvioitaessa on huomioitava koko aluekeskuksen palvelutoiminta. Yleisesti mahdollisten ostopalvelujen käyttämisessä on huomioitava arvonlisävero 24%, joka jää seurakunnan lopulliseksi kustannukseksi. Lähtökohtia toiminnallisten yksiköiden ja kirkkoherranviraston osalta Alueseurakuntien henkilöstömääriä koskevat tunnusluvut Henkilöstön määrä Aluesrk H- suo tilanne K- mäki Keskus ta K- lahti Kuokkal a Palokk a S-salo T-koski V- koski tilanne tavoite

29 7 tilanne n proj n n (+1) 16.5 Jäsenmäärät ja asukasluvut Huom. Kirjuri-järjestelmään siirtyminen pon tarkoittanut sitä, että viime vuosilta ei ole saatu tarkaa alueseurakuntakohtaista jäsenmäärää. Tilanteeseen odotetaan muutosta, toivon mukaan jo maaliskuussa Työryhmän raportin jäsenmäärät alueseurakuntien osalta perustuvat siis vain arvioon, jossa otettu huomioon asukasmäärät kasvu ko. alueella ja kirkosta eroamisen arvioitu vaikutus. Aluesrk Hsuo Kmäki Keskusta Klahti Kuokkala Palokka Ssalo Tkoski Vkoski Jäseniä12/ Asukk12/ Viitearvo12/ ? ? Kirkonjäs.2010 % Viitearvo5/ ? ? Asukk12/ Asuk.kasvu% Arviota - asukasmäärät voimakkaasti kasvaneet alueseurakunnista: Keltinmäki, Säynätsalo, Keskusta ja Huhtasuo yhtenä resurssien jaon kriteerinä olivat 0-7 vuotiaat lapset, ja nämä määrät ovat voineet muuttua paljonkin, mutta tällaista tuoretta lukua ei ole käytettävissä, sillä sitä ei ole suoraan mahdollista saada myöskään kaupungin väestötiedoista alueseurakuntien rajoihin kohdistettuna; - asukasmäärän kasvu-% pääpiirteissään kertonee jäsenmäärän kasvu-%:n, mutta hyvin todennäköisesti niillä alueilla, joissa on paljon nuoria aikuisia, on erottu myös eniten kirkosta (Keskusta, Keltinmäki, Kuokkala). Henkilöstö työntekijäryhmittäin Aluesrk H-suo K- mäki Keskusta K- lahti Kuokkala Palokka S- salo T-koski V- koski Papit Kanttorit Nuor.työnoh Lapsit.ohj

30 8 Lastenohj ? 4 Diak. viranh Aluesiht Muut 1 proj 0.2 ls. Yhteensä Arviota henkilöstöä jaettiin 0-7 -vuotiaiden lasten perusteella siten, että silloinen lastenohjaajamäärä jyvitettiin alueseurakunnille (eniten kiintiötä saivat Keltinmäki, Palokka, Kuokkala, Vaajakoski). Kiintiötä ei tarvinnut käyttää nimenoman lapsityöntekijöihin ja nykyinen lapsityöntekijämäärä kertoo hieman tosien järjestyksen kärjessä: Keskusta, Keltinmäki, Palokka, Vaajakoski - lapsityön resurssi yllättävän iso Keskustassa, yllättävän pieni Kuokkalassa; voisiko vetää johtopäätöksen, että pienten lasten määrä ei välttämättä tarkoituksenmukainen kriteeri resurssien jakoon tai sitten pitäisi lastenohjaajien määrää ohjata kokoseurakunnallisesti - pienten lasten osuus on voinut 6 vuodessa muuttua paljonkin - Korpilahdella seurakuntamestari tekee 20 % osuuden lähetyssihteerinä, joten se huomioitu Muuta tilannekatsausta alueseurakuntien osalta - Huhtasuo o aluekappalainen osa-aikaeläkkeellä ja jää eläkkeelle 8/2017 o kappalaisen virka määräaikaisesti täytetty o nuorisotyönohjaajan virka tulossa avoimeksi o em. liittyen määräaikainen 50 % papin viran sijainen o 2011 suunnitelmassa kanttorin ja yhden papin viran vähennys, joista nyt tehty sikäli toinen puoli että kanttoriresurssi vähentynyt ½ viran verran ja samoin pappiresurssi o näyttäisi kuitenkin, että 2020 tavoite eli 14 työntekijää toteutunut jo (?) o aluesihteeri ja yksi lastenohjaaja jää eläkkeelle ennen vuotta Keltinmäki o henkilöstösuunnitelman tavoite vuodelle 2020 (18.3 työntekijää) näyttäisi jo toteutuneen o kappalainen (Jorma Vilkko) jää eläkkeelle 2017 ja tällöin yksi papin virka vähenee, mutta vähennys voitu aikaistaa, kun srk-pastori on virkavapaalla ja sijaista ei ole otettu

31 9 o 2020 loppuun mennessä eläkkeelle ehkä diakonian viranhaltija, nuorisotyönohjaaja, lapsityönohjaaja ja aluekappalainen o 2014 linjaukset vaikuttivat laskennallisesti siten, että ylimääräisenä vähennyksenä kiintiöön Taulumäen II kanttorin osuus (Petri Tiusanen) jäi pois (taisi olla suunnitelmissa 25 % työpanos) - Keskusta o Aseman Pysäkin projektityöntekijä 2017 loppuu asti o 2020 tavoitteena 20 työntekijää ja tällä hetkellä 22 vakituista virkaa o nuorisotyönohjaajan virka avoin (määräaikaisesti täytetty) o vähennyslistalla vielä lastenohjaaja ja ½ kanttorin virka o mikä on henkilösuunnitelman ½ viran vähennys? - Korpilahti o aluekappalaisen virkan avoin o vuoden 2020 tavoite jo ylitettykin liittyen ilmeisesti etenkin aluesihteerijärjestelyyn ja myös siksi, että 2014 linjaukset vaikuttivat laskennallisesti siten, että ylimääräisenä vähennyksenä kiintiöön Taulumäen II kanttorin osuus (Petri Tiusanen) jäi pois (taisi olla suunnitelmissa 25 % työpanos) o nuorisotyönohjaaja, kanttori, diakonian virka ainoita virkoja eli työalatiimi puuttuu o Keltinmäen lapsityönohjaaja jakaa panostaan noin 20 % Korpilahdelle o ei tiedossa eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä - Kuokkala o 2020 tavoitteesta papin viroista ylimääräinen ½ viran vähennys 2014 (suunnitelma että yhden papin viran työpanos jakautuu Palokan kanssa, mutta toistaiseksi jaettu Huhtasuon kanssa, koska osa-aikaisuuksien sijaisuuksia o em. myötä 2020 tavoitekin ylitetty ½ viran verran o ei tiedossa eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä - Palokka o papista ylimääräinen ½ viran vähennys 2014 o tavoite 2020 sinänsä saavutettu, mutta suunnitelmassa että aikanaan (noin 2020) lapsityönohjaajan virka tulisi yhteiseksi Tikkakosken kanssa eli noin ½ viran vähennys o eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä: lastenohjaaja ja aluesihteeri - Säynätsalo o 2020 tavoite 10.8 jo hieman ylitettykin (aluesihteerijärjestelyn myötä) ja myös lapsityönohjaajajärjestely taisi vaikuttaa 2011 suunnitelmaan ja lisäksi 2014 linjaukset vaikuttivat laskennallisesti siten, että ylimääräisenä vähennyksenä

32 10 kiintiöön Taulumäen II kanttorin osuus (Petri Tiusanen) jäi pois (taisi olla suunnitelmissa 25 % työpanos) o suunnitelmassa mainittu 2019 lastenohjaajan vähennys (siirtona muualle), mikäs tämä onkaan? o ei eläkkeelle jäämisiä 2020 mennessä - Tikkakoski o tavoite työntekijää ja nyt on oppisopimuslastenohjaaja o yksi lastenohjaajan tehtävä jaettu kahden osa-aikaisen kesken (osaaikaeläkejärjestely), lisäksi yksi lastenohjaaja oppisopimuksella (n. 80 %) o suunnitelman mukaan 2020 lapsityönohjaajan eläköityminen ja virka silloin yhteiseksi Palokan kanssa o diakonian viranhaltijan eläkkeelle jääminen 2020 mennessä ja samoin Palokan kanssa yhteinen aluesihteeri - Vaajakoski o 2020 tavoite näyttää toteutuneen o Papin viran vähennys suunnitelmissa 2018, mutta tästä ½ papin virkaa jo tehty sikäli, että 2014 kohdistettiin ½ viran työpanos Huhtasuolle ja samassa yhteydessä ½ viran kanttorin työpanos Huhtasuolle o lapsityönohjaajan virka avoimena (määräaikaisesti täytetty) o eläkkeelle jää 2020 mennessä aluekappalainen, aluesihteeri, lastenohjaaja Tilannekatsaus yhteisten toiminnallisten yksiköiden ja kirkkoherran viraston osalta Yhteinen seurakuntapalvelu o 2011 YSP:ssa oli vielä mukana viestintäyksikkö (6 työntekijää, joista sittemmin 1 tiedottaja vähennetty) o Muita työntekijöitä oli 2011 YSP:ssa 30 + käytännössä vakituinen, mutta virallisesti määräaikainen diakonia-avustaja (tämä eläköitymisen myötä jätetty täyttämättä) o Vähennyksiä tehty diakoniassa 1 o Toimistosihteerin virka vähennetty o Yhteiskunnallisen työn papin virka vähennettiin ylimääräisenä vähennyksenä 2012 o Kammarin isännän virka oli vähennettävien listalla, mutta se jatkuu Keskustassa määräaikaisena Aseman Pysäkin työntekijän virkana o lisäyksenä: oppilaitostyöhön kohdistaa työpanosta ½ viran verran Keskustan diakoniatyöntekijä o lisäyksenä: musiikkikasvatuksen virka erityisjärjestelynä (Tiina Järvinen) o lisäyksenä: varhaiskasvatuksen ohjaajan ½ virka erityisjärjestelynä (pyhäkoulutyö)

33 11 o virkoja YSP:ssa tällä hetkellä: pappeja 5 toimistosihteerejä 2 diakonian yksikössä 5 lähetyksen ja kansainvälisen vastuun yksikössä 3 (+ määräaikainen avustaja) lapsi- ja perhetyön yksikössä 5½ nuorisotyön yksikössä 6 (+ määräaikainen nuorten aikuisten työn virka) muuta: ½ diakonian viran työpanos oppilaitostyössä Keskustan alueseurakunnan työntekijältä Yhteensä 27 virkaa + (määräaikaisia 2) o nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen työalasihteerin virat täytetty määräaikaisesti 2017 loppuun asti o YSP:n johtaja valittu toiseen tehtävään ja on saanut alkaen virkavapautta koeaikaa varten - Taulumäen yksikkö o tällä hetkellä vastuukanttori, virastopappi, kirkkoherra o Taulumäen yksikköön sijoitettu toinen kanttori, jonka työpanos oli suunnattu etenkin Keltinmäkeen, Korpilahdelle ja Säynätsaloon, on sijoitettuna 2017 vuoden loppuun asti Vaajakosken alueseurakuntaan (josta käsin työpanosta myös Huhtasuon) alueseurakuntaan - Viestintä o henkilöstösuunnitelman mukaisesti viestintäpäällikkö + 4 tiedottajaa o henkilöstösuunnitelman vähennykset tehty o tilapäisesti oli assistentti mm. ilmoitusten myyntiä varten (Terhi Takkinen), keväällä 2017 aloittaa siviilipalvelusmies - Kirkkoherranvirasto o tällä hetkellä hallintosihteeri (vt.) + 8 toimistosihteeriä (heistä kolme vs.) + toimistonhoitajan virka o neljä virkaa määräaikaisesti täytettynä, koska vireillä keskusrekisterihanke o henkilöstösuunnitelman tavoitteista jäljellä 0,5 viran vähennys o melko todennäköisesti toteutuu lähitulevaisuudessa (2018) hiippakunnallinen tai maakunnallinen keskusrekisteri, joka vaikuttaa viraston henkilöstöjärjestelyihin - Perheasiain neuvottelukeskus o kuusi virkaa, joihin suunniteltu henkilöstösuunnitelmassa 0,74 viran vähennys o yksi viranhaltija nyt osa-aikainen (70 %), yksi virka määräaikaisesti täytetty 2020 asti

34 12 - Sairaalasielunhoito o tällä hetkellä johtavan sairaalapapin viran lisäksi 2 kokoaikaista sairaalapapin virkaa ja yksi ½ sairaalapapin virka (yhteinen virka Keskustan alueseurakunnan kanssa) o suunnitellut vähennykset tehty Millaiset henkilöstöresurssin jaon periaatteet voisivat tulla kyseeseen? - mahdollisia tarkastelukulmia o alueseurakuntiin ja yhteisiin yksiköihin sijoitettujen virkojen/tehtävien työntekijöiden välinen jako o alueseurakuntien välinen jako o yhteistoiminta-alueiden välinen jako o yhteisten virkojen mahdollisuudet eri yksiköiden välillä o työalojen välinen jako - työryhmässä lähemmin harkittavana olleita kriteerejä o alueen (aluesrk tai yt-alue) asukasluku tai jäsenmäärä tai näiden keskiarvo (ns. viitearvo) o 0-7 vuotiaiden lasten määrä o 0-14 vuotiaiden lasten ja nuorten määrä o alueen ennustetut väestömuutokset lähivuosina o yhteisten työmuotojen antama erityinen tuki alueen toiminnalle (tämä koskee lähinnä Keskustaa, jossa Taulumäen kirkko ja tietty painotus myös yhteisen seurakuntapalvelun toiminnoilla) o kirkkojen/seurakuntakuntakeskusten määrä (eli otetaanko huomioon että osa alueseurakunnista kaksinapaisia kahden toimintakeskuksen varaan rakentuvia) o muita mainittuja kriteerejä ovat esimerkiksi alueen laajuus, erityistarpeet diakoniatyölle, nuorten aikuisten määrä o katsotaanko vain virkamäärää vai myös palkkakustannuksia? o turvataanko ja miten riittävä ja tasapuolinen määrä sektoreittain (esim. työaloittain) ottaen huomioon ko. työalan erityistarpeet (esim. lasten määrä, nuorten määrä, nuorten aikuisten/opiskelijoiden määrä, maahanmuuttajien määrä, vanhusten määrä, työttömien määrä jne. eri alueilla) o turvataanko kuitenkin, että mikään alueseurakunta tai YT-alue ei voi joutua/päästä liian suuren muutoksen kohteeksi Työryhmän näkemykset henkilöstöresurssien jaon toteuttamisesta jatkossa

35 13 Työryhmä on päätynyt esittämään, että nykyistä mallia alueseurakuntien välisen resurssien toteuttamiseksi muutetaan siten, että ensi vaiheessa jaetaan käytössä oleva henkilöstöresurssi yhteistoiminta-alueiden välillä tietyin jäljempänä mainituin kriteerein. Työryhmän näkemyksen mukaan näin saataisiin aikaan tasapuolisempi, mutta myös joustavampi malli henkilöstön sijoittamiselle. Resurssien perusjaon toteuttaminen YT-alueittain ei vielä tarkoittaisi sitä, että luovuttaisiin alueseurakuntamallista tai edes siitä, että kukin kyseisistä työntekijöistä kohdistaa työpanoksestaan nykyiseen tapaan pääosan tiettyyn alueseurakuntaan. Resurssien tarkastelu YT-alueittain ei myöskään suoraan vaikuttaisi esimiesjärjestelyihin. Pelkistetyimmillään YT-alueittain tapahtuva resurssien jako voi merkitä sitä, että sen jatkoksi toteutetaan virkojen ja tehtävien jako alueseurakunnittain. Työryhmän mielestä YT-alueittain tapahtuva henkilöresurssien jako antaisi kuitenkin hyviä mahdollisuuksia jatkossa kehittää erikseen sovittavalla tavalla yhteistyötä alueseurakuntien välillä. Jo tällä hetkellä on käynyt välttämättömäksi toteuttaa useita virkaratkaisuja, joissa yhden viran työpanos kohdistuu useampaan alueseurakuntaan (yhteinen lapsityönohjaaja Keltinmäessä, Korpilahdella ja Säynätsalossa sekä vastaava suunnitelma Tikkakoskelle ja Palokkaan, useita aluesihteereitä jakaa työpanostaan, eräissä papin viroissa ja kanttorin viroissa työpanos kohdistuu kahteen alueseurakuntaan). Yhteistyö voisi siis olla esimerkiksi työpanoksen jakamista toiseen alueseurakuntaan, yhteisen tiimin muodostamista vaikkapa kasvatuksen sektorilla. Tietenkin myös muuta toiminnallista yhteistyötä voidaan kehittää ja sitä toteutuu nykyisinkin, niin joidenkin alueseurakuntien välillä kuin kokoseurakunnallisesti. YT-alueiden yhteistyön syventäminen kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi jo 2014 kirkkoneuvoston hyväksymään suunnitelmaan toiminnan ja talouden kehittämiseksi. Resurssien tarkastelu YTalueiden puitteissa antaisi tällaiselle suunnittelulle hyvän ja tasapuolisen lähtökohdan. Tämän hetken suunnitelmiin on täytynyt sisällyttää mm. Palokan ja Kuokkalan välillä tapahtuva yhden papin viran työpanoksen jako. Luontevampaa olisi pyrkiä ratkaisuun, jossa tällainenkin jako tapahtuisi YT-alueen sisällä. Alueseurakuntien henkilöstön jakautuminen yhteistoiminta-alueiden mukaan Tilastotietoja (osin arvioita) yhteistoiminta-alueilta YT-alue Hsuo Vkoski Kmäki Klahti Ssalo Keskusta Kuokkala Palokka Tkoski tavoite ,5 37, tilanne proj YT_alue Hsuo Kmäki Keskusta Palokka

36 14 Vkoski Klahti Ssalo Kuokkala Tkoski Jäseniä12/ Kirkon jäseniä % %? 73%? 66%? 75%? Asukk 12/ Jäseniä? 20938? 25705? 31271? 17456? Viiteluku (jäs/as) Arviointia - Em. jäsenprosentit ja niihin perustuva jäsenmäärä ovat arviota, joka kuitenkin täsmää erittäin hyvin todelliseen jäsenmääräämme (tiedossa oli 2010 jäsenprosentti ja siitä arvioitiin noin prosenttiyksikön pudotus jäsenmäärään suhteessa asukaslukuun vuosittain). - Paljonko on jäsenmäärän/asukasluvun viitearvon mukainen määrä työntekijää kohden YT-alueilla vuoden 2020 työntekijämäärän mukaan? o Huhtasuo, Vaajakoski 834 o Keltinmäki, Korpilahti, Säynätsalo 830 o Keskusta, Kuokkala 1077 o Palokka, Tikkakoski Jo nykyisin on laskennallisesti Keskusta huomattavasti vähemmän resurssoitu asukas- /jäsenmäärää kohden ja se näkyy YT-aluekohtaisesti vertailussakin. Keskusta on tietyllä tavalla erityisalue, koska toisaalta yhteisistä toiminnoista kohdistuu keskusta-alueelle monenlaista ja keskusta-alueella toisaalta on paljon yhteisiä erityistapahtumia ja -haasteita eli työvoima onkin tarpeen. - Keskusta on kooltaan ja luonteeltaan niin muista poikkeava, ei taida yksittäiset kriteerit auttaa, vaan viime kädessä on tehtävä jokin kokonaisharkintaan perustuva valinta. - Jo aiemmin, kun jokaisella alueseurakunnalla on perusosa 4 työntekijää, tapahtui merkittävä resurssointi pienten alueseurakuntien eduksi. - Selkein johtopäätös näyttäisi nyt olevan, että Palokka + Tikkakoski on melko hyvin resurssoitu muihin nähden. Jako ammattialoittain YT-alueilla tällä hetkellä YT-alue Hsuo Vkoski Kmäki Klahti Ssalo Keskusta Kuokkala Papit Palokka Tkoski

37 15 Kanttorit Nuor.työnoh Lapsit.ohj Lastenohj Diak. viranh Aluesiht Muut 0.2 ls 1 proj Yhteensä Työryhmän ehdottamat kriteerit YT-alueittain tapahtuvalle henkilöstöresurssien jaolle 1. Seuraavat yhteistoiminta-alueet muodostavat henkilöstöresurssin jaon pohjan a. Huhtasuon ja Vaajakosken alueseurakunnat b. Keltinmäen, Korpilahden ja Säynätsalon alueseurakunnat c. Keskustan ja Kuokkalan alueseurakunnat d. Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat 2. Nykyinen kasvatuksen tehtävien määrä 65 jaetaan yhteistoiminta-alueille laskennallisen osuuden mukaan. Laskennallisen osuuden perusteena on osuus kaupungin kaikkien vuotiaiden määrästä. 3. Henkilöstösuunnitelman tavoitteen mukainen alueseurakuntien muu kuin kasvatuksen työntekijäresurssi ( 66,4 kokonaismäärästa 131,4) jaetaan väestömäärään perustuvan viiteluvun mukaisessa suhteessa. Työryhmän ehdottamien kriteerien mukainen laskelma työntekijämääristä - Viitearvo eli keskiarvo alueseurakunnan jäsenmäärästä ja ko. alueella asuvasta kaupungin asukasmäärästä perustuu siis joiltain osin noin arvioon (kaupungin tilastoissa olevat alueet eivät ole aivan yhtenevästi sovellettavissa seurakunnan yt-alueisiin ja lisäksi yt-alueiden jäsenmäärät on toistaiseksi jouduttu arvioimaan muutaman vuoden takaisten lukujnen perusteella). - Tässä käytetty kaupungin väestölukuja 2015 lopun tilanteen mukaan; jatkovalmistelussa voidaan hyödyntää tuoreita kaupungin lukuja ja tarkentaa taulukkoa myös jäsenlukujen osalta, kun Kirjuri-jäsenrekisteristä aletaan saada aluekohtaisia tilastoja YT-alue Hsuo-Vki Kmäki, Klahti, Viiteluku (as/jäs) (% osuus) Ssalo Kesk- Kuokk. Palokka-Tki (22 %) (26,4%) (34 %) (17,6%)

38 v. % -osuus kaikista 0-14 v:sta (huom! kaupungin tilastoissa vain yht 99,2 %-yksikköä 0-14 v. määrään perustuva laskenn. osuus kasvatuksen työntekijöistä (tehtäviä yht 65, tässä kertyy 64,5) Viitelukuun perustuva osuus muista kuin kasvatuksen työntekijöistä (jaossa 66,4 + 0,5 tehtävää) 24,4 27,8 25,4 21,6 15,9 18,1 16, ,7 17,7 22,7 11,8 Uusi tavoite 30,6 35,8 39,2 25,8 työntek.määrä 2020 Nyk. tavoite ,5 37,4 36,5 27 Lisäys/vähennys +0,1-1,6 +2,7-1,2 Työryhmän kannanotot koskien vuoden 2017 kuluessa ajankohtaisia virkajärjestelyjä ja henkilöstösuunnitelmaa 2020 sekä muuta henkilöstösuunnittelun jatkoa - Työryhmän mielestä lähtökohtana voidaan pitää sitä, että taloustilanne sallii pitäytymisen vuoden 2020 suunnitelman tasossa, joskin tämän voi arviodia edellyttävän määrätietoista talouden hallintaa niin muiden toimintakulujen kuin kiinteistökulujen osalta - Pitkän aikavälin eli vuoteen 2025 tähtäävää henkilöstösuunnittelua tulee kuitenkin jatkaa jo lähitulevaisuudessa - Tässä vaiheessa työryhmä ei ota kantaa siihen, tuleeko henkilöstösuunnitelman jäljellä olevia vähennyksiä toteuttaa jotenkin toisin kuin nyt on ajateltu, vaan asiaan tulisi palata vasta sitten, kun on saatu aikaan suunnitelma YT-alueittain tapahtuvasta jaosta - Henkilöstösuunnittelua tulee jatkaa välittömästi etenkin seuraavien kysymysten osalta o kuinka YT-alueiden välinen resurssien jako käytännössä toteutetaan YT-alueet muodostavien alueseurakuntien välillä ja niiden välistä yhteistyötä kehittäen Alueseurakuntien työyhteisöjä ja alueneuvostoja tulee kuulla tässä jatkosuunnittelussa o kuinka kasvatuksen sektorilla tapahtuva työn johtamisen organisoinnin selvitys ja siitä seuraavat toimenpiteet vaikuttavat henkilöresurssien jakoon

39 17 o kuinka mahdollinen työaikakokeilu työajattomille 2018 alkaen vaikuttaa mm. lähiesimiestyön järjestelyihin ja siten myös henkilöstöresursseihin o kuinka kirkkoneuvosto ohjaa YT-alueille ja alueseurakuntiin syntyvää henkilöstörakennetta? (2010 annettiin varsin itsenäinen ohjausmahdollisuus alueseurakunnille, työryhmän mukaan nyt tarvitaan vahvempaa yhteistä koordinointia) o Muita jatkoselvityksessä huomioon otettavia seikkoja ovat: YT-alueen lisäksi kokoseurakunnallisen yhteistoiminnan mahdollisuudet (esim. leirit ja retket sekä projektit ja myös muu perustyön tasaaminen) ja myös ei-alueellisten toimintojen ja yhteisöjen mahdollisuudet ja niiden tarvitsemat resurssit Uuden strategian jatkona toimintakulttuurin kehittäminen Jäsenmäärän kehitys Pitkän aikavälin taloussuunnittelun asettamat haasteet toiminnalle Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö Keskusrekisterin perustamishanke (maakunnallinen tai hiippakunnallinen jäsenrekisteri) taloushallinnon, kiinteistö- ja hautauspalveluiden rovastikuntasoisen tms. yhteistyön mahdollisuudet mikä painoarvo henkilöstömäärillä, mikä kustannuksilla henkilöstöresursseja jaettaessa? kausityöntekijät, palkkiotoimiset, ostopalvelut vaihtoehtoina vakiviroille? kokoseurakunnallinen työnjako ja tasaaminen (esim. kirkolliset toimitukset papin ja kanttorien kesken) mahdollistavat resurssien jakamisen muutenkin kuin virkojen sijoittamisena tiettyyn yksikköön etenkin pitemmän aikavälin henkilöstösuunnittelussa (2025) tulee pohtia, millaisia sellaisia rakenteellisia muutoksia ihannetapauksessa haluamme, joita eläköitymiseen perustuva lähinnä yksikkökohtainen suunnittelu ei mahdollista Lakisääteisten palvelujen turvaaminen (mm. hautaustoimi). Hautaustoimen osalta olisi myös hyvä määritellä mikä määrä valtionavustuksesta kohdistuu hautatoimeen ja kuinka paljon on katettava palvelumaksuilla. Sisäisiä palveluita (sisäisellä laskutuksella) tuottavien työntekijöiden määrän mitoitusta on tarkasteltavaksi osaksi eri periaattein kuin muita (esim. emäntien/leirikeskusten työvoimaa tarvitaan paljolti tilausten perusteella) Ostopalvelut täydentämässä joiltain osin palkattua henkilöstöä. Huomioitava arvonlisävero. Leirikeskus- ja emäntäpalvelujen organisointi ja resurssitarve arvioitava leirikeskusselvityksen yhteydessä.

40 18 Kiinteistöpalvelujen toiminnan organisoinnin arviointi (lähiesimies järjestelmän toimivuus, toimiston ja isännöintityön riittävyys). Tämän osana kiinteistötyöntekijöiden tehtävänkuvien selvittäminen myös siitä näkökulmasta, voisiko olla muutamia vain kiinteistönhuoltoon keskittyviä tehtäviä. Muiden rooli voisi olla toiminnallisempi ja he olisivat organisatorisesti sijoitettuna alueseurakuntiin. Organisaation muutokset silloin, kun ne mahdollistavat työvoiman tarkoituksenmukaisemman käytön Seurakuntalaisten vastuunkantamisen vahvistaminen ja tarvittavilta osin työntekijäresurssin kohdistaminen heidän ohjaamiseensa Henkilöstöresurssin jaon lisäksi on henkilöstösuunnittelussa siis syytä keskustella monista laajemmista kysymyksistä, kuten organisaatiosta, toimintatavoista ja yhteistyöstä yli alueseurakunta- ja työalarajojen. o Lisäksi myös muut tämän raportin alkupuolella mainitut huomioon otettavat seikat ja alustavat kysymykset syytä ottaa jatkovalmistelun osaksi - Työryhmä totesi työskentelynsä lopuksi olevansa valmis jatkamaan työskentelyään ja katsoi, että tähänastinen työskentely ja ensi vaiheen perehtyminen asiaan on antanut hyvät lähtökohdat jatkotyöskentelylle Yksitäisiä virkoja koskevat työryhmän kannanotot - Korpilahden aluekappalaisen virka o virka on perusteltua täyttää viipymättä o kappalaisen virka on perusteltu Korpilahdella siinäkin tilanteessa, että joskus myöhemmin päätettäisiin tehdä organisaatiomuutoksia tai johtamisjärjestelmään (esim. aluekappalaisten esimiesvastuisiin) liittyviä muutoksia - Huhtasuon aluekappalaisen virka o viran täyttämistä on harkittava jonkin verran eri perustein kuin Korpilahden aluekappalaisen viran täyttöä o Huhtasuon ja Halssilan kirkkojen tulevaisuus voi heijastua aluekappalaisen viran tehtäväkuvaan ja erityisiin vaatimuksiin (kirkkoja koskeviin ratkaisuihin on otettava kantaa jo 2017) o perustellulta tuntuu tässä vaiheessa lykätä päätöstä aluekappalaisen viran haettavaksi julistamista alkusyksyyn 2017; tästä olisi myös se etu, että Korpilahden ja Huhtasuon aluekappalaisten virkojen haku voidaan porrastaa - Huhtasuon kappalaisen virka (ns. Halssilan kappalainen) o myöskin tämän viran haettavaksi julistamisesta päättäminen tulisi lykätä syksyyn 2017 samoin perustein kuin aluekappalaisen viran aukipano o kappalaisen viran kohdalla tulee harkittavaksi myös viran korvaaminen seurakuntapastorin viralla ja lisäksi viran täytön lykkääminen antaa liikkumavaraa tarvittaessa tehdä muutoksia YT-alueen henkilöstörakenteeseen

41 19 - Huhtasuon nuorisotyönohjaajan virka o Huhtasuo-Vaajakoski yhteistoiminta alueella on viisi nuorisoyönohjaajan virkaa, kun muilla alueilla tällä hetkellä kuusi, joten kovin todennäköisenä ei voitane pitää, että yhteistoiminta-alueelta olisi nuorisotyönohjaajan virka aihetta vähentää o koska kuitenkin on käynnissä kasvatustyön organisointia koskeva kokonaisselvitys, on perusteltua lykätä tämän vasta lähiaikoina avoimeksi tulevan viran täyttöä alkusyksyyn 2017 o viran täytön lykkääminen antaa liikkumavaraa tarvittaessa tehdä muutoksia YTalueen henkilöstörakenteeseen - Keltinmäen kappalaisen virka (Jorma Vilkolta vapautuva virka) o jätetään toistaiseksi täyttämättä, kuten henkilöstösuunnitelmassa mainitaan o viran varsinaista lakkauttamista voidaan kuitenkin lykätä syksylle 2017, jollin jää mahdollisuus tarvittaessa hyödyntää tätä virkaa papin virkoja koskevissa järjestelyissä o Keltinmäen alueseurakunnan seurakuntapastorin virkaan, josta vakituinen viranhaltija Matti Väätäinen on virkavapaalla vuoden 2017 loppuun saakka, voidaan ottaa sijainen, kun kappalaisen virka jää tyhjäksi - Keskustan alueseurakunnan nuorisotyönohjaajan virka o tähän avoinna olevan virkaan ei työryhmä sinänsä näe tarvetta kohdistaa vähennystä, mutta käynnissä olevan kasvatustyön organisoinnin kokonaisselvityksen vuoksi on aihetta lykätä viran täyttöä alkusyksyyn 2017 o viran täytön lykkääminen antaa liikkumavaraa tarvittaessa tehdä muutoksia YTalueen henkilöstörakenteeseen - Vaajakosken lapsityönohjaajan virka o käynnissä olevan kasvatustyön organisoinnin kokonaisselvityksen vuoksi on aihetta lykätä viran täyttöä syksyyn 2017 o viran täytön lykkääminen antaa myös liikkumavaraa tarvittaessa tehdä muutoksia YT-alueen henkilöstörakenteeseen - Palokan ja Vaajakosken yhteinen papin virka o tavoitteeksi, että resurssien jako voitaisiin tehdä YT-alueiden puitteissa - Kirkkoherranvirasto ja muu toimistosihteerit sekä aluesihteerit o Keskusrekisterin perustamisen selvitystyö on meneillään, mutta sen aloittamisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa (tavoite vuoden 2018 kuluessa) eikä tietenkään täyttä varmuutta koko hankeen toteutumisesta o keskusrekisterin toteutuminen vaikuttaisi merkittävästi kirkkoherranviraston henkilöstörakenteeseen o avoinna olevan hallintosihteerin ja kolmen toimistosihteerin viran aukipanon lykkääminen ainakin syksylle 2017 on näin ollen välttämätöntä

42 20 o työryhmän mielestä on syytä ottaa erillisenä kysymyksenä selvitettäväksi mahdollisuus muodostaa aluesihteereistä ja kahdesta YSP:n toimistosihteeristä sekä mahdollisesti myös keskusrekisterin ulkopuolelle jäävistä viraston toimistosihteereistä keskitetysti johdettu tiimi (sijoittuminen voisi silloinkin olla tarvittaessa alueilla) - Hautaustoimen työnjohto ja ylipuutarhurin virka. Virkojen vapautuessa arvioitava asiantuntijatehtävien ja -vastuiden kuten ympäristö- ja metsäasiat hoitaminen sekä krematorion teknisen osaamisen tarve. - Hallintopalveluissa hallintosihteerin tehtävänkuvan ja sijaisjärjestelyjen selvittäminen. Mahdollisesti osana kirkkoherranviraston hallintosihteerin tehtäväjärjestelyjä.

43 Liite asiaan nro: 63 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

44 2/12 1. JOHDANTO Henkilöstökertomus on perustetun Jyväskylän seurakunnan kahdeksas. Henkilöstökertomukseen on koottu henkilöstöä kuvaavia tilastotietoja mm. henkilöstön määrästä, rakenteesta, sairauspoissaoloista sekä investoinneista henkilöstöön ja työhyvinvointiin. Henkilöstökertomuksessa henkilöstölukumäärät kuvataan Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti siten, että määrässä on mukana kaikki henkilöt, joiden palvelussuhde on ollut voimassa Henkilöstön lukumäärään sisältyvät näin ollen myös erilaisilla virka- tai työvapailla tuolloin olleet sekä heidän sijaisensa. Vakituisia virkoja ja työsuhteita kuvaava määrä on vastaavasti pienempi. Seurakunta on toteuttanut 2011 laadittua henkilöstösuunnitelmaa ja virkojen ja työsuhteiden määrää on vähennetty suunnitelman mukaisesti. Vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2016 on ollut 31 virkaa/työsuhdetta. Tämän lisäksi myös kausityöntekijöiden määrää on vähennetty. Kirkkoneuvosto asetti työryhmän valmistelemaan henkilöstösuunnitelman päivittämistä maaliskuuhun 2017 mennessä. Kuluneena vuonna sairauspoissaolot jälleen lisääntyivät edellisestä vuodesta. Kahtena vuonna peräkkäin henkinen kuormitus on ollut merkittävä sairauspoissaolojen syy. Työterveyshuollon kanssa on tehty jatkuvasti sekä ennalta ehkäisevää työtä että toimenpiteitä pitkillä sairauslomilla olleiden työntekijöiden työkyvyn palauttamiseksi. Kuluneena vuonna toteutettiin myös kohdennettu hanke koskien kanttoreiden ja diakoniatyön työkuormitusta. Papiston osalta vastaava hanke toteutettiin edellisenä vuonna ja sen jatkohankkeena ryhdyttiin valmistelemaan työajattomien työntekijöiden työaikakokeilua. 2

45 3/12 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä oli 300 (306) henkilöä. Vakituisia virkoja/työsuhteita seurakunnassa on 269,5 (274). Vuoden 2015 vastaavat vertailuluvut on esitetty sulkeissa. Viransijaisia oli 25 (29) ja työsopimussuhteisia sijaisia 6 (18) henkilöä. Tämän lisäksi oli 19 (10) henkilöä määräaikaisessa työ/virkasuhteessa seuraavasti: Määräaikainen virkasuhteinen - Diakoniatyö 1 - Lapsityö 1 - Talouspalvelut 1 - Aluesihteeri 1 - Perheneuvoja 1 - Nuorisotyö 1 Määräaikainen työsopimussuhteinen - Emäntäpalvelut 1 - Leirikeskuskeittäjä 2 - Kiinteistötyöntekijä 2 Määräaikainen osa-aikainen virkasuhde - Seurakuntapapisto 1 Työllistämistuki - Diakoniatyö 1 Oppisopimus - Lapsityö 2 - Kiinteistö 3 - Diakoniatyö 1 3

46 4/ Henkilöstön rakenne Henkilöstön rakenteessa kuvataan vakituisten virkojen ja työsuhteiden määrä (lkm 269,5) sekä jakautumista eri ammattiryhmissä. Lisäksi henkilöittäin (lkm 300) kuvataan ikärakennejakaumaa sekä henkilöstön palvelussuhdeaikaa Tehtäväryhmärakenne Vakituiset virat ja tehtävät henkilöryhmittäin päätoimisia sivutoimisia yhteensä yhteensä Papit 38,5 38,5 38,5 Kanttorit Diakoniatyö Lähetys ja kansainvälinen vastuu Nuorisotyö Lapsi-ja pyhäkoulutyö 41,5 41,5 41,5 Varhaisiän musiikkikasvatus Viestintä Alue- ja ysp:n sihteerit Kirkkoherranvirasto Hallintopalvelut ,5 Hautaus- ja puistopalvelut Kiinteistöpalvelut Kiinteistötyöntekijät Leirikeskukset Emäntäpalvelut IT- aluekeskus Perheasiainneuvottelukeskus Sairaalasielunhoito 3,5 3,5 3,5 Yhteensä 269,5 269,

47 5/ Henkilöstön sukupuolijakauma Seurakunnan työntekijäjoukko on hyvin naisvaltainen. Naisten osuus on tasan 71 %. Osa tehtäväaloista on voimakkaasti jakautunut sukupuolen mukaan. Lapsi- ja lähetystyössä sekä toimistotehtävissä lähes kaikki työntekijät ovat naisia. Tietohallinnossa kaikki työntekijät ovat miehiä ja hautausmaatyössä miehiä on enemmistö. Papiston ja kanttoreiden tehtävissä miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Riviotsikot hlö lkm % Mies Nainen Kaikki yhteensä

48 2.2.3 Henkilöstön palvelusaika 6/12 Lyhyiden eli alle viisi vuotta kestäneiden palvelussuhteiden määrä on laskenut aiemmista vuosista Henkilöstön ikärakenne ja eläköityminen Henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 48,2 vuotta. Lukumääräisesti eniten työntekijöitä on ikäluokassa vuotta. 6

49 7/12 Seurakunnan henkilöstöstä tulee arvion mukaan vuosien välisenä aikana eläköitymään yli 30%. Eniten eläkkeelle jääviä on kiinteistöpalveluissa sekä toimistotehtävissä. Vuonna 2016 eläkkeelle jäi 10 työntekijää. Eläköityminen on huomioitu myös henkilöstösuunnittelussa vuosille Talouden sopeuttamistoimenpiteenä on vuodesta 2011 alkaen aloitettu henkilöstövähennykset henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Eläköityminen mahdollistaa myös tehtävänkuvien muuttamisen toimintojen muuttuessa. Sairaalasielunhoito Perheasiainneuvottelukeskus Viestintä Tietohallinto Toimistotyö: alueet ja YSP Talous/hallinto/henkilöstö Virastopalvelut Leirikeskuspalvelut Kiinteistöpalvelut Hautauspalvelut Lapsityö Nuorisotyö Diakonia- ja lähetystyö Kanttorit Papit

50 3. HENKILÖSTÖNTILA 8/ Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli yhteensä 4987 kalenteripäivää, sisältäen työtapaturmista aiheutuvia poissaoloja 127 päivää, lukumäärä ei sisällä kausityöntekijöiden sairauspoissaoloja. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 22 kalenteripäivää (ka. laskentaperusteena käytetään henkilötyövuosia). Grafiikka näyttää sairauspoissaolojen jakautumista kalenteripäivinä ammattiryhmittäin. Sairauspoissaolot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna, jolloin poissaoloja oli 4389 kalenteripäivää. Lukumääräisesti eniten sairauspoissaoloista johtui psykososiaalisista syistä, kuten henkisestä kuormittumisesta ja mielenterveyssyistä. Määrä on kaksinkertaistunut muutaman vuoden sisällä. Toisena suurena ryhmänä olivat tuki- ja liikuntaelin sairaudet. Jälkimmäisessä ryhmässä voi havaita pientä laskua. Sairauspoissaoloja oli keskimääräisesti eniten kirkonpalvelutyössä. Sairauspoissaolojen taustaa selvitetään säännönmukaisesti yhdessä työterveyshuollon kanssa. Seurakunnassa on käytössä ns. työkuntoon- malli, jonka tarkoituksena on aktiivisemmin tukea esimiehiä työntekijöiden työkyvyn seurannassa ja tukemisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sairauspoissaoloihin kiinnitetään erityistä huomiota ja pitkältä sairauslomalta paluuta tuetaan tarvittaessa. Sisäilmaongelmista oirehtivia ja sairastuneita on pyritty auttamaan yksilöllisin toimenpitein. Kuluneena vuonna toteutettiin kohdennetusti diakoniatyöntekijöille ja kanttoreille työkuormituksen selvitys ja toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. 8

51 9/12 9

52 10/ Muut keskeytykset Keskeytykset kuvaavat erilaisten työstä poissaolojen jakautumista. Tehdyn todellisen työajan määrää kuvataan henkilötyövuosina. Tässä henkilötyövuosilaskennassa työpäivistä on vähennetty keskeytykset 65,8 htv. Vuonna 2016 henkilötyövuosien määrä oli 255 htv (255). Keskeytykset kalenteripäivinä Äitiys- ja vanhempainvapaa Isyysloma Hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Virkavapaa/ työloma Opintovapaa Vuorotteluvapaa Kuntoutus Sairauslomat Työtapaturmat Vuosiloma ja säästövapaat Lomarahavapaat Muuttovapaa Muu (palkallinen vv/työloma) Palkalliset luottamustehtävät Teoriajakso (oppisopimus) Lomautus

53 11/12 4. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 4.1 Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Matka-, majoitus- ja ravitsemiskulut Koulutuskulut Koulutus matka-, majoitus- ja ravitsemiskulut Päivärahat (koulutus) Työterveyshuolto Työssä jaksaminen (työnohjauspalvelut) Yhteensä Yhteensä Henkilöstökulut ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Henkilöstösuunnitelman mukaiset palvelussuhteiden lakkauttamiset ovat hidastaneet henkilöstökulujen kasvua. Työterveyshuollon kulut ovat kasvaneet. Työterveyshuollossa ennaltaehkäisevää toimintaa on lisätty Työhyvinvointi ja virkistystoiminta Työntekijöiden virkistystoiminta on toteutettu sekä yhteisenä että työyksikkökohtaisena toimintana. Kullekin työyksikölle on varattu 75 /työntekijä käytettäväksi virkistystoimintaan työyksikön vapaasti suunnittelemalla tavalla. Vuoden 2016 alusta siirryttiin käyttämään lounas ja virikesetelien tilalla sirukorttia henkilöstöeduille. Kortti sisältää kaksi tiliä, yhden lounasedulle ja yhden liikunta- ja kulttuuriedulle. Kortille voi ladata kuukausittain 50 liikunta- ja kulttuurietuutta, etuuden omavastuu osuus on 50%. Lounasetuutta on mahdollista ladata 75 tai 150 omavastuu osuus on 75 %. Työhyvinvointiin (kp ) käytettiin 2016 vuonna ,36 ( ,95 ). 4.3 Työturvallisuus- ja yhteistoiminta Seurakunnassa on yhteistyötoimikunta, jossa on 12 varsinaista jäsentä. Lisäksi työterveyshuollon edustajat ja varatyösuojeluvaltuutetut on kutsuttu kokouksiin. Työturvallisuustoiminnan tavoitteena on edistää suunnitelmallisesti työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työssä jaksamista. Yhteistoiminnassa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat henkilöstön työoloihin tai tehtäviin. 11

54 12/12 Kuluneen vuoden aikana yhteistyötoimikunta käsitteli muun muassa seuraavia asioita: työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja kustannukset, vaarojen arviointi, toimitilojen sisäilmakysymykset (sisäilmatyöryhmän käsittelemät asiat), työhyvinvointikyselyn toteuttaminen, toimintastrategia, tilaratkaisu keskustan alueseurakunnalle, yhteisille työmuodoille ja hallinnolle, ensiapuvalmius, työsuojelutarkastukset ja vuoden 2016 työpaikkakäyntiraportit. 4.4 Työterveyshuolto ja työyhteisöjen kehittäminen Työterveyspalvelujen tuottajana vuoden 2012 alusta alkaen on toiminut Mehiläinen Oyj. Seurakunnalla on lakisääteinen terveydenhuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Lisäksi työnantaja toimii työterveyshuollon kanssa aktiivisesti työperäisten ongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki yli 4 kk:n palvelusuhteessa olevat työntekijät. Työterveyspalveluihin kuuluvat myös työterveyslääkärin tarvearvion mukaisesti erikoislääkärin konsultaatiot ja työpsykologin palvelut. Työntekijöillä ja työyhteisöillä on mahdollisuus myös työnohjaukseen tai työyhteisökonsultointiin. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on kuluneena vuonna toteutettu kohdennettuja toimenpiteitä eri työntekijäryhmille kuten diakoniatyöntekijöille ja kanttoreille. Lisäksi työterveyshuolto on ohjannut yksittäisiä työntekijöitä mm. uni-, selkä- ja painonhallintaryhmiin sekä työfysioterapeutin ohjaukseen. Kaikille työyksiköille järjestettiin työterveyspsykologin toteuttama työkyky- ja hyvinvointi info. Seurakunnassa on käytössä ns. työkuntoon- malli, jonka tarkoituksena on aktiivisesti tukea työntekijöitä esimiestyöllä ja työterveyshuollon toimenpitein työntekijöiden työssä jaksamista sekä mahdollisimman ajoissa havaita, ottaa puheeksi ja löytää oikeat tukitoimet, joilla voidaan tukea työntekijää, kun työkyky on jostain syystä alentunut. Ohjausryhmä (työterveyshuollon tiimi ja seurakunnan johto) kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa arvioimaan työterveyshuollon toteuttamista ja työhyvinvoinnin tilaa ja päättämään tarvittavista toimenpiteistä. Kuluneena vuonna tehtiin työterveyshuollon työpaikkaselvitykset seuraavissa työpisteissä: Vaajakoski, Palokka ja Tellervonkatu 5. Työkyvyn selvittämiseksi tehtiin työkykyarviointeja ja kuntoutuksen selvityksiä. Työkyvyn palauttamiseksi hyödynnettiin mm. osa-sairauspäiväraha sekä kuntoutustukea. Lisäksi tehtiin mm. ikäkausitarkastuksia, fysioterapeutin ergonomiakäyntejä, työvalmentajan palveluja ja näyttöpäätelasien tarvearviointia. 12

55 Liite asiaan nro: 68 METSÄSTYSVUOKRASOPIMUS Tällä sopimuksella me allekirjoittaneet Vuokranantaja Jyväskylän seurakunta, PL 103, JYVÄSKYLÄ (Alueen omistaja) osoite Vuokralainen Metsästysseura Jahti-Iikat ry, c/o Pekka Heikkinen, Peikontie 1 B 2, PALOKKA (Rek. yhdistys tai henkilö) osoite Olemme sopineet metsästysoikeuden vuokrauksesta, joka koskee metsästystä seuraavilla tiloilla: kunta kylä tila/palsta RN:o pinta-ala Jyväskylä Palokka Jokela, kirkkoherran ha virkatalo Kaakkovuoren palsta 1. Metsästysvuokrasopimus koskee A. kaikkea metsästystä C. petoeläinten metsästystä B. hirvieläinten metsästystä D. ei koske seuraavien eläinten metsästystä 2. Sopimus on voimassa A. toistaiseksi ja irtisanomisaika on kk. B Metsästysoikeus luovutetaan A. Vastikkeetta B. 27,75 euron vuosivastiketta vastaan, joka vuosittain laskutetaan erikseen. C. euron koko vuokrakauden vastiketta vastaan, joka maksetaan / mennessä. D. muuta vastiketta vastaan. Pankkiyhteys 4. Metsästysoikeuden siirtäminen A. Vuokralainen saa siirtää metsästysoikeuden kolmannelle. B. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata metsästysoikeutta kolmannelle. C. Metsästysoikeuden siirtämisestä sovitaan seuraavaa 5. Ulkopuolisen oikeudesta koirien koulutukseen ja irtipitoon vuokratulla alueella päättää A. vuokralainen B. vuokranantaja C. vuokralainen tai vuokranantaja 6. Muutokset tilan omistussuhteissa Muutoksista tilan omistussuhteissa tulee ilmoittaa vuokralaiselle 6 kk:n kuluessa muutoksesta. 7. Vuokranantajan oikeudesta metsästää vuokra-alueella sovitaan seuraavaa 8. Yleiset ehdot (Tarpeettomat kohdat voidaan yliviivata) Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus pyytää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja rauhoittamattomia eläimiä, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästys- ja rauhoittamattomien eläinten pyyntilupia sekä harjoittaa pienimuotoisia riistanhoidollisia toimenpiteitä. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Vuokralainen saa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöistä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöiden suorittamiseen siten, ettei maa- ja metsätaloudelle aiheudu vahinkoa. 9. Sopimuksen muut ehdot Tarkoitettu ajoalueeksi, ei aseen käyttöoikeutta. Tätä sopimusta (sis. palstakartat) on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Paikka ja aika Jyväskylä / 20 Vuokranantaja Jyväskylän seurakunta Maritta Lukkarinen kiinteistöpäällikkö Vuokralainen Metsästysseura Jahti-Iikat ry Pekka Heikkinen puheenjohtaja

56