Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2009
|
|
- Maija Hovinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakentaminen 2011 Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2009 Rakentamisen henkilöstön määrä laski lähes kaikissa maakunnissa vuonna 2009 Rakentamisen henkilöstö väheni Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 lähes kaikissa maakunnissa. Ainoastaan Satakunnassa rakentaminen työllisti edellisvuotta enemmän. Kasvu oli 560 henkilöä, yli 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Eniten työllisten määrä kasvoi rakentamisen päätoimialoista maa- ja vesirakentamisessa. Ainoastaan erikoistuneessa rakennustoiminnassa henkilöstön määrä laski. Rakentamisen henkilöstön määrän muutos Satakunnassa 2009 ja 2008 Myös vuonna 2008 rakentaminen työllisti Satakunnassa edellisvuotta enemmän. Kasvu oli 5 prosenttia, kun koko maassa rakentamisen henkilöstön määrä kasvoi 2 prosenttia. Satakunnassa henkilöstön määrä nousi rakentamisen kaikilla päätoimialoilla vuonna Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Jalostusarvo nousi Satakunnassa 2 prosenttia vuonna Jalostusarvo kasvoi myös Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Sen sijaan kaikissa muissa maakunnissa jalostusarvo laski. 2
3 Sisällys 1. Rakentaminen maakunnittain Rakentamisen henkilöstön määrä kääntyi laskuun vuonna Rakentamisen jalostusarvo laski lähes kaikissa maakunnissa Rakentamisen tuottavuus maakunnittain vuonna Rakentaminen toimialoittain vuonna Rakentamisen tuotannon bruttoarvo laski 12 prosenttia vuonna Tuottavuus rakentamisen päätoimialoilla vuosina Henkilöstö rakentamisessa päätoimialoittain...9 Taulukot Taulukko 1. Rakentamisen henkilöstö yhteensä maakunnittain ja muutos edellisestä vuodesta...4 Taulukko 2. Rakentamisen henkilöstö päätoimialoittain ja henkilöstön muutos 2008 ja Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Rakentamisen henkilöstö suuralueittain ja henkilöstön osuus koko maan henkilöstöstä rakentamisessa ja rakentamisen päätoimialoilla vuonna Liitetaulukko 2. Rakentamisen jalostusarvo maakunnittain miljoonaa euroa vuonna vuosina Liitetaulukko 3. Rakentamisen jalostus- ja bruttoarvo päätoimialoittain miljoona euroa Kuviot Kuvio 1. Yrittäjien osuus rakentamisen koko henkilöstöstä maakunnittain Kuvio 2. Rakentamisen jalostusarvon muutos 2009 maakunnittain...6 Kuvio 3. Rakentamisen tuottavuus (jalostusarvo/henkilö) maakunnittain Kuvio 4. Rakentamisen brutto- ja jalostusarvon muutos päätoimialoittain Kuvio 5. Rakentamisen tuottavuus (jalostusarvo/henkilö) päätoimialoittain Kuvio 6. Henkilöstön jakautuminen 2009 pääluokittain (B-I, Liike-elämän palvelut)...10 Rakentamisen alue- ja toimialatilaston laatuseloste
4 1. Rakentaminen maakunnittain 1.1. Rakentamisen henkilöstön määrä kääntyi laskuun vuonna 2009 Rakentamisen henkilöstön määrä kasvoi voimakkaasti vuonna Henkilöstön määrän kehitys oli positiivista kaikissa maakunnissa. Henkilöstön määrän kasvu hidastui koko maassa vuonna 2008 ja kääntyi joissain maakunnissa laskuun. Vuonna 2009 henkilöstön määrä laski lähes kaikissa maakunnissa. Ainoastaan Satakunnan maakunnassa rakentamisen henkilöstön määrä kasvoi ja kasvu oli yli 8 prosenttia. Vuonna 2009 koko maan henkilöstön määrä oli Henkilöstön määrä väheni koko maassa lähes henkilöllä eli 6 prosenttia. Taulukko 1. Rakentamisen henkilöstö yhteensä maakunnittain ja muutos edellisestä vuodesta Maakunta Muutos 06/07 Muutos 07/08 Muutos 08/09 Kokomaa ,6 2,2-6,0 01 Uusimaa ,5 3,5-8,0 20 Itä-Uusimaa ,1 3,5-3,0 02 Varsinais-Suomi ,1 1,7-4,5 04 Satakunta ,2 4,6 8,4 05 Kanta-Häme ,9 1,2-4,6 06 Pirkanmaa ,8-0,1-7,2 07 Päijät-Häme ,4 2,7-8,4 08 Kymenlaakso ,7-2,3-3,9 09 Etelä-Karjala ,3-0,6-7,4 10 Etelä-Savo ,3 2,5-7,2 11 Pohjois-Savo ,3 3,1-7,6 12 Pohjois-Karjala ,8 2,0-5,3 13 Keski-Suomi ,8 4,1-4,0 14 Etelä-Pohjanmaa ,1-0,9-3,4 15 Pohjanmaa ,4-1,8-4,7 16 Keski-Pohjanmaa ,0 4,4-9,6 17 Pohjois-Pohjanmaa ,9 1,4-8,6 18 Kainuu ,6 8,7-7,4 19 Lappi ,1 1,6-9,9 21 Ahvenanmaa ,0 2,8-0,8 Yrittäjien osuus koko henkilöstöstä vaihtelee voimakkaasti maakunnittain. Vuonna 2009 yrittäjien osuus koko henkilöstöstä oli vuonna 2009 suurin Ahvenanmaalla, eli 21 prosenttia ja pienin Uudellamaalla, hieman yli 7 prosenttia. Koko maassa yrittäjien osuus oli hieman yli 9 prosenttia. Tätä pienempi yrittäjien osuus oli Uudenmaan lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. 4
5 Kuvio 1. Yrittäjien osuus rakentamisen koko henkilöstöstä maakunnittain Rakentamisen jalostusarvo laski lähes kaikissa maakunnissa Rakentamisen jalostusarvo laski vuonna 2009 lähes kaikissa maakunnissa. Ainoastaan Ahvenanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla jalostusarvo oli suurempi kuin vuonna Eniten jalostusarvo laski Pohjois-Pohjanmaalla, lähes 14 prosenttia. Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa jalostusarvosta hävisi 10 prosenttia. 5
6 Kuvio 2. Rakentamisen jalostusarvon muutos 2009 maakunnittain 1.3. Rakentamisen tuottavuus maakunnittain vuonna 2009 Tuottavuutta mitattiin jakamalla jalostusarvo henkilöstön määrällä koko maassa ja maakunnittain. Vuonna 2009 kolmen maakunnan tuottavuus rakentamisessa oli koko maan tuottavuutta korkeampi. Tuottavuus oli korkein Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Savossa. Heikon tuottavuus oli vuonna 2009 Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Erot maakuntien tuottavuudessa olivat pieniä. Uusimaa kuitenkin erottui muista maakunnista tuottavuuden tasossa. 6
7 Kuvio 3. Rakentamisen tuottavuus (jalostusarvo/henkilö) maakunnittain
8 2. Rakentaminen toimialoittain vuonna Rakentamisen tuotannon bruttoarvo laski 12 prosenttia vuonna 2009 Vuonna 2009 rakentamisen tuotannon bruttoarvo laski 12 prosenttia edellisestä vuodesta. Talonrakentamisessa bruttoarvo laski lähes 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin rakentamisessa yhteensä. Sen sijaan maa- ja vesirakentamisessa bruttoarvo laski noin prosenttiyksikön vähemmän kuin rakentamisessa yhteensä. Erikoistuneessa rakennustoiminnassa bruttoarvo laski reilut 7 prosenttia. Rakentamisen jalostusarvon lasku oli vuonna 2009 selvästi pienempi kuin bruttoarvon vähennys. Koko rakentamisen jalostusarvo laski 5 prosenttia ja talonrakentamisen prosenttiyksikön verran enemmän. Maavesirakentamisessa jalostusarvo kasvoi hieman yli porosentin. Erikoistuneessa rakennustoiminnassa jalostusarvo laski lähes 6 prosenttia. Kuvio 4. Rakentamisen brutto- ja jalostusarvon muutos päätoimialoittain Tuottavuus rakentamisen päätoimialoilla vuosina Tuottavuus oli vuonna 2009 keskimääräistä suurempaa maa- ja vesirakentamisessa. Keskimääräistä pienempää tuottavuus oli erikoistuneessa rakennustoiminnassa. Talonrakentamisen tuottavuus oli koko rakentamisen tasolla. Vuoteen 2008 verrattuna tuottavuus pysyi lähes ennallaan talonrakentamisessa. Erikoistuneen rakennustoiminnan tuottavuus laski hieman vuonna 2009 vuodesta Maa- ja vesirakentamisen tuottavuus oli molempina vuosina muita päätoimialoja korkeampi. Koko rakentamisessa jalostusarvo henkilöä kohden oli euroa vuonna 2009, ja se nousi prosentin vuodesta
9 Kuvio 5. Rakentamisen tuottavuus (jalostusarvo/henkilö) päätoimialoittain Henkilöstö rakentamisessa päätoimialoittain Vuonna 2009 koko rakentaminen työllisti henkilöä. Henkilöstön määrä laski noin henkilöllä eli 6 prosenttia vuodesta Vuodesta 2007 vuoteen 2009 rakentamisen henkilöstö väheni lähes 6 tuhannella henkilöllä. Vuonna 2009 rakentamisen päätoimialoista erikoistunut rakennustoiminta työllisti eniten. Toimialan henkilöstömäärän prosenttiosuus oli 54 prosenttia koko rakentamisen henkilöstöstä, kun se vuonna 2008 oli 53 prosenttia. Toiseksi suurin työllistäjä oli talonrakentaminen, jonka osuus oli lähes 34 prosenttia. Talonrakentamisen osuus laski pari prosenttiyksikköä. Pienimpänä sektorina oli maa- ja vesirakentaminen, jonka osuus oli vain 11 prosenttia koko rakentamisen henkilöstöstä. Taulukko 2. Rakentamisen henkilöstö päätoimialoittain ja henkilöstön muutos 2008 ja 2009 Muutos % /08 08/09 F Rakentaminen ,2-6,0 41 Talonrakentaminen ,2-9,7 42 Maa- ja vesirakentaminen ,7-3,8 43 Erikoistunut rakennustoiminta ,4-4,0 Vuonna 2009 henkilöstön määrä oli 1,2 miljoonaa pääluokissa A - I ja liike-elämän palvelut yhteensä. Rakentamisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 11 prosenttia. Pääluokista teollisuuden, kaupan ja liike-elämän palveluiden henkilöstön osuus oli suurempi kuin rakentamisen. Muut pääluokat olivat henkilöstömääriltään pienempiä kuin rakentaminen. 9
10 Kuvio 6. Henkilöstön jakautuminen 2009 pääluokittain (B-I, Liike-elämän palvelut) 10
11 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Rakentamisen henkilöstö suuralueittain ja henkilöstön osuus koko maan henkilöstöstä rakentamisessa ja rakentamisen päätoimialoilla vuonna 2008 Kokomaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Itä-Suomi 05 Väli-Suomi 06 Pohjois-Suomi 21 Ahvenanmaa F Rakentaminen Henkilöstö yhteensä Osuus 31,3 35,8 10,7 11,5 10,1 0,6 41 Talonrakentaminen Henkilöstö yhteensä Osuus 34,2 33,8 9,6 11,5 10,2 0,6 42 Maa- ja vesirakentaminen 43 Erikoistunut rakennustoiminta Henkilöstö yhteensä Osuus 29,6 35,9 13,3 9,8 11,1 0,3 Henkilöstö yhteensä Osuus 29,8 36,9 10,8 11,9 9,9 0,6 Liitetaulukko 2. Rakentamisen jalostusarvo maakunnittain miljoonaa euroa vuonna vuosina Kokomaa 01 Uusimaa 20 Itä-Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa Jalostusarvo miljoona euroa , , , , , , , ,0 142,0 174,2 185,3 172,5 655,0 735,4 789,5 747,2 273,9 335,6 398,5 406,4 212,6 228,3 254,9 231,9 668,7 717, ,7 259,8 321,2 341,4 308,8 280,2 287,8 312,0 294,0 154,7 196,1 207,9 180,2 161,7 180,2 205,3 193,8 271,6 314,6 370,8 349,0 182,1 206,8 237,1 222,4 304,4 351,4 405,6 377,3 208,8 239,0 264,4 236,9 176,3 199,2 218,1 208,8 77,8 85,9 99,9 93,5 505,2 576,3 669,0 576,5 81,5 95,8 120,2 104,8 205,9 230,6 270,5 242,7 39,6 44,7 47,6 50,0 11
12 Liitetaulukko 3. Rakentamisen jalostus- ja bruttoarvo päätoimialoittain miljoona euroa Jalostusarvo Bruttoarvo Jalostusarvo Bruttoarvo Jalostusarvo Bruttoarvo Rakentaminen 8 046, , , , , ,2 Talonrakentaminen 2 966, , , , , ,7 Maa- ja vesirakentaminen 907, , , , , ,1 Erikoistunut rakennustoiminta 4 173, , , , , ,5 12
13 Rakentamisen alue- ja toimialatilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä Rakentamisen alue- ja toimialatilasto kuvaa rakentamisen tuotannon rakenteita ja rakenteiden muutoksia alueittain ja toimialoittain. Tilasto sisältää tietoja palkatun henkilöstön lukumäärästä, palkoista ja sosiaalikuluista, yrittäjien lukumäärästä, tuotannon brutto- ja jalostusarvosta. Tilastoyksikkönä on yrityksen tai muun taloudellista toimintaa harjoittavan yksikön rakennustoimintaa harjoittava toimipaikka. Yksilöivänä tunnuksena on yritys- ja toimipaikkarekisterin määrittelemä toimipaikkatunnus. Tilaston viiteajanjakso on yrityksen tilikausi. Jos tilikauden pituus eroaa 12 kuukaudesta, muutetaan tiedot tarvittaessa 12 kuukautta vastaaviksi. Tilaston laadinnan lähdeaineistoina ovat Suomen koko yritystoiminnan kattava verohallinnon elinkeinoverotusaineisto, Tilastokeskuksen suoran tyritystiedonkeruun aineisto ja yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto. Tilasto julkaistaan koko maan tasolla tarkimmalla toimialatasolla ja maakunnittain ryhmiteltynä seuraavasti: F Rakentaminen 41 Talonrakentaminen 42 Maa- ja vesirakentaminen 43 Erikoistunut rakennustoiminta 431 Rakennusten ja rakennelmien purku ja rakennuspaikan valmistelutyöt 432 Sähkö-, vesijohto- ja muu rakennusasennus 433 Rakennusten ja rakennelmien viimeistely 439 Muu erikoistunut rakennustoiminta Taannehtivien tietojen julkaiseminen TOL luokituksella Kaikkien edellä lueteltujen toimialojen kehityksestä julkaistaan taannehtivat tiedot vuodesta 2006 alkaen. Taannehtivat sarjat lasketaan mikroaineistosta. Tilastojen käyttöä ja luovuttamista koskevat yleiset salaussäännöt. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Toimipaikka Rakentamisen alue- ja toimialatilaston tilastoyksikkö on toimipaikka. Toimipaikalla tarkoitetaan taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samanlaisten tavaroiden ja palvelujen tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikka voi jo sellaisenaan muodostaa yrityksen (yksitoimipaikkainen yritys) tai sitten olla selkeästi rajattava osa yritystä (monitoimipaikkainen / monitoimialainen yritys). Rakennustoiminnassa toimipaikka on pää- tai piirikonttori, josta toimintaa johdetaan. Henkilöstön ja yrittäjien lukumäärä Rakentamisen alue- ja toimialatilastossa henkilöstö luokitellaan palkattuun henkilöstöön ja yrittäjiin. Tilastovuonna 2008 uudistettiin myös henkilöstön lukumäärän laskentatapaa. Henkilöstön lukumäärä saadaan rakentamisen alue- ja tomialatilastoon nyt kokonaan yritysrekisteristä ja se noudattaa yritysrekisterin vuositilastossa määriteltyä kokovuosityöllisen määritelmää. Palkattu henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työnte-kijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa. 13
14 Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella. Palkat Palkkasumma käsittää kaikki tilikauden aikana maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja niihin verrattavat kulut. Sosiaalikulut Sosiaalikulut käsittää välittömästi palkan perusteella määräytyvät kulut kuten sosiaaliturvamaksut, pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstövakuutusmaksut sekä eläkekulut. Bruttoarvo Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja valmistus, joka toimitetaan yrityksen muille toimipaikoille. Bruttoarvoon ei sisälly käyttöomaisuuden luovutusvoitot, joita ei pidetä tuotannollisena eränä vaan satunnaisina tuottoina. Lisäksi kauppatavaroiden hankinta vähennetään tuotantotoiminnan tuotoista, jotta tuotantotoimintaan saadaan mukaan vain kauppatavaroiden myynnistä syntyvä marginaali. Tuotannon bruttoarvon laskentakaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta - myynnin perusteella saadut avustukset ja tuet = BRUTTOARVO Tuotannon jalostusarvo Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia eikä poistoja. Jalostusarvon laskentakaava on seuraava: BRUTTOARVO - aine- ja tarvikeostot - ostot yrityksen muilta toimipaikoilta - aine- ja tarvikevarastojen muutos - ulkopuoliset palvelut - muut kiinteät ja muuttuvat kulut (pl. henkilöstökulut) + kauppatavaroiden hankinta + käyttöomaisuuden luovutustappio = JALOSTUSARVO Tilastovuodesta 2005 alkaen jalostusarvon laskennassa huomioidaan käyttöomaisuuden luovutustappio kuluja vähentävänä tekijänä. Tätä aikaisemmin ei luovutustappiota tiedusteltu. Muut keskeiset käsitteet löytyvät kohdasta käsitteet. Toimialaluokitus Käytetty toimialaluokitus on Toimialaluokitus 2008 (Tilastokeskus, käsikirjoja 4, Helsinki 2008). Toimialaluokitus 2008 perustuu EU:n toimialastandardiin NACE Rev.2:een siten, että NACE:n nelinumerotasoa on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä numerolla. 14
15 Tilastoja voidaan tuottaa tarkimmalla toimialatasolla tietojen salaussääntöjen puitteissa. Toimipaikan toimialaksi määritellään se, mitä toimintaa toimipaikalla eniten harjoitetaan. Yritysten / toimipaikkojen toimiala saadaan yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Alueluokitus Käytetty alueluokitus perustuu julkaisuun Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot (Tilastokeskus, Käsikirjoja 28). Rakentamisen alue- ja toimialatilastossa tilastot tuotetaan käyttäen viimeisen julkistettavan tilastovuoden vuoden aluejakoa. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Toimipaikkatiedot Tilaston tietolähteinä ovat yritysten tilinpäätöstilaston yritystiedot sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikkatiedot. Yritysten tilinpäätöstilasto sisältää kaikki tilaston tuottamiseen vaadittavat tiedot yritystasolla. Täten yksitoimipaikkaisille yrityksille tilinpäätöstilaston tiedot viedään suoraan kyseisille toimipaikoille. Monitoimipaikkaisten yritysten rakentamisen toimipaikoille tiedot tuotetaan menetelmällisesti käyttäen hyväksi tilinpäätöstilaston yritystietoja ja yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikkatietoja. Yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikkapohjaisia tietoja ovat henkilöstön määrä ja liikevaihto sekä toimipaikkojen luokitusmuuttujat (toimiala, sijainti, toimipaikan tyyppi jne.). Monitoimipaikkaisten yritysten kohdalla menetelmä on seuraavanlainen. Tilinpäätöstilaston yritystason tietoja käytetään peiliryhmän poimimiseen. Peiliryhmää käytetään toimipaikkatason tietojen mallintamisessa monitoimipaikkaisille yrityksille. Kun peiliryhmä on määritelty lasketaan imputointiparametrit. Parametrien estimoinnissa käytetään PNS -regressiomallia, jossa riippumattomana muuttujana ovat yritys- ja toimipaikkarekisterin henkilöstö ja liikevaihto ja riippuvina muuttujina on toimipaikkaistettava tieto kuten liiketoiminnan muut tuotot, tavaroiden ostot, muut kulut jne. Kun mallilla on tuotettu tarvittavat kertoimet, suoritetaan imputointi monitoimipaikkaisten yritysten toimipaikoille. Lopuksi tiedot yhdistetään ja tasapainotetaan siten, että vain mallinnetut tiedot joustavat. Näin toimipaikkatiedot täsmäävät yritystason tietojen kanssa myös monitoimipaikkaisille yrityksille. Elinkeinoverotusaineisto on tärkeä yritystilastojen tietolähde, jota ei kuitenkaan sellaisenaan voi käyttää tilastotuotantoon. Aineiston laatu tarkistetaan ja mahdolliset puutteet korjataan monivaiheisella ohjelmalla. Verohallinnon aineistosta on täysin virheetöntä noin 88 prosenttia. Lisäksi puutteet pystytään paikallistamaan ja korjaamaan noin 10 prosentille aineistosta. Vajaat kaksi prosenttia tiedoista imputoidaan käyttäen Donoreli lähimmän naapurin menetelmää. Niille yrityksille, jotka eivät kuulu otokseen, Tilastokeskuksen oman tiedustelun tiedot (tuottojen ja kulujen erittelytiedot, henkilöstötiedot ja vientitiedot) imputoidaan omaan kyselyyn kuulumattomille yrityksille käyttäen lähimmän naapurin menetelmää elinkeinoveroaineiston ja yritys- ja toimipaikkarekisterin tietojen ja suoran tiedustelun tietojen avulla. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Rakentamisen alue- ja toimialatilaston peruskehikon muodostaa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Alue- ja toimialatilaston aineisto kattaa lähes kaikkien Suomen yritysten rakentamisen toimipaikat. Alue- ja toimialatilastoon toimipaikat on valittu käyttäen samoja rajauksia yritysten toiminta-ajan, henkilöstön ja liikevaihdon suhteen kuin yritysrekisterissä. Tilaston ulkopuolelle on siten rajattu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta on päättynyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla tai toiminta vuoden aikana on ollut erittäin vähäistä. Toiminnan laajuuden oli vastattava yli puolen henkilön työpanosta tai liikevaihdon oli oltava enemmän kuin euroa vuonna 2009 ja toiminta-ajan oli ylitettävä puoli vuotta. Liikevaihtorajaa tarkistetaan vuosittain. Elinkeinoverotusrekisteristä saatavat tilaston muuttujat vastaavat hyvin määritelmiänsä (Eurostatin määritelmät). Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi tietojen tallennuksesta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Aineiston laadun varmistamisesta on selvitys kohdassa 'Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus'. 15
16 Menetelmät, joilla muuttujat tuotetaan monitoimipaikkaisten yritysten rakentamisen toimipaikoille, ovat harhattomia ja tiedot ovat tilaston tuottamiseksi riittävän laadukkaita. Menetelmällä on tuotettu tiedot myös teollisille toimipaikoille ja tästä aineistosta on tuotettu teollisuuden alue- ja toimialatilaston tilastotauluja. Tilastotietoja on verrattu teollisuuden alue- ja toimialatilaston tietoihin. Erot teollisuuden alue- ja toimialatilastossa julkaistavien tietojen osalta eivät ole merkittäviä. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Rakentamisen alue- ja toimialatilastosta tuotetaan vuosittain 15 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä. Tilaston viiteajanjaksona on tilikausi, joka päättyy tilastovuoden aikana eli tv välisenä aikana. Jos tilikauden pituus eroaa 12 kuukaudesta muutetaan, muutetaan tiedot 12 kuukautta vastaaviksi. 5. Tietojen saatavuus Rakentamisen alue- ja toimialatilaston tietoja on saatavilla toimialoittain ja maakunnittain Tilastokeskuksen verkkosivuilta Internetistä StatFin -palvelimesta osoitteesta / Rakentaminen vuosilta Koko maan tiedot ovat palvelukannassa tarkimmalla mahdollisella toimialatasolla. Tiedot maakunnittain ovat palvelukannassa rakentamisen päätoimialoittain. Rakentamisen eri toimialat on ryhmittely päätoimialoihin seuraavasti: Rakentamisen ryhmittely päätoimialoihin 41 Talonrakentaminen 42 Maa- ja vesikentaminen 43 Erikoistunut rakennustoiminta 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Menetelmällisesti tuotettuja rakentamisen alue- ja toimialatilaston tietoja alettiin julkaista vuonna Vuosien tilastoja varten monitoimipaikkaisten vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten rakentamisen toimipaikoilta tiedot kerättiin suoraan yrityksiltä. Tätä pienempiä yrityksiä käsiteltiin yksitoimipaikkaisina. Nämä tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia menetelmällisesti tuotettuihin tietoihin. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Henkilöstön lukumäärä saadaan rakentamisen alue- ja toimialatilastoon nyt kokonaan yritysrekiste-ristä ja se noudattaa yritysrekisterin vuositilastossa määriteltyä kokovuosityöllisen määritelmää. Myös vuosien henkilöstön lukumäärätiedot julkaistaan yritysrekisterin määrittelyn mukaisesti. Tiedot poikkeavat aikaisemmin julkaistuista rakentamisen alue- ja toimialatilaston sarjoista. Aikaisemmin julkaistuissa sarjoissa rakentamisen alue- ja toimialatilastossa henkilöstö tilastoitiin tilikauden keskimääräisinä lukuina. Esimerkiksi puoli vuotta työskennellyt vastaa puolta henkilöä. Sen sijaan osa-aikaisia ei muunneta kokoaikaisiksi. Tiedot nyt julkaistavissa sarjoissa eivät ole vertailukelpoisia aikaisemmin julkaistujen sarjojen tietoihin toimialaluokituksen muutoksesta johtuen. 16
17 Rakentaminen 2011 Lisätietoja Heikki Pihlaja (09) Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds puhelinnumero Lähde: Rakentamisen alue- ja toimialatilasto, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)
Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2010
Rakentaminen 2012 Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2010 Rakentamisen jalostusarvo laski 4,9 prosenttia vuonna 2010 Rakentamisen jalostusarvo laski lähes koko maassa vuonna 2010. Jalostusarvo kasvoi
LisätiedotRakentamisen alue- ja toimialatilasto 2011
Rakentaminen 2013 Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2011 Rakentamisen jalostusarvo kasvoi 8 prosenttia vuonna 2011 Rakentamisen jalostusarvo kasvoi Kymenlaaksoa lukuun ottamatta koko maassa vuonna
LisätiedotRakentamisen alue- ja toimialatilasto 2008
Rakentaminen 2010 Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2008 Rakentamisen henkilöstöstä 67 prosenttia Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa vuonna 2008 Rakentamisen henkilöstö keskittyi Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotPalvelujen alue- ja toimialatilasto 2010
Palvelut 2012 Palvelujen alue- ja toimialatilasto 2010 Teknisten palvelujen jalostusarvosta 41 prosenttia kertyi Uudeltamaalta vuonna 2010 Tekniset palvelut on toimialana erittäin keskittynyt Uudellemaalle,
LisätiedotRakentamisen alue- ja toimialatilasto 2012
Rakentaminen 2014 Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2012 Rakentamisen jalostusarvo kasvoi 8 prosenttia vuonna 2012 Rakentamisen jalostusarvo vuonna 2012 kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkainta
LisätiedotPalvelujen alue- ja toimialatilasto 2009
Palvelut 2011 Palvelujen alue- ja toimialatilasto 2009 Tukkukaupan jalostusarvosta 65 prosenttia kertyi Uudeltamaalta vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tukkukauppa on erittäin keskittynyt Uudellemaalle.
LisätiedotPalveluiden alue- ja toimialatilasto 2012
Palvelut 2014 Palveluiden alue- ja toimialatilasto 2012 Kaupan jalostusarvo laski 5 prosenttia vuonna 2012 Kaupan toimialojen jalostusarvo vuonna 2012 oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten
LisätiedotPalvelujen alue- ja toimialatilasto, 2007
Palvelut 2009 Palvelujen alue- ja toimialatilasto, 2007 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan jalostusarvosta lähes 40 prosenttia kertyi Uudellamaalla vuonna 2007 Tilastokeskuksen mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan
LisätiedotRakentamisen alue- ja toimialatilasto 2007
Rakentaminen 2009 Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2007 Rakentamisen jalostusarvo kasvoi kaikissa maakunnissa vuonna 2007 Rakentamisen jalostusarvo kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 kaikissa
LisätiedotRakentamisen alue- ja toimialatilasto 2006
Rakentaminen 2006 Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2006 Uudellamaalla 29 prosenttia rakentamisen henkilöstöstä vuonna 2006 Uudenmaan osuus rakentamisen henkilöstöstä oli Tilastokeskuksen mukaan selvästi
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto 2016
Yritykset 2017 Alueellinen yritystoimintatilasto 2016 2016, ennakko Teollisuuden jalostusarvossa vuonna 2016 parin prosentin kasvu Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan teollisuuden (TOL C) toimipaikkojen
LisätiedotPalvelujen alue- ja toimialatilasto, 2006
Palvelut 2008 Palvelujen alue- ja toimialatilasto, 2006 Tietojenkäsittelypalvelujen jalostusarvosta 67 prosenttia kertyi Uudellamaalla vuonna 2006 Tietojenkäsittelypalvelut oli Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotPalvelujen alue- ja toimialatilasto 2008
Palvelut 2010 Palvelujen alue- ja toimialatilasto 2008 Informaatiopalvelujen jalostusarvosta yli 60 prosenttia kertyy Uudeltamaalta Tilastokeskuksen tietojen mukaan informaatiopalvelut on erittäin keskittynyt
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto 2015
Yritykset 2016 Alueellinen yritystoimintatilasto 2015 2015, ennakko Teollisuuden jalostusarvo kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaikkien teollisuuden (TOL BCDE) toimipaikkojen
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto 2014
Yritykset 2015 Alueellinen yritystoimintatilasto 2014 Palvelut työllistivät vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimi noin 364 000 yritystä vuonna 2014. Yrityksillä oli yhteensä 395 000 toimipaikkaa.
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto 2013
Yritykset 2014 Alueellinen yritystoimintatilasto 2013 Yritysten toimipaikat vuonna 2013: puolet henkilöstöstä ruuhka-suomessa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 toimi maassamme 354 000 yritystä. Toimipaikkoja
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto
Yritykset 2014 Alueellinen yritystoimintatilasto 2013, ennakko Tehdasteollisuuden jalostusarvo kasvoi vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko teollisuudessa (TOL BCDE) tuotannon bruttoarvo
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto
Yritykset 2015 Alueellinen yritystoimintatilasto 2014, ennakko Jalostusarvo laski 3 prosenttia vuonna 2014, korjattu Korjattu 13.10.2015. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen ennakkotietojen
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto 2016
Yritykset 2017 Alueellinen yritystoimintatilasto Toimipaikkojen tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna Puolet kasvusta kertyi pk-yrityksistä Suomessa toimi 357 000 yritystä vuonna. Pieniä ja keskisuuria (pk)
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto 2017
Yritykset 201 Alueellinen yritystoimintatilasto 201 Metalliteollisuus teollisuuden kasvumoottorina useissa maakunnissa vuonna 201 Teollisuuden (TOL B-E) toimipaikkojen tuotanto kasvoi palveluita (TOL H-S),
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto 2015
Yritykset 216 Alueellinen yritystoimintatilasto 215 Uusimaa piti pintansa vuonna 215 Tilastokeskuksen mukaan maassamme toimi 36 yritystä vuonna 215. Toimipaikkoja yrityksillä oli yhteensä 392. Toimipaikat
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto
Teollisuus 2012 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2011, ennakko Teollisuuden jalostusarvo laski 4 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan teollisuuden (C) jalostusarvo vuonna 2011 laski
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2009, ennakko Teollisuuden tuotannon arvo supistui yli 28 prosenttia vuonna 2009 Teollisuuden tuotannon arvo supistui 28,4 prosenttia Tilastokeskuksen
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2007
Teollisuus 2008 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2007 Teollisuuden tuotannon arvo kasvoi 14,6 prosenttia vuonna 2007 Koko teollisuuden tuotannon arvo kasvoi 14,6 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto
Teollisuus 2013 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2012, ennakko Teollisuuden jalostusarvo laski 5 prosenttia vuonna 2012 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan teollisuuden (C) jalostusarvo vuonna
LisätiedotKaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009
Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2010
Teollisuus 2012 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2010 Koko teollisuuden jalostusarvosta yli 48 prosenttia muodostui neljässä maakunnassa vuonna 2010 Teollisuustuotanto (BCDE) oli Tilastokeskuksen
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2010, ennakko
Teollisuus 2011 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2010, ennakko Teollisuuden jalostusarvo kasvoi 17,5 prosenttia vuonna 2010 Teollisuuden (C) tuotannon arvo kasvoi 17,5 prosenttia Tilastokeskuksen
LisätiedotPalveluiden alue- ja toimialatilasto 2011
Palvelut 2013 Palveluiden alue- ja toimialatilasto 2011 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan jalostusarvosta 41 prosenttia kertyi Uudeltamaalta vuonna 2011 Majoitus- ja ravitsemistoiminta on voimakkaasti keskittynyt
LisätiedotVireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010
Oikeus 2010 Konkurssit 2010, helmikuu Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010 Tammi helmikuussa pantiin vireille 504 konkurssia, mikä on yli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta
LisätiedotKonkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010
Oikeus 2010 2010, maaliskuu Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010 Tammi maaliskuussa pantiin vireille 797 konkurssia, mikä on lähes 11 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2012
Teollisuus 2014 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2012 Teollisuustuotannon jalostusarvo laski 7 prosenttia vuonna 2012 Vuonna 2012 koko teollisuuden (BCDE) jalostusarvo laski 7 prosenttia edellisvuodesta.
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2011 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun huhti-kesäkuussa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni reilut kaksi
LisätiedotKonkurssit. Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa , marraskuu
Oikeus 2010 2010, marraskuu Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa 2010 Tammi marraskuussa pantiin vireille 2 631 konkurssia, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2010 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä väheni Aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi 1,2
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2011 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni lähes kahdeksan prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä
LisätiedotAutokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016
Rakentaminen 2017 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2016 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2011 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten perustaminen edelleen nousussa ja yritysten lopettaminen laskussa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi 3,9
LisätiedotKonkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009
Oikeus 2009 2009, syyskuu Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 488 konkurssia, mikä on 31 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2007
Teollisuus 2009 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2007 Teollisuuden jalostusarvosta yli 55 prosenttia syntyy neljässä maakunnassa Teollisuustuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 edelleen
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2009
Teollisuus 2011 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2009 Teollisuuden jalostusarvosta yli 49 prosenttia muodostui neljässä maakunnassa vuonna 2009 Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2011
Teollisuus 2013 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2011 Teollisuustuotannon jalostusarvo laski 2 prosenttia vuonna 2011 Vuonna 2011 koko teollisuuden (BCDE) jalostusarvo laski 2 prosenttia edellisvuodesta.
LisätiedotKorjausrakentaminen 2012
Rakentaminen 2013 Korjausrakentaminen 2012 Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2012 talonrakennusyritykset korjasivat rakennuksia 5,6 miljardilla eurolla Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusyrityksissä
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2010 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten perustaminen kääntyi nousuun ja yritysten lopettaminen laskuun Korjaus: Ensimmäisen kuvion otsikko korjattu 29.7.2010 klo 9:45. Oli
LisätiedotAlueellinen yritystoimintatilasto 2016
Yritykset 2017 Alueellinen yritystoimintatilasto Toimipaikkojen tuotannon bruttoarvo kasvoi vuonna Puolet kasvusta kertyi pk-yrityksistä Korjaus 9.2.2018. Korjattu luku on merkitty punaisella Suomessa
LisätiedotMoottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
Liikenne ja matkailu 2011 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2010, joulukuu Joulukuussa 2010 ensirekisteröitiin 184 uutta henkilöautoa Joulukuussa 2010 rekisteröitiin 11 070 uutta ajoneuvoa, joista
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2009 Teollisuuden varastotilasto Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 maaliskuun lopussa 4,6
LisätiedotKorjausrakentaminen 2010
Rakentaminen 2011 2010 Rakennusyritysten Suurimpien rakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vuonna 2010 Vähintään 10 hengen rakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt
LisätiedotYrityssaneerauksien määrä jyrkässä kasvussa tammi joulukuussa 2009
Oikeus 21 Yrityssaneeraukset 29, 4. vuosineljännes Yrityssaneerauksien määrä jyrkässä kasvussa tammi joulukuussa 29 Vuoden 29 aikana pantiin vireille 28 yrityssaneerausta, mikä on 224 enemmän kuin vuotta
LisätiedotVuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa
Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015
Rakentaminen 2016 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2015 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotRakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
Rakentaminen 2018 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2017 Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2010, 2. vuosineljännes Teollisuuden varastot vähenivät edelleen vuoden 2010 toisella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2010 kesäkuun lopussa
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
LisätiedotHenkilöstörahastot 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2006
Teollisuus 2008 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2006 Teollisuuden jalostusarvosta yli puolet tuotetaan neljässä maakunnassa Teollisuustuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 edelleen alueellisesti
LisätiedotKorjausrakentaminen 2011
Rakentaminen 2012 2011 Rakennusyritysten Vuonna 2011 suurimpien talonrakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 5 prosenttia vuoden takaisesta Korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto vähintään
LisätiedotHenkilöstörahastot 2008
Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2018
Koulutus 218 Esi- ja peruskouluopetus 218 Peruskouluissa 56 5 oppilasta vuonna 218 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 56 5 oppilasta vuonna 218. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta,7
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2009
Ympäristö ja luonnonvarat 2010 Ympäristöliiketoiminta 2009 Lajiteltujen materiaalien kierrätys oli suurin ympäristöliiketoiminnan toimiala vuonna 2009 Ympäristöliiketoimintaan kuuluvien toimialojen yritysten
LisätiedotYrityssaneeraukset lisääntyivät vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
Oikeus 11 Yrityssaneeraukset 11, 1. vuosineljännes Yrityssaneeraukset lisääntyivät vuoden 11 ensimmäisellä neljänneksellä Tammi maaliskuussa pantiin vireille 19 yrityssaneerausta, mikä on 19 saneerausta
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun
LisätiedotYrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012
Oikeus 213 Yrityssaneeraukset 212, 4. vuosineljännes Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 212 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 212 vireillepantiin 515 yrityssaneerausta,
LisätiedotTeollisuuden alue- ja toimialatilasto 2008
Teollisuus 2010 Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2008 Yli puolet teollisuuden jalostusarvosta syntyy neljässä maakunnassa Teollisuustuotanto (C) oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 edelleen alueellisesti
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2018
Liikenne ja matkailu 2019 Moottoriajoneuvokanta 2018 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2018 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2018 päättyessä 6 623 990 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 085 796 ajoneuvoa.
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2016
Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta
LisätiedotYksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009
Oikeus 2009 Velkajärjestelyt 2009, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009 Tammi syyskuussa 2009 jätettiin käräjäoikeuksiin 2 121 yksityishenkilöiden
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2017
Liikenne ja matkailu 2018 Moottoriajoneuvokanta 2017 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2017 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2011 Lukiokoulutus 2010 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2010 yhteensä 111 800 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2016
Liikenne ja matkailu 2017 Moottoriajoneuvokanta 2016 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2016 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2016 päättyessä 6 316 531 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 996 194 ajoneuvoa.
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden
LisätiedotKonkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi helmikuussa , helmikuu
Oikeus 013 013, helmikuu Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla 013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 013 pantiin vireille 533 konkurssia, mikä on 16 konkurssia (,9 %) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana
LisätiedotAsuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, syyskuu Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2012
Koulutus 202 Esi- ja peruskouluopetus 202 Peruskouluissa 539 500 oppilasta vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 539 500 oppilasta vuonna 202. Peruskoulun oppilasmäärä väheni edellisestä
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2015
Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.
LisätiedotKonkurssit. Konkurssien määrä kasvoi 4,8 prosenttia tammi-toukokuussa , toukokuu
Oikeus 2013 2013, toukokuu Konkurssien määrä kasvoi 4,8 prosenttia 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2013 pantiin vireille 1 398 konkurssia, mikä on 64 konkurssia (4,8 prosenttia) enemmän kuin vastaavana
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2008 Teollisuuden varastotilasto Tehdasteollisuuden varastot kasvoivat vuoden takaisesta vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä Tehdasteollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2008 syyskuun lopussa
LisätiedotLiikenteen tilinpäätöstilasto
Yritykset 2012 Liikenteen tilinpäätöstilasto 2011, ennakko Liikenteen liikevaihto kasvoi 7 prosenttia vuonna 2011 Liikenteen toimialoista julkaisussa ovat mukana linja-autoliikenne, kuorma-autoliikenne,
LisätiedotAsuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman
LisätiedotKonkurssit. Konkurssien määrä kasvoi lähes 3 prosenttia tammi joulukuussa , joulukuu
Oikeus 2012 Konkurssit 2011, joulukuu Konkurssien määrä kasvoi lähes 3 prosenttia tammi joulukuussa 2011 Vuoden 2011 aikana pantiin vireille 2 944 konkurssia, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä
LisätiedotKonkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010
Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2012 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä laskusuunnassa Korjattu 25.10.2012 klo 11:30. Korjaukset on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto 2008, 4. vuosineljännes
Teollisuus 2009 Teollisuuden varastotilasto 2008, 4. vuosineljännes Tehdasteollisuuden varastot kasvoivat vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Tehdasteollisuuden varastojen arvo oli
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006
Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2019 Lukiokoulutus 2018 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2018 103 400 opiskelijaa.
LisätiedotKivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2017 Lukiokoulutus 2016 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2016 yhteensä 103 600 opiskelijaa.
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2010, 3. vuosineljännes Kaupan varastot laskivat 7,3 prosenttia vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuun
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman
Koulutus 2018 Lukiokoulutus 2017 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 103 800 opiskelijaa.
LisätiedotMajoitus- ja ravitsemistoiminnan tilinpäätöstilasto
Yritykset 2011 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tilinpäätöstilasto 2010, ennakko Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kannattavuus parani vuonna 2010 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan käyttökate oli Tilastokeskuksen
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan
Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.
LisätiedotKonkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010
Oikeus 2010 2010, syyskuu Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 130 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta
Lisätiedot