SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o Laki. N:o yhteisistä tutkintaryhmistä

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1313 yhteisistä tutkintaryhmistä tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ammattitautilain muuttamisesta tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 22 :n muuttamisesta opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta työntekijäin eläkelain 20 :n muuttamisesta maatalousyrittäjien eläkelain 18 :n muuttamisesta yrittäjien eläkelain 15 :n muuttamisesta maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 40 :n muuttamisesta kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain 19 :n muuttamisesta maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 37 :n muuttamisesta maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 32 :n muuttamisesta tapaturmavakuutuslain 53 :n muuttamisesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 10 :n muuttamisesta N:o 1313 yhteisistä tutkintaryhmistä säädetään: 1 Yhteisen tutkintaryhmän perustaminen Toimivaltainen esitutkintaviranomainen voi yhdessä vieraan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tehdä sopimuksen yhteisen tutkintaryhmän (tutkintaryhmä) perustamisesta rikoksen esitutkinnan toimittamiseksi. Tutkintaryhmän perustamista koskevaa pyyntöä on käsiteltävä oikeusapupyyntönä. HE 186/2002 HaVM 13/2002 EV 208/2002 Neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS; EYVL N:o L 162, , s

2 5420 N:o Tutkintaryhmän kokoonpano Tutkintaryhmä koostuu sen perustaneiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista. Sen mukaan kuin sopimuksessa erikseen määrätään, tutkintaryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa. 3 Tutkintaryhmän yleiset toimintaedellytykset Suomessa tutkintaryhmä toimii Suomen viranomaisten johdon ja valvonnan alaisena Suomen lainsäädännön mukaisesti. 4 Tutkintaryhmään kuuluvan henkilön toimivaltuudet Suomessa Tutkintaryhmään kuuluvalla henkilöllä on oikeus Suomen lain mukaisesti olla läsnä tutkintaan liittyvää toimenpidettä suoritettaessa. Hänellä on esitutkintaa toimitettaessa oikeus osallistua asian käsittelyyn ja esittää kuulusteltaville kysymyksiä, jos esitutkintaviranomainen antaa tähän luvan. Tutkintaryhmään kuuluvaan henkilöön voidaan soveltaa, mitä pakkokeinolain (450/1987) 4 luvun 8 :ssä ja 5 luvun 4 :n 1 momentissa säädetään asiantuntijasta tai muusta henkilöstä. Tutkintaryhmään kuuluva vieraan valtion virkamies saa tutkinnanjohtajan määräyksen mukaisesti tämän johdon ja valvonnan alaisena suorittaa kuulustelun, jos se valtio, jonka virkamiehestä on kysymys, on antanut tähän luvan. 5 Toimenpiteen suorittaminen ilman oikeusapupyynnön esittämistä Jos tutkintaryhmän toimiessa vieraassa valtiossa tutkinnan suorittamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä Suomessa, toimenpiteet on tutkintaryhmän suomalaisen jäsenen pyynnöstä toteutettava samoin edellytyksin kuin ne toteutettaisiin, jos teko olisi tehty Suomessa vastaavissa olosuhteissa. 6 Tietojen käytön rajoitukset Suomen viranomaiset saavat käyttää tutkintaryhmän toiminnassa saatuja tietoja, jotka eivät muutoin olisi Suomen viranomaisten tiedossa, siihen tarkoitukseen, jota varten tutkintaryhmä on perustettu. Sen valtion luvalla, jossa tiedot on saatu tai joka on toimittanut tiedot, saadaan tietoja käyttää myös muiden rikosten esitutkintaa ja syytteen nostamista varten. Tietoja saadaan käyttää myös välittömän ja vakavan hengen tai terveyden vaaran torjumiseksi. Muuhun tarkoitukseen tietoja saadaan käyttää sen mukaisesti kuin tutkintaryhmän perustaneet valtiot ovat sopineet. Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi on noudatettava, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä voimassa olevassa sopimuksessa, tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa tai vieraan valtion asettamissa ehdoissa on määrätty tietojen käytön rajoituksista. 7 Vastuu tutkintaryhmään kuuluvan ulkomaisen virkamiehen aiheuttamasta vahingosta Tutkintaryhmään kuuluva ulkomainen virkamies, joka aiheuttaa vahinkoa virkatehtävässä Suomen alueella, rinnastetaan korvausvelvollisuutta määrättäessä suomalaiseen virkamieheen. 8 Suhde muihin lakeihin ja kansainvälisiin velvoitteisiin Tutkintaryhmän perustamiseen ja toimintaan sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa

3 N:o säädetään, soveltuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia (4/1994). Tämän lain säännösten estämättä tutkintaryhmistä on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen sovittu tai säädetty. 9 Voimaantulo Oikeusministeri Johannes Koskinen

4 5422 N:o 1314 tapaturmavakuutuslain muuttamisesta kumotaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 3 :n 2 momentti, muutetaan 4 :n 2 momentti, 16 a :n 5 momentti, 18 a :n 3 momentti, 20, 28 :n 3 5 momentti, 57 :n 2 momentti ja 60 :n 1 ja 5 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 16 a :n 5 momentti sekä 28 :n 3 ja 4 momentti laissa 1642/1992, 18 a :n 3 momentti laissa 526/1981, 20 osaksi viimeksi mainitussa laissa ja laissa 483/2001, 28 :n 5 momentti ja 60 :n 1 momentti mainitussa laissa 483/2001, 57 :n 2 momentti laissa 512/1971 ja 60 :n 5 momentti laissa 192/1987, sekä lisätään 17 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 286/1950 sekä mainitussa laissa 1642/1992, mainitulla lailla 286/1950 kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti, 18 :ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 526/1981 ja 1642/1992, uusi 5 momentti, lakiin uusi 20 a ja 20 b sekä 28 a :ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti seuraavasti: 4 Työntekijän 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa saama 1) hiertymä tai hankauma, 2) syövyttävän aineen aiheuttama vamma, 3) terveydelle vaarallisten kaasujen hengittämisestä aiheutunut vamma, 4) ilmanpaineen huomattavan vaihtelun aiheuttama vamma, 5) tavallisuudesta poikkeavan lämpötilan aiheuttama paleltuminen, auringonpistos tai muu sellainen vamma, 6) jatkuvasta tai tavan takaa toistuvasta taikka työntekijälle poikkeuksellisesta puristuksesta aiheutunut kyynärpään tai polvilumpion tulehdus tai 7) työliikkeen aiheuttama muusta viasta, vammasta tai sairaudesta johtumaton lihaksen tai jänteen kipeytyminen, jota ei korvata ammattitautina, voidaan katsoa työtapaturman aiheuttamaksi, jos vamma on syntynyt lyhyehkönä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana. 16a Jos työntekijä tapaturman sattuessa on kahdessa tai useammassa samanaikaisessa työsuhteessa, päiväraha määrätään 1 momentissa tarkoitetulta ajanjaksolta erikseen jokaisen työsuhteen perusteella. Jos työntekijä HE 245/2002 StVM 37/2002 EV 178/2002

5 N:o tapaturman sattuessa toimii maatalousyrittäjänä tai muuna yrittäjänä, päiväraha on yrittäjätoiminnan osalta 1/360 maatalousyrittäjätoimintaa koskevan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) mukaisen vakuutuksen tai 57 :n 1 momentissa tarkoitetun vakuutuksen vuosityöansiosta tapaturman sattuessa. 17 Sen estämättä, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, tapaturman sattuessa päätoimisesti opiskelevalle henkilölle suoritetaan päiväraha täyden työkyvyttömyyden mukaan siltä ajalta, jolloin tapaturman aiheuttama vamma tai sairaus estää pääasiallisesti opiskelun. Ajalta, jolloin vamma tai sairaus merkittävästi rajoittaa opiskelua, suoritetaan puolet täyden työkyvyttömyyden mukaisesta päivärahasta. Jos tapaturman aiheuttama vamma tai sairaus ei edellä tarkoitetuin tavoin estä tai rajoita opiskelua, mutta se estää kokonaan tai osittain opiskelun aikaisen työn suorittamisen, työkyvyn alentuma arvioidaan tästä johtuvan ansion alentuman perusteella ottaen huomioon, mitä 3 momentin toisessa virkkeessä säädetään. 18 Sen estämättä, mitä 2 ja 4 momentissa säädetään, tapaturman sattuessa päätoimisesti opiskelevalle henkilölle suoritetaan tapaturmaeläke täyden työkyvyttömyyden mukaan siltä ajalta, jolloin tapaturman aiheuttama vamma tai sairaus estää pääasiallisesti opiskelun. Ajalta, jolloin vamma tai sairaus merkittävästi rajoittaa opiskelua, suoritetaan puolet täyden työkyvyttömyyden mukaisesta tapaturmaeläkkeestä. Jos tapaturman aiheuttama vamma tai sairaus ei edellä tarkoitetuin tavoin estä tai rajoita opiskelua, mutta se estää kokonaan tai osittain opiskelun aikaisen työn suorittamisen, työkyvyn alentuma arvioidaan tästä johtuvan ansion alentuman perusteella ottaen huomioon, mitä 2 momentissa säädetään. 18a Haittarahan suuruus määräytyy työntekijälle vamman haittaluokan perusteella alla olevan taulukon mukaan. Haittaluokka Määrä prosentteina 28 :n 6 momentissa tarkoitetusta rahamäärästä 1 1,15 2 2,27 3 3,36 4 4,42 5 5,45 6 6,45 7 7,42 8 8,36 9 9, , Jos työntekijä on tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua taikka vamman tai sairauden hoito aiheuttaa hänelle muutoin poikkeuksellista haittaa, hänelle maksetaan siten kuin 2 5 momentissa säädetään haittalisää niin kauan kuin sanotut edellytykset ovat olemassa. Ylintä haittalisää maksetaan, jos työntekijä tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi jokapäiväistä, yhtämittaista ja aikaa vievää hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta. Ylimmän haittalisän määrä on 22,35 euroa päivältä. Keskimmäistä haittalisää maksetaan, jos työntekijä tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi jokapäiväistä, säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta. Keskimmäisen haittalisän määrä on 15,09 euroa päivältä. Alinta haittalisää maksetaan, jos työntekijä tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi

6 5424 N:o 1314 joissakin jokapäiväisissä toiminnoissaan säännöllistä tai lähes säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta. Alimman haittalisän määrä on 6,71 euroa päivältä. Sokealle maksetaan sokeutumisen jälkeiseltä kahdelta vuodelta ylintä haittalisää sekä sen jälkeen puolet tästä määrästä. Haittalisää ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, jona vahingoittuneelle annetaan hoitoa sairaalassa tai muussa laitoksessa. 20a Tapaturman aiheuttamasta vammasta tai sairaudesta johtuvan tekojäsenen, muun apuvälineen taikka siteen tai sidoksen pitkäaikaisesta käytöstä aiheutuvasta vaatteiden erityisestä kulumisesta maksetaan työntekijälle vaatelisää siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Korotettua vaatelisää maksetaan, jos työntekijällä on kaksoisamputointi taikka hän käyttää reisi- tai sääriproteesia, alaraajan pitkää tukisidosta, kovasta materiaalista valmistettua vartalon tukiliiviä tai korsettia, sidettä taikka muuta apuvälinettä tai apuneuvoa, joka rakenteensa, käyttötarkoituksensa tai suuren käytöntarpeen vuoksi aiheuttaa ensin mainittuihin verrattavissa olevaa vaatteiden erityistä kulumista. Korotetun vaatelisän määrä on 1,79 euroa päivältä. Vaatelisää maksetaan, jos työntekijä käyttää pehmeistä materiaaleista valmistettua apuvälinettä, vartalossa pienellä alueella käytettävää tukea tai sidettä taikka muuta apuvälinettä tai apuneuvoa, joka aiheuttaa edellä 2 momentissa tarkoitettua vähäisempää vaatteiden erityistä kulumista. Vaatelisän määrä on 0,45 euroa päivältä. Vamman tai sairauden vuoksi tarpeellisen opaskoiran ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista maksetaan 4,47 euroa päivältä. 20b Työntekijälle, joka tapaturmasta saamansa vamman tai sairauden johdosta ei kykene hoitamaan kotiaan, voidaan maksaa kohtuullinen korvaus tästä johtuvista välttämättömistä lisäkustannuksista, ei kuitenkaan vuotta pidemmältä ajalta tapaturmasta lukien. 28 Päätoimisesti tulevaan ammattiin tapaturman sattuessa opiskelevan henkilön vuosityöansiona pidetään työansiota, jonka hän valmistuttuaan olisi opiskelua vastaavassa työssä tapaturman sattuessa kolmen vuoden työkokemuksella todennäköisesti ansainnut. Vuosityöansio määrätään tällä tavoin myös tapaturman sattuessa vuoden kuluessa edellä mainitun opiskelun päättymisestä, jos työntekijä ei saa edellä tarkoitettua opiskelua vastaavan työn ansiota. Perusopetuslain (628/1998) ja lukiolain (629/1998) mukaisessa opetuksessa olevan henkilön vuosityöansiona pidetään vähintään 6 momentissa säädetyn vähimmäisvuosityöansion kaksinkertaista määrää tapaturman sattuessa. Jos työntekijän, johon ei voida soveltaa 3 momenttia, perusopetuslain mukaisen koulutuksen päättymisestä on tapaturman sattuessa kulunut enintään viisi vuotta eikä hänellä ole työttömyyden, työn tilapäisyyden tai muun niihin rinnastettavan syyn takia vielä vakiintuneita työansioita, työntekijän vuosityöansiona käytetään työansiota, jonka hän olisi tapaturman sattuessa tekemässään työssä kolmen vuoden työkokemuksella todennäköisesti ansainnut. Jos työntekijä on tapaturman sattuessa tehnyt myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan vakuutettua maatalousyrittäjätyötä tai tämän lain 57 :n 1 momentin mukaan vakuutettua yrittäjätyötä, hänen vuosityöansiossaan otetaan huomioon myös tällaisen vakuutuksen mukainen vuosityöansio tapaturman sattuessa. 28a Korvausta laskettaessa vuosityöansio pyöristetään lähimmäksi kymmenellä tasan jaolliseksi euromääräksi. Pyöristyksen ollessa mahdollinen molempiin suuntiin määrä pyöristetään ylöspäin. 57 Työnantajalla on oikeus lisäksi saada tämän lain mukaan vakuutettu henkilö vakuutetuksi muissakin kuin 4 :ssä tarkoitetuissa

7 N:o olosuhteissa sattuneen tapaturman varalta. Vakuutusta ei kuitenkaan voi saada 4 :n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetun kipeytymisen eikä 4 a :ssä tarkoitetun pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta aiheutuneen vamman tai sairauden varalta. 60 Tämän lain 11 :ssä ja 12 :n 1 ja 2 momentissa, 16 :n 3 momentissa, 20 :n 2 4 momentissa, 20 a :n 2 4 momentissa, 28 :n 6 momentissa, 35 a :ssä ja 53 :n 5 momentissa säädettyjä rahamääriä tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten perusteella sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. Tarkistetut rahamäärät pyöristetään siten, että 20 :n 2 4 momentissa ja 20 a :n 2 4 momentissa säädetyt rahamäärät pyöristetään lähimmäksi sentiksi, 12 :n 1 ja 2 momentissa ja 35 a :ssä säädetyt rahamäärät lähimmäksi täydeksi euroksi sekä 11 :ssä, 16 :n 3 momentissa, 28 :n 6 momentissa ja 53 :n 5 momentissa säädetyt rahamäärät lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi. Hautausapua sekä 20 ja 20 a :ssä tarkoitettuja lisiä korotetaan vuosittain 1 momentin mukaisesti. Tätä lakia sovelletaan tapaturmiin, jotka sattuvat ja ammattitauteihin, jotka ilmenevät tämän lain tultua voimaan. Tämän lain 57 :n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta siitä vakuutuskaudesta lukien, joka alkaa tammikuun 1 päivänä 2004 tai sen jälkeen. Tällä lailla kumotaan eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista 10 päivänä joulukuuta 1948 annettu asetus (852/1948). Tämän lain 20 :n 2 4 momentissa ja 20 a :n 2 4 momentissa säädetyt rahamäärät vastaavat vuodelle 2002 vahvistettua työntekijäin eläkelain 9 :n 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaista indeksilukua.

8 5426 N:o 1315 ammattitautilain muuttamisesta muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun ammattitautilain (1343/1988) 3 a :n 1 momentti ja 4, sellaisena kuin niistä on 3 a :n 1 momentti laissa 1643/1992, sekä lisätään lakiin uusi 4 a seuraavasti: 3a Jos ammattitauti ilmenee aikana, jolta työntekijälle on myönnetty oikeus työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 :n 4 momentissa mainittuun peruseläkkeeseen taikka sanotussa momentissa mainittujen lakien tai kansaneläkelain (347/1956) 20 :n 1 momentin 3 kohdan mukaiseen työttömyyseläkkeeseen ja ammattitaudin aiheuttanut altistus on päättynyt ennen eläkkeen alkamista, vuosityöansio määrätään tapaturmavakuutuslain 28 :n säännöksistä poiketen sen työansion mukaan, joka hänellä oli ennen sen työnteon päättymistä, josta hän siirtyi mainitulle eläkkeelle. Ammattitaudista johtuva työkyvyn alentuma määrätään vastaavasti tapaturmavakuutuslain 17 :n 3 momentin ja 18 :n säännösten estämättä arvioimalla työntekijän ammattitaudin jälkeinen kyky tehdä sitä työtä, josta hän siirtyi mainitulle eläkkeelle. Tällöin jätetään huomioon ottamatta, mitä tapaturmavakuutuslain 28 :n 6 momentin toisessa virkkeessä säädetään. 4 Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin: 1) sairauden ja sen altistustekijöiden määrityksestä; ja 2) tämän lain täytäntöönpanosta. 4a Jännetupentulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos työntekijän työ on ennen oireiden ilmaantumista sisältänyt tavan takaa toistuvia, yksipuolisia tai työntekijälle outoja liikkeitä. Rannekanavaoireyhtymä korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos työntekijän työ on ennen oireiden ilmaantumista sisältänyt pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia liikkeitä. Lain 3 a :n 1 momenttia sovelletaan myös sellaiseen ennen tämän lain voimaantuloa HE 245/2002 StVM 37/2002 EV 178/2002

9 N:o ilmenneeseen ammattitautiin, johon perustuvaa korvausta ei ole ennen tämän lain voimaantuloa lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Tällä lailla kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun ammattitautiasetuksen (1347/1988) /194

10 5428 N:o 1316 tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta lisätään tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (625/1991) 8 :ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 8 a seuraavasti: 8 Kuntoutusajalta maksettava ansionmenetyskorvaus Työnantajalla, joka on maksanut kuntoutujalle palkkaa tämän lain mukaisena kuntoutuksena korvatun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 17 :ssä tarkoitetun oppisopimuskoulutuksen perusteella, on oikeus saada vastaavalta ajalta 1 momentissa tarkoitettu päiväraha, tapaturmaeläke ja elinkorko sanotun palkan määrään saakka. 8a Kuntoutusajan tapaturmavakuutus Vakuutuslaitoksen on järjestettävä kuntoutujalle tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettu vakuutus tämän lain mukaan korvattavassa kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävässä työ- ja koulutuskokeilussa, työhön valmennuksessa ja työharjoittelussa sattuvan tapaturman varalta siltä osin kuin kuntoutujalla ei ole muulla perusteella oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa vakuutuksessa vakuutetun vuosityöansiona käytetään kuntoutustoimenpiteiden tai kuntoutusselvittelyn tarpeen aiheuttaneen tapaturman tai ammattitaudin johdosta maksetun ansionmenetyskorvauksen perusteena ollutta vuosityöansiota, johon tehdään vakuutusta otettaessa indeksitarkistus noudattaen, mitä työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 :n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetään. Tätä lakia sovelletaan sellaiseen tämän lain mukaan korvattavaan oppisopimuskoulutukseen, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävään työ- ja koulutuskokeiluun, työhön valmennukseen ja työharjoitteluun, joka alkaa tämän lain tultua voimaan. HE 245/2002 StVM 37/2002 EV 178/2002

11 5429 N:o 1317 maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 22 :n muuttamisesta muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 11 :n 3 momentti ja 22 :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 11 :n 3 momentti laissa 1644/1992 ja 22 :n 3 momentti laissa 724/2002, seuraavasti: 11 Päätoimisen opiskelijan sekä sellaisen henkilön, joka ei ole päätoiminen opiskelija ja jonka perusopetuslain (628/1998) mukaisen koulutuksen päättymisestä on kulunut työvahingon sattuessa enintään viisi vuotta, vuosityöansion määräämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tapaturmavakuutuslain 28 :n 3 ja 4 momentissa säädetään. 22 Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos pitää ja julkaisee tilastoa tässä laissa tarkoitetuista työvahingoista ja niiden perusteella maksetuista korvauksista. Sillä on oikeus antaa salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä Tilastokeskukselle ja Työterveyslaitokselle tapaturmavakuutuslain 64 d :n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot niissä mainittuja tarkoituksia varten. Tarkempia säännöksiä tämän momentin soveltamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Lain 11 :n 3 momenttia sovelletaan niihin työvahinkoihin, jotka sattuvat lain tultua voimaan. HE 245/2002 StVM 37/2002 EV 178/2002

12 5430 N:o 1318 opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta säädetään: 1 Tämän lain mukaan maksetaan korvausta tapaturmasta, jota ei korvata tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan ja joka on aiheuttanut vamman tai sairauden 1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), lukuun ottamatta sen 3 :n 2 momentin mukaista opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa, 2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), 3) ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995), 4) yliopistolaissa (645/1997), 5) perusopetuslaissa (628/1998), lukuun ottamatta siinä tarkoitettua esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta ja vuosiluokkia 1 6, sekä 6) lukiolaissa (629/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevalle henkilölle. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelulle ominaisissa olosuhteissa henkilön osallistuessa opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteiden mukaiseen työhön rinnastettavaan käytännön opetukseen, työssä oppimisjaksoon, työharjoitteluun, näyttötutkintoon tai perusopetuksessa työelämään tutustuttamiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen tai opetuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän osoittamassa paikassa. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti tapaturmaa, joka sattuu siirryttäessä välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta 1 momentissa mainittuun koulutuksen tai opetuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän osoittamaan työharjoittelupaikkaan, työssä oppimispaikkaan, työelämään tutustuttamispaikkaan tai näyttötutkinnon suorittamispaikkaan oppilaitoksen ulkopuolelle tai päinvastoin. Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös poliisikouluun, palo- ja pelastusopistoihin, vankeinhoitolaitoksen perus- ja jatkokoulutukseen sekä muuhun näihin rinnastettavaan koulutukseen myös siltä osin kuin koulutus ei ole 1 momentissa mainittujen lakien mukaista koulutusta. 2 Tämän lain mukaan maksetaan korvausta 1 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa tapahtuneen altistuksen perusteella myös ammattitautilaissa (1343/1988) tarkoitetusta sairaudesta, jota ei muun lain perusteella korvata ammattitautina. HE 245/2002 StVM 37/2002 EV 178/2002

13 N:o Tätä lakia sovellettaessa koulutuksen tai opetuksen järjestäjästä ja oppilaitoksen ylläpitäjästä on voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa työnantajasta säädetään. 4 Tähän lakiin perustuvan korvauksen hakemisesta, korvausvelvollisuudesta, korvauksen määräytymisestä, vakuutusmaksusta, vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä, korvausasioiden käsittelystä, korvauksensaajan puhevallan käyttämisestä, oikeudesta tietojen saantiin sekä oikeudesta ja velvollisuudesta tietojen antamiseen, muutoksenhausta, osallistumisesta tapaturmalautakunnan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin ja vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta on, jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä siitä tapaturmavakuutuslaissa ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa (625/1991) säädetään. Tämän lain piiriin kuuluvan ammattitaudin ilmenemisajasta ja korvausvelvollisuudesta sekä vuosityöansion ja työkyvyn alentuman määräämisestä ammattitaudin ilmetessä henkilön eläkkeellä ollessa, on soveltuvin osin voimassa, mitä ammattitautilain 3 :n 2 ja 3 momentissa ja 3 a :ssä säädetään. 5 a sovelletaan tapaturmaan, joka sattuu, ja ammattitautiin, joka ilmenee tämän lain tultua voimaan. Lain 2 :ää sovellettaessa otetaan huomioon myös ennen tämän lain voimaantuloa tämän lain soveltamisalaa vastaavissa olosuhteissa tapahtunut altistus.

14 5432 N:o 1319 työntekijäin eläkelain 20 :n muuttamisesta muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 20, sellaisena kuin se on laissa 283/1999, seuraavasti: 20 Valitusmenettelyä varten on eläkelautakunta. Lautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja, jolta vaaditaan tuomarinviran hoitamiseen oikeuttava tutkinto sekä perehtyneisyyttä eläkevakuutukseen, ainakin yksi varapuheenjohtaja sekä vähintään seitsemän muuta jäsentä ja viimeksi mainittujen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet, jotka valtioneuvosto määrää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Eläkelautakunnan jäsenet toimivat tuomarinvastuulla. Jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden hänelle määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään. Jäsenistä on ainakin kaksi määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja ainakin kaksi työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Muista jäsenistä tulee ainakin yhden olla tuomarinvirkaan oikeuttavan tutkinnon suorittanut henkilö, joka on eläkevakuutukseen perehtynyt, yhden vakuutusmatemaatikko ja kahden vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri. Lautakunta voi toimia jaostoihin jakaantuneena. Asian käsittelyssä eläkelautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen toisin säädetä. Eläkelautakunnassa toimitetaan tarvittaessa asian selvittämiseksi suullinen käsittely siten kuin hallintolainkäyttölain 37 :ssä säädetään. Suulliseen käsittelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen käsittely on toimitettava suljetuin ovin asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvollisuus tai jotka eläkelautakunta määrää käsiteltäväksi suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa. Eläkelautakunnalla on oikeus saada tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi virka-apua poliisilta ja muilta viranomaisilta. Eläkelautakunnan ratkaisukokoonpanosta eri asiaryhmissä ja asioiden käsittelystä eläkelautakunnassa sekä eläkelautakunnan hallinnosta ja hallintoasiain käsittelystä eläkelautakunnassa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lautakunta vahvistaa itselleen työjärjestyksen. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002

15 N:o Tällä lailla kumotaan työntekijäin eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä elokuuta 2002 annetun lain (646/2002) 20. Eläkelautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet määrätään tämän lain mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 alkavaksi toimikaudeksi. Eläkelautakunnan valmistelutoimiston henkilöstön siirtyessä eläkelautakunnan palvelukseen henkilöstön työsuhteen ehdot säilyvät ennallaan. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16 5434 N:o 1320 maatalousyrittäjien eläkelain 18 :n muuttamisesta muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 18, sellaisena kuin se on laeissa 882/1994 ja 287/1999, seuraavasti: 18 Työntekijäin eläkelain 20 :ssä tarkoitettuun eläkelautakuntaan valtioneuvosto määrää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan ainakin kaksi jäsentä, joista 16 b :n 1 momentissa tarkoitetut järjestöt tekevät ehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Tällä lailla kumotaan maatalousyrittäjien eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä elokuuta 2002 annetun lain (650/2002) 18. Eläkelautakunnan jäsenet määrätään tämän lain mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 alkavaksi toimikaudeksi. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002

17 5435 N:o 1321 yrittäjien eläkelain 15 :n muuttamisesta muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 15, sellaisena kuin se on osaksi laissa 286/1999, seuraavasti: 15 Työntekijäin eläkelain 20 :ssä tarkoitettuun eläkelautakuntaan valtioneuvosto määrää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan ainakin kaksi jäsentä, joista edustavimmat yrittäjäjärjestöt tekevät ehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Eläkelautakunnan jäsenet määrätään tämän lain mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 alkavaksi toimikaudeksi. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/ /194

18 5436 N:o 1322 maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 40 :n muuttamisesta muutetaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1317/1990) 40 :n 1 momentti seuraavasti: 40 Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain 20 :ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 :n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002

19 5437 N:o 1323 kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta muutetaan kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1297/1994) 12 :n 1 momentti seuraavasti: 12 Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain (395/1961) 20 :ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 :n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat sekä yrittäjien eläkelain että maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002

20 5438 N:o 1324 maataloustuotannon lopettamistuesta annetun lain 19 :n muuttamisesta muutetaan maataloustuotannon lopettamistuesta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1340/1996) 19 :n 1 momentti seuraavasti: 19 Muutoksenhaku Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain (395/1961) 20 :ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 :n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002

21 5439 N:o 1325 maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 37 :n muuttamisesta muutetaan maatalousyrittäjien luopumistuesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1293/1994) 37 :n 1 momentti seuraavasti: 37 Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain 20 :ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 :n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002

22 5440 N:o 1326 maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 32 :n muuttamisesta muutetaan maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1330/1992) 32 :n 1 momentti seuraavasti: 32 Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain 20 :ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa (395/1961) säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 :n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002

23 5441 N:o 1327 tapaturmavakuutuslain 53 :n muuttamisesta kumotaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 53 :n 7 momentti, sellaisena kuin se on laissa 723/2002, ja muutetaan 53 :n 3 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 53 :n 3 momentti laissa 297/1999 ja 53 :n 6 momentti mainitussa laissa 723/2002, seuraavasti: 53 Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden hänelle määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenen oikeudesta pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään. Työmarkkinajäsenistä on ainakin kolme määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja ainakin kolme työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita ja tapaturmavakuutukseen hyvin perehtyneitä. Lääkärijäsenten tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä. Lautakunta voi toimia jaostoihin jakaantuneena. Asian käsittelyssä tapaturmalautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen toisin säädetä. Tapaturmalautakunnassa toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely siten kuin hallintolainkäyttölain 37 :ssä säädetään. Suulliseen käsittelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia (945/1984). Suullinen käsittely on toimitettava suljetuin ovin asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvollisuus tai jotka tapaturmalautakunta määrää käsiteltäviksi suljetuin ovin sillä perusteella, että julkisesta käsittelystä aiheutuisi asianosaiselle erityistä haittaa. Tarkempia säädöksiä tapaturmalautakunnasta ja siitä aiheutuvista kustannuksista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Lautakunta vahvistaa itselleen työjärjestyksen. Tapaturmalautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet määrätään tämän lain mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2006 alkavaksi toimikaudeksi. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002

24 5442 N:o 1328 maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 10 :n muuttamisesta muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 10, sellaisena kuin se on osaksi laissa 298/1999, seuraavasti: 10 Tapaturmavakuutuslain 53 :ssä tarkoitettuun tapaturmalautakuntaan valtioneuvosto määrää maatalousyrittäjien taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen ehdotuksesta vähintään kolme työmarkkinajäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Sen estämättä, mitä tämän lain 10 :ssä säädetään, sanotussa lainkohdassa tarkoitetut tapaturmalautakunnan jäsenet määrätään ensimmäisen kerran 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseksi ajaksi. HE 246/2002 StVM 46/2002 EV 235/2002 N:o , 3 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN