PÄÄTÖS Nro 89/10/2 Dnro ISAVI/106/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 89/10/2 Dnro ISAVI/106/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Kontiolahden kunta ASIA Kuokkasenkankaan pohjavedenottamon rakentaminen, pohjaveden ottaminen 500 m 3 /vrk, vesijohdon rakentaminen Kuusojan ali sekä töidenaloittamislupa, Kontiolahti HAKEMUS Yleistä Kontiolahden kunta on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa selostanut hanketta seuraavasti: Kontiolahden kunnan kirkonkylän taajaman vedentarve on tyydytetty kahden pohjavedenottamon turvin, joista toinen on Kuusojan ottamo ja toinen Kirkonkylän ottamo. Kirkonkylän taajaman vedenkulutus on ollut vuonna 2002 n. 570 m 3 /vrk ja vuonna 2008 se oli keskimäärin 640 m 3 /vrk. Lisäksi Kontiolahden kunnan Lehmon taajaman vedentarve on tyydytetty Lehmon erillisen pohjavedenottamon avulla. Asukasluku Kontiolahdessa on ollut voimakkaassa kasvussa ja sitä kautta veden käyttö vesilaitoksen toiminta-alueella on ollut viime vuosina noususuunnassa. Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan on arvioitu, että vedenkulutus kasvaisi kunnan alueella vuoden 2000 kulutuksesta m 3 /vrk arvioituun vuoden 2010 kulutukseen m 3 /vrk ja vuoden 2020 arvioituun kulutukseen m 3 /vrk. Kirkonkylän vedenottamoa ei voida käyttää jatkuvan vedentarpeen tyydyttämiseen, koska saatava vesi on laadultaan heikkoa. Vedenottamoa on käytetty sen teknisen toimintakunnon ylläpitämiseksi sekä varavedenottamona. Kuusojan vedenottamolta ei käytännössä ole saatu lupaehtojen mukaista vesimäärää, vaan antoisuus on maksimissaan ollut noin 600 m 3 /vrk. Kirkonkylän kasvavan vedentarpeen tyydyttämiseksi laitoskapasiteetin lisääminen on nähty tarpeelliseksi. Kirkonkylän vedenhankinnan turvaamiseksi tarvitaan Kuusojan vedenottamon antoisuuden korvaava ratkaisu.

2 Nykyinen lupatilanne Vedenottoalueet Sopiva vedenottamon paikka löydettiin Kuusojan vedenottamon länsipuolelta Kuokkasenkankaan alueelta. Kontiolahden kunnalla on voimassa seuraavat vedenottoluvat liittyen kirkonkylän vedenhankintaan: Itä-Suomen vesioikeuden antama päätös Kirkonkylän vedenottamo 700 m 3 /vrk (1989) ja Kuusojan vedenottamo 700 m 3 /vrk (1990). Kuokkasenkankaan alueelle on rakennettu kaksi pohjavesikaivoa, joista suoritetun tutkimuksen mukaan voidaan ottaa hyvälaatuista pohjavettä yhteensä keskimäärin 500 m 3 vuorokaudessa jakautuen niin, että kaivosta 1 otetaan 200 m 3 vuorokaudessa ja kaivosta 2 otetaan 300 m 3 vuorokaudessa. Lupaa haetaan vedenottamolle, joka koostuu näistä pohjavesikaivoista. Vedenottokaivot sijaitsevat tiloilla Kankivaara RN:o 15:31 ja Salmijoki RN:o 4:6. Vesijohdon rakentaminen Kuusojan ali Maanomistus Kaivoista pumpattu vesi johdetaan rakennettavan vesijohdon avulla Kuusojan vedenottamolle. Suunniteltu vesijohto alittaa Kuusojan. Lupaa haetaan vesijohdon rakentamiseen Kuusojan ali. Vesijohto upotetaan uoman pohjan alapuolelle. Kontiolahden kunta on sopinut vedenottamon kaivojen sijoittelusta maanomistajien kanssa sekä vesijohdon sijoittamisesta maanomistajien ja Kuusojan vesialueen omistavan Jakokosken osakaskunnan kanssa. Osakaskunta on sopimuksessa edellyttänyt, että rakentamistyöt tehdään kesäkuun ja elokuun 15. päivän välisenä aikana, koska alueella on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, jonka kutua ei saa häiritä syksyllä. Töidenaloittamislupapyyntö Kontiolahden kunnan vesilaitos pyytää töidenaloittamislupaa vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin mukaisesti. Vedenottamon putkikaivot on jo toteutettu. Kaivoja suojaavat yläosarakenteet tarvittavine vedensiirtoputkistoineen ovat rakennettavissa niin, että alueen olot on palautettavissa olennaisilta osin entisen veroiksi, mikäli lupahakemus hylätään tai päätöstä valituksen johdosta muutetaan. Vedenoton vaikutukset ympäristöön ja muuhun vedenhankintaan Kontiolahden kunnan toimesta suoritettiin Kuokkasenkankaalla lähes puoli vuotta kestäneet koepumppaukset ja imeytyskokeet, joiden aikana seurattiin pohjavedenpinnan korkeuden ja vedenlaadun muuttumista. Alueen luontoarvot kartoitettiin tehdyssä luontoselvityksessä. Kooste Kuokkasenkaan luontoarvoista on esitetty jäljem- 2

3 pänä siteeratussa Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hakemuksen johdosta antamassa muistutuksessa. Yhteenvetona pohjavesitutkimusten tuloksista voidaan todeta, että alueelta löydettiin kaksi hyvää kaivon paikkaa, joista saadaan pumpattua pohjavettä Kontiolahden tarpeisiin. Tutkimusten mukaan otettaessa pohjavettä noin 580 m 3 vuorokaudessa, pohjavedenpinta laskee kaivon välittömässä läheisyydessä 0,45 0,7 m. Hankkeen vaikutusalueella ei ole muuta vedenhankintaa, jota hanke voisi haitata. Hankkeella ei ole sellaisia haittavaikutuksia ympäristöön, jotka aiheuttaisivat ympäristön tilaan havaittavia muutoksia tai loukkaisivat kenenkään oikeuksia. Vedenotolla ei ole luontaista vaihtelua suurempaa vaikutusta alueen vesistöjen ja pienvesien pinnan tasoon tai tilaan. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavia vahinkoja vesistölle tai sen virkistyskäytölle. Toiminnanharjoittaja suorittaa vedenoton vaikutusten tarkkailua. Tarkkailun tulosten perusteella voidaan ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin mahdollisten myöhemmin ilmenevien vahinkojen ehkäisemiseksi. Vedenoton vaikutusten tarkkailu Tarkkailussa seurataan pohjavedenpinnan vaihtelua sekä vedenoton vaikutuksia siihen. Lisäksi seurataan pohjaveden laatua sekä sen mahdollisia muutoksia. Vedenoton vaikutusten tarkkailun havaintopaikkoina pidetään alueelle sijoitettuja tarkkailuputkia sekä vedenottamoiden kaivoja. Kontiolahden kunnan vesilaitos suorittaa tarkkailun kustannuksellaan. Pohjavedenpinnan korkeuden tarkkailun suorittaa vesilaitoksen henkilöstö. Pohjaveden laadun tarkkailuun liittyvästä näytteenotosta vastaa myös vesilaitos ja näytteet toimitetaan analysoitavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. Vesilaitos voi tarvittaessa suorittaa myös omavalvontaa. Pumpatun veden määrän seuranta perustuu automaattiseen virtausmittaukseen, jonka tiedot tallentuvat sähköiseen tietokantaan. Seurantatiedot tallennetaan ja raportoidaan tarkkailun yhteydessä. Perustelut hakemuksen mukaiselle toiminnalle Hanke on tarpeen Kontiolahden vedenhankinnan varmistamiseksi kirkonkylän taajaman asukasluvun kasvaessa. Kirkonkylän ja Kuusojan vedenottamoille tulisi myös löytää korvaava tai varatoiminto poikkeustilanteiden varalle, joten vedenhankintaa on tehostettava uudella vedenottamolla. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHTY MUISTUTUS Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään

4 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) on todennut Kuokkasenkankaan luonto-olosuhteista seuraavaa: "Kunta on teettänyt alueelta luontoselvityksen heinäkuussa Luontoselvityksestä käy ilmi, että Kuokkasenkankaalla on useita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vesilain luontotyyppejä ja Natura luontotyyppejä. Monet alueen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Lisäksi alueelta löydettiin valtakunnallisesti silmällä pidettäviä, alueellisesti uhanalaisia sekä koko maassa ja Oulun läänin eteläpuolella rauhoitettuja kasvilajeja. Kuokkasenkangasta reunustavan Kuusojan varressa on runsaasti metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Pääosa niistä (38 kpl) on lähteiden, purojen ja pienten lampien välittömiä luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lähiympäristöjä. Lisäksi kaksi kuvioista on lain tarkoittamia reheviä korpityyppejä ja yksi vähäpuustoinen suo. Selvityksen mukaan alueella on yhdeksän vesilain 1 luvun 17a :n tarkoittamaa luonnontilaista lähdettä ja tihkupintaa. Niistä seitsemän on eutrofisia avolähteitä tai tihkupintoja ja kaksi mesoeutrofista lähteikköä. Lisäksi Kuokkasenkankaan luoteisnurkassa sijaitseva Valkealampi on vesilain 1 luvun 15a :n tarkoittama luonnontilainen lampi. Valkealampi kuuluu Natura-luontotyyppiin "humuspitoiset järvet ja lammet". Lampi on luontotyyppinä edustavuudeltaan ja luonnontilaltaan hyvä/erinomainen. Selvitysalueeseen rajautuva Kuusoja kuuluu luontotyyppiin "pikkujoet ja purot". Kuusojan edustavuus on erinomainen ja sen luonnontilaa voidaan pitää rakenteellisesti ja toiminnallisesti vähintään hyvänä. Alueen yhdeksän lähdettä ja tihkupintaa kuuluvat lähteiden ja lähdesoiden luontotyyppiin. Ne ovat edustavuudeltaan, rakenteeltaan ja toiminnaltaan erinomaisia. Alueen lettokorvet (3 kpl) ja lettorämeet (3 kpl) kuuluvat lettoihin ja ne ovat edustavuudeltaan ja luonnontilaltaan erinomaisia. Naturaluontotyyppiin "puustoiset suot" kuuluu kuusi suokuviota. Luontotyyppi kuuluu Euroopan yhteisön erityisen tärkeinä pitämiin luontotyyppeihin. Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnin perusteella Kuokkasenkankaalla on useita uhanalaisia luontotyyppejä. Niiden uhanalaisuus Etelä-Suomessa on luokiteltu seuraavasti (VU=vaarantunut, EN=erittäin uhanalainen, CR=äärimmäisen uhanalainen): lähteiköt (EN), pienet havumetsävyöhykkeen joet (Kuusoja, VU), ruoho- ja heinäkorvet (EN), mustikkakorvet (VU), puolukkakorvet (VU), Lettokorvet (CR), Tupasvillakorpi (EN), lettorämeet (CR), sararämeet (VU), Lettoneva (CR). Luontoselvityksessä mainituista alueen kasvilajeista kaitakämmekkä on valtakunnallisesti vaarantunut. Punakämmekkä ja käyrälehtirahkasammal ovat valtakunnallisesti silmälläpidettäviä ja alueellisesti uhanalaisia. Muita Kuokkasenkankaan alueellisesti uhanalaisia lajeja ovat sirppihuurresammal, poimulehvässammal ja kultakuirisammal. Alueen kasvilajeista soikkokaksikko, näsiä ja lehtoneidonvaippa ovat luonnonsuojelulain mukaisesti rauhoitettuja koko maassa sekä puna- ja kaitakämmekkä Oulun läänin eteläpuolella. 4

5 Selvityksen mukaan pohjavedenotolla on voimakkaimmat vaikutukset alueen suoluontoon ja lähteikköihin. Pohjaveden pumppauksen seurauksena pohjaveden virtaamat pienenevät, pohjavedentaso laskee ja laatu muuttuu. Osa lähteiköistä muuttuu ympäristöltään kuivemmiksi ja osa lähteiköistä voi hävitä kokonaan. Lähteiset suot ja letot muuttuvat todennäköisesti kuivemmiksi, jolloin vaatelias lajisto häviää. Selvityksen mukaan Kuokkasenkankaan pohjavedenotto tulee varsin todennäköisesti laskemaan pohjaveden pintaa ja alueen lähteistä purkautuvan veden määrää. Pienimmät lähteet voivat ehtyä aiemmin tai hävitä kokonaan, soiden lähdevaikutteisuuden pieneneminen hävittää vaateliaimman lajiston. Tehdyssä selvityksessä Kuokkasenkankaan lajisto ja luontotyypit osoittautuivat hyvin monimuotoiseksi. Pohjavedenotto voi olla selvä uhka tälle monimuotoisuudelle." Kannanottonaan ELY-keskus on lausunut, että luontoselvitys on osoittanut, että Kuokkasenkankaalla sijaitsee runsaasti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, jotka sijoittuvat pääosin aluetta reunustavan Kuusojan läheisyyteen. Alueella tehtyjen pohjavesi- ja luontoselvitysten arviot vedenoton vaikutuksista alueen pienvesiluontotyyppien luonnonarvoihin poikkeavat toisistaan. Tosin luontoselvitys perustuu selvityksessä mainitun kirjallisuuden pohjalta tehtyyn arvioon ja pohjavesiselvitys alueella tehtyyn koepumppaukseen. ELY-keskuksen mielestä pohjavesiselvitys ei kuitenkaan anna selkeää kuvaa koepumppauksen vaikutuksista kaikkien alueella sijaitsevien pienvesiluontotyyppien osalta. Kuten luontoselvityksestä käy ilmi, alueella on yhdeksän vesilain 1 luvun 17a :n tarkoittamaa luonnontilaista avolähdettä, tihkupintaa ja lähteikköä. Pohjavesiselvityksen johtopäätöksistä saa käsityksen, että koepumppauksen vaikutuksia on arvioitu vain lähteikköjen osalta, joita selvityksen mukaan on kaksi kappaletta (kuviot 2 ja 8). Näiden osalta koepumppauksella ei arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia. Alueen muiden vesilain 1 luvun 17a :n tarkoittamien pienvesiluontotyyppien osalta vaikutusarvio jää ELY-keskuksen käsityksen mukaan epäselväksi. ELY-keskus katsoo lisäksi, että koepumppaus ei ole ollut riittävän pitkäaikainen, jotta hankkeen vaikutukset vesilain tarkoittamien vesiluontotyyppien osalta pystyttäisiin arvioimaan riittävän luotettavasti. Ongelmia voivat aiheuttaa muun muassa vedenoton vaikutukset alueen lähteisiin pitkinä kuivina jaksoina. Pohjavesiraportin johtopäätöksissä todetaan, että koepumppauksen ajankohta oli hieman normaalia runsassateisempaa, joten koepumppauksesta johtuva vedenpinnan lasku oli hieman pienempää verrattuna normaaleissa sadantaolosuhteissa tapahtuvaan vedenpinnan laskuun. Kuokkasenkankaan pohjavesiesiintymän laskennallinen antoisuus on 800 tai 900 m 3 /vrk. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen mukainen 500 m 3 :n vuorokautinen vedenottomäärä on merkittävä esiintymän kokonaisantoisuuteen nähden. ELY-keskuksen mielestä hankkeessa ei ole arvioitu, voidaanko pitkällä aikavälillä näin suurella vedenotolla turvata alueella sijaitsevien pienvesiluontotyyppien vesimäärän riittävyys luontotyyppien ominaispiirteiden säilymisen kannalta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen mukainen vedenotto voi vastoin vesilain 1 luvun 17a :n säädöksiä muuttaa Kuokkasenkankaan lähteitä ja tihkupintoja niin, että niiden säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Vesilain 1 luvun 17a :n toi- 5

6 HAKIJAN SELITYS sen momentin mukaan aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Hakija ei ole tehnyt poikkeuslupahakemusta. Vesilain perusteiden (HE 79/1996) mukaan pienvesien suojaamisen ensisijainen tavoite on luonnon monimuotoisuuden ja biologisen tuottokyvyn säilyttäminen. Kuokkasenkankaalla tehdyn luontoselvityksen mukaan alueen lähteet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin merkittäviä, joten ELY-keskuksen mielestä poikkeusluvan myöntämisedellytykset olisivat kyseenalaiset. Ennen hakemuksen toimittamista ELY-keskus on neuvotellut Kontiolahden kunnan kanssa Kuokkasenkankaan vedenotosta. Neuvottelussa keskusteltiin kaivoista pumpattavan vesimäärän tarpeesta, vedenlaadusta, kaivojen paikoista ja vedenoton vaikutuksista alueen pienvesibiotooppeihin. Vaikutusarvioinnin yhteydessä keskusteltiin luvan hakemista määräaikaisena, jona aikana voitaisiin selvittää, vaarantaako vedenotto alueen lähteiden luonnontilaa vesilain 1 luvun 17a :n vastaisesti. Yllä esitetyn perusteella ELY-keskus esittää, että lupa voidaan myöntää lyhyellä, esimerkiksi 3 vuoden määräajalla, ja niin, että otto tapahtuisi vain yhdestä kaivosta kerrallaan. Määräaikana vettä otetaan molemmista kaivoista vuorotellen maksimimäärä eli kaivosta 1 pumpataan ensin 200 m 3 /vrk ja sitten kaivosta 2 taas 300 m 3 /vrk. Vettä otetaan siten, että vuodenajat tulevat hyvin edustetuiksi. Pohjaveden pintoja ja vaikutuksia ympäröivään luontoon, erityisesti luontoselvityksessä ilmoitettuihin vesilain tarkoittamiin lähteisiin ja tihkupintoihin, tarkkaillaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Luvassa tulisi antaa myös määräykset siltä varalta, että väliaikaisen luvan mukainen vedenotto uhkaisi hävittää alueen pienvesiluontotyyppien luonnonarvot. ELY-keskus katsoo myös, että hakemuksen mukaiselle vedenotolle ei tule myöntää aloittamislupaa, koska alueen pienvesiluonto on poikkeuksellisen arvokas. Hakija lausuu aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä, että Kontiolahden kunnan toimesta suoritettiin Kuokkasenkankaalla pohjavesitutkimuksia vuosina Tutkimuksia tekivät Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Kontiolahden kunta sekä Suomen Pohjavesitekniikka Oy. Pohjois-Karjalan ELY-keskus osallistui ohjausryhmässä tutkimusten ohjaukseen, kuten koepumppauksen kestoajasta päättämiseen. TOIMI-ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta suoritti touko heinäkuussa 2008 luontoselvityksen Kuokkasenkankaalla. Luontoselvityksen yhteydessä ei suoritettu maastossa pohjavesitutkimuksia. Selvityksessä esitetyt arviot pohjavedenoton vaikutuksista perustuvat kirjallisuusarviointeihin eikä selvityksen tekijöillä ollut tuolloin käytettävissä Kuokkasenkankaan pohjavesitutkimusten raporttia. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan Kuokkasenkankaan pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on 900 m 3 /vrk, kun pohjaveden muodostumisalueen pintaalaksi on arvioitu 0,91 km 2. 6

7 Kun alueen vuosisadanta on ilmatieteen laitoksen mukaan ollut vuosina keskimäärin 643 mm, saadaan 50 %:n imeytymiskerrointa käyttäen kyseiselle alueelle muodostuvaksi keskimääräiseksi antoisuudeksi 801 m 3 vuorokaudessa. Vastaavasti laskien saadaan kaivon 1 valuma-alueen kooksi vajaa 23 hehtaaria, kun vedenotto on 200 m 3 vuorokaudessa. Kaivo 2:n vastaavasti laskettu valuma-alueen koko on 34 hehtaaria, kun vedenotto on 300 m 3 vuorokaudessa. Siten suunniteltu vedenotto voi laskennallisesti vaikuttaa noin 57 %:iin Kuokkasenkankaan pohjavesialueesta. Vedenoton vaikutukset kohdistuvat eniten vedenottopisteiden läheisyyteen. Kuokkasenkankaan luontoselvitys kattaa koko alueen ja siinä esitetyt lähteitä ja tihkupintoja sisältävät tutkimuskuviot ovat suunnitellun vedenoton vaikutusalueen ulkopuolella. Teoreettinen vaikutussäde on kaivon 1 osalta 270 metriä ja kaivon 2 osalta 330 metriä. Kaivojen valuma-alueet ovat erillisiä, vaikka molemmat keräävät pohjavettä samalta pohjaveden muodostumisalueelta. Vedenoton vaikutus pienenee etäisyyden kasvaessa vedenottokaivosta, joten kaivojen vaikutusalueilla ei ole luontoselvityksessä esitettyjä lähteitä sisältäviä kuvioita. Mahdollisella vaikutusalueella sijaitsevilla kuvioilla 30 ja 32 ei ole luontoselvityksen mukaan lähdeallasta eikä tihkupintaa. Luontoselvityksessä molemmilla on arvioitu olevan lähdevaikutusta, mikä johtuu todennäköisesti Kuusojan rantapenkereen tiiviin kerroksen ohjaamasta orsiveden purkaumasta. Lisäksi Kuusojan vedenpinnan tulviminen aiheuttanee oman vettymisvaikutuksen sen ranta-alueille. Koepumppauksen aikana heinä syyskuussa 2008 satoi vettä yhteensä 203,8 mm, kun vuosien pitkäaikainen keskiarvo on 217 mm. Siten koepumppauksen aikana oli 6 % keskimääräistä kuivempaa. Koepumppauksen aikana kaivosta 1 otettiin vettä keskimäärin 290 m 3 vuorokaudessa ja pohjavedenpinnan lasku oli kaivon 1 viereisessä havaintoputkessa 13/07 0,45 m ja havaintoputkessa 23/08, joka sijaitsee noin 200 m etelään kaivosta 1 noin 0,1 m. Samaan aikaan Kuusojan vedenpinta läheisessä mittauspisteessä laski 9 cm, mikä johtui ajankohdan keskimääräisestä hieman pienemmästä sadannasta. Tästä johtuen myös pohjaveden pinnankorkeudet laskivat alueella yleisesti koepumppauksen aikana. Suunnitellun vedenoton vaikutukset kaivon 1 valuma-alueen pohjavedenpintoihin ovat 45 % pienemmät, koska suunniteltu vedenotto kaivosta 1 on saman verran pienempi kuin koepumppauksessa otettu vesimäärä 290 m 3 vrk. Valkealammen vedenpinta on riippuvainen etelästä tulevan ojan ja virtaamasta ja Kuusojan pinnankorkeudesta. Valkealammen tulo-oja sijaitsee vedenottokaivojen vaikutussäteen ulkopuolella eikä siihen eikä Valkealammen vedenpintoihin suunnitellulla vedenotolla ole ennalta arvioiden vaikutusta. Koepumppauksen kokonaisvirtaama oli 15 % suurempi kuin suunniteltu vedenotto. Edellä olevan perusteella on selvää, että suoritetun lähes kolmen kuukauden mittaisen koepumppauksen perusteella voidaan ennalta arvioida, ettei suunnitellun vedenoton vaikutusalueella sijaitse vesilain tarkoittamia lähteitä tai tihkupintoja. 7

8 Näin ollen Kontiolahden kunnan käsityksen mukaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n kanssa yhteistyössä tehty koepumppaus on riittävän pitkäaikainen ja on antanut selvän käsityksen suunnitellun vedenoton vaikutuksista ympäristöön. Edellä esitetyn perusteella Kontiolahden kunnan käsityksen mukaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen esittämä määräaikainen vedenottolupa ja esitetty vuoroittainen pumppaus kaivoista eivät anna lisätietoja vedenoton vaikutuksista varsinkaan, kun vedenoton vaikutuksia muutoinkin tultaisiin seuraamaan laajasta havaintoputkiverkostosta tehtävien pinnankorkeuden mittausten avulla. Vedenoton virtaamien ja pinnankorkeuksien seurannasta tehdään erikseen tarkkailuohjelma. Kontiolahden kunnan vedentarpeen tyydyttämiseksi on tärkeätä päästä kiireellisesti toteuttamaan kyseinen vedenottamohanke. POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN VASTINEKIRJELMÄ Pohjois-Karjalan ELY-keskus lausuu aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa pitäytyvänsä käsityksessään, että hakemuksen mukainen vedenotto voi muuttaa Kuokkasenkankaan lähteitä ja tihkupintoja niin, että niiden säilyminen luonnontilaisena vaarantuu vesilain 1 luvun 17a :n vastaisesti. Näin ollen ELYkeskuksen mielestä lupa vedenottoon voidaan myöntää annetussa lausunnossa esitetyllä tavalla määräaikaisena. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUVAN MYÖNTÄMINEN MÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Kontiolahden kunnalle luvan Kuokkasenkankaan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen sekä vesijohdon rakentamiseen Kuusojan ali Kontiolahden kunnan Jakokosken kylässä. Lupa vedenottoon on voimassa kolme (3) vuotta vedenoton aloittamisesta. Vedenottamon rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta ei aiheudu ennalta arvioiden korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Tuonnempana annetaan määräykset, jotka koskevat ennakoimattomien edunmenetysten korvaamista ja vedensaannin turvaamista. 1. Pohjavedenottamo koostuu kahdesta vedenottokaivosta. Kaivojen sijainti näkyy hakemuksen liitteenä 5 olevasta päivätystä sijaintikartasta (1:5 000). Vesijohto rakennetaan Kuusojan ali hakemuksen liitteenä 7 olevan päivätyn suunnitelmakartan (1:1000) osoittamassa paikassa, liitteenä 8 olevan päivätyn pituusleikkauspiirustuksen (1:1 000/1:100) mukaisesti. 8

9 2. Otettava vesimäärä saa olla enintään 500 m 3 vuorokaudessa vuosikeskiarvona laskettuna. Vedenottomäärä on jaettava vedenottokaivojen kesken siten, että kaivosta 1 otettava vesimäärä on vuosikeskiarvona enintään 200 m 3 /vrk ja kaivosta 2 enintään 300 m 3 /vrk. 3. Luvan saajan on varustettava pohjavedenottamo luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella, mitattava otettavat pohjavesimäärät ja pidettävä niistä kirjaa. 4. Luvan saajan on kustannuksellaan seurattava pohjaveden korkeutta ottamolla ja sen ympäristössä sekä ottamon käytön vaikutuksia pohjavesioloihin, alueella oleviin lähteisiin ja tihkupintoihin sekä Valkealammen vedenkorkeuteen ja Kuusojan virtaamaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle hyvissä ajoin kuitenkin vähintään kahta kuukautta ennen vedenoton aloittamista. ELY-keskus saa tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset. Tarkkailu on aloitettava ennen vedenoton aloittamista. 5. Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailuhavainnoista tulee toimittaa ELYkeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovitulla tavalla. Lisäksi tiedot on esitettävä pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 6. Luvan saajan on korvattava pohjaveden ottamisesta johtuva alueen omistajalle tai muun erityisen oikeuden nojalla pohjavettä käyttävälle aiheutuva veden saannin huonontuminen, mikäli se ei ole vähäinen. Mikäli pohjaveden ottamisesta on seurauksena, että veden saanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen, jos asianomainen sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta rakentamaan asianomaiselle uuden kaivon, syventämään entistä kaivoa tai asettamaan asianomaisen käytettäväksi kohtuulliset vaatimukset täyttävän muun vedenottamon siihen kuuluvine laitteineen sekä johdon, joka on tarpeen veden johtamiseksi asianomaisen käyttöön. Ennen kuin nämä veden saannin turvaamista tarkoittavat toimenpiteet on suoritettu, luvan saaja on velvollinen väliaikaisesti muulla tavalla turvaamaan asianomaisen veden saannin. Jos asianosaiset eivät pääse sovintoon rahakorvauksen suorittamisesta ja veden saannin turvaamisesta tai muista asian järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä, vedensaantiin oikeutettu voi saattaa asian hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Asian ratkaistessaan aluehallintovirasto voi määrätä, että luvan saajan on korvattava hakemuksen tehneelle asian hoitamisesta olleet ja asian käsittelemisestä aiheutuneet välttämättömät kustannukset. 7. Jos ottamon rakentamisesta tai käytöstä aiheutuu muu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian tämän lupapäätöksen lainvoiman estämättä hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 9

10 8. Jos nyt myönnetyn vedenottoluvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, jos haitta on huomattava, peruuttaa lupa. 9. Jos vedenotto vaarantaa luonnontilaisen lähteen luonnontilaa, vedenottoa ei saa jatkaa, ellei siihen ole saatu vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettua poikkeuslupaa. 10. Vedenottokaivojen käyttöönottamisesta ja vedenoton aloittamisesta on ennalta kirjallisesti ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämän päätöksen antaja ja päivämäärä on samalla ilmoitettava. 11. Vedenottamon vielä tekemättä olevat rakentamistyöt sekä Kuusojan alittavan vesijohdon rakentamistyöt on tehtävä loppuun viimeistään kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 12. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois- Karjalan ELY-keskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisesta. 13. Lupa vedenottoon on voimassa kolme vuotta vedenoton aloittamisesta. Jos vedenottoa halutaan jatkaa luvan voimassaoloajan jälkeen, on luvan saajan viimeistään vuotta ennen luvan voimassaoloajan päättymistä toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastolle uutta lupaa koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä tarkkailuihin perustuvat selvitykset vedenoton vaikutuksista. Tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes edellä mainittu hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. 10 Tämä lupa ei vapauta noudattamasta, mitä vesilain 1 luvun 17 a :ssä on säädetty luonnontilaisen uoman tai lähteen säilymisestä luonnontilaisena vaarantavista toimenpiteistä. Mikäli hanketta toteutettaessa osoittautuu, että siitä saattaa seurata tässä lainkohdassa tarkoitettu seuraus, on ennen seurauksen aiheutumista pantava vireille lainkohdassa tarkoitettu hakemus poikkeuksen myöntämiseksi. Tämä lupa ei vapauta noudattamasta, mitä mahdollisten vedenottorakennusten tai muiden hankkeeseen kuuluvien rakenteiden luvantarpeesta on säädetty maankäyttöja rakennuslaissa. LUVAN MYÖNTÄMISEN PERUSTELUT Pohjaveden ottaminen suunnitellusta ottamosta on tarpeen Kontiolahden kunnan vesihuollon kehittämiseksi ja riittävän vesimäärän saannin turvaamiseksi myös poikkeusoloissa. Hakemuksen liitteenä olevan Kuokkasenkankaan pohjavesitutkimuksen mukaan vedenottamon kaivoista saatavan pohjaveden muodostumisalue on pinta-alaltaan noin

11 LAINKOHDAT 0,9 km 2. Tällä alueella pohjavettä muodostuu sadannaltaan keskimääräisenä vuotena noin 800 m 3 /vrk. Hakemuksen mukainen vedenotto 500 m 3 /vrk on yli puolet koko pohjavesialueella muodostuvaksi arvioidusta pohjavesimäärästä. Näin suuri vedenotto saattaa vaikuttaa pohjavesialueella sijaitsevien lähteiden ja tihkupintojen luonnontilaan. Koska vedenoton vaikutukset ovat varmuudella selvitettävissä vasta pidempiaikaisen vedenoton aikana suoritettavan seurannan avulla, myönnetään vedenottolupa määräaikaisena. Aluehallintovirasto katsoo, että vedenoton vaikutuksista saadaan riittävä selvyys kahden vuoden aikana, jonka jälkeen voidaan arvioida pohjavedenoton jatkamisen edellytykset. Ennalta arvioiden tämän päätöksen mukaisen vedenoton vaikutus pohjavesialueella sijaitseviin lähteisiin ja tihkupintoihin ei ole kuitenkaan niin suuri, että se vaarantaisi näiden luonnontilaisena säilymisen. Vedenotto ei ennalta arvioiden aiheuta vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja haitallisia vesistömuutoksia Valkealammissa tai Kuusojassa. Suunnitelman mukaisesta pohjavedenottamon rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta ei aiheudu sellaisia vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja seurauksia, joiden vuoksi lupaa ei voitaisi myöntää. Pohjavedenottamosta saatava hyöty on siitä mahdollisesti johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Määräaikaisen luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa. Lupa vesijohdon rakentamiseen Kuusojan ali voidaan myöntää, koska rakentamien ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesijohdon sijoittamiseen toisen alueelle on maa- ja vesialueen omistajien suostumukset. Vesilain 1 luvun 15 ja 17 a, 2 luvun 6 :n 1 momentti, 9 luvun 6, 7, 8, 11 ja 15 sekä 11 luvun 12 LAUSUNTO MUISTUTUKSESTA Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen muistutus on otettu huomioon edellä lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. TÖIDENALOITTAMISLUVAN MYÖNTÄMINEN Ympäristölupavirasto oikeuttaa vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin 1) kohdan nojalla luvan saajan ryhtymään ottamoon kuuluvien pohjavesikaivojen ja niiden suojarakenteiden rakentamiseen sekä vesijohdon rakentamiseen Kuusojan ali jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 11

12 12 Perustelu KÄSITTELYMAKSU Hankkeen kiireellistä toteuttamista on pidettävä tärkeänä Kontiolahden kunnan vedensaannin varmistamiseksi. Kyseisten töiden osalta tilanne voidaan palauttaa entiselleen siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Pohjaveden ottamista ei vesilain mukaan voi aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Jos töidenaloittamislupapyynnöllä on tarkoitettu myös vedenoton aloittamista, hylätään pyyntö siltä osin lakiin perustumattomana. Koska hakijana on kunta, vakuutta ei määrätä talletettavaksi. Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Matti Turunen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt esittelijä Matti Turunen. MT/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh

14 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.