Sisällysluettelo / Innehållsförteckning. Sisällys. Innehåll

Transkriptio

1 Vuosikertomus Årsberättelse 2016

2 Sisällysluettelo / Innehållsförteckning Sisällys 4 Toiminnanjohtajan katsaus 5 Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen 7 Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria 9 Yksinäisyyden lievittämistä jo 10 vuotta 10 Korjausneuvonta tukee kotona asumista 11 Arki kotona hyötyä teknologiasta ja tietotekniikasta 13 Talous ja henkilöstö 14 Tulos ja tase 15 Konsernin tuotot ja kulut 28 Liitteet Innehåll 18 Verksamhetsledarens översikt 19 Påverkan på äldrepolitiken 20 Centralförbundet hjälper bygga framtiden 21 Ökad delaktighet och ny äldrekultur 23 Lindring av ensamhet 24 Renoveringsrådgivning stöder hemmaboende 25 Vardagen hemma nytta av teknik och IT 27 Ekonomin och personal 28 Bilagor Julkaisija: Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry ISBN PDF Toimitus: Kuvat: Taitto: Viestinnän ja vaikuttamisen tiimi, VTKL Vanhustyön keskusliitto, kuva-arkisto Eloisa Ikä -ohjelma, Shutterstock Mainospalvelu Kristasta Oy Krista Jännäri Paino: Kopio Niini Oy,

3 Liiton toiminta / Förbundets syfte Keskusliiton toiminnan päämäärät Förbundets syfte Vuonna 1949 Vanhainsuojelun keskusliittona toimintansa aloittanut Vanhustyön keskusliitto, VTKL on maan johtava ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyväksi työtä tekevien järjestöjen valtakunnallinen katto- ja edunvalvontaorganisaatio. Keskusliiton vanhuuspoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edellytyksiä. Liitto tukee 340 jäsenjärjestöään, kehittää valtakunnallisia toimintamalleja ja luo uutta vanhuuskulttuuria monipuolisen kehittämis- ja tutkimustoimintansa sekä ikääntyneiden ihmisten ohjaus- ja tukitoiminnan avulla. Toimintamuotomme: Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen Jäsenjärjestöjen tukeminen Ikääntyneiden ihmisten ohjaus ja tukitoiminta Kehittämis- ja tutkimustoiminta Visiomme Vanhustyön keskusliitto on valtakunnallisesti tunnustettu vanhuuspoliittinen vaikuttaja, aktiivinen katto- ja edunvalvontaorganisaatio laajenevalle jäsenistölleen sekä vaikuttavien toimintamallien kehittäjänä arvostettu toimija ja kumppani ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Arvomme Työmme lähtee sydämestä. Vaikutamme pienimmistä pöydistä suurimpiin saleihin. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Centralförbundet för de gamlas väl (grundat 1949 som Centralförbundet för de åldrigas väl) är Finlands ledande tak- och intressebevakningsorganisation för föreningar som arbetar för att främja den äldre befolkningens välbefinnande. Centralförbundet har som mål att genom påverkan på finsk äldrepolitik bidra till förutsättningarna för de äldres välmående, funktionsförmåga och sociala trygghet. Förbundet stöder och ger råd åt sina 340 medlemsföreningar och utarbetar riksomfattande verksamhetsmodeller. Genom mångsidigt utvecklingsarbete, forskning och olika former av rådgivning och stöd för äldre personer bidrar förbundet till en ny, positiv äldrekultur. Våra verksamhetsformer: Påverkan på äldrepolitik Stöd till medlemsföreningarna Rådgivning och stöd för äldre personer Forskning och utveckling Vår vision Centralförbundet för de gamlas väl är en riksomfattande erkänd äldre politisk påverkare, en aktiv tak- och intressebevakningsorganisation för sin växande medlemskår samt en högt uppskattad aktör som utvecklare av effektiva verksamhetsmodeller. Förbundet arbetar aktivt för att främja den äldre befolkningens välbefinnande, funktionsförmåga och trygghet. Våra värden Vårt arbete kommer från hjärtat. Vi påverkar från de minsta borden till de största salarna. En värdig ålderdom är en mänsklig rättighet. Alltid. Vuosikertomus

4 Toiminnanjohtajan katsaus Opittiin muutoksista teki mieli tai ei Vanhustenviikon teeman valintaan liittyy toisinaan yhtymäkohta VTKL:n tavoitteisiin, ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspoliittisiin kysymyksin, ikääntyneiden ihmisten toiveisiin tai sitten teema vaan syntyy liitossa keskustelujen yhteydessä ja se alkaa tuntua hyvältä. Vuoden 2016 Vanhustenviikon teema tekee mieli oppia taisi alun perin syntyä hallitusohjelmaan sisältyvän digitalisaation ja omaehtoisuuden aihepiireistä. Innostusta vahvisti tietoisuus siitä, että edessä oli ikääntyneiden ihmisten tietotekniikkataitojen oppimista vertaisohjauksen avulla kehittävän SeniorSurf-hankkeen päätösvuosi. Ikääntyneiden ihmisten kiinnostus tietotekniikkaan sai koko vuoden runsaasti mediajulkisuutta erityisesti maakunnissa, missä toteutettiin hankkeen pilotoinnit. Julkisuutta tuotti myös yhteistyössä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa järjestetty iareena-ajankohtaisfoorumi, missä julkistettiin Surffin toimintamalli. Liiton toimintojen pitkäjänteistä kehittämistä ja omalla tavallaan myös oppimisen tuloksia toi julki Ystäväpiiritoiminnan 10-vuotisseminaari Innostuneisuudestaan ja hauskuudestaan huolimatta seminaari ei ollut aprillipilaa, vaan käytännön dokumentaatiota tieteellisesti vaikuttavaksi osoitetusta toimintamallista. Ystäväpiiri- toiminnasta on hyötynyt jo noin vanhaa yksinäisyydestä kärsinyttä ihmistä. Myös hallituksen ja valtuuston toiminta jäänee historiankirjoihin useista kokouk sistaan ja merkittävistä päätöksistään. Vuonna 1949 Vanhainsuojelun keskusliiton nimellä perustetun ja v nimensä Vanhustyön keskusliitoksi muuttaneen liiton hallitus nimesi työryhmän sääntöjen muutosta varten. Jo nykyisellään joustavan toiminnan mahdollistavia sääntöjä haluttiin kehittää edelleen. Sääntömuutoksessa pidettiin avoinna myös mahdollisuuksia liiton nimen uudistamiseen ja ylläpidettiin valmiuksia uudistaa sääntöjä liiton kolmivuotissuunnitelmaan sisältyvän mahdollisen järjestöfuusion seurauksena. Liitto oli tehnyt edellisvuonna aloitteen uuden yhteisen liiton muodostamisesta Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Valli ry:lle. Yhdistymispäätöstä ei aikaansaatu ja sääntöuudistuksen viimeistelyyn saatiin tarvittavat ainekset. Vanhustyön keskusliittoon on sen perustamisesta alkaen kuulunut vanhusten kotiaputoiminta eri muodoin. Vuonna 2004 toiminta yhtiöitettiin liiton tytäryhtiö VTKL-palvelut Oy:ksi. Yhtiö kasvoi pääkaupunkiseudun kolmanneksi suurimmaksi toimijaksi. Se tuotti viime vuosina lähes kaiken palveluistaan yksityisasiakkaille. Edessä olevan sote- ja maakuntauudistuksen sekä kasvaneiden vanhuuspoliittisten vaikuttamistehtäviensä perusteella liito päätti panostaa keskusliiton perustehtävään ja myydä VTKL-palvelut Oy:n osakekannan jäsenyhteisönsä Helsingin diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lle. Samaan aikaan Suomen Kansanterveysyhdistyksen jäsenenä toimiminen edellytti tuntuvaa aktiivisuutta yhdistyksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Liitto oli monella tapaa liikkeessä. Liiton aktiivisuus näkyi myös myönteisesti julkisuudessa. Eri toimintojen medianäkyvyydessä, lausunnoissa ja kannanotoissa ylitettiin aiemmat saavutukset. Liitossa haluttiin kehittyä ja oppia uusia juttuja ja osa opeista tuli puolestaan eteen pakon sanelemana muutoksiin ryhdyttäessä. Sekä liiton sisällä että hallintoelinten kanssa hyvästä yhteisestä tekemisestä on saatu hyötyä. Oma kehusta huolimatta oppimista jäi tulevalle vuodellekin. Satu Helin Toiminnanjohtaja 4

5 Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen Vanhustyön keskusliitto pyrkii edistämään ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin ja arvokkaan vanhuuden toteutumista vaikuttamalla lainsäädäntöön ja valtakunnallisiin linjauksiin. Liitto toteutti toimintaansa kolmivuotissuunnitelmansa mukaisesti, osallistui meneillään olevan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun sekä yleiseen vanhuuspoliittiseen vaikuttamiseen. Hallinto ohjaa, tukee ja valvoo liiton toimintaa Liiton hallintoelimet toimivat aktiivisesti. VTKL:n hallitus kokoontui 10 kertaa ja piti seitsemän sähköpostikokousta. Lisäksi hallituksen perustama uusi strategia- ja talousryhmä kokoontui useita kertoja vuoden aikana ja sääntötyöryhmä perustettiin valmistelemaan liiton sääntöuudistusta. Liiton kotihoitoa tuottaneen tytäryhtiö VTKL-palvelut Oy:n myynnin jälkeen erottiin Reilu Palvelu ry:stä. VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helinin puheenjohtajuuskausi Suomen Kansanterveysyhdistyksen sekä sen tytäryhtiöiden Kanresta Oy:n ja Kantele Oy:n hallitusten puheenjohtajana jatkui. Hallituksen ja liiton puheenjohtaja Elli Aaltonen jätti vuoden lopussa tehtävänsä tultuaan nimitetyksi KELAn pääjohtajan virkaan. Monimuotoista ja -kanavaista vanhuuspoliittista vaikuttamista Keskusliitto vahvisti aiempien merkittävien neuvottelukunta- tai työryhmäedustustensa lisäksi vanhuuspoliittista vaikuttamistaan liiton edustajan tultua kutsutuksi kahteen hallituksen kärkihankkeen ohjausryhmään, yhdenvertaisuusasiain neuvottelukuntaan sekä kansallisen turvallisuusstrategian uudistamistyöhön henkisen kriisinkestävyyden osalta. Toiminnanjohtaja sai pyynnön ryhtyä Valviran pysyväksi asiantuntijaksi. Lausuntojen ja kannanottojen määrä kasvoi 24:ään ja liitto oli useasti kuultavana eri ministeriöissä ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. (Liite lausunnoista s. 34) Vaikuttamistyön ja aktiivisen sosiaalisen median käytön tuloksena liiton medianäkyvyys kasvoi merkittävästi. VTKL oli asiantuntijayhteistyökumppanina Heurekan ikääntymistä koskevassa näyttelyssä. Anu Jansson valmentamassa oppaita Dialogi ajassa -näyttelyyn. Varsinkin Vanhustenviikko ja sen tapahtumat näkyvät mediassa yli tuhannella mediaosumalla. Verkkosivujen, lehden, some-viestinnän kautta kerrottiin liiton sekä Eloisa ikä-ohjelman aikaansaannoksista, tapahtumista ja kannanotoista. Vuoden aikana verkkosivuilla kirjattiin kävijää ja istuntoa, mikä osoitti tuntuvaa kasvua edellisvuodesta. Vanhustyö Seniorarbete -lehti ilmestyi kuutena teemanumerona. Lehden sisällöllistä kehittämistä jatkettiin ja erityisesti nostettiin esiin vanhustyön hyviä toimintamalleja ja -käytäntöjä. Lehden Ajan virrassa sekä Keskusliitto tiedottaapalstoille koottiin keskeisimpiä sisältöjä toimintaympäristön muutoksista. Lehti on luettavissa sähköisenä Lehtiluukku. fi-palvelussa. Tapahtumissa tekijänä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa helmikuussa järjestetyn ajankohtaisfoorumin iareenan teemana oli Miten digitalisaatio muuttaa ikääntyneiden arkea. Tilaisuudessa julkistettiin Ilmarisen kyselytutkimus sekä keskusliiton SeniorSurf-toimintamalli. Heurekassa avattiin lokakuussa kansainväliseen konseptiin perustuva näyttely Dialogi ajassa vanhenemisen taito jonka konseptin kotimaistamiseen liitto osallistui. Lisäksi liitto oli suunnittelemassa näyttelyn +70 vuotiaiden oppaiden rekrytointia sekä toteutti osan sekä henkilöstön että oppaiden valmentamisesta uuteen näyttelyyn ja työtehtävään. Näyttely herätti paljon myönteistä huomiota mediassa ja kansalaisissa. Marraskuussa pidettiin Tampereella valtakunnan laajin ikääntymisen asioihin liittyvä tapahtuma Hyvä Ikä -messut. Keskusliitto osallistui messujen järjestämiseen yhdessä Expomark Oy:n ja Invalidiliiton kanssa. Tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana noin kävijää. Syyslomaviikko verotti ammattilaisten ja opiskelijoiden kävijämäärää messuilla. Vuosikertomus

6 Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen Vanhustenviikon teemana Tekee mieli oppia! Vanhustenviikon teeman Tekee mieli oppia! mukaisia tapahtumia järjestettiin lokakuussa eri yhteisöjen yhteistyönä tuhansia ympäri valtakuntaa. Vanhustenviikon suojelijana toimi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka lähetti kirjallisen tervehdyksensä Vanhustenpäivän valtakunnalliseen pääjuhlaan. Pääjuhla pidettiin Jyväskylässä, jonne juhlapuhujaksi saapui sisäministeri Paula Risikko. Juhlassa jaettiin vuoden Vanhustekopalkinto yhteistyössä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. Palkinto myönnettiin Järvenpään kaupungin kotihoidolle voimavaralähtöisestä kotona asumisen mallista. Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla pidettiin Jyväskylän kaupunginteatterissa. Juhlassa oli noin 500 osallistujaa. Kanssakäymistä kansainvälisesti Keskusliiton edustaja osallistui Soste:n delegaatiossa OECD-foorumiin ja sen oheisseminaariin Pariisissa. Matka edesauttoi yhteistyösuhteiden solmimisessa kansallisesti ja kansainvälisesti. VTKL toimi kesäkuussa Tampereella pidetyn pohjoismaisen Gerontologia-kongressin järjestämistoimikunnassa sekä organisoi yhdessä Palautetta jäsenistöltä Verkostoituminen ja vanhojen tuttujen tapaaminen on aina innostavaa Mielenkiintoisia puhujia ja aiheet olivat ajankohtaisia ja kiinnostavia. Oli myös tärkeää kuulla, ettei ole yksin suurten ongelmiensa kanssa. Hyvää ja tarpeellista tietoa, innostavia luennoitsijoita. Puheenvuorot, keskustelut ja workshopit vievät yhteen ja tuovat asiaa lähelle käytäntöä. Ikäinstituutin ja Vallin kanssa kongressiin kansallisen session. Keskusliiton edustajia osallistui myös osaamisalueidensa mukaisesti muihin kansainvälisten kongresseihin. VTKL toimii Kätketyt äänet -yhteistyöverkostossa, joka järjesti ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohtelun ehkäisyyn liittyvän Suomen päätapahtuman Mikkelissä. Päivää koordinoi The International Network for the Prevention of Elder Abuse - järjestö. Liitto päätti irtaantua Age Platform Europe-järjestön jäsenyydestä. Jäsenjärjestöjen kannustus muutokseen VTKL:n jäsenmäärä oli vuoden lopussa 337. Vaikka yksittäisiä palveluja tuottavia jäsenjärjestöjä on irtaantunut liitosta, on vastaavasti jäsenyyttä hakenut uusia toimijoita, joiden joukossa on myös merkittäviä kansallisesti ja kansainvälisesti ansioituneita toimijoita. Jäsenmäärä on säilynyt kutakuinkin ennallaan. Jäsenistön uudistumisen ja keskinäisen alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi järjestettiin kolmella paikkakunnalla muutospajoja aiempien aluefoorumien sijaan. Jäsenistössä työskenteleville ammattilaisille on järjestetty koulutustilaisuuksia saattohoidosta ja valmennusta ryhmätoiminnan toteuttamiseen. Jäsenistön yhteistyöfoorumien lisäksi johdon edustajille on järjestetty ajankohtaisfoorumi, tietoiltapäivä, juridisia tilauskoulutuksia sekä kaksipäiväinen johtajien foorumi. Johdon päivissä on aiheena ollut muutokseen valmistautuminen, toiminnan laatu sekä järjestöjen ja kuntien yhteistyö tulevilla sote-alueilla. Lisäksi on käsitelty lainsäädäntöön liittyviä liiton lausun toja ja muutosten merkitystä. Yhteisissä tapaamisissa on esitelty myös jäsenyhteisöjen hyviä käytänteitä ja meneillään olevia hankkeita. Koulutusten saavutettavuutta on edelleen lisätty. Tiedotus, neuvonta ja jäsenten keskinäinen verkostoituminen ja vierailut jäsenyhteisöihin ovat olleet osa toimintaa. Vastaamalla liiton teettämiin kyselyihin jäsenet ovat voineet osallistua liiton valtakunnalliseen vaikuttamistyöhön ja kehittämistoimintaan. Kyselyjen tarkoituksena on ollut myös katalysoida jäsenistöä tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja muutoksiin. 6

7 Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria Eloisa ikä -ohjelman verkostoissa yhdessä syntyy enemmän Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa RAY:n Eloisa ikä -ohjelmassa 30 erilaista järjestöjen kehittämishanketta tai toimintoa jatkoi työskentelyään eri puolella Suomea. Koordinaatiohankkeen oppeja järjestöjen yhteiskehittämisestä koottiin julkaisuksi Yhdessä syntyy enemmän. Julkaisu kertoo, kuinka järjestöjen väliselle yhteiskehittämiselle rakennetaan puitteet ja yhteiset foorumit sekä keinoista, joilla tuetaan hankkeiden tuloksellista toimintaa. Yhteiskehittäminen Eloisa ikä -ohjelmassa on avartanut näkökulmia vanhuudesta, välttänyt päällekkäisyyksiä kehittämistyössä ja vahvistanut iäkkäiden ihmisten ääntä yhteiskunnassa samoin kuin järjestöjen yhteistä vaikuttamistoimintaa. Hanketoimijoiden keskinäistä menetelmien ja oppien jakamista ja yhteistä tavoitteellista työskentelyä vahvistettiin verkostopäivillä. Hankkeiden hyvistä käytännöistä levitettiin tietoa monipuolisesti eri viestintäkanavissa mm. netissä ja somessa. Eloisa ikä -ohjelmassa muodostetut teemaverkostot Vanhustyö-lehden artikkeleista kootut Eloisat vuosikirjat lähetettiin kaikkiin kuntiin ja jaettiin netissä. Ohjelman 30 hanketta tai toimintoa tavoitti tilaston mukaan runsaat ikääntynyttä ihmistä ja välillisesti satoja tuhansia ikäihmisiä. Ohjelmien välistä yhteistyötä toteutettiin järjestämällä Oulussa ja Helsingin Myllypurossa Yhdessä ilman ikärajaa -tapahtumia RAY:n Emma&Elias -ohjelman ja Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen -toiminnan kanssa. Lisäksi Eloisa ikä ja SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä -hanke esittäytyivät Riikassa ikäihmisten vapaaehtoistyön aktivointiin liittyvässä Central Baltic -projektin seminaarissa alkuvuodesta. Teemaverkostoissa luodaan uutta vanhuuskulttuuria Eloisa ikä -ohjelmassa jatkettiin työskentelyä yksittäisistä hankkeista muodostuvissa seitsemässä nk. teemaverkostossa. Teemaverkostot olivat mielenterveys, etsivä ja löytävä työ, vapaaehtoisuus, MuistiMIKE-työkalu, maaseutu, moninaisuus ja yhdenvertaisuus sekä kulttuuri. Lisäksi vahvistetaan digitaalista osallisuutta. Heidi Korva ja Ville Valkeamäki kevään eloisilla verkostopäivillä. Teemajulkaisuna ilmestyi ammattilaisille suunnattu video etsivästä ja löytävästä vanhustyöstä. Suomen Mielenterveysseuran ja Ikäinstituutin kanssa jatkettiin yhteistä vaikuttamista ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi. Teema saatiin osaksi Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihanketta, jossa VTKL toimii Suomen Mielenterveysseuran yhteistyökumppanina. Tärkeä tuki Eloisa ikä-ohjelman hankkeille on tutkimustoiminta ja tutkimustuloksista ja uusista havainnoista viestittiin aktiivisesti verkkosivuilla ja somessa pitkin vuotta. Tutkimuksesta julkaistiin ohjelman verkkosivuilla 12 infograafia ja kaksi artikkelia, joihin oli tiivistetty kyselyjen ja haastattelujen väliaikatuloksia. Teemoja olivat mm. hankkeisiin osallistuneiden ihmisten sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, etsivä työ sekä vapaaehtoistoiminta. Infograafit levisivät hyvin somessa. Tutkimustuloksia esiteltiin Pohjoismaisessa gerontologiakongressissa, Sosiologipäivillä ja Itä-Suomen yliopistossa. Jo nyt voidaan tutkimuksen perusteella todeta, että Eloisa ikä -ohjelman hankkeet ovat mm. vähentäneet toimintoihin osallistuneiden ikäihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Ohjelma päättyy ja tutkimus valmistuu vuonna Vuosikertomus

8 Osallisuutta ja uutta vanhuuskulttuuria Iloa ja oivalluksia hoivan arkeen Tuntui kerrankin, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Koulutukseen osallistujat puhuivat yhteistä kieltä. Sain paljon vertaistukea ja koin sen tärkeäksi ja mielekkääksi. Jäsenyhteisöissä työskentelee ammattitaitoisia hoitajia ja ohjaa jia ja yhdessä oppimisen päivä vahvistaa osaamistani. Mielestäni vertaistukikeskustelut tuovat varmuutta omaan osaamiseeni ja toisaalta täydentävät sitä. Kokeilun kautta oppii monia asioita. Senioritoiminnan vapaaehtoistoiminnasta hyvinvointia VTKL:n Senioritoiminta tarjosi pääkaupunkiseudulla niin iäkkäille ihmisille kuin vapaaehtoisillekin osallisuutta vahvistavaa toimintaa. Kyselyiden mukaan vapaaehtoistoiminta tarjoaa mm. eläkkeelle jäätyä mielekästä tekemistä. Vapaaehtoiset kertoivat, että ystävätoiminnassa keskustelut iäkkään ihmisen kanssa olivat antoisia ja toivat mm. Suomen lähihistoriaa eläväksi. Iäkkäiden ihmisten elämäntarinat antoivat paljon ja auttamisen ilon lisäksi vapaaehtoistoiminnasta sai itselleen hyvän mielen. Yhteiskunnan muutoksessa sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan vaihtelee, julkisuudessa olevan keskustelun ja tarjonnan mukaan. Uudenlaiset pop up-tempaukset tuntuvat nyt kiinnostavan. Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten avuntarve ei ole kadonnut, vaan etenkin säännöllistä ystävätoimintaa kysellään edelleen viikoittain saattajaavun lisäksi. Vapaaehtoisten määrä ei ole Senioritoiminnassa viime aikoina kasvanut, mutta uusia vapaaehtoisia on löytynyt toiminnassa lopettaneiden tilalle. Vapaaehtoisille oli tärkeää, että toiminta oli selkeästi organisoitua, käytän nön asiat sujuivat ja toiminnanohjaajien apua sai tarvittaessa. Ryhmätoiminnasta mielekkyyttä elämään Vanhustenviikon teema, Tekee mieli oppia, toteutui myös Senioritoiminnassa, sillä uusien asioiden oppiminen mainit tiin useaan kertaan Senioritoiminnan ryhmäpalautteissa. Senioritoiminnassa jatkettiin kymmenen säännöllisesti kokoontuvan ryhmän järjestämistä. Ryhmäpalautteiden mukaan osallistujat kokivat ryhmän sosiaaliset suhteet merkittäviksi ja toiminnan henkistä vireyttä ja hyvinvointia lisääviksi. Ryhmän kuvailtiin antavan monenlaista hyvää: Tapaa muita ikäihmisiä. Aivopähkinöitä, kun on kotitehtäviä. Keskustelemalla oppii uusia asioita. Saa nauraa yhdessä ja laskea leikkiä. Teemalliseen ryhmätoimintaan osallistuminen mahdollisti kotona asuville helsinkiläisille iäkkäille ihmisille mielekästä elämää. Ryhmäläisten lisäksi iäkkäitä ihmisiä osallistui aktiivisesti Senioritoiminnan tarjoamiin virkistys-, kesä- ja tiedotustoimintoihin, jotka toivat heidän elämäänsä sosiaalisia suhteita, virkistävää aktiviteettia ja monenlaista asiatietoa. Helsingin alueella toteutettu Senioritoiminta on toiminut jo vuosia kenttänä, jossa kehitetään ja kokeil- laan uusia virikkeellisiä materiaaleja ja mene telmiä. Hyviä käytäntöjä levitetään ympäri Suomen Senioritoiminnan järjestämien koulutustilaisuuksien sekä Vahvikkeen kautta. Koulutustilaisuudet suunnattiin ensisijaisesti VTKL:n jäsenyhteisöille sekä ryhmäkoon salliessa muiden järjestöjen, kuntien ja seurakuntien ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Vapaaehtoisten kertomaa Tämä toiminta on pelastanut minut. Oppii jotain uutta, josta voi olla iloa ja hyötyä itselle. Olen saanut hyvin paljon uusia näkemyksiä vanhusten avuttomuudesta ja yksinäisyydestä, kun olen toiminut saattaja-apuna! Kokemukset ovat olleet sillä lailla avartavia ja myönteisiä. Kaikki avustettavani ovat olleet mielestäni tyytyväisiä saamaansa apuun. Ennen vanhusystävääni tutustumista en voinut kuvitellakaan, että näin totaalisen yksinäisiä, pieneen asuntoonsa sidottuja todella vähävaraisia vanhuksia olisi olemassakaan. 8

9 Yksinäisyyden lievittämistä jo 10 vuotta Ystäväpiiri-toiminta yhtä juhlaa! Ystäväpiiri-toiminta on vähentänyt iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä jo kymmenen vuoden ajan. Merkkipäivän kunniaksi järjestetyssä juhlaseminaarissa yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta totesi, että Ystäväpiiri-toiminta on yksi harvoista esimerkeistä, jolla on vaikuttava tutkimustausta ja joka on aidosti ja kauniisti saatu juurrutettua vanhustyön kentälle. Ystäväpiiri-toimintaa tarvitaan, sillä yksinäisyys on edelleen yksi yhteiskuntamme merkittävistä gerontologisista haasteista: se mm. vähentää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä lisää terveyspalvelujen käyttöä. Tiedetään, että noin kolmannes iäkkäistä ihmisistä kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan, myös palveluasumisessa. Vuonna 2016 koulutettiin 78 uutta Ystäväpiiri-ohjaajaa ja ryhmiin osallistui noin 700 iäkästä ihmistä. Toimintaan on kymmenen vuoden aikana osallistunut jo yli 8000 iäkästä ihmistä ja ohjaajia on koulutettu pitkälle yli 800. Iäkkäistä ryhmäläisistä yhdeksän kymmenestä kokee yksinäisyyden lievittyneen ryhmätoiminnassa ja kuusi kymmenestä jatkaa omatoimisia kokoontumisia tai tapaamisia ohjatun ryhmän (12 ryh- mäkertaa) jälkeen. Ohjattujen ryhmäkokoontumisten jälkeisiä omatoimisia ryhmäkokoontumisia tuettiin edelleen Zonta-stipendein myöntämällä toimintatukea hakemusten perusteella yhteensä 42 ryhmälle. Ystäväpiiri-toiminnan juhlaseminaariin ja juhlakahveille osallistui yhteensä yli 500 henkilöä. Juhlaseminaarissa vahvistui käsitys Ystäväpiiri-toiminnan vaikuttavuudesta. Professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta totesi, että ryhmäyttämisen keinoja voivat käyttää kaikki ja se kannattaakin. Mutta jos halutaan vaikuttaa yksinäisyyteen, sen lääke on Ystäväpiiri-toiminta - siitä on vakuuttava näyttö. Juhlaseminaariin kokoontuivat yhteen myös toiminnan alulle saattajat ja perustajat. Juhlakahvien teemana oli Aitoja kohtaamisia kahvin äärellä ja aitoja hetkiä todella koettiin. Turun, Tampereen, Kuopion, Oulun ja Helsingin juhlakahviloissa puheensorina oli vilkasta ja tunnelma iloinen. Kahveilla nousi esille myös tarve muistella ja tarinoida. Syntyi useita kymmeniä kahvitarinoita menneiltä vuosilta. Mediaosumia vuoden aikana olivat mm. Anu Janssonin haastattelu Ylen aamu TV:ssä ja Yle A2 -illan keskustelu, johon osallistui Ystäväpiiri-ryhmäläinen Raija Aili ja Helvi tapasivat Ystäväpiirissä Palvelukeskus Akuliinassa Siilinjärvellä kokoontuvat Ystäväpiiriryhmäläiset, Aili Heikkinen ja Helvi Väistö, jotka pääsivät jakamaan myös radion välityksellä ystävyytensä tarinan. Toimittaja lupasi auttaa meitä, jos emme keksisi mitään kerrottavaa. Haastattelun päätteeksi toimittaja kuitenkin totesi, ettei ollut ehtinyt missään vilkkaan tarinankerrontamme raossa esittämään yhtäkään aikomaansa kysymystä. Vaikeina aikoina Helvi tietää tarjota tukeaan ilman, että sitä tarvitsee ääneen pyytää. Se on sellaista lääkettä tuo ystävyys, kuvailee Aili ystäväkaksikon välistä suhdetta. Ystävykset ovat tavanneet toisiaan omatoimisessa ryhmässä vuodesta Radiojuttu on kuunneltavissa Yle Areenassa Viitanen. Ohjelma tavoitti 1,5 milj. katsojaa ja on nähtävillä Yle Areenassa areena.yle.fi/ Yhteensä mediaosumia oli vuoden aikana radiossa, TV:ssä ja lehdistössä 22. Näkyvyyden ja saavutettavuuden vahvistamiseksi toiminnasta tuotettiin myös videot, jotka ovat kaikkien nähtävillä Vanhustyön keskusliiton verkkosivuilla. Pauligin Paula kiersi eri puolilla Suomea emännöimässä Ystäväpiiri-toiminnan juhlakahviloita. Kansainvälisesti Ystäväpiiritoimin ta oli esillä EUGMS -kongressissa Lissabonissa. Toiminnan hyvät tulokset olivat osana vuoden 2016 RAY tukee -baro metria. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Uudenmaan Pelastusliitto luovuttivat Keittiön pelastajat -hyvän tekeväisyyskirjan tuottoa 7000 euroa Ystäväpiiri-toiminnalle yksinäisyyden lievittämiseen. Vuosikertomus

10 Korjausneuvonta tukee kotona asumista Arki kotona hyötyä ja turvaa teknologiasta ja tietotekniikasta Korjausneuvonnan edustaja oli vuoden aikana mukana monissa eri ministeriöiden ikäihmisten asumista, asuntojen korjaamista ja turvallisuutta käsittelevissä kehityshankkeissa ja toimi kunnissa. Ympäristöministeriö antoi keskusliiton korjausneuvonnalle myös koordinointitehtävän koko kuluttajille suunnatun maksuttoman neuvojakentän alueellisen työn kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön Sostu-hankkeessa tuotettiin materiaalia sosiaalihuollon toimintayksiköiden ja kotiin annettavien sosiaalipalvelujen turvallisuuden ohjeistamiseksi. Ikäihmisten ja muiden erityisryhmien paloturvallisuudesta oli käynnissä kaksi eri hanketta eri ministeriöiden yhteistyössä. Kotiturva-hankkeessa tutustutaan arjen teknologiaan. Korjausneuvonta tukee kotona asumista Vanhustyön keskusliiton korjausneuvontatoiminta on maksutonta palvelua, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaille ikääntyneille asunnon muutostöihin liittyvissä asioissa. Muutostöillä voidaan mahdollistaa, että ikääntyneet voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Asuntojen korjauksilla on voitu ennaltaehkäistä esimerkiksi kaatumistapaturmia varustamalla pesutiloja liikkumiseen ja nousemiseen turvallisemmaksi tai poistamalla kynnyksiä. Korjausneuvontapalvelu kattaa koko maan ja korjausneuvojia on 16. Korjausneuvoja kartoittaa asukkaan tai hänen omaistensa kanssa tarvittavat asunnon muutostyöt, tekee niistä kustannusarvion ja auttaa mahdollisten avustushakemusten tekemisessä, silloin kun avustusehdot täyttyvät. Tarvittaessa korjausneuvojat ovat myös kilpailuttaneet urakoitsijat asiakkaan lukuun. Korjausneuvojat ohjeistavat asiakkaita yhä enemmän myös asumisen turvallisuutta lisäävän teknologian hankinnoissa ja käyttöönotossa. Korjausneuvonnasta tuotettiin esittelyvideo, joka on nähtävillä Vanhustyön keskusliiton internet-sivuilla. Kuluneena vuotena korjausneuvojat ovat myös auttaneet ja neuvoneet ikääntyneitä ja heidän omaisiaan kotimyyntiin liittyvissä ja kotimyynnin kaupan purkamiseen liittyvissä selvittelyissä. Ikääntyneille on myyty erilaisiin syihin vedoten remontteja, tavaroita ja palveluita, vaikka tarvetta niille ei olisi ollut. Kuluttajaviranomaisten ja korjausneuvojien yhteistyönä on lisätty kotimyyntiin liittyvää tiedottamista ja ohjeistusta. Loppuvuodesta korjausneuvojat aloittivat ympäristöalan erikoisammattitutkinnon, jossa osaamista vahvistetaan resurssitehokkuuden asiantuntijuuteen erityisesti energiatehokkuudessa. Koulutus tapahtuu työn ohella. Korjausneuvonta on ollut vahvasti mukana valtionhallinnon eri työryhmissä. Korjausneuvonta osallistui meneillään olevaan ympäristöministeriön hallinnoimaan ikäihmisten asumisen kehittämisohjelmaan ja sen eri tapahtumiin. Vuonna 2016 tehtiin runsaat korjaustöiden suunnitelmaa. Kustannusarvioiden yhteissumma oli lähes 10 miljoo naa euroa. Vuoden 2017 alusta tulevaan korjausavustuslain muutokseen varauduttiin. Korjausavustusten haku siirtyy pois kuntien tehtävistä keskittyen asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle. Siirto tarkoittaa samalla käytännössä sitä, että Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan merkitys korostuu muun neuvonnan supistuessa. Kotiturvan avulla arkiteknologia tutuksi Kotiturva -hankkeen päätavoitteena on luoda ikääntyneiden ihmisten kotona asumista edistävä yhteistyömalli asuntojen korjausneuvontaan, kotihoitoon ja omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen. Keskeistä hankkeessa on myös teknologiamyöntyvyyden edistäminen osana uudenlaista vanhuuskulttuuria. Kolmivuotisen Kotiturva-hankkeen toisena toimintavuonna luotiin yhteistyömallia, pilotoitiin kuva- ja ääniyhteyttä sekä valmistettiin aineistoa osaksi yhteistyömallia. 10

11 Arki kotona hyötyä teknologiasta ja tietotekniikasta Teknologia koskee meitä kaikkia ja on meidän yhteinen intressi! todettiin pidetyssä Yhdessä enemmän -työpajassa, johon osallistui edustajia vanhusneuvostosta, Vanhustyön keskusliitosta sekä eri organisaatioista ja oppilaitoksista Etelä-Savon alueelta. Tärkeänä pidettiin sitä, että teknologisten ratkaisujen hyödyntämisen tunnistamista kehitetään ja tietämystä laitteista sekä niiden käyttöönottamisesta lisätään. Tilaisuudessa heräsi kysymys siitä, mikä taho voisi ottaa koppia teknologian käyttöön ottamisen koordinoinnista? Kotimiks -pilotissa Etelä-Savon alueella kokeiltiin etäyhteyksiä ikääntyneiden ihmisten ja kotihoidon ammattilaisten sekä kotihoidon asiakkaan ja korjausneuvojan välillä. Kotiturva -hanke järjesti valmennuksen pilottiin osallistuneille. Ikääntyneitä ihmisiä pilotissa oli mukana 12. Lisäksi yhdessä perhehoitokodissa kokeiltiin kuvayhteyttä perhehoitajan ja palveluneuvon hoitajan vertaistuen välineenä. Kotiturva-hankkeen työntekijät osallistuivat useisiin eläkejärjestöjen paikallisyhdistysten tilaisuuksiin kertoen arkiteknologiasta ja kodin turvallisuuden edistämisestä. Ikääntyneitä ihmisiä puolestaan osallistui korjausneuvonnasta tehdyn videon kommentointiin. Kommentoinnissa saatiin kooste siitä, Iäkkäiden ihmisten kokemuksia kuvayhteydestä Olihan se kuvayhteys ihan toista kuin tavallinen puhelu, siinä kun näkee toisen ilmeet ja eleetkin niin hyvin. Tärkeintä on se suora yhteys hoitajaan, kun näki hänet niin tiesi myös itse missä mennään. Ihan veikeeltä tuntuu, kaikkea kannattaa kokeilla. Kyllä tämä sopii kuntoutukseen. Tiina Etelämäki (vas.) ja Hilkka Pääkkönen tutkivat älypuhelimen ominaisuuksia. mitkä tekijät askarruttavat ikääntyneitä kotona asumisessa ja millaisia toiveita heillä on teknologian suhteen. Kotiturva-hankkeen aikana Etelä-Savon alueelle on syntynyt verkosto, joka järjesti tietotekniikan oppimiseen liittyvän SeniorSurf-päivän nyt toisen kerran. Aleksis Kiven -päivänä Mikkelin kirjastossa pidetty tilaisuus oli menestys. Kansalliskirjasto oli mukana uutena toimijana. Ikääntyneitä osallistujia oli 250 kolmen tunnin aikana ja arkistojen historiallisia tarinoita ja lehtien aarteita tutkittiin innolla. On tämä hyvä tapa opetella näitä asioita. Tuo sali oli vaan ihan täynnä äsken, nämä asiat kiinnostavat, totesi tilaisuuteen osallistunut Elisa Tossavainen. Onnistumisen kokemukset innostavat verkostoa jatkossakin järjestämään SeniorSurf-päivän. SeniorSurf toimintamalli opastustoiminnan käynnistämiseen SeniorSurf-hankkeen kolmantena ja samalla viimeisenä toimintavuotena keskityttiin laajentamaan tietoteknistä opastustoimintaa iäkkäille ihmisille yhteistyökumppanien kanssa määrällisesti ja valtakunnallisesti. Toiminnan laajentamisen mahdollisti aktiivinen verkostoituminen, jonka avulla hankkeessa kertynyttä osaamista sekä yhteistyökumppaneiden osaamista pystyttiin yhdessä hyödyntämään. Myös SeniorSurf-brändin tunnettuus lisääntyi merkittävästi ja SeniorSurf-teemapäivä on vakiinnuttanut asemansa jokasyksyisenä tapahtumana. Hankkeessa tehty aktiivinen vaikuttamistoiminta herätti ja ylläpiti yhteiskunnallista keskustelua opastustoiminnasta ja ikääntyneiden ihmisten asemaan liittyvistä kysymyksistä digitalisaatioon ja toimintaympäristön muutoksiin liittyen. Sudokun ratkaiseminen onnistuu myös tabletilla. Vuosikertomus

12 Hyötyä teknologiasta ja tietotekniikasta Vahviketta esiteltiin Pohjoismaisessa gerontologian kongressissa, Hyvä ikä -messuilla, Enterin pelitapahtumassa, Vanhustyö tapahtumassa, Senioritoiminnan järjestämissä koulutustilaisuuksissa sekä Ystäväpiiri-ohjaajien koulutuksissa ja jäsenkirjeissä. Kotiturva-hankkeessa harjoiteltiin kuvavälitteisen yhteyden käyttöä kotona asumisen tukena. SeniorSurf-projekti kokosi opastustoiminnan käynnistämistä käsittelevän julkaisun. Julkaisussa esitellään toimintamalli ja ohjeet muun muassa opastajien rekrytointiin ja perehdytykseen, opastuspisteen varusteluun, opastustoiminnan markkinointiin sekä opastustoiminnan luotettavuuteen ja turvallisuuteen liittyviin asioihin. Toimintamalli on sähköisessä muodossa kaikkien saatavilla VTKL:n nettisivuilla. SeniorSurf-toiminnasta todettua Materiaalit ovat hyviä. Hienoa, ettei niitä tarvinnut kehittää itse. Tarve varmasti kasvaa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Pystymme teemapäivän tiimoilta tarjoamaan helpommin lähestyttävää opastusta, valtakunnallinen näkyvyys tuo lisää kiinnostavuutta myös paikallisesti. SeniorSurf-projektin materiaalit ja neuvot ovat auttaneet kun lähdin järjestämään meille omaa toimintaa. SeniorSurf-hankkeen pohjalta tehtiin RAY:lle ( lähtien STEA) kohdennetun avustuksen hakemus. STEA hyväksyi esityksen ja keskusliitossa on vuoden 2017 alusta käynnistynyt SeniorSurf-jatkotoiminta nimellä Ikäihmisten tietotekniikan vertaisohjaajien valtakunnallinen koordinaatio, materiaalituotanto sekä vaikuttamistoiminta. Vahvikkeen kautta ideat käyttöön Vahvike on keskusliiton kaikille avoin ja pysyvä nettipalvelu, jolla tuetaan hoivakodeissa ja muualla tehtävää iäkkäiden ihmisten ja vanhusten ryhmä- ja viriketoimintaa. Kirjasto-osion ja kuvapankin lisäksi Vahvikkeessa on muistelu-, liikunta-, musiikki-, peli-, käsityö-, aivojumppa-, sana- ja kuvataide-, tietotekniikka-, ikäpolvi-, terveys- ja luontoaiheisia sisältöjä, linkkejä, tulostettavaa materiaalia ja hankkeiden tuotoksia. Lisäksi pankkiin kerätään ohjeita ja ideoita tilaisuuksien järjestämisestä ja ryhmien ohjaamisesta. Vahvikkeesta ladattiin aineistoja yli viisi kertaa niin paljon kuin edellisvuonna ja alkutalvesta 2016 kuukauden keskiarvo oli jo 547 latausta/vrk. Materiaalihakujen kärjessä olivat aivojumppa- ja jumppaohjeet sekä ajankohtaiset vuodenaikaan liittyvät sisällöt. Lisäksi vuoden aikana oli yli klikkausta suoraan pdf-tiedostoon. Vahvikkeen sisältöä on rakennettu ja täydennetty Ota yhteyttä-linkin kautta tulleiden käyttäjien palautteiden pohjalta sekä erilaisissa tapaamisissa messuilla ja koulutustilaisuuksissa. Vahvikkeeseen on lisätty tulostettavaa virikemateriaalia eri kuntoisille käyttäjille ja kosketusnäyttökäyttöön sopivaa materiaalia sekä esimerkiksi vuodepotilaalle sopivaa, seinälle heijastettavaa sisältöä. Käyttäjiä on neuvottu palvelun käytössä sekä sähköpostitse että puhelimitse. Vahvike-aineistopankkiin on lisätty VTKL:n Senioritoiminnan kehittämiä ryhmä- ja viriketoiminnan materiaaleja. Nettipalvelun sisältöön ja käyttöön perehtyminen oli yksi Senioritoiminnan Iloa ja oivallusta hoivan arkeen -ideoinnin ja yhdessä oppimisen päivän tärkeintä antia. Monille kurssilaisille Vahvike on ollut vielä täysin uusi tuttavuus. Seurantapalautteissa tuli ilmi, että Vahvikkeen kautta hoivan arjen virikkeellisyyttä oli helppo lisätä. Vahviketta olen työpaikalla mainostanut ja kehottanut käyttämään. Sieltä löytyy paljon hyviä ideoita. Se on hyvä juttu, että sinne voi myös lähettää omia vinkkejä. Se on helppokäyttöinen. Vahvike-aineistopankista löytyy ryhmä- ja viriketoimintaan sopivaa materiaalia. 12

13 Talous ja henkilöstö Liiton talous pähkinänkuoressa Konsernirakenne siirtyi historiaan Vanhustyön keskusliiton talous on vakaa, ja vuositoiminta oli tilikautena 2016 kokonaisuudessaan taloudellisesti tasapainossa. Vuoden aikana liiton hallitus linjasi, että liiton tulee keskittyä keskusliiton sääntömääräisiin tehtäviin, erityisesti vanhuuspoliittisen vaikuttamiseen ja jäsenistönsä edunvalvontaan ja antoi valtuudet liiton johdolle kartoittaa ostajaehdokkaita liiton kokonaan omistamalle tytäryhtiölle VTKL-palvelut Oy:lle. Ostaja löytyi liiton jäsenistöstä ja kauppa solmittiin 21. marraskuuta 2016 Helsingin diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa. Omistajanvaihdos sujui rakentavassa hengessä ja koko VTKLkotipalvelun henkilöstö siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Tämä kauppa merkitsi myös sitä, että liiton aiemmissa vuosikertomuksissa, vuodesta 2004 alkaen esiintynyt konsernirakenne purkaantui ja siksi kaikki talousluvut tässä vuosikertomuksessa esitetään liiton lukuina, jotka ovat vertailukelpoisia aiempien tilikausien emoyhteisön talouslukuihin. Ray tärkein rahoittaja Raha-automaattiyhdistyksen, Ray:n avustukset muodostivat tilikautena 2016 noin 81 % liiton rahoituksesta. Keskusliitto yhtenä Ray:n jäsenorganisaationa valmentautui Ray:n, Veikkauksen ja Fintoton yhdistymiseen uudeksi rahapeliyhtiöksi, joka alkaen kantaa nimeä Veikkaus. Muut avustukset, joista merkittävämpänä Suomen kansanterveysyhdistyksen jäsenavustus, muodosti vuonna 2016 noin 11 % rahoituksesta ja liiton toimintatuotot noin 8 % rahoituksesta. Liiton kokonaistuotot lisääntyivät vuonna 2016, vertaillessa liiton edellisen tilikauden lukuihin 107 tuhatta euroa (2,8 %). RAY-avustusten käyttö lisääntyi tilikautena 2016 edellisvuodesta 81 tuhatta euroa (2,6 %), mikä selittyy pitkälti siitä, että Kotiturva hankkeelle kirjattiin ensimmäistä kertaa koko kahdentoista kuukauden toiminnan kulut ja Ystäväpiirin vuositoimintaan käytettiin myös aiemmilta vuosilta siirtyvää avustussaatavaa. Toimintatuotot lisääntyivät 36 tuhatta euroa (13,2 %). Liitto vastaanotti tilikauden aikana testamenttilahjoituksen suuruudeltaan 60 tuhatta euroa. Vuositoiminta tasapainossa Liiton toiminnan kokonaiskulut lisääntyivät edellisvuodesta 192 tuhatta euroa (5,2 %). Tilikaudesta 2015 henkilöstökulut lisääntyivät liitossa 138 tuhatta euroa (5,5 %). Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 67,4 % vastaavan luvun ollessa edellisvuonna 67,2 %. Liiton tilikauden ylijäämä kasvoi 296 tuhanteen euroon edelliskauden 129 tuhannen euron ylijäämästä. Ylijäämä ei syntynyt varsinaisesta vuositoiminnasta, vaan tilikauden satunnaiseristä ja sijoitetun pääoman tuotoista. Taseen loppusumma kasvoi tuhanteen euroon edellisvuoden tuhannesta eurosta. Keskusliiton omavaraisuusaste on hyvällä tasolla. Henkilöstö Vanhustyön keskusliiton palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 42 henkilöä. Toimintavuonna liitossa työskenteli 35 vakituista sekä 7 määräaikaista työntekijää lähinnä projektitehtävissä. Tilikaudella emoyhteisöstä jäi eläkkeelle 2 henkilöä. Emoyhteisön vakituisista työntekijöistä 62,5 %:lla oli työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja työntekijöistä 44 % oli alle 50-vuotiaita. Henkilöstöön panostettiin liikunta- ja kulttuurisetelien, ateriaedun, koulutusten, joulujuhlien ja virkistyspäivien sekä työterveyshuollon avulla. Lisäksi tarjottiin työnohjausta halukkaille ja hankittiin tuntuva määrä sähköisesti säädettäviä työpöytiä ja uusittiin työtuoleja. Sekä sisäilman puhtauteen että työympäristön viihtyvyyteen panostettiin muutoinkin, mm. hankkimalla uudet verhot koko toimistoon. Tytäryhtiön, VTKL-palvelut Oy:n myynti Helsingin diakonissalaitokselle Vanhustyön keskusliitto on tehnyt uraauurtavaa työtä kotipalvelutoiminnassa 1950-luvulta alkaen, aluksi yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Vuodesta 1967 lähtien kotipalvelua on tuotettu kokonaan liiton omana toimintana. VTKL-palvelut Oy syntyi yhtiöittämisen tuloksena vuonna Yhtiö kasvoi pääkaupunkiseudun kolmanneksi suurimmaksi iäkkäiden ihmisten kotihoidon tuottajaksi. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin perusteli myyntiä muun muassa sillä, että liitto halusi irtautua liiketoiminnasta ja keskittyä vanhuuspoliittiseen vaikuttamiseen, 340 jäsenjärjestönsä toimintaedellytysten tukemiseen sekä valtakunnan tasolla tehtävään vanhuustyön toimintamallien kehittämiseen. Liiton hallitus ja valtuusto pitivät tärkeänä, että yhtiö ja sen työntekijät saivat hyvän kodin samankaltaisen arvopohjan omaavasta organisaatiosta, mikä kykenee panostamaan palveluiden kehittämiseen. Parhaiten tämä toteutui juuri Diakonissalaitoksen Hoivassa. Toiminnanjohtaja Helin uskoo VTKL-palveluiden asiakkaiden hyötyvän omistajanvaihdoksesta, joka mahdollistaa aiempaa laajempia palvelukokonaisuuksia kotona asumisen turvaksi. Liiton toiminnanjohtaja Satu Helin luovutti henkilökuntakokouksessa 20. pnä joulukuuta 2016 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin VTKL-palvelut Oy:n toimitusjohtajalle Marjo Nietosvaaralle. Vuosikertomus

14 Vanhustyön keskusliitto Tulos ja tase Liiton tuloslaskelma (1 000 ) * Tuotot Toimintatuotot RAY-avustus Muut avustukset Tuotot yhteensä Kulut Varaston muutos Henkilöstökulut Toimintakulut Poistot Siirrot tytäryhtiöltä Kulut yhteensä Tuotto-/kulujäämä Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden yli-/alijäämä * Huom! Liitto möi tilikauden 2016 aikana tytäryhtiönsä VTKL-palvelut Oy Helsingin diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lle. Tuloslaskelman ja taseen luvut esitetään siksi vuosilta keskusliiton lukuina vertailukelpoisuuden vuoksi. Liiton tase (1 000 ) * Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat- ja pankkisaamiset Vastattavaa Oma pääoma Vieras pääoma Omavaraisuusaste, liitto: 76,4 % 77,4 % 74,6 % Tuotot Toimintatuotot 8 % 7 % 8 % RAY-avustus 81 % 81 % 81 % Muut avustukset 11 % 12 % 11 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Kulut Henkilöstö 67 % 67 % 63 % Toimintakulut 33 % 32 % 36 % Muut kulut 0 % 1 % 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % VTKL:n työntekijöiden kokoaikaiseksi muutettuna työtuntien perusteella Ray yleisavustus RAY kohdennettu toiminta avustus RAY projektiavustus Muu rahoitus Keskusliitto yhteensä

15 Liiton tuotot ja kulut Liiton tuotot (1000 ) Toimintatuotot Ray-avustukset Muut avustukset Rahoitus- ja pääomatuotot Yhteensä Liiton kulut (1000 ) Henkilöstökulut Toimintakulut Muut kulut Yhteensä Liiton kulut % -osuus 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Henkilöstökulut Toimintakulut Muut kulut Vuosikertomus

16 Vanhustyön keskusliitto Työmme lähtee sydämestä! Vanhustyön keskusliitto, VTKL on aktiivinen vanhuuspoliittinen vaikuttaja sekä jäsenjärjestöjensä tukija ja edunvalvoja. Ikääntyneiden ihmisten ohjaus- ja tuki toiminnan sekä toimintamallien kehittämisen avulla liitto edistää ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyisyyttä ja turvallisuutta. Jäsenistömme palvelee VTKL:n jäseninä on runsaat 340 yleishyödyllistä vanhustyön toimijaa eri puolilta Suomea. Jäsenyhteisöt tuottavat asumis-, hoiva- ja kuntoutuspalvelujen lisäksi mm. kotihoitoa sekä järjestävät monipuolista virkistys- ja vapaaehtoistoimintaa iäkkäille ihmisille. Jäsenistöön kuuluu myös valtakunnallisia eläkeläis- ja potilasjärjestöjä sekä tutkimusyhteisöjä. Vanhuspoliittista vaikuttamista ja edunvalvontaa VTKL toimii jäsentensä edunvalvojana ja keskinäisen yhteistyön edistäjänä. Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä lainsäädäntöä valmistelevien viranomaisten kanssa vaikuttaen vanhuusja yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. VTKL:n lausunnoilla ja kannanotoilla on vaikuttavuutta Laatu ja omavalvonta SENIORARBETE Edistämme valtakunnallisesti ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta Asuntojen korjausneuvontaa veteraaneille ja muille ikääntyneille ihmisille Ystäväpiiri-toimintaa yksinäisyyden lievittämiseksi Senioritoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa osallisuuden lisäämiseksi Vahvike.fi maksuton aineistopankki ryhmä- ja viriketoiminnan ohjaamisen tueksi SeniorSurf-koordinaatiota tietotekniikkataitojen vertaisohjaukseen ja digivaikuttamiseen Kehitämme toimintamalleja ja uutta vanhuuskulttuuria Kotiturva-hanke luo teknologian käyttöönottoa edistävän toimintamallin ikääntyneiden ihmisten, asuntojen korjausneuvojien, järjestöjen sekä kuntien kotihoidon ja palveluneuvonnan yhteistyöhön. Lisäksi VTKL koordinoi noin 30 osahankkeesta koostuvaa RAY:n Eloisa ikä -ohjelmaa, jossa luodaan toimintamalleja ikääntyneiden ihmisten osallisuuden ja hyvän arjen tukemiseksi. Vanhustyö-lehti tietoa, ideoita ja vinkkejä Vanhuustyön hyvistä käytännöistä ja ajankohtaisista teemoista kertova lehti ammattilaisille ja päättäjille viidesti vuodessa. Tilaa > vaikutamme > Vanhustyö-lehti. Suomi 100 vuotta 2017 Vanhustyön keskusliitto on Suomi 100 v -valtuuskunnan jäsen ja on saanut juhlavuoden virallisen statuksen. Valmistelimme vuoden 2016 aikana teemaamme Ikäpolvet yhdessä juurensa tuntien, toisiaan tukien liityvää toimintaa. Kannustamme järjestämään eri ikäpolvien yhteistä toimintaa Neljän polven treffit -mallin mukaisesti! Neljän polven treffit Vanhustyön keskusliiton Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeessa tuotettiin opas Neljän polven treffit. Oppaassa esitellään erilaisia ikäpolvitoiminnan esimerkkejä eri puolilta Suomea ja erilaisilta elämänalueilta. Mukana on liikuntaa, musiikkiteatteria, perinteiden siirtämistä, oppimista, mummo- ja vaaritoimintaa ja muuta mukavaa yhdessäoloa. Näistä tarinoista voi ammentaa inspiraatiota, innostusta ja ideoita omaan toimintaan. Lue lisää nettisivuiltamme Lahjoita tukesi on tärkeä! Otamme vastaan testamentteja liiton perustehtävien tukemiseksi. Lisäksi voit olla kertalahjoittaja tai suunnata merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry:llä ( ) on poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2016/427 ajalle Keräyksen toimeenpanoalue on koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 16 Vuosikertomus 2016

17 Årsberättelse 2016

18 Verksamhetsledarens översikt Vi lärde oss genom förändringar vare sig vi ville det eller inte Temat för De gamlas vecka har anknytning till vårt förbunds målsättningar, aktuella socialoch hälsopolitiska frågor och äldre personers önskemål. Eller så föddes temat helt enkelt av de diskussioner vi haft inom förbundet, och så får det gärna vara. Temat för De gamlas vecka 2016, Lust att lära sig, inspirerades av den strävan efter digitalisering som ingått i regeringsprogrammet. Till inspirationen bidrog att vi stod inför det avslutande året för projektet SeniorSurf, vars syfte varit att utveckla äldre personers IT-kunskaper med hjälp av jämnåriga lärare. Äldre personers intresse för IT uppmärksammades i media under hela året, särskilt ute i landskapen där pilotprojekten genomfördes. Verksamheten blev också mer känd tack vare iareena-forumet som ordnades i samarbete med Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen och under vilket verksamhetsmodellen för SeniorSurf presenterades för allmänheten. Vänkretsverksamhetens 10-årsseminarium lyfte fram den långsiktiga utvecklingen av förbundets arbete och resultaten av den inlärning som skett. Trots att alla var inspirerade och hade kul var seminariet inget aprilskämt, utan en praktisk dokumentation av en verksamhetsmodell som forskning kunnat visa att fungerat väl. Vänkretsverksamheten har hittills lyckats nå omkring 8000 äldre personer som lidit av ensamhet. Styrelsen och fullmäktige har fattat många beslut av stor betydelse för förbundets historia. Det som 1949 grundades som Centralförbundet för de åldrigas väl, och som 1974 fick sitt nuvarande namn Centralförbundet för de gamlas väl, har utsett en arbetsgrupp som ska utarbeta nya stadgar för förbundet. Även om de nuvarande stadgarna ger utrymme för flexibel verksamhet vill vi utveckla dem ytterligare. Vid stadgeändringarna ville vi hålla möjligheten till en eventuell namnändring öppen och upprätthålla förbundets förutsättningar till att förnya stadgarna med den eventuella föreningsfusion som ingår treårsplanen i åtanke. Förbundet hade föregående år lämnat in ett förslag om föreningsfusion till Förbundet för äldre- och närståendevård, Valli ry. Något beslut om fusion fattades inte, men däremot fick Centralförbundet förutsättningar för arbetet med stadgeändringarna. Sedan Centralförbundet för de gamlas väl grundades har det på olika sätt arbetat för att äldre personer ska kunna få hjälp i hemmet. Denna verksamhet bolagiserades 2004 i form av VTKLpalvelut Oy. Företaget kom att bli det tredje största inom sin bransch i huvudstadsregionen. Under de senaste åren har det utfört nästan alla sina tjänster åt privatkunder. Centralförbundet beslutade under det gångna året att sälja sina aktier i VTKL-palvelut Oy till en av sina medlemsföreningar, Hoiva Oy vid Diakonissaanstalten i Helsingfors. Bakgrunden till beslutet var att Centralförbundet nu ställs inför en ökad arbetsbörda på grund av den nära förestående landskaps- och social- och hälsovårdsreformen. Förbundet förväntas också handha ett ökat antal uppgifter med anknytning till förbundets inflytande på äldrepolitik, och under dessa omständigheter önskar förbundet koncentrera sig på sina mest centrala uppgifter. Dessutom har förbundets engagemang inom Folkhälsoföreningen i Finland förutsatt mycket aktivitet till följd av de pågående förändringarna inom föreningen. Förbundet har varit aktivt på många områden, och detta har uppmärksammats på ett positivt sätt ute i samhället. Vi kom under år 2016 att överträffa våra tidigare resultat i fråga om de olika verksamhetsformernas synlighet i media och de utlåtanden och ställningstaganden förbundet gett under året. Vi har ständigt velat utveckla oss och lära oss nya saker, och en del av inlärningen har rentav varit oundviklig då vi tagit itu med förändringar. Samarbete både inom förbundet och inom styrelseorganen har lett till goda resultat. Det kanske blev lite självberöm här, men vi har förstås mycket kvar att lära oss under det nya verksamhetsåret. Satu Helin Verksamhetsledare Chefredaktör för tidningen Vanhustyö - Seniorarbete 18

19 1. Påverkan på äldrepolitik Påverkan på äldrepolitik Centralförbundet för de gamlas väl följde i sitt arbete treårsplanen Målinriktad verksamhet för äldre människors väl. Förbundet medverkade vid beredningen av den pågående landskapsoch social- och hälsovårdsreformen och utövade på många sätt inflytande på finsk äldrepolitik. Ledningen styr, stöder och övervakar förverkligandet av förbundets planer Förbundets styrelseorgan spelade en aktiv roll under året. Styrelsen sammankallades tio gånger och höll sju möten per e-post. Den strategi- och ekonomigrupp styrelsen bildat möttes flera gånger under året, och ytterligare en arbetsgrupp bildades för att förbereda förbundets kommande stadgeändringar. Efter att förbundet sålt sin andel i dotterbolaget VTKL-palvelut Oy, som varit verksamt inom hemservicebranschen, gick förbundet ur Reilu Palvelu ry. Centralförbundets verksamhetsledare Satu Helins period som ordförande för Folkhälsoföreningen i Finland och dess dotterbolag Kanresta Oy och Kantele Oy fortsatte under verksamhetsåret. Elli Aaltonen sade upp sitt ordförandeskap i förbundets styrelse i slutet av året, eftersom hon blivit utnämnd till ny generaldirektör för FPA. Inflytande på äldrepolitik i många former och genom många kanaler kristålighet inom säkerhetsstrategin för samhället. Utöver detta blev förbundets verksamhetsledare ombedd att börja som stadigvarande expert vid Valvira, tillstånds- och tillsynsverket för socialoch hälsovården. Antalet utlåtanden och ställningstaganden steg till 24, och företrädare för förbundet konsulterades ofta av olika ministerier och av riksdagens social- och hälsovårdsutskott. (Bilaga: Utlåtanden s. 34) Till följd av mycket arbete för att påverka äldrepolitiken och aktivt bruk av sociala medier kom förbundets synlighet i media att öka avsevärt. Särskilt De gamlas vecka och dess många evenemang uppmärksammades över tusen gånger. Förbundets webbplats, tidning och uppdateringar på sociala medier utgjorde sätt att sprida information om förbundets och programmet Livfullt livs framsteg, evenemang och ställningstaganden. Under år 2016 besöktes webbplatsen av användare sammanlagt gånger, vilket var betydligt fler än under året Under året utkom sex temanummer av tidningen Vanhustyö Seniorarbete. Vi fortsatte utveckla innehållet i tidningen och lyfte särskilt fram goda verksamhetsmodeller och fungerande praxis inom arbete bland äldre. Det mest centrala innehållet beträffande förändringar i verksamhetsmiljön togs upp på sidorna Ajan virrassa och Centralförbundet informerar. Tidningen kan läsas elektroniskt på Lehtiluukku.fi. Evenemang Temat för iareena-forumet som Centralförbundet ordnade i samarbete med Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen i februari var Hur digitaliseringen förändrar de äldres vardag. Under evenemanget presenterades Ilmarinens enkätundersökning och Centralförbundets verksamhetsmodell SeniorSurf. I oktober ordnades på Heureka utställningen Dialog i tiden konsten att åldras, ett internationellt koncept som Centralförbundet varit med om att anpassa till finska förhållanden. Dessutom har förbundet deltagit i planeringen av utställningen, rekrytering av handledare i åldern 70+ och hade hand om en del av utbildningen av både personal och handledare inför den nya utställningen och arbetsuppgiften. Utställningen väckte mycket positiv uppmärksamhet i media och bland allmänheten. Centralförbundet stärkte under året sin redan betydelsefulla position inom olika delegationer och arbetsgrupper. Dessutom uppnåddes ökat inflytande på äldrepolitik genom att en företrädare för förbundet blev inbjuden att medverka i styrgrupperna för två av regeringens spetsprojekt, delegationen för likabehandlingsärenden och arbetet för utveckling av komponenten mental Vänkretsverksamheten har redan under tio års tid minskat ensamheten bland äldre. Jubileumsseminariet ordnades i Helsingfors. Årsberättelse

20 Påverkan på äldrepolitik Seniorverksamheten erbjuder bland annat delaktighetsfrämjande aktiviteter för äldre personer. I november ordnades i Tammerfors Hyvä Ikä-mässan, landets största evenemang om allt som har att göra med åldrandet. Centralförbundet var med om att ordna mässan tillsammans med Expomark Oy och Invalidförbundet. Även om många studerande och yrkesverksamma inom branschen uteblev, eftersom mässan ordnades under höstlovet, kom evenemanget att besökas av 5300 personer under de två dagarna. Lust att lära sig! som tema för De äldres vecka I oktober ordnade olika föreningar i samarbete med varandra flera tusen evenemang kring temat för De gamlas vecka, Lust att lära sig! Republikens president Sauli Niinistö, beskyddare för veckan, skickade en skriftlig hälsning till det nationella huvudevenemanget på De gamlas dag i Jyväskylä Under detta evenemang höll inrikesminister Paula Risikko ett festtal. Dessutom delade Centralförbundet tillsammans med Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen ut ett pris för Årets äldregärning. Priset för 2016 gick till Träskända stads hemvård för dess modell för resursbaserat boende i hemmet. Internationellt samarbete En företrädare för Centralförbundet var med i Sostes delegation till OECDforumet med tillhörande seminarium i Paris Resan förstärkte Centralförbundets nätverk både nationellt och internationellt. Förbundet medverkade i förberedelsekommittén för Nordiska kongressen i gerontologi som ordnades i Tammerfors i juni. Den nationella sessionen vid kongressen ordnade Centralförbundet i samarbete med Äldreinstitutet och Valli. Företrädare för Centralförbundet deltog också i andra internationella kongresser med anknytning till företrädarnas respektive kunskapsområden. Centralförbundet utgör också en del av samarbetsnätverket Dolda röster, som ordnade huvudevenemanget för en nationell temadag om orätt behandling av äldre personer. Evenemanget ordnades denna gång i S:t Michel. Temadagen är internationell och koordineras av International Network for the Prevention of Elder Abuse. Centralförbundet bestämde sig under året att gå ur organisationen Age Platform Europe. Medlemsföreningarna inspireras till förnyelse Centralförbundet för de gamlas väl hade i slutet av året 337 medlemsföreningar. Även om enskilda serviceproducerande föreningar lämnat förbundet, har ett motsvarande antal ansökt om medlemskap, och antalet medlemsföreningar har således förblivit tämligen konstant. Av de nya medlemsföreningarna bedriver de flesta verksamhet inom landet och vissa har även internationell verksamhet. För att underlätta förnyelse bland medlemsföreningarna och utveckla samarbetet inom olika regioner ordnades på tre orter reformverkstäder i stället för de regionala forum för arbete bland äldre som tidigare ordnats för att utvidga föreningarnas samarbetsnätverk. En del av de planerade reformverkstäderna ordnades inte på grund av lågt deltagarantal. Reformerna katalyserades också av det forum kring aktuella frågor som ordnades för föreningarnas ledning. Yrkesverksamma inom medlemsföreningarna har erbjudits utbildning om palliativ vård och kring hur verksamhet i grupp kan förverkligas. Utöver samarbetsforum för medlemsföreningarna har Centralförbundet organiserat en informationseftermiddag, juridisk uppdragsutbildning och ett två dagar långt ledarforum. Ledarna har i dessa sammanhang diskuterat hur man bör förbereda sig inför aktuella förändringar, hur kvaliteten på verksamheten kan säkerställas och hur samarbetet mellan föreningar och kommuner bör organiseras inom de nya social- och hälsovårdsdistrikten. Dessutom har Centralförbundets utlåtanden om lagstiftning och betydelsen av aktuella förändringar behandlats. Under de gemensamma mötena presenterades också fungerande praxis och aktuella projekt bland de olika medlemsföreningarna. Tillgången på kurser har utökats ytterligare. Information, rådgivning, hjälp med att bilda nätverk mellan medlemsföreningarna och besök hos dessa har utgjort en viktig del av verksamheten. Genom att besvara enkäter från förbundet har medlemsföreningarna kunnat vara med om att påverka de äldres situation på det nationella planet och bidra till utvecklingen inom området. Syftet med enkäterna har också varit att inspirera medlemsföreningarna att ta vara på nya möjligheter och vara aktiva vid pågående förändringar. Feedback från medlemsföreningarna Att bilda nätverk och träffa gamla bekanta är alltid inspirerande. Intressanta talare med aktuella och intressanta ämnen. Det var också viktigt att få höra att det inte bara är man själv som kämpar med de stora utmaningar man möter. Nyttig och nödvändig information. Inspirerande föreläsningar. Anförandena, diskussionerna och verkstäderna förenar och för ämnet närmare praktiken. 20

21 Ökad delaktighet och ny äldrekultur 2. Ökad delaktighet och ny äldrekultur I nätverken för programmet Livfullt liv är samarbetet en styrka Under verksamhetsåret fortsatte runt om i Finland 30 olika utvecklingsprojekt eller funktioner bland föreningar inom ramen för Penningautomatföreningens program Livfullt liv, som koordineras av Centralförbundet för de gamlas väl. Lärdomar från koordinationsprojektet i fråga om gemensam utveckling i samarbete mellan föreningar samlades i publikationen Yhdessä syntyy enemmän (Tillsammans uppkommer mer). Publikationen handlar om hur man skapar förutsättningar och forum för gemensam utveckling i samarbete mellan föreningar och vilka metoder som kan användas för att stödja resultatinriktad verksamhet inom diverse projekt. Det gemensamma utvecklingsarbetet inom Livfullt liv har bidragit med nya perspektiv på åldrandet, gjort det lättare att undvika överlappning i utvecklingsarbetet och förstärkt de äldres röst i samhället liksom föreningarnas möjligheter att tillsammans påverka äldrepolitiken. Nätverk som bildats i programmet Livfullt liv Särskilda dagar för nätverksbildning ordnades för att hjälpa medverkande föreningar att utbyta metoder och lärdomar och för att stärka samarbetet mellan föreningarna och därmed göra deras gemensamma strävan ännu mer målmedveten. God praxis från projekten spreds på ett mångsidigt sätt genom många kanaler, bland annat internet och sociala medier. En årsbok, Eloisat, som består av utvalda artiklar ur tidningen Vanhustyö - Seniorarbete, skickades ut till alla kommuner och lades också upp på programmets webbplats. Programmets 30 projekt nådde enligt statistiken ut till äldre personer och indirekt till hundratusentals. Livfullt liv ordnade i samarbete med två andra program, Penningautomatföreningens Emma & Elias och Äldreinstitutets Kraft i åren, evenemanget Tillsammans utan åldersgräns både i Uleåborg och i Kvarnbäcken i Helsingfors. Dessutom presenterades i början av året Livfullt liv och Röda korsets projekt Fullt liv som pensionär på ett seminarium om aktivering av frivilligarbete bland äldre som anordnades i Riga av Central Baltic-projektet. Ny äldrekultur skapas i temanätverken Inom programmet Livfullt liv fortsatte arbetet i form av sju så kallade temanätverk som består av olika projekt. Temanätverken var psykisk hälsa, uppsökande och finnande arbete, frivilligarbete, verktyget MuistiMIKE, landsbygden, mångfald och jämlikhet samt kultur. Under året producerades för yrkesverksammas behov en temavideo om uppsökande och finnande arbete bland äldre. Tillsammans med Föreningen för mental hälsa i Finland och Äldreinstitutet fortsatte Centralförbundet för de gamlas väl påverka samhället på ett sätt som främjar psykiskt välbefinnande bland äldre. Temat blev en del av spetsprojektet Hälsa och välfärd ska främjas och ojämlikhet ska minskas, inom vilket Centralförbundet samarbetade med Föreningen för mental hälsa i Finland. Forskningen har utgjort ett viktigt stöd för Livfullt liv, och därför presenterades under verksamhetsåret många färska resultat och observationer från denna på programmets webbplats och i sociala medier. Tolv infografer och två artiklar som sammanfattade de tidiga resultaten från enkäter och intervjuer lades upp på programmets webbplats. Bland aktuella teman kan bland annat nämnas sociala kontakter mellan deltagare, Årsberättelse

22 Ökad delaktighet och ny äldrekultur Feedback från frivilligarbetare Den här verksamheten har räddat mig. Man lär sig något nytt, som man kan ha glädje och nytta för sig själv. Jag har fått många nya perspektiv på äldre personers hjälplöshet och ensamhet då jag följt med som ledsagare! Mina erfarenheter har varit upplysande och positiva. Alla jag hjälpt har varit nöjda med den hjälp de fått. Innan jag lärde känna min äldre vän hade jag ingen aning om att det kunde finnas så totalt ensamma äldre personer med dålig ekonomi instängda i små lägenheter. psykiskt välbefinnande, uppsökande arbete och frivilligarbete. Infograferna spreds effektivt i sociala medier. Forskningsresultaten presenterades under Nordiska kongressen i gerontologi, Sociologdagarna och på Östra Finlands universitet. Redan nu kan man utifrån forskningen konstatera att projekten inom Livfullt liv lindrat ensamheten och marginaliseringen bland äldre personer som deltagit. Programmet och undersökningen slutförs under Ökat välbefinnande genom frivilligarbete inom Seniorverksamheten Seniorverksamheten som organiseras av Centralförbundet för de gamlas väl erbjöd under verksamhetsåret delaktighetsfrämjande aktiviteter för äldre personer och frivilligarbetare i huvudstadsregionen. Enligt enkäter utgör frivilligarbete ett sätt för många nyblivna pensionärer att ägna sig åt något som känns meningsfullt. Frivilligarbetarna tyckte att samtalen med äldre personer var givande och gjorde Finlands moderna historia levande. Äldre personers livshistoria hade mycket att erbjuda, och frivilligarbetarna fick glädja sig åt att hjälpa andra och samtidigt berika sin egen tillvaro. Samhälleliga förändringar har lett till minskad benägenhet hos befolkningen att ägna sig åt frivilligverksamhet regelbundet, och många medverkar helst vid klart avgränsade pop-up- evenemang. Denna trend kommer till uttryck bland annat i minskat deltagande i kurser om frivilligverksamhet. Behovet av hjälp har ingalunda försvunnit bland äldre personer som bor hemma, för dessa brukar liksom tidigare uttrycka en önskan om regelbunden kamratverksamhet, gärna varje vecka, utöver ledsagarhjälpen. Antalet frivilligarbetare inom Seniorverksamheten har inte vuxit under den senaste tiden, men nya frivilligarbetare har dykt upp i tidigare verksammas ställe. Frivilligarbetarna tyckte att det var viktigt att verksamheten var väl organiserad, att det praktiska fungerade och att gruppledare fanns tillgängliga när de behövde hjälp. Man lär sig något nytt som man kan ha glädje och nytta av. Temat för De äldres vecka, Lust att lära sig!, kom till uttryck inom Seniorverksamheten i det att många grupper i sin feedback fäste uppmärksamhet vid erfarenheten av att ha lärt sig något nytt. Inom Seniorverksamheten ordnades liksom tidigare tio olika grupper med regelbundna möten. Enligt feedback från grupperna tyckte deltagarna att de sociala kontakterna inom gruppen var av stor betydelse och verksamheten bra för deras mentala pigghet och välbefinnande. Gruppmötena ansågs bidra med mycket gott: Man träffar andra äldre. Hemuppgifterna ger tankenötter att knäcka. Genom att diskutera lär man sig nya saker. Man får skratta och skämta tillsammans. Den tematiska gruppverksamhen gav många äldre helsingforsare som bodde hemma möjlighet till uppiggande variation i tillvaron. Förutom gruppmedlemmarna deltog också andra äldre personer i de fritids-, sommar- och informationsaktiviteter som ordnades inom Seniorverksamheten för att erbjuda deltagarna sociala nätverk, uppfriskande sysselsättning och kunskap av olika slag. Seniorverksamheten har bedrivits i Helsingforsregionen under flera års tid och utgjort ett forum vilket man kunnat pröva nytt material och nya metoder för fritidsverksamhet. Fungerande praxis sprids till föreningar i hela landet genom de kurser Seniorverksamheten ordnar och med hjälp av webbdatabanken Vahvike. Kurserna var främst avsedda för medlemsföreningarna inom Centralförbundet för de gamlas väl, men om det fanns plats för fler deltagare inbjöds företrädare för andra föreningar, kommuner och församlingar samt frivilligarbetare. Dagar för gemensam inlärning För en gångs skull känner jag att någon lyssnar och förstår vad jag menar. De som deltog talade så att säga samma språk. Jag fick mycket kamratstöd, vilket kändes viktigt och givande. Medlemsföreningarna har många kunniga sköterskor och handledare, men under dagen för gemensam inlärning kunde kunnandet förstärkas ytterligare. Jag tycker att kamratstödsdiskussionerna har gjort mig säkrare i mitt kunnande och kompletterat det. Genom att pröva sig fram lär man sig mycket nytt. 22

23 Lindring av ensamhet Vänkretsverksamheten har varit som en enda stor fest! Vänkretsverksamheten har redan under tio års tid minskat ensamheten bland äldre. Under seminariet som ordnades för att fira Vänkretsens tioårsjubileum konstaterade Kaisu Pitkälä, professor i allmänmedicin vid Helsingfors universitet, att Vänkretsen är en av de få verksamhetsformer inom arbetet bland äldre som bygger på en gedigen vetenskaplig grund och som på ett äkta och vackert sätt kunnat integreras i äldreomsorgen. Vänkretsverksamheten behövs eftersom ensamhet fortsättningsvis utgör en av de största gerontologiska utmaningarna för samhället; ensamhet minskar nämligen välbefinnandet och försämrar hälsan bland äldre personer och ökar därmed deras behov av vård. Vi vet att ungefär en tredjedel av alla äldre personer lider av ensamhet åtminstone ibland, också på serviceboenden. Under 2016 utbildades 78 nya Vänkretsledare, och i gruppverksamheten deltog omkring 700 äldre personer. Under de tio år som gått har redan drygt 8000 äldre personer deltagit och långt över 800 gruppledare utbildats. Av gruppmedlemmarna har nio av tio upplevt att verksamheten lindrat deras ensamhet, och sex av tio fortsätter att samlas på egen hand efter att den av gruppledaren organiserade verksamheten (tolv möten) avslutats. Totalt 42 av grupperna har utifrån ansökan beviljats Zonta-stipendier för att kunna fortsätta med verksamheten på egen hand. Vid jubileumsseminariet med tillhörande kafferep deltog över 500 personer. Under seminariet förstärktes uppfattningen om hur välfungerande Vänkretsverksamheten visat sig vara. Professor Jaakko Valvanne från Tammerfors universitet konstaterade: Alla kan använda sig av metoder för gruppbildning, och det lönar sig. Men om man vill påverka ensamheten är det Vänkretsverksamheten som är den rätta medicinen för det finns det övertygande bevis. De som ursprungligen drog igång verksamheten deltog också i jubileumsseminariet. Temat för kafferepet var Äkta möten vid kaffebordet, och det blev sannerligen många äkta stunder den dagen. Under kafferepen i Åbo, Tammerfors, Kuopio, Uleåborg och Helsingfors var sorlet livligt och stämningen glad. Under kafferepen diskuterades också behovet av att tänka tillbaka på det förflutna och berätta historier. Tiotals kaffebordshistorier från gångna tider uppkom under festens gång. Aili och Helvi möttes i Vänkretsen På Servicentret Akuliina i Siilinjärvi möts en Vänkrets till vilken Aili Heikkinen och Helvi Väistö hör. Aili och Helvi har fått berätta om hur deras vänskap uppkom i radio. Journalisten lovade hjälpa oss om vi inte hittade på något att berätta om. I slutet av intervjun konstaterade han dock att vi berättat så aktivt att han inte funnit något tillfälle att ställa en enda av de frågor han förberett. När jag har det svårt förstår Helvi att erbjuda mig hjälp utan att jag behöver be om den. Vänskap är som ett läkemedel, säger Aili om förhållandet mellan de två väninnorna. Aili och Helvi har sedan 2014 brukat träffas i en Vänkrets som samlas på eget initiativ. Radioprogrammet finns tillgängligt på Yle Arenan ( areena.yle.fi/ ). Bland Centralförbundets framträdanden i media kan nämnas bland annat en intervju med Anu Jansson i Yles morgon-tv och en diskussion under Yles A2- kväll i vilken Vänkretsmedlemmen Raija Viitanen medverkade. Det sistnämnda programmet kan ses på Yle Arenan ( Sammanlagt var Centralförbundet framme i radio, tv och tidningar 22 gånger under året. För att göra information om verksamheten synligare och tillgängligare har vi producerat videor som finns att se på Centralförbundets webbplats. På det internationella planet lyftes Vänkretsverksamheten fram på EUGMSkongressen i Lissabon. Västra Nylands räddningsverk och Nylands Räddningsförbund gav 7000 euro av intäkterna för välgörenhetsboken Keittiön pelastajat till Vänkretsverksamheten för att stödja arbetet mot ensamhet. Vänkretsverksamhetens resultat var en del av RAY stöder-barometern för Årsberättelse

24 Renoveringsrådgivning stöder hemmaboende Vardagen hemma nytta av teknologi och IT Renoveringsrådgivarna hjälper också seniorer att välja säkerhetslösningar till spis och ugn, därtill erbjuds ett antal nya teknologiska apparater. Renoveringsrådgivningen gör det lättare att bo hemma Centralförbundet för de gamlas väl erbjuder renoveringsrådgivning för personer över 65 år med renoveringsbehov i hemmet. Till det riksomfattande nätverket hör 15 renoveringsrådgivare. Rådgivaren kartlägger tillsammans med klienten det som behöver göras, gör en uppskattning av vad renoveringen kommer att kosta och hjälper till med att ansöka om eventuella bidrag. Renoveringsrådgivarens tjänster är avgiftsfria för klienten. Ett av de teman som kom upp under 2016 var betydelsen av intressebevakning. Äldre personer utsätts allt oftare för oetisk marknadsföring som bygger på att med diverse argumentationsknep försöka sluta avtal omedelbart. Äldre personer och deras anhöriga har kunnat vända sig till en renoveringsrådgivare om de märkt att den äldre personen slutit avtal om renovering utan att ha fått tillräcklig kunskap om vad avtalet i själva verket innefattar. Renoveringsrådgivare har försökt motarbeta oetisk marknadsföring genom att flera gånger under året uttala sig om denna i offentligheten. Tillsammans med anställda på konsumentrådgivningen deltog de i en kurs som ordnades för att öka medvetenheten om problemet bland yrkesverksamma som möter dessa frågor i sitt arbete. Ny teknologi har kommit ut på marknaden i snabb takt, vilket innebär nya lösningar för boende i hemmet och kontakt med omvärlden. Renoveringsrådgivarna behöver därför hålla sina kunskaper uppdaterade för att hjälpa klienterna på bästa möjliga sätt. Kurser har ordnats bland annat i användning av det elektroniska systemet för ansökan om renoveringsbidrag. Internetbaserade videolänkar, bland annat Skype, används flitigt för kommunikation. I slutet av året inledde renoveringsrådgivarna studier i syfte att avlägga specialyrkesexamen inom miljöområdet. Studierna sker till stor del på distans i form av webbinarier. Renoveringsrådgivarnas arbete utvecklades också i samarbete med Kotiturvaprojektet. Samarbetet skapade riktlinjer för att i ökad utsträckning ta i bruk säkerhetsteknologi i samband med kartläggning av bostäders renoveringsbehov. Under året producerades också en presentationsfilm om verksamheten. Renoveringsrådgivningen har medverkat aktivt i olika statliga arbetsgrupper och fick positiv uppmärksamhet i samband med Miljöministeriets program för att underlätta äldre personers boende i hemmet, bland annat vid ett nationellt seminarium för äldreråden. Företrädare för renoveringsrådgivningen deltog i flera utvecklingsprojekt och kommissioner med anknytning till äldre personers boende, renoveringsbehov och säkerhet i hemmen. Under 2016 planerades inom verksamheten drygt tusen renoveringsarbeten som tillsammans beräknades uppgå till ett belopp av nästan tio miljoner euro. Kotiturva-projektet gör teknologin till en del av vardagen Huvudsyftet med Kotiturva-projektet är att skapa en samarbetsmodell som hjälper äldre personer att bo hemma genom att på rätt sätt involvera renoveringsrådgivningen, hemservice och klientens förberedelse inför ålderdomen på egna villkor. Ett annat centralt syfte med projektet är att bidra till en positiv inställning till ny teknologi för att därigenom främja uppkomsten av en ny äldrekultur. År 2016 var det treåriga projektets andra år, under vilket de medverkade aktörerna utarbetade en samarbetsmodell, testade en videooch ljudlänk och förberedde material som skulle utgöra en del av samarbetsmodellen. Teknologin berör oss alla och utgör ett gemensamt intresse! sade någon under Mer tillsammans-verkstaden som ordnades I denna verkstad deltog representanter för äldreråd, Centralförbundet för de gamlas väl och ett 24

25 Vardagen hemma nytta av teknologi och IT antal organisationer och läroinrättningar i Södra Savolax. Deltagarna ansåg det vara viktigt att utveckla förmågan att identifiera hur olika teknologiska lösningar kan tillämpas och utöka både kunskapen om olika apparater och införandet av dessa i vardagen. Under diskussionen väcktes frågan om vilken instans som kunde åta sig att koordinera införandet av ny teknologi. Under pilotprojektet Kotimiks i Södra Savolax testades distanskommunikation mellan äldre personer och hemservicepersonal samt mellan hemserviceklienter och renoveringsrådgivare. Kotiturva-projektet ordnade handledning för deltagarna i pilotprojektet. Tolv äldre personer deltog. På ett familjevårdshem testades dessutom en videolänk mellan familjevårdaren och rådgivande sköterska som en metod till kamratstöd. Anställda vid Kotiturva-projektet deltog i många möten på lokala pensionärsföreningar för att hålla föredrag om vardagsteknologi och om hur säkerheten i hemmet kan ökas. Äldre personer fick i sin tur kommentera en video om renoveringsrådgivningen. Kommentarerna gav en sammanfattning av vilka faktorer kring att klara vardagen hemma som äldre personer funderar över och vilka önskemål de har i fråga om ny teknologi. Äldre personers åsikter om videosamtal Videosamtalet visade sig vara något helt annat än ett vanligt telefonsamtal, för nu kunde man till och med se den andras ansiktsuttryck och gester tydligt. Det viktigaste var att ha en direkt kontakt med vårdaren. När man ser vårdaren vet man också själv vad som gäller. Det känns muntert, allt lönar sig att testa. Den här metoden fungerar säkert bra för rehabilitering. SeniorSurf-verksamheten uppmuntrar äldre personer att använda datorer och internet. Kotiturva-projektet har gett upphov till ett nätverk i Södra Savolax som under det gångna året ordnade en SeniorSurfdag för andra gången. Evenemanget, som ägde rum på S:t Michels bibliotek på Aleksis Kivi-dagen, blev en succé. Som ny samarbetspartner medverkade Nationalbiblioteket. Under de tre timmarna besöktes evenemanget av 250 äldre personer. Historia från arkiven och tidningarnas skattkammare utforskades med stort intresse. Det här är ett bra sätt att lära sig de här sakerna. Salen var nyss alldeles full, folk är intresserade, konstaterade deltagaren Elisa Tossavainen. Känslan av att ha lyckats så väl inspirerar nätverket att ordna SeniorSurf-dagar också i fortsättningen. IT-handledning kommer igång med hjälp av verksamhetsmodellen SeniorSurf Sagt om SeniorSurf Materialet är bra. Skönt att inte behöva producera det på egen hand. Behovet kommer säkert att öka då de stora årskullarna går i pension. Genom temadagen kan vi erbjuda handledning som är lättare för allmänheten att närma sig. Att verksamheten är synlig nationellt ökar också intresset lokalt. Materialet och tipsen inom SeniorSurf har varit användbara då jag började ordna egen verksamhet här hos oss. Under det tredje och sista året av projektet SeniorSurf låg fokus på att tillsammans med våra samarbetspartner utöka IT-handledningen för äldre personer både kvantitativt och på det nationella planet. Att utöka verksamheten var möjligt tack vare de nätverk som vi aktivt byggt upp; genom samarbetet kunde kunskaper som förvärvats under projektets gång komma alla till del. SeniorSurf som varumärke blev betydligt mer känt under året, och SeniorSurftemadagen har etablerats som ett regelbundet evenemang som ordnas varje höst. De medverkandes aktiva roll i offentligheten under projektet väckte och upprätthöll den allmänna diskussionen kring handledningsverksamhet och frågor kring de äldres ställning i förhållande till digitalisering och aktuella förändringar i miljön de förväntas uträtta ärenden i. Årsberättelse

26 Stor nytta av teknik och IT instruktioner för fysisk gymnastik och material med anknytning till den aktuella årstiden. Dessutom öppnades pdfdokumentet direkt drygt gånger under Vahvike presenterades under Nordiska kongressen i gerontologi, Hyvä Ikämässan, Enters dataspelsevenemang, evenemanget Vanhustyö 2016, på kurser ordnade av Seniorverksamheten och under kurser för och medlemsbrev till Vänkretsledare. Från materialbanken Vahvike kan du hitta bland annat frågekort, spel och bilder i olika epoker. Innehållet i Vahvike har utökats och kompletterats utifrån de önskemål och behov användarna gett uttryck för genom feedbackformuläret på webbplatsen och i samband med olika mässor och utbildningsevenemang. Bland det nya innehållet kan nämnas utskriftsvänligt aktivitetsmaterial för personer med olika funktionsförmåga, material som anpassats för användning med pekskärm och material som enkelt kan projiceras mot en vägg och därmed användas också av sängbundna personer. Användare har fått hjälp med Vahvike per e-post och telefon. Inom SeniorSurf-projektet publicerades en handbok för hur man organiserar IT-undervisning för äldre. Handboken innehåller information om verksamhetsmodellen och instruktioner för rekry tering och utbildning av IT-handledare, vad ett rådgivnings bord ska utrustas med hur man kan marknadsföra verksamheten och hur man säkerställer tillförlitlighet och säkerhet vid undervisningen. Verksamhetsmodellen finns fritt tillgänglig på finska i elektronisk form på Centralförbundets webbplats. Utgående från SeniorSurf-projektet lämnade Centralförbundet in en ansökan om riktat understöd till Penningautomatföreningen (vars understöd sedan delas ut av STEA). STEA godkände förbundets förslag, och därmed kom en fortsättning på SeniorSurf att inledas i början av Det nya projektet kallas Nationell koordination, materialproduktion och påverkan gällande kamratstödsbaserade IT-handledare för äldre personer. Från idéer till verksamhet med hjälp av Vahvike Vahvike är en för allmänheten öppen, permanent finskspråkig webbplats vars syfte är att stödja gruppverksamhet och stimulerande aktiviteter för äldre personer både på servicehus och i andra sammanhang. Vahvike innehåller en biblioteksdel, en bilddatabank och material med anknytning till minnen, gymnastik, musik, spel, handarbete, hjärngympa, IT, generationer, hälsa och natur. Vahvike innehåller också länkar, utskriftsvänligt material och material som producerats inom olika projekt. Dessutom finns det en samling instruktioner och idéer för organisering av aktiviteter och ledning av grupper. Under år 2016 hämtades fem gånger så mycket material från Vahvike som under 2015, och under januari 2017 laddades material ned i genomsnitt 547 gånger per dygn. Besökarna sökte mest efter olika former av hjärngympa, Ett nytt tillägg till Vahvike är materialet som producerats inom Seniorverksamheten. Ett mycket uppskattat moment under en dag för idéskapande och gemensam inlärning kring temat Glädje och insikter i vårdvardagen var en inledning till webbtjänstens innehåll och hur det kan användas. För många deltagare var Vahvike något helt nytt. Uppföljningsfeedback visade att det känts lätt för användarna att göra de äldre personernas vardag aktivare med hjälp av Vahvike. Jag har gjort reklam för Vahvike på jobbet och uppmanat mina kollegor att använda det. Vahvike innehåller många idéer helt gratis. Det är bra att man också kan skicka in egna tips. Webbplatsen är lätt att använda. Materialbanken finns på webbplatsen; 26

27 Förbundets ekonomi i korthet Förbundets ekonomi i korthet Koncernstrukturen blev historia Centralförbundet för de gamlas väl ekonomi är stabil och årsverksamheten 2016 var i sin helhet i balans. Under året beslöt förbundets styrelse, att förbundet bör fokusera sin verksamhet på sina stadgemässiga uppgifter, speciellt äldrepolitisk påverkan och medlemmarnas intressebevakning. Styrelsen befullmäktigade förbundets ledning att kartlägga kandidater som fann intresse av förvärvning av förbundets helägda dotterbolag VTKL-palvelut Oy. Köparen hittades från en av förbundets medlemmar, Stiftelsen Diakonissanstalten i Helsingfors dotterbolag Hoiva Oy och köpekontraktet undertecknades den 21. november Ägarbytet fortlöpte i konstruktiv anda och alla VTKL- hemtjänstbolagets arbetsförhållanden övergick till köparen. Den här affären ledde till att den koncernstruktur, som gällt fr.o.m. år 2004 och redogjorts för i tidigare årsberättelser, upplöstes under bokslutsperioden Därför rapporteras alla resultatoch ekonomisiffror i denna årsberättelse som förbundets siffror, vilka kan jämföras med siffrorna för moderbolaget för tidigare verksamhetsår. Penningautomatföreningen Ray den viktigaste finansiören Ray:s verksamhets- och projekt understöd ugjorde c:a 81 % av föreningens inkomster under bokslutsperioden Centralförbundet, som en av Ray:s medlems-organisationer, förberedde sig för sammanslutningen av Ray, Veikkaus och Fintoto till ett nytt gemensamt spelbolag, som fr.o.m bär namnet Veikkaus. Övriga understöd, varav det största Folk hälsoföreningen i Finlands, utgjorde år 2016 c:a 11 % av finansieringen och förbundets verksamhets intäkter c:a 8 % av finansieringen. Förbundets helhets intäkter ökade från året innan med 107 tusen euro (2,8 %). Användningen av Penningautomatföreningens understöd ökade under verksamhetsåret med 81 tusen euro (2,6 %), vilket har sin förklaring i det, att Kotiturva-projektet kostnadsförde för första gången en hel tolv månaders verksamhetsperiod och till Väncirkelns årsverksamhet redogjordes också Ray understöds överskott från tidigare år. Verksamhets intäkterna ökade med 36 tusen euro (13,2 %). Förbundet emottog under året en testamentsgåva av storleken 60 tusen euro. Ekonomin i årsverksamheten i balans Förbundets årsverksamhetens helhets kostnader ökade med 192 tusen euro från året innan (5,2 %). De personal relaterade kostnaderna steg inom förbundet med 138 tusen euro (5,5 %). Personalkost-nadernas andel av helhets kostnaderna var 67,4 % då motsvarande siffra var 67,2 % året innan. Förbundets veksamhetsårs överskott steg till 296 tusen euro från 129 tusen euro året innnan. Överskottet uppstod främst från extraordinarie poster och intäkter från placerat kapital. Balansräkningen omslutning steg till tusen euro, året innan var siffran tusen euro. Förbundets soliditet, det egna kapitalets andel av helhets kapitalet, är på hög nivå. Personalen Centralförbundets personal bestod under verksamhetsåret av 42 personer. Av de anställda var 35 fastansällda och 7 anställda på bestämd tid främst i projekt arbetsuppgifter. Under året 2016 gick 2 anställda i pension. Av förbundets fastanställda personal hade 62,5 %:s anställning varat längre än 5 år och 44 % av personalen var yngre än 50 år. Förmåner till personalen erbjöds bl.a. i form av förmånssedlar för motions- och kultur utövande, lunch sedlar, utbildning, julfest och rekreationsdagar samt omfattande arbetshälsovård. Dessutom arrangerades arbets handledning för de som bad om det och ett stort antal elekriskt reglerbara sitt-stå skrivbord anskaffades och därtill ergonomiska stolar. Uppmärksamhet fästes också vid allmän arbetsmiljö och trivsel, bl.a. luftkonditionering och anskaffning av nya gardiner till alla kontorsrum. Dotterbolaget, VTKL-palvelut Oy såldes till Stiftelsen Diakonissanstalten i Helsingfors Centralförbundet för de gamlas väl har idkat banbrytande verksamhet inom hemtjänsten sedan 1950-talet, till en början i samarbete med övriga förbund. Sedan år 1967 har hemtjänst verksamheten bedrivts som Centralförbundets egen driftsverksamhet. VTKL-palvelut Oy aktiebolaget grundades år Bolaget växte till tredje största företaget för hemtjänster riktat till åldringar inom huvudstadsregionen. Centralförbundets verksamhetsledare Satu Helin motiverar försäljningen bl.a. med det, att förbundet önskade avveckla sin näringverksamhet och koncentrera sig på äldrepolitisk påverkan, att stöda de 340 medlemsföreningarnas konkurrenskraft och på nationellt plan utvecklande handlingsmodeller för äldre omsorg. Förbundets regering och fullmäktige fann det viktigt, att bolaget och dess personal fick ett gott hem från en organisation med liknande värderingar. Stiftelsen Diakonissanstalten i Helsingfors dotterbolag Hoiva Oy visade sig utgöra det bästa alternativet. Verksamhetsledare Helin tror att VTKLhemtjänstkunderna kommer att gagnas av ägarbytet, som möjliggör ett större urval av hemtjänst serviceformer för att trygga åldringars rätt att bo hemma så länge som möjligt. Årsberättelse

28 Valtuusto / Fullmäktige Valtuusto / Fullmäktige VARSINAINEN JÄSEN Yhteisö Alue VARAJÄSEN Yhteisö Alue Puheenjohtaja / ordförande, VTT Markku Lehto Anne Heikkilä, varapuheenjohtaja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry Tellervo Jokinen Joutsenon vanhustentaloyhdistys ry Riitta Rahko Nummelan Kaarikeskussäätiö Leenamaria Keipilä Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö Taina Mäensivu Helsingin Seniorisäätiö Sanna Mäkinen Lahden vanhusten asuntosäätiö Kirsti Rantala Jyränkölän Setlementti ry Esa Hirvonen, varapuheenjohtaja Imatran Palvelutaloyhdistys ry Anne Juntti SALVA ry Pilvi Heiskanen Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Hannu Koskinen Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö Mauri Kuivanen Parkanon Rantakoto ry Seija Leppälehto Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry Tiina Rauhalaakso Kauhajoen Vanhaintuki ry Tapio Soini Savonlinnan Seudun Vanhustentaloyhdistys ry Kaarina Huhtaniska Ilvola-säätiö Minna Salminen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Kyllikki Pyykkönen Suomussalmen Vanhustentaloyhdistys ry Outi Keinänen Karungin Palvelukoti ry Päivi Lappi Kuurojen Liitto ry Hannu Partanen Eläkeläiset ry Annika Toivoniemi-Matsinen Eläkeliitto ry Birgitta Kangas Gamlakarleby Åldringsvänner rf Carola Aspholm-Backman Fruntimmersföreningen i Helsingfors rf Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Lounais-Suomi Lounais-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Pohjois-Suomi Lappi valtakunnallinen valtakunnallinen valtakunnallinen ruotsinkielinen ruotsinkielinen Satu Mäkinen Pyhtään Mäntyrinne ry Eeva-Liisa Marttinen Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Leena Luhtanen Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry Marja Arffman Savonlinnan Hopearanta ry Anni Lausvaara Yrjö ja Hanna-säätiö Olli Lehtonen Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry Tuija Saarelainen-Stark Rovalan Setlementti ry Minna Rosenback Ravimäkiyhdistys ry Tarja Koivisto Kankaanpään Palvelukotiyhdistys ry Raimo Laine Naantalin Vanhusten Tuki ry Mailis Salmi Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto ry (Hokuli) Sirkka Ohtonen Kajaanin Arvola-koti ry Hülya Hissu Kytö DaisyEläkeläiset ry Riitta Paasivuori Mikkelin Sateenkaari ry Seppo Pulkkinen Lieksan Vanhaintaloyhdistys ry Leena Korhonen Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Esa Pekkarinen Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry Hannele Kojo Savonlinnan Iltakoti ry Teija Halttu Palvelukotiyhdistys Aarnenpiha ry Ansa Holm Suomen Luustoliitto ry Hanna Mattila Suomen Parkinson-liitto ry Päivi Kyyrö Kristillinen Eläkeliitto ry Heidi Wallius-Virkkula Finlands Svenska Söndagsskolförbund rf Annika von Schantz Sjuksköterskeföreningen i Finland rf Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi valtakunnallinen valtakunnallinen Lappi Etelä-Suomi Lounais-Suomi Lounais-Suomi valtakunnallinen Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Itä-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Lappi valtakunnallinen valtakunnallinen valtakunnallinen ruotsinkielinen ruotsinkielinen 28

29 Hallitus, johtoryhmä / Styrelse och ledningsgrupp Hallitus / Styrelse Aaltonen Elli, puheenjohtaja YTT, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Mikkeli Heikkinen Hannakaisa, puheenjohtaja alkaen Eduskunta, kansanedustaja Kiuruvesi Ahlgren Markku, varapuheenjohtaja TTM Sundqvist Björn, varapuheenjohtaja Ordförande, Borgå Svenska Pensionärsförening rf. Porvoo Anttila Maija, jäsen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Keränen Heikki, jäsen Hallituksen puheenjohtaja Caritas-säätiö Oulu Lemmetyinen Timo, jäsen Toiminnanjohtaja Kalliolan settlementti Läksy Tiina, jäsen Toimitusjohtaja Loimaan Yksityisyrittäjäin Vanhainkotisäätiö Tuulensuun Palvelu Oy Loimaa Padatsu Maarit, jäsen Johtaja Ainala ry Virrat Pilli-Sihvola Elisa, jäsen Toiminnanjohtaja Hämeenlinnan Sisälähetys ry Hämeenlinna Tilintarkastusyhteisö / revisionssamfund PricewaterhouseCoopers Oy (PwC) Johtoryhmä Vanhustyö-lehden toimituskunta Helin Satu toiminnanjohtaja VTKL, puheenjohtaja, päätoimittaja Kettunen Herttakaisa tiedottaja-toimittaja VTKL, sihteeri Valkonen Leena viestintäpäällikkö VTKL, toimituspäällikkö Karppanen Satu neuvotteleva virkamies STM Kumpu Arja puheenjohtaja Vanhustyön johtajat, Kouvola Peltosaari Leena vanhusneuvoston puheenjohtaja Järvenpää Petäjäniemi Tuulikki tasa-arvovaltuutettu (emerita), varatuomari Pietilä Minna, tutkija Eloisa Ikä-ohjelma, VTKL Tiikkainen Pirjo lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tilvis Reijo professori emeritus, VTKL:n puheenjohtaja Virnes Eevaliisa erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Vanhustyön keskusliiton jäsenyydet muissa yhteisöissä AGE European Platform Aikakauslehtien liitto Kasvun ja vanhenemisen tukijat ry Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry Opintokeskus SIVIS Raha-automaattiyhdistys, Ray Sosiaalialan työnantajaliitto ry SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry Suomen Kansanterveysyhdistys ry Suomen Korjausneuvojat ry Suomen kotityöpalveluyhdistys ry Suomen Kylätoiminta ry SYTY Suomen Laatuyhdistys ry Toiminnanjohtaja Satu Helin Talousjohtaja Ilgiz Asis saakka Talous- ja hallintopäällikkö Christer Fallström alkaen Järjestöjohtaja Terhi Jussila saakka Järjestöjohtaja ma. Liisa Tiainen Järjestöjohtaja Mailis Salmi alkaen Kehittämisjohtaja Teija Mankkinen alkaen Viestintäpäällikkö Leena Valkonen Lakimies Marjut Vuorela, johtoryhmän ja hallituksen sihteeri Liitteet/Bilagor 29

30 Jäsenyhteisöt / Medlemssamfunden Etelä-Suomi Hugo och Maria Winbergs stiftelse Esbo Espoon Eläkekotisäätiö Esbo Pensionshemstiftelse Espoo Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry Espoo Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry Espoo Kanervakoti-Kanervahemmet ry Espoo Lähimmäisapu ry Espoo Pihlajantertut ry Espoo Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry Espoo Forssan Seudun Palvelukammari ry Forssa Ravimäkiyhdistys ry Hamina Vehkalahden Vanhustentukiyhdistys ry Hamina Jyränkölän Setlementti ry Heinola Finlands Svenska Söndagsskolförbund rf Helsingfors Fruntimmersföreningen i Helsingfors rf Helsingfors Sjuksköterskeföreningen i Finland rf Helsingfors Stiftelsen Brummerska Hemmet Helsingfors Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet Helsingfors Stiftelsen Trygga Åldringsbostäder Helsingfors Svenska Kvinnoförbundet Helsingforsavdelning rf Helsingfors Svenska Pensionärsförbundet rf Helsingfors Aktiiviset seniorit ry Deutsche Ev.Luth. Gemeinde Saksalainen seniorikoti Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ENTER ry Epilepsialiitto Epilepsiförbundet ry Gaius-Säätiö Gaius Stiftelsen Gerontologinen ravitsemus Gery ry Helenan Vanhainkodin Säätiö Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin Kuuloyhdistys ry Helsingin Seniorisäätiö Helsingin Vanhustyönyhdistys Missio ry Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto ry Huoltoliitto ry Ikäinstituutin säätiö Ikävihreät ry Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiö Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry Kansallinen senioriliitto ry Kettutien Palvelutaloyhdistys ry Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyö Koillis-Helsingin lähimmäistyö Milja ry Konkordiahemmet metodistförsamlingens servicehem Kristillinen Eläkeliitto ry Kuurojen Liitto ry Kuurojen Palvelusäätiö Käpyrinne ry Lauttasaaren vanhustentalosäätiö Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry Mielenterveyden keskusliitto Miina Sillanpään Säätiö Omakotisäätiö Opetusalan seniorijärjestö OSJ Undervisningssektorns seniororganisation rf Ortodoksisten vanhusten asuntolasäätiö Oulunkylän sairaskotisäätiö Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry Rintamaveteraanien liitto Frontveteranernas Förbund rf Societas Gerontologica Fennica ry Stiftelsen Leschehemmet Suomen Kansanterveysyhdistys ry Suomen Kilpirauhasliitto ry Suomen Kukkasrahasto ry Suomen Luustoliitto ry Suomen Pelastusarmeijan säätiö / sosiaalipalvelu Suomen Setlementtiliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry Töölön Krista ry Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö sr Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry Vanhusten Turva sr Vanhustyöyhdistys Sofia Åldringsvårdsföreningen Sofia Villa Ensi Säätiö Yrjö ja Hanna-säätiö Hollolan palvelutaloyhdistys Huili ry Hollola Hyvinkään Veteraanitalosäätiö Hyvinkää Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö Hämeenlinna Hämeenlinnan Sisälähetys ry Hämeenlinna Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö Hämeenlinna Kanta-Hämeen Sairaskotisäätiö - Ilveskoti Hämeenlinna Kössi-säätiö Hämeenlinna Lomakotiyhdistys Ilonpisara Hämeenlinna Iitin Ehtookotiyhdistys ry Iitti Jalmari Jyllin Säätiö Ikaalinen Imatran Palvelutaloyhdistys ry Imatra Imatran Vanhusten ja Eläkeläisten Palvelusäätiö Imatra Janakkalan Palvelutalosäätiö Janakkala Kivipuiston Palvelukotisäätiö Järvenpää Keravan palvelutalosäätiö Kerava Lähde ry Kerava Kirkkonummen palvelukeskussäätiö Kirkkonummi Maria-kodin kannatusyhdistys ry Kotka Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry Kotka Vanhusten ja lasten tuki-säätiö r.s. Kotka Elimäen Puustelli ry Kouvola Kouvolan Dementia- ja Kehitysvammaisten ryhmäkoti Kouvola Kouvolan Palvelukotiyhdistys ry Kouvola 30

31 Jäsenyhteisöt / Medlemssamfunden Kouvolan seudun Muisti ry Kouvola Kuusankosken Seudun vanhainhuoltoyhdistys ry Kouvola Kymijoen Hoiva ry Kouvola Muuttolintu Kaakkois-Suomen Saattohoitoyhdistys ry Kouvola Valkealan Iltatähti ry Kouvola Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry Kouvola Kärkölän Vanhustenkotiyhdistys ry Kärkölä Harjulan Setlementti ry Lahti Lahden Diakoniasäätiö Lahti Lahden Lähimmäispalvelu ry Lahti Lahden Vanhainkotiyhdistys ry Lahti Lahden vanhusten asuntosäätiö Lahti Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry Lahti Joutsenon vanhustentaloyhdistys ry Lappeenranta Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö Lappeenranta Lappeenrannan Vanhainkotiyhdistys ry Lappeenranta Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Lappeenranta Apuomena ry Lohja Linnaistenhovin senioritaloyhdistys ry Lohja Lohjan palvelutalosäätiö Lohja Kulta-Ajan Kodit Loviisa Loviisan seudun palvelutalosäätiö Stiftelsen för Lovisanejdens Loviisa Palveluyhdistys Rateva ry Miehikkälä Mäntsälän palvelukotiyhdistys ry Mäntsälä Nurmijärven Onnenkimpale ry Nurmijärvi Mallusjokisäätiö Orimattila Orimattilan Vanhustentaloyhdistys ry Orimattila Padasjoen Toimela ry Padasjoki Parikkalan Vanhustentukiyhdistys ry Parikkala Vanhustenhuollon Tuki ry Porvoo Pyhtään Mäntyrinne ry Pyhtää Inkilänhovi ry Riihimäki Kotokartanosäätiö Riihimäki Savitaipaleen Vanhaintuki ry Savitaipale Sipoon palvelutalosäätiö Servicehusstiftelsen i Sibbo Sipoo Betesda-säätiö Vantaa Diakoniasäätiö Foibe Vantaa Vanhusten Kotiapusäätiö Vantaa Nummelan Kaarikeskussäätiö Vihti Vihdin Vanhainkotisäätiö Vihti Vihdin Vanhusten Tuki ry Vihti Itä-Suomi Heinäveden Vanhaintuki ry Heinävesi Ilvola-säätiö Iisalmi Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry Joensuu Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Joensuu Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry Joensuu Suomen Seniorikodit ry Joensuu Joroisten palveluasunnot ry Joroinen Juuan Vanhustentaloyhdistys ry Juuka Juvan Vanhaintuki ry Juva Kesälahden Vanhustentukiyhdistys ry Kitee Kiuruveden Rinnekotiyhdistys ry Kiuruvesi Kontiolahden Vanhusten Tuki ry Kontiolahti Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kuopio Palvelutalo Lepola ry Kuopio Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piiri Kuopio Nilsiän Vanhustensuoja ry Kuopio Lapinlahden Palvelukotiyhdistys ry Lapinlahti Lieksan Vanhaintaloyhdistys ry Lieksa Mikkelin Ropoyhdistyksen Annakoti-säätiö Mikkeli Mikkelin Sateenkaari ry Mikkeli Mikkelin Vanhainkotiyhdistys ry Mikkeli Ristiinan Seudun Vanhustentukiyhdistys ry Mikkeli Mäntyharjun Vanhaintuki ry Mäntyharju Nurmeskotiyhdistys ry Nurmes Kirkkopalvelut ry Pieksämäki Lomapirtin kannatusyhdistys r.y. Pieksämäki Pielaveden Vanhusten Kodit ry Pielavesi Kerimäen Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry Savonlinna Savonlinnan Iltakoti ry Savonlinna Savonlinnan Seudun Vanhustentaloyhdistys ry Savonlinna Savonlinnan Vanhainkotiyhdistys ry Savonlinna Siilinjärven Kotipolku Oy Siilinjärvi Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Siilinjärvi Suonenjoen Palvelukotisäätiö Suonenjoki Suonenjoen Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Suonenjoki Tuusniemen Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Tuusniemi Varkauden vanhaintukisäätiö Varkaus Länsi- ja Sisä-Suomi Alajärven Seudun Vanhustenpalveluyhdistys ry Alajärvi Alavuden Vanhain Palvelutalo ry Alavus Töysän Vanhustenyhdistys ry Alavus Gamlakarleby Åldringsvänner rf Gamlakarleby Jakobstads Åldringsvänner rf Pietarsaaren Vanhustenystävät ry Jakobstad Joutsan Palvelukotiyhdistys ry Joutsa Juupajoen Vanhustenkotiyhdistys ry Juupajoki Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry Jyväskylä Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö Jyväskylä Keski-Suomen sairaskotisäätiö Jyväskylä Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Jyväskylä Jämsänkosken Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry Jämsä Jämsän Vanhaintuki ry Jämsä Kangasalan palvelutalosäätiö Kangasala Kannuksen Vanhustenkotiyhdistys ry Kannus De Gamlas Hem i Gamlakarleby stad r.f. Karleby Såka daghems- och byagårdsförening rf Karleby Kauhajoen vanhaintuki ry Kauhajoki Kauhavan seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Kauhava Ylihärmän Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Kauhava Konneveden seudun vanhustenkotiyhdistys ry Konnevesi De Gamlas Hem rf Kristiinankaupunki Pensionärshemsföreningen i Kronoby r.f. Kronoby Kuortaneen Vanhustenkoti r.y. Kuortane Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Kurikka Liitteet/Bilagor 31

32 Jäsenyhteisöt / Medlemssamfunden Toimeliaat Kusikiven Kiertäjät ry Kurikka Laihian Vanhustenkotiyhdistys ry Laihia Lappajärven palvelukoti ry Lappajärvi Lapuan Saarenpään palvelukoti ry Lapua Laukaan Asumispalvelusäätiö Laukaa Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistys ry Laukaa Lempäälän Ehtookoto ry Lempäälä Siunauksela ry Nokia Vihnusrinnesäätiö Nokia Stiftelsen Nykarleby sjukhem Nykarleby Oriveden Palvelutalosäätiö Orivesi Parkanon Rantakoto ry Parkano Perhon Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Perho Pihtiputaan Vanhustenkotiyhdistys ry Pihtipudas Pälkäneen Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Pälkäne Honkalakoti ry Ruovesi Anna Kivimäki -säätiö Saarijärvi Sastamalakoti-yhdistys ry. Sastamala Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Seinäjoki Kivipuro ry Seinäjoki Soinin Vanhustenpalveluyhdistys ry Soini Arvokas vanhuus ARVA ry Tampere ATK Seniorit Mukanetti ry Tampere Aunen ja Erkin Koti-säätiö Tampere De Gamlas Hem i Tammerfors r.f. Vanhain Koti Tampereella r.y. Tampere Koivupirtin säätiö Tampere Kotipirtti ry Tampere Nurmikoti Tampere Pro Vaskikodit-yhdistys ry Tampere Sopimusvuorisäätiö Tampere Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampere Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä Tampere Tampereen Kaupunkilähetys ry Tampere Tampereen Kotilinnasäätiö Tampere Tampereen Naisyhdistys ry Tampere Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Tampere Viola-kotiyhdistys ry Tampere Toijalan Seudun Vanhainkotiyhdistys ry Toijala Urjalan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Urjala Tohka-Säätiö Valkeakoski Fylgia i Vasa rf Vasa Vetelin Palvelukotiyhdistys ry Veteli Viitasaaren Vanhustenkotiyhdistys ry Viitasaari Ainala r.y. Virrat Ylöjärven Palvelutalosäätiö Kaksikko Ylöjärvi Mäntyrinne ry Ähtäri Suomenselän Kuntokotiyhdistys r.y. Ähtäri Ähtärin Palvelutalot Ry Ähtäri Lappi Kemijärven Palvelukeskus ry Kemijärvi Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Lapin Muistiyhdistys ry Rovaniemi Palvelukotiyhdistys Aarnenpiha ry Rovaniemi Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiö Rovaniemi Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry Sodankylä Alatornion vanhainkotiyhdistys ry Tornio Karungin Palvelukoti ry Tornio Tornion Asuntopalvelusäätiö Tornio Tornion Sairaskotisäätiö Tornio Tornion Vanhainkotiyhdistys ry Tornio Lounais-Suomi Jämijärven vanhustentaloyhdistys ry Jämijärvi Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiö Kaarina Piikkiön vanhustenkotisäätiö Kaarina Kankaanpään Palvelukotiyhdistys ry Kankaanpää Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt ry Kankaanpää Kankaanpään Vanhustentalosäätiö Kankaanpää Kyrkosundsskärs pensionärsbostadsstiftelse Kemiönsaari - Kimito Vuollekodin Kannatusyhdistys ry Kokemäki Loimaan Yksityisyrittäjäin Vanhainkotisäätiö Loimaa Loimijoen laakson Vanhaintuki ry Loimaa Mynämäen Vanhustentaloyhdistys ry Mynämäki Naantalin Aurinkosäätiö Naantali Naantalin Vanhusten Tuki ry Naantali Paimion Palvelukeskussäätiö Paimio Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö Pori Porin Suomalainen Vanhainkotiyhdistys ry Pori Porin Vanhustenkotiyhdistys ry Pori Ruskatalojen palveluyhdistys ry Pori Satakunnan Vanhustuki ry Pori Lapin Tl vanhustenkotiyhdistys ry Rauma Rauman Vanhainkotiyhdistys ry Rauma Halikon vanhustenkotiyhdistys ry Salo Salon Muistiyhdistys ry Salo Salon Palvelutalosäätiö Salo SALVA ry Salo Särkisalokotiyhdistys ry Salo Someron Vanhaintuki ry Somero Taivassalon Vanhustenkotiyhdistys ry Taivassalo DaisyEläkeläiset ry Turku Kristillinen Suojakoti-säätiö Turku Lehmusvalkamasäätiö Turku Markku Juhani Fingerroosin muistosäätiö Turku Ruissalo Säätiö Turku Suomen Parkinson-liitto ry Turku Turun Diakoniasäätiö - Diakonistiftelsen i Åbo Turku Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskus Turku Turun Kaupunkilähetys ry Turku Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Turku Turun Seudun Nivelyhdistys ry Turku Turun Seudun Vanhustuki ry Turku Turun Ukkokoti ry Turku Ulvilan Vanhustenhuoltoyhdistys ry Ulvila Stiftelsen Hemmet I Åbo r.s. Åbo 32

33 Jäsenyhteisöt / Medlemssamfunden Pohjois-Suomi Haapajärven Vanhainkotiyhdistys ry Kajaanin Arvola-koti ry Kajaanin Palvelutalosäätiö Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistys ry Hovilan Palveluyhdistys ry Kalevalan kuntoutuskoti-säätiö Kuhmon Vanhustentaloyhdistys ry Kärsämäen Vanhustenkotiyhdistys ry Limingan Vanhustenkotiyhdistys ry Nivalan vanhustenkotiyhdistys ry Taukokangas-säätiö Caritas-Säätiö Kiimingin Vanhustentaloyhdistys ry Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Oulun Palvelusäätiö Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Oulun Seudun Mäntykoti ry Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Haapajärvi Kajaani Kajaani Kajaani Kempele Kuhmo Kuhmo Kärsämäki Liminka Nivala Oulainen Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Stiftelsen Oulun Vanhainkoti - De Gamlas Hem i Uleåborg Oulu Vanhenemisen tuki- ja palveluyhdistys Oulu Puolangan Vanhustenkotiyhdistys ry Puolanka Pyhäsalmen palvelukoti Jaatinen Oy Pyhäjärvi Raahen Vanhustenhuoltosäätiö Raahe Ristijärven vanhaintukisäätiö Ristijärvi Siikajoen Vanhustenkotiyhdistys ry Siikajoki Piippolan Iltavirkku ry Siikalatva Suomussalmen kirkonkylän Vanhustentalojärjestö ry Suomussalmi Suomussalmen Vanhustentaloyhdistys ry Suomussalmi Taivalkosken Vanhustentaloyhdistys ry Taivalkoski Lakeuden Palveluyhdistys ry Tyrnävä Rokuan Kuntoutus Oy Utajärvi Utajärven Palvelutaloyhdistys ry Utajärvi Yhteensä 337 jäsenyhteisöä Maakunnallinen aluejako Lappi: Pohjois-Suomi: Länsi- ja Sisä-Suomi: Itä-Suomi: Lounais-Suomi: Etelä-Suomi: Lappi Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi, Satakunta Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ALUE Jäsenyhteisöjä Palveluita tuottavia paikallisia yhteisöjä Muita paikallisia yhteisöjä Etelä-Suomi % Itä-Suomi % Lappi 12 3 % 7 5 Lounais-Suomi % Länsi- ja Sisä-Suomi % Pohjois-Suomi 31 9 % Valtakunnallisia yhteisöjä, joilla palvelutuotantoa 9 3 % Muita valtakunnallisia yhteisöjä 23 7 % Yhteensä Ruotsinkielisiä jäsenyhteisöjä 18 5 % tiedot Liitteet/Bilagor 33

34 Lausunnot / Utlåtanden Vuonna 2016 annettuja lausuntoja ja kannanottoja Lausunto Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle määrittelyistä sosiaalihuollon Kanta-palveluiden I-vaiheesta, Lausunto Liikennevirastolle hidasteiden suunnitteluohjeesta, Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle omaishoidon ja perhehoidon lainsäädäntöä koskevista uudistuksista, Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle mielenterveyslain ja päihdehuoltolain uudistamisesta Lausunto Ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista, Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta, Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle kokonaisulkoistuksista, Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksesta henkilöstömitoituksen tarkistamiseksi iäkkäiden ihmisten palveluissa, Lausunto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 85/2016 vp laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, Lausunto Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 86/2016 vp laiksi perhehoitolain muuttamisesta, Lausunto Oikeusministeriölle kielilainsäädännön soveltamisesta, Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuollon toimintayksiköiden ja kotiin annettavien palvelujen turvallisuuden ohjeistuksesta, Lausunto Ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä, Lausunto Viestintävirastolle viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisestä, Lausunto STM:lle järjestetyssä kuulemistilaisuudessa / vanhuspalvelulakiin ja sosiaalihuoltolakiin suunnitellut muutokset, Lausunto Lääkäriseura Duodecimille Käypä hoito -suositus luonnoksesta/ Muistisairaudet, Lausunto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiana HE 108/2016 vp hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi, Täydennys Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa käytyyn kuulemiseen asiana HE 108/2016 vp, Lausunto STM:lle sote- ja maakuntauudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta, VTKL:n kommentit STM:n kuulemistilaisuudessa valinnanvapauden laajentamisen valmistelusta, Lausunto Eduskunnan ympäristövaliokunnalle asiana HE 227/2016 vp laeiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta, Asiantuntijalausunto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiana HE 218/2016 vp laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta, Lausunto Rakennustietosäätiölle RT-ohje-ehdotuksista Sauna, Savusauna, Saunan hoito, Vastauskommentit Yhdenvertaisuusvaltuutetun kyselyyn koskien yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämistä,

35 Liitteet/Bilagor 35

36 Tekee mieli oppia! Malmin kauppatie 26, Puhelin (09) Faksi (09)